OUTOKUMPU Oy Malminetsintö KARSAP~KI, Vuohtojoki 3322 09 D Väliraportti esiintymän tutkimuksista 1. Tutkimusvaiheet 2. '~almiarvio 3. Muita havaintoja 4. Jatkomahdollisuudet 5. Luettelo aikaisemmista raporteista Liitteet: 1. Kairailskartta 2. Kairausprofiilit K = 21.100 ja K = 21.200
V. 1950-51 suoritti Geologinen tutkimuslaitos lohkaretutkimuksia Vuohto joen alueella ns. ~ihla jakosken rikki-sinkkimalmilohkareen vuoksi. V. 1958 lähetti Väinö Rantala pellostaan löytämiään malmilohkareita ja näin alkoi uusi tutkimusvaihe. Tutkimuslaitos suoritti vuosina 1959-62 lohkaretutkimuksia, geologista kartoitusta, geokemiallisia moreenitutkimuk&ia, geofysikaalisia tutkimuksia ja kairasi 57 reikaa. V. 1972 anoi Outokumpu Oy valtiolta jatkokairauksia varten 100 000 mk. Anomukseen suostuttiin ehdolla, että yhtiön osuus on sama ja että Suomen Malmi urakoi kairaukset. Kairaus aloitettiin 26.5.1972. Vuoden 1972 aikana kairattiin ns. A-malmion jatkeita syvyyssuuntaan profiilissa K = 21.100, 21.200 ja 21.300. Alkuvuonna 1973 käytiin kairaamassa kaksi reikaa D-malmion alle ja kairattiin reikä Kär/V-67 profiiliin 20.400 tarkoituksena osua A-malmin oletetun kenttäkaateen mukaiselle jatkeelle ja täten kasvattaa malmi toiseen suuruusluokkaan. Tässä ei onnistuttu. Malmiarvion tarkistamista kairausta tihentämällä ei pidetty tässä vaiheessa tarpeellisena, kun malmin suuruusluokka on sellainen, että sen voitiin ajatella tulevan kysymykseen vain Pyhäsalmen reservin8 joskus vuosien kuluttua. Kun näihin aikoihin saapui myös RTM:n kielteinen päätös tekemäämme määräraha-anomukseen, lopetettiin kairaus 24.4.73. Tämän tutkimusvaiheen aikana kairattiin 10 reikaa (Kär/V-58--67). 2. Malmiarvio Tutkimuslaitos on nimennyt alueen sähköiset häiriöt kirjaimin A-L. Meidän tutkimuksemme koskivat A-malmiota, myös rinnakkainen B lävistettiin samassa yhteydessä kolmella reiällä. D-malmion alta kairattiin kaksi reikää. Tutkimuslaitos ei ole esittänyt malmiarviota, mutta senaikaisten kairaustulosten perusteella on laskettu A-malmion sisältävän n. 370 000 tonnia.
Tässä väliraportissa olevan laskelman tekniikka näkyy parhaiten liitteenä olevista profiileista K = 21.100 ja K = 21.200. Käyttäen kunkin lävistyksen kohdalla laskettuja todellisia paksuuksia (vaihtelevat 2,5 metristä 5,6 metriin) saadaan leikkauksen 21.100 pinta-alaksi 1259 m2 ja leikkauksen 21.200 pinta-alaksi 1973 m2. Ottamalla vaikutusmatkaksi 50 m leikkauksen molemmin puolin, edustaa leikkaus 21.100 n. 415 000 t ja leikkaus 21.200 n. 650 000.t (tiheys 3.3). Malmin muodoksi tulee keskimäärin pystyssä oleva,viivottimen muotoinen kappale, jonka vaakasuora pituus on 200 m. Paksuus vaihtelee 2,5 metrista 5,6 metriin ja syvyys ylittaa 400 metria. Kokonaisvarat 1 milj. tonnia malmia, jossa Cu = 0.3 % ja Zn = 3.2 8. Malmin aiheuttaman sähköisen häiriön pituus on n. 600 ml joten malmin vaakasuora pituus ylittaa kyllä tassa käytetyn 200 ml mutta koillispäässä profiilissa 21.300 ei malmia ole tavattu ja lounaispuolella profiilissa 21.000 on se lävistetty vain aivan pinnassa. Vielä enemmän lounaassa on reikä Kär/V-64, jossa on lävistetty malmivyöhykkeen jatke, mutta kysymyksessä on 1ähinnä vain mineralisoitunut kivi (14.7 metria Cu = 0.24 ja Zn = 0.44). Rinnakkaista B-malmia ei tassa arviossa sen heikkojen pitoisuuksien ja ohuuden vuoksi myöskään ole otettu huomioon. 3. Muita havaintoja - Malmi on potentiaalimittausten mukaan yhtenäinen, eikä sähköistä yhteyttä B-malmiin ole. - Molemmissa profiileissa on yläosassa taive, joka voisi olla myös siirros. Toisaalta kairareikien sivusuuntataipumat, joita ei ole mitattu, voisivat aiheuttaa malmin kaateessa pien.tä vaihtelua. - Maakerroksen paksuutta A-malmin kohdalla ei ole mitattu, muualla se vaihtelee 5-10 metriin. - Alue on ojitettua suota, jota halkoo kokonaan ruopattu Vuohtojoki. Joki ylittaa A-malmin puhkeaman. - Maa on havaintojen mukaan vetistä savihiesua. - Matka A-malmilta lähimmälle maantielle on n. 1 km, sähkölinjalle samoin.
- Kivet ovat trondhjemiittisia gneisseja, graniitteja, kordieriittigneissia, siis pääasiassa ehjiä, lujia kiviä. Malmin luoteispuolella esiintyy.jonkin verran ruhjeisuutta (kloriittisaumoja, epidoottitäytteisiä rakoja). Sydämet on valokuvattu. Vahva ruhje esiintyy A-malmista n. 200 m koilliseen katkaisten. - koko johdevyöhykkeen. - Malmi on Pyhäsalmen tyyppistä rikki-sinkkimalmia, jossa arvometallipitoisuudet vaihtelevat suhteellisen vähän; huomattavan korkeita yksittaisiakaan pitoisuuksia ei ole. - Malmin sisältämistä hivenaineista on analysoitu Hg, joka malmissa on 5-6 ppm, korkein pitoisuus oli 15 ppm (saman pätkän Zn = 6 %). Kadmiumin pitoisuus malmissa vaihtelee 30-100 ppm, korkein pitoisuus on 259 ppm (samalla välillä kuin korkein Hg). '~yijypitoisuus on alhainen 30-60 ppm, samoin hopeapitoisuus 5-7 ppm. 4. Jatkomahdollisuudet A-malmin kenttakaateesta ei saatu selvyyttä, se voi olla pystykin. Toisaalta kairaukseen jäi huomattavia aukkoja, esim. profiilissa 20.900 on vyöhykkeen lavistavien reikien pystysuora etäisyys n. 370 m. Lounaisjatkeelle profiiliin 20.400 kairattu Kär/V-67 on myös potentiaalimittausten mukaan ilmeisesti liian lyhyt, sitä pitaisi jatkaa. Vaikka emme saaneet D-malmille lisää ulottuvuutta, pitaisi tutkimuslaitoksen aikanaan yrittäma paijastus tehdä. Tästä puhkeamasta olisi mahdollista ehkä nähdä akselisuunta ja ainakin siitä voisi louhia materiaalia rikastuskokeita varten. Pienehkc maara materiaalia tähän tarkoitukseen olisi tietysti mahdollista kerätä myös kairaussydämista. 5. Vuohtojoen aluetta on käsitelty seuraavissa raporteissa: Geologinen tutkimuslaitos (M 17/~är-58-62/11 Paunu Oivanen 15.3.1962: "Selostus Geologisen tutkimuslaitoksen malmitutkimuksista Karsämaen pitäjän Ritomaen alueella 1958-62". Edelliseen liittyy K. Virkkalan selostus maaperägeologisista havainnoista, K. Kauranteen selostus geokemiallisista moreenitutkimuksista, 0. Vaasjoen selostus malmigeologisista ja mineralogisista erityispiirteistä ja T. Siikarlan selostus alueen geodeettisista töistä.
Vuosikertomuksessa G/JyS/1972 sivulla 4 on lyhyt selostus alueen kairauksista. Potentiaalimittauksia käsitellään M. Ketolan raportissa 040/3322 09/MKe/73. * Olari 1973-12-18.-- <- -ice-k,sfc*_ Jyry Saastamoinen
SIJAIPJri'IA I<OSKF:VAT - TIEDOT P.. Esj.intyrnan nimi: ' Vuohto joki., Ri tomaki Kehitysalueen vyöhyke: 1 -...,. Karttalehden nirni ja numero: Ko~osefi~era 3322 09... LShimmat asutuskeskukset: Karsamäki n. 8 km., Tieyhteydet:. - b Karsamaki-Pyhanta -tielle (tie 85) n. 1 km Matka maan teit se^^ Pyhasalrii n. 45 km lähimmälle 0K:n laitokselle: Sähkövoima : Linja n,: 1 km f4aaston laatu: suo ta i l Maapeittecn paksuus: 5-10 m. Ei ole svstemaattisesti f mitattu 1., i 'Vesistöt: Vuohtoioki vlittaa A-malmin ~uhkeaman...... Sadeolot:
Maanomistusolot: yksityisiä omistajia (kts. kartta-, liite),. Valtaustoimenpiteet:,.... 2 valtausta;- vanhenevat 2.11.1976.(Vuohto joki 2 koskee L-malmiota) Valtaus- ja kaivospiiri- Luonnoncuojeluolot: Ekologia :. Muita tietoja:
-- ESI li\l'yj';.!lr!i i.;osl:?.:\.'?,t..- -.--. TIEDOT Esiintyma löydetty: 1959/Geologinen tutkimuslaitos.--.. * ' 1958'-62 ja' i972-73 I Kairattu reikis/~etria: Malmin/malmioiden - esiintyrnistapa. _.. SEURAAVA KOSKEE A-MALMIA: - muoto 54/8538 ja'10/3696 yht. 67/12234 --.. Erillisista laatoista. ja linsseista i, koostuva parvi. Nimetty A-L -.. laatta.... t i! - kaade - akselisuunta Pysty? l - pituus ~askelmissa 200 m. Häiriö 600 m 7 syvyysulottuvuus yli. 4-00 m - - puhkeaman pinta-ala - sivukivi - kalliomek. ominaisuudet: iuoteispuoieiia ruhjeita, koillispäästä n. 200 m vahva ruhje - mi-parageneesi Sk ZnS.....,.. - - hyötynineraalit ~ni. C U ~. v.. -
..... Metallisisältö: '.... "..Louhittavissa:.- B - Laskettu.- kahden syvalle ulottuvan.- leikkauksen perusteella, 1 milj. t - --7 Cu = 0.3 %, Zn = 3 %.- avolouhoksena A-malmia tuskin lainkaan (D-ma-lmista. - maanalaisena voisi...- saada.. koe-erän) Koelouhinta: Rikastuskokeet:.. Tutkimuskustannukset: Meidän osuutemme -72 111 474-73 kairaus (A 75,-) 90 000 Jatkotutkimukset: Cd, Hg ja Ra lu~nteenomaisesti mukana Ag ja Pb puuttuvat