maaviesti Bisnestä ja pehmoilua neljännellä Laatuklubilla Välitilinpäätös säästää veroyllätyksiltä Karpalosta ja puolukasta jouluisia jälkiruokia

maaviesti ProAgria Oulun ja Kainuun Maaseutukeskusten asiakaslehti 4/2004 Bisnestä ja pehmoilua neljännellä Laatuklubilla Välitilinpäätös säästää veroyllätyksiltä Karpalosta ja puolukasta jouluisia jälkiruokia

130 120 100 tukkipyörösahat Ammattilaiselle vain paras on kyllin hyvä! Laimetin markkinoille tuomia sahausta helpottavia laitteita ovat mm. - hydraulinen tukinkiinnitin - TOPSAW-yläterälaite heti alaterän yhteydessä - pituussuuntaan hydraulisesti liikkuva tukinsuuntaaja - kuorijyrsin - hydraulinen kuljetusakselisto - erikoissahaukseen tarkoitettu käännetty saha Laimet RH, jossa mittalaite on käyttäjän puolella Lisäksi voimme tarjota: - kestävät ja hiljaiset kumivulkanoidut pöytärullat - PRO tyypeissä kuormantunteva hydraulijärjestelmä ja tehokas mäntäpumppu - digitaalinen mitta-asetus - jykevät LAIMET-sahalinjalaitteet: tukkikuljetin ja -annostelija LAIMET-katkaisusaha sähkökäyttöinen LAIMET-pintahakkuri sahatavaran ja pintojen lajittelulaite tarvittavat ketju- ja hihnakuljettimet - hakkurit ja haketuslinjat kompostointi-, poltto- ja selluhaketuotantoon Tilaa esitteet ja pyydä tarjous: Sahamyynti (02) 858 511, hakkurimyynti (02) 858 515, Svensk betjäning (02) 858 515 LAITILAN METALLI LAINE OY Garpintie 130, FIN-23800 LAITILA, P. (02) 856 014, fax. (02) 856 015 e-mail:laitilan.metalli@laimet.com www.laimet.com 2 maaviesti 4/2004

Kannen kuva: Petri Karttimo Maaviesti on ProAgria Kainuun ja Oulun Maaseutukeskusten asiakaslehti, joka jaetaan osoitteellisena Pohjois-Pohjanmaan, Koillismaan ja Kainuun maatiloille, maaseutuyrityksille, maaseutukeskusten jäsenjärjestöille, sidosryhmille, alan päättäjille ja tiedotusvälineille. Painos 10 000 kpl. Julkaisija ja kustantaja ProAgria Oulun Maaseutukeskus, PL 106 (Kauppurienkatu 23), 90101 OULU puh. 316 8611, faksi (08) 373 075 www.oulunmaaseutukeskus.fi, www.proagria.fi ProAgria Kainuun Maaseutukeskus Osmonkatu 9, 87100 KAJAANI puh. 020 747 3900, faksi 020 747 3924 www.proagria.fi Päätoimittaja Vesa Nuolioja Toimitus Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, 90810 KIVINIEMI puh. ja faksi (08) 540 0500, 040 526 4880 ella.karttimo@proagria.fi Ilmoitukset Sirpa Heikkinen Kielontie 8, 87500 KAJAANI puh. (08) 637 740, faksi (08) 637 740, 044 533 1713 sirpa.heikkinen@proagria.fi Ilmoitusaineistot toimituksen osoitteeseen mari.lahteenmaa@proagria.fi, puh. (08) 316 8628, faksi (08) 373 075 Taitto Mari Lähteenmaa Aikataulu Numero ilmestyy aineistot 1/2005... 22.2.... 28.1. 1/2005... 3.5....8.4. 1/2005... 20.9....26.8. 1/2005...29.11.... 4.11. Painopaikka Kainuun Sanomat Oy Yrittäjiä kaikki tyynni Kainuun Yrittäjien 70-vuotisjuhlassa palkittiin kuntakohtaiset vuoden yrittäjät, heidän joukossaan Hyrynsalmen vuoden yrittäjät Reetta ja Mikko Mulari Hiukan Peruna Oy:stä. Mularit nykyisinä perunan ja juuresten jatkojalostajina sekä entisinä lypsykarjatilallisina ovat vuosien varrelta tuttuja neuvonnan asiakkaita ja luottamushenkilöitä. Reetta ja Mikko Mulari ovat hyvä esimerkki siitä, miten tuotteita voidaan jalostaa omassa maakunnassa, eikä puolijalosteita tarvitse tuoda esimerkiksi kuntien ja valtionhallinnon suuriin laitoskeittiöihin maakunnan ulkopuolelta. Sotkamon vuoden yritys, Kaslink Oy ja KaslinkFoods, on taas hyvä esimerkki siitä, miten Kainuun Osuusmeijerissä alun perin tietotaitonsa hankkineen yrittäjän, Raino Kukkosen, toimialueena on nyt sekä kotimaan että kansainvälinen kauppa. Tuotantolaitos on Kymenlaaksossa, mutta yrityksen johto, tieto-taito, markkinointi ja tuotekehitys tapahtuvat Sotkamosta käsin. Nämä molemmat esimerkit kertovat myös siitä, ettei enää ole tarvetta eritellä maatiloja muista yrityksistä. Toisin oli 50 vuotta sitten, kun maatiloilla toimittiin vielä paljolti omavaraistaloudessa. Metsänomistajat ovat yhtä lailla rinnastettavissa pääomasijoittajiin, joita nyt pidetään jo arvostettuina yrittäjinä. Liikevaihdolla mitattuna päätoimiset maatilayritykset kilpailevat tasaveroisesti pienten ja keskisuurten yritysten kanssa. Eli tosiaankin on jo aika muuttaa käytäntöjä ja käsitellä eri alan yrittäjiä samanveroisina. Yhteiskunnan tukeahan he saavat kaikki enemmän tai vähemmän. Tai paremminkin yhteiskunta tasapainottaa kansalaisten kustannuksia maksaen esimerkiksi palveluista, tuotteiden tuottamisesta ja valmistamisesta syntyviä kustannuksia harkinnan mukaan yhteisestä, veroilla kootusta kassasta. Neuvontatyössä tämä merkitsee sitä, että meidän pitäisi saada aikaan yhteinen asiakaspalvelutiski kunta- ja maakuntatasolla TEkeskuksen maaseutu- ja yritysosaston, Kainuun Edun ja kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimien kesken. Nämä yrityspalvelutiskit olisivat ensikäden yhteyslinkkinä yrittäjien ja neuvojien, rahoittajien sekä hallinnon välillä. Kun Kainuun Maaseutukeskuksen ensimmäinen 100 vuoden toimintasarka on täyttymässä, voimme aloittaa uuden vuosisadan tavoitteena yhteistyön lisääminen yrittäjien neuvonnassa. Tapani Karjalainen johtaja ProAgria Kainuun Maaseutukeskus Tilaushinnat 15 euroa / vuosikerta ISSN 0788-0979 57. vuosikerta OSOITTEENMUUTOKSET OMAAN MAASEUTUKESKUKSEEN! 4/2004 maaviesti 3

Tässä numerossa: Pääkirjoitus 3 Ajassa 5 Peruskuivatus nousi sadekesänä arvoonsa 7 Kilpailukyvyn kehittäminen vaatii tiivistä yhteistyötä 8 Bisnestä ja pehmoilua Laatuklubilla 10 Luomutiloille kotieläintukea 13 Rakennussuunnittelun tarve kasvaa 14 Polulta toimeksi projektin luonnontuotealan tietoja ja taitoja tarjonnut koulutus huipentui marraskuun lopussa Oulussa pidettyihin naisten messuihin. Esillä oli sisustukseen tarkoitettuja paju-, varpu-, kaisla- ja juuritöitä sekä muita jouluisia koristeita suoraan luonnosta. Sivu 29 Sukupolvenvaihdokseen riittävästi aikaa 15 Verotus sukupolvenvaihdoksessa 16 Kannattavuuskirjanpito antaa tietoa tilan kehittämiseen 18 Välitilinpäätös säästää veroyllätyksiltä 19 Naisissa maaseudun voima 20 Gluteeniton ruokavalio koskettaa yhä useampia 21 Karpalosta ja puolukasta raikkaita joulun jälkiruokia 22 Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen edustajakokouksessa oli tarjolla rautaisannos EUasiaa. Taukojen aikaan oli tilaisuus tutustua järjestön myyntituotteisiin, joita muun muassa yritysneuvoja Tuula Ojantakanen (vasemmalla) esitteli. Sivu 26 Maiseman- ja luonnonhoidon koulutusta kylien tarpeisiin 24 EU-seminaari maaseudun naisille 26 Taivalkoskella haettiin uutta puhtia järjestötyöhön 26 Asu kylässä! -projektilta menetelmäopas kylien kehittäjille 27 Turvallista erityisruokaa 28 Luonnosta lämpöä sisustukseen 29 Lintuperspektiivistä näkökulmaa arjen pyöritykseen 30 Elämä on muutakin kuin työtä. Ristijärveläinen maitotilan isäntä Olavi Oikarinen on moneen ehtivä yrittäjä, joka on hakenut näkökulmaa ja lintuperspektiiviä arkiseen aherrukseen puolen kilometrin korkeudelta - varjoliitoharrastuksesta. Sivu 30 4 maaviesti 4/2004

a j a s s a Oulun Maaseutukeskuksen tiimimalli etenee UUDEN OPPIMISTA, PAREMPAA PALVELUA ProAgria Oulun Maaseutukeskus on kehittämässä toimintaansa tiimiorganisaatioksi. Muutoksen tavoitteena on vastata maatalouden ja maaseudun muutoksiin sekä ennen kaikkea vastata asiakkaiden tarpeisiin. Tiimimallia on harjoiteltu keväästä lähtien kymmenessä, pääasiassa alueellisessa tiimissä. ELL A KARTTIMO Iijokitiimiläiset vasemmalta oikealle: piiriagrologi Esko Viitala, maitotilaneuvoja Elli Jurmu, piiriagrologi Heikki Turtinen, maitotilaneuvoja Elvi Kehusmaa ja elintarvike- ja luonnontuoteneuvoja Ritva Ronkainen (takana). Pudasjärven neuvontatoimistolla on alkamassa Iijokitiimin parituntinen palaveri. Oulunkaaren seutukunnan alueella toimivan tiimin jäsenistä Esko Viitalan, Elli Jurmun ja Ritva Ronkaisen työpiste sijaitsee Pudasjärven toimistolla. Heikki Turtinen työskentelee Yli-Iissä ja Elvi Kehusmaa Kuivaniemellä. Koolla ollaan toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla on kirjattu, mitä itse kukin tiimin jäsen uudelta toimintatavalta odottaa. - Esille nousi mahdollisuus kokemuksen ja tiedon jakoon, yhteistyön kehittämiseen, yhtenäisten käytäntöjen hakemiseen, työmotivaation lisäämiseen, asiakkaan tarpeista keskustelu, uuden oppimiseen kollegoilta ja sidosryhmiltä sekä uusien toimintatapojen kehittämiseen, tiimiyhdyshenkilö, piiriagrologi Esko Viitala tiivistää. Hän ja muut tiimiläiset uskovat, että näitä asioita kehittämällä myös asiakkaat saavat entistä kokonaisvaltaisempaa ja tarpeitaan vastaavaa palvelua. Luottamus ja vaitiolovelvollisuus ovat tiimityössä itsestään selvä ja asiakastilanteiden käsittelyn kannalta välttämätön asia. - Tiimityön yksi tavoite on kehittää ja aktivoida asiakaspalautteen keruuta ja hyödyntämistä. Tärkeintä on, että palautetta saadaan ja ne tuodaan yhteisen pöydän ääreen. Asiakastarpeiden tunnistamiseksi ollaan myös kehittämässä neuvojien ja tilojen välisiä kehityskeskusteluja, jotka aloitetaan muutaman pilottitilan kanssa. ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen tiimijako noudattaa Pohjois- Pohjanmaan seutukuntajakoa: Koillismaan seutukunta: Koillistiimi, yhdyshenkilö Martti Määttä, puh. Oulunkaaren seutukunta: Iijokitiimi, yhdyshenkilö Esko Viitala, puh. 0400 286 033 Oulun seutukunta: Lakeuden hengetär, yhdyshenkilö Paula Vilppola, puh. 0400 846 906 Raahen seutukunta: Rannikon tiimi, yhdyshenkilö Tiina Karlström, puh. 040 513 3241 Ylivieskan seutukunta: Lounastiimi, yhdyshenkilö Sari Isotalus, puh. 040 764 7904 Nivala-Haapajärven seutukunta: Eteläisin tiimi, yhdyshenkilö Tuula Ojantakanen, puh.040 864 4946 Siikalatvan seutukunta: Kairanmaantiimi, yhdyshenkilö Maija Ojalehto, puh. 040 701 3686 Koko maakunnan alueella toimivat: Maa- ja kotitalousnaisten tiimi, yh- ELLA KARTTIMO dyshenkilö Maija-Liisa Tausta-Ojala, puh. 316 8612 Hanke- ja ympäristötiimi, yhdyshenkilö Leila Junttila, puh. 040 514 5058 Kauppurintiimi, yhdyshenkilö Sirpa Isohätälä, puh. 316 8603 Tiimimuutoksen taustavoimana on Oulun Maaseutukeskuksen Tiimi toimimaan hanke, joka jatkuu vuoteen 2006. Sen kuluessa järjestetään sisäisiä koulutuksia ja teemapäiviä luodaan perusta uudelle organisaatiomallille. Lisätiedot: johtaja Vesa Nuolioja, puh. 040 540 4112. Oulun Konevälitys Oy Maanrakennus- ja kiinteistö-koneet/laitteet ja perävaunut 750 kg - 42 tn. Nyt myös kauha ja tieterät varastosta. Laakeritie 9, OULU Jorma Niemi puh. 0400 688 420, 557 3949 Katso tarkemmin sivuiltamme www.oulunkone.com VARAOSAT TRAK TOREIHIN - Fiatagri, Case IH, Ford, New Holland, MF, Zetor, Leyland, DB - Nivelakselien osat - Aurojen osat ALAVIESKA - Työkoneiden osat P. (08) 430 311, F. (08) 430 323 www.konekorjaamo.com 4/2004 maaviesti 5

a j a s s a AVOIMET OVET Pudasjärven toimistossa ELLA KARTTIMO ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen Pudasjärven toimisto on siirtynyt Jyrkkäkoskentieltä keskustaan, Toritie 1:een, Osuuspankin talon toiseen kerrokseen. Pudasjärven toimistoon ja maaseutuneuvonnan kuulumisiin oli tilaisuus tutustua perjantaina 29.lokakuuta., jolloin uudessa toimistossa oli avoimien ovien päivä. Pudasjärven toimistossa on piiriagrologi Esko Viitalan, kotitalous- ja luonnontuoteneuvoja Ritva Ronkaisen sekä maitotilaneuvoja Elli Jurmun työpisteet. Pudasjärven toimisto kuuluu Oulun Maaseutukeskuksen Iijokitiimiin, joka toimii Oulunkaaren seutukunnan alueella. ProAgria Oulun Maaseutukeskuksella on eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata 12 neuvontatoimistoa, joissa työskentelee runsaat 80 työntekijää. Heistä noin 20:n työpiste on Oulun keskustoimistossa, kun suurin osa tekee työtään erilaisissa neuvonta- ja asiantuntijatehtävissä maakunnassa. Pudasjärven toimiston uudet yhteystiedot: ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Pudasjärven toimisto, PL 77 (Toritie 1), 93101 Pudasjärvi; Esko Viitala, puh. 0400 286 033; Elli Jurmu, puh. 040 552 4182; Ritva Ronkainen, puh. 040 540 9078. Suomalaisten vähäinen perunankulutus on tulevaisuuden KUUMA PERUNA! ELLA KARTTIMO Neljännen kerran järjestetty Kuuma peruna kiertue lähti tuttuun tapaan liikkeelle lokakuun lopussa Tyrnävältä. Peruna-alan ajankohtaisia teemoja ja tulevaisuuden näkymiä esittelevä tapahtuma on suunnattu perunanviljelijöille ja perunan parissa työskenteleville. Tapahtuman kuumaksi perunaksi nousi huoli suomalaisten vähäisestä perunankulutuksesta verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. - Suomesta on hiljalleen tulossa pasta- ja riisimaa. Tällä hetkellä suomalaiset käyttävät perunaa noin 60 kiloa vuodessa. Peruna- Perunatuotannonneuvoja Markku Jokikokko (oikealla) kertoi ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen esittelypisteessä muun muassa ProViljelyspalvelukokonaisuudesta perunanviljelytiloille. Paikalla poikkesivat muun muassa Maaseudun osaamisverkosto Oraksen Jyrki Kemppainen (vasemmalla) ja Lauri Laajala. 6 maaviesti 4/2004 ELLA KARTTIMO alan yhteisenä tavoitteena on nostaa kulutus vuoteen 2010 mennessä 100 kiloon. Tähän tarvitaan sekä perunaketjun yhteistyötä että tietoa kuluttajille perunan monipuolisesta ravintosisällöstä, toimitusjohtaja Jussi Karjula Pohjoisen Kantaperuna Oy:stä pohti. Hän piti ilahduttavana sitä, että suomalaisella siemenperunalla on positiiviset näkymät vientituotteena. Tautipuhtaus, laatu ja luotettavuus ovat keskeisiä kriteerejä uusilla markkinoilla Etelä- Euroopassa ja Välimeren alueen maissa. Laajamittaisesta siemenperuna-alan yhteistyöstä hyvä esimerkki Oulun seudulla on Agrobiotekniikka siemenperunatuotannossa tutkimusohjelma, joka kehittää tutkimusta ja alan kilpailukykyä. Myös MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema on vahvistanut alan osaamistaan. Asemalla on otettu käyttöön uusi laboratorio, joka kehittää palveluanalytiikkaa osana bioalan monitieteistä siemenperunatutkimusohjelmaa. - Laboratorio jakaantuu tutkimustoimintaan ja maksullisten palveluiden tuottamiseen. Maksullisia analyysejä tarjotaan ensisijaisesti siemenperunatuottajille, kertoi syyskuun alussa Ruukissa työnsä aloittanut uusi laboratoriopäällikkö Yeshitila Degefu. Rauha Pirkola muisteli Marjatta Perälän läksiäisjuhlassa yhteisen taipaleen värikkäitä ja humoristisiakin vaiheita. Marjatta MAITOTYTTÖ! Jokilaaksojen tarkkailuyhdistys vietti lokakuista virkistyspäiväänsä Ylivieskassa alueen karjatalouden kehitystä ja muita menneitä muistellen. Päivän päävieras oli osa-aikaiselle eläkkeelle siirtynyt ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen kotieläinagronomi Marjatta Perälä, jolle karjaväki halusi samalla järjestää ikimuistoisen läksiäisjuhlan. Kotieläinneuvonnan tehtävät jättänyt Marjatta on paneutunut viime ajat Oulun Maaseutukeskuksen arkistoihin ja niissä olevan valtavan tietomäärän järjestelyyn. Marjatta esittelikin ensimmäisiä työnsä tuloksia läksiäisvierailleen, jotka saivat kuulla yksityiskohtia karjatalouden kehityksestä 1800-luvun lopulta lähtien. Lehmä suustansa lypsää, vakuuttivat tilastoista poimitut luvut ja käyrät. Esityksen päätyttyä Marjatta Perälä sai yllätyksekseen havaita, että hänet oli kukitettu ja nimitetty vuoden 2004 maitotytöksi. Yllätysvieraiksi lavalle saapuivat nivalalaiset Maitotytöt, jotka esittivät sekä ohjelmistoaan että yhteistyökumppanien varta vasten Marjatalle laatiman laulun. Jokilaaksojen tarkkailuyhdistys kiitti tilaisuudessa myös viime vuonna puheenjohtajuuden ja pitkäaikaisen luottamustoimensa yhdistyksessä jättänyttä Pekka Pietikäistä. Olet ollut optimistinen, leppoisa ja huumoria viljelevä persoona, kiinnostunut maatalouden ja järjestön kehittämisestä, puheenjohtaja Markku Lumiaho tiivisti. Mukana tilaisuudessa oli myös Marjatan työtä jatkava kotieläinagronomi Virpi Huotari, joka välitti maaseutukeskuksen ja maitotilaneuvonnan kuulumiset ja näkymät vuodelle 2005.

VALTAOJAT KUNNOSTUKSEN TARPEESSA PERUSKUIVATUS nousi sadekesänä arvoonsa Nelisen vuotta joukko Muhoksen ja Tyrnävän alueen maanomistajia aloitti mittavan peruskuivatushankkeen, jonka hyötyalue Rauhionojan pääuoman ja sivuojien varrella nousi yli 1 000 hehtaariin. Viimesilausta vaille valmis työ on kiittänyt sadekesänä tekijöitään. Aiemmin pohjaveden nousuun ei ollut juuri varaa kuivanakaan kesänä. Peruskuivatuksella tarkoitetaan valtaojien ja purojen perkausta ja kaivua, putkiojien rakentamista sekä peltoalueiden pengertämistä. Kuivatuksen päätarkoituksena on saada kasvulle sopiva kosteustila ja viljelykoneille niiden vaatima kantavuus. - Vaikka kuivatusta tarvitseva peltopinta-ala on yleensä jo ainakin kertaalleen peruskuivatettu, ojitustarvetta riittää edelleenkin, sillä vanhat peruskuivatusojat ovat käyneet huonokuntoisiksi. Valuma-alueella on voinut myös tapahtua muutoksia vuosikymmenten aikana, suunnittelija, rakennusmestari Tarmo Kämä Suomen Salaojakeskuksesta kertoo. Hän pitää peruskuivatustarpeen pääsyynä riittämätöntä valtaojien kuivatussyvyyttä. Peruskuivatuksen tarvetta on koko Pohjanmaan alueella. Peruskuivatushanke voidaan toteuttaa joko isäntien omana osakashankkeena tai valtion peruskuivatushankkeena. Muhosen ja Tyrnävän yksituumaiset maanomistajat päättivät organisoida hankkeensa itse. Haastetta riitti, sillä Rauhionojan pääuoman ja sivuojien varrella oli kymmeniä maanomistajia. Vuonna 2000 pidetyn ensimmäisen kokouksen jälkeen viljelijät päättivät pyytää peruskuivatussuunnitelman Suomen Salaojakeskukselta. Suunnittelutyö lähti liikkeelle maasto- ja uomatutkimuksilla sekä hyötyalueen korkeusmittauksilla. - Kun suunnitelma oli valmis, pidettiin seuraava osakaskokous. Asian hoitajaksi herätettiin henkiin vanha ojitusyhtiö, jota muun muassa täydennettiin uusilla jäsenillä, päätoimitsija Väinö Väänänen kertoo. Seuraavaksi suunnitelma lähti lausunnolle ympäristökeskukseen ja sen jälkeen rahoituskäsittelyyn. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen ojitusyhtiölle myöntämä avustus kattoi 50 prosenttia hankkeesta. Omarahoitusosuuden kattoi viljelijöiden oma työ. - Hoidimme itse hankkeen vetämisen, raivauksen, rumputyöt, kivenajon uoman vahvistusta varten ja paalutuksen, kertoo hankkeen osakas, maanviljelijä Pertti Seppä. Ensimmäisestä kokouksesta suunnitelman valmistumiseen kului aikaa pari vuotta. Kaivutyöt päästiin tekemään kesällä ja syksyllä 2003. Jo sitä ennen pääuoman ja sivuojien varret oli raivattu, tehty mittaus- ja paalutustyöt ja siirretty rajapyykkejä. Hankkeen kuluessa kaivettiin ojia yhteensä noin 32 kilometriä, josta pääuoman osuus oli liki seitsemän kilometriä. Pääuomaan tehtiin lisäksi 12 uutta siltaa rumpuineen. - Hankealueen maat ovat vähäkivistä ja hienojakoista maata, jonka vuoksi ojaluiskat tehtiin loiviksi. Tämä helpottaa tulevaisuudessa myös ojien siivousta, kun koneella on riittävästi tilaa työskennellä, Tarmo Kämä sanoo. ELLA KARTTIMO a j a s s a ELL A KARTTIMO Peruskuivatushankkeesta on tekemättä enää loppusiivous ja maanomistajien vastaamat kalkitukset. Ojien kunnosta vastaa ojitusyhtiö, jolle on luvassa siivous- ja puhdistustöitä 10-15 vuoden kuluttua. Rauhionojan peruskuivatushanke sujui ongelmitta ja hyvässä yhteisymmärryksessä. - Näin laajassa hankkeessa on tärkeätä, etteivät asiat jää liikaa yhden ihmisen kontolle, vaan tukena on aputoimijoita. Kun yhdelle tuli este, aina löytyi sijainen, Väinö Väänänen korostaa. Lisätiedot: Suomen Salaojakeskus, puh. (08) 534 9400, www.suomensalaojakeskus.fi. Peruskuivatushankkeessa oleellista on kaikkien maanomistajien sitoutuminen, Tarmo Kämä (vasemmalla), Väinö Väänänen ja Pertti Seppä pohtivat. aina luotettavat ja aina myös eettisesti vahvalla pohjalla. TÄHTI Korkeaan maidontuotantoon tarvitaan riittävästi monipuolista energiaa ja valkuaista. Energia-Tähti ja Huippu-Tähti 116 täysrehut pitävät tuotoksen korkeana ja sisältävät myös lehmän terveyttä parantavia aineosia. rehut Tähti-täysrehusarjaa on täsmennetty ja uusittu ottaen huomioon kotoisen säilörehun vaihteleva laatu. Nyt jokaiselle säilörehulle löytyy sitä parhaiten täydentävä täysrehu. Tähti-Joulua teille kaikille - RY 1,14 ry/kgka, OIV 116 g/kgka, PVT +28 g/kgka, RV 21,3 % ka:sta - korkealaatuista valkuaista rypsirouheesta, rypsipuristeesta ja soijrouheesta - monipuolista lisäenergiaa kasviöljystä, kasvirasvasta ja propyleeniglykolista - lisätty terveyttä parantavia biotiinia, soodaa ja propyleeniglykolia - RY 1,14 ry/kgka, OIV 113 g/kgka, PVT +5 g/kgka, RV 19,0 % ka:sta - uusi täysrehu maidontuotantoon, kun tarvitaan energiaa - energiaa kasvirasvasta, kasviöljystä ja propyleeniglykolista Puh. (08) 5144 715 Telefax (08) 5421 892 - lisätty mm. biotiinia, soodaa ja propyleeniglykolia www.kinnusenmylly.fi - valkuaista mm. lypsättävästä rypsistä ja kuoritusta kaurasta kinnusenmylly@kinnusenmylly.fi - MONIPUOLISET JA MAITTAVAT - JOKAISELLE TILALLE SOPIVA VAIHTOEHTO - NOPEAT, JOUSTAVAT TOIMITUKSET 4/2004 maaviesti 7

l a a t u Kilpailukyvyn kehittäminen vaatii UUTTA NÄKEMYSTÄ JA TIIVISTÄ YHTEISTYÖTÄ Pohjois-Pohjanmaalla neljä vuotta toiminut Laatuportaat-hanke on keskittynyt kotieläintilojen laatujärjestelmien ja laatusopimustuotannon kehittämiseen sekä tuotantoeläinten terveydenhuollon ja tuotantorakennusten toiminnallisuuden parantamiseen. Kilpailukyvyn kehittäminen vaatii paljon tilalta ja yrittäjiltä. Ennen kaikkea se vaatii uudenlaista näkemystä neuvonnalta ja maatilan lähellä olevilta toimijoilta. SOILI HYPÈN 8 maaviesti 4/2004 Päättymässä oleva Laatuportaat-hanke on järjestänyt yli 270 koulutustilaisuutta yksittäisistä teemapäivistä seitsemän kurssipäivän moduuleihin. Lisäksi hanke on tarjonnut asiakastiloilleen laajan valikoiman tilakohtaisia toimenpiteitä sekä retkiä ja opintomatkoja kotimaahan ja ulkomaille. Vuosien 2001-2004 aikana Laatuportaat -hankkeeseen on osallistunut lähes 1 500 tilaa ja reilut 2 000 viljelijää. Oppilastyöpäiviä on kertynyt yli 11 000. Laatuportaat-hankkeen aikana laatutyö on jalkautunut monessa muodossa kotieläintiloille. Laadun käsite on laajentunut ja monipuolistunut käsittämään tuotelaadun lisäksi toiminnan laadun, yritysjohtamisen ja kilpailukykyisyyden. Laadun tekemiseen on monta tapaa. Laatusopimusten rinnalle ovat nousseet tilakohtaiset laatujärjestelmät sekä tuotantoeläimiä koskevat terveydenhuoltosuunnitelmat ja sopimukset. Laatujärjestelmätyötä viedään eteenpäin muun muassa toiminnan arvioinnein ja prosessien mittaamiseen ja parantamiseen liittyvien palveluiden avulla. Laatuportaat-hankkeen aikana kehitettiin muun muassa Euroopan laatupalkintokriteeristöön pohjautuva toiminnanarviointipalvelu ja alueellinen ProViljelys-sovellus kasvinviljelyn kehittämiseksi ja parantamiseksi. Jouni Pitkärannan suunnittelema vuodenaikapihatto edustaa uutta ajattelutapaa navettarakentamisessa. Kuvassa sivuruokintapöytä. Laatujärjestelmäkoulutuksen käyneiden tilojen toivomuksesta aloitettiin Laatuklubi-toiminta jatkuvuutta turvaamaan ja motivaatiota ylläpitämään. Neljän vuoden aikana Laatuklubi syntyi, kehittyi ja laajeni laatujärjestelmätilojen maakunnalliseksi kohtaamispaikaksi. Laatuportaat-hanke teki tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaalla toimivien meijerien ja teurastamojen kanssa. Hanke hyödynsi valtakunnan tason asiantuntijoita ja alueellista osaamista. Hankkeesta tehdyt arvioinnit julkaistaan loppuraportin yhteydessä ja Oulun Maaseutukeskuksen www-sivuilla osoitteessa www.oulunmaaseutukeskus.fi. Laadun kehittäminen on jatkuva haaste. Laatuportaat-hanke on soveltanut moniportaista laatukoulutusmallia, jota on arvioitu ja rukattu tarvittaessa kovallakin kädellä uusiksi. Varsin varhaisessa vaiheessa oli nähtävissä, että laajaa kansallisen laatustrategian tavoitteiden mukaista etenemisvauhtia ei laatukoulutettujen määrissä saavuteta, jos toteutus viedään kovin ahtaisiin raameihin. Laatuportaathankkeen laatukoulusta on arvioinut ulkopuolinen henkilö ja taho kaksi kertaa. Kumpikin arviointi tuotti tietoa laatukoulutuksen kehittämiskohteista. Laatujärjestelmäkoulutusten rinnalla järjestettiin osuuskuntakohtaisia laatusopimuskoulutuksia, jotka painottuivat raaka-aineen laatuun, ruokintaperiaatteisiin, tuotanto-olosuhteisiin ja ympäristöön sekä eläinten hyvinvointiin. Laatusopimusosan kautta saatiin asiakastarpeet ja laatukriteerit vietyä laajalle tuottajajoukolle. Kotieläinten terveydenhuolto osio aloitti kansallisen tason terveydenhuoltotyön Pohjois-Pohjanmaalla. Eläinterveydenhuoltoon kuuluu sekä ennaltaehkäisy että sairaudenhoito. Laatuportaat-hankkeen aikana tilakohtaisen terveydenhuoltotyön aloitti 220 tilaa. Terveydenhuollon erikoisteemapäiviin osallistui yli 900 viljelijää. Koulutuspäivien aikana keskityttiin muun muassa ruokintaan, hedelmällisyyteen, kuntoluokitukseen ja naudan ensiapuun. Tilatason terveydenhuoltotyö alkoi pääsääntöisesti yhteydenotolla terveydenhuolto-eläinlääkäriin. Terveydenhuoltokäynnin teki joko kunnan- tai hankkeen eläinlääkäri. Tilakäynnillä käytiin läpi tilan tuotantoraportit, lääkekirjanpito, eläinten kunto ja navetan olosuhteet samalla keskustellen tilan omista näkemyksistä ja tavoitteista. Tämän jälkeen eläinlääkäri laati terveydenhuoltosuunnitelman tilakäynnin tulosten ja keskustelujen pohjalta. Suunnitelmaan kirjattiin vahvuudet ja parantamiskohteet sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Koska terveydenhuoltotyö vaatii laaja-alaista näkemystä eläinlääkinnän lisäksi ruokinnasta, lypsytekniikasta, tuotantorakennuksista ja kasvinviljelystä, tehtiin lähes kaikille tiloille myös neuvojan tilakäynti joko esiselvitysvaiheessa tai eläinlääkärin tilakäynnin jälkeen. Terveydenhuoltosuunnitelmien ja tilakäyntimuistioiden perusteel-

l a a t u SOILI HYPÉN la tilojen yleisimmät ongelmat liittyivät ruokintaan, olosuhteisiin ja jalkaterveyteen, utareterveyteen ja hedelmällisyyteen. Jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että eläinlääkäri ja tila tekevät terveydenhuoltosopimuksen, jossa määritellään seurantakäyntien toteutustapa. Tavoitteena on vähintään yksi terveydenhuoltokäynti vuodessa. Terveydenhuoltotyön etenemisessä ja tekemisen tavassa on suuria alueellisia eroja. Osa eläinlääkäreistä ei ehdi tehdä terveydenhuoltoa ja on jopa niitä, jotka eivät edes halua tehdä sitä. Enemmistö eläinlääkäristä kokee kuitenkin terveydenhuoltotyön tärkeänä, omaan työhön vaihtelua tuovana ja näköaloja avaavana tehtävänä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että lypsykarjatilojen merkittävimmät kustannukset muodostuvat utareterveys- ja hedelmällisyysongelmista sekä lehmien korkeasta poistoprosentista. Terveydenhuoltotyöllä pyritään vaikuttamaan juuri näihin alueisiin. Terveydenhuoltotyö edistää eettistä tuotantotapaa. Tässäkin suhteessa eläinterveydenhuoltoa tekevät eläinlääkärit ovat jatkuvan haasteen edessä. Sairaseläinkuljetusten loppuminen, yhä suuremmat yksiköt, kasvanut eläinmäärä sekä yrittäjien yhä suurempi työmäärä tuovat mukanaan lieveilmiöitä. Terveydenhuoltotyö on konkreettista laatutyötä, joka tuottaa tulosta ja kustannussäästöjä pitkäjänteisten työ kautta. Terveydenhuoltotyön jatkuvuuden turvaaminen onkin suurin haaste tässä maakunnassa ja koko valtakunnassa. Rakennussuunnittelun suuri tarve on käynyt ilmi Laatuportaat-hankkeen rakennussuunnittelukursseilla, joille osallistui 180 tilaa. Hankkeen aikana järjestettiin 14 rakennussuunnittelukurssia. Lisäksi mukana on ollut yksittäisiä konsultoitavia tiloja. Kursseja on räätälöity lampureille, emolehmätuottajille ja nautatiloille. Nautatiloista suurimmalla osalla on ollut päätuotantosuuntana maidontuotanto. Varsin usein rakentamisen eri vaiheissa otetaan riskejä, jotka voivat muodostua kohtalokkaiksi. Riskejä otetaan silloin, kun jätetään pohjatutkimukset tekemättä, vastaava ELLA KARTTIMO Laatutyö on toisilta oppimista ja parhaiden käytäntöjen hakemista. Hakkarilan Heregordin liikeideaan ja yritysjohtamisen malliin tutustumassa Laatuportaat-hankkeen opintomatkalaiset. työnjohtaja hyödyntämättä, hanke aikatauluttamatta, materiaalihankinnat ja tavarantoimittajien kilpailuttaminen rakentamisvaiheeseen tai oman työn ja jaksamisen varaan lasketaan liian paljon. Yksi rakentamisvaiheen aikana liian vähälle huomiolle jäävä asia on eläinaineksen hankinnan suunnittelu. Ei ole lainkaan tavatonta jättää eläinaineksen hankinta navetan valmistumisen jälkeiseen aikaan ja hyväksyä sen jälkeen navetan täytöksi perimältään heikkoa eläinainesta. Ostoeläin on myös riski tarttuvien eläintautien kannalta. Toinen kriittinen vaihe on karjan siirtäminen valmistelematta parsinavetasta pihattoon. Muutos on valtava parsinavetassa eläneelle eläimelle. Parressa elänyt lehmä on hukannut merkittävän osan kävelytaidostaan ja lihaskunnostaan. Siksi laitumen kautta pihattoon siirtäminen olisi paras vaihtoehto. Talouspuolella rakentamisen aikataulutus ja budjetointi estäisivät mitä todennäköisimmin kustannuksia karkaamasta. Parempaa suunnittelua kaivataan myös talouskeskuksen ja asuinympäristön suunnitteluun. Navettarakentamisen investointitarpeet kohdistuvat lähivuosina muun muassa jaloittelutarhoihin, nuorkarjatiloihin ja yhä kookkaampiin tuotantorakennuksiin. Maatalous on viljelijöille yhä enemmän liiketoimintaa. Kilpailutustilanteessa viljelijöillä tuntuu kuitenkin olevan vaikeuksia saada tarjouksia osatoimituksista eri laitevalmistajilta. Tätä haittaa myös laitevalmistajien suunnitelmallinen tuotteiden erilaistaminen siten, että kilpailijoiden järjestelmiä voi olla mahdoton sovittaa yhteen toistensa kanssa. Tulevaisuudessa tarvitaan edullisempia rakentamisvaihtoehtoja. Olisiko rahoitusrakenteeseen löydettävissä elementtiä, joka kannustaisi edullisempiin ratkaisuihin, varsinkin kun muistetaan maataloustuotannon yllä leijuvat uhkakuvat tuottajahintojen alennuspaineesta? Soili Hypén on ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen Laatuportaathankkeen projektipäällikkö. 4/2004 maaviesti 9

l a a t u Laatuklubi 2004: BISNESTÄ JA PEHMOILUA TIINA KARLSTRÖM, ELL A KARTTIMO Pohjoispohjalaisten laatujärjestelmätilojen vuosittainen kohtauspaikka Laatuklubi kokoontui marraskuussa neljännen kerran Vuokatin Katinkullassa. Osallistujien määrä on kerta kerralta kasvanut. Tänä vuonna osanottajia oli lähes 140, joukossa nelisenkymmentä viljelijää Pohjois-Savosta. Positiivisella asenteella kokoonnuttiin jälleen tapaamaan tuttuja, tutustumaan uusiin ja oppimaan yhä paremmiksi maatilayrittäjiksi. Ihmisen kokoinen elämä oli ensimmäisen Laatuklubi-päivän teema. Maitotilayritysneuvoja Liisa Lehikoinen kertoi maatilayrityksen pienistä ja työskentelyä helpottavista vinkeistä. Liisa esitteli hyviä ideoita eri tiloilta valokuvien välityksellä: muistitauluratkaisuja, kiimakalenteri, puutarhaverkko säilörehun pysäyttäjänä, vasikoiden nupoutusteline ja pissapojan moottori haponsyötön säätäjänä. Agronomi Sisko Lehtola Pyhännältä käytti viljelijäpuheenvuoron otsikolla Näytä, että välität itsestäsi. Lehtolan maitotilan suunnitelmissa on rakentaa 30 lehmän pihatto, joka on monien mielestä nykyaikana aivan liian pieni. Siihen on päädytty, kun on laskettu yrittäjäparin ikä, jaksaminen, työssäoloaika ja investointien hinta kerrannaisinvestointipaineineen. - Pieni yksikkökoko tämän päivän suuruuden huumassa, mutta kuitenkin yrittäjän mittainen, Sisko Lehtola muistutti. Laatuvastaava Eeva Leppänen ProAgria Pohjois-Savon Maaseutukeskuksesta herätteli puheenvuorossaan ajattelemaan maanviljelijän työtä työterveyden ja turvallisuuden näkökulmasta. Ihmissuhdekouluttaja tai omien sanojensa mukaan parisuhdepatologi Laatuklubin viljelijäpuheenvuoron käyttänyt Sisko Lehtola kritisoi Suomen maatalouden ja maatalouspolitiikan yksiviivaisuutta: on vain yksi totuus, yksi oikea tapa toimia. - Vieläkään laskelmissa ei oteta huomioon inhimillisiä tekijöitä, kuten työmäärää ja jaksamista. Maatilayritys voi olla pieni tai suuri - tärkeintä on, että se on viljelijän mittainen. Sisko Lehtola kertoi esimerkkinä neuvojien antaman vinkin vähentää sellaista tekemistä, joka ei kehitä yrityksen taloudellista kannattavuutta. - Kyse on kuitenkin minun elämästäni ja minun arvoistani. Halu kehittyä ihmisenä ei ole aina yksi yhteen yrittäjänä kehittymisen kanssa! Selviytymiskeinoista ensimmäinen Sisko Lehtolalle on ollut vaikeiden asioiden paloittelu. - Ensin täytyy erottaa pois tosiasiat, joita ei voi muuttaa ja Raimo Vakkuri esiintyi Laatuklubissa omana itsenään ja aidolla eteläpohjalaisella murteella. Vaikka yrittäminen ei olekaan pehmojen elämää, saivat kuulijat nauraa vatsansa kipeiksi ja mielensä pehmeiksi tunnistaessaan itsensä puolisoina, äiteinä ja isinä Vakkurin kertomuksista. Illan yllätysesiintyjien, Maitotyttöjen, ohjelma välitti huumorin Maitotilayrittäjä Sisko Lehtola: Näytä, että välität itsestäsi! käydä sitten pilkkomaan lohkareita ihmisen kokoisiksi murusiksi. Juuri tätä on myös laatujärjestelmä parhaimmillaan. Kun on suurin hätä ja kiire, istutaan alas ja mietitään, miten mikäkin asia hoituu, eikä juosta paniikissa sinne ja tänne. - Toinen tärkeä asia on tulla ulos asioidensa kanssa. Yksin pähkäilemällä ne tapaavat paisua ja turvota merkitystään suuremmiksi. Ystävät ovat tärkeitä ja etenkin sellaiset ystävät, jotka ovat käytettävissä 24 tuntia vuorokaudessa. Hänen mielestään on tärkeätä pitää yhteyttä myös sellaisiin ihmisiin, joilla ei ole kosketusta maatalouteen. Hän kertoi kerran Helsinkiin mennessään tavanneensa kansanedustaja Rosa Meriläisen, joka ihmetteli: - Ihan oikea maanviljelijäkö, tehän olette kohta yhtä arvokkaita kuin valkoselkätikat! Kolmas tapa välittää itsestään ja tuttujen laulujen muunnettujen sanoitusten kautta viljelijän arkisia iloja ja murheita lypsyineen, kyntöineen ja EU-tarkastajineen. Mukana oli myös parisuhde-, laatu- ja työterveysasiaa päivien teemojen mukaisesti. Laatujärjestelmä toimivaksi oli toisen päivänä otsikkona. Tosiasiahan on aika omille harrastuksille, kuten liikunnalle ja musiikille. - Täytyy olla tervettä itsekkyyttä: jos ei pidä huolta itsestään, ei jaksa huolehtia muistakaan, Sisko Lehtola pohti. Viljelijäpari tarvitsee myös yhteistä lomaa ja taitoa iloita pienistä asioista. Yrityskatselmuksen tai navetan ympäristönlupahakemuksen jälkeen Lehtolan väki syö ulkona - tai nauttii laitumellelaskutäytekakkua ja kynnönlopetusjäätelötorttua. - Aina on tekemätöntä työtä, mutta sen murehtiminen vie enemmän voimia kuin tehdyt työt, Sisko Lehtola sanoi. 10 maaviesti 4/2004

l a a t u Neljäs Laatuklubi houkutteli mukaan lähes 140 viljelijää. on, että laatukäsikirjan kirjoittaminen ei riitä, vaan laatujärjestelmän toimivuudesta pitää olla näyttöä. Muuten siitä ei ole mitään hyötyä. Maanviljelijä Tarmo Väisänen Utajärveltä antoi kasvot laatutilojen keskuudessa suosituille Aholan maitotilan www-sivuille ja kertoi, mitä tarkoittaa muutos farmin töistä firman pomoksi. Tarmo Väisäsen ajatuksia maatilayrittäjän työstä lähdettiin jalostamaan eteenpäin kahdessa ryhmässä. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehitysjohtaja Pentti Meriläinen luotsasi ensimmäistä kertaa Laatuklubissa mukana olleita yrittäjiä. Ryhmässä pohdittiin maatilayritysten kehityssuuntia ja katsasteltiin, mitä maatilan kilpailukyky on ja kuinka tulokset kertovat toiminnan laadusta. Laatuklubissa aikaisemmin mukana olleet kokoontuivat pohtimaan tavoitteellisen laatutyön kompastuskiviä ProAgria Etelä-Karjalan Maaseutukeskuksen kehityspäällikön Antero Parkkosen kanssa. Pääpaino asetettiin talousprosessiin ja maatilojen väliseen yhteistyöhön. Hän esitti mielenkiintoisia lukuja ja kokemuksia eteläkarjalaisten maatilayrittäjien pienryhmätoiminnasta. Tavoitteen mukaisesti kiskottiin sika ulos säkistä ja saatiin uusia näkökulmia oman yrityksen eteenpäinviemiseen. Maatilayrittäjä Outi Männistö Merijärveltä kertoi ideoita laatujärjestelmän arkikäyttöön. Männistön maitotilayrityksessä yrityskatselmuksia tehdään tehokkaasti monesta eri näkökulmasta. Talousprosessia pohditaan vuosittain yrittäjäparin kesken. Perustana ovat maitotilaneuvojan, jalostusneuvojan ja eläinlääkärin tilakäynnin yhteydessä tekemät alakohtaiset katselmukset. Kehitysjohtaja Pirkko Haikkala ProAgria Keski-Suomen Maaseutukeskuksesta kertoi laatujärjestelmän päivityksestä ja ylläpidosta keskikokoista suomalaista maatilayritystä suuremmissa yrityksissä. Alustus auttoi valottamaan kunkin oman yrityksen asemaa - onko maatilayrittäminen bisneksen tekoa vai ei? Toisen päivän loppupuolella laatukouluttajat Tarja Pirkkalainen ProAgria Pohjois-Savon Maaseutukeskuksesta ja Tiina Karlström ProAgria Oulun Maaseutukeskuksesta kertoivat seuraavista askelista maatilayritysten laatujärjestelmätyön tehostamisessa. Monissa puheenvuoroissa oli sivuttu pienryhmätoimintaa ja bench- KUVAT TIINA KARLSTRÖM Maitotyttöjen mukaan navetoissa on kahdenlaisia lehmiä: sellaisia jotka lypsävät maitoa ja sellaisia jotka lypsävät piimää - eikä yleisöstä kuulunut vastalauseita. 4/2004 maaviesti 11

l a a t u Uusia ideoita pohtimassa Taja Isohätälä Haukiputaalta ja Seppo Kallinen Rantsilasta. Sonkajärveläisen maatilayrittäjän Pertti Savolainen sanoma oli, että toimiva yhteistyö vaatii luottamusta ja rohkeutta. Pertti on mukana viljelijöiden yhteisessä hankintaosuuskunnassa Hansussa, josta saa lisätietoja osoitteesta www.hansunet.fi. Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori Juha Marttila kertoi työn ja ruokinnan kustannusjahdista numeroin ja johtopäätöksin. Hän omistaa itse 80 lehmän maitotilayrityksen Simossa, toimii tutkijana Pellervon taloudellisessa tutkimuslaitoksessa ja kirjoittaa säännöllisesti KM-Vet-lehteen. - Kasvavalla maatilalla suunnittelu korostuu erityisesti kertainvestoinneissa, niinpä päätöksenteossa tarvittaisiin riskien mukaanottoa ja analysointia. Vaikka tämä välttämättömyys on tiedossa, panostus asiaan on edelleen olematonta. Myöskään julkinen valta ei kannusta järkevään taloussuunnitteluun. Yritysneuvoja Tarja Poikela Pro- Agria Kainuun Maaseutukeskuksesta kertoi maatilan ympäristömittareista. Niiden tavoitteena on ympäristön kuormituksen minimoiminen ja eläinten hyvinvoinnin lisääminen. - Mittarit auttavat tilaa löytämään kehittämiskohteita ja merkitsevät kustannussäästöjä. Läpinäkyvyys lisää myös kuluttajien ja sidosryhmien luottamusta. markingia. Molempien maaseutukeskuksien alueella jo reagoitu viljelijöiden tarpeeseen saada tämäntyyppistä toimintaa, ja tarjolla on ollut ohjattua pienryhmätoimintaa. Pallo heitettiin nyt yleisölle sopivien ryhmien ja aiheiden kokoamiseksi kuluvan talven aikana. Muutama ryhmä saatiinkin koolle. Naudanlihantuottajien ryhmä on jo aloittanut toimintansa ja jatkaa sitä edelleen. Moni Laatuklubissa ollut viljelijä toivoi talousasioihin liittyvää ryhmätyöskentelyä, ja yksi ryhmä jo koottiinkin: taivalkoskisilla on pirteä ryhmä, aihe vain vielä puuttuu. Pienryhmätoimintaa on ideoitu laatujärjestelmän päivityksen ja käytön, lypsytekniikan, ruokinnan, peltoviljelyn, nuorkarjan hoidon, paimenkoiran käytön ja monen muun idean ympärille. Pyörityksestä prosessijohtamiseen otsikko johdatti Laatuklubin väkeä kolmanteen päivään. Piiriagrologi Risto Jokela ProAgria Oulun Maaseutukeskuksesta kertoi viime Laatuklubissa laatutiloille tarjotun ProViljelys-pilotin kuulumisista menneeltä kasvukaudelta. Ristolla oli runsaasti valokuvia viimekesäisistä pelloista. Niiden avulla voitiin kokemuksia vaihtaa ja tehdä isolla ryhmällä pienryhmätoimintaa ja benchmarkingia. Laatukouluttaja Tiina Karlström motivoi ajankäytön ja motivaation hallintaan johtamisessa. Kuvien avulla katsottiin arkisia mittareita prosessien hallintaan. Eläinten saaman veden laatua ja määrää, sontaa ruokinnan mittarina ja kissaa olosuhdemittarina - arkisia asioita, joiden eteen kannattaa ajoittain pysähtyä. Niin ikään mietittiin omien resurssien hallintaa ja käytön tehostamista kahden tilaesimerkin ja niiden tuotannon tunnuslukujen kautta. Ajatusten vaihto viljelijäkollegoiden kanssa on Laatuklubin parasta antia. Vasemmalta Leena Kumpulainen, Ilkka Lehtomaa, Pekka Kumpulainen, Juhani ja Tuija Törmikoski. Parisuhdepatologi Raimo Vakkuri: Voimavarana lapsuuden arvomaailma Kolmepäiväisen koulutuspaketin päätti maatilayrittäjä Esko Nuutinen Kiuruvedeltä. Hän kertoi laatujärjestelmän käytännön työstä yrityksessään esimerkein ja kannusti kaikkia yhä parempaan laatutyöhön. Järjestäjät saivat runsaasti palautetta Laatuklubin kehittämiseen, ja viljelijöiden toivomuksesta toiminta myös jatkuu. Seuraava tapaaminen on ensi vuonna loka-marraskuun vaihteessa. Paikka ja aiheet ovat vielä avoimia, mutta perästä kuuluu! Parisuhdepatologiksi itseään tituleeraava ihmissuhdekouluttaja Raimo Vakkuri arvaa yleisönsä ajatukset. Sunnuntaivekkarista tuttu haastattelija tietää olevansa suomalaisten mielissä empaattisuuden lihallistuma, mikä kuitenkin on vain rooli. Hänen mielestään jokaisen suomalaisen pitäisi olla vuosi töissä televisiossa. - Sen jälkeen tiedät, mitä olet ja mitä sinulta puuttuu! Välittömästä ja työstään nauttivasta Vakkurista on tullut suosittu luennoitsija, joka ajaa Suomen teitä noin 100 000 kilometriä vuodessa. Hän puhuu avoimesti omista loppuun palamisen kokemuksistaan ja tunteistaan, että kuulijat tunnistaisivat oman tilanteensa ja voisivat tarvittaessa tarttua itseään niskasta kiinni aiemmin kuin hän itse. Raimo Vakkurin omasta elämästä poimittuihin esimerkkeihin on helppo samaistua. Kun kuulijat nauravat Vakkurin perheen edesottamuksille, he huomaavat nauravansa samalla itselleen. Risteysaseman sijaan kodin tulisi olla ihmiselle paikka yksityisyydelle ja rauhalle. Uskonnollisesta kodista maailmalle ponnistanut Raimo Vakkuri pitää lapsuuden arvomaailmaa omana voimavaranaan, joka on auttanut jaksamaan elämän eri tilanteissa. - Parisuhteessa kaiken ei tarvitse olla hallittavissa. Temppeli pysyy pystyssä, kun pilarit ovat tarpeeksi etäällä toisistaan, mikä ei tarkoita kuitenkaan etääntymistä tai uskottomuutta. Parisuhteen tarkoitus ei ole myöskään se, että tietää toisesta ihmisestä ihan kaiken. Hän pitää parisuhteen pahimpana stressitekijänä liian runsasta tai vaativaa työtä. Muita kriittisiä kohtia ovat lasten syntyminen, muutot, lasten lähteminen kotoa, perheenjäsenen sairaus, juhlat ja yhä useammin avioero ja sitä edeltävä aika. Raimo Vakkurin Marjatta-vaimo tulee kuulijoille tutuksi. - Eteläpohjalaiset tapaavat sanoa, että kun sekaantuu savolaisiin, menettää puolet älykkyysosamäärästään, mutta toisaalta on onneksi mistä antaa, hän kuvaili avioitumistaan savolaisen Marjatan kanssa. Raimo Vakkuri, 58,1 vuotta, sanoo olevansa itselleen edelleen yllätys. 12 maaviesti 4/2004

LUOMUKOTIELÄINTUKI uusien sopimusten merkittävin uudistus Ensi keväänä on Pohjois- Pohjanmaalla katkolla noin 250 luomusopimusta. Monet viljelijät miettivät parhaillaan, jatkaako luomussa vai siirtyäkö tavanomaiseen viljelyyn. Mietintää on aiheuttanut etenkin viime vuosien heikko luomuviljan hinta ja kysyntä. Merkittävin loppuvuoden luomu-uutinen on luomukotieläintuen alkaminen. Markkinat ovat kuitenkin selvästi elpymässä. Vientikauran hinta alkaa olla kohtuullisella tasolla - mutta ainoastaan Usda-tarkastetun viljan. Ensi keväänä kannattaa nykyistä useamman tilan hakea lisätarkastusta menekin edistämiseksi. Viljakaupassa on menossa sama murrosvaihe, joka on ollut maito- ja lihapuolella. Yhä useampi viljanostaja suosittelee laatukoulutuksen käymistä. Laatujärjestelmä ei ole vielä pakollinen, mutta sen merkitys kasvaa. ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen Luomu-Keko-hanke järjestää kaksi laatukoulutusta kasvinviljelytiloille tulevan talven aikana Nivalassa ja Ruukissa. Kurssi on edullinen, koska opintorahaa on mahdollista hakea lähiopetuspäiviin. Kurssin ohjelma on monipuolinen ja tukee kehittyvän tilan tarpeita. Lisää aiheesta on Oulun Maaseutukeskuksen kotisivuilla osoitteessa www.oulunmaaseutukeskus.fi Kasvinviljelyä kehittäville tiloille on myös tarjolla maaseutukeskuksen uusi ProViljelys-paketti. Se käsittää viljelysuunnitelman, tukihakemukset, kasvukauden aikaisen käynnin ja talouslaskelman. Monelle tilalle palvelun varsinainen uutuus on kasvukauden aikainen käynti. Viime kesän kokemusten perusteella on hyvä, että ulkopuolinen käy arvioimassa viljelyitä, koska itse ei aina osaa kiinnittää huomiota oikeisiin asioihin. Viljelyn pitäisikin kehittyä siihen suuntaan, että tuotteet sopivat ostajan tarpeisiin, eikä niin, että niitä on helppo viljellä. Tällöin tuotteille saa kunnollista hintaakin. Tavoitteeseen ei pääse välttämättä helpolla. ProViljelys-paketista pystymme antamaan tarvittavat apuvälineet tavoitteiden saavuttamiseksi,mikä vaatii myös viljelijän sitoutumista. l u o m u OLLI VALTONEN pimuksissa on luomukotieläintuen alkaminen ensi vuonna. Tukea maksetaan 95,59 euroa hehtaarilta, mikäli tilalla on luomueläimiä vähintään yksi eläinyksikkö. Sillä ei ole merkitystä, onko tila ympäristötuen ehtojen mukaan kasvinviljelyvai kotieläintila. Luonnonmukaisen kotieläintuotannon tukeen oikeuttavia eläimiä ovat lypsy- ja emolehmät, muut naudat, lampaat, vuohet, emakot, lihasiat, karjut, kanat, broilerit, kalkkunat, hanhet, ankat ja siipikarjan emolinnut eli ympäristötuen ehdoissa luetellut eläimet lukuun ottamatta hevosia ja poneja. Tuki maksetaan koko sopimusalalle, jos eläinyksikkötiheys on vähintään 0,5. Kun eläinyksiköitä on alle 0,5 hehtaaria kohti, tuki maksetaan kaksinkertaiselle peltomäärälle suhteessa eläimiin. Jos eläimiä on esimerkiksi 25 yksikköä ja peltoa 55 hehtaaria, eläintiheys on 0,45 / hehtaari. Tuen maksuperuste 25 x 2 = 50 hehtaaria eli 50 hehtaaria x 95,59 euroa = 4 780 euroa. Kotieläintukea koskeva ensimmäinen koulutus on pidetty Nivalassa tänä syksynä. Toinen koulutus on tulossa Muhokselle tammi-helmikuussa, jos asiaan on kiinnostusta. Lisätiedot: luomuneuvoja Olli Valtonen, puh. 040 735 5519, olli.valtonen@ proagria.fi. Luomun peruskurssi 7.-9.12. ja 13.-14.12.2004 klo 9.30 alkaen, Pyhäjärvi, pitokartano Verkkoranta, Verkkorannantie 65 Luomutuotannon kehitys- ja koulutusprojektin luomukurssi täyttää erityistukisopimuksen koulutusehdot. Koulutus on tarkoitettu kaikille viljelijöille, jotka ovat kiinnostuneet viljelykustannusten pienentämisestä ja peltojen tuottokyvyn parantamisesta. Koulutus sisältää viisi lähiopetuspäivää ja yhden valinnaisen tilakohtaisen ohjauspäivän. Hinta on 25 euroa / päivä + alv. (sis. kahvin, ruokailun ja materiaalin). Tilaohjauspäivän hinta on 50 euroa + alv. Talven aikana järjestetään peruskursseja eri paikkakunnilla sen mukaan, mistä ennakkoilmoittautumisia tulee. Sukupolvenvaihdostilat: jatkajallakin tulee olla peruskurssi ensisijaisesti käytynä luomusopimusta siirrettäessä. Pikaiset ilmoittautumiset: Olli Valtonen, puh. 040 735 5519 tai olli.valtonen@proagria.fi Luomusopimuksen uusintaa harkitseville tiloille hanke tarjoaa kehittämissuunnittelupäiviä yksityisrahoitusosuudella. Kehityspäivänä tilalle tehdään kannattavuuslaskelma, jolla peilataan tilan tulevaisuuden mahdollisuuksia useiden eri versioiden kautta. Tämän jälkeen kirjataan kehittämistavoitteet, joita voi olla muun muassa rikkakasvien hallinta tai viljan hehtolitrapainon kasvattaminen. Laskelmissa otetaan myös huomioon siirtyminen tavanomaiseen tuotantoon. Palvelua kannattaa käyttää hyväksi, jos sopimuksesta päättäminen tuntuu epävarmalta. Talouslaskelmia voidaan tehdä rajoitetusti. Sopimusta uusivien tilojen kannattaa ottaa yhteyttä luomuneuvojiin jo tässä vaiheessa luomusuunnitelman laadintaa varten. Mitä aikaisemmin suunnitelmia päästään tekemään, sitä useammalle voidaan palvelua tarjota. Luomusuunnitelmaan kuuluu kiertosuunnitelman päivitys, viljely- ja kasvinsuojelusuunnitelma sekä sanallinen kuvaus tilan toiminnasta. Ensi vuoden luomukasvinviljelyohjeisiin ollaan lisäämässä kohta luomusuunnitelman päivittämisestä. Merkittävin muutos luomuso- VILJAVUUS- TUTKIMUKSET Kiilakiventie 1, 90250 Oulu p. (08) 514 5600, f. (08) 311 3029 NOPEASTI JA LUOTETTAVASTI "Näytekohtainen kalkitustarvelaskelma ilman lisäveloitusta" MTK:lainen poimi uudet entistä paremmat jäsenedut osoitteesta www.mtk.fi 4/2004 maaviesti 13

r a k e n t a m i n e n ELL A KARTTIMO RAKENNUS- SUUNNITTELUN tarve korostuu, kun yksikkökoko edelleen kasvaa Suunnittelun merkitys navettarakentamisessa kasvaa samaa vauhtia yksikkökokojen kanssa. Hyvällä rakennuttamisella ja sopivilla teknisillä ratkaisuilla voidaan lehmäpaikan hinta saada pidetyksi jopa 4 000 eurossa, kun monissa uusissa navetoissa hinta lehmäpaikkaa kohti on voinut nousta jopa 15 000 euroon. Navettarakentamista pohdittiin Laatuportaat-hankkeen osana toimineen rakennussuunnitteluhankkeen palautepäivässä Kempeleessä. Laatuportaat-hankkeen rakennussuunnittelukursseille, teemapäiville ja retkille on osallistunut noin 200 pohjoispohjalaista maidon- tai lihantuottajaa tai lampuria. - Kurssilaisilta tulleen palautteen mukaan koulutuksen parasta antia oli kollegojen tapaaminen, retki- ja tutustumispäivät, suunnitelmien ja byrokratia-asioiden läpikäyminen RAKENTAJA! OTA YHTEYS RAMIIN! VUOKRAA KONEET JA LAITTEET MEILTÄ KUN RAKENNAT, KORJAAT, NOSTAT, SUOJAAT TAI LÄMMITÄT Betoniteräksen käsittelykalusto Betonointikalusto Hiomakoneet ja jyrsimet Hitsauslaitteet Lämmityskalusto Naulauskalusto Nosto- ja siirtokalusto Telinekalusto Paineilma- ja louhintakalusto Pora- ja piikkauskalusto Pumppukalusto sekä rakentamisen aikaisen jaksamisen käsittely, rakennusinsinööri Ari Hyvärinen selvitti. Kursseilla mukana olevista tiloista valtaosa on rakentanut tai rakentaa parhaillaan. Yli kolmasosa suunnittelee edelleen navettarakentamista, kun noin viidesosa on jäädyttänyt, siirtänyt tai vetäytynyt hankkeestaan. Palautepäivä oli tarkoitettu jo ra- Puutarhanhoitovälineet Sahat, sirkkelit, leikkurit Sähkö- ja valaistuskalusto Tiivistyskalusto Tutkimus- ja mittausvälineet, laserit Tilaelementit, vaunut ja kontit Tuentakalustot Sääsuojat ja suojaus, työmaapeitteet Ramimyynti Oulun läänin aluekeskukset: Kaarnatie 28, 90530 OULU puh. (08) 571 2300 Kettukalliontie 27, 87100 KAJAANI puh. (08) 625 955 tai lähin toimipiste: katso www.ramirent.com ELLA KARTTIMO Navettarakentamiseen liittyviä kokemuksiaan palautepäivässä välittivät Olli Lehtikangas (vasemmalla) Tyrnävältä, Tuomo Turpeinen Taivalkoskelta ja Urpo Heikkinen Kempeleestä. ELLA KARTTIMO - Hyvä rakennuttaminen ja sopivat tekniset ratkaisut pienentävät rakentamisen kustannuksia, Ari Hyvärinen sanoi. kentaneiden ja rakentamista suunnittelevien viljelijöiden kokemusten vaihtotilaisuudeksi. Urpo Heikkinen Kempeleestä kertoi lypsyrobotin sisältävästä pihattohankkeestaan. Urpo Heikkinen ei itse osallistunut paljoakaan rakentamiseen, koska tilan työt, karja ja erilaiset juoksevat asiat tarvitsivat hoitajaa. Heikkisen rakennusprojekti sujui ilman isompia ongelmia ja pihatosta on tullut sellainen kuin isäntäväki suunnittelikin. Rakennusaikana aluksi kalliilta tuntunut maaperätutkimus osoittautui myöhemmin arvokkaaksi: korvaus siitä tuli vähäisempänä massan tarpeena. - Robotti muutti työn luonnetta entistä joustavammaksi. Eläimet tarvitsevat edelleen huolenpitoa, mutta työt voi tehdä joustavasti. Tärkeää on myös se, että lehmäliikenne sujuu ilman ihmisen apua. Olli Lehtikangas kertoi Tyrnävälle valmistuneesta parsinavettahankkeestaan. Pihattoratkaisuihin tutustumisen jälkeen tila päätyi parsinavettaan, joka tuntui tutulta ja turvalliselta ratkaisulta. Lehmäpaikkoja siihen tuli noin 35. - Kuivalantasysteemi toimii parhaiten parsinavetassa. Myös putkilypsykone oli halvempi ostaa, asentaa ja huoltaa kuin lypsyasema tai robotti. Peltoalamme riittää hyvin nykyiselle karjalle. Olli Lehtikankaan kokemuksien mukaan, rakentaja ei koskaan suunnittele liikaa. - Rakennekuvia kannattaa piirtää aina, kun mietitään yksityiskohtia. Myöskään tavaraa ei kannata ostaa etukäteen, koska siinä on turhaan rahaa kiinni. Vanhaan navettaan rakentamisen yhteydessä tehtiin juotto-osasto ja hiehopaikkoja. Projektiaan jälkikäteen arvioiva isäntä tekisi nyt kokonaan uuden navetan, koska se on aina nopeampi ja helpompi rakentaa. Tuomo Turpeinen Taivalkoskelta kertoi omien resurssien hyödyntämiseen perustuvasta, parhaillaan rakenteilla olevasta pihattohankkeestaan. - Investointimme tavoitteena on ollut tuotannon tehostaminen ja toimeentulon turvaaminen kahdelle perheelle. Samalla kun jätimme rahoistushakemuksen, tilasta tuli osakeyhtiömuotoinen Siltalan Maatila Oy, johon jatkajiksi tulevat kaksi poikaamme. Laatuportaat-hankkeen rakennussuunnittelukurssin hyötyjä suunnitelussa on ollut muun muassa se, että lantakäytäviin on saatu riittävästi kaltevuutta. - Kallistusajattelun on mahdollistanut maasto, jossa on korkeuseroja sekä rakentamistekniikka, jossa seinät on tehty paikalla valaen. Maa- ja metsätalousministeriön terveiset rakentaville viljelijöille välitti suunnittelija Kjell Brännäs. Hän vastaili myös maatalouden investointitukien muutoksia ja hankintojen kilpailuttamista koskeviin kysymyksiin yhdessä Pohjois-Pohjanmaan TE-keskusta edustaneen ja päivän puhetta johtaneen rakennusmestari Eero Jaaran kanssa. Lisätiedot: ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Ari Hyvärinen, puh. 040 502 6276, ari.hyvarinen@proagria.fi. 14 maaviesti 4/2004

SUKUPOLVENVAIHDOKSEN y r i t y s OSMO TIIKKAINEN suunnitteluun kannattaa varata aikaa Maatilan sukupolvenvaihdos on ainutkertainen tapahtuma. Jokaisen maatilayrittäjän osalta vaihdos tulee eteen kaksi kertaa elämässä - tilanpitoa aloitettaessa ja tilanpidosta luovuttaessa. Sukupolvenvaihdoksessa ratkaistaan asioita, joilla on varsin pitkäaikaiset vaikutukset sekä jatkajien että luopujien elämään. Sukupolvenvaihdos kannattaakin suunnitella huolella ja varata siihen riittävästi aikaa. Sukupolvenvaihdos voidaan ajallisesti jakaa ensimmäiseen valmisteluvaiheeseen, toiseen valmisteluvaiheeseen, suunnitteluvaiheeseen ja käytännön toteutukseen. Ensimmäinen valmisteluvaihe tulee aloittaa viimeistään 10 vuotta ennen sukupolvenvaihdoksen toteutusta. Tässä vaiheessa pitäisi olla selvillä, kuka jatkaa tilanpitoa. Jos jatkaja löytyy omasta perheestä, tulee jatkajan hakeutua maatalousalan koulutukseen. Muut lapset tulisi ohjata toisiin ammatteihin, jotta heillä olisi toimeentulomahdollisuudet tilan ulkopuolella. Tässä vaiheessa on syytä alustavasti jo suunnitella luopujien ja jatkajien asumista tilakaupan jälkeen. Luopujien on myös syytä huomioida myös maa- ja metsämaata koskevat luovutusvoittosäännökset, tarkistaa Myel-vakuutusmaksut ajan tasalle sekä päättää mahdollisista lisäeläkejärjestelyistä. Toinen valmisteluvaihe on syytä aloittaa viimeistään viisi vuotta ennen suunniteltua sukupolvenvaihdosta. Investointien suunnittelu lähivuosille on syytä miettiä tarkkaan. Asiat vaihtelevat tapauskohtaisesti, mutta yleensä vaihdoksen lähivuosille ajoittuvat suuret investoinnit kannattaa siirtää jatkajan tehtäviksi. Investointiajankohdan valintaan vaikuttavat etenkin verotusasiat. Luopujat joutuvat tulouttamaan vaihdoksen yhteydessä rakentamiseen ja salaojitukseen liittyneet arvonlisäverot viimeisen viiden vuoden ajalta. Jatkajat tosin voivat vähentää vastaavasti samat arvonlisäverot omassa arvonlisäverotuksessaan. Niin ikään verottaja oikaisee kone-, rakennus- ja salaojahankintoihin käytetyt tasausvaraukset vaihdoksen yhteydessä viimeiseltä kolmelta vuodelta. Oikaisun seurauksena luopujille voi syntyä huomattaviakin tuloveroja irtaimiston luovutuksen osalta. Viisi vuotta ennen vaihdosta asumisjärjestelyt tulisi olla jo selvillä. Tässäkin on tilakohtaisia eroja. Ratkaisu, mikä sopii toiselle tilalle, ei välttämättä sovellu toiselle. Yleisesti voi kuitenkin suositella, että jatkajilla ja luopujilla on kummallakin oma asunto. Samassa taloudessa eläminen onnistuu yleensä niin kauan, kun jatkaja asuu yksin vanhempiensa kanssa. Kun jatkaja ottaa itselleen puolison, saattaa osapuolten kesken syntyä ristiriitoja hellan hallinnan, lasten kasvatuksen tai jonkin muun asian vuoksi. Vaihtoehtoja asumisratkaisuun voi olla nykyisen asuinrakennuksen laajentaminen kaksi huoneistoa käsittäväksi, toisen asuinrakennuksen rakentaminen tilalle tai asunnon hankinta tilan ulkopuolelta luopujille. Toisessa valmisteluvaiheessa jatkajan on syytä alkaa perehtyä tilan paperiasioihin. Jatkajan kannattaa tehdä joitakin vuosia ennen sukupolvenvaihdosta yhdessä luopujan kanssa veroilmoitukset ja tukihakemukset sekä tutustua tilan verokirjanpitoon, tukihakemuksiin, sitoumuksiin ja lohkokirjanpitoon. Varsinainen suunnittelu kannattaa aloittaa viimeistään vuotta ennen sukupolvenvaihdosta. Tällöin tulee määrittää tilan tuottoarvo ja päättää tilan luovutustapa. Koko tilan luovutuksen lisäksi on mahdollista luovuttaa pelkästään irtain omaisuus sekä vuokrata pellot ja tuotantorakennukset. Luopumistuen saanti edellyttää kuitenkin maatalouskiinteistön ja - irtaimiston luovuttamista jatkajalle. Metsät tai osa metsistä on mahdollista jättää luovutuksen ulkopuolelle. Usein kuitenkin jatkaja tarvitsee metsää toimeentulonsa turvaksi. Myös verotuksen huojennussäännökset puoltavat metsien luovuttamista tilakaupan yhteydessä Joissakin tapauksissa on perusteltua tehdä niin kutsuttu vaiheittainen sukupolvenvaihdos, jolloin vain toinen vanhemmista luovuttaa osuutensa jatkajalle. Tällainen tilanne syntyy silloin, kun toinen vanhemmista on jäänyt sairaseläkkeelle ja toinen on vielä liian nuori luopumistuen saajaksi. Sisarosuuksia on maksettu viime vuosina aika harvoin. Lähes poikkeuksetta koko kauppahinta on maksettu luopujille. Kun sukupolvenvaihdos tehdään molempien vanhempien eläessä, kysymyksessä ei ole perinnönjako, vaan jatkajan ja luopujan välinen kauppa. Vanhemmat voivat luovuttaa muille lapsille vastaavasti lahjoja, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi. Luovutuskirjaluonnokset tai vuokrasopimukset on syytä tehdä viimeistään puolta vuotta ennen luovutusajankohtaa. Tällöin jää aikaa hakea ennakkoratkaisua ja ennakkotietoa verottajalta sekä ennakkopäätöstä aloitustuesta TE -keskukselta ja luopumistuesta Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta. Kun päätökset on saatu, tehdään lopulliset luovutuskirjat ja vuokrasopimukset, jolloin yksi vaihe tilan historiassa päättyy ja tilanhoito siirtyy jatkajille. On kuitenkin muistettava, että sukupolvenvaihdos ei pääty tähän, vaan luovutuksen jälkeen alkaa varsinainen hankkeen toteutus. Jatkajat ryhtyvät toteuttamaan liiketoimintasuunnitelma tilan toimintojen kehittämiseksi. Myös luopujat tarvitsevat suunnitelman siitä, miten he järjestävät luovutuksen jälkeisen elämänsä. Heidän kohdallaan voidaan puhua liiketoimintasuunnitelman sijaan toimintasuunnitelmasta. Osmo Tiikkainen on ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen suunnitteluagronomi. OULUN PIIRIJÄRJESTÖ Puheenjohtaja: Mauri Piirainen 040-544 9736 mauri.piirainen@pp1.inet.fi Sihteeri: Taisto Hyvärinen 040-570 1580 taisto.hyvarinen@kolumbus.fi www.puuliitto.fi 4/2004 maaviesti 15

y r i t y s MAATILAN VEROTUS sukupolvenvaihdoksessa OSMO TIIKKAINEN Lahjaveroa ei aiheudu, jos vastike - rahakauppahinta, vastattavaksi otetut lainat ym. - ylittää 75 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta, jolloin kauppa ei ole lahjanluotoinen. Verohuojennus maatilan sukupolvenvaihdoksessa: - Lahjaveroa ei panna maksuun, jos vastike ylittää 50 prosenttia omaisuuden käyvästä arvosta. Edellytyksenä on, että luovutuksensaaja jatkaa maatalouden tai porotalouden harjoittamista. - Jos lahjaveroa määrätään, sitä huojennetaan lahjaveron varallisuusverotusarvojen perusteella. Ne ovat usein selvästi käypiä arvoja alempia. Karjaan huojennusta ei sovelleta. Vuoden 2004 alusta perintö- ja lahjaveron huojennusta laskettaessa täysi varallisuusveroarvo alennetaan 40 prosenttia varallisuusverotuksesta sovellettavasta arvosta. - Ei ole kytketty sukulaisuuteen. - Mahdollisuus saada korotonta maksuaikaa enintään viisi vuotta. - Jos verovelvollinen luovuttaa pääosan tilasta, josta huojennus on myönnetty ennen kuin on kulunut viisi vuotta lahjaverotuksen päätöspäivästä, lahjavero pannaan maksuun 20 prosentilla korotettuna. Lahjoituksesta tai lahjanluonteisesta luovutuksesta on tehtävä lahjaveroilmoitus verotoimistolle kolmen kuukauden kuluessa. Lahjakirjaan kannattaa merkitä, ettei lahja ole ennakkoperintöä. Verottaja antaa sitovan ennakkoratkaisun hintaan 222 euroa. Hakemus tehdään kirjallisesti. Liitteeksi tarvitaan luonnoskauppa- tai -lahjakirja. Jos verottajalta on saatu ennakkoratkaisu, siihen on lahjaveroilmoituksessa vedottava. Ennakkoratkaisu on voimassa yleensä puoli vuotta. Verotta voidaan antaa alle 3 400 euron arvoinen lahja yli kolmen vuoden välein. Lahjan arvoksi katsotaan sen käypä arvo eli omaisuuden todennäköinen myyntihinta lahjoitushetkellä. Lahjanantaja voi pidättää itselleen elinikäisen hallintaoikeuden lahjoittamaansa omaisuuteen. Tämä pienentää omaisuuden arvoa. Hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla omaisuuden todellinen vakiintunut nettotuotto laissa olevalla ikäkertoimella. Ikä Ikäkerroin 44 tai alle 12 45 52 11 53 58 10 59 63 9 64 68 8 69 72 7 73 76 6 77 81 5 82 86 4 87 91 3 92 tai yli 2 Lahjavero määräytyy omaisuuden verotusarvon ja sukulaissuhteen perusteella: Lahjavero määräytyy omaisuuden verotusarvon ja sukulaissuhteen perusteella: Lahjan saajat luetaan kolmeen veroluokkaan: I veroluokassa asteikon mukainen verotus: esim. aviopuoliso, lapset, vanhemmat. II veroluokassa asteikon mukainen vero kaksinkertaisena: esim. sisarukset ja heidän lapsensa. III veroluokassa asteikon mukainen vero kolminkertaisena: muut sukulaiset ja vieraat. Lahjaveron määrää voidaan pienentää antamalla yhden suuren lahjoituksen sijaan pienempiä lahjoituksia usealta henkilöltä usealle henkilölle. Nimikkoperiaatteen mukaan kiinteistön omistajana ja lahjan antajana pidetään sitä, jonka nimiin kiinteistö on hankittu tai jonka nimissä on lainhuuto. Tietyin edellytyksin molemmat puolisot voidaan katsoa lahjanantajiksi. Verotettavan Veron vakioerä Vero-% omaisuuden osuuden alarajan ylimenevästä arvo, euroa kohdalla, euroa osasta, euroa 3 400 17 000 85 10 17 000 50 000 445 3 50 000-5 735 16 Varainsiirtovero on neljä prosenttia kauppahinnasta. Maatilan kaupassa voidaan ottaa huomioon, että asunnon osuus kauppahinnasta on verovapaa silloin, kun alle 40-vuotias hankkii ensimmäistä asuntoaan. Varainsiirtovero on maksettava oma-aloitteisesti ennen lainhuudon hakemista (max 6 kk). Varainsiirtovero vältetään, jos kauppaan myönnetään valtionlainaa tai jatkajan nimiin siirretään maanostoon tai sisarosuuksien maksamiseen myönnetty halpakorkoinen laina. Kiinteistön luovutusvoitto on verovapaa, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät: - Luovutetaan maa- tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta. - Luovuttaja on itse harjoittanut tilalla maa- tai metsätaloutta. - Saajana on yksin tai yhdessä puolison kanssa oma lapsi, lapsenlapsi, veli, sisar, sisar- tai velipuoli. - Omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeetta. Ratkaisevaa on maapohjan omistusaika. Verotarkastelu tehdään rekisteritiloittain. Jos lisämaata on hankittu viimeisen 10 vuoden kuluessa, tulee siitä saatava luovutusvoitto verotettavaksi. Maatalousirtaimiston luovutuksen tuloverotus: Tilakaupan suunnittelussa voidaan välttää suurimmat veropiikit ajoittamalla kauppa alkuvuoteen. Irtaimiston verokohtelu on pääosin symmetristä: se mikä myyjille tuloutetaan, vähennetään jatkajien verotuksessa. Lähtökohtana ovat omaisuusosien käyvät arvot. Irtaimen myyntihinta on osa MVL: n mukaista maataloustuloa myyjille. Lahjanluonteisissa kaupoissa kauppahintaosuuteen lisätään lahjan osuus käyvästä arvosta. Kotieläinten kauppahinta on suoraan veronalaista tuloa myyjille. Jatkaja saa tehdä samansuu- VILJELIJÄ! Hanki laadukkat nurmisiemenet meiltä. www.savonsiemen.com IISALMI Puh. (017) 821 8214 16 maaviesti 4/2004

y r i t y s ruisen vähennyksen omassa verotuksessaan. Jaksotusmahdollisuus on kolmelle vuodelle vaadittaessa - ostajalla aina, myyjällä vastikkeellisessa luovutuksessa. Lisäksi on huomioitava jaksotuksen vaikutus eläketulovähennykseen. Maatalouskoneiden ja kaluston käypänä arvona pidetään yleensä menojäännöstä, mutta verottaja saattaa lisätä siihen huomattavat poistot ja puretut varaukset. Tämä osuus kauppahinnasta on myyjille verotettavaa tuloa ja ostajille vähennyskelpoista menoa. Myyjä saa omassa verotuksessaan vähentää hänelle tuloutuvasta osuudesta koneiden ja kaluston arvosta niiden menojäännöksen. Jos tilakaupassa jatkajalle siirtyy huomattavat varastot, otetaan niiden arvo huomioon. Ne ovat tuloa myyjille, mutta menoa ostajille. Meijerimaidon viitemäärä katsotaan luovutetuksi jatkajalle, vaikka viitemäärää ei mainittaisikaan luovutuskirjassa. Viitemäärää ei voi jakaa lahjoitettavaan ja myytävään osuuteen. Jos viitemäärä lahjoitetaan, hallinnollisella viitemäärällä ei ole hankintamenoa, eikä sen vastikkeeton luovutus ole maatalouden tuloa. Mikäli viitemäärä on ostettu ja lahjoitetaan edelleen, luetaan hankintameno tai sitä alhaisempi luovutushinta luovuttajien tuloksi. Jos viitemäärä on kokonaan hallinnollista, luovuttajille ei tuloudu mitään, mikäli viitemäärä luovutetaan jatkajalle lahjakirjalla. Luovutuksensaaja vähentää viitemäärän arvon omassa verotuksessaan. Tasausvaraukset tuloutuvat myyjien verotuksessa, jos niitä ei pureta ennen sukupolvenvaihdosta. Kone-, rakennus- ja salaojahankintoihin tehdyt tasausvaraukset verottaja oikaisee viimeiseltä kolmelta vuodelta. Poistot tekee se osapuoli, joka omistaa kohteen vuoden lopussa. Jatkaja aloittaa poistojen tekemisen siitä, mihin luovuttaja lopettaa. Verottajalta voi pyytää ennakkotietoa (lahja, luovutusvoitto, MVL, ALV), joka maksaa 740 euroa. Metsäverojärjestelmä riippuu siitä, saako uusi omistaja metsän vastikkeetta vai vastiketta vastaan ja omistaako hän metsää jo ennen luovutusta. Jos metsä on saatu vastikkeetta esimerkiksi perintönä tai lahjana, ja jatkaja ei omista aiemmin metsää, järjestelmä on sama kuin oli luovuttajalla. Jos metsä on tullut kaupassa, eikä jatkajalla ole entuudestaan metsää, verotus perustuu puun myyntituloon. Jos jatkajalla on jo entuudestaan metsää, verojärjestelmä on sama kuin aiemmin omistetussa metsässä. Metsävähennys: - Vastikkeellisista saannoista 1.1.1993 tai sen jälkeen 50 prosenttia metsän hankintamenosta. - Vastikkeettomissa saannoissa siirtyy edeltäjän metsävähennys. - Yhden vuoden metsävähennys enintään 40 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatulon määrästä ja kuitenkin vähintään 1 500 euroa. Arvonlisäveroa ei makseta maatilan tai sen osan luovutuksesta silloin, kun tilan toimintaa jatketaan. Jos tilalla on tuotantorakennuksiin, salaojiin tai metsäteihin liittyviä rakennusinvestointeja, joista arvonlisävero on vähennetty ja kiinteistö on luovutettu ennen kuin valmistumisvuoden päättymisestä on kulunut viisi vuotta, luovuttaja joutuu palauttamaan hyväkseen saamansa arvonlisäveron. Jatkaja voi omassa arvonlisäverotuksessaan tehdä vastaavansuuruisen vähennyksen. Osmo Tiikkainen on ProAgria Kainuun maaseutukeskuksen suunnitteluagronomi. KATTO- JA SEINÄPELLIT sekä ALUMIINIPROFIILIT ja tyylikäs tiilikuvio HARJAKAINEN suoraan valmistajalta. Kerralla koko katto kotiinkuljetettuna. Valmistus ja myynti KATTO- JA SEINÄPELTITEHDAS 43700 KYYJÄRVI puh. (014) 471 475 fax. (014) 471 523 0400 661 379 www.koto-pelti.fi myydään ProAgrian yritysneuvontapalvelut maaseudun pienyrityksille ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen tarjoamiin maaseutuyritysten neuvontapalveluihin kuuluu erilaisia yritysten kehittämispalveluja. Neuvontaa annetaan sekä aloittaville että toimiville yrityksille perustamiseen, kannattavuuteen ja liiketoimintaosaamiseen liittyvissä asioissa. Liiketoiminnan huolellinen suunnittelu on lähtökohta, kun perustetaan tai kehitettään yritystä. Yhteistyössä neuvojan kanssa käsitellään yrityksen liikeideaa ja parhaita keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Yritysneuvoja avustaa myös yrityksen kannattavuuden laskennassa ja tuotteiden hinnoittelussa. Yritysneuvoja Mika Saarinen ProAgria Oulun Maaseutukeskus PL 106 (Kauppurienkatu 23) 90100 Oulu 040 514 1365 mika.saarinen@proagria.fi Yritysneuvoja Tuula Ojantakanen Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Pajatie 5, Nitek 85500 Nivala puh. 040 864 4946 tuula.ojantakanen@proagria.fi Oulun Maaseutukeskuksen nettisivuilta HEVOSELLE HEINIÄ! ProAgrian Oulun Maaseutukeskuksen Internet-sivuilla osoitteessa www.oulunmaaseutukeskus.fi on Palvelut-valikon alle perustettu hevosneuvonnan sivut. Niillä on muun muassa oma Hevosrehua suoraan tiloilta linkkinsä, jonka alle tilat voivat ilmoittaa mahdollisesti myynnissä olevia hevosrehujaan. Lisätiedot: kotieläinagrologi Tiina Karlström, puh. 040 513 3241, tiina.karlstrom@proagria.fi. 4/2004 maaviesti 17

y r i t y s KANNATTAVUUSKIRJANPITO antaa tietoa tilan kehittämiseen ARTO L ATUKKA Kannattavuuskirjanpidossa seurataan maatilojen ja puutarhayritysten sekä monialaisten maatilayritysten talouden kehitystä yritysaineiston perusteella, joka kerätään niin sanotuilta kirjanpitotiloilta. Koko maan kannattavuuskirjanpidossa on mukana noin 1 000 maatilaa. Tietoja hyödynnetään muun muassa tutkimuksessa, maataloushallinnossa, neuvonnassa, edunvalvonnassa, maatalousopetuksessa ja tietysti kirjanpitotiloilla. Maatalouden kannattavuuskirjanpito aloitettiin Suomessa vuonna 1912. Suomen liityttyä Euroopan unioniin vuonna 1995 kannattavuuskirjanpitotiedot tulivat osaksi EU-jäsenmaiden maatilayritysten kirjanpidon tietoverkostoa (FADN). Aineisto on tärkeä EU:n maatalouspolitiikan suunnitteluväline ja myös yksittäisten maatalouspoliittisten toimenpiteiden perusta. Kannattavuuskirjanpidossa maatilan toiminnot jaetaan maatalouteen, puutarhatalouteen, metsätalouteen sekä tilan muuhun yritystoimintaan. Kirjanpidossa tarvittavat rahatulot ja -menot saadaan useimmiten suoraan tilan verokirjanpidosta. Lisäksi tarvitaan viljelytiedot, tuotantomäärät sekä omaisuudessa tapahtuneet muutokset ja työtuntien määrät. Tiedot kerää ja tallentaa maaseutukeskus tai puutarha-alan järjestö. Tiedonkerääjät toimittavat tiedot MTT Taloustutkimukseen, jossa ne käsitellään ja talletetaan tietokantaan. Tietojen perusteella lasketaan yritysten tilinpäätökset ja taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut. Tulokset julkaistaan MTT Taloustutkimuksen julkaisuissa alueittain, kokoluokittain ja tuotantosuunnittain ryhmäkeskiarvoina. Ryhmän minimikoko on viisi tilaa, joten julkaisuista on mahdotonta selvittää yksittäisen tilan tietoja. EU julkaisee alueensa keskiarvotulokset omissa julkaisuissaan. Kannattavuuskirjanpito on Suomen maatalouden ainoa yritysaineisto, josta voidaan muodostaa oikaistut tulos- ja taselaskelmat, joiden pohjalta on mahdollista laskea muun muassa kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut. Tilakohtaista kannattavuuskirjanpitoaineistoa käytetään maatila- ja elintarviketalouden eri tutkimuslaitosten sekä yliopistojen tutkimuksissa. Kannattavuuskirjanpitoaineistosta lasketut keskimääräiset tiedot ovat luotettavin ja keskeisin Suomen maataloushallinnon käyttämä aineisto, kun esimerkiksi neuvotellaan EU:n kanssa oikeuksista maksaa kansallisia tukia maatalous- ja puutarhayrityksille. Tilakohtaisia tietoja voidaan käyttää vain tutkimustarkoituksiin. Tiedot ovat luottamuksellisia, eikä niitä julkaista missään muodossa. Kannattavuuskirjanpitoon osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden käyttää kirjanpitoaineistosta saatavia laskelmia ja tunnuslukuja yhä tärkeämmäksi käyvään tilan talouden seurantaan, analysointiin ja taloussuunnitteluun. Tilat saavat vuosittain palautteen, jonka tilinpäätös sisältää tulos- ja taselaskelmat sekä koko tilan maksuvalmiuslaskelman. Näiden laskelmien perusteella on määritetty tilan kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta kuvaavat tunnusluvut. Lisäksi palaute sisältää yhteenvedon varasto-, työnmenekki-, pellonkäyttö- ja satotiedoista sekä niiden keskiarvotiedot saman alueen kirjanpitotiloilta, jotka harjoittavat vastaavaa tuotantoa samankokoisissa yksiköissä. Osallistuminen kirjanpitotoimintaan on vapaaehtoista eikä siitä makseta rahallista korvausta. Tavoitteena on nostaa koko maan kannattavuuskirjanpitotilojen kokonaismäärä 1 300 tilaan, joista 150 olisi puutarhayrityksiä. Uusien kirjanpitotilojen valinta perustuu otantaan, jossa kaikki Suomen maatilat luokitellaan alueen, tilakoon ja tuotantosuunnan mukaan. Maaseutukeskukset ja puutarhajärjestöt rekrytoivat vapaaehtoiset tilat ja neuvovat kirjanpidon aloittamisessa. Arto Latukka on MTT taloustutkimuksen johtaja. Lisätiedot, puh. (09) 5608 6220 tai Leena Riepponen, puh. (09) 5608 6228. Uusia tiloja toivotaan mukaan Noin 300 kainuulaista ja liki 700 pohjoispohjalaista maatilaa on ollut mukana kannattavuuskirjanpidossa vuosien mittaan. Vuosittain mukaan tulee muutama uusi tila, kun samaan aikaan joitakin lopettaa. Vuonna 2004 Kainuussa on mukana kannattavuuskirjanpidossa 30 maatilaa. Tavoitteena on saada mukaan 43 tilaa, mutta tiloja voi olla enemmänkin. Erityisesti tarvitaan mukaan pieniä tiloja edustamaan omaa kokoluokkaansa. MTT taloustutkimuksella on koekäytössä ohjelma, joka tekee ennusteen tilan kannattavuudesta viidelle vuodelle eteenpäin. Jos maatilalla on Internet-yhteydet, voi isäntäväki tunnukset saatuaan käydä katsomassa, miten tukitason muutos vaikuttaa oman tilan kannattavuuteen. Muut maatilat saavat tulosteen paperilla. Lisätiedot: ProAgria Kainuun Maaseutukeskus, talousneuvojat Matti Väisänen, puh. 020 747 3923 ja Esa Huttunen, puh. 020 747 3896. ProAgria Oulun Maaseutukeskus, piiriagrologi Alpo Törmänen, puh. 0400 688 757. 18 maaviesti 4/2004

y r i t y s Tukkitie 1, 90520 OULU Puh. (08) 564 5400 ELLA KARTTIMO Kauko Lohi (vasemmalla) ja Heikki Turtinen paneutuvat tilan kirjanpidon ja verosuunnittelun ääreen kolmisen kertaa vuodessa. VÄLITILINPÄÄTÖS säästää veroyllätyksiltä LUJA MUOTTI- HARKOILLA Välitilinpäätös kuuluu suunnitelmallisen maatilan ja maaseutuyrityksen loppuvuoden rutiineihin. Sen tietojen perusteella yritys ehtii vielä vaikuttaa siihen, millaisiin lukuihin kuluvan vuoden verotus päätyy. Piiriagrologi Heikki Turtisen auto suunnistaa Yli-Iin Jakkukylässä sijaitsevalle Kauko Lohen maitotilalle kolme kertaa vuodessa. Hän hoitaa tilan kirjanpidon ja taloussuunnittelun kokonaisuudessaan. Isäntä pitää huolen siitä, että kuitit ovat tallessa ja tiliotteiden mukaisessa järjestyksessä. Tilan välintilinpäätöstä yhdessä pohtivat miehet pitävät kirjanpitoa yhtenä maatilan tärkeimmistä töistä. - Kehittyvällä tilalla on paljon menoja ja myös tuloja, jolloin verosuunnittelu on erityisen tärkeää, Heikki Turtinen sanoo. Kauko Lohen tilalla on runsaat 110 hehtaaria viljelyalaa ja parikymmentä lypsylehmää. Tuotantorakennuksen laajentamiseen liittyviä vaihtoehtoja on tilalla pohdittu jo pitemmän aikaa. - Tarkoituksena on rakentaa kokonaan uusi puolilämmin pihatto, jolloin karjamäärää on mahdollista tuplata nykyisestä. Välitilinpäätöksen ansiosta yritys voi vielä vaikuttaa kuluvan vuoden verotukseen ostoilla ja myynneillä sen mukaan, onko ennakkoveroja maksettu liikaa tai liian vähän. - Tila pystyy esimerkiksi ajoittamaan maitokiintiöiden, rehujen tai lantojen hankintaa tilanteen mukaan joko päättyvän tai seuraavan vuoden puolelle, Kauko Lohi pohtii. Lohen tilalla ei virallista tilinpäätöstä ole pidetty kaikkina vuosina tarpeellisena. - Nyt se on tarpeen, koska tarkoitus on hakea pois jo maksettuja ennakkoveroja, jotka saisi muuten takaisin vasta vuoden kuluttua. Maaseutukeskusten Wakkatalousohjelma on sekä Heikki Turtisen että monen tilankin työkalu verokirjanpitoa varten. Ohjelmasta on valittavissa kolme eritasoista versiota tilan tarpeiden mukaan. Kauko Lohi ei ole omasta kirjanpito-ohjelmasta kiinnostunut, vaan pitää parhaana vaihtoehtona palvelujen ostamista kokonaisuudessaan asiantuntijalta. Wakka-ohjelmasta saa helposti erilaiset verokirjanpitoon liittyvät tulosteet. - Myös verotuksen lopputuloksen näkee ohjelman avulla helposti, Heikki Turtinen kertoo. Wakan lisäominaisuuksiin kuuluu tulosanalyysi. Erilaisia tunnuslukuja seuraamalla voidaan tilan tuloksia verrata muihin vastaaviin tiloihin. Lisätiedot: ProAgria Kainuun Maaseutukeskuksen talousneuvojat ja ProAgria Oulun Maaseutukeskuksen piiriagrologit. maatilan erilaiset rakenteet kätevästi. Pyydä tarjous lähimmästä rakennustarvikeliikkeestä. Tapsitie 20, 90630 OULU, Puh. (08) 561 8400 www.lujabetoni.fi 4/2004 maaviesti 19

k o t i Naisissa maaseudun voima Naiset, valta ja onnellisuus Äitimme ja esiäitimme saivat pienestä pitäen tottua siihen, että joku suvun miespuolinen jäsen teki päätökset heidän puolestaan. Isä määräsi, mitä pikkutytöt saivat tehdä, ja kun he varttuivat nuoriksi neidoiksi, ei tullut kuuloonkaan antaa sydämensä äänelle valtaa aviopuolisoa valittaessa. Eikä heidän myöskään tarvinnut huolehtia raha-asioistaan, koska miehet tekivät senkin heidän puolestaan. Vielä omassa nuoruudessanikaan ei asetettu kyseenalaiseksi isän sanoja ja käskyjä. Opettajat koulussa olivat sellaisia auktoriteetteja, että heidän mielipiteitään ei asetettu kyseenalaiseksi. Tällä tavalla meistä kasvatettiin kuuliaisia tyttäriä, vaimoja ja perheenäitejä. Kehitys on mennyt huimaa vauhtia eteenpäin. Nyt saamme tietoa monesta paikasta, ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa oman elämämme kulkuun. Onneksi joukossamme on ollut aina rohkeita ja eteenpäin pyrkiviä naisia, jotka ovat uskaltaneet lähteä raivaamaan uudenlaista elämänmuotoa. Meillä on nykyisin kiintiömme politiikassa ja muissakin luottamustoimissa. Joillakin sektoreilla olemme onnistuneet niin hyvin, että kiintiöt tarvitaankin miehille. Meidän mielipiteitämme myös kuunnellaan, jos vain uskallamme esittää niitä. Meidän tulisikin rohkaista hiljaisia kanssasisariamme ilmaisemaan mielipiteensä, koska usein heillä olisi paljon sanottavaa. Osaammeko käyttää valtaamme ja saavuttamiamme etuja oikealla tavalla ja sukupuolellemme kunniaksi? Samalla kun olemme päässeet eroon vallattomuudestamme, onko meistä tullut liian vallattomia sanan toisessa merkityksessä? Olemmeko luopuneet naisellisuudestamme liian helposti ja sortuneet matkimaan miehiä ja heidän tapojaan? Eikö todellista rohkeutta ja tasa-arvoa ole se, että uskallamme säilyttää naisellisuutemme, vaikka olemmekin vaikuttamassa yhteisiin asioihin. Luovutammeko myös parisuhteessa liian helposti? Oman onnen tavoittelussa sotkemme helposti myös lastemme elämän. Hyvä esimerkki tästä on viime aikoina paljon julkisuutta saanut Outi Kosken ja John Rogersin taistelu lapsistaan. Molemmat väittävät haluavansa lastensa parasta, mutta kuitenkin kumpikin vanhemmista ajattelee vain itseään ja kostoa entiselle puolisolle. Lasten etu ja rakkaus heitä kohtaan on unohtunut aikoja sitten. Tällaisia taisteluita kuitenkin käydään maailmassa jatkuvasti. Sitten vielä ihmettelemme, miksi nuorillamme on niin paljon henkistä hätää. Maaseudulla asuville naisille ja varsinkin maalaistalojen nuorille emännille vallan lisääntyminen on tuonut uudenlaisen elämän. Ennen taloon tullut nuori emäntä oli täysin miehen sukulaisten ja varsinkin anopin käskyvallan alla. Nykyisin hän pystyy hengittämään huomattavasti vapaammin. Kun ennen lapsetkin piti kasvattaa sukulaisten ohjeiden mukaan, nykyään nuoret emännät saavat tehdä sen oman mielensä mukaan. Jos vertaamme elämäämme esiäitiemme elämään, se on EU: sta huolimatta helpompaa kuin koskaan. Meidän ei tarvitse enää pelätä kuolevamme lapsivuoteeseen ja meillä on onni kasvattaa lapsemme aikuisiksi pelkäämättä heidän kuolevan pieninä ruuan puutteeseen ja kulkutauteihin. Yrittäkäämme olla onnellisia, nauttia elämästämme ja saavuttamistamme eduista. Onni ei tule odottaen vaan eläen. Ei meidän tarvitse välttämättä olla rikkaita, kauniita tai terveitä ollaksemme onnellisia. Kevätretki Etelä-Ranskaan ja Monacoon 1.-6.5.2005 Valo kimmeltää oliivipuissa kuin timantit, vaaleanpunaisena, sinisenä, ja taivas joka leikkii lehtien lomassa hullaannuttaa mielen... Oliivipuiden varjo on aina liikkeessä, valoisa, täynnä elämän iloa, ihasteli Renoir Provencessa aurinko paistaa jopa 3 000 tuntia vuodessa. Sen kesät ovat kuumia, keväät miellyttävän leutoja. Mistraalituuli viilentää ja kuivattaa viiniköynnöksiä jatkuvasti. Liikumme sekä viljelyalueilla että rannikolla, joka saa toimeentulonsa pääasiassa turismista. Luonnollisesti käymme viinitilalla, onhan Provence alue, jossa Ranskassa ensimmäiseksi viljeltiin viiniä. Alustava matkaohjelma: 1.5. Matkapäivä Sunnuntaina kokoonnumme Oulun lentokentälle kello 13 ja lennämme Helsingin ja Münchenin kautta Nizzaan, jonne saavumme kello 20.45. Ranskalainen bussi on käytössämme koko viikon ja vie meidät hotelliimme. Teemme hotellistamme päiväretkiä lähiympäristöön. 2.5. Ammattiasiaa ja Välimeren aaltoja Maanantaina tutustumiskohteita ovat muun muassa kukkien ja salaattien viljelyyn erikoistunut tila, maailman hajuvesiteollisuuden keskus Grasse ja oliivitarha. 3.5. Raharuhtinaita ja veijareita, palatseja ja puutarhoja Tiistaina lähdemme koko päivän retkelle Monacoon ja Monte Carloon, missä tutustumme muun muassa kuninkaallisen palatsin alueeseen. 4.5. Palmuja ja vaaleanpunaisia flamingoja Keskiviikkona vierailemme Hyèren kaupungissa, jossa yli 7 000 palmupuuta huojuu leppeässä tuulessa ja vaaleanpunaiset flamingot kahlaavat suola-altaiden reunamilla. Perehdymme suolan erotteluun merivedestä ja rannikon ainutlaatuiseen luontoon. Käväisemme myös oliiviöljyä tuottavalla tilalla ja palaamme majapaikkaan Cannesin kautta. 5.5. Vapaata ja ammattiasiaa Torstaina on aikaa tuliaisostoksille. Toivottavasti tapaamme myös paikallisen maatalousnaisten järjestön edustajia illallisella. 6.5. Kotimatkalla Lennämme takaisin Ouluun Frankfurtin ja Tukholman kautta. Oulussa olemme 7.5. kello 1.20. Matkan hinta on noin 1 375 euroa. Ilmoittautumiset ja erityisruokavaliot Oulun Maaseutukeskukseen 31.1.2005 mennessä, puh. 316 8611. Lisätiedot: Helena Lahdenperä, puh. 0400 599 473. HILKKA HEIKKINEN puheenjohtaja, Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 20 maaviesti 4/2004