Kommenttipuheenvuoro: Riskien hallinnan kehityskohteita finanssikriisin valossa Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiön syysseminaari Apulaisjohtaja Jukka Vesala 0
Finanssikriisin osoittamia ongelmia riskienhallinnassa Riskiluokkia, joissa ongelmia: Likviditeettiriskit korostuivat aiemmin likvideillä markkinoilla. Markkinariskit kaupankäyntivarastossa, sijoitusriskit ja instrumenttien arvostaminen. Luottoriskien hallinta monimutkaisissa tuotteissa ja voimakkaissa talouden muutostilanteissa. Vastapuoliriskin jäljittäminen hankalaa. Riskienhallinnan havaittuja puutteita: Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Monimutkaisten instrumenttien riskien mallinnus ja hinnoittelu epäonnistui. Riskien hallinnassa puutteita keskeisillä osa-alueilla (likviditeettiriskit, stressitestit). Palkitseminen saattoi suosia liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa. Suomessa riskien hallinnan taso hyvä tai kohtuullinen, eikä kv. Pankeissa havaittuja laiminlyöntejä havaittu samassa määrin. 1
Mallien sudenkuopat Historiadatan määräävä rooli (historiallinen simulointi) tulevaisuuden ennustamisessa. Oletus tehokkaista rahoitusmarkkinoista ohjaavana tekijänä: ei huomioi markkinalikviditeetin epävarmuutta ei huomioi riskien endogeenisyyttä Normaalisuusoletus: suuret riskit ennustettua todennäköisempiä. Liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin (esim. VaR). Riskien aggregoinnin puutteet ja korrelaatioiden väärinarvioinnit. 2
Mallien sudenkuopat : Historiadatan rooli Vakuudettomien ja vakuudellisten korkojen erotus 01/2005-08/2007. 70,00 60,00 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M Korkoero (bps) 50,00 40,00 30,00 20,00 10,00 0,00 Dilemma: 7.1.2005 17.4.2005 26.7.2005 3.11.2005 11.2.2006 22.5.2006 30.8.2006 8.12.2006 18.3.2007 26.6.2007 Menneisyys ei ole tae tulevasta! Menneisyys on ainut ohje tulevaisuudelle, jonka tunnemme! 3
Mallien sudenkuopat : Riskien normaalisuus 12 10 Euribor-Eurepo 3M 250 200 Euribor-Eurepo 3M Euribor-Eurepo 12M Korkoero (bps) 8 6 4 Korkoero (bps) 150 100 2 50 0 0 7.1.2005 17.4.2005 26.7.2005 3.11.2005 11.2.2006 22.5.2006 30.8.2006 8.12.2006 18.3.2007 26.6.2007 4.10.2007 7.1.2005 26.7.2005 11.2.2006 30.8.2006 18.3.2007 4.10.2007 21.4.2008 7.11.2008 26.5.2009 0.8 0.7 spredimuutos Normaalijakauma 0.18 0.16 spredimuutos 0.6 0.14 0.12 Density 0.5 0.4 Density 0.1 0.08 0.3 0.06 0.2 0.04 0.1 0.02 0-2 -1.5-1 -0.5 0 0.5 1 1.5 2 2.5 Data 0-20 -10 0 10 20 30 40 50 Data 4
Mallien sudenkuopat : Korrelaatioiden väärinarvioinnit 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0-0,2-0,4-0,6-0,8 17.2.2005 5.9.2005 24.3.2006 10.10.2006 28.4.2007 14.11.2007 1.6.2008 18.12.2008 6.7.2009 22.1.2010 USA:n osakkeiden ja Investment Grade bondi-rahaston välinen 20 viikon liukuva korrelaatio Kriisi sai aikaan voimakkaan ja samanaikaisen syöksyn osake- ja bondimarkkinoilla Finanssivalvonta 5
Riskienhallinnan kehityskohteita Kaikki mallit lakaisevat roskia maton alle ja ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta; tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista. Mallien oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Puutteellisten oletusten mahdollisuus ja riittävä varautuminen pienen todennäköisyyden / suuren vaikutuksen tapahtumiin ( tail events ): Korostetaan malleista riippumattoman riskienhallinnan merkitystä: stressitestit (myös reverse stress tests ). Likviditeettiriskit ja markkinoiden epätäydellisyyden huomioivat riskinmittaus ja hinnoittelumenetelmät. Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan menetelmien kehitys (ALM): Yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation Keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit. 6
Sääntelyn kehitystarpeet Sääntelyllä linjattava keskeiset hyvän riskien hallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteet, joiden toteutumista valvotaan: Vahvat ja riippumattomat toiminnot, joilla riittävä status ja resurssit. Palkkausjärjestelmät perustuvat pitkäaikaiseen onnistumiseen ja ottavat huomioon riskit. Kokonaisvaltainen riskien hallinta kaikki olennaiset riskit. Vaatii uutta sääntelyä ja ennen muuta valvontaa: Valvojan rooli ei saa kuitenkaan mennä johdon tontille. Katastrofeja tulee aina, mutta hyvällä, ennakoivalla riskienhallinnalla (ja sen valvonnalla) voidaan lieventää niiden vaikutuksia. 7
Sääntelyn ja valvonnan kehityshankkeet: a) Viranomaistoiminta Finanssimarkkinoiden makrovakauden valvonnan tehostaminen sekä tehokas makro mikro koordinaatio: Systeemiriskineuvoston perustaminen (European Systemic Risk Board, ESRB, perustetaan 2010); tiivis yhteistyö mikro-valvonnan kanssa. EU-tason stressitestit, EKP:n ja valvojakomiteoiden harjoittama riskien seuranta. Valvonnan yhteistyön tehostaminen EU-tasolla ja rajat ylittävien ryhmittymien valvonnassa: EU:n valvontarakenteiden uudistaminen (European System of Financial Supervisors, ESFS, perustetaan 2010). 8
Sääntelyn ja valvonnan kehityshankkeet: b) Vakuutussektori Solvenssi II (henki- ja vahinkovakuutus): Taseen molempien puolien arvostaminen käypään arvoon, ALMnäkökulma. Sijoitustoimintaa omaisuuteen, joiden riskit yhtiö voi tunnistaa, mitata, seurata, hallita, valvoa ja raportoida asianmukaisesti. Yhtiön tulee arvioida riskejä suhteessa käytettävissä oleviin pääomiin (= ORSA). Työeläkevakuutus: Vakavaraisuusvaatimusten kehittäminen. Riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevan sääntelyn ja ohjeistuksen kehittäminen vastapainona yksityiskohtaisille sijoitustoiminnan rajoituksille. 9
Solvenssi II:n käyttöönotto Solvenssi II:n keskeisenä tavoitteena parempi riskienhallinta: Riittävät riskienhallinnan järjestelmät Otettava huomioon kaikki riskit, ml. ne joihin ei varata erikseen pääomia. Riskienhallintajärjestelmä integroitava organisaatiorakenteeseen ja päätöksentekoprosesseihin Vakavaraisuuslaskenta muuttuu: Riskiperusteinen standardikaava: 5 riskimoduulia (vahinko, henki, sairaus, markkina ja vastapuoli) + näiden korrelaatio. Vaihtoehtona sisäinen malli: yrityksen oma riskien tarkka mallinnus ja siihen perustuvan pääomavaatimuksen määrittäminen. Riskien vähennystekniikoilla mahdollista pienentää vakavaraisuusvaatimusta täysmääräisesti. Mahdollista oppia työeläkevakuuttamisen vakavaraisuussääntelyyn: Markkina- ja vastapuoliriskimoduulien (tai jopa sisäisten mallien) käyttö työeläkelaitosten sijoitusriskien luokittelussa? Riskienhallintatoiminnon roolin korostaminen: ORSA, stressitestit, yleiset hallintovaatimukset? 10
Valvonnan tehostaminen: Fivan toimet Tiivistettyä valvontaa ja toimintaympäristön seurantaa. Tarkastusten painopiste riskienhallinnan toimivuudessa käytännössä: Pankkien luotto- ja likviditeettiriskit Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskit Riskien ennakoiva valvonta: pääoman riittävyyden jatkuva arviointi, ongelmatoimialojen ja luottojen tiivistetty seuranta. Stressitestit säännöllisenä työkaluna: riskienkantokyvyn ennakoiva arviointi. 11
Vakuutusalan riskienhallinta kehittyy nopeasti. Aktuaareilla on siinä jatkossakin tärkeä rooli! KIITOS! Jukka.Vesala@Finanssivalvonta.fi 12