KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ KÄYTÄNNÖSSÄ

KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ KÄYTÄNNÖSSÄ

Matti Lahtinen Timo Lankinen KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNTÖ KÄYTÄNNÖSSÄ TIETOSANOMA

Lainsäädäntöä on seurattu säädöskokoelman numeroon 821/2015 (julkaisupäivä 30.6.2015) saakka. 9., uudistettu laitos Tietosanoma Oy ja kirjoittajat kumpikin oman tekstinsä osalta ISBN 978-951-885-387-2 KL 38.5 Tietosanoma Oy Bulevardi 19 C 00120 Helsinki puhelin 09 694 0752 info@tietosanoma.fi www.tietosanoma.fi Kansi Ville Laihonen Taitto Sisko Honkala Painopaikka Tallinna Raamatutrükikoda, Tallinna 2015

5 SISÄLLYS Esipuhe 11 1 KOULUTUKSEN LAINSÄÄDÄNNÖN LÄHTÖKOHDAT 17 1.1 Koulutuksen sääntelyjärjestelmän kehitys 1960-luvulta 17 1.2 Yhteiskunnalliset muutokset 19 1.3 Kansainvälistyminen 24 1.4 Koulutusasioiden painoarvon vahvistuminen Euroopan unionissa 26 2 KOULUTUSTA KOSKEVAT LAIT JA KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET 31 2.1 Suomen perustuslaki ja koulutusta koskevat kansainväliset sopimukset 31 2.1.1 Koulutukseen liittyvät oikeudet perustuslaissa 32 2.1.2 Kansainväliset ihmisoikeussopimukset 35 2.2 Koulutuksen lainsäädäntöön sisältyvät lait 38 2.2.1 Lainsäädännön keskeiset periaatteet 40 2.2.2 Sääntelyn uusi näkökulma 41 2.3 Lakien soveltamisalat 44 2.3.1 Perus opetus laki 46 2.3.2 Lukiolaki 52 2.3.3 Laki ammatillisesta perus koulutuksesta 57 2.3.4 Laki ammatillisesta aikuis koulutuksesta 63 2.3.5 Laki vapaasta sivistystyöstä 67 2.3.6 Laki taiteen perus opetuksesta 71 2.3.7 Ammatti korkea koululaki 74 2.3.8 Yliopistolaki 82 3 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄT 90 3.1 Perus opetus, esiopetus ja niiden yhteydessä järjestettävä muu opetus ja toiminta 91 3.1.1 Kunta perus opetuksen järjestäjänä 91 3.1.2 Rekisteröity yhteisö tai säätiö perus opetuksen järjestäjänä 97 3.1.3 Valtio perus opetuksen järjestäjänä 101 3.2 Lukio koulutus 102 3.3 Ammatillinen koulutus 104 3.4 Koulutuksen järjestämisluvan peruuttaminen 109

6 4 KOULUTUKSEN TAVOITTEET 111 4.1 Perus opetus, esiopetus ja niiden yhteydessä järjestettävä muu opetus ja toiminta 112 4.2 Lukio koulutus 117 4.3 Ammatillinen koulutus 121 5 KOULUTUKSESSA SUORITETTAVAT TUTKINNOT JA OPETUS SUUNNITELMAJÄRJESTELMÄ 124 5.1 Perus opetus, esiopetus ja muu perus opetukseen liittyvä opetus 126 5.1.1 Opetuksen laajuus 126 5.1.2 Opetuskieli 128 5.1.3 Opetuksen sisältö 129 5.1.4 Tunti jako ja opetus suunnitelman perusteet 136 5.1.5 Opetus suunnitelma 149 5.1.6 Kokeilu 151 5.2 Lukio koulutus 151 5.2.1 Koulutuksen laajuus 151 5.2.2 Opetuskieli ja opetuksen sisältö 152 5.2.3 Tunti jako ja opetus suunnitelman perusteet 154 5.2.4 Opetus suunnitelma 159 5.2.5 Kokeilu 160 5.3 Ammatillinen koulutus 160 5.3.1 Tutkintojen merkitys ammatillisessa koulutuksessa 160 5.3.2 Tutkintojen ja ammatti pätevyyden ylikansallinen tunnustaminen 162 5.3.3 Tutkintorakenne 167 5.3.4 Ammatilliset perustutkinnot 168 5.3.5 Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot ja muu ammatillinen lisäkoulutus 174 5.3.6 Ammatillisten tutkintojen tuottama jatko-opintokelpoisuus ja jatko-opintovalmiudet 176 5.3.7 Opetuskieli 176 5.3.8 Kokeilu 178 6 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 179 6.1 Järjestämismuodot 180 6.1.1 Lähi-, etä- ja monimuoto-opetus 180 6.1.2 Oppisopimuskoulutus 182 6.1.3 Työssäoppiminen 201 6.2 Koulutuksen järjestäjien yhteistyö sekä osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukeminen 213

7 6.3 Työaika 217 6.3.1 Perus opetus, esiopetus ja muu perus opetukseen liittyvä opetus 217 6.3.2 Lukio koulutus ja ammatillinen koulutus 221 6.4 Opetuksen julkisuus 223 6.5 Opetusryhmien muodostaminen 224 6.6 Erityiset opetusjärjestelyt 225 6.6.1 Perus opetus ja esiopetus 226 6.6.2 Lukio koulutus 243 6.6.3 Ammatillinen koulutus 246 6.7 Päivänavaus, kerhot ja muu toiminta 254 6.8 Aamu- ja iltapäivätoiminta 256 7 OPPILAAN JA OPISKELIJAN SUORITUSTEN ARVIOINTI 258 7.1 Perus opetus 259 7.2 Lukio koulutus 263 7.3 Ylioppilastutkinto 266 7.4 Ammatillinen koulutus 271 7.4.1 Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arviointi ammatillisessa perus koulutuksessa 271 7.4.2 Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomat näyttötutkinnot 278 8 OPPILAAN JA OPISKELIJAN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET 283 8.1 Osallistuminen esiopetukseen 284 8.2 Oppivelvollisuus ja koulunkäynnin aloittaminen 285 8.3 Oppilaan ottaminen perus opetukseen 287 8.4 Opiskelijaksi ottaminen lukioon ja ammatilliseen koulutukseen 289 8.4.1 Yleiset opiskelijaksi ottamisen perusteet 289 8.4.2 Opiskelijaksi ottamisen erityiset perusteet lukiossa 295 8.4.3 Opiskelijaksi ottamisen erityiset perusteet ammatillisessa koulutuksessa 297 8.4.4 Ammatillisen koulutuksen ja lukio koulutuksen yhteishakujärjestelmä 301 8.5 Oikeus opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön 304 8.5.1 Oikeus opetukseen 304 8.5.2 Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön 310 8.6 Oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuus ja oppilaskuntatoiminta 314 8.7 Opintososiaaliset edut perus opetuksessa 316 8.7.1 Maksuton opetus ja ruokailu 317 8.7.2 Koulumatkat ja majoitus 320 8.7.3 Tapaturman hoito ja terveydenhuolto 322

8 8.8 Opintososiaaliset edut lukio koulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa 323 8.8.1 Opetuksen maksuttomuus 324 8.8.2 Ruokailu ja majoitus 326 8.8.3 Opintososiaaliset edut oppisopimuskoulutuksessa ja erityisopetuksessa 328 8.8.4 Koulumatkatuki 330 8.9 Oppilas- ja opiskelijahuolto 331 8.9.1 Oppilas- ja opiskelijahuollon tavoitteet ja osa-alueet 331 8.9.2 Opiskeluhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen 334 8.9.3 Opiskeluhuollon suunnitelmat ja opiskeluhuoltoryhmät 336 8.9.4 Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen 339 8.9.5 Opiskeluhuollon kertomukset ja rekisterit 341 8.9.6 Oppilas- ja opiskelijaterveydenhuoltoa koskevat säännökset terveydenhuoltolaissa 342 8.10 Oppilaan ja opiskelijan velvollisuudet ja kurinpito 345 8.10.1 Velvollisuudet 345 8.10.2 Kurinpito ja muut työrauhan turvaamiskeinot 346 8.10.3 Vastuu vahingosta ja rikosoikeudellinen vastuu 356 9 KOULUTUKSEN ARVIOINTI JÄRJESTELMÄ 358 10 OIKEUSTURVA 363 10.1 Muutoksenhaku 364 10.1.1 Oikaisuvaatimus ja valitus oppilasta tai opiskelijaa koskevasta päätöksestä 365 10.1.2 Päätöksen tiedoksianto 368 10.1.3 Jatkovalitusoikeus ja valituskiellot 369 10.1.4 Päätöksen täytäntöönpano 370 10.1.5 Oppilasarvioinnin uusiminen ja arviointia koskeva oikaisupyyntö 371 10.2 Laillisuusvalvonta 373 11 HENKILÖSTÖ 376 11.1 Palvelussuhdelaji 377 11.2 Henkilöstöryhmät ja henkilöstön määrä 378 11.3 Rehtori 379 11.4 Opettajat 381 11.5 Eräät siirtymäkauden etuudet ja oikeudet 382 11.6 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuus vaatimukset 384 11.6.1 Rehtorin kelpoisuusvaatimukset 387 11.6.2 Perus opetus, esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta 389

9 11.6.3 Lukio koulutus 400 11.6.4 Ammatillinen koulutus 404 11.6.5 Erinäiset säännökset 410 11.7 Opiskeluhuollon kuraattorin kelpoisuusvaatimukset 413 12 HALLINTO 414 12.1 Valtion opetushallinto 414 12.2 Kunnallinen kouluhallinto 424 12.3 Valtion ja yksityisen oppi laitoksen hallinto 426 12.4 Koulutuksen järjestäjäkohtaiset ammatillisen koulutuksen toimielimet 429 12.5 Yleiset hallintomenettelyä koskevat säännökset 430 12.6 Asiakirjan julkisuus ja salassapito 431 12.6.1 Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 433 12.6.2 Henkilötietolaki 438 12.6.3 Opetustoimen lainsäädäntöön sisältyvät erityis säännökset salassapidosta ja henkilötietojen käsittelystä 441 12.6.4 Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin sisältyvät erityis säännökset salassapidosta ja salassapidosta poikkeamisesta 445 13 OPETUSTOIMEN RAHOITUS JÄRJESTELMÄ 448 13.1 Rahoitusjärjestelmän periaatteet 449 13.2 Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain mukainen rahoitus 451 13.3 Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukainen rahoitus 454 13.3.1 Peruspalvelujen valtionosuutta täydentävä rahoitus perus opetus lain mukaiseen toimintaan 454 13.3.2 Lukio koulutuksen rahoitus 455 13.3.3 Ammatillisen koulutuksen rahoitus 457 13.3.4 Ammatillisesta aikuis koulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen ja tutkintojen rahoitus 461 13.3.5 Eri koulutusmuotoja yhteisesti koskevat säännökset 464 13.4 Valtionavustus perustamishankkeisiin ja kirjanpidon poistoihin perustuva investointien rahoitus 467 13.5 Oikaisumenettely ja muutoksenhaku rahoitusta koskeviin päätöksiin 469 14 KOULUTUKSEN JA SEN LAIN SÄÄDÄNNÖN KEHITTÄMIS NÄKYMIÄ 470 Säädösluettelo 483 Hakemisto 486

11 ESIPUHE Vuoden 1999 alussa tuli voimaan uusi koulutusta koskeva lainsäädäntö. Aikaisemmista uudistuksista poiketen tästä voidaan puhua koulutuslainsäädännön kokonaisuudistuksena, sillä ensimmäisen kerran koulutuspoliittinen tarkastelu ulottui samanaikaisesti perus opetuksesta aina yliopistokoulutukseen saakka. Uudistukseen liittyvä yliopistolaki tuli kuitenkin voimaan jo 1. päivänä elokuuta 1998. Kun lisäksi otetaan huomioon vuonna 1995 voimaan tullut ammatti korkeakouluopintoja koskeva lainsäädäntö, koko koulutuksen lainsäädäntö uudistui opetusministeriön (nykyisen opetus- ja kulttuuri ministeriön) hallinnonalalla 1990-luvun jälkipuoliskolla. Koulutuksen lainsäädäntö pyrkii vastaamaan niihin tulevaisuuden haasteisiin, joita kansainväliset ja yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät koulutusjärjestelmältämme. Samalla lainsäädäntö luo koulutukselle edellytyksiä vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen. Lainsäädännön avainsanoja ovat yksilöllisyys, joustavuus, yhteistyö ja elinikäinen oppiminen. Lainsäädännössä on kiinnitetty huomiota erityisesti eri koulutusmuotojen ja oppi laitosten välisten raja-aitojen madaltamiseen sekä päällekkäisen ja monikertaisen koulutuksen vähentämiseen. Ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen ja työelämän yhteistyö on lainsäädännössä nostettu keskeiseksi koulutuksen kehittämiskeinoksi. Lainsäädäntö on vain yksi, vaikkakin olennainen, keino kehittää julkisia palveluita. Tämä on muistettava etenkin koulutuksen lainsäädännössä, jossa lähtökohtana on hallinnollisten velvoitteiden sijaan avata mahdollisuuksia erilaisille koulutuksen järjestämistä koskeville ratkaisuille ja kehittämishankkeille. Lainsäädännön odotetaan tuovan järjestelmään dynamiikkaa, joka kannustaa kuntia ja muita paikallisia koulutuksen järjestäjiä sekä oppi laitoksia aktiivisesti arvioimaan ja kehittämään toimintaansa. Tavoitteet toteutuvat vain, jos paikalliset poliittiset päättäjät sekä koulutuksen käytännön toteuttamisesta vastaava hallinto- ja opetus henkilöstö panostavat kehittämiseen. Uudistuksiin ei pidä ryhtyä ilman avointa arviota paikallisen koulutuspolitiikan tavoitteista ja keinoista. Toisaalta koulutuksen lainsäädännössä on otettu huomioon sivistykselliset ja muut perus oikeudet, joita lainsäädäntö pyrkii turvaamaan. Perus oikeusnäkö kulma on korostunut koulutuksen lainsäädäntöön erityisesti viime vuosina tehdyissä muutoksissa. Oppilaiden ja opiskelijoiden oikeudet tulee ottaa aina huomioon paikallisia ratkaisuja tehtäessä. Tässä kirjassa keskitytään vuoden 1999 alussa voimaan tulleeseen perusopetusta, lukio koulutusta ja ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Yliopistoja, ammatti korkea kouluja, taiteen perus opetusta ja vapaana sivistystyönä järjestettävää koulutusta käsitellään vain siltä osin kuin se on katsottu tarpeelliseksi

12 koulutuksen lainsäädäntö käytännössä koulutusjärjestelmän kokonaisuuden hahmottamiseksi. Kirjassa selostetaan lainsäädännön taustalla olevia periaatteita ja tavoitteita sekä niiden toteuttamiseksi valittuja keinoja. Perus opetusta, lukio koulutusta ja ammatillista koulutusta koskevaa lainsäädäntöä käsitellään kirjassa kokonaisuudessaan. Valittuihin painotuksiin on osaltaan vaikuttanut koulutuspoliittinen keskustelu, jota hallituksessa ja eduskunnassa käytiin lainsäädäntöä valmisteltaessa. Tämän lisäksi on painotettu sellaisia asioita, jotka ovat nousseet esille kirjan tekijöiden eri puolilla Suomea pitämissä lainsäädäntöä koskevissa koulutustilaisuuksissa ja muissa epävirallisissa palautteissa. Vuoden 1999 alussa voimaan tulleita lakeja on muutettu jo useaan kertaan. Merkittävimpiä uudistuksia ovat olleet elokuussa 2000 voimaan tullut esiopetusuudistus, elokuussa 2003 voimaan tullut oppilashuoltoa ja oppilaiden kurinpitoa koskeva uudistus, elokuussa 2004 voimaan tullut perus opetuksen alimpien vuosiluokkien oppilaille sekä erityisopetusta saaville oppilaille järjestettävää aamu- ja iltapäivätoimintaa koskeva uudistus, ylioppilastutkinnon rakennetta ja reaaliaineiden kokeita koskevat uudistukset sekä ammatilliseen koulutukseen liitetyt ammatti osaamisen näytöt ja aikuis koulutusta koskevat uudistukset. Vuoden 2008 alussa tuli voimaan laki Helsingin eurooppalaisesta koulusta, laki ammattipätevyyden tunnustamisesta sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muutos, jolla on mahdollistettu virkamiehen oppisopimuskoulutus. Ammatti korkea kouluja koskeva lainsäädäntö on uudistettu kokonaisuudessaan kahdesti: ensin vuoden 2003 elokuun alussa ja toisen kerran vuoden 2015 alussa voimaan tulleella lainsäädännöllä. Yliopistoja koskeva lainsäädäntö on puolestaan uudistettu kokonaisuudessaan vuoden 2010 alussa voimaan tulleella lainsäädännöllä. Molempiin lakeihin on sittemmin tehty jo useita muutoksia. Vuoden 2010 alussa toteutettiin valtionosuusuudistus, jossa kuntien peruspalvelujen valtionosuudet yhdistettiin valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Samaan aikaan säädettiin laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta ja uudistettiin kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettu laki. Vuoden 2010 alussa uudistettiin myös valtion aluehallinto. Lääninhallitusten tilalle ovat tulleet aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset. Lisäksi joustavan perus opetuksen toiminta sekä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on lakisääteistetty. Vuoden 2011 alussa voimaan tulleella lailla on uudistettu perus opetus lain erityis opetusta ja muuta oppilaalle annettavaa tukea koskevat säännökset sekä täydennetty oppilashuoltoa ja henkilötietojen käsittelyä, salassapitoa ja luovuttamista koskevia säännöksiä. Oppilaan tukemisessa on otettu käyttöön kolmiportainen tukijärjestelmä, joka jakaantuu yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Uusi laki edellyttää useiden uusien suunnitelmien, kuten pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen, laatimista.

esipuhe 13 Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettua lakia, ammatti korkea koululakia ja yliopistolakia on muutettu vuoden 2012 alussa niin sanotulla Sora-lainsäädännöllä. Koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen keinoja puuttua opiskelijoiden soveltumattomuuteen ja turvallisuuden vaarantumiseen on lisätty. Uudet säännökset koskevat muun muassa opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, kurinpitokeinoja, huumausainetestien tekemistä ja arkaluonteisten tietojen käsittelyä. Muutoksenhakua varten on perustettu uusi erityinen muutoksenhakuelin, opiskelijoiden oikeusturvalautakunta. Perus opetus laissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta annettua valtioneuvoston asetusta (niin sanottu tunti jakoasetus) on muutettu vuoden 2012 elokuun alussa voimaan tulleella valtioneuvoston asetuksella. Muutoksia tehtiin sekä opetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin että eräiden oppiaineiden ja aineryhmien tuntimääriin. Opetuksen tavoitteisiin tehdyt tarkistukset korostavat entistä enemmän yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Tuntimääriin tehtyjen muutosten tavoitteena on vahvistaa taide- ja taitoaineiden ja liikunnan opetusta, yhteiskunnallisen kasvatuksen, arvokasvatuksen ja ympäristökasvatuksen asemaa sekä oppi aineiden välistä yhteistyötä. Muutoksilla pyritään myös monipuolistamaan kieliohjelmia. Opetushallitus on hyväksynyt uudistetun tunti jaon mukaiset opetus suunnitelman perusteet vuoden 2014 joulukuussa. Uudet opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön vuoden 2016 elokuun alusta lukien. Opetussuunnitelmien käyttöönottoa vuosi luokilla 7 9 on sittemmin myöhennetty siten, että opetuksessa siirrytään noudattamaan uusia opetus suunnitelmia vaiheittain vuosina 2017 2019. Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus ovat siirtyneet vuoden 2013 alussa sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuri ministeriöön. Hallinnonalasiirrossa säilyivät ennallaan Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira), Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) sekä sosiaalialan osaamiskeskuksille säädetyt varhaiskasvatukseen liittyvät valvonta- ja kehittämistehtävät. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti joulukuussa 2012 valmistelun lasten päivähoidosta annetun lain korvaamisesta uudella varhaiskasvatuslailla. Lainsäädäntöuudistus on sittemmin päätetty toteuttaa useassa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen uudistusta koskevat lait tulevat voimaan vuoden 2015 elokuun alussa, jolloin Opetushallituksesta tulee varhaiskasvatuksen asiantunti javirasto. Opetushallituksen uuden lain nojalla antamista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista tulee määräys, jota tulee noudattaa velvoittavana paikallisia opetus suunnitelmia laadittaessa. Tässä kirjassa käsitellään varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvasta toiminnasta ainoastaan esiopetusta. Nuorisotakuu ja siihen sisältyvä koulutustakuu tulivat voimaan vuoden 2013 alussa. Koulutustakuuseen kuuluu, että jokaiselle perus opetuksen päättäneelle taataan mahdollisuus jatkaa opintojaan lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa,

14 koulutuksen lainsäädäntö käytännössä työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Koulutuspaikan varmistamiseksi opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa on uudistettu kokonaisuudessaan. Uutta opetus- ja kulttuuri ministeriön asetusta on sovellettu ensimmäisen kerran syksyn 2013 yhteishaussa. Perus opetuksen, lukio koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen työrauhaa, perus opetuksen sairaalaopetusta sekä oppilaskuntia koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2014 alussa. Lainsäädännöllä lisättiin koulutuksen järjestäjien keinoja koulujen ja oppi laitosten työrauhan parantamiseksi ja ajanmukaistettiin jo aikaisemmin käytössä olleita keinoja. Opettajille ja rehtoreille annettiin muun muassa oikeus ottaa haltuun vaarallisia esineitä ja tarkastaa oppilaiden ja opiskelijoiden tavaroita ja vaatetusta esineiden löytämiseksi. Perus opetus lakiin lisättiin säännös kasvatuskeskustelusta. Sairaalan sijaintikunnan velvollisuus järjestää opetusta laajeni esi- ja perus opetusikäisten potilaiden lisäksi avohoidossa oleviin oppilaisiin. Kaikkiin perus opetusta antaviin kouluihin tuli asettaa oppilaskunta. Vuoden 2014 elokuussa aloitti toimintansa uusi itsenäinen virasto, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Viraston tehtäviin kuuluu aikaisemmin Koulutuksen arviointineuvostolle ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle kuuluneet arviointitehtävät sekä Opetushallitukselle kuulunut oppimistulosten arviointi. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan vuoden 2014 elokuun alussa. Lakiin koottiin aikaisemmin perus opetus lakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin sekä lastensuojelulakiin sisältyneet oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskeneet säännökset. Laki koskee myös koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Laissa käytetään yhteistä nimitystä opiskeluhuolto, joka jakaantuu yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Painopiste on yhteisöllisessä ja ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Lukio koulutuksen ja ammatillisen perus koulutuksen opiskelijoille on säädetty oikeus psykologi- ja kuraattoripalveluihin, jotka oppi laitoksen sijaintikunnan tulee järjestää. Laissa säädetään määräajat psykologin ja kuraattorin kanssa keskustelemaan pääsylle sekä terveydenhoitajan ja lääkärin tavoitettavuudelle. Laissa säädetään myös opiskeluhuoltoa koskevien suunnitelmien laatimisesta, opiskeluhuoltoryhmien asettamisesta, opiskeluhuollon kertomusten laatimisesta ja rekistereiden ylläpidosta sekä opiskeluhuoltoa koskevien tietojen salassapidosta ja salassapidosta poikkeamisesta. Lisäksi säädetään opiskeluhuollon valtakunnallisesta ja paikallisesta ohjauksesta ja valvonnasta. Säännöksiä psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämistä yksityisissä ja valtion oppi laitoksissa on muutettu vuoden 2015 alussa voimaan tulleella lailla. Lukiolainsäädäntöön lisättiin vuoden 2014 elokuun alussa sovellettaviksi tulleet säännökset maahanmuuttajille ja vieraskielisille opiskelijoille järjestettävästä lukiokoulutukseen valmistavasta koulutuksesta. Koulutus on laajuudeltaan yksivuotinen, ja sen tarkoituksena on antaa opiskelijalle kielelliset ja muut tarvittavat valmiudet lukio koulutukseen siirtymistä varten. Koulutuksen järjestämiseen myönnetään rahoitus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaan.

esipuhe 15 Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tunti jaosta annettu valtioneuvoston asetus on uudistettu marraskuussa 2014 annetulla asetuksella. Opetushallitus laatii uuden tunti jaon perusteella opetussuunnitelman perusteet siten, että paikalliset opetus suunnitelmat otetaan käyttöön viimeistään elokuussa 2016. Perus opetus lakia on muutettu vuoden 2015 alussa siten, että esiopetukseen osallistuminen on säädetty velvoittavaksi. Velvollisuus osallistua esiopetukseen tulee voimaan elokuun 2015 alussa. Jos lapsi ei osallistu perus opetus laissa tarkoitettuun esiopetukseen, lapsen huoltajan on huolehdittava siitä, että lapsi osallistuu muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annettuun lakiin on tehty ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä koskevia muutoksia. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain nimi on muutettu laiksi ammatillisesta perus koulutuksesta. Uusilla säännöksillä on luotu puitteet entistä selkeämmälle ja aiempaa paremmin työelämän vaatimuksia vastaavalle tutkintorakenteelle sekä tutkinnon perusteiden uudistamiselle. Ammatillisena perus koulutuksena suoritettavien ammatillisten perustutkintojen mitoitusperusteeksi on otettu osaamispisteet aikaisempien opintoviikkojen tilalle. Lisäksi ammatillisen koulutuksen sääntelyä ja termistöä on selkeytetty. Uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2015 elokuun alussa. Opetushallitus on uudis tanut vuoden 2014 lopulla kaikki ammatillisten perustutkintojen perusteet. Ammatilliseen perus koulutukseen valmistavia ja valmentavia koulutuksia koskevat säännökset on uudistettu. Ammatillisesta perus koulutuksesta annettuun lakiin on otettu säännökset tutkintoon johtamattomasta ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavasta koulutuksesta sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavasta koulutuksesta. Uudet säännökset korvaavat aikaisemmat valmistavia ja valmentavia koulutuksia ja kotitalousopetusta koskevat säännökset. Uudet säännökset tulevat voimaan vuoden 2015 elokuun alussa. Ammatillisesta aikuis koulutuksesta annetun lain näyttötutkintoja ja niiden järjestämistä koskevia säännöksiä on muutettu vuoden 2016 elokuun alussa voimaan tulevalla lailla. Muutoksilla vahvistetaan näyttötutkintojen järjestämisen laatua ja perustetaan Opetushallitukseen näyttötutkintosihteeristö. Kirjassa tarkastellaan kaikkia edellä todettuja uudistuksia ja niiden tavoitteita. Vaikka kirjaa ei olekaan kirjoitettu varsinaisesti koululainsäädännön käsikirjaksi, se soveltunee kuitenkin monilta osin myös tällaiseen käyttöön. Kirjassa käytetään nykyisen opetus- ja kulttuuri ministeriön vanhaa opetusministeriö-nimeä niissä yhteyksissä, joissa käsitellään vanhan nimen aikaisia säädöksiä ja tapahtumia. Nimi muutettiin toukokuun 2010 alussa. Ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista käytetään vuoden 2015 elokuun alussa voimaan tulevaa nimeä laki ammatillisesta perus koulutuksesta, jollei tekstissä viitata ennen mainittua ajankohtaa voimassa olleeseen lakiin.

16 koulutuksen lainsäädäntö käytännössä Kirjan kahden edellisen laitoksen sekä tämän 9. laitoksen kirjoittamisesta ovat vastanneet Matti Lahtinen ja Timo Lankinen. He ovat osallistuneet koulutuksen lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmisteluun toimimalla vuosina 1993 1995 valmistelutyöstä vastanneen työryhmän sekä vuosina 1995 ja 1996 jatkovalmistelusta vastanneen toimikunnan sihteereinä. He ovat pääosin vastanneet kokonaisuudistukseen johtaneen hallituksen esityksen viimeistelystä ja muutoinkin työskennelleet koulutuksen lainsäädännön keskeisimmissä valmistelutehtävissä vuosina 1988 2007. Tällä hetkellä Lankinen työskentelee alivaltiosihteerinä valtioneuvoston kansliassa ja Lahtinen hallintojohtajana Opetushallituksessa. Lankinen toimi aikaisemmin myös ministeriön ammatillisen koulutuksen yksikön johtajana ja Opetushallituksen pääjohtajana. Kirjan aikaisempien laitosten kirjoittajana oli myös Arto Sulonen, joka työskentelee Suomen Kuntaliiton lakiasiain johtajana. Kirjan ensimmäisen laitoksen kirjoittajana oli lisäksi Antero Penttilä, joka toimi Ressun lukion rehtorina menehtymiseensä vuoden 2000 alussa saakka. Kirjaan on sittemmin tehty useita muutoksia seuraavissa laitoksissa. Helsingissä kesäkuussa 2015 Matti Lahtinen Timo Lankinen