HUMANISTINEN OSASTO

OPINTO-OPAS 2017 2018 HUMANISTINEN OSASTO Filsfinen tiedekunta ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO JOENSUU KUOPIO SAVONLINNA

Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast Opint-pas 2017 2018 SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET: sumen kieli kirjallisuus perinteentutkimus kulttuurintutkimus kulttuuriantrplgia musiikkitiede taiteenssilgia mediakulttuuri ja viestintä sukupulentutkimus sumi tisena / vieraana kielenä karjalan kieli ja kulttuuri terveyden mnikulttuuriset ulttuvuudet Finnish Culture Study Prgramme prjektisaamisen pintkknaisuus VIERAAT KIELET JA KÄÄNNÖSTIEDE: englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen saksan kieli: saksan kielen ja kulttuurin sv., saksan kielen ja kääntämisen sv. venäjän kieli: venäjän kielen ja kulttuurin sv., venäjän kielen ja kääntämisen sv. rutsin kieli yleinen kielitiede japanin kieli ja kulttuuri ranskan kieli ja kulttuuri kieliteknlgia käännöstiede sumen kieli ja kulttuuri vieraskielisille sumen kieli ja kääntäminen MDP in Linguistic Sciences MA in English Language and Culture Itä-Sumen ylipist 2017

Yhteystiedt Itä-Sumen ylipist 0294 45 1111 (vaihde) Jensuun kampus Ylipistkatu 2 PL 111, 80101 Jensuu Kupin kampus Ylipistnranta 1 PL 1627, 70211 Kupi Savnlinnan kampus Kuninkaankartannkatu 7 PL 86, 57101 Savnlinna Tiedekunta Filsfinen tiedekunta Internet www.uef.fi/web/hum Oppaan timittajat Tellerv Hirvnen, amanuenssi Minna Surakka, amanuenssi Painpaikka Gran Oy

Sisältö 1 LUKUVUOSI JA ILMOITTAUTUMINEN... 8 1.1 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON LUKUVUOSI... 8 1.2 ILMOITTAUTUMINEN... 9 2 FILOSOFISEN TIEDEKUNNAN JA HUMANISTISEN OSASTON ESITTELY... 10 2.1 HUMANISTINEN OSASTO... 10 2.2 YHTEYSTIEDOT... 12 3 OPINTOJEN OHJAUS... 13 3.1 OPINTOPALVELUIDEN ANTAMA NEUVONTA JA OHJAUS... 13 3.2 TIEDEKUNNAN JA OSASTON ANTAMA NEUVONTA JA OHJAUS... 14 3.3 HOPS JA SEN LAATIMINEN... 15 3.4 TIEDONLÄHTEET... 16 4 OPINTO-OIKEUDET... 17 4.1 SUORITETTAVAT TUTKINNOT... 17 4.2 TUTKINTORAKENTEET... 18 4.3 TUTKINTOJEN PÄÄAINEET... 22 4.4 KIELI- JA VIESTINTÄOPINNOT... 23 4.4.1 Sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kieli- ja viestintäpinnt (14 p)... 23 4.4.2 Muulla kuin sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kieli- ja viestintäpinnt (2 14 p)... 24 4.4.3 Kulusivistyskielen määrittely... 25 4.4.4 Opettajan kielitaitvaatimukset... 26 4.4.5 Kielipintjen hyväksilukeminen... 26 4.5 TUTKINTOJEN SUORITTAMISAJAT, OPINTOAJAN RAJOITTAMINEN JA OPISKELUOIKEUS TUTKINNON SUORITTAMISEN JÄLKEEN... 27 4.5.1 Lisäajan hakeminen... 28 4.5.2 Opint-ikeus tutkinnn surittamisen jälkeen... 28 4.6 OPINTO-OIKEUDEN SIIRTO TAI PÄÄAINEEN VAIHTO... 28 5 SIVUAINEOPETUS... 30 5.1 HUMANISTISEN OSASTON TARJOAMA SIVUAINEOPETUS... 30

5.2 HUMANISTISEN OSASTON OPISKELIJOIDEN SIVUAINEET... 31 5.2.1 Aineenpettajan tutkinnn sivuaineet... 31 5.2.2 Kääntäjän tutkinnn sivuaineet... 33 5.3 ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTO-OPISKELIJOIDEN OPISKELU AVOIMESSA YLIOPISTOSSA 34 5.4 JOO-OPINNOT... 35 6 OPINTOJA KOSKEVIA OHJEITA... 36 6.1 SUORITUSTAVAT... 36 6.1.1 Menettely plagiinti- ja muissa vilppitapauksissa... 40 6.1.2 Plagiaatintunnistusjärjestelmän käyttö alkuperäisyyden tarkastuksessa... 40 6.2 YLEISET KUULUSTELUT, SÄHKÖINEN TENTTI JA NIIHIN ILMOITTAUTUMINEN... 40 6.3 ESTEETÖN OPISKELU JA OPETUKSEN ERITYISJÄRJESTELYT... 43 6.4 OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN (AHOT)... 44 6.5 OPINTOSUORITUSTEN JA -KOKONAISUUKSIEN ARVOSTELU JA REKISTERÖINTI... 46 6.5.1 Opintsuritusten arvstelu ja rekisteröinti... 46 6.5.2 Opintkknaisuuksien arvstelu ja rekisteröinti... 47 6.5.3 Perustutkintkulutuksen pinnäytetyöt... 48 6.5.4 Lisätietja arvstelusta ja ikaisumenettelyt... 53 6.6 TUTKINNON HAKEMINEN JA PUBLIIKKI... 53 6.7 OPISKELU ULKOMAILLA... 54 6.8 MUITA OPINTOJA... 55 6.8.1 Työharjittelu... 55 6.8.2 Opintpisteet luttamustimista ylipistlla... 55 6.9 OPISKELIJAPALAUTE... 56 7 OPINTOKOKONAISUUDET JA OPINTOJAKSOT... 57 7.1 SUOMEN KIELI JA KULTTUURITIETEET... 57 7.2 VIERAAT KIELET JA KÄÄNNÖSTIEDE... 73 8 LIITTEET... 96 Liite 1: AINEENOPETTAJAN PEDAGOGISET OPINNOT SIVUAINEENA... 96 Liite 2: ITÄ-SUOMEN YLIOPISTON TUTKINTOSÄÄNTÖ... 98 Liite 3: VALTIONEUVOSTON ASETUS YLIOPISTOJEN TUTKINNOISTA... 112

Osastnjhtajan tervehdys Tervetula piskelijaksi humanistiseen sastn. Itä-Sumen ylipistn filsfisen tiedekunnan humanistinen sast n aina itäisessä Sumessa ylipisttasista humanistista kulutusta tarjava yksikkö. Osast tarjaa krkeatasista kulutusta ja tekee laadukasta tutkimusta vieraiden kielten ja käännöstieteen sekä sumen kielen ja kulttuuritieteiden alilla. Humanistinen sast kuluttaa kieltenpettajia, kääntäjiä sekä erilaisia muita kielten ja kulttuurien asiantuntijita muun muassa tutkimuksen, median, järjestö- ja yritystiminnan palvelukseen niin julkiselle kuin yksityiselle sektrille. Tutkimuksen alalla sastssa krstuu mni- ja pikkitieteellinen kielten ja kulttuurien tutkimus, jssa tutkijat vat hakeutuneet kansainvälisesti verkttuvaan yhteistyöhön tiedekunnan muiden sastjen kuin myös muiden tiedekuntien ja ylipistjen tutkijiden kanssa. Humanistinen sast n piskelijiden, pettajien ja tutkijiden yhteinen agra, jssa keskustelua riittää. Npeatempisessa nykymaailmassa elämänmenn mieli ja merkitykset vat alati muutksessa ja ihmisen ymmärrys ketuksella. Tällaisessa hetkessä humanististen tieteiden tiet lunastaa paikkansa. Sumalaisen kirjailijan Veij Meren mukaan humanismi ja humaanius vat inhimillistä ja maanläheistä timintaa ihmismäisen elämän hedelmällinen maakerrs. Niinpä nyky-humanistin tehtävänä n ppia, ymmärtää ja tulkita meitä ympäröivän mnimutisen inhimillisen käyttäytymisen jskus ristiriitaisiakin ilmiöitä ja antaa niistä vastauksia muulle maailmalle. Kaikinpulista inta ja miellyttävää piskeluvutta tivttaen Rist Turunen Prfessri, humanistisen sastn jhtaja

Oppaassa käytetty sanast Agra-Mdle: Opiskelijille ja henkilökunnalle tiedtetaan ajankhtaisista pintasiista sastn massa Mdle-ppimisympäristössä, jka n nimetty Agra-rakennuksen mukaan. Agra-Mdlessa n lisäksi tieta mm. kieli- ja työharjitteluista, pintjen suunnittelusta, sivuainehauista, vaiht-piskelusta ja humanistien uramahdllisuuksista. Uusille piskelijille n ma si, jhn pintjen alittamiseen liittyvä tärkeä tiet ktaan. AHOT eli aiemmin hankitun saamisen tunnistaminen ja tunnustaminen: Tutkintn kuuluvien pintjen hyväksilukeminen jk muualla suritettujen pintjen tai muulla tavin (esim. työelämässä) hankitun saamisen perusteella. HOPS: Henkilökhtainen pintsuunnitelma, henkilökhtainen piskelusuunnitelma. HOPS n tteuttamiskelpinen suunnitelma tavitetutkinnn surittamisesta, ja se sisältää yleensä sekä tutkintn tulevat pinnt että niiden alustavan aikataulutuksen. HOPS tehdään heti pintjen alussa, ja sitä n hyvä päivittää pintjen edetessä. Kamu: Kamu n Itä-Sumen ylipistn piskelijiden digitaalinen työympäristö, jsta löydät kaikille piskelijille tarkitetut piskelun ajankhtaiset tiedtteet sekä piskelua kskevan hjeistuksen. Kamun ajankhtaisista löydät piskelua kskevat uutiset ja tapahtumat, tieta esimerkiksi käynnissä levista vaiht-piskelumahdllisuuksista, kaikille piskelijille yhteisistä kulutuksista ja tuutrihausta. Kamussa levassa Opiskelijan käsikirjassa vat piskelijille tarkitetut pysyvämmät hjeet. Kamuun pääset kirjautumaan sitteessa kamu.uef.fi. Mdle: Verkssa timiva ppimis- ja työskentely-ympäristö, jta ylipistssa käytetään useilla pintjaksilla mm. ppimateriaalien jakamiseen ja tehtävien palauttamiseen. Myös humanistisen sastn pintasiiden tiedtus hidetaan Mdlen kautta. Itä-Sumen ylipistn Mdleen pääset kirjautumaan ylipistn käyttäjätunnuksella ja salasanalla sitteessa mdle.uef.fi. Opetushjelma: Vusittain tiedekunnassa vahvistettava kknaisuus, jsta ilmenevät kyseisenä lukuvutena kussakin ppiaineessa järjestettävät pinnt ja petus. Ohjelmat julkaistaan WebOdin pint-ppaissa. Opetussuunnitelma: Opetussuunnitelmassa kuvataan kulutuksen tehtävä, kulutuksen tieteelliset ja ammatilliset tavitteet, tutkintrakenne pintkknaisuuksineen ja laajuuksineen, pintjakskuvaukset sekä suunnitelma ppiaineen tai kulutushjelman piskelijiden hjauksen ja HOPS-neuvnnan järjestämisestä. Opintjakskuvauksissa kuvataan petuksen ja piskelun tavitteita, petettavia ja piskeltavia asiita, tteutus- ja suritustapja sekä pintsuritusten arviintia. Oppiaineiden petussuunnitelmat vahvistetaan tiedekuntaneuvstssa ja julkaistaan pint-ppaina WebOdissa.

Opintjaks: Opintjen surittamisen perusyksikkö, jka käsittelee yhtä asia- tai teemakknaisuutta. Opintjaks vidaan jakaa edelleen pintjaksn sasurituksiin, jtka yhdessä mudstavat pintjaksn. Opintjaksn laajuus määritellään pintpisteinä. Opintkknaisuus: Kstuu useammasta pintjakssta, jtka vat vaativuudeltaan samantasisia ja mudstavat tietyn kknaisuuden, esimerkiksi jnkin tieteenalan peruspinnt. Opintkknaisuuksia vat perus-, aine- ja syventävät pinnt. Tutkinttdistukseen merkitään myös ne ppiaineet, jista piskelija n surittanut vähintään 15 p, vaikka pinnista ei mudstuisikaan pintkknaisuutta. Opintpiste: Opintjen mitituksen perusyksikkö n pintpiste (p). Tutkintjen, pintkknaisuuksien ja pintjaksjen laajuudet määritellään pintpisteinä. Opintjakst pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuden aikana pintjen surittamiseen keskimäärin vaadittava 1600 tunnin työpans vastaa 60 pintpistettä. Yksi pintpiste vastaa nin 27 tunnin työpansta. Työmäärään sisältyy luentjen, harjitusten ja muun petuksen lisäksi myös piskelijan itsenäinen työskentely. Oppiaine: Oppiaine n tietyn alan tutkimukseen perustuvaa petusta antava yksikkö, jssa suritettavat pinnt järjestyvät klmeen eri vaiheeseen: perus-, aine- ja syventäviin pintihin. Pääaineella tarkitetaan sitä ppiainetta, jhn piskelija n hyväksytty surittamaan tutkinta, ja siitä suritetaan sekä perus-, aine- että syventävät pinnt. Muut ppiaineet vat piskelijalle sivuaineita. Plagiaatintunnistusjärjestelmä: Plagiinti n luvatnta lainaamista: jnkun tisen tekemän tekstin, kuvan tai muun työn esittämistä manaan. Plagiinti vi lla tahallista tai tahatnta, mutta se n aina hyvän tieteellisen käytännön vastaista, ja sitä ei saa harjittaa pinnissa. Opinnäytetöiden ja myös muiden kirjallisten töiden alkuperäisyyden tarkastamiseen käytetään Itä-Sumen ylipistssa Turnitin-plagiaatintunnistusjärjestelmää, jka tunnistaa tekstistä jssakin tisessa tekstissä käytetyt sat. Järjestelmää käytetään tieteellisen kirjittamisen petuskeinna ja hjauksen välineenä. Lisäksi jkaisen pinnäytetyön alkuperäisyys tarkastetaan ennen arvstelua. Tutkintrakenne: Tiedekunnissa vahvistetaan kunkin tutkinnn tarkempi rakenne humiiden tutkintasetuksen määräykset. WebOdi: Ylipistn sähköinen piskelija- ja pintrekisteri. WebOdissa piskelija vi mm. ilmittautua petukseen, muuttaa mia yhteystietjaan, tarkastella mia pintsurituksiaan, selata pint-ppaita, tutustua tutkintvaatimuksiin, tehdä HOPSin, antaa palautetta petuksesta ja suunnitella pintjaan. WebOdi n sitteessa https://webdi.uef.fi/webdi/. Yammer: Yammer n piskelijiden ja henkilöstön sisäisen viestinnän pääkanava. Yammer täydentää Kamun virallisempaa tiedtuslinjaa tarjamalla vurvaikutteisen ympäristön. Yammerissa n lemassa valmiita ryhmiä, jihin vi liittyä. Susiteltava ryhmä n esim. UEF Opiskelijat -ryhmä, jssa jaetaan kaikkia piskelijita kskevaa tieta. Uusia Yammer-ryhmiä vivat perustaa sekä ylipistn henkilökunta että piskelijat.

1 Lukuvusi ja ilmittautuminen 1.1 Itä-Sumen ylipistn lukuvusi Lukuvusi alkaa 1. elkuuta ja päättyy 31. heinäkuuta. Filsfisessa tiedekunnassa petus jakaantuu neljään peridiin, jtka vat syyslukukausi, 1. peridi syyslukukausi, 2. peridi kevätlukukausi, 3. peridi kevätlukukausi, 4. peridi 1.9. 27.10.2017 30.10. 18.12.2017 8.1. 16.3.2018 19.3. 25.5.2018 Opintjaksjen petus vi ajittua useamman peridin ajalle. Opetusta vi lla myös peridien ulkpulella, mutta ei lma-aikina. Ilmittautuminen humanistisen sastn ppiaineiden syyslukukaudella alkavaan petukseen alkaa 1.8.2017 ja kevätlukukaudella alkavaan petukseen 1.12.2017. Pikkeukset vat mahdllisia; kunkin pintjaksn petukseen ilmittautumisen ajat käyvät ilmi WebOdista. Jululma n 19.12.2017 7.1.2018 ja pääsiäislma 29.3. 4.4.2018. Uusien piskelijiden rientaati järjestetään 1. 6.9.2017 ja 18. 19.9.2017. Ylipistn avajaiset järjestetään Kupin kampuksella 5.9.2017, Jensuun kampuksella 6.9.2017 ja Savnlinnan kampuksella 12.9.2017. Avajaisten aikana ei anneta petusta tai tuutrintia k. paikkakunnalla. Avajaiset vat kaikille avimia tilaisuuksia. Ylipistn liikuntapäivät pidetään keskiviikkna 4.10.2017 ja tiistaina 13.2.2018 kl 12.15 alkaen. Opetusta ei järjestetä kl 12 jälkeen. Vappuaattna ei järjestetä petusta. 8 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

1.2 Ilmittautuminen Ylipistn ilmittautuminen Uudet piskelijat ilmittautuvat pintplku.fi:n Oma pintplku -palvelussa piskelupaikan vastaanttamisen jälkeen. Ilmittautumishjeet löytyvät uuden piskelijan sivustlta sitteesta: http://www.uef.fi/piskelu/uusien-piskelijiden-ilmittautuminen. Vanhat, j kirjilla levat piskelijat ilmittautuvat lukuvusittain ylipistn ilmittautumisaikana eli 2.5. 15.9. WebOdissa. Ilmittautumishjeet löytyvät Kamusta, Opiskelijan käsikirjasta (kamu.uef.fi). Opintjaksille ilmittautuminen Useimmille pintjaksille ilmittaudutaan WebOdissa. Paklliset luent-, harjitus- ja verkkkurssit sekä seminaarit järjestetään pääsääntöisesti kerran lukuvudessa. Kaikkia valinnaisia pintjaksja ei järjestetä jka lukuvusi. Luent- tai harjituskurssin lppukuulusteluun ei tarvitse ilmittautua, ellei tisin ilmiteta. Ilmittautumisajat näkyvät WebOdista. Kirjatentteihin ilmittautuminen Myös kirjatentteihin ilmittaudutaan WebOdissa. Yleisiä kuulusteluja n kerran kuukaudessa/ppiaine, pis lukien heinäkuu. Oppiaineryhmän yleisten tenttien ajankhdat löytyvät WebOdista. Sähköiseen tenttiin ilmittautuminen Jitakin kursseja vi tenttiä myös sähköisesti Jensuun, Kupin ja Savnlinnan kampuksen tenttitilissa; mahdllisuus käy ilmi pintjakskuvauksesta. Sähköisen tentin tenttijärjestelmään ilmittaudutaan sitteessa https://stentti.uef.fi. Mdle-kursseille ilmittautuminen Mdle-kursseille ilmittaudutaan jk WebOdissa tai Mdlessa (https://mdle.uef.fi/). Pääsääntöisesti ilmittautumishjeet annetaan pintjakskuvauksessa WebOdissa. Mnille pintjaksille vaaditaan kurssiavain, jka jk kerrtaan pintjakskuvauksessa tai pyydetään pettajalta. Opintpisteet ja arvsanat tallennetaan WebOdiin. Opint-pas 2017 2018 9

2 Filsfisen tiedekunnan ja humanistisen sastn esittely Filsfinen tiedekunta n yksi Itä-Sumen ylipistn neljästä tiedekunnasta. Ylipistn muita tiedekuntia vat lunnntieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Filsfinen tiedekunta mudstuu neljästä saststa, jtka vat humanistinen sast, kasvatustieteiden ja psyklgian sast, sveltavan kasvatustieteen ja pettajankulutuksen sast sekä telgian sast. Jensuun ja Savnlinnan harjittelukulut kuuluvat filsfiseen tiedekuntaan. Tiedekunta timii kahdella kampuksella, Jensuussa ja Savnlinnassa. Itä-Sumen ylipist n päättänyt siirtää Savnlinnan kampuksen lukanpettaja-, käsityönpettaja-, ktitaluspettaja- ja lastentarhanpettajakulutukset sekä Savnlinnan nrmaalikulun nykyisessä laajuudessaan Jensuuhun syksystä 2018 alkaen. Ylipist turvaa pintjen keskeytymättömän jatkumisen piskelupaikkakunnan vaihtuessa. Tiedekunnan jhdssa timivat Itä-Sumen ylipistn hallintjhtsäännössä määritellyllä tavalla valitut tiedekuntaneuvst ja dekaani. Filsfisen tiedekunnan dekaani n prfessri Markku Filppula ja varadekaani prfessri Pertti Väisänen. Nykyisten dekaanien ja varadekaanien sekä laitsjhtajien ja varajhtajien timikaudet päättyvät 31.12.2017. Tiedekuntaneuvstssa vat edustettuina prfessrit, muu henkilöstö sekä piskelijat. Ylipistpalvelut tuttavat tiedekunnan hallint- ja tukipalvelut. 2.1 Humanistinen sast Itä-Sumen ylipistn humanistinen sast n Itä-Sumen aina humanistista kulutusta järjestävä yksikkö, jka tarjaa erinmaiset mahdllisuudet erityisesti kielten ja kulttuurien piskeluun sekä perus- että jatk-pinttaslla. Tutkinnn surittaneet piskelijat sijittuvat yhteiskunnallisiin tehtäviin muun muassa aineenpettajiksi ja asiantuntijiksi. Humanistinen sast harjittaa alillaan mnipulista kansainvälistä tutkimusta. Sekä kulutuksessa että tutkimuksessa tetaan humin alueen näkökulmat ja yhteiskunnalliset tarpeet. Humanistisen alan kulutus alki Jensuun krkeakulussa vunna 1969, ja se n kehittynyt merkittävästi vusien myötä. Vunna 1981 perustettiin kulttuurintutkimuksen kulutushjelma ja Savnlinnan kieli-instituutti liitettiin kääntäjänkulutuslaitksena Jensuun krkeakuluun. Humanistinen tiedekunta perustettiin 1984, kun Jensuun krkeakulusta tuli ylipist. Vuden 2010 alussa alittaneessa Itä-Sumen ylipistssa humanistinen tiedekunta muuttui humanistiseksi sastksi ja kuuluu filsfiseen tiedekuntaan. Humanistinen sast timii kknaisuudessaan Jensuun kampuksella. 10 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

Itä-Sumen ylipistn humanistiseen sastn kuuluu kaksi ppiaineryhmää, sumen kielen ja kulttuuritieteiden sekä vieraiden kielten ja käännöstieteen ppiaineryhmät. Osastssa työskentelee 20 prfessria sekä nin 80 muuta pettajaa ja tutkijaa. Osastssa piskelee nin 1400 piskelijaa, jista jatk-piskelijita n nin 80. Yksi tutkint, tuhat ammattia Humanistisen sastn tarjamasta laajasta ja mnipulisesta ainevalikimasta piskelija vi räätälöidä yksilöllisen pintsuunnitelman ja suritusaikataulun. Sivuaineita vi vapaasti valita jk humanistisen sastn tarjnnasta tai Itä-Sumen ylipistn muusta tarjnnasta, ja myös muissa ylipistissa suritettuja pintja vidaan hyväksyä sivuaineeksi. Sivuainepinnt vaikuttavat tuleviin työ- ja uramahdllisuuksiin, jten Itä-Sumen ylipistn laaja-alaisuutta kannattaa hyödyntää: ennakkluulttmuus vi viedä tulevaisuudessa pitkälle. J piskeluvaiheessa n hyvä miettiä urativeita ja valita pintja sen mukaisesti. Opintjen tavitteena n maisteri, jka tunnistaa man asiantuntijuutensa piirteet, pystyy kehittämään maa asiantuntijuuttaan työelämässä ja saa arviida tieteenalansa tieta ammatillisesta näkökulmasta. Opintjen aikana harjaannutaan sveltamaan hankittua tieta ja käytännön taitja erilaisissa työtehtävissä sekä hakemaan tieta ja arviimaan sitä kriittisesti. Humanistimaisteri hallitsee myös tehkkaan tiimi- ja prjektityöskentelyn ja n taitava viestijä. Humanistisen alan tutkinnt antavat mahdllisuuksia mnessa ammatissa timimiseen: alumnimme sijittuvat vaihteleviin asiantuntijatehtäviin muun muassa petusalalle, tutkijiksi, timittajiksi, tiedttajiksi, kääntäjiksi, tulkeiksi, arkist-, järjestö- ja EU-tehtäviin sekä kulttuuritehtäviin kuntien ja valtin palveluksessa. Opint-pas 2017 2018 11

2.2 Yhteystiedt Humanistinen sast sijaitsee Agra-rakennuksessa. Kampuskartta ja luentsalit vat sitteessa www.uef.fi/yhteystiedt/jensuu. Käyntisite: Agra, Ylipistkatu 4, 80100 JOENSUU Pstisite: Itä-Sumen ylipist, Jensuun kampus / Humanistinen sast PL 111, 80101 JOENSUU Sähköpsti: etunimi.sukunimi(at)uef.fi Puhelin: 0294 45 1111 / vaihde Osastnjhtaja: prfessri Rist Turunen, puh. 0294 45 2100 (hune 170, Agra) Osastn varajhtaja: prfessri Hannu Kemppanen, puh. 0294 45 2128 (hune 261, Agra) Ylipistpalvelut, humanistisen sastn lähipalvelujen yhteystiedt: http://www.uef.fi/web/hum/yhteystiedt/hallint-ja-timisthenkilst Humanistisen sastn petus- ja tutkimushenkilöstön yhteystiedt: http://www.uef.fi/web/hum/yhteystiedt 12 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

3 Opintjen hjaus Opintjen hjaus kuuluu kk henkilökunnalle. Opintjen hjauksen tavitteena n, että piskelija situtuu ylipistyhteisöön ja piskeluun. Tavitteena n lisäksi auttaa piskelijaa etenemään pinnissaan tarkituksenmukaisessa järjestyksessä ja valmistumaan taviteajassa. Opiskelija n kuitenkin itse vastuussa pintjensa suunnittelusta ja pintjen etenemisestä. Opintjen suunnittelu kestää kk pintajan, ja lähtökhtana n sekä tutkinnn tavitteiden että piskelijan mien tavitteiden yhteensvittaminen. Työelämätaitja harjitellaan j pintjen aikana ja piskelija vi räätälöidä tutkintnsa työelämän vaatimuksia vastaavaksi. Opinnista annetaan yleistä tieta sekä tässä ppaassa että Itä-Sumen ylipistn piskelijiden intrassa eli Kamussa sijaitsevassa Opiskelijan käsikirjassa (kamu.uef.fi, vaatii kirjautumisen). Humanistisen sastn pintasiiden tiedtuskanava n Agra-Mdle. Agraan vi kirjautua ilman kurssiavainta sitteessa https://mdle.uef.fi. Opiskelijan n hyvä tutustua myös ylipistn uusien piskelijiden verkksivustn sitteessa www.uef.fi/piskelu/uudelle-piskelijalle. Sivustn n kttu pintjen alittamisen kannalta keskeisiä asiita. Opiskeltavia aineita ja kulutuksia kskevat tiedt löytyvät WebOdin ppaista. Kieli- ja viestintäpintja kskevia tietja saa kielikeskuksen timiststa ja verkksivuilta www.uef.fi/kielikeskus. 3.1 Opintpalveluiden antama neuvnta ja hjaus Opintpalvelut palvelevat hakijita, piskelijita, henkilökuntaa ja petusta antavia yksiköitä sekä yhteistyökumppaneita. Ne jakaantuvat kaikille yhteisiin palveluihin ja yksiköille tarjttaviin lähipalveluihin. Yhteiset palvelut ja lähipalvelut timivat keskenään saumattmasti ja tteuttavat pintpalvelut yhteistyössä. Keskeisimpiä palveluita piskelijille vat: Opint-ikeuksiin ja ylipistn ilmittautumiseen sekä piskelijarekisteriin liittyvät palvelut Opinttuen palvelut Kansainväliseen piskeluun eli piskelijavaihtn ja kansainväliseen harjitteluun sekä ktikansainvälistymiseen liittyvät palvelut Ura- ja hjauspalvelut eli pintjen ja uran suunnitteluun, työharjitteluun sekä työnhakuun liittyvät palvelut Opintpsyklgipalvelut Oppari (Carelia-rakennuksessa kirjastn tilissa) tarjaa ajanmukaisella tiettekniikalla varustetut piskelutilat sekä palvelutiskin, jsta saat apua tietkneen sekä hjelmistjen käyttöön Kulutuspalvelut tarjaa kulutuksia akateemisesta piskelusta, piskelutaidista sekä tiet- ja viestintätekniikan piskelukäytöstä Opint-pas 2017 2018 13

Sähköinen tentti, jka hjeineen löytyy sivulta https://stentti.uef.fi/. Vit kysyä neuva em. asiissa pintpalvelujen henkilökunnalta. Yhteystiedt löydät sitteesta www.uef.fi/pintpalvelut. Jensuun kampuksen pinthallinnn palvelutiski sijaitsee Aurra-rakennuksen ensimmäisessä kerrksessa. Opintpalvelujen sähköpstisite n piskelu(at)uef.fi. Itsepiskelu- ja ryhmätyötilat sekä tiettekninen tukipalvelu löytyvät Opparista. Jensuun kampuksen ppari sijaitsee Carelia-rakennuksen ensimmäisessä kerrksessa. Lisätietja Lisätietja Kamussa, Opiskelijan käsikirjassa (kamu.uef.fi). 3.2 Tiedekunnan ja sastn antama neuvnta ja hjaus Opintjen suunnittelu ja hjaus Opiskelu ylipistssa n vapaata ja itsenäistä. Akateeminen vapaus sisältää myös vastuun ttamisen piskelusta. Opiskelija n itse ensisijaisesti vastuussa pintjen surittamiseen liittyvän tiedn hankinnasta, pintjen suunnittelusta ja pintjen edistymisestä, päättää itsenäisesti pää- ja sivuainevalinnistaan tutkintrakenteen määrittämissä rajissa, laatii pintsuunnitelman (HOPS) ja päivittää sitä tarvittaessa, perehtyy WebOdiin niin, että löytää sieltä tarvitsemansa tiedn, seuraa piskelemiensa aineiden tiedtuskanavia (mm. Mdle, sähköpsti) sekä ylipistn ja tiedekunnan tiedtuskanavia (Kamu, verkksivut), lukee hulellisesti tiedtteet, piskeluhjeet, pint-ppaat ja muun materiaalin, sallistuu sastn ja piskelemiensa ppiaineiden inftilaisuuksiin, surittaa pinnt ja tutkinnt sekä nudattaa piskelun eettisiä hjeita, seuraa pintrekisteriään ja pyytää krjaamaan virheet välittömästi sekä hakeutuu hjaukseen tarvittaessa. Amanuenssi Yleinen tiedtus, neuvnta ja pint-hjaus Tutkinnn rakenteeseen liittyvä neuvnta Opintkknaisuuksien sulkeminen Työharjitteluun ja vaiht-piskeluun liittyvä neuvnta ja hjaus Muualla suritetut pinnt eli AHOT (pis lukien kieli- ja viestintäpinnt) Tutkintjen hakuun liittyvä hjaus ja neuvnta Lisäaikahakemusten vastaanttaminen ja pintsuunnitelman hyväksyminen Virallinen pintrekisterite ja piskelutdistus (myös pint- ja petuspalvelut) 14 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

Oppiainetuutrit ja HOPS-hjaajat Uusien piskelijiden perehdyttäminen ylipist-pintihin ensimmäisenä pintvutena Uusien piskelijiden HOPS-hjaus ja HOPSien hyväksyminen Opetushenkilökunta Omaan ppiaineeseen ja petukseen liittyvä neuvnta ja hjaus Päätöksentek pintjen krvaamista kskevissa asiissa (AHOT) Oman ppiaineen pintkknaisuuksien sisällöistä vastaaminen Timistsihteeri / pintsihteeri Opintsuritusten rekisteröinti Virallinen pintrekisterite ja piskelutdistus (myös pint- ja petuspalvelut) Osastsihteeri (telgian sast) Tarkastettavaksi jätettävien pr gradu -tutkielmien vastaantt Humanistisen sastn valintihin ja pint-ikeuksiin liittyvien päätösten valmistelu (sivuaineiden pint-ikeushakemuksien käsitteleminen, suuntautumisvaihtehdn valinta saksan ja venäjän kielissä, pääaineen vaiht) Opintsihteeri (tutkinthallint) Tutkinttdistukset Opintkrdinaattri Erityisjärjestelyt Opiskelijiden päihdeyhdyshenkilö Opintpalveluiden päällikkö Opiskelijita kskevien päätösten valmistelu: pint-ikeuden lisäaikjen myöntäminen, piskelijiden kurinpit, piskelijalta vaadittavat kielipinnt, kielipinnista vapauttaminen, kieliharjitteluista vapauttaminen, pint-ikeuden muutshakemukset kandidaatin ja maisterin tutkinnn muuttamisesta pelkästään maisterin tutkinnksi 3.3 HOPS ja sen laatiminen Opintjen hjattu suunnitteleminen n kaikille uusille piskelijille pakllista. Opintihin kuuluu pintjaks 2110017 Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p. Opintjaksn sisältyy ppiainetuutrin antamaa kntaktipetusta ja henkilökhtaista hjausta sekä itsenäistä työskentelyä. Tavitteena n auttaa piskelijaa suunnittelemaan ja aikatauluttamaan pintjaan, jtta pintaika ja -tuki riittäisivät sekä kandidaatin että maisterin tutkinnn surittamiseen. Opintsuunnitelmassa määritellään suritettavat pinnt ja niiden surittamisaikataulu. HOPSia n syytä päivittää aina, kun suunnitelmat tai petussuunnitelma muuttuvat. HOPS pitää sisällään suunnitelman kk tutkinnn surittamisesta. Ensimmäisenä piskeluvutena laaditaan HOPS silmällä pitäen kandidaatin tutkinta. Oppiainetuutri käy HOPSkeskustelun, hjaa piskelijiden HOPSin tekemistä ja kmmenti/hyväksyy HOPSin. Tisena Opint-pas 2017 2018 15

tai klmantena pintvutena käydään pint-hjauskeskustelut man ppiaineen vastuuhenkilön kanssa esimerkiksi prseminaarin yhteydessä. Kandidaatin tutkinnn lppuvaiheessa n hyvä laatia uusi HOPS maisterin tutkinta varten. HOPS laaditaan WebOdissa OdiHps-työkalulla. Uusille piskelijille järjestetään syksyisin yhteistä HOPS-hjausta. Vanhat piskelijat vivat ttaa HOPS-asiissa yhteyttä amanuenssiin. Tarkempia tietja HOPSista löytyy sitteesta www.uef.fi/web/hum/pintjen-hjaus-jahps. Kandidaatin tutkinnn HOPS: 2110017 Henkilökhtainen pintsuunnitelma (2 p) Maisterin tutkinnn HOPS: 2110002 Maisterivaiheen HOPS (1 p) 3.4 Tiednlähteet WebOdi: kaikki pint-ppaat ja pintjakskuvaukset löytyvät jatkuvasti päivitettyinä WebOdista https://webdi.uef.fi/webdi. WebOdissa kannattaa ensimmäiseksi perehtyä man pääaineen tutkintrakenteeseen. WebOdissa n myös tiedt tenteistä ja annettavasta petuksesta. Ylipistn ja tiedekunnan verkksivut: Ylipistn Opiskelu-sivuilta (www.uef.fi/piskelu) löydät palvelut, hjeet ja lmakkeet Itä-Sumen ylipistn piskelijille pintplun eri vaiheissa. Humanistisen sastn ppiaineryhmien yleisistä pintasiista löytyy tieta sitteesta www.uef.fi/web/hum/piskelu. Agra-Mdle: Osastn piskelijiden ja henkilökunnan yhteinen pintasiiden tiedtuskanava, jssa n myös mahdllisuus kysyä ja keskustella. Agra timii myös tietvarastna, jsta löydät vanhat tiedtteet kätevämmin kuin sähköpstistasi. Opintasiiden tiedtteet lähetetään sähköpstiisi. Vit itse määritellä asetuksissa, haluatk vastaanttaa yksittäisiä viestejä vai uutisksteen kerran vurkaudessa. Liittyminen: 1) Kirjaudu Mdleen ylipistn käyttäjätunnuksella ja salasanalla sitteessa mdle.uef.fi/. 2) Kirjita "Agra" näytön yläreunassa levaan kenttään ("Etsi kursseja"). 3) Klikkaa kurssin nimeä ja valitse "Lisää minut kurssialueelle". Kurssiavainta ei tarvita. Humanistisen sastn pint-pas: pas, jka sisältää paljn tieta mm. pintkäytännöistä, tutkielmista, työharjittelusta ja ulkmailla piskelusta. Opas löytyy sitteesta www.uef.fi/web/hum/pint-ppaat. Opiskelijan pas: pas, jssa n tieta ylipistssa piskelusta, piskelijalle tarjlla levista palveluista sekä muista tärkeistä piskelijaelämään liittyvistä asiista. Opas n luettavissa myös verkssa: www.uef.fi/piskelu/piskelijan-pas. Ilmitustaulut: Osastn ilmitustaulu Agra-rakennuksen 1. kerrksessa huneen 143 vieressä, ppiaineiden ilmitustaulut Agra-rakennuksen käytävillä ja tiedekunnan ilmitustaulu Brealis-rakennuksessa. 16 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

4 Opint-ikeudet Opiskelija saa piskelijavalinnassa pint-ikeuden sekä kandidaatin että maisterin tutkintn siinä pääaineessa tai kulutushjelmassa, jhn hänet n valittu. Mnet filsfisen tiedekunnan ppiaineista vat vapaasti valittavissa sivuaineiksi. Jihinkin ppiaineisiin tettavien sivuainepiskelijiden määrää kuitenkin rajitetaan tai pint-ikeutta n haettava sivuaineen valintakkeessa. Näitä vat esimerkiksi kieliaineet ja pettajan pedaggiset pinnt. Lisätietja luvussa 5 sekä verkksivuilla www.uef.fi/web/hum/sivuainepinnt. 4.1 Suritettavat tutkinnt Muutamia pikkeuksia lukuun ttamatta ylipistjen tutkinnt vat kaksiprtaisia: Opiskelijat surittavat ensin alemman krkeakulututkinnn ja jatkavat vasta sen jälkeen ylempään krkeakulututkintn. Alempaa krkeakulututkinta kutsutaan kandidaatin tutkinnksi ja ylempää krkeakulututkinta maisterin tutkinnksi. Pääsääntöisesti piskelijat saavat kuitenkin pint-ikeuden samanaikaisesti sekä kandidaatin että maisterin tutkintihin. Alempi krkeakulututkint eli kandidaatin tutkint n laajuudeltaan vähintään 180 pintpistettä. Sen tavitteellinen surittamisaika n klme vutta. Ylempi krkeakulututkint eli maisterin tutkint n vähintään 120 pintpistettä, mikä vastaa kahden vuden piskelua alemman krkeakulututkinnn jälkeen. Kandidaatin tutkint susitellaan suritettavaksi minimilaajuudessaan. Sekä alemman että ylemmän krkeakulututkinnn tavitteellinen surittamisaika n yhteensä viisi vutta. Opiskelijan n pääsääntöisesti suritettava ensin alempi krkeakulututkint ennen siirtymistään surittamaan ylempää krkeakulututkinta. Pääsäännöstä vidaan lupua, js se n pintjen sujuvan etenemisen kannalta perusteltua. Tällöinkin piskelijalla n ltava suritettuna alempi krkeakulututkint ennen ylempään krkeakulututkintn kuuluvan pinnäytetyön alittamista. Kandidaatin tutkintn liitettyjä pintja ei vi käyttää maisterin tutkintn. Pääaineen syventäviä pintja ei vi liittää kandidaatin tutkintn. Humanistisen alan alempi krkeakulututkint n nimeltään humanististen tieteiden kandidaatin tutkint (HuK) ja ylempi krkeakulututkint filsfian maisterin tutkint (FM). Humanistisella alalla jatktutkintja vat filsfian lisensiaatin (FL) ja filsfian thtrin (FT) tutkinnt. Jatktutkintjen petussuunnitelma n laadittu erilliseksi ppaaksi, jka n saatavilla sitteesta www.uef.fi/fi/tutkimus/thtrikulu. Opint-pas 2017 2018 17

4.2 Tutkintrakenteet Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnn (180 p) rakenne: Pääaineen perus- ja ainepinnt 75 p Vähintään yksi sivuaineen pintkknaisuus, esim. peruspinnt 25 30 p (Äidinkielenpettajan, aineenpettajan ja kääntäjän tutkintihin kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5) Kieli- ja viestintäpinnt (ks. luku 4.4) 14 p 2110017 Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p 1131000 Ylipist-pinnt käyntiin 1 p Lisäksi muita pintkknaisuuksia tai pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 180 p. Muihin pintihin susitellaan suritettavaksi sivuaineen tai sivuaineiden pintkknaisuuksia. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnn (180 p) rakenne englannin kielen ja kääntämisen, saksan kielen ja kääntämisen sekä venäjän kielen ja kääntämisen piskelijille: Pääaineen perus- ja ainepinnt 75 p Käännöstieteen perusteet 15 p Jkin seuraavista: sumen kielen ja kääntämisen peruspintjen paklliset pintjakst 15 p TAI sumen kielen ja kääntämisen peruspinnt 25 p TAI sumen kieli ja kulttuuri vieraskielisille -peruspinnt 25 p. Kieli- ja viestintäpinnt (ks. luku 4.4) 14 p 2110017 Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p 1131000 Ylipist-pinnt käyntiin 1 p Lisäksi muita pintkknaisuuksia tai pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 180 p. Muihin pintihin susitellaan suritettavaksi sivuaineen tai sivuaineiden pintkknaisuuksia. HUOM! Tutkintn kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5. Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnn (180 p) susiteltu rakenne äidinkielen ja kirjallisuuden pettajaksi tai aineenpettajaksi piskeleville: Pääaineen perus- ja ainepinnt 75 p Aineenpettajan pedaggiset pinnt 25 p Tisen petettavan aineen perus- ja ainepinnt 60 p Kieli- ja viestintäpinnt (ks. luku 4.4) 14 p 2110017 Henkilökhtainen pintsuunnitelma 2 p 1131000 Ylipist-pinnt käyntiin 1 p Lisäksi muita pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 180 p. HUOM! Tutkintn kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5. 18 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

Paklliset muut pinnt kandidaatin tutkinnssa Kirjastn järjestämä alakhtainen tiednhakukurssi (1 p) susitellaan suritettavaksi viimeistään prseminaarivaiheessa. Jissakin ppiaineissa tiednhakukurssi sisältyy ainepintihin, jissakin muihin pintihin. 8020220 Sumen kielen tiednhaku, 8020230 Kulttuuritieteiden tiednhaku, 8020080 Englannin kielen tiednhaku, 8020070 Rutsin kielen tiednhaku, 8020090 Saksan kielen tiednhaku, 8020100 Venäjän kielen tiednhaku tai 8020330 Yleisen kielitieteen tiednhaku. Kieliaineiden piskelijilla 2131901 Kielitieteen peruskurssi (3 p) kuuluu muihin pintihin, ellei se sisälly jnkin tutkintn kuuluvan ppiaineen peruspintihin. Kulttuurintutkimuksen kulutushjelman piskelijille muihin pintihin kuuluvat lisäksi pintjakst 2110018 Jhdatus kulttuuritieteisiin ja niiden piskeluun (3 p) sekä 2120209 Kulttuurintutkimuksen metdlgia (5 p). Filsfian maisterin tutkinnn (120 p) susiteltu rakenne aineenpettajaksi piskeleville: Pääaineen syventävät pinnt 80 85 p Aineenpettajan pedaggiset pinnt 35 p Lisäksi muita pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 120 p. HUOM! Tutkintn kuuluu pakllisia sivuaineita. Ks. luku 5. Filsfian maisterin tutkinnn (120 p) rakenne muille kuin aineenpettajaksi piskeleville: Pääaineen syventävät pinnt 80 85 p Sivuaineen pintkknaisuus väh. 25 p Lisäksi muita pintja siten, että tutkinnn laajuudeksi tulee vähintään 120 p. Tutkinttdistukseen merkitään näkyviin suritetut pintkknaisuudet arvsteluineen sekä tutkintrakenteen mukaiset pinnt. Muut pinnt Muut ppiaineet, jista piskelija n surittanut vähintään 15 pintpisteen verran pintja, mutta jtka eivät mudsta pintkknaisuutta, eritellään tutkinttdistuksessa (arvsana: hyväksytty). Kandidaatin tutkinnssa niistä ei vi mudstua sivuainetta. Maisterin tutkinnssa sivuaine vi mudstua kahdesta ppiaineesta, jista kummastakin tulee surittaa vähintään 15 p. Maisterin tutkinnn sivuaine vi mudstua myös ulkmailla suritetusta temaattisesta kknaisuudesta. Opint-pas 2017 2018 19

Vapaavalintaisia muita pintja kandidaatin ja maisterin tutkinnissa vat esimerkiksi pinnt, jtka eivät kuulu mihinkään ppiaineeseen, esim. 2110021 Työelämärientaati 1 10 p, 8034004 Tiet- ja viestintätekniikka piskelun tukena 2 p, 8031001 Akateemisen piskelun taidt 2 p, ppiaineiden järjestämät täydentävät kielipinnt, ylimääräiset kielikeskuspinnt tuutrinnin pintjakst: 1131010 Vertaistuutrikulutus 2 p, 1131011 Timiminen vertaistuutrina 1 p, 1131012 Timiminen vertaistuutrina kansainvälisessä maisterihjelmassa 2 p, 1131013 Vaiht-piskelijiden vertaistuutrikulutus 1 p, 1131014 Timiminen kansainvälisten vaiht-piskelijiden vertaistuutrina 2 p, 1131015 Timiminen senirituutrina 1-2 p työharjittelut, js harjittelu ei sisälly syventäviin pintihin: 2120212 Työharjittelu (sumen kieli ja kulttuuritieteet) 10 p, 2130530 Työharjittelu (englannin kieli ja kulttuuri) 10 15 p, 2131137 Työharjittelu (saksan kieli) 5 15 p, 2131493 Työharjittelu (venäjän kieli ja kulttuuri) 10 15 p 2131491 Työharjittelu (venäjän kieli ja kääntäminen) 3 15 p urapalvelujen järjestämät urasuunnittelu- ja työnhakukulutukset: 1130008 Urasuunnitteluryhmä 1 p, 1130006 Urasuunnittelu ja prtfli 3 p, 1130003 Työnhakuvalmennus 3 p pää- tai sivuaineiden ylimääräiset pinnt, jita ei le liitetty mihinkään pintkknaisuuteen pintpisteet luttamustimista ylipistlla (esityksen pintsurituksesta ja myönnettävien pintpisteiden määrästä tekee ylippilaskunta. Esitys timitetaan pintpalveluihin Jensuun kampukselle, jssa suritusmerkintä tallennetaan pintsuritusrekisteriin): 1131018 Osallistuminen ainejärjestö- ja kerhtyöskentelyyn (1 5 p), 1131016 Osallistuminen hallint- ja työryhmätyöskentelyyn (1 10 p); vierailuluennt 2110002 Maisterivaiheen HOPS (1 p) ulkmaisille piskelijille tarkitetut pintjakst 1131003 Orientatin fr Internatinal Students, 1 p 8031003 University study skills 1 p, 8031004 University cmputing skills lectures 1 p, 8031005 University cmputing skills exercises 1 p, 1130007 Career planning internatinal students seeking a jb r traineeship in Finland 2 p Urheiluakatemian pinnt (1132001 22132003) 20 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

Js pinnt suritetaan erillisessä maisterihjelmassa, tutkintrakennetta säätelee maisterihjelman petussuunnitelma. Master s Degree Prgrammes at the Schl f Humanities MA in English Language and Culture Main Subject Studies 80 ECTS Other studies 40 ECTS Other studies may include extra studies in English, ther studies ffered by the University, r a wrk placement. Master s Degree Prgramme in Linguistic Sciences Curses Cmmn t All Three Sub-prgrammes min. 15 ECTS Main Subject Studies (ne f the fllwing) min. 80 ECTS Linguistics and Language Technlgy (80 ECTS) Scilinguistics: Language Cntacts and Language Plicy (80 ECTS) Translatin Studies and Translatin Technlgy (80 ECTS) Elective Studies min. 25 ECTS Elective Studies can include Minr Subject Studies, fr example 2124900 Finnish Culture Study Prgramme 25 ECTS 2321100 Prfessinal Intercultural Cmpetence 25 ECTS 2321200 Teaching Freign Languages T Yung Learners, Basic Studies 25 ECTS Recmmended curses (ther/elective studies) fr all MA level internatinal students: 1131003 Orientatin fr Internatinal Students 1 ECTS 2110002 Secnd-cycle study plan 1 ECTS (if nt included in cmpulsry studies) 8020290 Infrmatin skills and surces in Humanities fr Internatinal Students, 1 ECTS 1130007 Career planning - internatinal students seeking a jb r traineeship in Finland, 2 ECTS 2119012 The Lab: Language and Technlgy Labratry, 5 10 ECTS 2133305 2133308 Special Issues in Translatin Studies I IV, 2 5 ECTS 8031002 University Cmputing Skills, 1 ECTS 8031003 University Study Skills, 1 ECTS 8014301 Finnish 1, 4 ECTS 8014302 Finnish 2, 4 ECTS 8014303 Finnish 3, 4 ECTS 8014304 Finnish 4, 4 ECTS 2130530 Wrk Practice (English), 10 15 ECTS Fr MDP in Linguistic Sciences students: curses in ther sub-prgrammes Curses in ther master s degree prgrammes Opint-pas 2017 2018 21

4.3 Tutkintjen pääaineet HuK-tutkinnssa pääaineena vi lla sumen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, rutsin kieli, venäjän kieli, kulttuuriantrplgia, musiikkitiede, taiteenssilgia, sukupulentutkimus tai mediakulttuuri ja viestintä. Venäjän kielessä HuK-tutkinnn pääaine n venäjän kieli. Ainepinnissa suuntautumisvaihtehtina n jk venäjän kieli ja kulttuuri tai venäjän kieli ja kääntäminen. FM-tutkinnn pääaineena vi lla sumen kieli, kirjallisuus, perinteentutkimus, kulttuurintutkimus (erikistumisalina etnmusiklgia, kulttuuriantrplgia, sukupulentutkimus, taiteenssilgia ja mediakulttuuri ja viestintä), englannin kieli ja kulttuuri, englannin kieli ja kääntäminen, rutsin kieli, venäjän kieli ja kulttuuri, venäjän kieli ja kääntäminen tai yleinen kielitiede. Pääaineen tai suuntautumisvaihtehdn valinta pintjen alussa Pääaine tai valittu suuntautumisvaihteht tallennetaan pintrekisteriin. Sumen kielen ja kirjallisuuden, kulttuurintutkimuksen kulutushjelman sekä venäjän kielten piskelijiden tulee ilmittaa pääaineensa seuraavasti: Sumen kielen ja kirjallisuuden piskelijat valitsevat näistä jmmankumman pääaineekseen ilmittamalla siitä pintpalveluissa. Kulttuurintutkimuksen kulutushjelmassa piskelevat valitsevat jnkin kulutushjelman aineen kandidaatin tutkinnn pääaineekseen ilmittamalla siitä pintpalveluissa. Venäjän kielen piskelijat ilmittavat valitsemansa suuntautumisvaihtehdn sastsihteeri Tuula Nissiselle sähköpstitse. Suuntautumisvaihtehdksi vi valita jk kielen ja kulttuurin tai kielen ja kääntämisen. Valinta n tehtävä peruspintjen lppuvaiheessa. Suuntautumisvaihteht muuttuu pääaineeksi maisteripinnissa. Kääntämisen piskelijilta edellytetään hyvää sumen kielen taita. Venäjän kielen piskelijiden sumen kielen tait tdennetaan venäjän peruspintjen Kääntämisen perusteet -pintjaksn yhteydessä. K. pintjaksn pettaja antaa lausunnn sumen kielen taidn riittävyydestä kääntämisen piskeluun. Opettajan pedaggisiin pintihin valitulla piskelijalla ei le ikeutta valita kääntämisen suuntautumisvaihtehta, ellei hän luvu pedaggisten pintjen pint-ikeudesta. Kääntäjäpiskelija tai kulttuurintutkimuksen kulutushjelman piskelija ei vi surittaa pettajan pedaggisia pintja. 22 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

4.4 Kieli- ja viestintäpinnt Kielipinnt kuuluvat alempaan eli kandidaatin tutkintn. Pelkkää maisterin tutkinta surittavalta tai maisterihjelmassa piskelevalta ei vaadita pakllisia kielipintja, elleivät ne kuulu maisterihjelman petussuunnitelmaan. Opiskelijan kulusivistyskieli vaikuttaa filsfisessa tiedekunnassa suritettavan tutkinnn kielitaitvaatimuksiin, alemman ja ylemmän krkeakulututkinnn kypsyysnäytteen kieleen sekä pettajakelpisuuteen. Lisätietja kulusivistyskielen määrittelystä löytyy Kamusta piskelijan käsikirjasta. 4.4.1 Sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kielija viestintäpinnt (14 p) Opiskelijalta, jnka kulusivistyskieli n sumi tai rutsi, vaaditaan äidinkielen (5 p), tisen ktimaisen kielen (4 p) ja vieraan kielen suullinen ja kirjallinen tait (5 p). Opetuksen järjestää ja aiemmin suritettujen kielikeskuspintjen hyväksiluvusta päättää ylipistn kielikeskus. Äidinkielen pinnt 5 p: puheviestintä 2 3 p: 8011001 Puheviestintää humanististen tieteiden piskelijille 2 p tai 8010150 Puheviestinnän mnimutkurssi 2 3 p (suritettava 2 p:n laajuisena) tai 8010154 Puheviestintää kaikkien kulutusaljen piskelijille 2 4 p (suritettava 2 p:n laajuisena) tai 8010153 Varmuutta esiintymiseen 3 p kirjitusviestintä 3 p: 8011002 Kirjitusviestintää humanististen tieteiden piskelijille 3 p tai 8010104 Kirjitusviestinnän mnimutkurssi 2 4 p (suritettava 3 p:n laajuisena) tai 8010101 Kirjitusviestinnän mnimutkurssi kandidaatintutkielman kirjittajille 1 3 p Tisen ktimaisen kielen pinnt 4 p: kulttuurintutkimuksen kulutushjelman, sumen kielen ja kirjallisuuden sekä yleisen kielitieteen piskelijille: 8012001 Rutsia sumen kielen, yleisen kielitieteen ja kulttuuritieteiden piskelijille 4 p tai 8010202 Rutsin mnimutkurssi 3 5 p (suritettava 4 p:n laajuisena) vieraiden kielten ja käännöstieteen piskelijille: 8012025 Rutsia vieraiden kielten ja käännöstieteen piskelijille 4 p tai 8010202 Rutsin mnimutkurssi 3 5 p (suritettava 4 p:n laajuisena) Opint-pas 2017 2018 23

Kielikeskus järjestää täydentäviä pintja niille piskelijille, jiden rutsin kielen tait ei riitä tisen ktimaisen kielen pintjen surittamiseen: 8010201 Rutsin kielen kertauskurssi 3 p. Vieraan kielen (englanti) pinnt 5 p: kulttuurintutkimuksen kulutushjelman, sumen kielen ja kirjallisuuden sekä yleisen kielitieteen piskelijille: 8013005 English Academic Reading Skills fr Finnish Language and Literature, Linguistics and Cultural Studies 3 p ja 8013006 English Academic and Prfessinal Cmmunicatin fr Finnish Language and Literature, Linguistics and Cultural Studies 2 p vieraiden kielten ja käännöstieteen piskelijille: 8013061 English Academic Reading Skills fr Freign Languages and Translatin Studies 3 p ja 8013062 English Academic and Prfessinal Cmmunicatin Freign Languages and Translatin Studies 2 p mnimutkurssit kaikille piskelijille: 8010304 English Academic Reading Skills Distance Learning Curse 2 4 p (suritettava 3 p:n laajuisena) ja 8010306 English Academic and Prfessinal Cmmunicatin Distance Learning Curse 2 3 p (suritettava 2 p:n laajuisena) Vapautus pakllisista kielipinnista Humanistisen sastn sastnjhtaja vi perustelluista syistä myöntää vapautuksen pakllisista kielipinnista sittain tai kknaan piskelijalle, jnka kulusivistyskieli n sumi tai rutsi. Vapautusta n haettava heti pintjen alussa. Rutsin kielen tai vieraan kielen pinnista vapauttamisen perusteena vi lla aiempien k. kielen pintjen puuttuminen, vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Äidinkielen puhe- ja kirjitusviestinnän pinnista vapauttamisen perusteena vi lla vamma tai sairaus tai muu erityisen painava syy. Vapautusta kskeva vapaamutinen hakemus jätetään pintpalveluiden päällikkö Satu Kukille. Hakemuksesta n käytävä ilmi mitä asia kskee, piskelijan nimi, piskelijanumer, yhteystiedt sekä seikat, jihin hän vetaa vapautuksen saamiseksi. Liitteeksi vaaditaan tdistus aiemmista pinnista. 4.4.2 Muulla kuin sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kieli- ja viestintäpinnt (2 14 p) Opiskelijan, jnka kulusivistyskieli n muu kuin sumi tai rutsi (ks. luku 4.4.1 Kulusivistyskielen määrittely), sekä piskelijan, jka n saanut kulusivistyksensä ulkmailla, n haettava sastnjhtajalta päätöstä siitä, mitä kielipintja häneltä vaaditaan. Hakemus n jätettävä heti pintjen alussa. Hakemus jätetään pintpalveluiden päällikkö Satu Kukille. 24 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

Hakemuksesta n käytävä ilmi mitä asia kskee, piskelijan nimi, piskelijanumer ja yhteystiedt. Hakemukseen n liitettävä kpi peruspetuksen ja yleissivistävän kulutuksen päättötdistuksesta (esim. peruskulu ja luki). Js sastnjhtajan päätöksessä tdetaan, että piskelijan kulusivistyskieli n muu kuin sumi tai rutsi tai kulusivistys n hankittu ulkmailla, piskelijalta vaaditaan seuraavat kielija viestintäpinnt: Sumi I III-kielikeskuskurssien surittamista hyväksytysti (12 p) sekä vähintään 2 p yhden vieraan kielen pintja. Sumi I III-kielikeskuskursseja ei kuitenkaan vaadita piskelijalta, jnka tutkintn sisältyvät sumen kielen pää- tai sivuainepinnt (sumen kieli, sumi tisena tai vieraana kielenä, sumen kieli ja kääntäminen, sumen kieli ja kulttuuri vieraskielisille) tai jka vi muulla tavin tdistaa hallitsevansa sumen kielen riittävän hyvin. 4.4.3 Kulusivistyskielen määrittely Kulusivistyskieli n sumi, js yksikin alla mainituista ehdista täyttyy. VAPAUTUS KIE- LIOPINNOISTA (II ktimainen kieli, vieras kieli) KYPSYYSNÄYTE Sumalainen peruskulu (äidinkieli sumi) ei myönnetä sumeksi Sumalaisen lukin ppimäärä (äidinkieli sumi) Sumalainen ylippilastutkint (äidinkieli sumi) IB/EB/RP-tutkint + sumen kielellä suritettu ylippilastutkint + hyväksytty arvsana sumi äidinkielenä -kkeesta ei myönnetä ei myönnetä ei myönnetä sumeksi sumeksi sumeksi Kulusivistyskieli ei le sumi: IB/EB/RP-tutkint, jhn sisältyy sumi L1-aineena Vieraskielinen peruskulu Sumalainen ylippilastutkint, jhn sisältyy sumi tisena kielenä -ke ylipist määrää kielitaidn tai vapauttaa ylipist määrää kielitaidn tai vapauttaa ylipist määrää kielitaidn tai vapauttaa ylipistn määräämällä kielellä ylipistn määräämällä kielellä ylipistn määräämällä kielellä Opint-pas 2017 2018 25

4.4.4 Opettajan kielitaitvaatimukset Opetustimen henkilöstön kelpisuusvaatimuksista säädetään valtineuvstn asetuksessa 986/1998 seuraavasti: Henkilökunnan jäsen Rehtri Ammatillisesta aikuiskulutuksesta annetussa laissa, vapaasta sivistystyöstä annetussa laissa ja taiteen peruspetuksesta annetussa laissa tarkitettu rehtri Peruspetusta tai esipetusta antava pettaja Lukikulutuksessa Äidinkielen ja kirjallisuuden aineenpetusta antava pettaja Kielitaitvaatimus Vaaditaan ppilaitksen petuskielessä erinmainen suullinen ja kirjallinen tait. Vaaditaan ppilaitksen petuskielen hallinta. Vaaditaan kulun petuskielessä erinmainen suullinen ja kirjallinen tait. Js petuskieli n muu kuin kulun petuskieli, pettajalta vaaditaan petuksessa käytettävän kielen hallinta. Vaaditaan petuksessa käytettävän kielen hallinta. Vaaditaan kyseisen kielen erinmainen suullinen ja kirjallinen tait. Opetuskielen erinmainen suullinen ja kirjallinen tait n henkilöllä, jnka kulusivistyskieli n sama kuin petuskieli, ja jka n kirjittanut kypsyysnäytteen k. kielellä. Kulusivistyskieltä kskevaa neuvntaa antavat pintpalveluissa amanuenssit ja suunnittelijat. 4.4.5 Kielipintjen hyväksilukeminen Kielipinnt n mahdllista surittaa kielikeskuksen järjestämillä pintjaksilla tai AHOTnäyttökkeilla, mikäli piskelijalla j entuudestaan n tutkintvaatimusten edellyttämä kieli- ja viestintäsaaminen. AHOT-näyttöketta harkitessaan piskelijan n hyvä hulellisesti perehtyä tutkintvaatimuksiin ja arviida maa saamistaan esimerkiksi kielikeskuksen sivustlta löytyvien itsearviintihjeiden avulla. Itä-Sumen ylipistn kielikeskus järjestää tutkinnn edellyttämän vieraan kielen petuksen ja siihen sidksissa levat AHOT-näyttökkeet vain englannin kielessä. Kielipintja vi myös krvata aiemmin suritetuilla pinnilla tai Itä-Sumen ylipistssa suritetuilla k. kielen pinnilla. Opintja suunnitellessa n hyvä ttaa humin, että kielipinnt vaaditaan j kandidaatin tutkintn; jskus kielikeskuksen kurssi tai AHOT-näyttöke n pintjen ajituksen kannalta parempi ratkaisu kuin krvaavuuden hakeminen. 26 Filsfinen tiedekunta Humanistinen sast

Kielipintjen hyväksilukua haetaan kielikeskuksesta (www.uef.fi/kielikeskus/ahtkrvaavuudet). Hyväksiluku sumen kielen tai sumen kielen ja kääntämisen pintjen perusteella Filsfisen tiedekunnan humanistisen sastn piskelijat vivat hakea tutkinnn edellyttämästä äidinkielen kirjallisen taidn pintjakssta (3 p) hyväksilukua kielikeskuksesta sumen kielen peruspintjen tai sumen kielen ja kääntämisen peruspintjen perusteella. Lisäksi hyväksiluku myönnetään sumen kielen ja kääntämisen peruspintjen paklliset kurssit surittaneille (2110030 Sumen kieli ja kääntäminen, peruspintja 15 p). Hyväksiluku rutsin kielen pää- tai sivuainepintjen perusteella Tutkinnn edellyttämästä tisen ktimaisen kielen kirjallisen ja suullisen taidn pintjaksista (yht. 4 p) vi hakea hyväksilukua kielikeskuksesta rutsin kielen peruspintjen (arvsana: tyydyttävä tait) tai ainepintjen (arvsana: hyvä tait) perusteella. Js suritat kandidaatin tutkintn vain rutsin kielen peruspinnt, surita tisen ktimaisen kielen kielikeskuspinnt näyttökkeina. Lisätietja: www.uef.fi/kielikeskus/aht-kkeet Hyväksiluku vieraan kielen pää- tai sivuainepintjen perusteella Tutkinnn edellyttämästä vieraan kielen taidn pintjakssta (5 p) vi hakea hyväksilukua kielikeskuksesta englannin, saksan, venäjän tai ranskan kielen peruspintjen perusteella. 8015132 Vieras kieli (englanti) 5 p 8015134 Vieras kieli (saksa) 5 p 8015135 Vieras kieli (venäjä) 5 p 8015133 Vieras kieli (ranska) 5 p 4.5 Tutkintjen surittamisajat, pintajan rajittaminen ja piskeluikeus tutkinnn surittamisen jälkeen Opintaikjen rajaaminen kskee niitä alempaan (kandidaatti) ja ylempään (maisteri) krkeakulututkintn jhtavia piskeluikeuksia, jtka n myönnetty alkamaan 1.8.2005 tai sen jälkeen. Opiskeluikeutta kskevat pääperiaatteet vat ylipistlaissa 558/2009. Lainsäädäntöä täydentävät Itä-Sumen ylipistn menettelyhjeet. Alemman ja ylemmän krkeakulututkinnn surittamisen yhteenlaskettu taviteaika n humanistisella alalla viisi lukuvutta. Alemman krkeakulututkinnn surittamisen taviteaika n humanistisella alalla klme lukuvutta ja ylemmän krkeakulututkinnn surittamisen taviteaika kaksi lukuvutta. Opiskelijan katstaan alittavan tutkinnn surittamisen siitä ajankhdasta, jllin hän vastaanttaa piskelupaikan ylipistssa. Opiskeluajan kest näkyy piskelijalle WebOdissa khdissa Omat perustiedt sekä OdiHOPS. Lisätieta piskeluikeudesta ja pissalista: www.uef.fi/piskelu/piskeluikeus. Opint-pas 2017 2018 27