Miten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä?

Transkriptio

1 Miten Fiva valvoo pankkien ja vakuutusyhtiöiden riskejä? Studia Monetaria yleisöluento Apulaisjohtaja Jukka Vesala Jukka Vesala

2 Teemat Fivan tehtävät riskienvalvonnassa Mitkä ovat tärkeimmät riskit? Esimerkkejä riskien käymisestä toteen Mitä opimme finanssikriisistä? Fivan valvonta käytännössä ja sen painoalueet Pankki- ja vakuutusvalvonnan yhdistäminen Suomen finanssimarkkinoiden tila tällä hetkellä Jukka Vesala 1

3 Fivan tavoitteet ja tehtävät riskien valvonnassa Lakisääteiset tavoitteet Finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä luotto-, vakuutus- ja eläkelaitosten ja muiden valvottavien vakaa toiminta. Vakuutettujen etujen turvaaminen ja yleinen luottamus finanssimarkkinoiden toimintaan. Tehokas ennakoiva valvonta Havaitaan ja ehkäistään ennakolta valvottavien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta ja toiminnan jatkuvuutta uhkaavat riskit. Tehokas kriisien hallinta Rajoitetaan kriisien ja häiriöiden vaikutukset ja kustannukset finanssisektorilla Jukka Vesala 2

4 Fivan tavoitteet ja tehtävät riskien valvonnassa Fivan päämääränä asiakkaiden suoja ja kansantalouden edut Asiakkaiden suojaa edistetään sillä, että finanssialan yritykset ovat vakavaraisia ja maksukykyisiä. Toimintakykyinen finanssijärjestelmä on kriittinen kansantalouden kasvun ja vakaan kehityksen kannalta. Fivalla on myös asiakasvalistustehtävä Lisätä markkinoilla toimivien, asiakkaiden sekä suuren yleisön tietämystä finanssimarkkinoista ja niiden riskeistä Jukka Vesala 3

5 Fivan valvonnan kohteet Fiva valvoo mm. Pankkeja Vahinko-, henki- ja jälleenvakuutusyhtiöitä Työeläkevakuutusyhtiötä Eläkesäätiöitä ja eläkekassoja Sijoituspalveluyrityksiä Rahastoyhtiöitä Arvopaperikeskusta Pörssiä Monikansallisten yhtiöiden valvonnassa tiivis yhteistyö etenkin pohjoismaisten valvojien kanssa Jukka Vesala 4

6 Mitkä ovat tärkeimmät riskit? (1) Luottoriski Luotonottaja maksukyvytön ja vakuudet riittämättömät luotonantajalle luottotappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Markkina- tai sijoitusriskit Arvopaperin arvon alentuminen markkinoilla Likviditeettiriskit: tilapäinen tai lopullinen arvonalentumistappio ja vakavaraisuuden aleneminen. Kyvyttömyys vastata sitoumuksista velkojille (esim. pankki tallettajille) = maksuvalmiusriski pankin tai muun toimijan maksukyvyttömyys, pahimmillaan maksuvalmiuskonkurssi. Kyvyttömyys hankkia tai uusia rahoitusta omaisuuserille = rahoitusriski rahoitusvaje, pahimmillaan toiminnan keskeytyminen Jukka Vesala 5

7 Mitkä ovat tärkeimmät riskit? (2) Toiminnalliset (operatiiviset) riskit Järjestelmien, hallinnon tms. pettäminen ja siitä aiheutuva toiminnan keskeytyminen ja kustannukset ko. tapahtumien aiheuttamat tappiot ja mahdolliset korvausvelvollisuudet asiakkaille. Vakuutustekniset riskit Ennakoitua suuremmat korvausvelvollisuudet vakuuttajalle / väärin arvioidut tulevat velvoitteet (= vastuuvelka) vakuutusyhtiön kannattavuuden aleneminen ja vastuuvelan uudelleenarviointi. Liiketoimintariskit Liiketoiminnan kannattavuuspohja murenee (esim. asiakaskato, maineen menetys, toimintaympäristön muutos, sääntelymuutos) liiketoiminnan tappiot ja vakavaraisuuden aleneminen Jukka Vesala 6

8 Riskialueiden merkitys pankeille ja vakuutusyhtiöille: YLEISKUVA Pankit Henki- ja vahinkovakuutusyhtiöt Eläkevakuutuslaitokset Luottoriskit Markkina/ sijoitusriskit Likviditeettiriskit Toiminnalliset riskit Vakuutustekniset riskit Liiketoimintariskit Jukka Vesala 7

9 Esimerkkejä kun riskit realisoituvat PANKKIEN LUOTTORISKI: 1990-luvun alun lama Suomessa Järjestämättömät saamiset ja arvonalentumiskirjaukset , miljoonaa euroa Arvonalentumistappiot, netto milj. euroa HUOM: arvio 2009 on 1-9/2009 vuositasolla Järjestämättämät saamiset yht. (sis. 0-kork. Ja takaussaam.), milj. euroa, HUOM: 12/2009 tilanne on arvio 1800 milj. euroa Lähde: Fiva, vuodet perustuen Nyberg ja Vihriälä 1994 SP 7/94 ka Jukka Vesala 8

10 Esimerkkejä kun riskit realisoituvat ELÄKELAITOSTEN SIJOITUSRISKIT: finanssikriisi 100 % 90 % 80 % 70 % Sijoitusjakauma Erinäiset sijoitukset 15,0 10,0 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle (käyvin arvoin) 5,0 60 % 50 % Osakkeet Kiinteistöt 0,0-5, / /09 40 % 30 % 20 % 10 % Joukkovelkakirjalainat ja velkasitoomukset Rahamarkkinavälineet -10,0-15,0-20,0-25,0 yhtiöt eläkesäätiöt eläkekassat 0 % 12/ / Jukka Vesala 9

11 Esimerkkejä kun riskit realisoituvat PANKKIEN LIKVIDITEETTIRISKIT: finanssikriisi 600 Pohjoismaisten finanssikonsernien luottoriskilisiä Nordea Danske Bank DnB NOR SEB (junior) Lähde: Bloomberg SHB SEB Swedbank (junior) Markit itraxx EUR SNR FIN Jukka Vesala 10

12 Mitä opimme finanssikriisistä? RISKIEN HALLINNAN PUUTEET Ylimmällä johdolla ei aina tietoa koko konsernin riskeistä eikä selvää valintaa riskinottohalukkuudesta. Likviditeettiriskin hallinta puutteellista. Uusien monimutkaisten tuotteiden riskien mallintaminen, hinnoittelu ja hallinta epäonnistuivat. Palkkausjärjestelmät suosivat liiallista lyhyen tähtäyksen riskinottoa; moraalikato. Riskien hallinnalla oltava riittävän vahva ja riippumaton asema ja riittävät sisäiset kannustimet. Mallit ovat hyödyllisiä monimutkaisten riskienhallinnan ongelmien analysoinnissa ja mittauksessa, mutta niiden oletukset ja tulokset pitää aina haastaa ja käyttää tervettä järkeä. Suomessa riskienhallinnan taso hyvä tai kohtuullinen, eikä kansainvälisissä pankeissa olleita laiminlyöntejä ole havaittu samassa määrin Jukka Vesala 11

13 Mitä opimme finanssikriisistä? SÄÄNTELYN JA VALVONNAN PUUTTEET Valvonnassa ja sääntelyssä katvealueita (mm. varjopankit ). Vakavaraisuuden ja riskienhallinnan säännösten ja valvonnan puutteet: Riskien ottaminen suurella velkavivulla säännösten estämättä Mahdollisuudet sääntelyn kiertämiseen Vakavaraisuus- ja tilinpäätössäännösten myötäsyklisyys Riskienhallinnan vaatimusten pehmeys Cross-border valvonta- ja kriisinhallintayhteistyön puutteet. Käynnissä mittava sääntelyn ja valvonnan kehitys globaalilla ja EU:n tasolla, jotta vastaavilta kriiseiltä vältyttäisiin tulevaisuudessa. Fiva osallistuu tähän työhön aktiivisesti Jukka Vesala 12

14 Fivan ydintehtävät riskien valvonnassa Sääntely Sitovan ja suosittavan ohjeistuksen antaminen valvottaville riskien hallinnasta, menettelytavoista tms. Kansainväliseen ja kotimaiseen sääntelyn kehittämiseen osallistuminen. Tarkastukset Fiva arvioi paikanpäällä valvottavien toimintaa sääntelyä sekä alan parhaita käytänteitä vasten. Analyysi Vakavaraisuuden, kannattavuuden ja riskien jatkuva seuranta säännöllisten raporttien perusteella. Toimintaympäristön analyysi ja tutkimus yhdessä Suomen Pankin kanssa. Säännölliset stressitestit Jukka Vesala 13

15 Fivan organisaatio Johtaja Anneli Tuominen Johdon sihteeristö vt.päällikkö Erja Rautanen Johtajan sihteeri Päivi Göös Hallintoyksikkö Hallintopäällikkö Pekka Peiponen Viestintä Viestintäpäällikkö Terhi Lambert-Karjalainen Instituutiovalvonta Osastopäällikkö Leena Kallasvuo Riskienvalvonta Osastopäällikkö, apulaisjohtaja Jukka Vesala Markkinavalvonta Osastopäällikkö Jarmo Parkkonen Menettelytapavalvonta Osastopäällikkö Erja Rautanen Toimistot Toimistot Toimistot Toimistot Ryhmittymät Kaija Kilappa Luottoriskit Veli-Jukka Lehtonen Markkinat vt. Päällikkö Tuula Tauru Asiakkaansuoja Timo Peltonen Rahoitussektori Elina Aartola-Mäkelä Markkina- ja operatiiviset riskit Matti Koivu Sijoittajainformaatio Sari Helminen Finanssipalvelutoiminnot Esa Pitkänen Vakuutussektori Seppo Juutilainen Vakavaraisuuslaskenta Jaana Ladvelin Vakuutustekniset riskit ja tutkimus Raoul Berglund Taloudellinen analyysi Jaana Rantama Tietojärjestelmät Jaakko Mauranen Tilinpäätösvalvonta Tomi Seppälä Säästämistuotteet ja palvelut Paula Launiainen Työttömyysvakuutus Niina Jussila Jukka Vesala 14

16 Fivan tarkastustoiminnan tavoitteet Valvottavien riskienhallinta on riittävällä tavalla järjestetty ja noudattaa lakeja sekä Fivan ohjeita ja määräyksiä. Riskienhallinta tuottaa oikeaa ja ajantasaista tietoa valvottavan riskeistä. Varmistua siitä, että riskit eivät uhkaa valvottavan vakavaraisuutta. Valvottavan ylimmän johdon hyväksymiä riskienhallinnan periaatteita noudatetaan päivittäisessä toiminnassa systemaattisesti. Fivan tarkastuskohteet valitaan riskiperusteisesti huomioiden mm. valvottavan rooli finanssimarkkinoiden vakauden näkökulmasta. kriteereinä mm. viranomaisraportointi, valvontakäynnit, sisäinen raportointi Jukka Vesala 15

17 Tarkastusten sisältö eri riskialueilla Tarkastus jakautuu kahteen pääosaan Riskien hallinnan laadulliseen arvioon Kvantitatiiviseen arvioon riskisasemasta Laadullinen arvio on kaksivaiheinen Arvioidaan valvottavalta saatu kirjallinen ennakkomateriaali (riskienhallinnan prosessien kuvaus). Tehdään tarkastus, jossa arvioidaan kuinka hyvin kuvatut periaatteet ja ohjeet on otettu käyttöön ja arvioidaan riskiasemaa otantaan perustuen. Tarkastuskirje valvottavalle, jossa raportoidaan Mitä tarkastuksella havaittiin. Mitä Fiva vaatii asian osalta: toimenpidevaatimukset tai -suositukset valvottavalle Jukka Vesala 16

18 Luottoriskin analysointi Arviointi tehdään Fivaan/Suomen Pankkiin saapuvaan säännölliseen viranomaisraportointiin sekä valvottavilta pyydettävään muuhun materiaaliin perustuen. Arviointi sisältää mm. seuraavat osiot Vastuukannan kehitys Luottosalkun laatu Antolainausmarginaalien kehitys Luottosalkun keskittymät Ongelmasaatavat Luottoriskin vakavaraisuuslaskenta Jukka Vesala 17

19 Markkina- ja likviditeettiriskien analysointi Arviointi tehdään Fivan säännölliseen viranomaisraportointiin sekä valvottavilta pyydettävään muuhun materiaaliin perustuen Arviointi sisältää mm. seuraavat osiot Riskilajikohtaiset riskiasemat (esim. korko-, rahoitus- ja osakeriski) Likviditeettireservin koko ja koostumus Riskilimiittien käyttöaste ja ylitykset Markkinariskin vakavaraisuuslaskennan menetelmät ja tulokset Riskienmittausmallien toteumatestaus Jukka Vesala 18

20 Fivan valvonnan painopistealueet Tiivistetty valvonta: tihennetty raportointi ja analyysi, jatkuva keskusteluyhteys valottaviin. Suurin osa raportoinnista kuukausittaista Tarkastuksia tehdään aktiivisesti ja niiden määrää lisätään. Tarkastusten painopiste riskienhallinnan toimivuudessa käytännössä: Pankkien luotto- ja likviditeettiriskit Vakuutus- ja eläkeyhtiöiden sijoitusriskit Luottoriskien ennakoiva valvonta Pääoman riittävyyden jatkuva arviointi, ongelmatoimialojen ja -luottojen tiivistetty seuranta. Stressitestit säännöllisenä työkaluna Riskienkantokyvyn ennakoiva arviointi Jukka Vesala 19

21 Toiminnan jatkuvuuden valvonta Varautuminen häiriöihin on osa valvottavan toiminnallisten riskien hallintaa, ja johdon vastuulla. Fivan tehtävä omalta osaltaan varmistaa, että varautumistoimet ovat riittäviä. Fivan keinovalikoima Sääntely ja ohjeistus Varautumistoimenpiteiden tarkastaminen Jatkuva valvonta Osallistuminen viranomaisten ja toimialan yhteistyöhön varautumisasioissa Viime vuosina Fiva on tarkastanut runsaasti pankkien jatkuvuussuunnittelua. Jatkuvassa valvonnassa on korostunut jatkuvuus merkittävissä järjestelmähankkeissa. Jatkossa suunnataan resursseja myös vakuutussektorin tarkastamiseen Jukka Vesala 20

22 Fivan säännölliset analyysit ja tutkimukset Valvottavien taloudellinen tila ja riskit Talletuspankkien ja vakuutuslaitosten vakavaraisuus Vakuutussektorin tutkimuksia Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen tilastotutkimus Liikennevakuutuksen maksututkimus Tilastoja kattavasti Arvopaperimarkkinat Luottomarkkinat Tilinpäätösten avainluvut Vakuutustoiminta Jukka Vesala 21

23 Pankki- ja vakuutusvalvonnan yhdistäminen Finanssikriisin kokemukset ovat vahvistaneet, että finanssisektorin riskien kokonaisvalvonta on hyvin tärkeää. Samanlaiset vaatimukset eri sektoreilla tarpeen tasapuolisten kilpailumahdollisuuksien vuoksi. Yhdistetyssä valvonnassa synergiahyötyjä ja ristiinoppimista. Yhdistetty valvonta mahdollistaa rahoitus- ja vakuutusryhmittymien (=konglomeraatit) tehokkaan valvonnan. Konglomeraattien tehokas riskienhallinta edellyttää kokonaisvaltaista taseriskienhallinnan (ALM) lähestymistapaa: Riskienvalvonnan ja -hallinnan keskittäminen tehostaa toimintaa Yhteneväiset riskin mittausmenetelmät läpi organisaation Keskitetty riskiraportointi ja järjestelmätuki Jukka Vesala 22

24 Arvonalentumiset luotoista heikentäneet tänä vuonna pankkien tuloksia merkittävästi 1000 milj. 900 milj. 800 milj. 700 milj. 600 milj. 500 milj. 400 milj. 300 milj. 200 milj. 100 milj. 0 milj. Pankkisektorin liikevoitto ja arvonalentumistappiot Sektorin liikevoitto 1-9/2009 laski 14 % viime vuoden vastaavasta ajanjaksosta Korkokatteen pudotus ja arvonalentumisten kasvu heikentäneet kannattavuutta eniten Pääomamarkkinasidonnaiset tuotot ovat pitäneet pankkien kannattavuutta yllä kuluvana vuonna Arvonalentumistappiot Liiketulos Jukka Vesala 23

25 Pankkien vakavaraisuus ja tappiopuskurit korkealla tasolla 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % Pankkisektorin vakavaraisuus ja omien varojen ylijäämä Riskinkantokyky säilynyt vahvana Omien varojen laskennallinen ylijäämä kasvanut 4,0 % 2,0 % ,0 % 3/2008 6/2008 9/ /2008 3/2009 6/2009 9/2009 Omien varojen ylijäämä, milj. euroa (oikea asteikko) Vakavaraisuussuhde Tier1 + Tier 2, % (vasen asteikko) Tier 1-vakavaraisuus,% (vasen asteikko) Jukka Vesala 24

26 Työeläkevakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantunut mrd. euroa Riskiin suhteutettu vakavaraisuus on vahvistunut. 13,0 4, ,1 4, Toimintapääoma 8,9 1, ,0 1, ,7 1,2 Vähimmäismäärä Sijoitustoiminnan tuotot ovat nousseet ja vakavaraisuus on parantunut sijoitustoiminnan elpyessä. Määräaikaislain mukaiset tilapäisesti toimintapääomaan rinnastettavat erät olivat ,7 mrd. euroa, (työeläkevakuutusyhtiöt 2,5 mrd. euroa) Eläkesäätiöiden yhteenlaskettu toimintapääoma kasvoi toisen vuosineljänneksen aikana 24 %, eläkekassojen 13 % Jukka Vesala 25

27 Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantunut mrd. euroa 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 3,6 1, ,2 1, ,7 1, ,7 1, ,4 1, ,2 1, Henkivakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden lasku pysähtyi ja kääntyi voimakkaaseen nousuun vuoden toisella neljänneksellä johtuen sijoitustoiminnan elpymisestä. Maksutulo kasvoi tammikesäkuussa 1 edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna 7 % (säästöhenkivakuutuksen tuotot laskivat, yksilöllisen eläkevakuutuksen ja kapitalisaatiosopimusten kasvoivat) Toimintapääoma Vähimmäismäärä 1 Finanssialan keskusliiton tilasto Jukka Vesala 26

28 Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus parantunut mrd. euroa 2,5 2 1,5 1 0,5 0 2,1 0, , ,9 0, ,8 0, ,7 0, ,9 0, Vakavaraisuus on vuoden toisen neljänneksen lopussa hyvällä tasolla. Keskimäärin sekä sijoitustoiminta että vakuutusliikkeen kannattavuus on kehittynyt myönteisesti Tammi-huhtikuussa 1 vahinkovakuutusyhtiöiden Maksutulo kasvoi 1,3 % Maksetut korvaukset pysyivät edellisen vuoden tasolla Toimintapääoma Vähimmäismäärä 1 Finanssialan keskusliiton tilasto Jukka Vesala 27

29 KIITOS! Jukka Vesala