SATAKUNNANMAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

Transkriptio

1 SATAKUNNANMAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA

2

3 SISÄLLYS 1. MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN TARKOITUS Maakunnan yhteistyöasiakirja Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu SATAKUNNAN MAAKUNTA JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE HALLINNONALAKOHTAINEN RAKENNERAHASTOVAROJEN JAKO TOIMENPIDEOHJELMIEN PAINOTUKSET JA ALUEELLISET VALINTAKRITEERIT SATAKUNNASSA VUONNA Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma / Länsi-Suomen suuralueosio RAHOITUSTAULUKOT Jyvitetty MYR Jyvitetty tarkennus MYR Jyvitetty tarkennus MYR EUROOPAN UNIONIN ALUEELLINEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE OSANA EUROOPAN ALUEKEHITYSRAHASTON (EAKR) LÄNSI-SUOMEN TOIMENPIDEOHJELMAA SEKÄ VALTAKUNNALLISTA ESR OHJELMAA (Hyväksytty maakunnan yhteistyöryhmässä ).

4

5 2 (24) 1. MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAN TARKOITUS 1.1. Maakunnan yhteistyöasiakirja Alueiden kehittämisestä annetun lain 17 :ssä tarkoitettu maakunnan yhteistyöryhmä ( /1653) yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto- ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahastoohjelman rahoitukseen osallistuville. Niin ikään yhteistyöryhmä yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole maakunnan kehitykseen liittyviä tai muita painavia syitä. Edellä tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja) Maakunnan yhteistyöasiakirjan sisältö ja laatimisaikataulu Asetuksen rakennerahastoista nojalla Maakunnan yhteistyöasiakirja hyväksytään vuosittain talousarvioesityksen antamisen jälkeen samanaikaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman käsittelyn kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriö antaa vuosittain tarkemmat ohjeet maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisessa noudatettavasta aikataulusta ja menettelystä.. Maakunnan yhteistyöasiakirjaan tulee seuraavan varainhoitovuoden jakoa ja sitä seuraavan vuoden talousarvioehdotusta koskevia neuvotteluja varten sisältyä ainakin: 1) arvio ohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoitusosuuden tarpeista sekä kuntarahoituksesta ja muun julkisen rahoituksen osuuksista toimintalinjoittain ja hallinnonaloittain; 2) arvio toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja vastaavan valtion rahoituksen jakaumasta hallinnonaloittain; 3) arviot 2 kohdassa tarkoitettujen varojen kunkin hallinnonalan keskeisistä tavoitteista; 4) arvio ohjelmareservin tarpeesta maakunnassa; 5) tieto rakennerahasto-ohjelman painotuksista; 6) tieto hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta, jos yhteistyöryhmä on siitä päättänyt. Euroopan sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion osalta noudatetaan, mitä rakennerahastolain 21 :n 1 momentin 2 kohdassa säädetään. Jos maakunnan yhteistyöryhmä katsoo olevan mainitussa kohdassa tarkoitettuja syitä poiketa hallinnonalalle sovitusta rahoituskehyksestä, tulee yhteistyöasiakirjassa esittää poikkeamiset ja niiden perusteet.

6 3 (24) Maakunnan yhteistyöryhmät neuvottelevat laatiessaan yhteistyöasiakirjaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa maakuntaan kohdentuvasta Euroopan sosiaalirahaston ja vastaavan valtion rahoitusosuuden määrästä ja hallinnonaloittaisesta kohdentumisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä tarkistaa tarvittaessa maakunnan yhteistyöasiakirjan valtion talousarvion tai lisätalousarvion tultua hyväksytyksi välittömästi sen jälkeen, kun rakennerahastovarat ja vastaava valtion rahoitusosuus on jaettu välittäville toimielimille ja on maakunnittain tiedossa. 2. SATAKUNNAN MAAKUNTA JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLI- NEN KILPAILUKYKY- JA TYÖLLISYYSTAVOITE Satakunnan maakunnassa toteutetaan Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelmaa sekä Länsi-Suomen suuralueen ESR toimenpideohjelmaa vuosille Lisäksi hankkeilla on mahdollista hakea tukea Manner-Suomen ESR ohjelman valtakunnallisesta osiosta. Ohjelmilla toteutetaan EU:n vuosien strategisten kasvua ja työllisyyttä edistävien suuntaviivojen mukaista koheesiopolitiikkaa. Hyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisesti alue- ja rakennepolitiikassa tulee voimavaroja kohdistaa seuraavasti: Tehdään jäsenvaltioista, alueista ja kaupungeista entistä houkuttelevampia parantamalla saavutettavuutta, varmistamalla palvelujen riittävä laatu ja määrä sekä suojelemalla niiden ympäristöä. Edistetään innovointia, yrittäjyyttä ja tietoon perustuvan talouden kasvua tutkimus- ja innovointivalmiuksien, kuten uusien tieto- ja viestintätekniikoiden, avulla. Luodaan uusia ja parempia työpaikkoja houkuttelemalla yhä useampia työelämään tai yrittäjyyteen, parantamalla työntekijöiden ja yritysten sopeutumiskykyä sekä lisäämällä inhimilliseen pääomaan tehtäviä investointeja. Nämä koheesiopolitiikan suuntaviivat ja uudistettu Lissabonin strategia yhdessä Suomen kansallisen Lissabonin strategian toteuttamisohjelman kanssa muodostavat sen yleisen viitekehyksen, jossa Länsi-Suomen alueellisen kehittämistyön painotukset nähdään. Länsi-Suomen EAKR- toimenpideohjelman toimintalinjat ovat seuraavat: 1. Yritystoiminnan edistäminen; 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen; 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen; 4. Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen; 5. Tekninen apu. Länsi-Suomen kilpailukyky -ja työllisyysohjelman rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta on ohjelmakaudella yhteensä euroa. Rahoitus jakaantuu seuraavasti: haasteelliset alueet 67 % suuralueen teemahankkeet 28 % haasteellisten alueiden ulkopuoliset nimetyt kaupunkiseudut 5 %

7 4 (24) Satakunta kuuluu kokonaisuudessaan ns. haasteellisiin alueisiin. Lisäksi rahoitusta voidaan myöntää erillisiin teemahankkeisiin. Haasteellisten alueiden ulkopuolista nimettyihin kaupunkiseutuihin kohdistuvaa rahoitusta ei voida myöntää Satakunnassa. Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys - tavoite Kehykset, äkillisten varaus ja kulmaluvut ohjelmittain milj.. EAKR 2011 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 50,158 54,385 24,122 27, ,512 Tekn. tuki 1,670 1,813 0,804 0,928 5,215 4 % Varaus 2,090 2,266 1,005 1,160 6,521 Kulmaluku 46,398 50,306 22,313 25, ,776 Kainuu 7,412 Valtio 2011 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 47,708 41,659 23,682 28, ,468 Tekn. tuki 1,670 1,813 0,804 0,928 5,215 Varaus 1,985 1,736 0,987 1,184 5,892 Kulmaluku 44,053 38,110 21,891 26, ,361 Kainuu 7,046 EAKR 2012 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 29,717 36,567 16,219 18, ,226 Tekn. tuki 1,549 1,849 0,820 0,947 5,165 4 % Varaus 1,936 2,311 1,025 1,183 6,455 Kulmaluku 27,781 34,256 15,194 17,540 94,771 Kainuu 4,391 Valtio 2012 Itä Pohjoinen Etelä Länsi Yhteensä Kehys 33,267 28,670 16,298 19,558 97,793 Tekn. tuki 1,549 1,849 0,820 0,947 5,165 Varaus 2,112 1,771 1,006 1,208 6,097 Kulmaluku 31,155 26,899 15,292 18,350 91,696 Kainuu 4,913

8 5 (24) 3. HALLINNONALAKOHTAINEN RAKENNERAHASTOVAROJEN JAKO Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjekirjeellään pyytänyt toimittamaan maakunnan yhteistyöryhmän hyväksymän maakunnan yhteistyöasiakirjan sekä sen sisältämät rahoitustaulukot 2011 (ja arvio vuodesta 2012) Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman osalta mennessä. Määrärahojen kokonaismäärässä on lähdetty ministeriön esittämistä kokonaisluvuista. Vuoden 2011 rahoitukseen on lisätty 20 % rahoitusta vuoden 2013 kehyksestä. Vuoden 2012 alustava rahoitus on puolestaan 20 % alkuperäistä pienempi. Maakunnan yhteistyöasiakirjaa on valmisteltu maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön keskinäisissä viranomaisneuvotteluissa. Sihteeristö on lisäksi valmistellut maakunnan yhteistyöasiakirjan tekstiosan yhteistyöryhmän hyväksyttäväksi. Seuraavassa työ- ja elinkeinoministeriön toimittamat kulmaluvut vuosille (1000 euroa): SATAKUNTA EAKR (haasteelliset alueet) 4,514 3,075 valtio 4,610 3,215 EAKR (teemaosio) 1,140 0,777 valtio 1,165 0,814 ESR (Länsi-Suomi) 2,111 1,367 valtio 2,373 1,597 Rahoittajien määrä on vähentynyt vuoden 2010 alusta aluehallintouudistuksen myötä. Uudistuksen jälkeen rahoittajia ovat enää maakunnan liitot ja uudet elinkeino- liikenne, ja ympäristökeskukset (ELY keskus). Aiempi lääninhallituksen rahoitus on kohdennettu EAKR:n osalta liitoille ja ESR:n osalta uusiin ELY keskuksiin. Koska rahoitus ohjelmakauteen verrattuna on vähentynyt selkeästi, on pitänyt miettiä entistä tarkemmin rahoituksen kohdentamista. Satakunnan osuus Länsi- Suomen EAKR- ohjelmalle asetetuista uusien yritysten ja työpaikkojen tavoitteista on noin 20 %, josta yli 90 % kohdistuu toimintalinjaan 1. Tämä merkitsee sitä, että 1. toimintalinjan hankkeiden tulisi kyetä myötävaikuttamaan koko ohjelmakaudella noin 400 uuden yrityksen (keskim. 57 kpl/v) ja n uuden työpaikan (keskim. 285 kpl /v) syntymiseen. Näin ollen toimintalinja 1:n rahoitus kohdennetaan kokonaisuudessaan Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle myönnettäväksi suorina yritystoiminnan tukina. Osa yritystoiminnan rahoituksesta kohdistetaan edelleen Finnvera Oyj:n myöntämiin korkotukiluottoihin suoraan työ- ja elinkeinoministeriöstä. Toimintalinja 2:n osalta on pyritty säilyttämään TEKES rahoitus lähes entisellään. ELY keskuksen (entisen TE-keskuksen) kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella on päädytty ratkaisuun, jolla vähennetään rahoittajien määrää rahastokohtaisesti. Satakuntaliitto on luopunut kokonaan sille jyvitetystä ESR:n rahoitusosuudesta. TE keskus (ELY keskus) ei puolestaan rahoita EAKR toimenpiteitä työvoimapoliittisen lainsäädännön piiriin kuuluvin rahoitusinstrumentein. Haasteellisten alueiden osalta alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantamisen toimintalinjassa 3 on rahoittavia alueviranomaisia Satakuntaliiton lisäksi ELY keskus, josta rahoitusta varataan ympäristö- ja luonnonvaravastuualueen pää-

9 6 (24) luokkaan satakuntalaisiin hankkeisiin myönnettäväksi. Euroopan sosiaalirahaston alueosion rahoitus allokoidaan kokonaisuudessaan ELY keskuksen kautta. 4. TOIMENPIDEOHJELMIEN PAINOTUKSET JA ALUEELLISET VA- LINTAKRITEERIT SATAKUNNASSA VUONNA Rakennerahastolain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä saa tiedoksi yhteensovitusta varten maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä suunnitelmat ja raportit maaseuturahaston alueellisesta rahoituksesta, kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman valtakunnallisen osion rahoituksesta ja varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen ja aluekehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen. Lain mukaan maakunnan yhteistyöryhmä päättää yhteistyöasiakirjassa myös rakennerahasto-ohjelmassa olevien hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta. Maakunnan yleiset kehittämisen painopisteet hyväksytään maakuntasuunnitelmassa ja maakuntaohjelmassa. Lain mukaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma ja maakunnan yhteistyöasiakirja laaditaan samanaikaisesti ja valtion budjetin rahoituskehysvuosien mukaisesti. Käytännössä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja yhteistyöasiakirjan painotukset tulee olla yhteneväiset. EU-ohjelmien toteutuksessa huomioidaan myös vuonna 2010 tarkistetun Lounais- Suomen ympäristöohjelman painotukset. Lisäksi huolehditaan hankkeiden ympäristövaikutusten toteutumisesta. EU-ohjelmat täydentävät ja osin toteuttavat yleisiä kehittämisen painopisteitä ja tavoitteita. Maakunnan yhteistyöasiakirjan painotukset koskevat kuitenkin vain alueellisia Länsi-Suomen EAKR ja ESR toimenpideohjelmia. Seuraavassa on esitetty vuoden Euroopan unionin alueellinen kilpailukykyja työllisyystavoiteohjelman Länsi-Suomen alueosioiden toteuttamisen alueelliset valintakriteerit ja toimintalinjoittain Länsi-Suomen EAKR toimenpideohjelma Toimintalinja 1. Yritystoiminnan edistäminen EU-osarahoitteista avustusmuotoista rahoitusta suunnataan erityisesti kasvuhakuisille pienille ja keskisuurille yrityksille laadullisesti korkeatasoisiin ja vaikuttavuudeltaan, esim. työllisyyden, liikevaihdon ja viennin kasvun kannalta, merkittäviin hankkeisiin. Alle 10 henkeä työllistävien mikroyritysten kasvu ja kehittäminen on tarkoituksenmukaisinta turvata EU-ohjelmien toteuttamisen näkökulmasta erityisesti Finnveran korkotuetun lainoituksen sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mikroyrityksille tarkoitetun rahoituksen avulla, aina kun se on mahdollista

10 7 (24) Toimintalinjassa 1. tuetaan: * uuden yritystoiminnan syntymistä * kasvuyrityksiä * pk-yritysten tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa sekä innovaatioiden edistämistä * liiketoimintaosaamisen kehittämistä ja pk-yritysten verkostoitumista Uuden yritystoiminnan syntymistä edistetään erityisesti Finnveran korkotuetuin lainatuottein (investointi-, yrittäjä-, pienyrittäjä- ja naisyrittäjälainat). Myös ELY-keskuksen myöntämiä kehittämisavustuksia voidaan myöntää pienille aloittaville yrityksille esim. aineellisiin investointeihin ja palkkamenoihin, mikäli avustuksen ei arvioida vinouttavan yritysten välistä kilpailua eikä valtiontueksi katsottavan tuen enimmäismäärä hankkeessa ylity. Kasvuyritys määritellään laadullisen tarkastelun perusteella, jossa huomioidaan mm. yrityksen kasvuhakuisuus (mm. halu kasvaa, johdon ja omistajien sitoutuminen, pyrkimys kansainvälistymiseen), kasvukyky (yrityksen resurssit ja osaaminen), kilpailuetu (tuote, palvelu, innovatiivisuus) sekä markkinapotentiaali. Toimiville yrityksille EU-osarahoitteisia kehittämisavustuksia suunnataan erityisesti yrityksiä kokonaisvaltaisesti (samanaikaisesti sekä osaamista että teknologiaa) kehittäviin hankkeisiin. Mikäli kehittämishankkeet ovat kone-, laite- tai rakennusinvestointipainotteisia, rahoitettavien hankkeiden tulee edistää 1. toimintalinjan erityisiä painopisteitä esim. * yritysten verkostoitumista (esim. järjestelmätoimittaja-alihankkijayhteistyötä tai muunlaista yritysten syvällistä verkostoitumista lisäävät hankkeet) * ympäristöä säästävän/ystävällisen tuotantoteknologian kehittämistä ja käyttöönottoa * tietoyhteiskuntakehitystä * tasa-arvon edistämistä (esim. naisten toteuttamat tai naisia työllistävät hankkeet) tai * energian säästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Pelkästään aineellisia investointeja sisältäviä hankkeita voidaan tukea ohjelmaasiakirjan mukaan EU-osarahoitteisesti varsin valikoidusti. Nykyisessä heikentyneessä taloudellisessa ja työllisyystilanteessa on kuitenkin perusteltua ainakin vielä v tukea myös yritysten tuotannollisia investointeja erityisesti silloin, kuin ne parantavat tai turvaavat työllisyyttä tai nopeuttavat pk-yritysten teknologisen tason nostoa ja kehittävät yritysten kilpailukykyä. Mittavien rakennushankkeiden rahoittamiseen suhtaudutaan määrärahojen niukkuuden vuoksi pääsääntöisesti pidättyvästi, mutta rakennushankkeiden tukeminen on mahdollista määrärahojen niin salliessa, mikäli hanke muutoin täyttää edellä esitetyt kriteerit. Valmiiden rakennusten ostoa ei tueta. Koneiden ja laitehankintojen osalta rahoitetaan pääsääntöisesti vain uutena hankittavia koneita. Korvausinvestointeja ei tueta. Toimintalinjassa 1 tuettavaa toimintaa on lisäksi ympäristöä säästävän / ympäristöystävällisen tuotanto-teknologian kehittäminen ja käyttöönotto sekä energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen yrityksissä.

11 8 (24) Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. tukee kestävää kehitystä, edistää vahvojen priorisoitujen toimialaklustereiden ja uusien kilpailukykyisten toimialojen kehittämistä, parantaa yritysten kilpailukykyä. Toimintalinja 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Länsi-Suomen EAKR-ohjelman linjaukset ja periaatteet ovat edelleen rahoituksen kohdentamisen perustana. Toimintalinjassa 2 tuetaan erityisesti maakunnan kehittämiseen liittyvien suunnitelmien ja ohjelmien painotuksia ja toimenpidekokonaisuuksia kuten maakuntaohjelman ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) toimenpiteitä ja hankkeita. Uusi maakuntaohjelma on hyväksytty maakuntavaltuuston kokouksessa Korkeakoulutasoisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen on edelleen rahoituksen keskeisin kohde. Myös yliopistojen tutkimusyksiköitä ja muita keskeisiä tutkimusyksiköitä sekä osaamiskeskusohjelmaa tuetaan edelleen. Tukea suunnataan myös TEKES-rahoitteisiin tutkimushankkeisiin ja yritysten toimintaympäristöä parantaviin kehittämishankkeisiin, jotka edistävät alueen innovaatioympäristön ja osaamisrakenteiden uusiutumista ja vahvistumista, edistävät alueella tapahtuvaa innovaatiotoimintaa, luovat uutta, alueen elinkeinoelämän hyödynnettävissä olevaa osaamista, edistävät alueen innovaatioympäristön verkottumista ja kansainvälistymistä. Tuettavaa toimintaa on lisäksi alueen tarpeeseen perustuvan ja ympäristön tilan parantamiseen ja säilyttämiseen liittyvän tuotekehitystoiminnan ja soveltavan tutkimuksen edistäminen ml. uusiutuvat energialähteet, ilmastonmuutoksen hallinta ja torjunta, energiansäästö, jätevesien käsittely, jätteet, melu jne.). Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. tukee kestävää kehitystä, luo edellytyksiä uusiutuvien energialähteiden käytölle. Lääninhallinnolta vuoden 2010 alusta Satakuntaliitolle siirtyneen rahoituksen painopisteenä on ollut ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä korkea-asteen koulutuksen kehittäminen vastaamaan alueen työvoiman osaamis- ja työllisyystarpeita. Koulutuksen kehittäminen ja uudistaminen toteutetaan investoimalla uuden tyyppisiin ja teknologialtaan korkea tasoisiin oppimis- ja innovaatioympäristöihin. Tavoitteena on ollut ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden lisääminen ja laadun parantaminen. Tuetaan osaamisen, tiedon ja t&k toiminnan vuorovaikutusta oppilaitosten ja yritysten välillä osana toimivan innovaatioympäristön luomista. Lääninhallinnon käynnistämien projektien rahoitus turvataan niiden koko toteutusajalle. Toimintalinja 3. Alueiden saavutettavuuden sekä toimintaympäristön parantaminen Edistetään ensisijaisesti maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) toimenpiteitä ja hankkeita. Kehittämishankkeisiin voi sisältyä tarvittaessa jossain määrin myös materiaalihankintoja.

12 9 (24) Tuetaan hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan ja seutujen ulkoista kuvaa sekä edistävät matkailua. Pääsääntöisesti tuetaan vain sellaisia kulttuuri-, taide- ja liikuntahankkeita, joilla on valtakunnallinen tai vähintäänkin maakunnallinen merkitys. Tuettavaa toimintaa on myös mm. luonnonvarojen hallitun käytön edistämiseen, luonnon- ja kulttuuriympäristöihin sekä rakennusperinnön hoitoon liittyvät hankkeet. Toimintalinjassa tuetaan myös ympäristön tilaa ja veden laatua parantavia sekä vesistöjen käyttömahdollisuuksia lisääviä ja SATAVESI ohjelman tavoitteita tukevia toimenpiteitä sekä yhdyskuntatekniikan uudenlaisten ratkaisujen kehittämistä Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. SATAVESI ohjelmaa toteutetaan tukemalla Satakunnan pintavesien toimenpideohjelman mukaisten hankkeiden toteuttamista. Ohjelma-asiakirjan valintakriteerit: mm. edistää kestävää kehitystä ja luonnonvarojen hallittua käyttöä, parantaa elinympäristön laatua, parantaa alueen vetovoimaisuutta, parantaa matkailualan toimintaympäristöä. Lääninhallinnolta vuoden 2010 alusta Satakuntaliitolle siirtyneellä rahoituksella painotetaan kulttuuri- ja kulttuuriteollisuus hankkeita, jotka tukevat elinkeinoelämän kehitystä, työllisyyttä ja maakunnan vetovoimaa sekä parantavat alan toimintamahdollisuuksia ja luovat toimivia verkostoja. Lääninhallinnon käynnistämien projektien rahoitus turvataan niiden koko toteutusajalle. Teemahankkeet (ohjelmassa erityisteemat) Teemahankkeet edistävät alueen kärkiklustereiden, innovaatio- ja oppimisympäristöjen sekä hyvinvointipalvelujen innovatiivista kehittämistä. Tuetaan maakunnassa syntyneiden ja syntyvien teemahankeaihioiden kehittämistä laajemmiksi teemahankkeiksi Manner-Suomen ESR toimenpideohjelma / Länsi-Suomen suuralueosio Suhdannetilanteeseen liittyen rakennerahastojen rahoitusta suunnataan 2011 mahdollisimman nopeasti etenkin yrittäjyyttä, uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja luoviin toimenpiteisiin sekä työllisyys- ja koulutus- ja innovaatiotoimenpiteisiin, nuoriin ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Toimintalinja 1. Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden edistäminen Osaavan työvoiman saatavuus korostuu ikäluokkien pienentyessä ja työvoiman ikääntyessä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen ja työvoimapulan ehkäisy ovat kasvavia haasteita, erityisesti teknologiateollisuudessa ja sosiaali- ja terveydenhuoltosektorilla. Osaavan työvoiman saatavuutta tuetaan pk-yritysten henkilöstön koulutus- ja kehittämistoimenpiteillä, rekrytointeihin liittyviin koulutustarpeisiin vastaamalla ja työorganisaatioiden kokonaisvaltaisella kehittämisellä. Toimenpiteillä kehitetään henkilöstön ammattitaitoa ja monitaitoisuutta, liiketoimintaosaamista sekä työssä jaksamista. Tuetaan hankkeita, joissa edistetään muun muassa yritysten sukupolven- ja omistajanvaihdoksia, innovaatiojohtamista ja vastuullisuutta liiketoiminnassa. Työllisyyden parantamiseksi edistetään uusien elinkelpoisten yritysten syntymistä ja painotetaan hankkeita, jotka edesauttavat elinkeino- ja toimialarakenteen monipuolis-

13 10 (24) tumista. Uusia ja nuoria yrityksiä tuetaan alkuun mm. yrityshautomotoiminnalla. Edistetään erityisesti palvelualojen, luovien alojen sekä osaamisintensiivisten yritysten syntymistä ja kasvua. Toimintalinja 2. Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäisy Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Käynnistetään hankkeita, joiden avulla välityömarkkinoilla olevien, heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet työllistyä normaaleihin työsuhteisiin avoimille työmarkkinoille paranevat. Hankkeilla tuetaan poikkihallinnollista viranomaisyhteistyötä ja viranomaisten, koulutusorganisaatioiden sekä kolmannen sektorin ja yritysten välistä yhteistyötä. Erityisesti painotetaan nuorten ja vastavalmistuneiden pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Toimenpiteinä painotetaan koulutukseen hakeutumisen aktivointia, koulutuksen nivelvaiheiden toimivuuden kehittämistä, koulutuksen keskeyttämisen vähentämisen toimenpiteitä, koulutuksesta työelämään siirtymistä tukevien palvelujen kehittämistä ja työpajatoiminnan kehittämistä osana välityömarkkinoita, erityisesti yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa. Rakennetaan yksilöllisiä koulutuspolkuja vastaamaan erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Hankkeissa painotetaan uusien koulutus- ja työllistämismallien kokeilua, kehittämistä ja käyttöä sekä sosiaalisen median hyödyntämistä. Toimintalinja 3. Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Toimintalinjan hankkeissa tuetaan muun muassa oppilaitosten välisen toiminnallisen yhteistyön kehittämistä, ohjaus- ja neuvontapalveluiden järjestämistä ja työelämälähtöisten koulutusten järjestämistä. Hankkeissa tuetaan erityisesti opettajien osaamista ja valmiuksia vastaamaan työelämän tarpeisiin ja järjestelmällistä työpaikkaohjaajien koulutusta. Työelämälähtöisissä hankkeissa painotetaan vahvasti yritysten osaamis- ja kehittämistarpeiden tunnistamista, yritysten ja oppilaitosten välisten yhteistyö- ja verkostorakenteiden vahvistamista, ennakointiosaamista, kehittämis- ja osaamistarveanalyysien tekemistä ja osaamisperustaisten yritysverkostojen luomista veturiyritysten ja pkyritysten välillä. Lisäksi vahvistetaan oppilaitosten koulutustarjonnan tuotteistamista ja palvelutuotteiden räätälöintiä työelämän tarpeisiin soveltuviksi. Keskeisenä painopisteenä on läpäisyperiaatteella osaamisen ja innovaatioiden siirtymisen tukeminen eri koulutusasteiden oppilaitoksista yrityksiin ja yrityksistä oppilaitoksiin. Toimintalinja 4. Jäsenvaltioiden ja alueiden yhteistyö ESR -toiminnassa Toimintalinjan hankkeissa painotetaan maahanmuuttajien koulutus- ja rekrytointiprosessien kehittämistä, alkuvaiheen palvelujen, neuvonnan ja ohjauksen kehittämistä ja vakiinnuttamista sekä sähköisten palvelujen kehittämistä.

14

15 12 (24) 5. RAHOITUSTAULUKOT MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA MYR VUOSI: 2011 Sihteeristö OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: Satakunta Miljoonaa euroa ELY: Satakunnan RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ TOIMIE- LIN ELY Satakuntaliitto HALLINNONALA TEM LVM YM MMM TEM OPM STM Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 3,807 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 3,807 EAKR 1,510 1,510 VALTIO 2,138 2,138 Kuntarahoitus 0,159 0,159 TL 2 1,330 0,000 0,391 0,000 3,131 0,415 0,000 0,000 5,267 EAKR 0,527 0,155 1,242 0,165 2,089 VALTIO 0,539 0,158 0,971 0,068 1,736 Kuntarahoitus 0,264 0,078 0,918 0,182 1,442 TL 3 0,000 0,000 0,731 0,000 1,410 0,129 0,000 0,000 2,270 EAKR 0,290 0,559 0,051 0,900 VALTIO 0,196 0,471 0,052 0,719 Kuntarahoitus 0,245 0,380 0,026 0,651 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 YHTEENSÄ 5,137 0,000 1,122 0,000 4,541 0,544 0,000 0,350 11,694 EAKR 2,037 0,000 0,445 0,000 1,801 0,216 0,000 0,139 4,638 VALTIO 2,677 0,000 0,354 0,000 1,442 0,120 0,000 0,142 4,735 Kuntarahoitus 0,423 0,000 0,323 0,000 1,298 0,208 0,000 0,069 2,321 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000

16 2011 Jyvitetty MYR (24) EAKR (haasteelliset alueet) Satli Satli/OPM MMM Tiepiiri TEK/Y STM TEK/T LOS OR TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 3,009 0,000 0,000 0,000 0,093 3,102 1,194 0,037 1,231 Valtio 0,000 1,815 0,038 1,853 Kunta 0,000 0,000 0,018 0,018 TL 2 2,446 0,415 0,000 0,000 1,070 0,000 0,000 0,306 0,131 4,368 EAKR 0,970 0,165 0,424 0,121 0,052 1,732 Valtio 0,693 0,068 0,434 0,124 0,053 1,372 Kunta 0,783 0,182 0,212 0,061 0,026 1,264 TL 3 1,081 0,129 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,604 0,056 1,869 EAKR 0,428 0,051 0,000 0,240 0,022 0,742 Valtio 0,338 0,052 0,000 0,145 0,023 0,557 Kunta 0,314 0,026 0,000 0,220 0,011 0,570 1,398 0,216 0,000 0,000 1,618 0,000 0,000 0,361 0,111 3,705 1,031 0,120 0,000 0,000 2,249 0,000 0,000 0,268 0,113 3,782 1,852 EAKR (teemat) Satli Satli/OPM MMM Tiepiiri TEK/Y STM TEK/T LOS OR TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 0,798 0,000 0,000 0,000 0,025 0,823 EAKR 0,316 0,010 0,326 Valtio 0,323 0,010 0,333 Kunta 0,159 0,005 0,164 TL 2 0,684 0,000 0,000 0,000 0,260 0,000 0,000 0,085 0,032 1,061 EAKR 0,271 0,103 0,034 0,013 0,420 Valtio 0,277 0,105 0,034 0,013 0,430 Kunta 0,136 0,052 0,017 0,006 0,211 TL 3 0,331 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,126 0,014 0,471 EAKR 0,131 0,050 0,006 0,187 Valtio 0,133 0,051 0,006 0,190 Kunta 0,066 0,025 0,003 0,094 0,402 0,000 0,000 0,000 0,419 0,000 0,000 0,084 0,028 0,933 0,411 0,000 0,000 0,000 0,428 0,000 0,000 0,085 0,029 0,953 0,469

17 14 (24) MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA MYR VUOSI: 2011 Sihteeristö OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: Satakunta Miljoonaa euroa ELY: Satakunnan RAHASTO: EAKR TYÖ- JA ELIN- KEINO- MINISTERIÖ Yritystukilainsäädäntö- * Työvoimapoliittinen lainsäädäntö YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 3,807 0,000 3,807 EAKR 1,510 1,510 VALTIO 2,138 2,138 Kuntarahoitus 0,159 0,159 TL 2 1,330 0,000 1,330 EAKR 0,527 0,527 VALTIO 0,539 0,539 Kuntarahoitus 0,264 0,264 TL 3 0,000 0,000 0,000 TL 4 0,000 0,000 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 YHTEENSÄ 5,137 0,000 5,137 EAKR 2,037 0,000 2,037 VALTIO 2,677 0,000 2,677 Kuntarahoitus 0,423 0,000 0,423 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet, Tekesin ja Finnvera Oyj:n hankkeet.

18 15 (24) MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Myr-sihteeristö MYR VUOSI: 2011 OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: Satakunta Miljoonaa euroa ELY: Satakunnan ja Varsinais-Suomen RAHASTO: EAKR VÄLITTÄVÄ Liiken TOIMIELIN ELY virasto Satakuntaliitto Finnvera Oyj HALLINNONALA TEM SatELY YM VarELY MMM LVM TEM OKM STM Pääomasijoitus * Laina ja takaus ** Ohjelmareservi YHTEENSÄ TOIMINTALINJA TL 1 4,632 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 4,632 EAKR 1,842 1,842 VALTIO 2,599 2,599 Kuntarahoitus 0,191 0,191 TL 2 1,616 0,226 0,000 0,000 4,053 0,504 0,000 0,000 0,000 0,000 6,399 EAKR 0,643 0,090 1,612 0,201 2,546 VALTIO 0,656 0,092 1,289 0,085 2,122 Kuntarahoitus 0,317 0,044 1,152 0,218 1,731 TL 3 0,000 1,135 0,000 0,000 1,466 0,157 0,000 0,000 0,000 0,000 2,758 EAKR 0,452 0,583 0,062 1,097 VALTIO 0,341 0,476 0,064 0,881 Kuntarahoitus 0,342 0,407 0,031 0,780 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 YHTEENSÄ 6,248 1,361 0,000 0,000 5,519 0,661 0,000 0,000 0,000 0,000 13,789 EAKR 2,485 0,542 0,000 0,000 2,195 0,263 0,000 0,000 0,000 0,169 5,654 VALTIO 3,255 0,433 0,000 0,000 1,765 0,149 0,000 0,000 0,000 0,173 5,775 Kuntarahoitus 0,508 0,386 0,000 0,000 1,559 0,249 0,000 0,000 0,000 0,083 2,785 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 * Pääomasijoitusrahastoon varatut resurssit jaetaan TEM:stä Finnvera Oyj:lle ** Sovitaan Finnvera Oyj:n ja ELY -keskuksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle Pääomarahasto-osuus kokonaisuudessaan varattu vuoden 2010 TL 1 teemarahasta

19 2011 Jyvitetty tarkennus MYR (24) EAKR (haasteelliset alueet) Liitto Liitto/OPM ELY/ Lvirasto ELY/TEM Liitto/STM ELY/YM OR MMM LVM TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 3,658 0,000 0,000 0,113 3,771 1,455 0,045 1,500 Valtio 0,000 2,203 0,046 2,249 Kunta 0,000 0,000 0,022 0,022 TL 2 3,221 0,504 0,000 0,000 1,300 0,000 0,122 0,159 5,306 EAKR 1,281 0,201 0,517 0,049 0,063 2,111 Valtio 0,951 0,085 0,528 0,050 0,065 1,678 Kunta 0,988 0,218 0,255 0,024 0,031 1,517 TL 3 1,063 0,157 0,000 0,000 0,000 0,000 0,983 0,068 2,270 EAKR 0,423 0,062 0,000 0,391 0,027 0,903 Valtio 0,312 0,064 0,000 0,279 0,028 0,683 Kunta 0,328 0,031 0,000 0,312 0,013 0,685 1,704 0,263 0,000 0,000 1,972 0,000 0,440 0,135 4,514 1,263 0,149 0,000 0,000 2,731 0,000 0,329 0,138 4,610 2,223 EAKR (teemat) Liitto Liitto/OPM ELY/ Lvirasto ELY/TEM Liitto/STM ELY/YM OR MMM LVM TL 1 0,000 0,000 0,000 0,000 0,974 0,000 0,000 0,030 1,004 EAKR 0,387 0,012 0,399 Valtio 0,396 0,012 0,408 Kunta 0,191 0,006 0,197 TL 2 0,832 0,000 0,000 0,000 0,316 0,000 0,103 0,039 1,290 EAKR 0,331 0,126 0,041 0,015 0,513 Valtio 0,338 0,128 0,042 0,016 0,524 Kunta 0,163 0,062 0,020 0,008 0,253 TL 3 0,402 0,000 0,000 0,000 0,000 0,000 0,154 0,017 0,573 EAKR 0,160 0,061 0,007 0,228 Valtio 0,164 0,062 0,007 0,233 Kunta 0,079 0,030 0,003 0,112 0,491 0,000 0,000 0,000 0,513 0,000 0,102 0,034 1,140 0,502 0,000 0,000 0,000 0,524 0,000 0,104 0,035 1,165 0,562

20 17 (24) MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJA Myr-sihteeristö MYR VUOSI: 2011 OHJELMA: Länsi-Suomi MAAKUNTA: Satakunta Miljoonaa euroa ELY: Satakunnan RAHASTO: EAKR ELY -KESKUS Yritystukilainsäädäntö * Työvoimapoliittinen lainsäädäntö Finnvera Oyj:n laina- ja takaustoiminta ** ELY YHTEEN- SÄ TOIMINTALINJA TL 1 4,632 0,000 0,000 4,632 EAKR 1,842 1,842 VALTIO 2,599 2,599 Kuntarahoitus 0,191 0,191 TL 2 1,616 0,000 0,000 1,616 EAKR 0,643 0,643 VALTIO 0,656 0,656 Kuntarahoitus 0,317 0,317 TL 3 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 4 0,000 0,000 0,000 0,000 TL 5 0,000 0,000 0,000 0,000 YHTEENSÄ 6,248 0,000 0,000 6,248 EAKR 2,485 0,000 0,000 2,485 VALTIO 3,255 0,000 0,000 3,255 Kuntarahoitus 0,508 0,000 0,000 0,508 0,000 0,000 0,000 * Sisältää yritystuet, energiatuet ja Tekes ** Sovittu Finnvara Oyj:n ja ELY-kesksen välillä. Jaetaan suoraan Finnvera Oyj:lle