Ääri-ilmiöt finanssikonsernin riskimalleissa. Petri Viertiö Riskienhallintajohtaja Pohjola Pankki Oyj

Transkriptio

1 Ääri-ilmiöt finanssikonsernin riskimalleissa Petri Viertiö Riskienhallintajohtaja Pohjola Pankki Oyj

2

3 Ääri-ilmiöt finanssikonsernin riskimalleissa Pohjola-konserni Riskimallit finanssisektorilla Pari sanaa vakavaraisuudesta Stressitestaus markkinariskeissä CEBS stressitestit

4 Liiketoimintarakenne

5 Markkina-asema Liiketoimintamalli on osoittanut toimivuutensa Pankkitoiminta 25 % ,7% Vahinkovakuutus % Pohjola If/Sampo Tapiola Fennia Lähivakuutus Muut ,6% Varainhoito 24 % 20 % 16 % 12 % 8 % 4 % 0 % Pohjola Yritys 1 Yritys 2 Yritys 3 Yritys 4 Lähde: Federation of Finnish Insurance Companies, SFR. Based on interviews and answers by institutional investors with disclosed investment size ,0%

6 Arvoa integraatiosta Strategia ja kilpailuedut

7 Taloudelliset tavoitteet Tavoite 1-9/10 1-9/ Konserni Oman pääoman tuotto käyvin arvoin, % 13 11,7 21,8 19,2 Tier 1 -vakavaraisuus, % > 9,5 12,3 11,3 11,8 Pankkitoiminta Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % < Vahinkovakuutus Operatiivinen yhdistetty kulusuhde, % 92 88,6 86,7 87,7 Operatiivinen liikekulusuhde, % < 20 21,3 21,7 22,2 Vastuunkantokyky (solvenssisuhde), % Varainhoito Operatiivinen kulut/tuotot -suhde, % <

8 Johtava toimija Suomen finanssialalla OP-Pohjola-ryhmä % 32,7 31,2 Markkinaosuudet luotoista ,5 Nordea Sampo Pankki 5,1 3,3 3,8 OP- Pohjolaryhmä Handels-Säästöbankepankit 2,0 1,4 0,7 Aktia Paikallis-Ålandsbankeosuuspankit Tapiola Pankki 40 % 35 33, ,0 Markkinaosuudet talletuksista ,1 Nordea Sampo Pankki 3,3 5,3 OP- Pohjolaryhmä Handels-Säästöbankepankit 2,8 3,1 1,3 1,1 Aktia Paikallis-Ålandsbankeosuuspankit Tapiola Pankki Lähde: Finanssialan Keskusliitto % 27,6 OP- Pohjolaryhmä* Markkinaosuudet vahinkovakuutuksen maksutulosta 2009 Kotimainen ensivakuutus 25,0 Lähde: FK *Pohjola, Eurooppalainen ja A-Vakuutus **Lähivakuutus, Vakuutusyhdistykset ja Palonvara 18,9 10,2 9,1 8,7 Muut Lähde: Finanssialan Keskusliitto 35 % ,9 Mandatum Life* Lähde: FK *Mandatum Life + Kaleva Henkivakuutuksen maksutulon markkinaosuus ,2 If Tapiola Fennia Lähivakuutusryhmä** OP- Pohjolaryhmä 23,9 7,6 6,3 10,0 Nordea Tapiola Skandia Muut

9 Riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa Pohjolakonsernin palvelukyky pitkällä aikavälillä Tunnistaa uhkatekijät ja mahdollisuudet, jotka vaikuttavat strategian toteuttamiseen Tukee strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista varmistamalla, että riskit ovat oikeassa suhteessa riskinkantokykyyn Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan toteuttaminen ja kehittäminen Riskien tunnistaminen Riskien arviointi ja seuranta Riskienhallintamenetelmien ja mittareiden kehittäminen ja hyväksyntä Toimii päätöksenteon tukena ja laadunvalvojana Arvioi uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien riskit Ymmärtää ja analysoi toimintaympäristön muutoksia Varmistaa luotettavan hallinnon ja sisäisen valvonnan toimivuus konsernissa Avustaa hallitusta vakavaraisuuden hallinnan periaatteiden laatimisessa ja kehittämisessä ja riskipolitiikkojen ja sijoitussuunnitelmien laadinnassa Konsernin riskinkantokyvyn ja riskipolitiikkojen toteutumisen seuranta ja raportointi Päätösvaltuuksien ja ohjeiden valmistelu ja ylläpito Sääntely-ympäristön syvällinen ymmärtäminen ja yhteistyö valvoviin viranomaisiin

10 Matemaattisten mallien käyttö finanssialalla Keino harmonisoida ja kalibroida sekä ajattelua että keskustelua Malleja käytetään lähes kaikkialla Tuotteiden hinnoittelun vertailupiste Riskien limitointi Riskien kokonasiarviointi eli taloudellinen pääoma Vakavaraisuus Raportointi Tilastollisten mallien taustalla oletus tehokkaista markkinoista jatkuvasta kaupankäynnistä hyvästä likviditeetistä

11 Uusi vakavaraisuuskehikko Pilari 1 Vähimmäispääomavaatimus Asettaa pääoman minimivaateet: Pankilla pääomapuskuri Luottokelpoisuusluokitukseen sidottu luottoriskin pääomavaade Operatiivisten riskien pääomavaade Markkinariskin pääomavaade Pilari 2 Omien varojen riittävyyden arviointi Prosessi riskiprofiilin muk. omien varojen arvioimiseksi Viranom. valvoo em. prosessia Viranom. varhainen puuttuminen Pilari 3 Julkistamisvaatimukset Julkistettava tietoa: Riskien mittaus ja hallinta Riskiprofiili 4 perusperiaatetta: Pääomarakenne Vakavaraisuustilanne

12 Pilari I - vakavaraisuuslaskentaan vaihtoehtoisia menetelmiä Luottoriskit Standardimenetelmä Standardised Approach Omat varat + Operatiiviset riskit Perusmenetelmä Basic Indicator Approach Standardimenetelmä Standardised Approach > 8% Sisäisten luokitusten perusmenetelmä Foundation Internal Ratings Based Approach Edistynyt menetelmä Advanced Measurement Approach Markkinariskit Sisäisten luokitusten edistynyt menetelmä Advanced Internal Ratings Based Approach + Standardimenetelmä Standardised Approach Sisäiset mallit Internal models

13 Riskien mallintaminen normaalioloissa - mitä on normaali? Finanssikonsernin vakavaraisuuden sääntelykehikko on varsin turvaava Pankkisektori 99,9% (S&P, Moodys: A) Vakuutusala 99,5% (S&P, Moodys: BBB) Taloudellinen pääoma sisäinen malli, turvaavuus monesti korkeampi Luottoluokittajien riskimallit ja pääomitusvaatimukset tavoiteluokituksen mukaan 99,0-99,97% Value at Risk lähestymistapa markkinariskeissä päivittäinen laskenta 99% luottamustasolla 10 pv pitoaika Vähintään 1 vuoden volatiliteetit, paitsi jos on syytä käyttää korkeampia parametreja Pääomavaatimus 3-4 * max( päivittainen, 60 pv keskiarvo)

14 Finanssikriisistä sääntelykriisin? Finanssikriisi Reaalitalouden kriisi Sääntelykriisi?

15 Rahoitustoimialan säädösympäristö turbulenssissa Onko kokonaisuus kenelläkään hallinnassa? Talletussuoja Basel 2 Solvenssi II Tilinpäätösnormit (IFRS) Kulutusluottojen sääntely Too big to fail Vakuutusten yhteistakuujärjestelmä Pankkivalvonta Basel 3 Pankkivero Maksulaitos ja maksupalvelulaki

16 Ääri-ilmiöt rahoitusmarkkinoilla Ääri-ilmiöiden taustasyyt likviditeetin katoaminen luottoriskin realisoituminen merkittävä operatiivinen riski kysynnän ja tarjonnan epätasapaino keskuspankin rahapoliittiset toimenpiteet Riskimallien sudenkuopat (FiVa) historiadatan liian määräävä rooli tulevaisuuden ennustamisessa oletus tehokkaista markkinoista ohjaavana tekijänä normaalisuusoletus: suuret riskit ennustettua todennäköisempiä liiallinen luottamus yksittäisiin riskimittoihin riskien aggregoinnin puutteet ja korrelaatioiden väärinarvioinnit

17 Riskienhallinnan kehityskohteita (FiVa) Mallit ovat puutteellisia kuvauksia todellisuudesta, tulokset riippuvat oletuksista Mallien oletukset ja tulokset on haastettava ja käytettävä tervettä järkeä Riittävä varautuminen pienen todennäköisyyden ja suuren vaikutuksen tapahtumiin ( tail events ) Riskienhallinnan riippumattomuus ja stressitestit Likviditeettiriskit ja markkinoiden epätäydellisyys Kokonaisvaltaisten taseriskien hallinnan merkitys (ALM) yhtenevät riskinmittausmenetelmät läpi organisaation keskitetty raportointi ja järjestelmätuki Kaikki olennaiset riskit huomioitava ja luotava niiden kattamiseksi riittävät taloudelliset puskurit

18 Ääri-ilmiöt ja riskien mallintaminen stressitestein Stressitestauksen tavoitteet eteenpäin katsova riskiarvio käytettyjen riskimallien ja parametrien puutteiden täydentäminen sisäinen ja ulkoinen kommunikointi herätteet pääomitus- ja likviditeettianalyyseihin yhtiön riskinottohalukkuuden kommunikointi poikkeusolojen toiminnan suunnittelu

19 FiVan määräyskokoelma 4.4c Markkinariskien hallinta Korkoriskin stressitestit (9)Markkinariskien stressitestejä koskevien yleisten periaatteiden lisäksi korkoriskien stressitesteissä tulee ottaa huomioon tässä alaluvussa jäljempänä mainitut asiat. (10) Stressitestit on suunniteltava niin, että ne antavat tietoa sellaisista olosuhteista, joissa valvottavan strategiat ovat kaikkein haavoittuvimmat. Sen vuoksi ne tulisi suunnitella siten, että ne ottavat huomioon riskinoton laadun ja ominaispiirteet. (11) Mikäli korkoriskipositio on merkittävä, valvottavan olisi hyvä mitata korkoriskipositioiden herkkyyttä yleisen korkotason muutoksille tuottokäyrän jyrkkyyden ja muodon muutoksille muutoksille tärkeimpien markkinakorkojen suhteissa (esim. basis-riski) mittauksessa käytettyjen oletuksien muutoksille. (12) Rahoitustarkastus suosittelee, että korkoriskiä koskevissa stressiskenaarioissa otetaan myös huomioon esim. seuraavat: muutokset tärkeimpien rahoitusmarkkinoiden likviditeetissä muutokset markkinakorkojen volatiliteetissa. (13) Jotta valvottava voi analysoida ja ymmärtää riskiprofiiliaan, on erityisen tärkeää testata stressitestein oletukset, joita on käytetty epälikvideihin ja sellaisiin instrumentteihin, joilla ei ole sopimuksen mukaista maturiteettia tai joiden tapauksessa sopimuksen mukaisen maturiteetin toteutumiseen liittyy epävarmuutta

20 Markkinariskien stressitestauksen rakenne No Stressitestin osa Testin kuvaus Testin tarkoitus 1 Riskifaktorikohtainen herkkyysanalyysi Testillä tutkitaan position markkina-arvon herkkyyttä position kannalta olennaisten riskifaktorien eri suuruisille muutoksille Muutosten suuruudet eivät perustu riskifaktorien historialliseen volatiliteettiin tai muuhun tilastolliseen analyysiin Testin tarkoituksena on antaa tilastollisista riskimalleista riippumatonta tietoa position riskiasemasta mahdollisimman yksinkertaisesti ja selkeästi Testin tarkoituksena on myös tutkia position arvon muutoksen epälineaarisuutta riskifaktorien muutoksille 2 Arvostuskäyrien muutosskenaariot Testillä tutkitaan position markkina-arvon muutosta arvostuskäyrien muutosskenaarioissa Skenaariot ovat mekanistisia: käyrän muutosten suuruudet eivät perustu arvostuskäyrien historialliseen käyttäytymiseen tai muuhun tilastolliseen analyysiin Testattavat arvostuskäyrät valitaan positiokohtaisesti Testin tarkoituksena on antaa tilastollisista riskimalleista riippumatonta tietoa position riskiasemasta arvostuskäyrien muodonmuutoksiin liittyen Testi tarkoituksena on kuvata yksinkertaisella tavalla poikkeuksellisia markkinatilanteita, joissa VaR-mallin korrelaatiomatriisi ei kykene selittämään markkinaliikkeitä 3 Historialliset shokkiskenaariot Testillä tutkitaan position markkina-arvon muutosta olettaen, että riskifaktorit muuttuvat historiallisten markkinashokkien mukaisesti (esim. Lehman, Black Monday) Shokkiskenaariot valitaan kullekin analysoitaville positioille ajankohdilta, jolloin positiolle olennaisten riskifaktorien muutokset ovat olleet poikkeuksellisia Testin tarkoituksena on kuvata position arvon muutosta riskifaktorien erittäin huonoissa mutta mahdollisissa skenaarioissa Testissä tutkitaan myös markkinoiden likviditeetin katoamisen aiheuttamaa markkinariskiä 4 Suojauksen epäonnistuminen Testillä tutkitaan tilanteita, joissa position suojaus epäonnistuu hypoteettisen markkinahäiriön tai poikkeuksellisen riskin uudelleenhinnoittelun seurauksena Skenaariot eivät perustu instrumenttien historialliseen hintakehitykseen tai muuhun tilastolliseen analyysiin Testin tarkoituksena on tutkia tilastollisista riskimalleista riippumattomasti suojauslogiikan pettämisen aiheuttamia potentiaalisia position arvonalentumisia Testi kuvastaa myös likviditeetin katoamisen aiheuttamaa markkinariskiä 5 VaR-jakauman hännän kontrollointi Testillä kontrolloidaan VaR-laskennassa käytetyn luottamustason (99 %) ylittäviä tappioita Kontrollointi tapahtuu tarkastelemalla Expected Tail Loss -tasoja sekä simulaation kaikkien huonoimpia skenaariota (VaR 99,99 %) VaR 99 % kuvaa pienintä tappiota, jonka ennustetaan syntyvän 1 %:n todennäköisyydellä. VaR-laskenta ei kuitenkaan ota kantaa luottamustason ylittävän tappion odotusarvoon Stressitesti antaa tietoa potentiaalisen tappiojakauman paksuhäntäisyydestä 6 Stressattu VaR Testillä lasketaan position dynaaminen VaR-altistus käyttämällä estimointiperiodina turbulenttia ajanjaksoa Ajanjakson valinnassa huomioidaan kunkin position riskiprofiilin erityispiirteet Aggregoi poikkeuksellisten markkinaolosuhteiden vaikutukset (volatiliteetit ja korrelaatiot) position riskialtistukseen 7 Käänteinen stressitestaus Tunnistetaan skenaariot, jotka johtavat liiketoimintamallin epäonnistumiseen ja ääritapauksessa pankin konkurssiin Testi antaa tietoa huonoimmista skenaarioista ja auttaa päätöksentekijöitä suojaus- ja kontrollipäätöksenteossa Luonnos

21 Markkinariskien vaikutus Pohjola konsernin omiin varoihin milj. euroa vakuutustoiminta Pankkitoiminta toiminnot Vahinko- Konserni- Yhteensä Korot 1 %-yksikkö Valuutta 20 %-yksikkö Osakkeet 20 %-yksikkö Herkkyysluvut kuvastavat vaikutusta omiin varoihin joko tuloksen ja oman pääoman muutosten kautta. Niissä on huomioitu johdannaiset, mutta ei epäsuoria vaikutuksia. Kaikki luvut ennen veroja. Luonnos

22 Osa 3: Historiallisten shokkiskenaarioiden valinta Shokkiskenaarioiksi on valittu historialliset muutokset, jotka olisivat tuottaneet suurimmat positiiviset ja negatiiviset tulosvaikutukset teoreettisiin EUR- ja USD-korkosalkkuihin* Testauksessa sovellettujen shokkiskenaarioiden ajanjaksot Skenaario EUR-korko, positiivinen EUR-korko, negatiivinen USD-korko, positiivinen 1 päivä päivää päivää *Teoreettinen korkosalkku on salkku, jonka lineaarinen korkoriskialtistus on yhtä suuri kaikissa käyrän maturiteettiluokissa (18 luokkaa, 1 kk 40 v). Korkoherkkyys säilyy muuttumattomana ajan kuluessa. USD-korko, negatiivinen % Teoreettisen EUR-korko-salkun 1 päivän tuottohistoria % Teoreettisen USD-korko-salkun 1 päivän tuottohistoria % 150 % 100 % 100 % 50 % 50 % 0 % 0 % -50 % -50 % -100 % -100 % -150 % -150 % -200 % 1/01 8/01 4/02 12/02 7/03 3/04 11/04 6/05 2/06 9/06 5/07 12/07 7/08 3/09 10/ % 1/01 8/01 4/02 12/02 7/03 3/04 11/04 6/05 2/06 9/06 5/07 12/07 7/08 3/09 10/09 Luonnos

23 Osa 3: Shokkiskenaarioiden vaikutukset korkokäyriin 6,0 EUR-korot, postiivinen 6,0 USD-korot, postiivinen 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 3,0 2,0 2,0 1,0 1,0 0,0 1m 6m 2y 4y 6y 8y 10y 15y 30y 0,0 1m 6m 2y 4y 6y 8y 10y 15y 30y 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 EUR-korot, negatiivinen 1m 6m 2y 4y 6y 8y 10y 15y 30y 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 USD-korot, negatiivinen 1m 6m 2y 4y 6y 8y 10y 15y 30y 1 päivä 3 päivää 5 päivää Luonnos

24 Stressitestit VaR-jakauman häntä VaR 99% ETL Worst Case t t t t t 500 t 0 t Luonnos

25 Stressitestit Stressattu VaR VaR Stressed VaR t t t t t t t 500 t 0 t Luonnos

26 CEBS eurooppalaiset stressitestit Suomi Viiteskenaario (Benchmark Scenario) BKT:n vuosimuutos Työttömyys (% työvoimasta vuoden lopussa) 0.90 % 1.60 % % 9.90 % Lyhyt markkinakorko (3 kk:n euribor) 1.20 % 2.10 % Pitkä markkinakorko (10 v) 3.50 % 3.90 % Liikekiinteistöjen hintojen vuosimuutos 0 % 0 % Asuntojen hintojen vuosimuutos 0 % 0 % Stressiskenaario (Adverse Scenario) BKT:n vuosimuutos Työttömyys (% työvoimasta vuoden lopussa) % % % % Lyhyt markkinakorko (3kk:n euribor) 2.10 % 3.30 % Pitkä markkinakorko (10 v) 4.00 % 4.60 % Liikekiinteistöjen hintojen vuosimuutos -10 % -10 % Asuntojen hintojen vuosimuutos -5 % -5 % Valtionlainojen markkinasokki stressiskenaariossa Pitkä valtionlainakorko (5 v) 2.90 % 4.20 % Pohjola/IR

27 CEBS eurooppalaiset stressitestit Vuoden 2009 toteutuma milj. euroa Tier 1 -varat vuoden lopussa Omat varat yhteensä vuoden lopussa Riskipainotetut saamiset vuoden lopussa Liiketulos ennen arvonalentumisia rahoitusvaroista 764 Arvonalentumiset pankkitoiminnan rahoitustaseesta -180 Tappiot kaupankäyntivarastosta 0 Arvonalentumiset yritysvastuista 0.70 % Arvonalentumiset vähittäisvastuista 0,07 % Tier 1 -vakavaraisuus vuoden lopussa % Pohjola/IR

28 CEBS eurooppalaiset stressitestit Skenaarioiden tulokset Skenaariot on muodostettu erilaisten oletusten mukaan. Viiteskenaarion mukaiset tulokset julkistetaan vertailupohjaksi stressiskenaariolle. Skenaarioita ei tule tulkita miltään osin ennusteiksi. Viiteskenaario (benchmark scenario), milj. euroa Arvio Tier 1 -varoista Arvio omista varoista yhteensä Arvio riskipainotetuista saamisista Arvio Tier 1 -vakavaraisuudesta % Stressiskenaario (adverse scenario), milj. euroa Arvio Tier 1 -varoista Arvio omista varoista yhteensä Arvio riskipainotetuista saamisista Arvio liiketuloksesta ennen arvonalentumisia rahoitusvaroista Arvio arvonalentumisista pankkitoiminnan rahoitustaseesta -782 Arvio kaupankäyntivaraston tappioista -36 Arvio arvonalentumisista yritysvastuista, 1.62 % Arvio arvonalentumisista vähittäisvastuista, 0.98 % Arvio Tier 1 -vakavaraisuudesta vuoden 2011 lopussa % Valtionlainasokin vaikutukset stressiskenaariossa, (stressiskenaario ja valtiolainasokki yhteensä) milj. euroa Pankkitoiminnan rahoitustaseesta kirjattavien arvonalentumisten kasvu -97 Kaupankäyntivarastossa olevista julkisen sektorin vastuista kirjattavien arvostustappioiden kasvu -24 Arvio arvonalentumisista yritysvastuista, 1.78 % Arvio arvonalentumisista vähittäisvastuista, 1.15 % Arvio Tier 1 -vakavaraisuudesta % Lisäpääoma joka tarvitaan vuoden 2011 lopussa 6 % Tier 1 -vakavaraisuuden saavuttamiseen stressiskenaarion ja valtionlainasokin vaikutusten jälkeen 0 Pohjola/IR

29 Johtopäätökset Nykyinen sääntelykehikko on tilastollisesti varsin turvaava Ääri-ilmiöt ovat finanssialalla yllättävän tavallisia Stressitestausmetodologiat ovat jäsentymässä Sääntelyn uudistushankkeet siirtävät huomiota tappiojakauman häntiin Pohjola/IR