Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Samankaltaiset tiedostot
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus

Eriarvoisuus somaattisissa terveyspalveluissa

Väestöryhmien välinen tasa-arvo on jo pitkään ollut yksi suomalaisen terveyspolitiikan. Eriarvoisuus somaattisten terveyspalvelujen saatavuudessa

Väestöryhmittäiset ja alueelliset erot palvelujen saatavuudessa

Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto

ONKO OIKEUDENMUKAISUUS MAHDOLLISTA TERVEYDENHUOLLOSSA?

Terveyspalvelut ja terveyserot. Kristiina Manderbacka SLY-seminaari

Sosioekonomiset erot sosiaali- ja terveydenhuollossa

Maakuntien erikoissairaanhoidon kustannukset, tuottavuus ja käyttö

Sosiaali- ja terveysmenojen ennakoitu kehitys Suomessa

Sosioekonominen eriarvoisuus terveydenhuollossa

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere

Terveyspalveluiden oikeudenmukaisuuden tutkimus Metodifestivaali 2015

Lakialoite laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a :n muuttamisesta

Terveyspalveluiden saatavuuden alue-erot Suomessa ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

Valtakunnallisia ATH-tutkimustuloksia sote-alueiden välisistä eroista terveydessä ja sote-palvelujen saamisessa

Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta Statistics on physicians and the health care system 2

THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve. Sote-tietopohja -hankekokonaisuuden kick-off

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8809/ /2017

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Nuorten ikäluokkien keskuudessa ilmenee keskimäärää enemmän luottamusta yksityisen hoidon hyvyyteen. Ikääntyneet uskovat julkiseen.

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Iäkkäiden ja hyvin vanhojen terveyden, hyvinvoinnin ja palvelujen kehitys

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

Kuntajohtajapäivät Kuopio

Onko erikoissairaanhoidon kustannuksissa ja vaikuttavuudessa sosioekonomisia eroja? Esimerkkinä sydäninfarktin hoito Unto Häkkinen 8.2.

Päätösten tueksi: Länsi-Suomen mielenterveyskyselyn tuloksia

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve ja käyttö eroavat tulotason mukaan

VÄESTÖTUTKIMUKSET: miksi niitä tehdään? Seppo Koskinen ja työryhmä

Risto Raivio Ylilääkäri, Kliinisen osaamisen tuen yksikön päällikkö Projektipäällikkö, Terveydenhuollon avovastaanottotoiminnan palvelusetelikokeilu

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

TIETOA JA TIETOTARPEITA VAMMAISUUDESTA

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto Juha Teperi

Tulevaisuustiedon käyttö sosiaali- ja terveyspolitiikan taloudellisessa suunnittelussa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi

- Tavoite - Soten vaikutus

KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE. 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko):

Mitä tyydyttämätön palvelutarve kertoo terveyspalvelujen saatavuudesta?

Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin Hyvinvointiklinikka / Terveytemme.fi

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sosiaalisesti kestävä Suomi Kirsi Varhila

Suomen terveydenhuollon suoriutumiskyky vertailussa. Unto Häkkinen, CHESS-seminaari

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista

Lataa Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Lataa

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Turvallisuuden ja hyvinvoinnin erot maalla ja kaupungissa - ATH-tutkimuksen tuloksia, Kaupunki-maaseutu -luokitus

Ratkaisuja. kunnan terveyspalveluihin

ATH laajeni kansalliseksi vuosina

KESTÄVÄ KEHITYS, SOSIAALINEN

Askeleita kohti sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapautta

Sosiaalibarometri Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät Tyyne Hakkarainen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Palaute RAI-vertailukehittämisen 15-vuotisjuhlaseminaarista: Onnistuminen, Helsinki Congress Paasitorni

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hiv-tartunnan vaikutus somalialaisja venäläistaustaisten maahanmuuttajien terveys- ja palvelukokemuksiin

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Miten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus saadaan toimivaksi? Vesa Rantahalvari

Terveys tutkimus ja sen päätulokset

Suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannukset vuonna 2009

Tosiasiallinen yhdenvertaisuus ja sen edistäminen sosiaalialalla. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Palvelusetelikokeilun arvioinnista

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Sotkanet.fi. Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet 1

Monikanavarahoitus ja valinnanvapaus

Kunta hyvinvoinnin edistäjänä uusien haasteiden edessä

SOTE. Suuri mahdollisuus TEESIT

Tilastotiedote 2007:1

Sairastavuuden ja hyvinvoinnin seurannan indikaattorit - alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Selvitys palveluseteleiden käytöstä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- ja terveyspalveluissa tilanne vuoden 2018 lokakuussa

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) ilmoitukset ja päätökset: Attendo Terveyden Tuottajat Oy PL Helsinki

Työelämän ulkopuolella olevien osallisuus ja hyvinvointi kyselytutkimuksen tuloksia

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

Terveysneuvontapisteiden asiakkaat ja huono-osaisuuden ulottuvuudet

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Lakiesitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan valinnanvapauslainsäädännöksi sähköisellä kyselyllä annettujen lausuntojen kuvaajat

Tulosyhteenveto kansalaisten ajatuksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä ihmisten

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Terveysseuranta ja alueellisen terveysseurannan kehittäminen Ylilääkäri Tiina Laatikainen Kansanterveyslaitos

Terveyskeskusten avosairaanhoidon järjestelyt 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia 1

Valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaostolle, VNS 3/2016 vp SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT. Yleistä asiakasmaksujärjestelmästä

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

Transkriptio:

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen vielä matkaa Yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytössä suuret erot Tuoreen tutkimuksen mukaan avohoidon lääkäripalveluiden käytössä oli nähtävissä selvää eriarvoisuutta vuonna 2014: suurituloiset käyttivät palveluja tarpeeseen suhteutettuna selvästi pienituloisia enemmän (1). Eriarvoisuus näyttää muodostuvan pääosin yksityisten ja työterveyshuollon lääkäripalvelujen käytöstä. Työterveyshuollon lääkäripalvelut ovat muuttuneet tarkastelujaksolla 1987 2014 tasavertaisemmiksi, mutta suurituloiset käyttivät vuonna 2014 näitä palveluja edelleen selvästi muita enemmän, kun palvelujen tarve otetaan huomioon. Terveyskeskuspalvelut ja julkisten sairaaloiden poliklinikkapalvelut jakautuivat tarve huomioon ottaen puolestaan useammin alemmille tuloryhmille (Kuvio 1). Poliklinikkapalvelut ovat vuodesta 2009 vuoteen 2014 muuttuneet pienituloisia suosiviksi. Jos tarkastellaan kaikkia käyntejä, erot ovat säilyneet melko vakaina vuodesta 1987 lähtien, joskin palvelut näyttävät jakautuneen vuonna 2014 hieman aiempaa tasaisemmin. Vastaavia eroja on raportoitu Suomessa aiemminkin (2) ja OECD:n vertailun mukaan erot ovat Suomessa olleet kansainvälisesti katsoen poikkeuksellisen suuret (3, 4)

Kuvio 1. Avohoidon lääkärikäyntien horisontaalisen oikeudenmukaisuuden indeksit (ja niiden 95 % luottamusvälit) sektoreittain vuosina 1987 2014. Avohoidon lääkäripalvelujen käyttöerojen syntyyn vaikuttavat monet tekijät. Palvelujen kysyntään liittyviä tekijöitä ovat ainakin sosiaaliryhmien väliset mahdolliset erot hoitoon hakeutumisessa sekä tiedoissa terveydestä ja tarjolla olevista palveluista. Avoterveydenhuollon kolmikanavainen rakenne, jossa palveluja tarjotaan kunnallisissa terveyskeskuksissa, työterveyshuollossa ja yksityisissä yrityksissä, taas saa aikaan eroja palvelujen saatavuudessa ja käytöstä asiakkaalle aiheutuneissa kustannuksissa. Terveyskeskus on ainoa, työmarkkina-asemasta ja tuloista riippumaton, koko väestölle avoin avoterveydenhuollon palveluja tarjoava kanava. Terveyskeskusten asiakasmaksut ovat pääosin olleet suhteellisen pieniä, mutta saatavuudessa on ollut alueellisia ongelmia. Palvelujen tarpeenmukaiseen käyttöön on vielä matkaa Terveydenhuollon tarpeenmukaisen käytön tavoite riippumatta sosioekonomisesta asemasta ja taloudellisista edellytyksistä ei näytä kaikilta osin toteutuvan suomalaisessa avoterveydenhuollossa, vaikka joiltakin osin tavoitteen suunnassa on edistytty.

Miten eriarvoisuutta mitattiin? Vuoden 2014 tulokset perustuvat Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) tietoihin (N= 20 571, vastausprosentti 53 %), joihin on yhdistetty tulotiedot Tilastokeskuksen rekistereistä. Lääkäripalvelujen käytöstä laskettiin ikä-, sukupuoli- ja tarvevakioitu oikeudenmukaisuusindeksi. Oikeudenmukaisuusindeksin arvot vaihtelevat -1 ja 1 välillä. Indeksi saa arvon 0, jos palvelut jakautuvat tarpeen mukaan tasaisesti. Positiiviset arvot viittaavat siihen, että hyvätuloiset käyttävät palveluja tarve huomioon ottaen muita enemmän ja negatiiviset arvot puolestaan siihen, että alempiin tuloryhmiin kuuluvat käyttävät enemmän palveluja. Tarpeen mittarina käytettiin itse arvioitua koettua terveyttä ja pitkäaikaista sairastavuutta. Oikeudenmukaisuusindeksin arvot vuosille 1987 ja 1996 on laskettu Terveysturvan väestötutkimuksista, vuosille 2000/2001 Terveys 2000- tutkimuksesta ja vuosille 2006 ja 2009 Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut (HYPA) - tutkimuksista. Kristiina Manderbacka Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusyksikkö (Kuvaaja: Harriet Bruce)

Unto Häkkinen tutkimusprofessori Terveys- ja sosiaalitalous yksikkö, CHESS (Kuvaaja: Harriet Bruce) Anna-Mari Aalto Sosiaali- ja terveyspalvelujen tutkimusyksikkö Laura Kestilä Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö

Anu Muuri johtava asiantuntija Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Lisää tietoa: (1) Manderbacka K, Aalto A, Kestilä L, Muuri A, Häkkinen U. Eriarvoisuus somaattisissa terveyspalveluissa. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2017. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (2) Häkkinen U, Nguyen L. Rikas käy edelleen lääkärissä köyhää enemmän. Optimi 2010; 2. (3) OECD. Health at a Glance: Europe 2012. OECD Publishing; 2012. (4) van Doorslaer E, Masseria C, Koolman X, for the OECD Health Equity Research Group. Inequalities in access to medical care by income in developed countries. CMAJ 2006;174:177-83. Päivitetty: 20.6.2017