Kuvataiteen kandidaatin tutkinto 210 op K-P100 Kuvataiteen perusopinnot 27 op K-P110 Orientoivat opinnot

Transkriptio

1 Kuvataideakatemia, tutkintvaatimukset ja saamistavitteet alkaen Vahvistettu / Kuvataideakatemian Jhtkunta Lisätty pintkhteiden tunnisteet 844 Kuvataiteen kandidaatin tutkint 210 p K-P100 Kuvataiteen peruspinnt 27 p K-P110 Orientivat pinnt 2 p Opiskelija tutustuu Taideylipistn Kuvataideakatemian piskelukäytäntöihin, tutkintvaatimuksiin, tilihin ja henkilökuntaan, pintssiaalisiin asiihin sekä muuhun ajankhtaiseen pintihin liittyvään tietn. Opiskelija saa myös perustieta Taideylipistn sähköisistä järjestelmistä ja hjelmista sekä tiednhaun perusteista. Lisäksi pintjaksn aikana tutustutaan Taideylipistn yhteiseen timintaan ja petustarjntaan. K-P120 Jhdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja petusalueisiin 25 p Opiskelija keskittyy ensimmäisen syyslukukauden ajan Jhdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn ja petusalueisiin -pintkknaisuuteen. Opiskelija tutustuu piskeluun Kuvataideakatemiassa, petusalueisiin sekä niiden henkilökuntaan, tilihin ja käytäntöihin. Opetus tteutuu pääsin ryhmäpetuksena. Kknaisuuden aikana piskelija ppii vurvaikutustaitja ja ryhmässä timimista sekä palautteen antamista ja vastaanttamista. K-P121 Jhdatus piirustukseen ja havaintn Opiskelija tutustuu piirustuksen ja havainnn perusteisiin. (3 p) K-P122 Jhdatus kuvanveistn Opiskelija tutustuu petusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tilihin. (3 p) K-P123 Jhdatus maalaustaiteeseen Opiskelija tutustuu petusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tilihin. (3 p) K-P124 Jhdatus taidegrafiikkaan Opiskelija tutustuu petusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tilihin. (3 p) K-P125 Jhdatus tila-aikataiteisiin Opiskelija tutustuu petusalueen työskentelyyn sekä sen henkilökuntaan ja tilihin. (3 p) K-P126 Jhdatus itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn Opiskelija saa valmiudet itsenäiseen taiteelliseen työskentelyyn. Opiskelija ppii myös keskustelemaan taiteellisen työskentelyn sisällöistä sekä antamaan ja saamaan palautetta työstään. Opintjaksn aikana piskelija vi kehittää petusalueiden työpajissa syntyneitä teksiaan ja ideitaan sekä valmistella mia prjektejaan. (8 p) K-P127 Jhdatus taiteellisen työn dkumentintiin Opiskelija ppii käyttämään kameraa taiteellisen työn dkumentintiin ja esittämiseen. Opintjakslla alitetaan sähköisen prtflin työstö. (2 p) K-A200 Kuvataiteen ainepinnt 173 p K-A210 Opetus tunnisteella: Kuvataiteen kandidaatin taiteellisen työn seminaarit Taiteellisen työn seminaareissa piskelija saa valmiudet esitellä mia tekeillä levia tai valmiita töitään ja niiden lähtökhtia tisille piskelijille. Opiskelija ppii myös keskustelemaan tisten töiden sisältöihin ja mutihin liittyvistä kysymyksistä ja 12 p K-AS10 laajemmin nykytaiteeseen liittyvistä ilmiöistä. Samalla hän ppii tuntemaan Taiteellisen valitsemaansa petusaluetta ja lu säännöllisen kntaktin petusalueen pettajiin ja työn seminaari muihin piskelijihin. Seminaarit alitetaan ensimmäisen vuden keväällä. Opiskelija (2 p) sallistuu man petusalueensa seminaariin tai vastuuprfessrin kanssa spimaansa seminaariin kuutena lukukautena (2 p/lukukausi). Seminaarin yhteydessä laaditaan ja päivitetään henkilökhtainen pintsuunnitelma (HOPS).

2 Kuvataideakatemia, tutkintvaatimukset ja saamistavitteet alkaen Vahvistettu / Kuvataideakatemian Jhtkunta Lisätty pintkhteiden tunnisteet K-A220 Kuvataiteen kandidaatin taidepinnt Opiskelija saa mnipuliset perusvalmiudet taiteelliseen työskentelyyn ja ilmaisuun. Opiskelija ppii ilmaisemaan ajatteluaan niin kuvataiteen keinin kuin sanallisesti. Hän ppii myös hallitsemaan man työskentelynsä kannalta tärkeät välineet. Kknaisuuteen vi sisällyttää mnenlaisia taiteilijuutta tukevia pintja. Taidepintjen kknaisuus kstetaan yksilöllisesti henkilökhtaisen pintsuunnitelman mukaan ja se vi sisältää itsenäistä taiteellista työskentelyä ja Kuvataideakatemian ja Taideylipistn muiden akatemiiden tarjamia pintkknaisuuksia ja pintjaksja sekä muita ylipisttasisia pintkknaisuuksia ja pintjaksja. Opiskelijan n suritettava vähintään 20 p yhden petusalueen kknaisuutta (kuvanveist, maalaustaide, taidegrafiikka tai tilaaikataiteet). Vähintään pulet taidepinnista n suritettava Kuvataideakatemiassa tai Kuvataideakatemian hyväksymässä ulkmaisessa vaihtkhteessa. Taidepintjen kknaisuuteen vi sisältyä 10 p:n verran muita pintja, jtka eivät suranaisesti liity taiteilijana kehittymiseen. Taidepintja susitellaan suritettavaksi n. 20 p/lukukausi. 118 p Kknaisuus: K-A221 K-AS21 Taidepinnt, kuvanveist Opiskelija ppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija maksuu man taiteellisen työskentelynsä kannalta lennaiset välineet ja metdit kuvanveistn alueella. (0-118 p) Kknaisuus: K-A222 K-AS22 Taidepinnt, maalaustaide Opiskelija ppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija maksuu man taiteellisen työskentelynsä kannalta lennaiset välineet ja metdit maalaustaiteen alueella. (0-118 p) Kknaisuus: K-A223 K-AS23 Taidepinnt, taidegrafiikka Opiskelija ppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija maksuu man taiteellisen työskentelynsä kannalta lennaiset välineet ja metdit taidegrafiikan alueella. (0-118 p) Kknaisuus: K-A224 K-AS24 + a,b,c 1 Kknaisuus: K-A225 K-AS25 Kknaisuus: K-A226 K-AS26 Taidepinnt, tila-aikataiteet Opiskelija ppii taiteellisen työskentelyn ja nykytaiteen diskurssien perusteet. Opiskelija maksuu man taiteellisen työskentelynsä kannalta lennaiset välineet ja metdit tila-aikataiteiden alueella. Taidepinnt, piirustus ja havaint Opiskelija tutkii piirtämisen suhdetta havaintn, ajatteluun ja ilmaisuun. Opiskelija ppii perustiedt kuvan rakenteista, kuvallisesta luennasta ja ilmaisun asemasta nykytaiteessa. Taidepinnt, itsenäinen taiteellinen työskentely Itsenäinen taiteellinen työskentely lu phjan kuvataiteilijana timimiselle, ja sen kautta piskelija maksuu kaikkein tärkeimmät taidt työnsä kannalta. Näihin taitihin kuuluvat mm. työskentelyrytmin ja -metdien löytäminen, kyky suunnitella ja tteuttaa teksia itsenäisesti sekä taiteellisen työn säännöllinen reflektinti. Taiteelliseen työhön sisältyy usein phjatyön tekemistä, kuten lunnstelua, suunnittelua, aineistn etsimistä sekä muuta tutkimista piskelijan kiinnstuksen khteista riippuen. Kuvataideakatemian petuksessa taiteellista prsessia tuetaan ja seurataan pettajien hjauksessa. Tulevan lukuvuden taiteellinen työskentely hahmtellaan yhdessä mapettajan kanssa, ja sen edistymistä seurataan työhunekäynneillä sekä taiteellisen työn seminaareissa. Taiteelliseen työhön sisältyy usein myös prsessien ja testen sanallinen ja kuvallinen lunnstelu sekä dkumentinti. (0-118 p) (0-98 p) (0-98 p) 1 Opetuksen tunnisteet: K-AS24 Taidepinnt, tila-aikataiteet; K-AS24a Liikkuvan kuvan pinnt, K-AS24b Paikka- ja tilannesidnnaisen taiteen pinnt; K-AS24c Valkuvan pinnt

3 Kuvataideakatemia, tutkintvaatimukset ja saamistavitteet alkaen Vahvistettu / Kuvataideakatemian Jhtkunta Lisätty pintkhteiden tunnisteet Kknaisuus: K-A227 K-AS27 Valinnaiset teriapinnt Opiskelija valitsee maa taiteellista ajatteluaan ja työskentelyään tukevia pintja. Teriapinnt antavat valmiudet tarkastella tämän hetken taidetta ja nykymaailmaa laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti arviiden. (0-98 p) Kknaisuus: K-A228 K-AS28 Valinnaiset taidepinnt Opiskelija valitsee maa taiteellista työskentelyään tukevia pintja. Valinnaiset taidepinnt antavat mnipulisia teknisiä ja sisällöllisiä valmiuksia taiteelliseen työskentelyyn. Opintja vi surittaa myös muissa Taideylipistn akatemiissa. (0-98 p) Kknaisuus: K-A229 K-AS29 K-AS29H K-A230 Muut valinnaiset pinnt Opiskelija vi halutessaan surittaa esim. kielipintja tai muita valinnaisia pintja, jtka eivät suranaisesti liity taiteilijana kehittymiseen. Työharjittelu Työharjittelu antaa valmiuksia valmistumisen jälkeistä työelämää varten. Kuvataiteen kandidaatin teriapinnt (0-10 p) (0-5 p) 31 p K-A231 Taidehistrian perusteet Opiskelija saa laaja-alaisen käsityksen länsimaisen taiteen traditista ja eri kulttuurien kuvallisista ajattelutavista. Taidehistria avaa piskelijalle mahdllisuuden luda yhteyksiä ja siltja eri taiteen ilmenemistapjen välille. Opiskelija innstuu näkemään ja ymmärtämään taiteen histriaa nykypäivän perspektiivistä ja saa käsityksen man taiteellisen työskentelynsä suhteesta taiteen traditin. (10 p) K-A232 Nykytaiteen histrian ja terian perusteet Opiskelija saa ajatukselliset välineet ymmärtää nykytaiteen eri sa-alueita ja erilaisia työskentelytapja. Nykytaiteen histrian ja terian ymmärtämisen avulla piskelija pystyy tarkastelemaan laajasti, itsenäisesti ja kriittisesti 2000-luvun taiteeseen ja tereettiseen keskusteluun liittyviä ilmiöitä. Opintjakslla tarkastellaan myös 1900-luvun alkupulen klassista avantgardea, tisen maailmansdan jälkeisiä ajatustapja, 1960-luvun taiteen käsitteellistymistä ja dematerialisitumista sekä erityisesti nykytaiteen käytäntöjä. (5 p) K-A233 Työelämävalmiudet Kuvataiteilijan ammatillinen työskentely edellyttää tietja ja taitja ammatinharjittamiseen liittyvistä lakisääteisistä ikeuksista ja velvitteista. Jaks tarjaa perustiedt vertuksesta, tekijänikeuksista, ikeuksista sairastumisen varalta, eläke-kertymästä ja kuvataiteilijiden ikeuksia valvvista järjestöistä. Opiskelija saa myös tietja taiteilijan ammatin alittamisen käytännön vaihtehdista ja valmistautuu kuvataiteilijana timimiseen. (2 p) K-A234 K-A235 Taiteen esittämiskäytännöt, perusteet Opintjaksn aikana piskelija saa yleiskuvan taiteen histriallisista esitysknteksteista ja perehtyy taiteen esittämiskäytäntöjen perusteisiin. Opinnissa phditaan kriittisesti piskelijiden mien töiden esittämistä sekä pitaan näyttelyn ripustamiseen liittyviä teknisiä taitja ja periaatteita. Taidefilsfian perusteet Opiskelija saa käsityksen mdernin taidefilsfian perusteista. Opintjaksssa perehdytään filsfian, estetiikan ja taideteriiden histriallisen kehityksen tärkeimpiin vaiheisiin sekä tutustutaan erityisesti ajatussuuntiin ja filsfeihin, jtka vat vaikuttaneet nykyisiin taidekäsityksiin. (2 p) (2 p)

4 Kuvataideakatemia, tutkintvaatimukset ja saamistavitteet alkaen Vahvistettu / Kuvataideakatemian Jhtkunta Lisätty pintkhteiden tunnisteet Kknaisuus: K-A236 K-AS36 Temaattiset teriapinnt Kuvataiteen kandidaatin temaattiset teriapinnt Opiskelija syventyy taiteen teriaan ja/tai nykytaiteeseen kytkeytyviin teemihin pintjaksssa, jka vi sisältää luentja, lukupiirityöskentelyä, keskusteluja ja kirjallista työtä. Temaattisten teriapintjen tavitteena n syventää piskelijan ymmärrystä niistä painpistealueista, jtka tukevat hänen taiteellista työskentelyään. Opiskelija syventyy kandidaatin pinnissa vähintään kahteen valitsemaansa teemaan ja maisteripinnissa ainakin yhteen teemaan. (10 p) K-A240 K-A250 Kuvataiteen kandidaatin pinnäyteseminaari Kandidaatin pinnäyteseminaari tukee piskelijan kandidaatin pinnäytteen tekemistä. Opiskelija saa valmiudet tehdä pinnäytteensä taiteellisen ja kirjallisen san sekä viimeistellä prtflinsa. Kritiikissä piskelija saa valmiuksia puhua tisten töistä ja esitellä maa työtään yleisölle. Kandidaatin pinnäyteseminaariin kuuluu kandinäyttelyn yhteinen lppukatselmus. Opiskelija ppii myös hakemaan ja sveltamaan tieta man aihealueensa sisällöistä. Kuvataiteen kandidaatin pinnäyte Kuvataiteen kandidaatin pinnäyte n kandinäyttelyssä tai sen yhteydessä esitettävä tes tai teskknaisuus sekä kirjallinen sa, jka sisältää dkumentaatin taiteellisesta työstä. Opinnäytteen suritettuaan piskelija kykenee tteuttamaan pienimutisen taiteellisen prjektin sekä kertmaan siitä suullisesti ja kirjallisesti. Opinnäytteestä säädetään erillisessä hjeessa. 2 p 10 p K-K-10 Kieli- ja viestintäpinnt (kulusivistyskieli sumi/rutsi) 10 p rutsi: K-Kk-1 rutsin kirj. K-Kk-11 rutsin suul. K-Kk-12 3 p (2 p) (1 p) sumi: K-Kk-2 sumen kirj. K-Kk-21 sumen suul K-Kk-22 K-Ku (js muu kuin englanti) Tinen ktimainen kieli - suullinen tait - kirjallinen tait Opintjaksn suritettuaan piskelija -pystyy viestimään suullisesti ja kirjallisesti maan alaansa liittyvistä kysymyksistä; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä; -maa sumen ja rutsin kielen taidn, jka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidsta annetun lain (424/2003) 6 :n 1 mmentin mukaan vaaditaan valtin henkilöstöltä kaksikielisessä viranmaisessa ja jka n tarpeen man alan kannalta. Opintjaksn hyväksytty suritus vastaa vähintään Eurppalaisen viitekehyksen taittasa B1. Opintjaksn surittavat ne sumalaisen kulusivistyksen saaneet, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n sumi/rutsi. Vieras kieli Yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidn vaihtehtiset kielet vat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä. Kuvataideakatemiassa n mahdllista surittaa vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidn pintjakst englannin ja saksan kielissä. Muiden kielten surituksesta svitaan erikseen kieltenpettajien kanssa. 5 p kirjallinen (js muu kuin K-Ku-1 eng. kirjallinen K-Ku-11 suullinen (js muu kuin K-Ku-2 eng. suullinen K-Ku-22 kirjallinen tait Opintjaksn suritettuaan piskelija -hallitsee man alan keskeisen sanastn; -pystyy viestimään kirjallisesti masta alastaan; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. Opintjaksn hyväksytty suritus vastaa vähintään Eurppalaisen viitekehyksen taittasa B2. Opintjaksn surittavat ne sumalaisen kulusivistyksen saaneet, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n sumi/rutsi sekä piskelijat, jiden äidinkieli/kulusivistyskieli n muu kuin sumi/rutsi. suullinen tait Opintjaksn suritettuaan piskelija -hallitsee khdekielen ääntämyksen ja sanastn; -viestii luntevasti man alansa tilanteissa; (2 p) (3 p)

5 Kuvataideakatemia, tutkintvaatimukset ja saamistavitteet alkaen Vahvistettu / Kuvataideakatemian Jhtkunta Lisätty pintkhteiden tunnisteet -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. Opintjaksn hyväksytty suritus vastaa vähintään Eurppalaisen viitekehyksen taittasa B2. Opintjaksn surittavat ne sumalaisen kulusivistyksen saaneet, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n sumi/rutsi sekä piskelijat, jiden äidinkieli/kulusivistyskieli n muu kuin sumi/rutsi. K-Ks Suullinen ja kirjallinen viestintä Opintjaksn suritettuaan piskelija -maa valmiudet esitellä työtään ja sen lähtökhtia yleisölle suullisesti ja kirjallisesti; - saa akateemisen kirjittamisen perusteet; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. Opintjaksn surittavat ne sumalaisen kulusivistyksen saaneet, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n sumi/rutsi. 2 p sumi: K-Ky-11 Kuvataiteen kandidaatin kypsyysnäyte Ennen pinnäytteen hyväksymistä piskelijan n suritettava kirjallinen kypsyysnäyte, jka sittaa perehtyneisyyttä pinnäytteen aihepiiriin sekä sumen 0 p tai rutsin kielen taita. Sumen- tai rutsinkielisen kulusivistyksen saanut rutsi: piskelija sittaa samalla erinmaisen kielitaitnsa siinä kielessä, jlla n saanut K-Ky-12 kulusivistyksensä. Muulla kuin sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kypsyysnäytteen kieli n pääsääntöisesti englanti, pikkeuksen tähän vi myöntää petuksesta vastaava varadekaani. K-K-20 Kieli- ja viestintäpinnt (kulusivistyskieli muu kuin sumi/rutsi) 10 p K-Ksv Sumi vieraana kielenä Opintjaksn suritettuaan piskelija -hallitsee sumen kielen perusteet; -ymmärtää sumen kielen rakenteita ja ääntämisen erityispiirteitä; -ppii käyttämään kieltä helphkissa päivittäistilanteissa; -ppii ymmärtämään sumalaista kulttuuria, tapja ja vurvaikutusta; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. 4 p Opintjaksn hyväksytty suritus vastaa vähintään Eurppalaisen viitekehyksen taittasa A1.2. Opintjaksn surittavat ne piskelijat, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n muu kuin sumi/rutsi. K-Ku (js muu kuin englanti) Vieras kieli Yhden vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidn vaihtehtiset kielet vat: englanti, espanja, italia, ranska, saksa tai venäjä. Kuvataideakatemiassa n mahdllista surittaa vieraan kielen kirjallisen ja suullisen taidn pintjakst englannin ja saksan kielissä. Muiden kielten surituksesta svitaan erikseen kieltenpettajien kanssa. 5 p kirjallinen (js muu kuin K-Ku-1 eng. kirjallinen K-Ku-11 kirjallinen tait Opintjaksn suritettuaan piskelija -hallitsee man alan keskeisen sanastn; -pystyy viestimään kirjallisesti masta alastaan; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. Opintjaksn hyväksytty suritus vastaa vähintään Eurppalaisen viitekehyksen taittasa B2. Opintjaksn surittavat ne sumalaisen kulusivistyksen saaneet, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n sumi/rutsi sekä piskelijat, jiden äidinkieli/kulusivistyskieli n muu kuin sumi/rutsi. (2 p) suullinen (js muu kuin K-Ku-2 eng. suullinen K-Ku-22 suullinen tait Opintjaksn suritettuaan piskelija -hallitsee khdekielen ääntämyksen ja sanastn; -viestii luntevasti man alansa tilanteissa; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. Opintjaksn hyväksytty suritus vastaa vähintään Eurppalaisen viitekehyksen taittasa B2. Opintjaksn surittavat ne sumalaisen kulusivistyksen saaneet, jiden äidinkieli/ kulusivistyskieli n sumi/rutsi sekä piskelijat, jiden äidinkieli/kulusivistyskieli n muu kuin sumi/rutsi. (3 p)

6 Kuvataideakatemia, tutkintvaatimukset ja saamistavitteet alkaen Vahvistettu / Kuvataideakatemian Jhtkunta Lisätty pintkhteiden tunnisteet K-Kae K-Ky-13 (eng.) K-Ky-1 (js jku muu kuin su, ru, eng) Akateemisen kirjittamisen perusteet englanniksi Opintjaksn suritettuaan piskelija -saa akateemisen kirjittamisen perusteet; -saa arviida maa kielitaitaan ja n valmis kehittämään sitä. Opintjaksn surittavat piskelijat, jiden kulusivistyskieli/äidinkieli n muu kuin sumi/rutsi. Kuvataiteen kandidaatin kypsyysnäyte Ennen pinnäytteen hyväksymistä piskelijan n suritettava kirjallinen kypsyysnäyte, jka sittaa perehtyneisyyttä pinnäytteen aihepiiriin sekä sumen tai rutsin kielen taita. Sumen- tai rutsinkielisen kulusivistyksen saanut piskelija sittaa samalla erinmaisen kielitaitnsa siinä kielessä, jlla n saanut kulusivistyksensä. Muulla kuin sumen tai rutsin kielellä kulusivistyksensä saaneen piskelijan kypsyysnäytteen kieli n pääsääntöisesti englanti, pikkeuksen tähän vi myöntää petuksesta vastaava varadekaani. 1 p 0 p