Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Miksi aivot hyötyvät liikunnasta?

Taitojen oppimisesta VAT Pajulahti

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy T syksy 2004

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Mitä on taitovalmennus?

Tiekartta taitavaksi urheilijaksi

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivojen kehitys ja mentalisaatio

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Aivoterveysmateriaalia

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Ihmisen elämänkaari. Syntymä

Lean Leadership -valmennusohjelma

Arkistot ja kouluopetus

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma

LASTEN JA NUORTEN AIVOJEN YLEINEN HYVINVOINTI. Tiina Walldén

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

MILLAINEN MINÄ OLEN?

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö


HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Miksi johtavat ajatukset?

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

parasta aikaa päiväkodissa

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä Johanna Jussila

Psyykkinen toimintakyky

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Alueellinen koulutuspäivä Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko

VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPS Minna Lintonen OPS

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Lasten yksilölliset piirteet, stressivasteet, kielelliset ja kognitiiviset taidot, ja perhetausta päiväkotihoidon alkaessa Lasso tutkimusryhmä

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Kasva monipuolisuuteen. Kotka Sami Kalaja Kasva urheilijaksi Jyväskylässä

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Kielellistä tukea tarvitsevat lapset päivähoidossa / Barn med behov av språkligt stöd inom dagvården

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

OPETUKSEN JA OPPIMISEN PERUSTEET: Oppimisen käsitteitä P3, osa 2 Hannele Niemi syksy 2015

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén

Leikit ja pelit suomen kielen opetuksessa. Aurora Vasama Maahanmuuttajaopetuksen kehittämispäivä

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Toiminnallista lukemista 0 6-vuotiaille lapsille ja perheille

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa , Nisse Suutarinen

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Miksi koulu on olemassa?

Hyvän ohjauksen kriteerityö

LUOvUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma Kansalaisopisto luovan talouden toimintaympäristönä

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Lisää liikettä oppituntiin -tehokkaampaa oppimista yläkoulussa ja toisella asteella.

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Lapsuus- ja valintavaiheen voima- ja taitoharjoittelu uintiurheilussa. Sami Kalaja Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Koska aivoterveys on pääasia!

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

Mitä voin itse tehdä? Muutostyöpaja Anne Rantala

Koulutuksellisen syrjäytymisen riskija suojaavat tekijät: kognitiivisen ja psykososiaalisen kehityksen vuorovaikutus syntymästä 20 vuoden ikään

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Unelma hyvästä urheilusta

Aivot,'keho ja'mieli työelämässä. Tiina'Parviainen, Director,'Centre'for'Interdisciplinary'Brain'Research,' University'of'Jyväskylä

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Murrosikäisen kehitys

Transkriptio:

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 2

Hermosolu Aivojen toiminnan perusyksikkö Vastaanottaa, käsittelee ja lähettää tietoa (information) eteenpäin Hermosoluja on noin 100 miljardia ja niistä noin 70 miljardia sijaitsee pikkuaivoissa Hermosolulla on keskimäärin 1000 liitosta toisiin (hermo)soluihin Vastasyntyneellä on lähes kaikki hermosolut, mutta tuojahaarakkeet, viejähaarakkeet ja hermosoluliitokset (synapsit) syntyvät, lisääntyvät ja muovautuvat Hermosolut haarautuvat ja liittyvät toisiinsa hyökynä neljänteen ikävuoteen mennessä ja sitten taas 10-12 vuoden iässä 3

Hermosolu 4

Hermosoluverkko 5

Hermosolun tärkeät osat 6

Sähköinen viestintä 7

Solujen kemiallinen viestintä 8

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 9

Aivot 10

nenä Aivojen alueiden työnjako kielessä Sanojen lukeminen Sanojen kuuleminen takaraivo Sanojen ajatteleminen Sanojen lausuminen 11

Aivojen verkostot muistissa 12

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 13

Elämän vaiheet Elämän vaihe Alkaen Log vuosi 1. Hedelmöitetty munasolu Hedelmöitys 2. Vapaa alkiorakkula 1. päivä 10-4 3. Kiinnittynyt alkiorakkula 6. päivä 10-3 4. Alkio 4. viikko 10-2 5. Sikiö 3. kuukausi 10-1 6. Vauva 9. kuukausi 10 0 7. Lapsi 2.-3. vuosi 8. Teini 10. vuosi 10 +1 9. Aikuinen 20. vuosi 10. Ikääntyvä 45. vuosi 11. Vanhus 100. vuosi 10 +2 14

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 15

1. Solut jakautuvat 16

2 Solut siirtyvät kohdealuilleen 17

3 Solut erilaistuvat 18

4 Hermosolut kasvattavat tuoja- ja viejähaarakkeita sekä soluliitoksia 19

5 Monet hermosolut kuolevat 20

6 Monet soluliitokset vetäytyvät ja uusia syntyy 21

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 22

Hermosolun kypsyminen 23

Hermosoluliitosten lisääntyminen ja väheneminen Syntymä 2 vuotta 6 vuotta 24

Hermoratojen kehitys nopeuttaa aivojen toimintaa 25

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 26

Eri toimintoja toteuttavat hermosoluliitokset syntyvät eri aikoina 27

Herkkyysjaksot 28

Herkkyysjaksot.. 1-3 vuoden herkkyysjaksot Tarkka näkö Tunteiden hallinta Tavat Kieli Symbolit 3-6 vuoden herkkyysjaksot Ikätovereihin liittyvät sosiaaliset taidot Numerot 29

Hermosolu-liitosten lukumäärän muutos ikäkausittain 30

Toimintojen kehitys Yhdestä neljän vuoden ikään kehittyvät itsesäätelyyn, ongelmanratkaisuun, yhteisöllisyyteen, tunne-elämään, kielenkäyttöön ja muuhun viestintään liittyvät toiminnot Neljän ja 10 vuoden välillä ja murrosiän aikana hermosolut ja niiden yhteydet vähenevät valikoivasti Murrosiässä valkea aine lisääntyy ja harmaa aine vähenee erityisesti etuaivoissa Tunteet, yhteisöllisyys, arvot ja tavoitteellisuus 31

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 32

Perimä ja ympäristö Geenit tuottavat hermosolut ja aivoalueiden sisäiset ja niiden väliset yhteydet Ympäristö ja kokemukset hienosäätävät yhteydet: vahvistaen joitakin yhteyksiä ja poistaen toisia Hermoston muovautuvuus on ihmisaivojen sisäsyntyinen ominaisuus, joka mahdollistaa hermoston vapautumisen perimän rajoituksista 33

Kokemus muuttaa aivojen toimintaa Aivot kehittyvät valtavan nopeasti ensimmäisten elinvuosien aikana ja tarvitsevat niiden järjestäytymistä helpottavia kokemuksia Oppiminen johtaa hermoston toiminnan järjestäytymiseen, minkä vuoksi hermoston toiminta tehostuu Päivittäiset kokemukset lapsista huolehtivien aikuisten ja toisten lasten kanssa edesauttavat hermoston toiminnan tehostumista Aivojen muovautuvuus: 70% hermosoluliitoksista muuttuu päivittäin 34

Kasvutekijät mahdollistavat hermosolujen säilymisen ja kasvun 35

Hermoverkkojen käyttö säilyttää yhteydet Use it or lose it 36

Toisiinsa liittyvät hermoston tapahtumat langoittavat hermoston What fires together, wires together 37

Liitosten tehokkuudet muuttuvat: uusien vastaanottimien muodostuminen ja entisten häviäminen 38

Yhteenveto hermoston muovautuvuudesta Aivot kehittyvät kun niitä käytetään Jokainen kokemus ärsyttää joitakin hermostopiirejä ja jättää toiset itsekseen Toistuvasti käytetyt hermostopiirit vahvistuvat ja käyttämättömät menetetään mikä johtaa karsimiseen/typistämiseen 39

Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen muutokset kehityksen aikana Hermoston herkkyysjaksot Hermoston muovautuvuus Varhainen ja elinikäinen oppiminen 40

Oppimisen myytit ja tosiasiat Oppimista tapahtuu molemmissa aivopuoliskoissa ja ne ovat vahvasti keskenään viestiviä ja toisiinsa kytkeytyneitä Sukupuolella ei ole merkittävää vaikutusta hermoston muovautuvuuteen Aivot ovat herkempiä oppimaan tiettyjä asioita tietyissä kehitysvaiheissa, mutta mitään ehdottoman tärkeitä ajanjaksoja ei ole. Oppimista voidaan tehostaa tarjoamalla monipuolisia kokemuksia, mutta lapsen ympäristö on lähes poikkeuksetta riittävän monipuolinen oppimiselle Oppiminen on koko eliniän kestävä tapahtumasarja 41

Elinikäinen oppiminen Lapsen kokemat terveydelliset, taloudelliset ja sosiaaliset vastoinkäymiset kuormittavat kehittyvää hermostoa. Kehittyvien aivojen suojaaminen on välttämätön edellytys elinikäiselle oppimiselle. Vakaista, virikkeellisistä ja suojaavista suhteista muodostuva kasvuympäristö luo elämänkaaren kattavan pohja tehokkaalle oppimiselle. Jokaisen lapsen hermosto on muovautuva ja ensisijaisesti lapsi muovaa omaa hermostoaan. 42

YHTEENVETO Lapsen kehityksen tukeminen Olo- ja ihmissuhteiden pysyvyys - perusasioiden ollessa vakaita uusien asioiden oppimiseen jää enemmän voimavaroja Ohjaus uusien yhteyksien voimistuminen toiston avulla Leikkiminen, lukeminen, puhuminen ja laulaminen eri aivoalueiden ja niiden vuorovaikutuksen kehittyminen Ruokailu aivot tarvitsevat energiaa Päiväunet aivot lepäävät ja tallentavat muistijälkiä 43