Maatalouden muodot. = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen:

Samankaltaiset tiedostot
Sisältö. Viljanjyvä Peruskoostumus Rakenne Viljojen sukutaulu Kotimaiset viljat Vehnä Ruis Ohra Kaura

Pellot ja vedet kuntoon kannattavaa ja ympäristöystävällistä viljelyä vesienhoito huomioiden.

VTT, Dos. Tiina Silvasti Jyväskylän yliopisto Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Yhteiskuntapolitiikka

Perustietoa luomusta VIESTI LUOMUSTA OIKEIN -HANKE LUOMUTUOTANTO METSÄN ANTIMET LUOMUELINTARVIKKEIDEN KULUTUS

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

Väestönkasvu. Paljonko meitä on Maapallolla? Netistä löytyy paljon laskureita (joiden lukemat eroavat toisistaan jopa sadoilla miljoonilla)

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

HÄRKÄPAPU. Opetusmateriaali. Laatinut: Sonja Hakala, Tuotepäällikkö (Elintarviketieteiden maisteri)

Puutarhakalusteita tropiikista?

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Tuhoeläimet viljoilla, onko niitä? Erja Huusela-Veistola PesticideLife loppuseminaari

Maatalouden ilmasto-ohjelma. Askeleita kohti ilmastoystävällistä

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Kaiken hyvän alku ja juuri On siinä, että vatsa voi hyvin. Siitä riippuu myös viisaus ja Kaikki hyvä, mitä ihmiskunta Saa aikaan.

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

Mihin Reilua kauppaa tarvitaan?

Ravinnetase ja ravinteiden kierto

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Peltobiomassat globaalina energianlähteenä (SEKKI)

JOHDANTO. John Gerarld, Herbal, 1597

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Finpro-seminaari Liiketoimintamahdollisuudet Afrikan maa- ja metsätaloudessa

Envor Group Hämeenlinna

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Uusi biotalous maataloudessa Uutta arvoa biotaloudesta? PTT-seminaari, OP Vallila, Helsinki Kyösti Arovuori

MAASEUDUN ENERGIA-AKATEMIA

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

OULUN YLIOPISTON KASVITIETEELLINEN PUUTARHA Yleiset tehtävät III

Ravinto ja ilmastonmuutos

Maatalouden sopeutumiskeinot ilmaston muuttuessa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus

Tehtävät Lukuun 21. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Sammalet - aukkotehtävä. Kirjoita oikeat sanat aukkoihin.

Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.

Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

Tuottajanäkökulma ilmastonmuutoksen haasteisiin

R U K A. ratkaisijana

#ilmasto #maaperä #Itämeri #biodiversiteetti

Raision osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Toimitusjohtaja Matti Rihko

Ateria-aktiviteetti, jolla opitaan nälkää näkevien tilanteesta

Helsingin yliopisto , maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Suomen maatalous vihertyy. Tuoko vihertyminen uusia mehiläiskasveja?

Turvepeltojen ympäristöhaasteet

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0360/1. Tarkistus. Paolo De Castro, Ulrike Rodust, Isabelle Thomas S&D-ryhmän puolesta

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

YK: vuosituhattavoitteet

Wikli. Osaamisella maaseutu eläväksi

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Sadonkorjuujuhlat. Muutoksessa. Vilja-asiamies Max Schulman, MTK

Ilmastosodat. Antero Honkasalo

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Yrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä

Ruoka ja maatalous: Valinnan hetki!

Jokapäiväinen leipä on ihmisoikeus ruokaturva uudelleen Suomen kehityspolitiikan kärkeen

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena

Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa

Pahkahomeen monet isäntäkasvit Asko Hannukkala Kasvinsuojelupäivä Hämeenlinna

Naudanlihantuotannon ympäristövaikutukset Suomessa

Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Ajankohtaista maatalousja elintarvikemarkkinoista. Viljelijätuki-info, Asikkala Tapani Yrjölä

Nuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen

KIERTOMATKA CHILEEN JA LA PLATAN MAIHIN

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

HYVÄ VILJAN TUOTANTO- JA VARASTOINTITAPA

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Humuspehtoori Oy Kierrätyslannoitteita metsäteollisuuden ja maatalouden sivuvirroista

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Pellon käytön muutoksilla saavutettavat päästövähennykset

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi Jukka Lassila

SANEERAUSKASVIT 2016

Maatalouslaskenta 2010

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

DIOSCOREA SPP. Kuva 1 jamssi

Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

URBAANIEN ALUEIDEN VESIHUOLLON KEHITYS JA TULEVAISUUDEN HAASTEET Vesihuollon haasteet Afrikassa. Maailman vesipäivän seminaari, 23.3.

Maa- ja elintarviketalouden ennuste Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Heini Lehtosalo, Suvi Rinta-Kiikka, Tapani Yrjölä

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Onko sijoittajalla oikeutta hyötyä ruuan hinnan noususta?

Puustoisten perinneympäristöjen kasvillisuudesta

Transkriptio:

Maatalouden muodot = Ilmastoltaan samanlaisille alueille on kehittynyt samanlaista maataloutta. Jako kahteen: 1. Intensiivinen maatalous: Suuriin hehtaarisatoihin yltävä voimaperäinen maatalous. Tyypillistä runsas koneiden, lannoitteiden ja työvoiman käyttö. 2. Ekstensiivinen maatalous: Pieniä hehtaarisatoja tuottava maatalouden muoto. Tyypillistä vähäinen panostus peltopinta-alaan.

Kumpaa?

Kumpaa?

Kumpaa?

I Omavaraistalous (tuotteet pääosin oman perheen käyttöön) 1. Kaskiviljely: Metsä kaadetaan ja poltetaan viljellään muutama vuosi hylätään kun ravinteet loppuvat maasta. Heikkotuottoista ja tuhlaa maata. 2. Trooppinen peltoviljely / peltometsäviljely: Pienviljelyä jossa useita viljelykasveja kasvatetaan pienillä puistomaisilla tiloilla kerroksittain pohjalla varjokasveja. 3. Paimentolaisuus: erityisesti Afrikassa ja Sisä-Aasiassa (myös mm. poronkasvatus). Ongelmina mm. liikkumisen rajoittaminen, eroosio ja aavikoituminen.

II Kaupallinen maatalous (tuotteet myyntiin) 4. Intensiivinen sekatalous tuottaa suuria hehtaarisatoja. Tilat pienehköjä yhden perheen omistamia, koneiden käyttö runsasta. Erityisesti Länsi-Euroopassa ja itäisessä USA:ssa. Vehnää, perunaa ja maissia. 5. Ekstensiivinen viljanviljely ja karjanhoito: Kun maata on paljon, mutta se on kuivaa (aroalueilla). 6. Välimeren maataloutta esiintyy välimerenilmaston alueilla. Hedelmien intensiivistä viljelyä.

7. Plantaasit. Tehdasmaisia suurtiloja tropiikissa (Afrikka, Latinalainen Amerikka). Viljellään rahakasveja (tupakka, ananas, banaani, kahvi, sisal, sokeriruoko ). Monokulttuureja = vain yhtä kasvilajia. 8. Keidasviljely. Tulvivissa jokilaaksoissa, suistoissa ja keitailla. Intensiivistä. Runsas kastelu. Vanhinta maataloutta. 9. Riisinviljely: Työvoimavaltaista. Erityisesti Kaakkois-Aasian monsuunialueilla.

Kaskeamista (engl. Slash-and-burn cultivation)

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski)

a) Kerro millaista maataloutta harjoitetaan oheisen kartan osoittamilla viidellä alueella ja miksi. Nimeä nämä maatalouden tyypit (4pistettä). Nimeä myös yksi kullekin alueelle tyypillinen viljelykasvi tai tuotantoeläin (1 piste). Perehdyit oppitunnilla kahteen maatalouskasviin. Valitse näistä toinen, sijoita alla olevalle kartalle kasvin viljelyalue (tai kuvaa sanallisesti), ja kerro millaisesta kasvista on kyse (1 piste).

Aliravitsemus - Maatalous ja kalastus eivät tuota riittävästi ravintoa (Vuonna 2014 795 miljoonaa ihmistä kärsi jonkinlaisesta aliravitsemuksesta; näistä > 40 miljoonaa teollisuusmaissa). 1. Määrällinen (kvantitatiivinen) nälkä eli marasmus Energiasisältö liian alhainen. Vuorokauden tarve naisilla 1800-2400 kcal ja miehillä 2200-2800 kcal. 2. Laadullinen (kvalitatiivinen) nälkä Proteiinien puutetta (kvasiorkor). Joskus rasvahappojen, kivennäisaineiden tai vitamiinien puutetta. Nälänhätä tarkoittaa äkillistä, jollekin alueelle leviävää ravinnon puutetta.

Aliravitsemus

Lasten aliravitsemus

Vihreä vallankumous Käynnistäjänä NORMAN BORLAUG 1960-luvun alussa. Tavoitteena lisätä kehitysmaiden ravinnontuotantoa jalostuksen, koneistamisen, lannoituksen, kastelun ja torjunta-aineiden avulla. Seuraus: kehitysmaiden ruuantuotanto moninkertaistui 25 vuoden aikana. Huomaa: tehomaatalouden nousu, nykyisin vihreä viittaa toisenlaiseen maatalouteen. Norman Borlaug (1914-2009) Rauhan Nobel 1970

Ravintokasvitehtävä - Valitse kaksi (2) kasvia, joita olet pistänyt jossain muodossa poskeesi viime aikoina, mutta joista et tiedä kummoisia. Kirjoita vihkoosi: 1. Millainen kasvi on kyseessä? 2. Mihin sitä voidaan käyttää? 3. Missä sitä tuotetaan? Mihin sitä myydään? 4. Piirrä kartalle kasvin levinneisyys- tai viljelyalue. Kokeeseen voi tulla tehtävä jossa Sinun tulee käyttää näitä kasveja esimerkkinä.