1 HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUDELLE ASIA Lausunto asioissa dnrot 00663/17/4103 ja 00662/17/4103, jotka koskevat valituksia Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä 20.2.2017 44. VALITTAJAT 1. Valituskirjelmä Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry Luonto-Liiton Hämeen piiri ry 2. Valituskirjelmä Esko Vuoristo Hervanta-Seura ry Tampereen rakennussuojeluseura ry Messukylän kalastus-/osakaskunta Höytämöjärvi-yhdistys ry Pirkanmaan liito-oravayhdistys Suomen Maankäytön Seura Suomen ympäristökamari Jarmo Virta LAUSUNNON ANTAJA Tampereen kaupunginhallitus PL 487 33101 Tampere puh. (03) 565 611
2 LAUSUNNON ANTAJAN ASIAMIES JA PROSESSIOSOITE Lakimies Patricia Nikko Tampereen kaupunki Konsernihallinto, lakiasiat PL 487, 33101 Tampere puh. 0400 239 710, etunimi.sukunimi@tampere.fi LAUSUNTO Hämeenlinnan hallinto-oikeus on pyytänyt Tampereen kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon, tai jos se hallituksen johtosäännön mukaan on mahdollista, antamaan lausunnon valituksista. Kaupunginhallitus yhtyy kaupunginvaltuuston 20.2.2017 44 tekemän päätöksen lopputulokseen. Kaupunginhallitus on toimivaltainen antamaan lausunnon valitusten johdosta. Vaatimukset 1. Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n ym valitus Kaupunginhallitus vaatii, että valitus hylätään. Myös alueella tehtävää katselmusta koskeva vaatimus tulee hylätä. 2. Esko Vuoristo ym. valitus Kaupunginhallitus vaatii, että muiden kun Esko Vuoriston osalta valitus jätetään ensisijaisesti tutkimatta ja toissijaisesti hylätään. Esko Vuoriston osalta valitus tulee hylätä. Asiakirjojen toimittamista koskevan vaatimuksen osalta todetaan, että kaupunginhallitus on toimittanut hallinto-oikeudelle lausuntopyynnössä mainitut kaupunginvaltuuston päätöksen 20.2.2017 44 perusteena olevat asiakirjat. Alueella tehtävää katselmusta ja suullista käsittelyä koskevat vaatimukset tulee hylätä. Oikeudenkäyntikuluja koskeva vaatimus kiistetään sekä perusteeltaan että määrältään. Vaatimus tulee hylätä.
3 Perustelut Kaupunginhallitus uudistaa asiassa kaiken sen, mitä kaupungin puolesta on asiassa aikaisemmin lausuttu. Kaavapäätös ei ole ollut lainvastainen. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä. Kaupunginvaltuuston hyväksymää lainmukaista kaavaa ei voida kumota pelkästään sillä perusteella, että toisenlainen kaava olisi valittajien käsityksen mukaan alueelle paremmin soveltuva. Kaupunginhallitus lisää aiemmin lausumaansa seuraavaa: Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n ym. valitus Kaavakarttavirhe Valitus: Kaupunginvaltuuston päätös 20.2.2017 44 on kumottava, koska ensimmäisessä valtuustossa 21.11.2016 ( 76) tapahtuneen hyväksymisen yhteydessä on hyväksytty väärä asemakaavakartta. Vastine: Valtuuston päätöksessä 21.11.2016 76 ollut virhe on korjattu hallintolain 50 :n nojalla. Virheellinen hyväksymispäätös poistettiin ja kaavaehdotus hyväksyttiin oikean sisältöisillä liitteillä valtuuston päätöksellä 20.2.2017 44. Virhe asian uudelleenkäsittelyssä Valitus: Hallintolain mukaan ei ole mahdollista tehdä päätöksen poistamista ja uutta päätöstä samassa kokouksessa ja pykälässä. Kyse on ollut täysin uudesta päätöksestä eikä asiavirheen korjaamisesta. Kaupunginvaltuustolla ei ole ollut toimivaltaa oikaista hallinto-oikeudessa jo käsittelyssä olevaa asiaa. Asianosaiset eivät ole antaneet suostumusta päätöksen korjaamiseen. Valtuuston päätöstä ei voi korjata hallintolain 50 :n mukaisesti uudella päätöksellä. Vastine: Hallintolain 50 :n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen muun ohella, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen. Selvityksen virheellisyys voi johtua lähinnä siitä, että päätöksen perusteena olleet tosiseikat eivät ole vastanneet todellisuutta. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.
4 Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös (hallintolaki 52 ). Virheen korjaaminen edellyttää virheellisen päätöksen poistamista ja asian uutta käsittelyä. Päätöksessä olevan virheen korjaaminen on tarkoitettu ensisijaiseksi virheen korjaamistavaksi, joten viranomainen voi korjata päätöksessä olevan virheen, vaikka samaa asiaa koskeva valitus olisi samanaikaisesti vireillä hallintotuomioistuimessa. Kaupunginvaltuuston päätöksessä 21.11.2016 76 on ollut hallintolain 50 :ssä tarkoitettu virhe, joka on korjattu hallintolain mukaisesti. Päätöksestä tehdyt valitukset ei ole estäneet virheen korjaamista. Kyse ei ole ollut korjaamisesta asianosaisen vahingoksi, eikä asiassa ole sellaisia asianosaisia, joiden olisi tullut antaa suostumuksensa korjaamiselle. Kaavoituksen keskeneräisyys ja osayleiskaavan purkuhakemus Valitus: Tampereelle laaditaan uutta kantakaupungin yleiskaavaa, joka kumoaa voimassa olevan Hervantajärven osayleiskaavan. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä on tehty koko kantakaupungin kattava liito-oravaselvitys. Hervantajärven osayleiskaava pohjautuu vanhentuneisiin selvityksiin ja siitä on vireillä purkuhakemus korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Asemakaavan hyväksymisessä olisi pitänyt odottaa uuden yleiskaavan valmistumista ja osayleiskaavan purkuhakemuksen käsittelyä. Vastine: Uusi kantakaupungin yleiskaava kumoaa aikanaan Hervantajärven osayleiskaavan, mutta tällä hetkellä Hervantajärven osayleiskaava on asemakaava-alueella voimassa oleva yleiskaava, jonka pääperiaatteita asemakaava noudattaa. Hervantajärven osayleiskaavan hyväksymiseen kohdistuneet valitukset kumottiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kantakaupungin uusi yleiskaavaehdotus on asemakaava-alueella sisällöltään hyvin samankaltainen kuin nyt voimassa oleva osayleiskaava. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä on tehty koko kantakaupungin kattava liito-oravaselvitys, jonka laadinnassa on hyödynnetty Hervantajärven asemakaavan yhteydessä tehtyjä liitooravaselvityksiä ja päinvastoin. Osayleiskaavan vastaisuus Valitus: Asemakaava on Hervantajärven osayleiskaavan vastainen. Ei ole huomioitu osayleiskaavan mukaista viheryhteyttä itään. Osayleiskaavakartassa on merkitty että alueelle voi rakentaa enintään kolmesta viiteen kerrosta, mutta asemakaavassa on kuusikerroksisia ja yksi jopa kahdeksan kerroksinen rakennus.
5 Vastine: Asemakaava noudattaa voimassa olevan osayleiskaavan pääperiaatteita. Osayleiskaavaan nähden on kuitenkin rakennettavia alueita supistettu asuntoalueen reunoilta ja lisäksi sen keskiosiin sijoittuvaa viheraluetta on laajennettu huomattavasti luontoarvojen suojelemiseksi. Näiden muutoksien jälkeen osayleiskaavassa esitetty erillinen viheralueelle sijoittuva viheryhteys itään ei ollut enää kaupunkirakenteen kannalta tarkoituksenmukainen, sillä se olisi pilkkonut liiaksi korttelirakennetta. Sekä Hervannan nykyisille asukkaille että kaava-alueen uusille asukkaille muodostuu kuitenkin hyvät kulkuyhteydet virkistysalueille. Uuden asuinalueen sisäinen kulkuverkosto kytkeytyy Hervannan ja Ruskonkehän varren kevyen liikenteen verkostoon Ruskonkehän alikulun kautta. Ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin on alueelta monipuoliset yhteydet. Puistokatutyyppisen Makkarajärvenkadun kevyen liikenteen väylä tarjoaa yhteyden itään Lintuhytin asuinalueen suuntaan. Kortteleiden keskelle sijoittuvasta Joutsenpuistosta on säteittäisiä yhteyksiä pientalovaltaisten kortteleiden välistä Hantanraittia myöten itään ja Hakkisenraittia myöten kaakkoon. Lisäksi nykyinen Salmenkalliontie tarjoaa yhteyden etelän suuntaan. Mittakaava pohjautuu osayleiskaavaan, mutta 2-kerroksisen pientalorakentamisen ja erityisesti omakotitalojen osuutta on kuitenkin lisätty Makkarajärvenkadun eteläpuolella kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden vuoksi ja tätä on kompensoitu lisäämällä osittain kerrostalorakentamisen tehokkuutta keskeisillä alueilla Makkarajärvenkadun pohjoispuolella. Kerrostaloista on valtaosa 5-kerroksisia, mutta alueen keskiosassa joukkoliikenteen pysäkin läheisyydessä on 6-kerroksisia pistetaloja sekä yksi 8- kerroksinen rakennus maamerkkinä lähikaupan ja torin vieressä. Asuinalueen keskelle sijoittuvat muutamat korkeammat rakennukset eivät juurikaan näy asuinalueen ulkopuolelle, mutta sisäiseen kaupunkikuvaan ne tuovat kaivattua vaihtelua ja korostuksia. Rakennetut korttelialueet on rajattu osayleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia suppeammiksi, mikä sekin puoltaa että osa rakentamisesta voi olla hieman yleiskaavassa esitettyä tehokkaampaa. Puuttuvat ja vanhentuneet selvitykset Valitus: Asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen. Asemakaavaa laadittaessa ei ole tehty riittävästi selvityksiä ympäristövaikutuksista mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Luontoselvitykset (hyönteiset, valkolehdokki, sienet, saukko, lepakot, linnusto) on laiminlyöty liito-oravaa lukuun ottamatta. Myös kaupunkirakenteen laajenemisen vaikutukset on jätetty selvittämättä niin asukkaiden virkistystarpeen kuin kaupungin tarjoamien palveluiden osalta.
6 Vastine: Asemakaavan kokonaisrakenne pohjautuu valtuuston hyväksymään lainvoimaiseen Hervantajärven osayleiskaavaan, joka puolestaan pohjautuu Hervantajärvi- Rusko maisema- ja ympäristöselvityksen luontoselvityksiin ja maankäytön suosituksiin. Asemakaavaselostuksessa on arvioitu keskeiset vaikutukset rakennetun ympäristön osalta yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, asumiseen ja palveluihin. Luonnonympäristön osalta on arvioitu vaikutukset maisemarakenteeseen, maisemakuvaan, luonnon oloihin, liito-oravan elinympäristöön ja kulkuyhteyksiin sekä hulevesiin. Lisäksi on arvioitu keskeiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä ekotehokkuuteen ja energiatalouteen. Viranomaiset eivät ole esittäneet tarvetta selvitysten täydentämiseksi. Liito-orava Valitus: Kaava-alueen pohjoisin liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka jää saarroksiin, koska ainoastaan pohjoinen yksisuuntainen kulkuyhteys säilyy. Tämän kompensaationa on pääkadulle esitetty istutettavaksi liito-oravan kulkureitiksi soveltuvaa puustoa. Tuhoutuvien kulkuyhteyksien korvaamiseksi esitetyt istutukset on tehtävä vuosia ennen rakennustöiden aloittamista eikä asemakaavan yhteydessä ole esitetty mitään tällaista suunnitelmaa. Esitetty hehtaarin suuruinen yhtenäinen viheralue asemakaava-alueen keskellä ei riitä liito-oravan elinpiiriksi. Kaavan liitteenä olevan viranomaisneuvottelun muistion mukaan Pirkanmaan ELY-keskus on pitänyt ongelmallisena alueelle tehtävää viemärilinjausta ja liian pientä suojapuustoa alueella olevien liito-oravan pesäpuiden ympärillä. Raitiotien linjaaminen Arkkitehdinkadulta Hervantajärvelle hävittää ja heikentää Tohtorinpuiston ja Ramppipuiston liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Vastine: Kaava-alueen liito-oravaselvitystä on päivitetty kaavan valmistelun aikana ja lisäksi myös laajemmin raitiotiehankkeen suunnitteluun liittyen. Viimeisin liitooravaselvitys tehtiin huhtikuussa 2016. Selvityksien pohjalta on asuinalueen keskiosan viheralueiden rajaus ja kaavamerkinnät tehty sellaisiksi, että saadaan säilytettyä liitooravan elinympäristön ydinalueet, maastossa havaitut pesäpuut sekä kulkuyhteys asuinalueen lävitse ja edelleen Ruskonkehän yli Ramppipuistoon. Asuinalueen halkaiseva vihervyöhyke on leveydeltään 90-130 metriä ja havaitut pesäpuut sijoittuvat osaksi laajempaa metsäkuviota. Elinympäristön osana toimivat alueet on osoitettu merkinnällä sl-17: Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkana säilytettävä ja kehitettävä alueen osa. Alue tulee säilyttää puustoisena. Metsänhoidossa tulee turvata liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä ruokailupuiden säilyminen. Kulkuyhteytenä toimivat alueet on osoitettu merkinnällä sl-18: Tärkeä liito-oravan kulkuyhteytenä säilytettävä ja kehitettävä alueen osa. Liito-oravan elinolosuhteiden ja kulkureittien turvaamiseksi alu-
7 eella tulee säilyttää ja istuttaa lajiltaan, kooltaan ja tiheydeltään liito-oravalle suotuisaa puustoa. Makkarajärvenkadun katualueen keskiosaan välisaarekkeelle lisättiin merkintä sl-13: Alueen osa, jolle tulee istuttaa liito-oravan kulkureitiksi soveltuvaa puustoa. Yleismääräyksen mukaisesti viheralueille sijoittuvien ohjeellisten kulkureittien ja maanalaisten johtojen suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava alueen luontoarvot. Makkarajärvenkadun sekä Joutsenpuiston ja Hyypiänpuiston toteutus tulee suunnitella siten, että liito-oravan kulkuyhteys kadun yli säilyy. Liito-oravan kulkureitiksi soveltuvan puuston istutus katualueen keskisaarekkeeseen (sl-13) sekä sen läheisyyteen Joutsenpuiston ja Hyypiänpuiston reunoille tulee toteuttaa, ennen kuin puusto poistetaan katualueelta keskisaarekkeen eteläpuolelta. Näin menetellen liitomatka Makkarajärvenkadun yli ei muodostu missään vaiheessa liian pitkäksi. Edellä mainittujen toimenpiteiden pohjalta voi todeta, että rakentaminen ei merkittävästi heikennä liito-oravan elinympäristöä ja kulkuyhteyksiä. Kompensaationa olisi kuitenkin hyvä turvata laajempi pohjois-etelä-suuntainen yhteys vahvistamalla Ruskonkehän ylityksiä istutuksin. Istutettavat paikat voisivat olla kaava-alueen länsipuolella, keskiosassa Ramppipuiston kohdalla (Hyypiän suojaviheralue) ja itäreunalla (Heinurin suojaviheralue). Tekeillä olevassa Tampereen kantakaupungin liito-oravaselvityksessä tarkastellaan liito-oravan elinympäristöverkostoja kokonaisuutena. Selvityksessä arvioidaan toimenpiteitä verkoston parantamiseksi kulkuyhteyksiä vahvistamalla ja harkitaan myös pöntötyksiä kompensaationa. Tohtorinpuisto ja Ramppipuisto eivät sisälly kaava-alueeseen. Oleellista pesäpuiden osalta on niiden sijoittuminen osana laajempaa metsäaluetta myös silloin, kun pesäpuut sijoittuvat metsän reunan läheisyyteen. Kuten valituksessakin on todettu, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan ympärille jätettävän suojavyöhykkeen leveydestä ei ole velvoittavaa säännöstä. Pirkanmaan ELYkeskuksen esittämä 30 metrin suojavyöhyke on ainoastaan sen näkemys asiasta. Kaavaehdotuksen mukainen noin 15 metrin suojavyöhyke on riittävä alueen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen säilyttämiseksi sekä niiden toiminnallisuuden turvaamiseksi. Lisäksi viereisillä alueilla Ruskonkehän tiesuunnitelmassa sekä Makkarajärvenkadun katusuunnitelmassa ja asuintonttien tontinkäyttösuunnitelmassa voidaan vielä varmistaa että näidenkin alueiden reunoille jää puustoa pesäpuiden suojaksi.
8 Virkistysalueiden riittävyys Valitus: Asemakaavassa ei ole tarpeeksi asukkaiden lähivirkistykseen soveltuvia alueita maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti. Makkarajärvi-Viitastenperän luonnonsuojelualueita ei ole tarkoitettu virkistykseen vaan suojeluun. Vastine: Asuntoalueen rakentumisesta huolimatta Ruskonkehän eteläpuolelle jää suunniteltujen luonnonsuojelualueiden lisäksi laajat yhtenäiset metsäiset alueet palvelemaan nykyisten ja uusien asukkaiden virkistystarpeita. Etäisyys Hervannasta laajoille luonnontilaisille metsäalueille hieman kasvaa, mutta katkeamattomien kulkureittien ansiosta yhteydet näille alueille kuitenkin säilyvät hyvinä. Näin ollen nykyisten sekä uusien asukkaiden mahdollisuudet sienestykseen, marjastukseen yms. ulkoiluun säilyvät edelleen varsin hyvinä. Asuinalueen sisäiset jalankulku- ja pyöräilyreitit kytkeytyvät ympäristön ulkoilureitteihin ja polkuihin. Ne tarjoavat Hervannan ja uuden asuinalueen asukkaille hyvät yhteydet ympäristön laajoille virkistysalueille sekä hiihtoreiteille. Kaava-alueen itäpuoleinen entinen maanvastaanottoalue maisemoidaan ja sitä kehitetään urheilu- ja virkistysalueena. Mahdollisia toimintoja ovat mm. skeitti, BMX-pyöräily, frisbee-golf ja jalkapallo. Asuntoalueen länsipuolelle sijoittuu uimaranta. Eteläpuolelle sijoittuu laajoja luonnonmukaisia viheralueita. Viheralueille on merkitty pääulkoilureitit sekä asuntoalueen sisäisten kulkureittien kytkeytyminen niihin. Mitoitus perustuu Hervantajärven osayleiskaavaan, viheralueita osayleiskaavaa enemmän mm. luontoselvitysten johdosta. Melu Valitus: Ruskonkehän varrelle on osoitettu asuntorakentamista alueelle, joilla valtioneuvoston ohjearvot melutasoista ylittyvät. Meluselvityksessä mainitut parvekelasitukset eivät poista tätä ongelmaa. Vastine: Alueelle tehdyn laskennallisen meluselvityksen perusteella valtioneuvoston päätöksessä annetut päivä- ja yöajan ohjearvotasot ylittyvät Makkarajärvenkadun ja Ruskontien varressa sijaitsevien rakennusten julkisivuilla. Äänitasoerovaatimus on pieni, minkä vuoksi kaavamääräyksissä ei ole tarpeen antaa äänen eristävyyttä koskevia määräyksiä julkisivurakenteen osalta. Sen sijaan mikäli parvekkeita aiotaan sijoittaa Makkarajärvenkadun ja Ruskontien puolelle, on niihin asennettava parvekelasitus ja tästä on asemakaavassa määräys. Asuinalueiden piha-alueilla tie- ja raitiovaunuliikenteen aiheuttama melu ei ylitä piha- ja oleskelualueille annettuja päivä- ja yöajan ohjearvoja. Ruskonkehän varren tonteilla sekä Makkarajärvenkadun alkupään varren tonteilla on
9 kuitenkin määräys, jonka mukaisesti rakennukset on sijoitettava siten, että ne suojaavat ulko-oleskelualueita liikenteen häiriöiltä ja lisäksi rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä hankkeen pohjalta laadittu meluntorjuntasuunnitelma. Vesistö Valitus: Asemakaava-alueella olevien luonnontilaisten lähteiden, norojen ja purojen luonnontilan vaarantamisesta ei ole selvitystä eikä niitä ole paikallistettu. Viemäriverkoston rakentaminen alueelle ja hulevesien johtaminen vaarantaa alueen vesitalouden. Tämän seurauksia Hervantajärven veden laatuun ei ole selvitetty riittävästi. Asemakaavaa on pidettävä vesilain 2 luvun 11 vastaisena. Alueelle ei ole tehty arseenimittausta eikä arseenipitoisuuksia ole otettu suunnittelussa huomioon, vaikka esimerkiksi Geologian tutkimuskeskus edellyttää tätä suurissa maansiirto- ja louhintatöissä, jottei arseenia pääse kulkeutumaan pohjaveteen tai pintavesiin. Vastine: Hulevesiselvityksen perusteella huleveden hallinnasta ei asianmukaisesti toteutettuna katsota olevan haittaa luontoarvoille. Hulevesien vaikutukset ympäristöön minimoidaan tonttikohtaisilla hulevesimääräyksillä ja osoittamalla alueet hulevesien viivyttämistä varten yleisille alueille. Merkittävin vaikutus on huleveden laadun oletettava heikkeneminen ja ajoittaiset rankkasateiden aiheuttamat ylivirtaamat. Huleveden hallinta toteutetaan pääosin maanpäällisillä painanteilla, joihin sitoutuu merkittävä osa huleveden laadullisesta kuormituksesta. Myös metsäalueen ojissa tapahtuu veden laadun paranemista ennen veden johtumista järveen. Suurin osa laadullisista vaikutuksista aiheutuu rakentamisen aikana. Kaavan yleismääräyksen mukaisesti yleisille alueille ja tonteille tulee jatkosuunnittelun yhteydessä laatia yksityiskohtaisemmat hulevesisuunnitelmat, joihin sisältyy myös rakentamisen aikaiset järjestelyt. Niissä tulee esittää ratkaisut, joilla hulevesien määrä ja laatu pysyy hyvänä kaikissa vaiheissa. Suunnitelma tulee hyväksyttää asianomaisella viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa. Kaava-alueen ja Hervantajärven välinen alue on nykytilaisena verrattain kostea ja alueelle johdetaan kaava-alueen vedet rakentumisen jälkeenkin olemassa olevan ojaston kautta. Säilytettävät avo-ojat on merkitty asemakaavakarttaa. Maankäytöllä ei ole suurta vaikutusta huleveden virtaussuuntiin ja kaava-alueen kunkin valuma-alueen vedet johtuvat lopulta Hervantajärveen. Louhinnan toteutus ja valvonta sekä maaperässä mahdollisesti olevan arseenin huomioon otto suoritetaan louhintaa ohjaavan lainsäädännön mukaisesti.
10 Katselmus Kaupunginhallitus katsoo, ettei katselmuksen toimittaminen asiassa ole tarpeen. Esko Vuoriston ym. valitus Perustelut tutkimatta jättämiselle Esko Vuoristo ei ole esittänyt valituksessa mainittujen valittajien antamia valtakirjoja valituksen tekemiseen. Lisäksi Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Suomen Maankäytön Seura ja Suomen Ympäristökamari ovat kaupungin käsityksen mukaan rekisteröimättömiä yhdistyksiä, eikä niillä siten ole valitusoikeutta. Perustelut hylkäämiselle Uusi kaavapäätös on virheellinen Valitus: Päätös on hallintolain vastainen, koska vanha päätös olisi pitänyt ensin poistaa erillisessä käsittelyssä. Kyse ei ole ollut asiavirheen korjaamisesta, vaan kokonaan uudesta päätöksestä. Kaupunginvaltuustolla ei ole ollut toimivaltaa oikaista hallintooikeudessa käsittelyssä olevaa asiaa. Asianosaiset eivät ole antaneet suostumustaan päätöksen korjaamiseen. Valtuuston päätöstä ei voi korjata hallintolain 50 :n mukaisesti uudella päätöksellä. Vastine: Hallintolain 50 :n mukaan viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen muun ohella, jos päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen. Selvityksen virheellisyys voi johtua lähinnä siitä, että päätöksen perusteena olleet tosiseikat eivät ole vastanneet todellisuutta. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen. Asiavirheen korjaaminen edellyttää, että asia käsitellään uudelleen ja asiassa annetaan uusi päätös (hallintolaki 52 ). Virheen korjaaminen edellyttää virheellisen päätöksen poistamista ja asian uutta käsittelyä. Päätöksessä olevan virheen korjaaminen on tarkoitettu ensisijaiseksi virheen korjaamistavaksi, joten viranomainen voi korjata päätöksessä olevan virheen, vaikka samaa asiaa koskeva valitus olisi samanaikaisesti vireillä hallintotuomioistuimessa.
11 Kaupunginvaltuuston päätöksessä 21.11.2016 76 on ollut hallintolain 50 :ssä tarkoitettu virhe, joka on korjattu hallintolain mukaisesti. Päätöksestä tehdyt valitukset ei ole estäneet virheen korjaamista. Kyse ei ole ollut korjaamisesta asianosaisen vahingoksi, eikä asiassa ole sellaisia asianosaisia, joiden olisi tullut antaa suostumuksensa korjaamiselle. Asiakirjapyyntöjen laiminlyönti Valitus: Eduskunnan oikeusasiamiehelle on jätetty asemakaavan 8192 asiakirjoja koskeva kantelu. Asemakaavaa koskevia diaariotteita ei ole määräaikaan eikä milloinkaan saatu. Osallinen ei ole voinut osallistua vuorovaikutteiseen suunnitteluun. Vastine: Vastoin kun valituksessa on väitetty, valittajalle on toimitettu asemakaavaa koskeva diaariote 19.9.2016. Sillä, että kanteluasiassa ei ole annettu ratkaisua kaavan hyväksymispäivään mennessä ei ole merkitystä nyt käsiteltävänä olevassa asiassa. Osallisten on ollut mahdollista tutustua asemakaavan valmisteluaineistoon nähtävilläoloaikoina palvelupiste Frenckellissä, missä voi myös pyytää kopioita aineistosta. Kaavan aineistot on lisäksi nähtävillä kaavoituksen nettisivulla. Muistutuksien vastaukset Valitus: Kaupunki ei ole antanut yksityiskohtaista perusteltua vastausta kaavaehdotusta koskevaan muistutukseen. Vastine: Kaavaehdotusta koskeviin muistutuksiin on vastattu yhdyskuntalautakunnan päätöksen 28.6.2016 204 sekä kaupunginvaltuuston päätöksen 21.11.2016 76 ja 20.2.2017 44 liitteessä Ehdotusvaiheen palaute ja vastineet. Ote yhdyskuntalautakunnan päätöksestä sekä linkki liitteenä olevaan kaupungin vastineeseen on lähetty 29.6.2016 sähköpostilla Vuoristolle, sekä uudelleen kaupunginvaltuuston päätösotteiden yhteydessä 30.11.2016 ja 2.3.2017. Lainvastainen vuorovaikutuskäytäntö, piittaamattomuus osallisvaikutuksesta sekä hyvän hallinnon ja julkisuusperiaatteen vastaisuus Valitus: Vuorovaikutusta ei ole järjestetty MRL:n edellyttämällä tavalla. Kaupungin virkaja luottamismiehet eivät piittaa millään tavalla osallisiksi ilmoittautuneiden tavoitteiden huomioimisesta saatikka esitetyistä muutosesityksistä. Osalliset kokivat, ettei kaupunki kykene vuorovaikutukseen sanelematta ennalta päätettyjä ratkaisuja.
12 Vastine: Vastoin valituksessa esitettyä vuorovaikutus on järjestetty kaikilta osin maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Kaavan eri vaiheiden aineistot ovat olleet nähtävillä kaupungin palvelupisteessä ja nettisivuilla. Mielipiteistä ja muistutuksista on laadittu yhteenvedot ja vastineet ja ne ovat menneet päätöksen tekijöille tiedoksi. Hervannassa kauppakeskus Duossa on järjestetty kaksi avointen ovien yleisötilaisuutta. Asemakaavan valmistelusta on sen kokoon nähden ollut kiinnostunut varsin pieni joukko, josta muutama aktiivinen taho on vastustanut asemakaavaa kokonaisuudessaan mielipiteissään ja muistutuksissaan. Asemakaavan alueella on voimassa lainvoimainen osayleiskaava, joka sitoo sekä kaavan valmistelijoita että päätöksen tekijöitä. Muutaman osallisen vastustus ei ole riittävä peruste luopua kokonaan asuinalueen asemakaavoituksesta. Asemakaavan osaratkaisuissa sen sijaan on voitu hyödyntää osallisilta tulleita näkemyksiä ja kaavaan on tehty isojakin muutoksia. Kaupungille tulleen yleisen kansalaispalautteen pohjalta on esimerkiksi asemakaava-alueen omakotitonttien määrää lisätty osayleiskaavaan nähden. Luontojärjestöjen mielipiteiden pohjalta taas on liitooravaselvitystä päivitetty useaan otteeseen, rakennettujen alueiden rajauksia on pienennetty, viheralueita laajennettu ja suojelumääräyksiä lisätty. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 :n mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, mikäli sitä on olennaisesti muutettu sen jälkeen, kun se on asetettu julkisesti nähtäville. 20.6.2016 tarkistettua asemakaavaehdotusta nro 8192 ei ole ollut tarpeen laittaa uudelleen nähtäville. Ehdotukseen tehdyt tarkistukset ovat olleet teknisluonteisia asemakaavaa tarkentavia sekä muistutuksissa tulleen palautteen huomioivia ja siten vähäisiä. Kaavoituksen keskeneräisyys, osayleiskaavan purkuhakemus Valitus: Korkeimmalle hallinto-oikeudelle on jätetty purkuhakemus Hervantajärven osayleiskaavasta. Siitä on seurannut, että asemakaavapäätös on tehty ennenaikaisesti. Vastine: Hervantajärven osayleiskaava on asemakaava-alueella voimassa oleva yleiskaava. Kaavakarttavirhe Valitus: Kaupunginvaltuuston kokouksen 21.11.2016 asemakaavakartta poikkeaa olennaisesti yhdyskuntalautakunnassa hyväksytystä asemakaavakartasta.
13 Vastine: Valtuuston päätöksessä 21.11.2016 76 ollut virhe on korjattu hallintolain 50 :n nojalla. Virheellinen hyväksymispäätös poistettiin ja kaavaehdotus hyväksyttiin oikean sisältöisillä liitteillä valtuuston päätöksellä 20.2.2017 44. Kantakaupungin yleiskaavan ja Hervantajärven osayleiskaavan vastaisuus Valitus: Asemakaava-alueelle on sijoitettu raitiotien päätepysäkki. Voimassa olevassa kantakaupungin osayleiskaavassa sekä Hervantajärven osayleiskaavassa ei ole sanaakaan kirjallisena tai piirrettynä raitiotiestä. Asemakaava on siis lainvoimaisen yleiskaavan ja osayleiskaavan vastainen. Asemakaava on näyttö raskaan asutuskuorman sijoittamisesta täysin väärään paikkaan. Asemakaavassa on rikottu kantakaupungin yleiskaavan viheryhteysverkkoa erityisesti itään ja pohjoiseen. Osayleiskaavassa on kerrostalojen maksimikorkeus 3-5 kerrosta, mutta asemakaavassa niitä on korotettu kuuteen ja jopa kahdeksaan. Salmenkalliontien länsipuolelle kaavoitettuihin asuintaloihin ei ole osoitettu minkäänlaista hulevesien saostus- eikä johdatusjärjestelmää. Vastine: Raitiotie sijoittuu asemakaava-alueella osayleiskaavassa esitetyille katualueille ja on siten osayleiskaavan mukainen ratkaisu. Asemakaava noudattaa muutoinkin voimassa olevan osayleiskaavan periaatteita. Osayleiskaavaan nähden on kuitenkin rakennettavia alueita supistettu asuntoalueen reunoilta ja lisäksi sen keskiosiin sijoittuvaa viheraluetta on laajennettu huomattavasti luontoarvojen suojelemiseksi. Näiden muutoksien jälkeen osayleiskaavassa esitetty erillinen viheralueelle sijoittuva viheryhteys itään ei ollut enää kaupunkirakenteen kannalta tarkoituksenmukainen, sillä se olisi pilkkonut liiaksi korttelirakennetta. Sekä Hervannan nykyisille asukkaille että kaava-alueen uusille asukkaille muodostuu kuitenkin hyvät kulkuyhteydet virkistysalueille. Uuden asuinalueen sisäinen kulkuverkosto kytkeytyy Hervannan ja Ruskonkehän varren kevyen liikenteen verkostoon Ruskonkehän alikulun kautta. Ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin on alueelta monipuoliset yhteydet. Puistokatutyyppisen Makkarajärvenkadun kevyen liikenteen väylä tarjoaa yhteyden itään Lintuhytin asuinalueen suuntaan. Kortteleiden keskelle sijoittuvasta Joutsenpuistosta on säteittäisiä yhteyksiä pientalovaltaisten kortteleiden välistä Hantanraittia myöten itään ja Hakkisenraittia myöten kaakkoon. Lisäksi nykyinen Salmenkalliontie tarjoaa yhteyden etelän suuntaan. Mittakaava pohjautuu osayleiskaavaan, mutta 2-kerroksisen pientalorakentamisen ja erityisesti omakotitalojen osuutta on kuitenkin lisätty Makkarajärvenkadun eteläpuolella kaavoitukselle asetettujen tavoitteiden vuoksi ja tätä on kompensoitu lisäämällä osittain kerrostalorakentamisen tehokkuutta keskeisillä alueilla Makkarajärvenkadun pohjoispuolella. Kerrostaloista on valtaosa 5- kerroksisia, mutta alueen keskiosassa joukkoliikenteen pysäkin läheisyydessä on 6- kerroksisia pistetaloja sekä yksi 8-kerroksinen rakennus maamerkkinä lähikaupan ja to-
14 rin vieressä. Asuinalueen keskelle sijoittuvat muutamat korkeammat rakennukset eivät juurikaan näy asuinalueen ulkopuolelle, mutta sisäiseen kaupunkikuvaan ne tuovat kaivattua vaihtelua ja korostuksia. Rakennetut korttelialueet on rajattu osayleiskaavassa esitettyjä aluerajauksia suppeammiksi, mikä sekin puoltaa että osa rakentamisesta voi olla hieman yleiskaavassa esitettyä tehokkaampaa. Asemakaavan määräykset ja hulevesisuunnitelma koskevat myös Salmenkallion länsipuolista asuinkorttelia. Vesilain vastaisuus Valitus: Makkarajärvi ja Hervantajärvi ovat lähes vedenjakaja-alueella sijaitsevia vesistöhaaransa ylimpiä järviä. Asemakaavan alue on toiminut Hervantajärven tärkeimpänä valuma-alueena, koska se ja Makkarajärvi saavat vetensä ainoastaan luonnollisesta sateesta. Iso asuntoalue on sijoitettu hyvin lähelle puhdasvetistä lähes erämaajärveä, vieläpä sen valuma-alueen yläjuoksulle siten, että kaikki asuinalueen hulevedet virtaavat loppujen lopuksi alapuoliseen järveen. Makkarajärvi toimii Hervantajärven vesipankkina ja päästää vain yli vuotavan vetensä kapeaa uomaa pitkin. Asemakaava-alueelta vesi valuu pääosin Uimarannanojaa pitkin ja kaltevaa maastoa myöten suoraan järveen. Edellä mainitut tekijät ovat Hervantajärven vedenlaadun vuoksi olennaisen tärkeitä. Niiden vaikutuksesta järven veden laatu säilyy tai romahtaa. Vastine: Hulevesiselvityksen perusteella huleveden hallinnasta ei asianmukaisesti toteutettuna katsota olevan haittaa luontoarvoille. Hulevesien vaikutukset ympäristöön minimoidaan tonttikohtaisilla hulevesimääräyksillä ja osoittamalla alueet hulevesien viivyttämistä varten yleisille alueille. Merkittävin vaikutus on huleveden laadun oletettava heikkeneminen ja ajoittaiset rankkasateiden aiheuttamat ylivirtaamat. Huleveden hallinta toteutetaan pääosin maanpäällisillä painanteilla, joihin sitoutuu merkittävä osa huleveden laadullisesta kuormituksesta. Myös metsäalueen ojissa tapahtuu veden laadun paranemista ennen veden johtumista järveen. Suurin osa laadullisista vaikutuksista aiheutuu rakentamisen aikana. Kaavan yleismääräyksen mukaisesti yleisille alueille ja tonteille tulee jatkosuunnittelun yhteydessä laatia yksityiskohtaisemmat hulevesisuunnitelmat, joihin sisältyy myös rakentamisen aikaiset järjestelyt. Niissä tulee esittää ratkaisut, joilla hulevesien määrä ja laatu pysyy hyvänä kaikissa vaiheissa. Suunnitelma tulee hyväksyttää asianomaisella viranomaisella, joka myös valvoo rakentamisaikaista hulevesien hallintaa. Kaava-alueen ja Hervantajärven välinen alue on nykytilaisena verrattain kostea ja alueelle johdetaan kaava-alueen vedet rakentumisen jälkeenkin olemassa olevan ojaston kautta. Säilytettävät avo-ojat on merkitty asemakaavakarttaa. Maankäytöllä ei ole suurta vaikutusta huleveden virtaussuuntiin ja kaava-alueen kunkin valuma-alueen vedet johtuvat lopulta Hervantajärveen. Louhinnan toteutus ja valvonta sekä maaperässä
mahdollisesti olevan arseenin huomioon otto suoritetaan louhintaa ohjaavan lainsäädännön mukaisesti. 15 Selvitysten puutteellisuus (direktiivilajit, liito-orava, kasvillisuus, hyönteiset, vaikutukset luonnonsuojelualueeseen, meluvaikutukset) Valitus: Liito-oravan ja muiden direktiivilajien selvitykset on hatarasti selvitettynä. Alueella on metsälehmuksia ja haapojen pinnalla raidankeuhkojäkälää. Harvinaisia hyönteislajeja on tavattu. Ei ole selvitetty asuinalueen vaikutusta välittömästi itäpuolella sijaitseva luonnonsuojelualueen luontoarvoihin tai sen pysyvyyteen suojelunarvoisena. Rakentamisen aikana aiheutuisi monen vuoden ajan melua, mikä karkottaisi kaikki lajit pois alueelta. Toisaalta valmiin asuinalueen liikenne aiheuttaisi uuden melulähteen, joka estäisi lajiston palaamisen alueelle. Veisi vuosikymmenien ajan että vähäinen lajisto voisi uusiutua. Asemakaava ei selvitä muutoksen vaikutusta alueella. Vastine: Asemakaavan kokonaisrakenne pohjautuu valtuuston hyväksymään lainvoimaiseen Hervantajärven osayleiskaavaan, joka puolestaan pohjautuu Hervantajärvi- Rusko maisema- ja ympäristöselvityksen luontoselvityksiin ja maankäytön suosituksiin. Kaava-alueen liito-oravaselvitystä on päivitetty kaavan valmistelun aikana ja lisäksi myös laajemmin raitiotiehankkeen suunnitteluun liittyen. Viimeisin liito-oravaselvitys tehtiin huhtikuussa 2016. Asemakaavaselostuksessa on arvioitu keskeiset vaikutukset rakennetun ympäristön osalta yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, asumiseen ja palveluihin. Luonnonympäristön osalta on arvioitu vaikutukset maisemarakenteeseen, maisemakuvaan, luonnon oloihin, liito-oravan elinympäristöön ja kulkuyhteyksiin sekä hulevesiin. Lisäksi on arvioitu keskeiset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä ekotehokkuuteen ja energiatalouteen. Suullinen käsittely ja katselmus Kaupunginhallitus katsoo, että suullisen käsittelyn järjestäminen asian selvittämiseksi on ilmeisen tarpeetonta. Myöskään katselmuksen toimittaminen asiassa ei ole tarpeen. Oikeudenkäyntikulut Hallintolainkäyttölain mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä. Kaupunginhallitus katsoo, että ei ole
kohtuutonta, että valittaja pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Oikeudenkäynti ei ole aiheutunut viranomaisen virheestä. 16 Tampere TAMPEREEN KAUPUNGINHALLITUS