1. Maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkoitus Maakunnan yhteistyöasiakirja Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu 2

Samankaltaiset tiedostot
EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE

SATAKUNNANMAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Lapin maakunnan yhteistyöasiakirja 2009 lisäresurssit

Satakunnan maakunnan yhteistyöasiakirja

SATAKUNNANMAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

SISÄASIAINMINISTERIÖN OHJE 1 (6) MÄÄRÄYSKOKOELMA MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN LAATIMINEN. 1. Yleistä

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

POHJOIS-POHJANMAA YHTEISTYÖASIAKIRJA VUODELLE 2013

05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2011 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2012

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2010 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2011

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma EAKR

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

Manner-Suomen ESR ohjelma

70. (32.30, osa, ja 26.98, osa) EU:n rakennerahastojen ohjelmien toteutus

Talousarvioesitys 2016

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Rakennerahastokauden valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Asiakirjayhdistelmä 2014

ESR YHTEENSÄ 2, , ,432 0 EU 1, , ,208 0 Valtio 0, , ,916 0 Kunta 0, , ,308 0

ESR YHTEENSÄ 2, , ,421 0 EU 1, , ,211 0 Valtio 0, , ,908 0 Kunta 0, , ,303 0

Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Päättyvän ohjelmakauden tilanne Uuden ohjelmakauden käynnistyminen. Tilanne

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kanta-Hämeen maakunnan yhteistyöasiakirja vuodelle 2012 ja alustava yhteistyöasiakirja vuodelle 2013

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO-OHJEL- MAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2019

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Sihteeristö on käsitellyt asiaa kokouksessaan 30.9.

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Rakennerahastokausi Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari , Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Asiakirjayhdistelmä 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2016

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

Talousarvioesitys 2017

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Rakennerahastokausi elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kestävää kasvua ja työtä

POHJOIS-POHJANMAA YHTEISTYÖASIAKIRJA VUOSILLE

OHJE YLIMAAKUNNALLISTEN HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA

Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

Keski-Suomen kasvuohjelma

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Valtioneuvoston asetus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen

Yritysrahoitusta saatavilla ELY-keskuksesta Neuvotteleva virkamies Sirpa Hautala TEM/Yritys- ja alueosasto

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

ESR-rahoituksen näkymiä uudella rakennerahastokaudella

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

Asiakirjayhdistelmä 2015

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton EAKR-rahoitus

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Purkautuvien rakennerahastovaltuuksien uudelleenbudjetointi

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ SUOMEN RAKENNERAHASTO- OHJELMAN MYÖNTÄMISVALTUUKSIEN JAKO VUONNA 2017

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄ TYÖJÄRJESTYS

Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen Yritysrahoitusstrategia Kalevi Pölönen Yksikön päällikkö Innovaatiot ja yritysrahoitus

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Alueet ja kasvupalvelut -osasto

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pohjanmaan maakunnan ESR-projektirahoituksen hakuohje

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

OKM:n ohjeistus vuodelle 2019

ESR -hakuinfo. Alueellinen ESR haku

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Oma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

EU:n rakennerahastokausi

Manner-Suomen ESR ohjelma

Länsi-Suomen ESR-haku Kannonkoski / Antti Hänninen (Keski-Suomen ELY-keskus)

EAKR-rahoitusta alueiden vähähiilisiin ratkaisuihin

Alueellinen ESR haku Rahoitusasiantuntija Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Erityistavoite 7.1 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Työvoiman saatavuus Lapissa Rovaniemi Rahoitusasiantuntija Liisa Irri

Rakennerahastokauden valmistelu

YRITYSTOIMINAN KEHITTÄMINEN

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

TYÖTERVEYTTÄ YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ ESR HANKE RAHOITTAJAN PUHEENVUORO loppuseminaari Ritva Partinen, STM

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Aika keskiviikko klo Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Maakuntasali (2. krs) Pielisjoen linna, Siltakatu 2, Joensuu

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Rakennerahastotoiminnan ajankohtaiskatsaus. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

ESR tilannekatsaus PP:n maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä Rahoituspäällikkö Riitta Ilola

Transkriptio:

SISÄLLYS 1. Maakunnan yhteistyöasiakirjan tarkoitus 2 1.1. Maakunnan yhteistyöasiakirja 2 1.2. Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu 2 2. Satakunnan maakunta ja Euroopan Unionin alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite 4 3. Hallinnonalakohtainen rakennerahastovarojen jako 6 4. Toimenpideohjelmien painotukset ja alueelliset valintakriteerit Satakunnassa vuonna 2009-2010 7 4.1. Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma 2007-2013 7 4.2. Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma / Länsi-Suomen suuralueosio 2007-2013 11 5. Rahoitustaulukot 14 - EAKR 2009 (MYR 10.10.2007) 14 - EAKR 2009 (MYR 8.10.2008) 15 - EAKR 2009 jyvitettynä haasteelliset/teema 16 - EAKR 2010 (MYR 8.10.2008) 17 - EAKR 2010 jyvitettynä haasteelliset/teema 18 - ESR 2009 (MYR 10.10.2007) 19 - ESR 2009 (MYR 8.10.2008) 20 - ESR 2010 21

2 EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE SATAKUNNAN MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 2009-2010 OSANA EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMAA SEKÄ VALTAKUNNALLISTA ESR OHJELMAA (Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä 8.10.2008). 1. MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN TARKOITUS 1.1. Maakunnan yhteistyöasiakirja Rakennerahastolain (1401/2006) mukaan maakunnan yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto- ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville. Niin ikään yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Edellä tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja). 1.2. Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu Asetuksen rakennerahastoista nojalla Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä ainakin: 1) arvio ohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain; 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain; 3) arviot 2 kohdassa tarkoitettujen varojen kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista; 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa; 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista;

6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. 3 Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta noudatetaan, mitä rakennerahastolain 21 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Jos maakunnan yhteistyöryhmä katsoo olevan mainitussa kohdassa tarkoitettuja syitä poiketa hallinnonalalle sovitusta rahoituskehyksestä, tulee yhteistyöasiakirjassa esittää poikkeamiset ja niiden perusteet. Maakunnan yhteistyöryhmät neuvottelevat laatiessaan yhteistyöasiakirjaa työvoima- ja elinkeinokeskuksen kanssa maakuntaan kohdentuvasta Euroopan sosiaalirahaston ja vastaavan valtion rahoitusosuuden määrästä ja hallinnonaloittaisesta kohdentumisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä tarkistaa ja täydentää asiakirjaa lisäämällä siihen tiedot menettelytavoista, joiden mukaisesti rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen rahoitusosuuden käytöstä ja ohjelman toteutumisesta raportoidaan yhteistyöryhmälle. Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään rakennerahastolain 21 :n nojalla vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen lokakuun loppuun mennessä samanaikaisesti maakuntaohjelman käsittelyn kanssa.

4 2. SATAKUNNAN MAAKUNTA JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAI- LUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE Satakunnan maakunnassa toteutetaan Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelmaa sekä Länsi-Suomen suuralueen ESR toimenpideohjelmaa vuosille 2007-2013. Lisäksi hankkeilla on mahdollista hakea tukea Manner-Suomen ESR ohjelman valtakunnallisesta osiosta. Ohjelmilla toteutetaan EU:n vuosien 2007-2013 strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: 1) Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. 2) Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. 3) Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Nämä koheesiopolitiikan suuntaviivat ja uudistettu Lissabonin strategia yhdessä Suomen kansallisen Lissabonin strategian toteuttamisohjelman kanssa muodostavat sen yleisen viitekehyksen, jossa Länsi-Suomen alueellisen kehittämistyön painotukset nähdään. Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Yritystoiminnan edistäminen; 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen; 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen; 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen; 5. Tekninen apu. Länsi-Suomen kilpailukyky -ja työllisyysohjelman rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta on ohjelmakaudella 2007-2013 yhteensä 159 375 850 euroa. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: - haasteelliset alueet 67 % - suuralueen teemahankkeet 28 % - haasteellisten alueiden ulkopuoliset nimetyt kaupunkiseudut 5 % Satakunta kuuluu kokonaisuudessaan ns. haasteellisiin alueisiin. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää erillisiin teemahankkeisiin. Haasteellisten alueiden ulkopuolista nimettyihin kaupunkiseutuihin kohdistuvaa rahoitusta ei voida myöntää Satakunnassa.

5 Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoite Kehykset, tekninen tuki, varaus ja kulmaluvut ohjelmittain milj.. EAKR 2009 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 49,634 43,562 19,321 22,304 134,821 Tekn.tuki 1,817 1,742 0,773 0,892 5,224 4 % Varaus 1,489 1,307 0,580 0,669 4,045 3 % Kulmaluku 46,328 40,513 17,968 20,743 125,552 Kainuu 7,440 Valtio 2009 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 36,862 33,368 18,969 22,763 111,962 Tekn.tuki 1,817 1,742 0,773 0,892 5,224 Varaus 1,106 1,001 0,569 0,683 3,359 3 % Kulmaluku 33,939 30,625 17,627 21,188 103,379 Kainuu 5,526 EAKR 2010 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 45,765 44,433 19,708 22,750 132,656 Tekn.tuki 1,817 1,777 0,788 0,910 5,292 4 % Varaus 1,373 1,333 0,591 0,683 3,980 3 % Kulmaluku 42,575 41,323 18,329 21,157 123,384 Kainuu 6,860 Valtio 2010 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 38,378 34,035 19,348 23,218 114,979 Tekn.tuki 1,817 1,777 0,788 0,910 5,292 Varaus 1,151 1,021 0,580 0,697 3,449 3 % Kulmaluku 35,410 31,237 17,980 21,611 106,238 Kainuu 5,752

3. HALLINNONALAKOHTAINEN RAKENNERAHASTOVAROJEN JAKO 6 Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjekirjeellään 10.6.2008 pyytänyt toimittamaan maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän maakunnan yhteistyöasiakirjan sekä sen sisältämät rahoitustaulukot 2009 (ja arvio vuodesta 2010) Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman osalta 24.10.2008 mennessä. Määrärahojen kokonaismäärässä on lähdetty ministeriön esittämistä kokonaisluvuista. Rahoittavilta viranomaisilta on pyydetty esityksiä määrärahatarpeiksi, joita neuvotteluin on pyritty tarkentamaan. Maakunnan yhteistyöasiakirjaa on valmisteltu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön keskinäisissä viranomaisneuvotteluissa. Sihteeristö on lisäksi valmistellut maakunnan yhteistyöasiakirjan tekstiosan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Seuraavassa työ- ja elinkeinoministeriön toimittamat kulmaluvut vuosille 2009-2010 (1000 euroa): SATAKUNTA 2009 2010 EAKR (haasteelliset alueet) 3,635 3,712 valtio 3,714 3,793 EAKR (teemaosio) 0,919 0,938 valtio 0,938 0,959 ESR (Länsi-Suomi) 1,648 1,685 valtio 1,816 1,852 Koska rahoitus ohjelmakauteen 2000-2006 verrattuna on vähentynyt selkeästi, on pitänyt miettiä entistä tarkemmin rahoituksen kohdentamista. Satakunnan osuus Länsi-Suomen EAKR- ohjelmalle asetetuista uusien yritysten ja työpaikkojen tavoitteista on noin 20%, josta yli 90% kohdistuu toimintalinjaan 1. Tämä merkitsee sitä, että 1. toimintalinjan hankkeiden tulisi kyetä myötävaikuttamaan koko ohjelmakaudella 391 uuden yrityksen (keskim.56 kpl/v) ja 2137 uuden työpaikan (keskim. 305/v) syntymiseen. Näin ollen toimintalinja 1:n rahoitus kohdennetaan kokonaisuudessaan TE -keskuksen yritysosastolle. Toimintalinja 2:n osalta on pyritty säilyttämään TEKES rahoitus lähes entisellään. Uutena rahoittajana innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistämiseen sekä osaamisrakenteiden vahvistamiseen on tulossa Lounais- Suomen ympäristökeskus, jolla on myös pieni rahoitusosuus teemaosion toimintalinjoissa 2 ja 3. TE keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on päädytty ratkaisuun, jolla vähennetään rahoittajien määrää rahastokohtaisesti. Satakuntaliitto luopuu kokonaan sille jyvitetystä ESR:n rahoitusosuudesta. TE keskuksen työvoimaosasto ei puolestaan rahoita EAKR toimenpiteitä. Haasteellisten alueiden osalta alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantamisen toimintalinjassa 3 on rahoittavia alueviranomaisia Satakuntaliiton lisäksi Länsi-Suomen lääninhallitus, Lounais-Suomen ympäristökeskus sekä Turun tiepiiri, jolle on nyt varattu rahoitusta vuosiksi 2009 ja 2010 Lappi-Hinnerjoki tien kunnostamiseen. Euroopan sosiaalirahaston alueosion rahoitus jaetaan kolmen rahoittajan, TE keskuksen yritys- ja työvoimaosastojen sekä lääninhallituksen kesken. Toimintalinja 4:ssä myöntövaltuudet on kohdennettu vuosina 2007-2008 lääninhallitukselle. Vuosina 2009-2010 rahoittajana toimii TE keskuksen työvoimaosasto.

4. TOIMENPIDEOHJELMIEN PAINOTUKSET JA ALUEELLISET VALINTAKRITEERIT SATAKUNNASSA VUONNA 2009-2010 7 Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi yhteensovitusta varten maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä suunnitelmat ja raportit maaseuturahaston alueellisesta rahoituksesta, kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman valtakunnallisen osion rahoituksesta ja varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen ja aluekehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen. Lain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää yhteistyöasiakirjassa myös rakennerahasto-ohjelmassa olevien hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Maakunnan yleiset kehittämisen painopisteet hyväksytään maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. Uuden lain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja laaditaan samanaikaisesti ja valtion budjetin rahoituskehysvuosien mukaisesti. Käytännössä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan painotukset tulee olla yhteneväiset. EU-ohjelmien toteutuksessa huomioidaan myös Lounais-Suomen ympäristöohjelman 2007-2012 painotukset. Lisäksi huolehditaan hankkeiden ympäristövaikutusten toteutumisesta. EU-ohjelmat täydentävät ja osin toteuttavat yleisiä kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita. Maakunnan yhteistyöasiakirjan painotukset koskevat kuitenkin vain alueellisia Länsi-Suomen EAKR ja ESR toimenpideohjelmia. Seuraavassa on esitetty vuoden 2009-2010 Euroopan unionin alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelman Länsi-Suomen alueosioiden toteuttamisen alueelliset valintakriteerit ja toimintalinjoittain. 4.1 Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma 2007-2013 Toimintalinja 1. Yritystoiminnan edistäminen EU-osarahoitteista avustusmuotoista rahoitusta suunnataan erityisesti kasvuhakuisille pienille ja keskisuurille, 10-250 henkilöä työllistäville yrityksille laadullisesti korkeatasoisiin ja vaikuttavuudeltaan, esim. työllisyyden, liikevaihdon ja viennin kasvun kannalta, merkittäviin hankkeisiin. Alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten kasvu ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisinta turvata EU-ohjelmien toteuttamisen näkökulmasta erityisesti Finnveran korkotuetun lainoituksen sekä Maaseuturahaston mikroyrityksille tarkoitetun rahoituksen avulla, aina kun se on mahdollista. Aineellisia investointeja tuetaan erityisesti pienten, alle 50 henkilöä työllistävien yritysten kohdalla. Toimintalinjassa 1. tuetaan: * uuden yritystoiminnan syntymistä * kasvuyrityksiä * pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä innovaatioiden edistämistä * liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja pk-yritysten verkostoitumista Uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään erityisesti Finnveran korkotuetuin pienlainatuottein (yrittäjä-, pienyrittäjä-, ja naisyrittäjälainoin). Myös TE-keskuksen kehittämisavustusta voidaan myöntää pienille aloittaville yrityksille mm. aineellisiin investointeihin ja palkkamenoihin, mikäli avustuksen ei arvioida vinouttavan yritysten välistä kilpailua eikä valtiontueksi katsottavan tuen enimmäismäärä hankkeessa ylity.

8 Kasvuyritys määritellään laadullisen tarkastelun perusteella, jossa huomioidaan mm. yrityksen kasvuhakuisuus (mm. halu kasvaa, johdon ja omistajien sitoutuminen, pyrkimys kansainvälistymiseen), kasvukyky (yrityksen resurssit ja osaaminen), kilpailuetu (tuote, palvelu, innovatiivisuus) sekä markkinapotentiaali. Toimiville yrityksille TE-keskuksen EU-osarahoitteisia kehittämisavustuksia suunnataan erityisesti yrityksiä kokonaisvaltaisesti, sekä osaamista että teknologiaa, samanaikaisesti kehittäviin hankkeisiin. Pelkästään aineellisia investointeja sisältäviä hankkeita voidaan tukea EU-osarahoitteisesti varsin valikoidusti. Mikäli kehittämishankkeet ovat kone-, laite- tai rakennusinvestointipainotteisia, rahoitettavien hankkeiden tulee edistää 1. toimintalinjan erityistavoitteita esim. * yritysten verkostoitumista (esim. järjestelmätoimittaja-alihankkijayhteistyötä tai muunlaista yritysten syvällistä verkostoitumista lisäävät hankkeet) * ympäristöä säästävän/ystävällisen tuotantoteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa * tietoyhteiskuntakehitystä * tasa-arvon edistämistä (esim. naisten toteuttamat tai naisia työllistävät hankkeet) tai * energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Muunlaisia kuin edellä kuvattuja aineellisia investointeja voidaan tukea lähinnä kansallisin määrärahoin. Mittavien rakennushankkeiden rahoittamiseen suhtaudutaan määrärahojen niukkuuden vuoksi pidättyvästi sekä EUosarahoituksen että kansallisen rahoituksen osalta. Valmiiden rakennusten ostoa ei tueta. Koneiden ja laitehankintojen osalta rahoitetaan pääsääntöisesti vain uutena hankittavia koneita. Korvausinvestointeja ei tueta. Toimintalinjassa 1 tuettavaa toimintaa on lisäksi ympäristöä säästävän / ympäristöystävällisen tuotantoteknologian kehittäminen ja käyttöönotto sekä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen yrityksissä. Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. tukee kestävää kehitystä, edistää vahvojen priorisoitujen toimialaklustereiden ja uusien kilpailukykyisten toimialojen kehittämistä, parantaa yritysten kilpailukykyä. Toimintalinja 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Edistetään ensisijaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) toimenpiteitä ja hankkeita. Tuetaan erityisesti korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä. Seudullisesti keskitytään vahvoihin teknologiahankkeisiin kuten elintarviketalouteen Kaakkois-Satakunnassa, osaamiskeskusohjelmaan Porin seudulla, elektroniikkaan ja hydrauliikkaan Rauman seudulla ja puettavaan teknologiaan Pohjois-Satakunnassa. Kehitetään tutkimusyksiköiden (mm. vesi-instituutti, magneettiteknologian tutkimusyksikkö ja VTT:n tutkimus- ja kehittämisyksikkö) Tukea suunnataan myös Tekesin tutkimushankkeisiin ja yritysten toimintaympäristön kehittämishankkeisiin, jotka: edistävät alueen innovaatioympäristön ja osaamisrakenteiden uusiutumista ja vahvistumista, edistävät alueella tapahtuvaa innovaatiotoimintaa, luovat uutta, alueen elinkeinoelämän hyödynnettävissä olevaa osaamista, edistävät alueen innovaatioympäristön verkottumista ja kansainvälistymistä. Tuettavaa toimintaa on lisäksi alueen tarpeeseen perustuvan ja ympäristön tilan parantamiseen ja säilyttämiseen liittyvän tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ml. uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutoksen hallinta ja torjunta, energiansäästö, jätevesien käsittely, jätteet, melu jne.).

9 Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. tukee kestävää kehitystä, luo edellytyksiä uusiutuvien energialähteiden käytölle. Länsi-Suomen lääninhallituksen painopisteenä on ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksen kehittäminen vastaamaan alueen työvoiman osaamis- ja työllisyystarpeita. Koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen toteutetaan investoimalla uuden tyyppisiin ja teknologialtaan korkea tasoisiin oppimis- ja innovaatioympäristöihin. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja laadun parantaminen. Tuetaan osaamisen, tiedon ja t&k toiminnan vuorovaikutusta oppilaitosten ja yritysten välillä osana toimivan innovaatioympäristön luomista. Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen Edistetään ensisijaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) toimenpiteitä ja hankkeita. Kehittämishankkeisiin voi sisältyä tarvittaessa jossain määrin myös materiaalihankintoja. Tuetaan hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan ja seutujen ulkoista kuvaa sekä edistävät matkailua. Pääsääntöisesti tuetaan vain sellaisia kulttuuri-, taide- ja liikuntahankkeita, joilla on valtakunnallinen merkitys. Tuettavaa toimintaa on myös mm. luonnonvarojen hallitun käytön edistämiseen, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä rakennusperinnön hoitoon liittyvät hankkeet. Toimintalinjassa tuetaan myös ympäristön tilaa ja veden laatua parantavia sekä vesistöjen käyttömahdollisuuksia lisääviä ja SATAVESI ohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä sekä yhdyskuntatekniikan uudenlaisten ratkaisujen kehittämistä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. SATAVESI ohjelmaa toteutetaan tukemalla Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamista. Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hallittua käyttöä, parantaa elinympäristön laatua, parantaa alueen vetovoimaisuutta, parantaa matkailualan toimintaympäristöä. Länsi-Suomen lääninhallitus painottaa kulttuuri- ja kulttuuriteollisuus hankkeita, jotka tukevat elinkeinoelämän kehitystä, työllisyyttä ja maakunnan vetovoimaa sekä parantavat alan toimintamahdollisuuksia ja luovat toimivia verkostoja. Rahoitusta suunnataan myös liikenteen ajo-olosuhteiden varmistamiseen ja kehittämiseen (mm. Lapin ja Hinnerjoen välisen tieosuuden kunnostustyöt, jossa tiepiirille varataan rahoitusta vuosille 2009-2010 yhteensä 600 000 ). Toimenpiteillä tähdätään mm. elinkeinoelämän toimintaedellytysten säilyttämiseen ja parantamiseen sekä yhteyksien kehittämiseen turvallisimmiksi ja sujuvimmiksi. Teemahankkeet (ohjelmassa erityisteemat) Teemahankkeet edistävät alueen kärkiklustereiden, innovaatio- ja oppimisympäristöjen sekä hyvinvointipalvelujen innovatiivista kehittämistä. Tuetaan maakunnassa syntyneiden ja syntyvien teemahankeaihioiden kehittämistä laajemmiksi teemahankkeiksi.

10 4.2 Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma / Länsi-Suomen suuralueosio 2007-2013 Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus korostuu ikäluokkien pienentyessä ja työvoiman ikääntyessä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja työvoimapulan ehkäisy ovat kasvavia haasteita, erityisesti teknologiateollisuudessa ja sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan pk-yritysten henkilöstön koulutus- ja kehittämistoimenpiteillä, rekrytointeihin liittyviin koulutustarpeisiin vastaamalla ja työorganisaatioiden kokonaisvaltaisella kehittämisellä. Toimenpiteillä kehitetään henkilöstön ammattitaitoa ja monitaitoisuutta, liiketoimintaosaamista sekä työssä jaksamista. Tuetaan hankkeita, joissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia. Työllisyyden parantamiseksi edistetään uusien elinkelpoisten yritysten syntymistä. Uusia ja nuoria yrityksiä tuetaan alkuun mm. yrityshautomotoiminnalla. Edistetään erityisesti palvelualojen, luovien alojen sekä osaamisintensiivisten yritysten syntymistä ja kasvua. Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteena on ennaltaehkäistä ja purkaa rakenteellista työttömyyttä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Käynnistetään hankkeita, joiden avulla välityömarkkinoilla olevien henkilöiden mahdollisuudet työllistyä normaaleihin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille paranevat. Hankkeilla voidaan tukea esim. poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä ja viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä. Erityisesti painotetaan nuorten (15-24 v.) syrjäytymisen ehkäisemistä ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä siten, että mahdollisimman moni nuorista pystyy suorittamaan ammatillisen tutkinnon. Toimenpiteinä painotetaan koulutukseen hakeutumisen aktivointia, koulutuksen nivelvaiheiden toimivuuden kehittämistä, koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen toimenpiteitä, koulutuksesta työelämään siirtymistä tukevien palvelujen kehittämistä ja työpajatoiminnan kehittämistä osana välityömarkkinoita, erityisesti yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Rakennetaan yksilöllisiä koulutuspolkuja vastaamaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Länsi-Suomen lääninhallitus painottaa koulutusasteiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja erityisesti ammatillisen ja aikuiskoulutuksen laadun ja houkuttelevuuden kehittämistä vastaamaan työelämän ja alueen tarpeisiin. Parannetaan opettajien työelämäosaamista ja koulutetaan uusien toimintamallien käyttäjiksi, edistetään työpaikalla tapahtuvaa oppimista, kehitetään opiskelun henkilökohtaistamista ja työpaikkojen tarpeiden huomioimista opetuksen sisällöissä. Painopisteisiin kuuluvat myös korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön sekä korkeakoulujen aluekehittämisvaikuttavuuden edistäminen. Tuetaan työssä tai koulutuksessa olevien osaamisen parantamiseksi työelämäläheistä ja tutkintotavoitteista muunto- ja jatkokoulutusta. Työelämää palvelevan koulutuksen ja osaamispalvelujen kehittämiseksi ennakointiosaamista lisätään, vakiinnutetaan ja yhteensovitetaan.

11 Kehitetään alueellisesti hyödynnettävissä olevaa ennakointitiedon tuottamista, erityisesti koskien maakunnan merkittävimpiä klustereita ja potentiaalisia kasvuklustereita. Koulutuksen työelämälähtöisyyttä lisätään. Kehitetään työelämälähtöisiä oppimisen malleja ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tapoja. Vahvistetaan innovaatiotoimintaa ja innovaatiotoimijoiden (korkeakoulut, yliopistot, ammatilliset oppilaitokset, teknologiakeskukset jne.) osaamista, keskinäistä verkottumista ja kansainvälistymistä. Tuetaan osaamisen siirtymistä innovaatiotoimijoilta yrityksiin. Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR -toiminnassa Satakunnan TE keskus painottaa toimintalinjan rahoituksessa ulkomailta tulevien työntekijöiden oppimisjärjestelmien, ohjaustoiminnan sekä sähköisten palvelujen kehittämistä. Etusijalla on yrityslähtöiset kehittämishankkeet.

6. RAHOITUSTAULUKOT 13 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA MYR 10.10.2007 OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: SATAKUNTA Miljoonaa euroa VUOSI: 2009 Haasteelliset alueet ja teemahankkeet yhteensä HALLINNONALA TEM OPM MMM LVM STM YM Ohjelmares. YHTEENSÄ TOIMINTA LIN- JA Maak. Liitto Yritt. Os. Työvoimaos. Yhteensä TL 1 0,000 3,705 0,000 3,705 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,705 EAKR 1,454 1,454 1,454 VALTIO 2,251 2,251 2,251 Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,000 TL 2 2,910 1,358 0,000 4,268 0,408 0,000 0,000 0,000 0,384 0,000 5,060 EAKR 1,154 0,539 1,693 0,162 0,152 2,007 VALTIO 0,918 0,550 1,468 0,165 0,156 1,789 Kuntarahoitus 0,838 0,269 1,107 0,081 0,076 1,264 TL 3 1,202 0,000 0,000 1,202 0,125 0,000 0,303 0,000 0,552 0,000 2,182 EAKR 0,447 0,447 0,050 0,150 0,218 0,865 VALTIO 0,052 0,052 0,050 0,153 0,125 0,380 Kuntarahoitus 0,703 0,703 0,025 0,000 0,209 0,937 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 0,000 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,000 0,000 YHTEENSÄ 4,112 5,063 0,000 9,175 0,533 0,000 0,303 0,000 0,936 0,536 11,483 EAKR 1,601 1,993 0,000 3,594 0,212 0,000 0,150 0,000 0,370 0,228 4,554 VALTIO 0,970 2,801 0,000 3,771 0,215 0,000 0,153 0,000 0,281 0,233 4,653 Kuntarahoitus 1,541 0,269 0,000 1,810 0,106 0,000 0,000 0,000 0,285 0,075 2,276 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

14 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA 8.10.2008 OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: SATAKUNTA Miljoonaa euroa VUOSI: 2009 Haasteelliset alueet ja teemahankkeet yhteensä HALLINNONALA TEM OPM MMM LVM STM YM Ohjelmares. YHTEENSÄ TOIMINTA LIN- JA Maak. Liitto Yritt. Os. Työvoimaos. Yhteensä TL 1 0,000 3,758 0,000 3,758 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,758 EAKR 1,454 1,454 1,454 VALTIO 2,251 2,251 2,251 Kuntarahoitus 0,053 0,053 0,053 TL 2 2,910 1,305 0,000 4,215 0,408 0,000 0,000 0,000 0,384 0,000 5,007 EAKR 1,154 0,539 1,693 0,162 0,152 2,007 VALTIO 0,918 0,550 1,468 0,165 0,156 1,789 Kuntarahoitus 0,838 0,216 1,054 0,081 0,076 1,211 TL 3 1,202 0,000 0,000 1,202 0,125 0,000 0,303 0,000 0,552 0,000 2,182 EAKR 0,447 0,447 0,050 0,150 0,218 0,865 VALTIO 0,052 0,052 0,050 0,153 0,125 0,380 Kuntarahoitus 0,703 0,703 0,025 0,000 0,209 0,937 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 0,000 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,000 0,000 YHTEENSÄ 4,112 5,063 0,000 9,175 0,533 0,000 0,303 0,000 0,936 0,536 11,483 EAKR 1,601 1,993 0,000 3,594 0,212 0,000 0,150 0,000 0,370 0,228 4,554 VALTIO 0,970 2,801 0,000 3,771 0,215 0,000 0,153 0,000 0,281 0,233 4,653 Kuntarahoitus 1,541 0,269 0,000 1,810 0,106 0,000 0,000 0,000 0,285 0,075 2,276 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

15 MYAK 2009 (EAKR) Eriteltynä haasteelliset alueet ja teemaosio sekä ohjelmareservin jyvitys EAKR (haasteelliset alueet) Liitto LH siv.os MMM / LoS Tiepiiri YOS / Tekes LH sote TOS LoS OR TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 2,925 0,000 0,000 0,000 0,122 3,047 EAKR 0,000 1,148 0,060 1,208 Valtio 0,000 1,777 0,062 1,839 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 2 2,272 0,407 0,000 0,000 1,093 0,000 0,000 0,300 0,214 4,286 EAKR 0,901 0,162 0,434 0,119 0,085 1,700 Valtio 0,721 0,165 0,443 0,122 0,087 1,537 Kunta 0,650 0,081 0,216 0,059 0,042 1,049 TL 3 0,881 0,125 0,000 0,303 0,000 0,000 0,000 0,431 0,092 1,832 EAKR 0,320 0,050 0,000 0,150 0,000 0,171 0,036 0,727 Valtio 0,022 0,050 0,000 0,153 0,000 0,075 0,037 0,338 Kunta 0,539 0,025 0,000 0,000 0,000 0,185 0,018 0,767 1,221 0,211 0,000 0,150 1,581 0,000 0,000 0,290 0,182 3,635 0,743 0,215 0,000 0,153 2,220 0,000 0,000 0,196 0,186 3,714 EAKR (teemat) Liitto LH siv.os MMM / LoS Tiepiiri YOS / Tekes LH sote TOS LoS OR TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 0,832 0,000 0,000 0,000 0,033 0,865 EAKR 0,306 0,000 0,016 0,322 Valtio 0,474 0,000 0,016 0,490 Kunta 0,053 0,000 0,000 0,053 TL 2 0,640 0,000 0,000 0,000 0,212 0,000 0,000 0,083 0,052 0,988 EAKR 0,254 0,000 0,105 0,033 0,021 0,413 Valtio 0,198 0,000 0,107 0,034 0,021 0,360 Kunta 0,188 0,000 0,000 0,017 0,010 0,215 TL 3 0,321 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,120 0,023 0,464 EAKR 0,127 0,000 0,000 0,000 0,000 0,047 0,009 0,184 Valtio 0,030 0,000 0,000 0,000 0,000 0,049 0,009 0,088 Kunta 0,164 0,000 0,000 0,000 0,000 0,024 0,005 0,192 0,381 0,000 0,000 0,000 0,411 0,000 0,000 0,081 0,046 0,919 0,228 0,000 0,000 0,000 0,581 0,000 0,000 0,082 0,047 0,938

16 MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA MYR 8.10.2008 OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: SATAKUNTA Miljoonaa euroa VUOSI: 2010 Haasteelliset alueet ja teemahankkeet yhteensä HALLINNONALA TEM OPM MMM LVM STM YM Ohjelmares. YHTEENSÄ TOIMINTA LIN- JA Maak. Liitto Yritt. Os. Työvoimaos. Yhteensä TL 1 0,000 3,928 0,000 3,928 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,928 EAKR 1,530 1,530 1,530 VALTIO 2,344 2,344 2,344 Kuntarahoitus 0,054 0,054 0,054 TL 2 3,137 1,334 0,000 4,471 0,415 0,000 0,000 0,000 0,392 0,000 5,278 EAKR 1,244 0,551 1,795 0,165 0,156 2,116 VALTIO 1,007 0,562 1,569 0,168 0,158 1,895 Kuntarahoitus 0,886 0,221 1,107 0,082 0,078 1,267 TL 3 1,270 0,000 0,000 1,270 0,128 0,000 0,300 0,000 0,603 0,000 2,301 EAKR 0,473 0,473 0,051 0,148 0,239 0,911 VALTIO 0,069 0,069 0,052 0,152 0,145 0,418 Kuntarahoitus 0,728 0,728 0,025 0,000 0,219 0,972 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 EAKR 0,000 0,000 VALTIO 0,000 0,000 Kuntarahoitus 0,000 0,000 YHTEENSÄ 4,407 5,262 0,000 9,669 0,543 0,000 0,300 0,000 0,995 0,218 11,725 EAKR 1,717 2,081 0,000 3,798 0,216 0,000 0,148 0,000 0,395 0,093 4,650 VALTIO 1,076 2,906 0,000 3,982 0,220 0,000 0,152 0,000 0,303 0,095 4,752 Kuntarahoitus 1,614 0,275 0,000 1,889 0,107 0,000 0,000 0,000 0,297 0,030 2,323 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

17 MYAK 2010 (EAKR) Eriteltynä haasteelliset alueet ja teemaosio sekä ohjelmareservin jyvitys EAKR (haasteelliset alueet) LH Liitto siv.os MMM / LoS Tiepiiri YOS / Tekes LH sote TOS LoS OR TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 3,060 0,000 0,000 0,000 0,050 3,110 EAKR 0,000 1,209 0,025 1,234 Valtio 0,000 1,851 0,025 1,876 Kunta 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 2 2,451 0,416 0,000 0,000 1,116 0,000 0,000 0,306 0,088 4,376 EAKR 0,972 0,165 0,443 0,122 0,035 1,736 Valtio 0,793 0,168 0,452 0,124 0,035 1,573 Kunta 0,686 0,082 0,221 0,061 0,017 1,067 TL 3 0,928 0,128 0,000 0,301 0,000 0,000 0,000 0,479 0,037 1,874 EAKR 0,338 0,051 0,148 0,190 0,015 0,742 Valtio 0,031 0,052 0,152 0,095 0,015 0,344 Kunta 0,559 0,025 0,000 0,195 0,007 0,787 1,311 0,216 0,000 0,148 1,652 0,000 0,000 0,311 0,074 3,712 0,823 0,220 0,000 0,152 2,303 0,000 0,000 0,219 0,076 3,793 EAKR (teemat) Liitto LH siv.os MMM / LoS Tiepiiri YOS / Tekes LH sote TOS LoS OR TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 0,869 0,000 0,000 0,000 0,013 0,882 EAKR 0,321 0,007 0,328 Valtio 0,493 0,007 0,500 Kunta 0,054 0,000 0,054 TL 2 0,686 0,000 0,000 0,000 0,217 0,000 0,000 0,085 0,021 1,010 EAKR 0,272 0,108 0,034 0,008 0,422 Valtio 0,214 0,110 0,034 0,009 0,367 Kunta 0,200 0,000 0,017 0,004 0,221 TL 3 0,342 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,122 0,009 0,474 EAKR 0,136 0,049 0,004 0,188 Valtio 0,039 0,050 0,004 0,092 Kunta 0,168 0,024 0,002 0,194 0,408 0,000 0,000 0,000 0,429 0,000 0,000 0,082 0,019 0,938 0,253 0,000 0,000 0,000 0,603 0,000 0,000 0,084 0,019 0,959

18 ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNITELMA Pohja maakuntapohjaisen suunnitelman laatimiseksi vuodelle 2009 MYR 10.10.2007 VUOSI: 2009 OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Satakunta 17,7 % Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR HALLINNONALA TE-KESKUS MAA- LÄÄNINHALLITUS KUNNAN LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi YHTEENSÄ APUSARAKE TOIMINTALINJA JA SEN 60,0 % 0,0 % 36,3 % 2,0 % 1,7 % 100,0 % OSUUS OHJELMASSA % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,319 0,000 0,000 0,000 0,000 1,319 1,319 100,0 % ESR 0,633 0,633 0,633 48,0 % VALTIO 0,686 0,686 0,686 52,0 % Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % TL 2 YHT / 31 % 0,908 0,000 0,252 0,083 0,034 1,277 1,278 100,0 % ESR 0,362 0,100 0,032 0,016 0,510 0,511 40,0 % VALTIO 0,400 0,109 0,036 0,018 0,563 0,562 44,0 % Kuntarahoitus 0,146 0,043 0,015 0,204 0,204 16,0 % 0,0 % TL 3 YHT / 31 % 0,000 0,000 1,244 0,000 0,034 1,278 1,278 100,0 % ESR 0,393 0,016 0,409 0,409 32,0 % VALTIO 0,442 0,018 0,460 0,460 36,0 % Kuntarahoitus 0,409 0,409 0,409 32,0 % 0,0 % TL 4 YHT / 6 % 0,248 0,000 0,000 0,000 0,000 0,248 0,247 100,0 % ESR 0,099 0,099 0,099 40,0 % VALTIO 0,109 0,109 0,109 44,0 % Kuntarahoitus 0,040 0,040 0,040 16,0 % 0,0 % TL:t YHTEENSÄ 2,475 0,000 1,496 0,083 0,068 4,122 4,123 100,0 % ESR 1,094 0,000 0,493 0,032 0,032 1,651 1,641 39,8 % VALTIO 1,195 0,000 0,551 0,036 0,036 1,818 1,820 44,1 % Kuntarahoitus 0,186 0,000 0,452 0,015 0,653 0,662 16,1 % 0,000 0,000 0,000 0,000 0,0 % Muu L-S S-V Hallinnonalojen rahoitusosuudet vuonna 2009 perustuvat valtioneuvoston päätökseen 1.2.2007 89,4 % 10,6 % Yht. 23,292 2,762 TEM OPM STM Yht ESR 9,272 1,099 ESR, miljoonaa euroa 1,094 0,493 0,032 1,619 FIN 10,282 1,219 ESR % 61,0 % 36,0 % 3,0 % 100,0 % Kunta 3,739 0,443 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta 2 % ESR-rahoitusta (M ) 0,000 0,000 0,000 0,000 Muu julk 0,000 0,000 Ohjemareserviin jätettävä 2 %:n ESR-rahoituksen osuus tässä taulukossa on (M ) 0,033 Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. Ei sisällä teknistä tukea. Vähennetty varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 3 %

S-V = Saarijärven-Viitasaaren seutukunta ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNI- TELMA Pohja maakuntapohjaisen suunnitelman laatimiseksi vuodelle 2009 MYR 8.10.2008 VUOSI: 2009 OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Satakunta 17,7 % Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR 19 MAA- LÄÄNINHALLITUS KUNNAN LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi HALLINNONALA TE-KESKUS YHTEENSÄ APUSARAKE TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OH- JELMASSA % 58,1 % 3,0 % 34,9 % 2,0 % 2,0 % 100,0 % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,317 0,000 0,000 0,000 0,000 1,317 1,317 100,0 % ESR 0,632 0,632 0,632 48,0 % VALTIO 0,685 0,685 0,685 52,0 % Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % TL 2 YHT / 31 % 0,907 0,000 0,252 0,082 0,035 1,276 1,276 100,0 % ESR 0,361 0,100 0,032 0,017 0,510 0,510 40,0 % VALTIO 0,400 0,109 0,035 0,018 0,562 0,561 44,0 % Kuntarahoitus 0,146 0,043 0,015 0,204 0,204 16,0 % 0,0 % TL 3 YHT / 31 % 0,000 0,000 1,242 0,000 0,034 1,276 1,276 100,0 % ESR 0,392 0,016 0,408 0,408 32,0 % VALTIO 0,442 0,018 0,460 0,459 36,0 % Kuntarahoitus 0,408 0,408 0,408 32,0 % 0,0 % TL 4 YHT / 6 % 0,247 0,000 0,000 0,000 0,000 0,247 0,247 100,0 % ESR 0,098 0,098 0,099 40,0 % VALTIO 0,109 0,109 0,109 44,0 % Kuntarahoitus 0,040 0,040 0,040 16,0 % 0,0 % TL:t YHTEENSÄ 2,471 0,000 1,494 0,082 0,069 4,116 4,116 100,0 % ESR 1,091 0,000 0,492 0,032 0,033 1,648 1,637 39,8 % VALTIO 1,194 0,000 0,551 0,035 0,036 1,816 1,817 44,1 % Kuntarahoitus 0,186 0,000 0,451 0,015 0,652 0,662 16,1 % 0,000 0,000 0,000 0,000 0,0 % Muu L- S S-V Hallinnonalojen rahoitusosuudet perustuvat valtioneuvoston päätökseen 1.2.2007 89,4 % 10,6 % Yht. 23,257 2,757 TEM OPM STM Yht ESR 9,249 1,097 ESR, miljoonaa euroa 1,091 0,492 0,032 1,615 FIN 10,268 1,218 ESR % 61,0 % 36,0 % 3,0 % 100,0 % Kunta 3,739 0,443 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta 2 % ESR-rahoitusta (M ) 0,000 0,000 0,000 0,000 Ohjemareserviin jätettävä 2 %:n ESR-rahoituksen osuus tässä taulukossa on (M ) 0,033 Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. Ei sisällä teknistä tukea. Vähennetty varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 3 % S-V = Saarijärven-Viitasaaren seutukunta Muu julk 0,000 0,000

ESR -RAHOITUSOSUUDEN JA VALTION KANSALLISEN RAHOITUSOSUUDEN SUUNNI- TELMA Pohja maakuntapohjaisen suunnitelman laatimiseksi vuodelle 2010 MYR 8.10.2008 VUOSI: 2010 OHJELMA: Länsi-Suomen suuralue MAAKUNTA: Satakunta 17,7 % Miljoonaa euroa RAHASTO: ESR 20 MAA- LÄÄNINHALLITUS KUNNAN LIITTO Siv.os. Sos.terv.os. Ohjelmareservi HALLINNONALA TE-KESKUS YHTEENSÄ APUSARAKE TOIMINTALINJA JA SEN OSUUS OH- JELMASSA % 58,1 % 3,0 % 34,9 % 2,0 % 2,0 % 100,0 % KEHYKSESTÄ TL 1 YHT / 32 % 1,345 0,000 0,000 0,000 0,000 1,345 1,345 100,0 % ESR 0,646 0,646 0,646 48,0 % VALTIO 0,699 0,699 0,699 52,0 % Kuntarahoitus 0,000 0,000 0,0 % 0,0 % TL 2 YHT / 31 % 0,926 0,000 0,260 0,083 0,034 1,303 1,303 100,0 % ESR 0,370 0,103 0,032 0,016 0,521 0,521 40,0 % VALTIO 0,408 0,111 0,036 0,018 0,573 0,573 44,0 % Kuntarahoitus 0,152 0,042 0,014 0,208 0,208 16,0 % 0,0 % TL 3 YHT / 31 % 0,000 0,000 1,268 0,000 0,035 1,303 1,303 100,0 % ESR 0,400 0,017 0,417 0,417 32,0 % VALTIO 0,451 0,018 0,469 0,469 36,0 % Kuntarahoitus 0,417 0,417 0,417 32,0 % 0,0 % TL 4 YHT / 6 % 0,252 0,000 0,000 0,000 0,000 0,252 0,252 100,0 % ESR 0,101 0,101 0,101 40,0 % VALTIO 0,111 0,111 0,111 44,0 % Kuntarahoitus 0,040 0,040 0,040 16,0 % 0,0 % TL:t YHTEENSÄ 2,523 0,000 1,528 0,083 0,069 4,203 4,203 100,0 % ESR 1,117 0,000 0,503 0,032 0,033 1,685 1,674 39,8 % VALTIO 1,218 0,000 0,562 0,036 0,036 1,852 1,854 44,1 % Kuntarahoitus 0,192 0,000 0,459 0,014 0,665 0,675 16,1 % 0,000 0,000 0,000 0,000 0,0 % Muu L- S S-V Hallinnonalojen rahoitusosuudet perustuvat valtioneuvoston päätökseen 1.2.2007 89,4 % 10,6 % Yht. 23,746 2,815 TEM OPM STM Yht ESR 9,458 1,121 ESR, miljoonaa euroa 1,117 0,503 0,032 1,652 FIN 10,474 1,242 ESR % 61,0 % 36,0 % 3,0 % 100,0 % Kunta 3,814 0,452 Muu julk 0,000 0,000 Ohjelmareservi jätetään hallinnonaloittain jakamatta 2 % ESR-rahoitusta (M ) 0,000 0,000 0,000 0,000 Ohjemareserviin jätettävä 2 %:n ESR-rahoituksen osuus tässä taulukossa on (M ) 0,033 Taulukossa ohjelmaosion kulmaluvut merkitty punaisella. Ei sisällä teknistä tukea. Vähennetty varaus äkillisiin rakennemuutoksiin 3 % S-V = Saarijärven-Viitasaaren seutukunta

21