TA5b. Julkinen talous Kevät 2015 Verotus 2 (erityiskysymyksiä) Seppo Kari seppo.kari@vatt.fi
Tällä luennolla Kertaus käsitteistä: verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio Optimaalinen verotus - käsite Optimaalisen hyödykeverotuksen tuloksia Ramseyn verosääntö Tuotantopanosten verotus Opetukset kulutusverojen suunnitteluun Pääomatulojen (säästäminen ja investoinnit) optimaalinen verotus Miten käytännön tulo- ja kulutusveromallit verottavat säästämistä Pääomatuloverotus ja yritysverotus avotaloudessa
Kertausta Verotuksen kohtaanto Miten vero vaikuttaa hintoihin ja vaihdannan määrään? Kuka kantaa rasituksen? Lopputulos riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista Esim. yrityksen tilittämä valmistevero voi siirtyä kokonaan kuluttajahintaan Veron muodollinen kohtaanto (kuka tilittää) ja tosiasiallinen kohtaanto (kuka kantaa rasituksen) eri asioita ja eroavat yleensä Tarkasteltiin vaikutuksia yksillä markkinoilla; yleisen tasapainon kehikossa useita markkinoita => vero voi siirtyä esim. tuotantopanosten hintoihin ja niiden välityksellä muiden kulutushyödykkeiden hintoihin Tehokkuustappio Verot vaikuttavat hintoihin => tulovaikutus ja substituutiovaikutus Substituutiovaikutus aiheuttaa tehokkuustappion DWL Mitä suuremmat joustot sitä suurempi DWL DWL kasvaa veroasteen neliössä ja riippuu kysynnän ja tarjonnan joustojen suuruudesta Tärkeitä implikaatioita veropolitiikkaan
Lähtökohta: Optimaalinen verotus Kerätään verotuloja tietty määrä mahdollisimman pienin kustannuksin ja oikeudenmukaisesti Olisiko könttäsummavero hyvä vaihtoehto? DWL = 0. Great! Voidaanko kerätä? Ehkä, nuppivero, jokainen maksakoon esim. 10 k Mutta onko oikeudenmukainen jos kaikki maksavat saman -määrän Mikä olisi sitten oikeudenmukainen tapa kerätä? Kyvykäs maksakoon enemmän kuin keskiverto ja sellaiset joilla heikot lähtökohdat => verotaakka kasvakoon kyvykkyyden mukana Mutta: valtiolla ei ole riittävää infoa kyvykkyyseroista => könttäsummaveroa ei voida kerätä oikeudenmukaisesti Siksi joudutaan käyttämään vääristäviä veroja (tulovero ym.) Tavoite: kerää vaadittu verotuotto tehokkuustappio minimoiden
Optimaalinen hyödykeverotus (1) Ramsey (1927) ratkaisi Pigoun pyynnöstä seuraavan ongelman: Tarkastellaan edustavaa kuluttajaa joka kuluttaa N:ää erilaista hyödykettä Mitkä olisivat optimaaliset valmisteverokannat t 1,, t N valtion pyrkiessä keräämään verotuoton T tehokkuustappion minimoiden Edellisen luennon perusteella yhtenäinen verokanta t 1 = = t N tuskin on optimaalinen jos erilaiset kysynnän hintajoustot Ramseyn verosääntö: kun verokannat asetettu optimaalisesti, kunkin verokannan pieni muutos aiheuttaa samansuuruisen DWL:n lisäyksen => Verota ankarammin hyödykkeitä joiden kysyntä on joustamaton ja kevyemmin niitä joiden kysyntä on joustavaa Intuitio: DWL kasvaa veroasteen t neliössä ja riippuu suoraan hintajoustosta => hyvin joustaville hyödykkeille korkea t tuottaa hyvin suuren DWL:n; käytä niille matalaa t:tä ja muille korkeaa
Optimaalinen hyödykeverotus (2) Mutta 1: Ramseyn mallissa hyödykkeiden kysynnät riippumattomia toisistaan; kun tuodaan ristijoustot, tulos muuttuu: => Optimaalisilla verokannoilla kompensoidun kysynnän väheneminen on sama kaikille hyödykkeille => Jos iso substituutiovaikutus => matala veroaste Mutta 2: Ramseylla ei tulonjakonäkökulmaa vain DWL:n minimointi Monissa maissa hyödykeveroilla haluttu vaikuttaa tulonjakoon Suomessa ja Englanti: Ruuan ALV-kanta Monissa kehitysmaissa veroja kannetaan tulonjakosyistä ankarammin luksushyödykkeiltä, mm. tuontihyödykkeiltä, joiden kulutus keskittyy hyvätuloisille Kysymys: Tulisiko kulutusverotusta käyttää tulonjakopoliittisena instrumenttina?
Optimaalinen hyödykeverotus (3) Näyttäisi siltä, että ei kannata Tuloverotus ja sosiaaliturva parempia keinoja kehittyneissä maissa Rikkaiden ja köyhien kulutuskorit eroavat vain vähän => hyöty välttämättömyyshyödykkeiden kevyestä verotuksesta menee myös rikkaille => vain vähän vaikutusta; verotulomenetys suuri Lisäksi: Atkinson-Stiglitz (1976): jos progressiivinen tulovero käytössä, hyödykeverotuksen verokantoja ei kannata eriyttää Ei tulojen tasaamiseksi (tuloverotus hoitaa) Eikä tehokkuustappion minimoimiseksi (Ramseyn sääntö vesittyy). Yhtenäinen hyödykeverokanta Ramseyn joustosääntö kuitenkin tärkeä tulos, paljon sovelluksia myös hyödykeverotuksen ulkopuolella esim. globalisaatio lisää liikkuvuutta (pääoma, koulutettu työvoima) => verota liikkuvia faktoreita matalalla verokannalla
Tuotantopanosten verottaminen Diamond Mirrlees (1991) production efficiency teoreema Verojen ei pidä vääristää tuotantopäätöksiä Vähentäisi kokonaistuotantoa ja edelleen kulutusta ja hyvinvointia => yritysten tuotantopanoksille ja välituotteille ei veroja Verojen pitäisi kohdistua suoraan kotitalouksien kulutukseen Antaa voimakkaan tuen ALV:lle (paras tunnettu veromuoto(?)) Kerätään kaikissa tuotantoketjun portaissa; yritys maksaa myynnistään ja vähentää ostoihin sisältyvän veron => kohdistuu kunkin portaan arvonlisään lopulta kuluttajahintaan sisältyy täsmälleen verokannan mukainen vero Välituotteet ja tuotantopanokset efektiivisesti verovapaita => ei vääristä tuotantopanosten valintaa => tehokas tuotannon suhteen Jos veropohja laaja ja verokanta yhtenäinen => hyvin pieni DWL EU:n ALV:ssa puutteita: pohja kapea & verokannat vaihtelevat
Pääomatulojen verotus (1) Verotuksen vaikutus säästämiseen: voidaan tarkastella hyödykeverotuksen kehikossa Säästäminen on kulutuksen lykkäämistä Kahden periodin malli: Nykyinen kulutus on hyödyke 1 (omena) Seuraavan periodin kulutus on hyödyke 2 (appelsiini) Näiden hyödykkeiden hintasuhdetta kuvaa korkotekijä 1+r, missä r on talletuskorko => Jos periodilla 1 vähennetään kulutusta D eurolla, periodilla 2 voidaan kuluttaa (1+r)D euroa enemmän Kulutusyhdistelmiä, joihin henkilöllä on varaa kuvaa budjettisuora Y jonka kulmakerroin k = -(1+r) Henkilö valitsee budjettisuoralta Y preferenssiensä mukaisen yhdistelmän nykyistä ja tulevaa kulutusta nykyisen; preferenssejä kuvaa indifferenssikäyrä I; optimi on I:n ja Y:n sivuamispisteessä
Pääomatulojen verotus (2) Pannaan säästöille vero t => r = r-t Budjettisuora: k =-(1+r-t), laskee nyt loivemmin Siirtämällä kulutusta periodilta periodilta 1 periodille 2 saa nyt vähemmän periodin 2 kulutusta periodin 2 kulutuksen hinta nousi Vero aiheuttaa tulo- ja substituutiovaikutuksen => kuluttajan valinnat vääristyvät => tehokkuustappio DWL Atkinsonin Stiglitzin (1976) optimiverotulos: Valtio pyrkii tasaamaan tuloeroja ja minimoimaan tehokkuustappiota Käytössä progressivinen tulovero ja hyödykeverotus Kannetaan progressiivista tuloveroa ja tämän lisäksi samaan verokantaan perustuvaa hyödykeveroa tai ei hyödykeveroa lainkaan
Pääomatulojen verotus (3) A-S tarkastelee optimaalista hyödykeveroa Koska säästämisvalinta tulkittavissa kulutusvalinnaksi, tulos on relevantti pääomatulojen optimaalisen verotuksen kannalta Viesti: nykyisen ja tulevan kulutuksen välistä valintaa ei pidä vääristää => säästämisen optimaalinen veroaste t=0 Tärkeä tulos, mutta, Yksinkertainen elinkaarimalli, jossa ei esim. perintöjä => kun tuodaan peritty varallisuus, tilanne hyvinkin muuttuu Säästöt voivat lisätä informaatiota henkilön kyvykkyydestä; optimaalisessa uudelleenjakavassa verotuksessa kannattaa ehkä verottaa säästöjä sen sijaan että verottaisi hyvin ankarasti suuria ansiotuloja Tosielämän verojärjestelmät monimutkaisia Ei kyetä tarkastelemaan näin yksinkertaisissa kehikoissa Mm. tulolajeja lukuisia ja niiden yhtäläinen verottaminen on vaikeaa => Käytännön policy-debatti keskittyy muihin asioihin
Kulutusvero vs. tulovero Miten eroavat säästöjen verotuksen suhteen? Tuloverolla (comprehensive income tax) tarkoitetaan veroa jonka veropohja on kaikkien tulojen summa Y Asteikko käytännössä yleensä progressiivinen, mutta voi olla suhteellinen (tasavero, flat tax) Kulutusvero on kaikkiin kulutushyödykkeisiin eli kotitalouden koko kulutukseen, C, yhtenäisesti kohdistuva hyödykevero, esim. ALV, verokanta suhteellinen Tarkastellaan kotitalouden budjetti-identeettiä (1) Y = C + S C = Y S Päätelmä: yhtenäinen kulutusveron pohja on sama kuin kokonaistuloon kohdistuvan välittömän veron jonka veropohjasta vähennetään säästöt S Kulutusveron kanssa ekvivalentti välitön vero on menovero
Kulutusvero ja tulovero elinkaarimallissa Kahden periodin malli, ei saatuja eikä jätettyjä perintöjä (W= palkkatulo, r=korko) 1. periodin budjettirajoite: C 1 = W 1 - S 1 2. periodin budjettirajoite: C 2 = W 2 + (1+r)S 1 Lasketaan yhteen ja diskontataan talletuskorolla 1. periodille, saadaan kotitalouden elinkaaribudjetirajoite (2) C 1 + C 2 = W 1+r 1 + W 2 S 1+r 1 (1+r)S 1 1+r Hakasulkulauseke supistuu pois => kulutukseen kohdistuva hyödykeveron veropohja on sama kuin vain palkkatuloon kohdistuvan tuloveron Siis kulutusvero ja palkkavero ekvivalentteja kun korkotulo vapautettu verosta (Huom. Jos korkotulo kuuluisi veropohjaan, diskonttokorko olisi veron jälkeinen korko)
Menoveron toteuttamistavasta Tuloveron tapaista välitöntä veroa joka todellisuudessa kohdistuu kulutukseen (kulutettuun tulon osaan) sanotaan siis menoveroksi (expenditure tax) Kaksi tapaa toteuttaa 1) Sisällytetään veropohjaan sekä palkkatulo että pääomatulo ja sallitaan uusien säästöjen vähentäminen. Vrt kaava (1) edellä. 2) Vapautetaan pääomatulot verotuksesta jolloin menoveron veropohja on palkkatulot. Vrt. kaava (2). Nämä tavat johtavat täysin samaan tulokseen vain poikkeustapauksessa. Eroja syntyy: 1) vapauttaa vain uuden säästämisen tuoton kun taas 2) myös vanhan pääoman, mm. perityn varallisuuden tuoton 1) vapauttaa vain markkinakorkoa vastaavan normaalituoton, 2) myös satunnaiset voitot ja monopolivoitot, rentit
Kulutusveron/menoveron eduista Aiemmin nähtiin että säästämisen optimaalinen veroaste on tietyin ehdoin nolla (muista kuitenkin kritiikki) Kulutusvero kuten ALV ja menovero toteuttavat tämän Menovero voi olla progressiivinen koska vero lasketaan ja maksuunpannaan kuluttajalle kuten tulovero, mutta ALV ei voi olla koska se on hyödykevero USA:ssa iso debatti siirtymisestä menoveroon tai ALV:iin Euroopassa on toteutettu ALV; tuloveron muuttamisesta menoveroksi ei ole juuri keskusteltu
Menovero ja eriytetty tulovero Monissa maissa eriytetty tulovero (Dual income tax), jossa progressiivinen ansiotuloverotus (Suomi 20%-58%) ja suhteellinen pääomatuloverotus (Suomi 30%/32%) Mukailee löyhästi talousteorian opetuksia Ansio- ja pääomatulojen verottamiseksi samoilla veroasteilla ei löydy teoriasta perusteita DIT:ssä tuloja tasaava progressiivinen ansiotuloverotus ja kohtuutasoinen pääomatulovero; vääristymät pienemmät kuin yhtenäisessä tuloverossa; mutta samalla verottaa mm. perityn varallisuuden tuottoa, satunnaisvoittoja ja monopolivoittoja Euroopassa etenemässä ajatus, että pääomatulo jaettaisiin ns. normaalituottoon ja ylittävään tuottoon; normaalituotolle hyvin kevyt verotus, ylittävälle tuotolle vastaava verotus kuin ansiotuloilla Sovelluksia mm. Norjassa, Italiassa, ja Belgiassa; idea perustuu optimiveroteorian tulokseen koskien säästöjen verottamista
Pääomatuloverotus suljetussa taloudessa Suljetussa taloudessa kotimainen säästäminen määrää investointien rahoituksen Korko määräytyy säästöjen tarjonnan ja investointikysynnän perustella vastaavalla tavalla kuin hinnat hyödykemarkkinoilla Siksi myös kotimainen pääomatulojen verotus vaikuttaa tasapainokoron kautta investointien määrään Säästäjän pääomatulovero ja investoijan yhteisövero vaikuttavat samalla tavoin; ne yhdessä muodostavat kokonaisverokiilan, joka vaikuttaa korkoon ja investointien määrään Idea on sama joka opittiin hyödykeveron kohtaantoa tarkasteltaessa: sillä kenelle vero maksuunpannaan ei ole vaikutusten kannalta merkitystä
Pääomatuloverotus avotaloudessa Avotaloudessa kotitaloudet voivat sijoittaa ulkomaille ja kotimaiset yritykset voivat tuoda ulkomaista pääomaa Korko määräytyy kansainvälisillä pääomamarkkinoille ja pienelle avotaloudelle se on kiinteä Kotimaisen säästämisen tai kotimaisten investointien määrät eivät vaikuta korkoon Kotitalouksien kohtaama säästövarojen kysyntä on nyt vaakasuora (täysin joustava) kuten on rahoituksen tarjonta yrityksille (myös täysin joustava) Tämä tarkoittaa sitä että kotimaisen säästämisen ja investointien yhteys häviää Kotimaiset verot vaikuttavat seuraavasti (osittaisessa tasapainossa) Pääomatuloveron kantavat kokonaan kotitaloudet; se ei vaikuta esim. kotimaisiin investointeihin Yhteisöveron siirtyy yritysten rasitukseksi ja vaikuttaa suoraan investointeihin Yleisessä tasapainossa yhteisövero siirtyy jopa kokonaan työntekijöille
Kuvio 7. Pääomatuloverotus pienessä avotaloudessa Pääoman kysyntä ja tarjonta r * Tuottoaste Tulovero t Tasapaino suljetussa taloudessa E 0 t Pääoman tuonti S 1 S 0 I 1 I 0 S K = säästäminen Yhteisö vero Tarjonta avotaloudessa S A I = investoinnit Investoinnit Säästäminen Kotitaloudet säästävät ja saavat korkotuloja, joista maksetaan veroa verokannalla t Yritykset investoivat, tienaavat voittoja ja maksavat veroa verokannalla t (Verot tässä varallisuusveron tyyppisiä) Suljetussa taloudessa investointien määrä riippuu kotimaisten säästöjen tarjonnasta S K ja investointikysynnästä I (=> E 0 ) Avotaloudessa rahoituksen tarjonta on täysin joustavaa => tarjontakäyrä S A on vaakasuora; rahaa saa rajatta kv. korolla r* Määrittää bruttotuoton sijoittajalle ja rahoituskustannuksen yritykselle Ilman verotusta tasapainoinvestoinnit I 0 säästöt S 0 pääoman tuonti = I 0 S 0 Yhteisövero t Vähentää investointeja: I 1 - I 0 Ei vaikuta säästämiseen Pääomatulovero t Vähentää säästämistä : S 1 -S 0 Ei vaikuta investointeihin Kumpikin, t ja t, vaikuttavat pääoman tuontiin
Mitä asioita käsitelty? Verotuksen kohtaanto ja mistä se riippuu Kysynnän ja tarjonnan joustot keskeisiä Verotuksen tehokkuustappio, mikä aiheuttaa ja vaikutta Substituutiovaikutus tärkeä; joustot ja veroaste vaikuttavat suuruuteen Optimaalisen verotuksen käsite Tuloksia optimaalisesta hyödykeverotuksesta ja mitä ohjeita se tarjoaa käytännön politiikalle Jos ei ulkoisvaikutuksia, yhtenäinen verokanta järkevä Säästämisen optimaalinen verokohtelu ja miten se voidaan toteuttaa: kulutusvero ja menovero Tietyin ehdoin optimaalisia Tosimaailma todella monimutkainen; teoriasta kuitenkin apua Pääomatuloverotus suljetussa ja avotaloudessa Vaikutukset muuttuvat paljon kun siirrytään avotalouteen
Kiitos luentojen seuraamisesta!