JES, MINUSSA EI OLEKAAN MITÄÄN VIKAA! - Sensomotorisen kuntoutuksen hyöty asiakkaiden kokemana Mervi Heiskanen, Sari Venäläinen Opinnäytetyö, marraskuu 2004 Sosiaalialan koulutusohjelma, Mikkelin ammattikorkeakoulu Tiivistelmä, toukokuu 2007, TB/PEKU Tutkimus on kokonaisuudessaan luettavissa Peku Oy:n www-sivuilla: www.pekuoy.fi Tutkimuksia Asiakastyytyväisyystutkimus 1 JOHDANTO Tämän opinnäytetyön lähtökohtana oli oma ammatillinen kiinnostus sensomotorista kuntoutusta ja sen mukanaan tuomia ilmiöitä kohtaan. Saimme sensomotorisen kuntoutuksen aiheen Lapinlahdella toimivan Peku Oy:n toiminnanjohtaja Hannu Hätiseltä. Opinnäytetyömme asiakaskyselyn toteutimme yhteistyössä heidän kanssaan, joista saatujen tulosten avulla pyrimme palvelemaan PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen toimintaa. Tutkimuksemme aineisto koostuu sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaille tehdyistä asiakaskyselyistä, joiden avulla saimme heidän omat kokemuksensa esille. Aiheen rajauksena toimi PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kokemukset sensomotorisen kuntoutuksen tuomista hyödyistä. Tämän lisäksi halusimme myös tarkastella sosiaalisen tuen merkitystä asiakkaille. 4 SOSIAALINEN TUKI Sosiaalinen tuki tarkoittaa yhteisöjen yksilölle ja ryhmille tarjoamaa apua, joka auttaa niitä selviytymään negatiivisista elämäntapahtumista ja muista rasittavista elämäntilanteista. Sosiaalinen tuki sisältää emotionaalisen, tiedollisen ja aineellisen tuen sekä palvelut. Tuki on sosiaalisista suhteista saatavaa voimavaraa. (Ahlqvist & Ahola 1996, 89.) 5 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 5.1 Aiheen rajaus Opinnäytetyömme taustalla oli ajatus kertoa sensomotorisen kuntoutusmuodon tuomista hyödyistä esim. oppimisvaikeuksien hoitomenetelmänä. Toivon mukaan opinnäytetyömme välittää kaivattavaa tietoa ja antaa valmiuksia opastaa tämän kuntoutusmuodon pariin. Sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaiden kokemusten tarkastelu oli mielekästä, koska se lisää ammatillisia valmiuksia havaita ja tukea niitä henkilöitä, joille tästä kuntoutusmuodosta voisi olla apua. Opinnäytetyössä keskityimme lähinnä yleisesti sensomotorisen kuntoutuksen kokonaisvaltaiseen katsaukseen, josta saavat tietoa ne ihmiset, jotka kärsivät aistien epätasapainosta johtu- 50
vista vaikeuksista. Emme kuitenkaan halunneet lähteä erittelemään opinnäytetyössämme käsitettä oppimisvaikeus sen tarkemmin, koska sensomotorisesta kuntoutuksesta on apua useisiin eri oppimista ja motoriikkaa häiritseviin tekijöihin. 5.2 Tutkimusongelma ja -kysymykset Tutkimusongelmana oli selvittää mitkä ovat sensomotorisen kuntoutuksen hyödyt PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaille ja mitä merkitystä sosiaalisella tuella on asiakkaalle. Tutkimuskysymykset olivat seuraavat: 1. Miten sensomotorinen kuntoutus on vaikuttanut asiakkaan arkielämään? 2. Onko asiakas saanut sosiaalista tukea ja miten tärkeäksi hän kokee sen? 5.3 Tutkimusmenetelmät Toteutimme tutkimuksemme kvalitatiivisena tutkimuksena. Otos rajattiin koskettamaan kokonaisvaltaisesti sensomotorisen kuntoutuksen läpikäyneitä tai jo siinä loppusuoralla olevia asiakkaita. Tutkimus toteutettiin asiakaskyselynä, koska halusimme saada spesifiä tietoa kuntoutukseen osallistuneen kokemuksista. Asiakaskyselylomake oli puolistrukturoitu jossa oli sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Avoimia kysymyksiä laadimme ensisijaisesti siksi, että halusimme saada enemmän asiakkaan omia mielipiteitä selville. Asiakaskyselylomakkeet postitettiin asiakkaille. 6 TUTKITTAVAT JA TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 6.1 Tutkittavien osallistuminen ja tiedonkeruu Tutkimusaineistona käytimme PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kokemuksia sensomotorisesta kuntoutuksesta. PEKU:n henkilökunta poimi asiakasrekisterinsä perusteella 130 henkilöä, jotka kaikki olivat läpikäyneet kokonaisvaltaisen kuntoutuksen tai olivat jo lähes kuntoutuksen loppuvaiheessa. Laadimme asiakaskyselyn yhteistyössä PEKU:n työntekijöiden kanssa, sillä toimintaa haluttiin kehittää asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen henkilökunta vastasi kirjeiden postituksesta, jolloin asiakkaiden osoite- ja yhteystiedot eivät tulleet tietoomme ja kyselyyn voitiin vastata nimettöminä. Tietoa haluttiin saada erityisesti kuntoutukseen hakeutumisen syistä, sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksista arkielämään sekä asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. Tutkimukseen saatiin mukaan 73 sensomotorisen kuntoutuksen läpikäyneen asiakkaan palautuneet asiakaskyselyt, vastausprosentiksi muodostui 56 %. Ensimmäiset vastaukset saapuivat postitse kesäkuussa 2004 ja viimeinen elokuun lopussa 2004. Rajasimme aineistostamme pois yhden kyselylomakkeen, joka saapui vasta tulosten raportoinnin jälkeen. 6.2 Analyysi Aineisto koostui 72 asiakaskyselystä. Strukturoimaton aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä apuna käyttäen, ja strukturoitu aineisto analysoitiin erityisellä tietokoneohjelmalla. 7 TUTKIMUSTULOKSET Tulosten käsittelyssä etenimme tutkimuskysymysten mukaan. Tutkimustulosten alussa kerromme ensin vastaajien taustatietoja. Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia arkielämään tarkastelemme viiden eri tutkimustuloksista esiin tulleen aihepiirin kautta. Ne ovat: koulun- 51
käynti ja työssäolo helpottunut, itsetunto parantunut, jokapäiväiset arkiasiat helpottuneet, oire hävinnyt tai lieventynyt sekä motoriikka parantunut. Viimeiseksi omana teemanaan tarkastelemme asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. Käytämme tulososuudessa suoria lainauksia, koska havainnollistamalla haluamme saada luotettavuutta lisää. Käytämme osiossa sektoridiagrammia, koska haluamme selkiyttää joitakin tutkimuksesta esiin tulleita asioita. 7.1 Taustatietoja Tutkimukseen osallistuneet olivat eri puolilta Suomea, kuitenkin heitä yhdisti se, että he kaikki olivat käyneet sensomotorisen kuntoutuksen Lapinlahdella. Kyselyyn vastanneet olivat aikuisia sekä lapsia. Vastanneista suurin osa 46 % (33/72) oli kuntoutukseen osallistuessaan 10-14-vuotiaita. Vastanneista 26 % (19/72) oli alle 10-vuotiaita ja 14 % (10/72) oli 25-vuotiaita tai vanhempia. 15-19-vuotiaita kuntoutukseen osallistuneita oli 11 % (8/72) ja 20-24-vuotiaita oli ainoastaan 3 % (2/72) (kuvio 1). Suurin osa sensomotoriseen kuntoutukseen osallistuneista oli lapsia ja nuoria. 11 % 3 % 14 % 26 % Alle 10 10-14 15-19 20-24 25 tai yli 46 % KUVIO 1. Kuntoutukseen osallistuneen ikä kuntoutukseen hakeutuessa Kyselyyn vastanneista henkilöistä 54 % (39/72) oli miehiä ja 46 % (33/72) naisia. Kuntoutukseen hakeutuneiden miesten ja naisten jakautuminen ikäluokittain oli selkeä. Miehiä oli alle 15-vuotiaiden joukossa 34 ja naisia ainoastaan 18. Ero oli selkeästi nähtävissä, kun yli 15- vuotiaissa miehiä oli ainoastaan viisi. Naisten osuus tässä ryhmässä oli kolme kertaa suurempi miehiin verrattuna, sillä heitä oli 15. Sensomotorisen kuntoutukseen osallistuneista alle 15-vuotiaita oli 72 % (42/72), mikä osaltaan tukee myös sitä, että 66 % (48/72) lasten vanhemmista täytti lapsen puolesta asiakaskyselylomakkeen. Sen sijaan vain 34 % (24/72) vastaajista oli itse osallistunut kuntoutukseen. Kuntoutukseen hakeutumisen yleisin syy oli lukivaikeus. Peräti 43 % (31/72) kertoi sen olevan kuntoutukseen hakeutumisen syynä. Mielenkiintoinen huomio tutkimustuloksissa oli se, että lukivaikeuksista kärsivistä peräti 55 % (17/31) oli poikia. Näiden lisäksi kahdeksan asiakasta mainitsi kuntoutukseen hakeutumisen syynä olleen joko erinäiset vaikeudet kirjoittamisessa tai lukemisessa. Näistä muutamalla oli epäilys omasta mahdollisesta lukihäiriöstä. Sensomotorisen kuntoutuksen avulla haettiin yleensä apua oppimisvaikeuksiin, joita olivat mm. huono käsiala, motoriset vaikeudet, keskittymisvaikeudet ja erinäiset vaikeudet puheen- ja kielen kehityksessä. Lisäksi muutamat olivat hakeutuneet kuntoutukseen kehitysviivästymän vuoksi. Osa asiakkaista halusi saada parannusta nykyiseen elämäntilanteeseensa sensomotorisen kuntoutuksen avulla ja toivoi sen myötä elämänsä helpottuvan. Kuntoutukseen osallistuneista 90 % (65/72) suoritti säännöllisesti harjoitukset kotona. Melko säännöllisesti sen suoritti vain 10 % (7/72) osallistuneista, eikä epäsäännöllisiä suorittajia ollut lainkaan. Säännöllistä harjoitteiden suorittamista edesauttoi se, että harjoitteet koettiin mielekkäiksi, annetut ohjeet olivat selkeitä ja lisäksi PEKU:n henkilökunta koettiin tärkeäksi motivaation lähteeksi. Asiakkaat kertoivat ongelmien helpottuneen, joka on viesti siitä että anne- 52
tut harjoitteet on suoritettu säännöllisesti kotona, eikä annetuista ohjeista ole poikettu. Säännölliseen harjoitteiden suorittamiseen vaikutti osaltaan asiakkaan oma motivaatio ja se, että he kokivat sosiaaliselta tukiverkostolta saamansa kannustuksen tärkeäksi. Halu parantaa omaa elämää toimi suurimmalla osalla asiakkaista kannustimena säännölliseen harjoitusten tekemiseen ja sitä mukaa kun konkreettisia tuloksia oli havaittavissa, lisääntyi myös innokkuus niiden tekemiseen. 7.2 Sensomotorisen kuntoutuksen vaikutukset arkielämään Koulunkäynti tai työssäolo helpottunut Kysyttäessä sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia asiakkailta, saimme vastaukseksi, että yli puolelle (52 %) kuntoutus oli tuonut selvästi helpotusta koulu- ja työelämään. Asiakkaista 47 % (34/72) koki saaneensa jonkin verran helpotusta ja vain 1 % (1/72) ei havainnut muutoksia Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että sensomotorisen kuntoutuksen jälkeen asiakkaan koulunkäynti tai työssäolo oli huomattavasti helpompaa ja sujuvampaa. Koulunkäynnin osalta se oli usealla havaittavissa motivaation lisääntymisenä, joka paransi koetuloksia ja itsenäistä selviytymistä koulutehtävistä. Asiakkaat olivat kuntoutuksen myötä löytäneet itselleen sopivat työskentelytavat, jolloin uusien asioiden oppiminen oli helpompaa. Asiakkaat kokivat saaneensa helpotusta oppimisvaikeuksiin, jolloin mm. kielten opiskelu, keskittymiskyky ja käsiala parantuivat. Yleensäkin he kokivat kykenevänsä toimimaan annettujen ohjeiden mukaan, kirjoittaminen ja lukeminen olivat helpompaa ja yhteistyö parantui kuntoutuksen tuloksena. Kiinnostunut kielten opiskeluun lisääntynyt huomattavasti ja muutenkin opiskelumotivaatio kasvanut, sosiaalisempi olen -- työn puolesta uuden tiedon hankinta näin ollen helpompaa. Työssä kirjoittaminen selkeämpää kuin ennen. Poikani on tarvinnut tukijaa ja vierellä olijaa vuosia tehtäviä tehdessä. Eräänä päivänä hän sanoi minulle, äiti mene vaan töillesi kyllä minä osaan tehdä nämä tehtävät. Se oli kaiken jälkeen yllättävää, mutta samalla se tuntui ihanalta. Itsetunto parantunut Itsetuntoon sensomotorisella kuntoutuksella oli parantava vaikutus. Asiakkaista 38 % (27/72) koki sensomotorisen kuntoutuksen parantaneen itsetuntoa. 48 % (35/72) kertoi itsetuntonsa parantuneen jonkin verran ja vain 14 % (10/72) ei ollut havainnut muutoksia. Asiakkaista 23:lla itsetunnon parantuminen oli selvemmin havaittavissa itsevarmuuden ja itseluottamuksen lisääntymisenä. Itsetunnon paranemisen myötä ongelmien ymmärtäminen ja hyväksyminen oli tiedostettu ja sen johdosta rohkeus puhua asioista ja uskallus tuoda omia mielipiteitä esille helpottui. Näin ollen he kokivat itsensä entistä sosiaalisemmiksi ja uskallus uusiin/ outoihin asioihin lisääntyi, jonka vuoksi he eivät enää luovuta niin helposti. -- oli ennen ujo, mutta kuntoutuksen myötä hän on tullut rohkeammaksi esiintyä yleisillä paikoilla. Hän on antanut haastatella radiossa itseään. Haastattelun jälkeen hän tokaisi, että Jes, minussa ei olekaan mitään vikaa. Nuori alkanut kertoa asioista rohkeammin. Koulussa nuorta kiusattiin eri tavoin kuitenkin hän kesti osansa mielestäni todella hyvin 53
Muitten ihmisten kanssa tapahtuva kommunikointi on parantunut (tullut rohkeutta tutustua ihmisiin). Jokapäiväiset arkiasiat helpottuneet Kuntoutuksesta on koettu olevan hyötyä myös kotona tapahtuneisiin tilanteisiin. Melkein puolet (47 %) koki kuntoutuksen helpottaneen selvästi jokapäiväisissä arkiasioissa toimimista. Jonkin verran helpotusta tunsi saaneensa 46 % (33/72) ja 6 % (4/72) ei havainnut muutoksia. Kysymykseen emme saaneet vastausta 1 % (1/72) asiakkaista (kuvio 6). 6 % 1 % 46 % 47 % Selvästi J o nkin verran Ei muutoksia Ei vastaus ta KUVIO 6. Kuntoutus oli vaikuttanut helpottavasti tilanteisiin kotona. Vastausten perusteella voidaan todeta, että asiakkaat saavat elämästä ja arjesta enemmän irti osallistuttuaan sensomotoriseen kuntoutukseen. Monet häiritsevät ongelmat olivat vähentyneet ja siten arki sujui entistä paremmin. Asiakkaat kokivat ongelmien vähenemisen helpottaneen mm. pelkotiloja, jännitystä ja mielialan vaihteluja. Toisaalta kuntoutus paransi muistia, lisäsi innokkuutta lukemiseen sekä vahvisti itsenäistä suoriutumista. Arjen askareista selviytymisen koettiin yleensäkin parantuneen. Lapsi oli hyvin arka ja pelokas. Rohkeutta olla esim. yksin yläkerrassa, käydä yksin kaupassa. Usein toistunut päänsärky väheni selvästi, välillä kokonaan Kuntoutus tasapainottanut mieltä, pelot vähentynyt, yökävely vähentynyt, itkuisuus vähentynyt. Räjähtävyys on laantunut, iloisuus löytynyt, keskusteluhalukkuus selkeästi lisääntynyt. Oire hävinnyt tai lieventynyt Tutkimustuloksista päätellen sensomotorisesta kuntoutuksesta oli voinut konkreettisesti saada apua myös erilaisiin oireisiin ja niiden taustalla oleviin diagnosoituihin häiriöihin. Kuntoutuksen hakeutumisen syy esim. lukivaivat saattoivat hävitä kokonaan tai lieventyä niin, etteivät ne enää aiheuttaneet ongelmia yhtä paljon kuin ennen. Aistien yliherkkyyksien häviäminen oli havaittavissa esim. kosketusherkkyyden muuttumisella. Tutkimustulosten perusteella on havaittavissa, että kuntoutus oli auttanut myös suun- sekä kuuloherkkyyden korjaantumiseen. Sensomotorisen kuntoutuksen myötä kuuloherkkyys korjaantui ja taustahäly ei tuntunut enää niin häiritsevältä. Arkielämää hankaloittaneisiin primitiivirefleksijäänteisiin oli voitu vaikuttaa kuntoutuksen avulla. Esimerkiksi Moro-refleksi, joka aiheuttaa alisuoriutumista helpottui tai poistui kokonaan ja näin ollen asiakas sai itsestään enemmän irti. Kosketusherkkyys on muuttunut. Niskojen hierontaa ei voinut edes kuvitella, mutta nyt -- käy voicemassage-hieronnassa 54
Kaikuvassa luokassa äänet sekaantuivat ennen. Terapian myötä korvien kuuloherkkyys on korjaantunut niin, etteivät korkeat äänet enää häiritse. Käden vapina kirjoittaessa on poistunut. Motoriikka parantunut Asiakaskyselyyn vastanneista asiakkaista, joilla oli ollut ennen kuntoutukseen hakeutumista vaikeuksia motoriikassa, havaitsivat sen parantuneen kuntoutuksen myötä. Heistä 31 havaitsi selviä muutoksia motoriikan kehittymisessä. Tämä näkyi oman kehonhallinnan vahvistumisena, jolloin muuhun toimintaa jäi enemmän resursseja ja se oli helpompaa. Kaikki huomio ei siis kiinnittynyt motorisiin vaikeuksiin, kuten kömpelyyteen, paikallaan istumiseen tai tasapainon ylläpitämiseen. Parannus näkyi esim. hienomotoriikan kehittymisenä, kun lisääntyneen sorminäppäryyden ansiosta soittimien soittaminen oli helpompaa. Oikea ja vasen -erottelu selkiintynyt. -- liikuntasuorituksissa kehonhallinta parempaa. Parempi tasapaino, tuonut itsevarmuutta Käveleminen parantui. Ennen kädet nousivat hieman ylös kävellessä. Nyt kädet pysyvät alhaalla. 7.3 Asiakkaan saama sosiaalinen tuki ja sen tärkeys Kyselyyn osallistuneista sensomotorisen kuntoutuksen asiakkaista 61 % (44/72) koki saaneensa sosiaalista tukea/kannustusta kuntoutukseen hakeutuessa tai sen aikana. Ilman sosiaalista tukea koki jääneensä 28 % (26/72) asiakasta. 3 % (2/72) jätti kohtaan kokonaan vastaamatta ja 8 % (6/72) asiakasta rastitti molemmat vaihtoehdot. Nämä kuusi asiakasta tunsivat saaneensa tukea, mutta olleen sen kuitenkin riittämätöntä. Tästä johtuen he kaipasivat sitä vielä joltain toiselta taholta. Suurin osa asiakkaista kertoi saaneensa sosiaalista tukea koulun opettajalta tai erityisopettajalta. Toiseksi eniten tukea koettiin saaneen vanhemmilta ja perheeltä. Useat kokivat saaneensa sosiaalista tukea myös PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen henkilökunnalta ja ystäviltä. Ne, jotka kokivat, etteivät olleet saaneet sosiaalista tukea, kaipasivat sitä nimenomaan eniten koulun opettajalta tai erityisopettajalta. -- yhdessä perheen kanssa suoritettu kuntoutus tuottaa mahdollisimman parhaan lopputuloksen -- rahallisesti tärkeä, koska nykyaikana kaikki maksaa. Henkistä tukea olisi hyvä saada esim. perheeltä ja koululaitokselta jos sitä joku saa niin hyvä! Pojan oma opettaja vähän kyseenalaisti koko kuntoutusta tuloksista huolimatta, olisimme kaivanneet kovasti tukea silloin kun tuloksia ei vielä näkynyt! Vastaajista 72 % (52/72) koki saaneensa tukea/ kannustusta riittävästi ja 22 % (16/72) ei kokenut sitä saaneensa. Loput 6 % (4/72) ei osannut vastata lainkaan. Sosiaalisen tuen koki tärkeäksi kuntoutukseen hakeutuessa tai sen aikana 71 % (51/72) ja 25 % (18/72) koki sen jonkin verran tärkeäksi. Kukaan ei vastannut, että ei koe tärkeänä sosiaalisen tuen merkitystä. Loput 4 % (3/72) ei osannut vastata kysymykseen. 55
8 POHDINTA Opinnäytetyössämme pyrittiin selvittämään sensomotorisesta kuntoutuksesta saatu hyöty sekä sosiaalisen tuen merkitys PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaille. Halusimme rajata aiheen keskittymällä tutkimaan sensomotorisen kuntoutuksen vaikutuksia asiakkaan arkielämään sekä asiakkaan saamaa sosiaalista tukea ja sen tärkeyttä. 8.1 Tutkimustulosten pohdinta PEKU Luki-kuntoutuspalvelujen asiakkaista noin 30 % on aikuisia ja 70 % alle 15-vuotiaita. Joukossa on myös muutama alle 6-vuotias lapsi. (Hannu Hätinen 2004.) Valtaosa, (72 %) tähän tutkimukseemme osallistuneista asiakkaista oli alle 15-vuotiaita. Yli 15-vuotiaita nuoria ja aikuisia oli tutkimusjoukosta vain 14 %. Lasten suuri osuus johtuu siitä, että koulumaailmassa vaikeudet tulevat paremmin esille, esimerkiksi oppimisvaikeuksien kautta. Asiakkaista jopa 90 % kertoi suorittaneensa säännöllisesti sensomotorisen kuntoutuksen harjoituksia kotona. Kun harjoitukset on toteutettu juuri annettujen ohjeiden mukaan, myös tulokset ovat olleet selvästi havaittavissa. Tämä on ollut nähtävissä myös Lapinlahden PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen asiakkaiden kohdalla, joista peräti 90 % on tuntenut saaneensa apua sensomotorisesta kuntoutuksesta (Hätinen 2004). Suurena vaikuttajana harjoitusten säännölliseen tekemiseen voidaan pitää harjoitusten mielekkyyttä ja riittävää tuen saantia. Mielestämme tässä yhteydessä varsinkin PEKU:lla ja asiakkaan perheellä on merkittävä rooli, mikä näkyi myös tutkimustuloksissamme. Asiakkaat kokivat oppimisvaikeuksiensa vaikeuttavan työ- ja kouluelämää. Ongelmat saattoivat vaikeuttaa arkipäivässä toimimista, sosiaalista kanssakäymistä ja hankaloittaa yleensä elämänhallintaa. Tulokset osoittivat niiden ilmenevän käytännössä opiskelukielteisyytenä, kielellisinä vaikeuksina ja käyttäytymishäiriöinä. Yleisesti voidaan todeta opinnäytetyön tuloksia tarkasteltaessa, että näillä asiakkaiden kokemuksilla on selvä yhteys heidän itsetuntoonsa. Erityisesti lapsen kohdalla huonon itsetunnon voidaan ajatella aiheuttavan varhaista syrjäytymistä, joka alkaa jo siinä vaiheessa, kun lapsi pystyy vertailemaan itseään muihin. Kun lapsi havaitsee suoriutumisensa olevan heikompaa kuin toisilla, johtaa se mitä todennäköisimmin itsetunto- ongelmiin. Tutkimuksessamme oletimme, että asiakkaat hyötyvät sensomotorisesta kuntoutuksesta. Suurin osa koki, että itsevarmuus oli lisääntynyt sensomotorisen kuntoutuksen ansiosta. He olivat havainneet sen vaikuttavan pelkojen vähenemiseen ja itseluottamuksen kasvuun, myös uskallus tarttua uusiin asioihin lisääntyi. Opinnäytetyön tulosten perusteella voidaan todeta, että vastaajille läheisten tuella oli merkitystä. He kokivat sen tärkeäksi kannustimeksi sensomotorisen kuntoutuksen läpikäymiseen. Tukijoukoissa vanhempien edelle meni kuitenkin koulu ja sieltä yhdeksi tärkeimmäksi tukijaksi nousi opettaja. Toisaalta tutkimuksesta kävi ilmi, että koulu ja opettajat edustivat tahoa, jolta olisi eniten kaivattu tukea. Muutamasta asiakkaan vastauksesta kävi ilmi, että opettajat olivat kyseenalaistaneet kuntoutuksesta saadun hyödyn. Kaikilla opettajilla ei kuitenkaan välttämättä ollut riittävää tietoa koko kuntoutusmuodosta. 8.2 Tutkimustulosten luotettavuus Tämän tutkimuksen tavoitteena oli erityisesti tuoda esille sensomotoriseen kuntoutukseen osallistuneiden omakohtaisia kokemuksia ja siten saatu aineisto oli myös tutkimustehtävien kannalta tarkoituksenmukainen. Useimmat vastaajat olivat vastanneet laajasti sekä pohtineet omia tunteitaan ja kokemuksiaan syvällisesti. Ensisijaisen tärkeää tutkimuksessamme oli pyrkiä ottamaan huomioon eettiset näkökulmat, kun tutkittavina olivat ihmiset ja heidän koke- 56
muksensa. Sen luotettavuutta lisäsi tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuus ja tutkimusaineistolle rehellisenä pysyminen. Tutustuimme tutkimusaineiston käsitteistöön ja siitä tehtyihin aiempiin tutkimuksiin jo suunnitteluvaiheessa. Koimme sen ensiarvoisen tärkeäksi, sillä PEKU Luki- kuntoutuspalvelujen henkilökunta oli jo aiemmin tehnyt vastaavanlaisen asiakaskyselyn. Se määritteli melko pitkälle myös tämän kyselylomakkeen yleislinjauksen, sillä sen haluttiin palvelevan nimenomaan PEKU:n toimintaa. Tutkimustulostemme pohjalta käsityksemme vahvistui, että tällaiselle kuntoutusmuodolle on tarvetta. Sensomotorinen kuntoutus on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jonka avulla voidaan saada apua monenlaisiin vaikeuksiin. 8.3 Työskentely- ja oppimisprosessi Halusimme opinnäytetyömme liittyvän jollakin tavalla työelämään ja palvelevan sitä. Varsinainen tutkimusprosessi käynnistyi huhtikuussa 2004, kun sattumalta saimme käsiimme PE- KU Oy:n toiminnanjohtaja Hannu Hätisen yhteystiedot. Opinnäytetyömme aihe tuli hänen kauttaan, sillä PEKU Luki-kuntoutuspalveluissa oli tarvetta asiakaskyselylle, joten päädyimme toteuttamaan sen. Meillä kummallakaan ei ollut aiempaa tietoa sensomotorisesta kuntoutuksesta. Koko opinnäytetyöprosessi oli pitkä ja rankka, mutta oli palkitsevaa huomata tulosta syntyvän. Erittäin kannustavaksi koimme sen, että sensomotorisesta kuntoutuksesta ei ole saatavilla näin kattavaa tutkimusta, jossa asiakkaiden kokemuksia olisi aiemmin käsitelty näin laajasti. Sen vuoksi olemme tienneet jo alkuvaiheesta lähtien, että opinnäytetyöstämme tulee olemaan hyötyä PEKU Luki-kuntoutuspalveluille. 8.4 Tutkimuksen hyöty ja jatkotutkimusehdotukset Tämä opinnäytetyö kuvaa sensomotoriseen kuntoutukseen hakeutumisen syitä ja siitä saatua hyötyä asiakkaan elämään. Oppimisvaikeuksiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota, joten informaatiota siitä kaivataan lisää myös työelämässä. Opinnäytetyömme auttaa huomaamaan sensomotorisen kuntoutuksen mahdollisuudet laajemmin, kun tuomme sen kautta esille yksilön kokemuksia. Toivomme opinnäytetyömme palvelevan työelämän ihmisiä erityisesti esiasteella, terveydenhuollossa, sosiaalialalla sekä opetusalalla ja antavan heille välineitä kohdata työssään ihmisiä, joille olisi hyötyä kyseisestä kuntoutusmuodosta. Tällöin heille tarjoutuu mahdollisuus auttaa ja ohjata näiden ongelmien kanssa elävät ihmiset sensomotorisen kuntoutuksen pariin. Vastaavaa opinnäytetyötä tästä aihealueesta ei löydy koulutusyksiköstämme, joten toivomme sen palvelevan koulua sekä muita opiskelijoita. Sensomotorinen kuntoutus on vielä melko tuntematon aihe, jonka vuoksi se voi toimia myös tietopakettina. Tutkimuksemme kautta PE- KU Luki- kuntoutuspalvelut saa palautetta toiminnastaan, jonka avulla he pystyvät huomioimaan asiakkaat entistä paremmin sekä kehittämään tarjoamiaan palveluita. Tutkimustuloksista päätellen sensomotorisella kuntoutuksella on selvä positiivinen vaikutus asiakkaan hyvinvoinnille. Yleensä kuntoutuksen hyötyjä verrataan suoriutumisen parantumiseen esimerkiksi, että kirjoitustaito on parantunut, lukemaan oppiminen on sujuvampaa tai kömpelyys on vähentynyt. Mielestämme huomiota tulisi kiinnittää entistä enemmän myös sensomotorisen kuntoutuksen kautta lisääntyneeseen psyykkiseen hyvinvointiin. Kuten tutkimuksestamme käy ilmi, asiakkaiden itsetunnossa oli tapahtunut selvä parannus. Tämä on osaalue, jota ei ole vielä sensomotorisessa kuntoutuksen yhteydessä tutkittu, joten siitä saisi oman tutkimusaiheen. 57
LÄHTEET Goddard Blythe, S (2004) The Well Balanced Child. Hawthorn Press Goddard, S (1996) Teacher`s Window Into the Child s Mind. Fern Ridge Press. 20-23 Habib M (2000) The neurological basis of developmental dyslexia: an overview and working hypothesis. Brain, 123, 2373-2399. IADT (Individual Auditory Discrimination Training); Modified and further developed by H. Hätinen (www.pekuoy.fi) from the method of K. Johansen, Baltic Dyslexia Research Lab ApS. Korpilahti P, Moilanen I, Fredrikson M, Heinänen K, Zachau S, Lappalainen M (2006) ym.. Loppuraportti 31.8.2006, Kuulohavaintojen harjoitusohjelma IADT (Individual Auditory Discrimination Training) ja sensomotoriset harjoitteet dysleksian kuntoutuksessa kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus. Kujala T, Myllyviita K, Tervaniemi M, Alho K, Kallio J & Näätänen R (2000). Basic auditory dysfunction in dyslexia as demonstrated by brain activity measures. Psychophysiology, 37, 262-266. Laurinsalo, N. & Laurinsalo, V. (1999) Sensomotorinen kuntoutus Nevala J. & Lyytinen H. (2001) Sanaketjutesti. Käsikirja II: tekninen opas. Jyväskylä: Niilo Mäki Instituutti. Tomatis, A.A. (1991) The conscious ear. New York: Station Hill Press. http://www.pekuoy.fi 2007 http://www.thalamusoy.com 2007 http://www.pekuluki.net 2007 http://www.inpp.org.uk 2006 58