SIDOSRYHMÄMARKKINOINTI YRITYSPÄIVÄ

Samankaltaiset tiedostot
SIDOSRYHMÄMARKKINOINTI YRITYSPÄIVÄ

PROJEKTISUUNNITELMA EXPEDITUS NOVUS Laatija: Kati Laitinen Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Versio:7

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

IIZT4020 Projektitoiminta

Välipalautejärjestelmän suunnittelu ja toteutus Teollisuuden ja luonnonvarojen osaamisalalla

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2018 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Matka 2004 messut ja opiskelijat messuesittelijöinä

Viestintä tukee muutosta

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

Oppimispäiväkirja Nimi:

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Oppisopimuksen brändi, onko sitä, tulisiko olla? Miten brändi luodaan? Tuukka Turunen Contium Oy

ECVET tulee, oletko valmis!

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

KOULUN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Liite koulun opetussuunnitelmaan

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU käyttöjärjestelmässä -projekti

Hyrian ja Laurean jatkoväylä projektiopintomalli

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

VAPAAEHTOISTYÖN PORTFOLIO MAAHANMUUTTAJILLE

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Canorama 2008 projekti

OPPILASKUNTA TOIMINTAKERTOMUS

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

MINNO Innovaatioprojekti 2014 Loppukatselmus. Simanitas Promootiovideo hankkeelle Lapinlahden Lähde

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.

ECVET tulee, oletko valmis!

Oppimisen arviointia käytännön työtehtävissä oppimisen arviointi itsearvioinnin kehittäjänä M-L Haapa-alho / NAO

LOPPURAPORTTI Paperikonekilta Versio 1.0

Yhteisöviestinnän johtaminen Tavoitteet, sisältö ja muodot

Valtion yhteiset osaamiset

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

MATKA 2004 MESSUT JA OPISKELIJAT MESSUESITTELIJÖINÄ

Pinja Hietalahti, Heidi Kylmäaho, Juhana Mykrä Loppuseminaari Projektiopiskelu (6 op) Koulutusteknologian perusopinnot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie Helsinki

TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS Siilinjärvi

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

Sisällysluettelo. 1. Yleistä Urheilijamäärät lukuvuonna Opiskelu Valmennus Tukipalvelut... 7

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

CoReorient Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

Kuntaratkaisut Kuntamarkkinat Mika Silvennoinen Miia Vahlsten

Hankkeen viestintäsuunnitelma

Suurten tutkimusprojektien johtoryhmätyöskentely Mika Lautanala

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän maalaiskunnan kuntajakoselvityksen viestintäsuunnitelma

OPINTO-OPAS

Canorama 2008 projekti

Viestintästrategia vuosille

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Kymenlaakson Rakennusperinneyhdistys Iisakki ry. Toimintakertomus

Lapin korkeakoulukonsernin graafisen ohjeiston sovellusohje

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Nuorisofoorumi Yrittäjämäinen asenne, yrittäjyys

KUNNON KAPINA KAINUUSSA

TOIMINTAKERTOMUS 1 TOIMINTAKERTOMUS Siilinjärvi

Viestintäsuunnitelma 2015

Joko tiedät, mikä on SeAMK FramiPro Opiskelijainfot syksy 2013

Mitä arvioitiin?

Verkkopokerijärjestelmä. Loppuraportti Ryhmä Kanat Ohjelmistotuotantoprojekti, syksy 2008

AVOIMEN AMK:N VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISVERKOSTO Maaliskuu 2017 TOIMINTAKERTOMUS Johdanto

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

KUNNON KEVÄTPÄIVÄ Liikunta yhdistää Kainuussa-

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Talotekniikan projektitoimisto

Väestörekisterikeskuksen (VRK) toimialariippumattomien ict-tehtävien toimintosiirtoprojektin loppuraportti 1.0

Mobiili oppimisympäristö pienkoululla

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

Maailma kylässä -festivaalin näytteilleasettajatutkimus Sanna Myllymäki

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Joustavasti verkossa ERIVERIA.FI

Korkeakoulurajat ylittävän opiskelun toteutus. Opetuksen tietojärjestelmien integraatioprojekti

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari

Potkua peruskoulun tvt-taitoihin sekä sosiaalisen median käyttöön Jyväskylä, Oskari Uotinen viestintäkonsultti, yrittäjä

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

ECVET tulee, oletko valmis!

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Tiedottamalla näkyväksi. Inkeri Näätsaari

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Kestävä Rakentaminen -klusteri

OSAA! Oppimisen seuranta ja arviointi alkuopetuksessa. KELPO koulutus. Mälkönen 2013

Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Vinkkejä hankeviestintään

RES-Kouluttajan hyväksymishakemus

Oppilaan oppimisen etenemisestä selvityksen tehneet opettajat

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

VIESTINTÄSUUNNITELMA

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

Seutuhallitus vastaa kuntayhtymän viestinnästä ja tiedottamisesta. Seutuhallitus hyväksyy viestintäperiaatteet.

Transkriptio:

LOPPURAPORTTI SIDOSRYHMÄMARKKINOINTI YRITYSPÄIVÄ Laatijat: Eronen Auli, Halonen Maarit, Hiltunen Pinja, Itkonen Anna, Laatikainen Katja, Pesonen Janne-Pekka, Rimpiläinen Osmo, Turunen Riitta, Venäläinen Marjut Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Versio: Hyväksynyt:

Projektin nimi SISÄLTÖ 1 PROJEKTIN TAUSTA...1 2 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET...1 2.1 Projektin sisällölliset tavoitteet ja saavutetut tulokset...1 2.2 Projektin kulku vaiheittain...1 3 PROJEKTIN ARVIOINTI PÄÄPIIRTEITTÄIN...3 3.1 Missä onnistuttiin?...3 3.2 Mitkä asiat koettiin ongelmiksi?...3 4 PROJEKTIN ORGANISAATIO...4 5 PROJEKTIN TALOUS...5 6 OPPIMISEN ARVIOINTI...5 6.1 Oppimistuotokset...5 6.2 Projektin resurssit...6 6.3 Taustateoriat, ajattelumallit...6 6.4 Organisaatio...7

1 PROJEKTIN TAUSTA Ammattikorkeakoululainsäädäntö edellyttää ammattikorkeakouluilta alueellista vaikuttavuutta ja tiivistä yhteistyötä yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Kajaanin ammattikorkeakoulu haluaa tehdä itseään entistä tunnetummaksi kainuulaisten yritysten keskuudessa. Yrityspäivä oli Kajaanin ammattikorkeakoulun sidosryhmille suunnattu verkostoitumistapahtuma. Tapahtuman kautta haluttiin vaikuttaa positiivisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun imagoon kainuulaisten yrittäjien ja muiden yrityselämän edustajien keskuudessa. 2 PROJEKTIN YKSILÖIDYT TAVOITTEET JA SAAVUTETUT TULOKSET 2.1 Projektin sisällölliset tavoitteet ja saavutetut tulokset Projektin tavoitteena oli Kajaanin ammattikorkeakoulun tunnettuuden parantaminen sekä yhteistyön kehittäminen kainuulaisten yritysten ja Kajaanin ammattikorkeakoulun välillä. Projektissa toteutettiin sidosryhmille suunnattu SEMMA64 -yritysseminaaripäivä 19.3.2004. Lisäksi projektiin tuotettiin markkinointi- ja tiedotusmateriaalia ja MultiMaker-esitys Kajaanin ammattikorkeakoulun internetsivuille. Yritysseminaari oli osa viikolla 12 järjestettyä sidosryhmäviikkoa sekä Kainuun Yrittäjät ry:n 70-vuotisjuhlavuoden tapahtumia. Yritysten ja liike-elämän edustajia oli seminaarissa noin 150. Lisäksi paikalla oli Kajaanin ammattikorkeakoulun henkilökuntaa ja opiskelijoita. Seminaaripäivä sai julkisuutta sanomalehdissä ja radiossa. Kokonaisuutena seminaari edisti Kajaanin ammattikorkeakoulun tunnettuutta ja paransi sen imagoa. Markkinointi- ja tiedotusmateriaali sekä MultiMaker-esitys olivat ammattitaitoisesti toteutettuja. 2.2 Projektin kulku vaiheittain Projekti alkoi syyskuussa 2003, jolloin projektiryhmän muodostivat KHL2Y:n opiskelijat Pinja Hiltunen, Katja Laatikainen, Janne-Pekka Pesonen ja Marjut Venäläinen, KHL2M:n opiskelija Maarit Halonen sekä KHL0H/M opiskelija Osmo Rimpiläinen. Syksyn aikana laadittiin projektisuunnitelma, projektin aikataulu- ja tehtäväluettelo sekä viestintäsuunnitelma. Seminaaripäivän visuaalisen ilmeen, julisteen, esitteen ja ilmoittautumislomakkeen suunnittelutyö aloitettiin myös ennen vuoden C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 1

vaihdetta. Syksyllä tutustuttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen Aula -Heinonen: Maine - menestystekijä sekä Åberg: Viestinnän johtaminen. Tammikuussa 2004 projektiryhmään liittyivät KHL1Y-ryhmän opiskelijat Auli Eronen, Anna Itkonen, Sanna Malinen ja Riitta Turunen. Ennen tapahtumaa viimeisteltiin ja toteutettiin tapahtumalle logo, mainosjuliste, sähköpostiennakkomainos, esitelehtinen, kutsukirje seminaariin, ilmoittautumislomake, lehtiartikkeleita, erilaisia lehdistötiedotteita, kutsukirje lehdistötilaisuuteen ja sähköpostivahvistus seminaariin ilmoittautuneille. Julisteita jaettiin Kainuun kuntiin ja kutsukirjeitä liitteineen lähetettiin yhteensä 993 kappaletta Kainuun Yrittäjät ry:n jäsenyritykselle sekä muille kainuulaisille yrityksille. Muun muassa kaikkien Kainuun Osuuspankkien edustajia oli kutsuttu seminaariin. Postitukseen liittyen projektiryhmän jäsenet päivittivät Kajaanin ammattikorkeakoulun WineYardosoitejärjestelmän. Projektiryhmä vastasi myös tilavarauksista, niiden järjestelyistä, tarjoiluista, liikennejärjestelyistä ja opasteista Kajaanin ammattikorkeakoulun kampusalueella. Projektiryhmä vastasi omalta osaltaan koko päivän onnistumisesta. Projektityöntekijät huolehtivat sekä luennoitsijoista että seminaarivieraista. Seminaaripäivän ohjelman juonto oli myös opiskelijoiden vastuulla. Päivän aikana projektiryhmä haastatteli ja kuvasi seminaariyleisöä Kajaanin ammattikorkeakoulun tiedotuslehti Viisariin ja MultiMaker-esitykseen. Luennoista kirjoitettiin muistiinpanot, joita hyödynnettiin lehtiartikkeleissa sekä MultiMaker-esityksessä. Seminaaripäivän artikkelien lisäksi projektiryhmä teki gallupin myös Avoimien ovien päivänä 20.3.2004. Tapahtuman jälkeen luennoitsijoille toteutettiin ja lähetettiin henkilökohtaiset kiitoskirjeet. Projektiryhmä työsti tekstit ja kuvat Viisari-lehden artikkeleihin. Projektiryhmä suunnitteli ja toteutti Multi- Maker-esityksen seminaaripäivästä Kajaanin ammattikorkeakoulun internet-sivuille. Tapahtumaan kutsutuille yrittäjille ja liike-elämän edustajille tehtiin saatekirje, joka postitettiin yhdessä Viisarilehden kanssa. Projektiryhmän jokainen jäsen kirjoitti oman oppimisen arvioinnin ja loppuraportti tehtiin yhteistyössä. C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 2

3 PROJEKTIN ARVIOINTI PÄÄPIIRTEITTÄIN 3.1 Missä onnistuttiin? Projektin kuluessa onnistuttiin parantamaan Kajaanin ammattikorkeakoulun tunnettuutta ja kertomaan yrityksille Kajaanin ammattikorkeakoulun tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista. Seminaaripäivä saavutti kohtuullisen paljon huomiota tiedotusvälineissä, mikä edesauttoi tunnettuuden saavuttamista. SEMMA64 -yritysseminaarin visuaalinen ilme onnistui erinomaisesti ja ilme oli yhtenäinen. Yleisö tavoitettiin hyvin ja saatiin tulemaan paikalle. Paikalla olevat ilmaisivat tyytyväisyytensä järjestettyyn tilaisuuteen ja he toivoivat, että vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestettäisiin jatkossakin. 3.2 Mitkä asiat koettiin ongelmiksi? Yhtenä projektin heikkoutena oli yhteisten palaverien vähäisyys. Projektiryhmän kokoontuessa vain kerran viikossa, keskusteltavia aiheita kertyi paljon yhdelle tapaamiskerralle. Tämä olisi voitu välttää, jos tapaamiskertoja olisi ollut useammin. Palaverien vähyyden takia projektin eteneminen ajoittain kangerteli. Varsinainen tilannekatsaus yksilötasolla jäi joissakin palavereissa puutteelliseksi. Tämä ilmeni esimerkiksi epätietoisuutena siitä, missä vaiheessa projekti oli milloinkin menossa, vaikka jokaisesta palaverista kirjoitettiin ja lähetettiin sähköpostilla muistio kaikille projektiryhmän jäsenille. Projektin merkitys Kajaanin ammattikorkeakoulun tunnettuudelle ja imagolle oli merkittävä. Tästä johtuen ohjaavan opettajan rooli oli kohtalaisen suuri. Jotkut projektiryhmän jäsenet olisivat toivoneet enemmän vastuuta ja oivaltamista oman toiminnan kautta. Projektissa eri ryhmien opiskelijoilla olikin erilaisia oppimistavoitteita, kuten KHL1Y-ryhmällä projektin hallinnoinnin oppiminen. Vastuu ei kuitenkaan jakautunut riittävän tasaisesti, sillä osa projektiryhmän jäsenistä tunsi turhautuvansa projektin aikana. Osalle jäsenistä taas kertyi ajoittain paljonkin työtä. Se, että projektin toimeksianto tuli Kajaanin ammattikorkeakoulun johtoryhmältä, sekä projektin tärkeys Kajaanin ammattikorkeakoulun imagolle, vaikuttivat osaltaan vastuun jakautumiseen ja ohjaavan opettajan vahvaan rooliin. Jatkossa olisi opiskelijoiden kehittymisen ja oppimisen kannalta parempi, jos opiskelijoille annettaisiin enemmän vastuuta. Mutta on kuitenkin huomioitava myös projektin tärkeysaste. SEMMA 64 -yrityspäiväprojektissa ei ollut varaa epäonnistumiseen. C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 3

4 PROJEKTIN ORGANISAATIO Projektin ohjausryhmään kuuluivat Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kari Juntunen sekä muu johtoryhmä. Projektinjohtajana ja ohjaavana opettajana toimi markkinoinnin lehtori Mervi Väisänen. Projektipäällikkönä toimi tradenomiopiskelija Auli Eronen, ja asiantuntija-apua antoi markkinointisuunnittelija Henna Roivainen. Viestintäosuuden vastaavana toimi Riitta Turunen, MultiMakeresitysosuuden vastaavana Sanna Malinen ja materiaaliosuuden vastaavana Anna Itkonen. Projektityöntekijöinä toimivat Maarit Halonen (viestintä ja MultiMaker), Pinja Hiltunen (käytännön järjestelyt ja Wineyard-päivitys), Katja Laatikainen (viestintä ja tiedottaminen), Janne-Pekka Pesonen(käytännön järjestelyt ja Tom Pöystin isäntänä toimiminen), Osmo Rimpiläinen (graafinen ilme) ja Marjut Venäläinen ( käytännön järjestelyt ja Wineyard-päivitys). PROJEKTIN ORGANISAATIO Ohjausryhmä: Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori Kari Juntunen sekä muu johtoryhmä Projektin johtaja: Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinoinnin lehtori Mervi Väisänen Projektipällikkö: tradenomiopiskelija Auli Eronen Asiantuntijaryhmä: Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Henna Roivainen Viestintävastaava: tradenomiopiskelija Riitta Turunen MultiMaker-vastaava tradenomiopiskelija Sanna Malinen Materiaalivastaava tradenomiopiskelija Anna Itkonen Projektiryhmä: tradenomiopiskelijat Maarit Halonen, Pinja Hiltunen, Katja Laatikainen, Janne-Pekka Pesonen, Osmo RImpiläinen, Marjut Venäläinen Kuva 1: Projektin organisaatio C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 4

5 PROJEKTIN TALOUS Projektiryhmä ei vastannut budjetista. Tapahtuma toteutettiin Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointibudjetin puitteissa. 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Jokainen projektiryhmän jäsen arvioi omaa oppimistaan oman oppimisen arviointi lomakkeessa. Projektiryhmän jäsenten yhteinen näkemys projektin onnistumisesta on seuraavanlainen. Projektin aikana suoritettiin paljon ryhmätyötä, ja sen myötä opimme toimimaan erilaisten ihmisten kanssa yhteistyössä, ottamaan huomioon toisten näkökulmia sekä mielipiteitä. Kommunikointitaitojen merkitys korostuu tiimityöskentelyssä, sillä on tärkeää että kommunikoidaan selkeästi ja niin että viesti menee aina perille. Opimme projektin aikana seuraavaa: suullista ja kirjallista viestintää, sanomalehtityötä, MultiMedian tekemistä, kokoustaitoja, graafista suunnittelua sekä sisäisen tiedottamisen osa-alueita. 6.1 Oppimistuotokset Syksyllä 2003 aloittaneen projektiryhmän oppimistavoitteiksi asetettiin projektioppiminen, eli projektitoiminnan perusteiden oppiminen ja kehittäminen sekä omien projektin toteutus valmiuksien parantaminen. Henkilökohtaisiin oppimistavoitteisiin useilla opiskelijoilla oli määritelty myös verkostoituminen ja henkilökohtaisten vahvuuksien kehittäminen. Jokainen opiskelija arvioi omien oppimistavoitteiden täyttymistä oman oppimisen arviointilomakkeessa. KHL1Y-ryhmän opiskelijoiden yhteisenä oppimistavoitteena oli perehtyä projektihallinnointiin. Yksilöllisinä oppimistavoitteina projektissa mukana olleilla KHL1Y-ryhmän opiskelijoilla oli lisäksi: 1. projektipäällikön tehtävät (Auli Eronen) 2. viestintä, lehdistötiedottaminen (Riitta Turunen) 3. MultiMaker-esityksen suunnittelu ja toteuttaminen (Sanna Malinen) C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 5

4. materiaalin tuottaminen (Anna Itkonen) Projektityö työmenetelmänä oli KHL1Y-ryhmän opiskelijoille entuudestaan tuttua, mutta yksilölliset oppimistavoitteet syvensivät projektioppimista. Yksilölliset oppimistulokset löytyvät kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta oman oppimisen arvioinnista. 6.2 Projektin resurssit Projektiin oli varattu aikaa syksystä 2003 kevään 2004 loppuun. Projekti oli työläs, mutta suunnitellussa aikataulussa pysyttiin vastuunjaon ansiosta. Materiaalien suunnittelussa ja tuottamisessa ongelmaksi muodostui tilojen ja laitteiden käyttömahdollisuuden rajallisuus, koska päivällä muun muassa atk-luokat on varattu opetukseen. Väritulostimien vähäisyys ja värikopiokoneen puuttuminen aiheuttivat ongelmia työn toteutuksessa. Tulevaisuuden kannalta olisi hyvä, jos projektioppimiselle olisi varattu aivan oma erityinen tila tai luokka, jossa olisi tarvittavat konttoritarvikkeet sekä visuaalisten sovellusten tekemiseen tarvittavat materiaalit ja laitteet, kuten tietokone, väri- ja mustavalkotulostin. Lisäksi koulu voisi antaa projektiopintojen ajaksi opiskelijoiden käyttöön USB-muistitikkuja. 6.3 Taustateoriat, ajattelumallit Syksyllä 2003 aloittanut projektiryhmä tutustui syksyn aikana taustatietoja antavaan kirjallisuuteen, lukemalla kirjat Pekka Aula- Jouni Heinonen: Maine-menestystekijä sekä Leif Åbergin Viestinnän johtaminen. Lukemisen jälkeen projektiryhmä sekä ohjaava opettaja kokoontuivat keskustelemaan kirjojen sisällöstä, jonka ansiosta tiedon sisäistäminen parantui ja jokainen sai eri näkökulmia kirjan käsittelemiin asioihin. Lukemisen tavoitteena oli parantaa ja vahvistaa projektissa mukana olevien valmiuksia projektin toteuttamiseen. KHL1Y-ryhmän kokemus aiemmista oppimisprojekteista projektityöntekijänä antoi tarvittavan teoriataustan ja ajattelumallit projektin hallinnointiin. MultiMaker-esityksen suunnittelemista ja toteuttamista varten tarvittavat tiedot ja taidot osa projektiryhmästä opiskeli Uusmediat-kurssilla. Viestinnästä ja materiaalien tuottamisesta, muun muassa lehtiartikkeleiden ja lehdistötiedotteen kirjoittamisesta, löytyi teoriatietoa Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastosta. KHL1Y ryhmä tutustui projek- C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 6

tin aikana kirjallisuuteen, joka syvensi projektioppimisen tietoja ja taitoja: Åke Karlsson ja Anders Marttala: Onnistuneen projektin toteuttaminen Risto Pelin: Projektin johtamisen käsikirja Kortetjärvi-Nurmi: Viestillä tulokseen Kortetjärvi-Nurmi: Yrityksen viestintä 6.4 Organisaatio Kajaanin ammattikorkeakoulu antoi projektin toteuttamiseen sekä taloudellisia ja henkisiä resursseja hyvin. Yhteistyö projektin toimeksiantajan sekä yhteistyökumppani Kainuun Yrittäjät ry:n kanssa sujui hyvin ja projektin sidosryhmät suhtautuivat positiivisesti yritysseminaari-projektiin. SEMMA64 yritysseminaaria on hankala suoraan verrata toisiin projekteihin, koska osalla projektiin osallistuneista oppilaista projektikokemus on vähäinen ja on syytä muistaa että, SEMMA64 -yritysseminaari on luonteeltaan vielä uniikki. C:\Documents and Settings\SaijaP\Local Settings\Temporary Internet Files\OLKE\Semma loppuraportti.doc 7