Tohtorikoulutuksen tavoitteista ja osaamisvaatimuksista Anna Raija Nummenmaa, professori, TAY Kirsi Pyhältö, FT, erikoistutkija, yliopistonlehtori, HY Tiina Soini, KT, erikoistutkija, TAY
Muuttuvan tohtorikoulutuksen haasteita Tohtorikoulutus on (tutkimus)yliopiston erityispiirre. Tohtorikoulutettavien määrä on kasvanut Bolognan prosessi, koulutuksen arvioinnit ja ERA ovat lisänneet kiinnostusta. Kilpailun (esim. ulkopuolinen rahoitus, julkaisut) koveneminen ja kansainvälistyminen muokkaa tiedeyhteisöjä Tieteellinen asiantuntijuus - tohtorin osaaminen - on uudelleenmäärittelyn kohteena.
Tutkimushanke esityksen takana Vuonna 2006 käynnistynyt kolmen yliopiston (Helsingin, Oulun ja Tampereen) yhteinen Tohtorikoulutus ja tieteellinen asiantuntijuus - tutkimushanke. Hankkeen ensimmäinen vaihe on vuosina 2006-2007 tohtoriopiskelijoille suunnattu kysely seitsemässä eri tiedekunnassa Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistoissa. Kyselyyn vastasi yhteensä 939 tohtoriopiskelijaa, 69 % oli naisia ja 31 % miehiä, keski-ikä 46 vuotta ja iän mediaani 36 vuotta. Jatko-opiskelijat olivat eri vaiheissa omaa tohtorikoulutusprosessiaan ja heillä kaikilla oli joko maisterin tai lisensiaatin tutkinto.
Tohtorin asiantuntijuus Miten ymmärrämme tohtorin osaamisen? Miten ymmärrämme oppimisen? Ominaisuuksia, kykyjä, taitoja? Esim. innovatiivisuus yksilön ominaisuutena / opittavana valmiutena rakentaa uutta ymmärrystä erilaisten ihmisten kanssa. Suorittamista, kasvamista ja kehittymistä, ymmärryksen lisääntymistä? Oppiminen virheettömänä suorittamisena / jatkuvana vuorovaikutteisena tiedon- ja taidonrakentelun prosessina. Seuraukset koulutuksen kehittämiselle ja tohtorikoulutuksen oppimisympäristöille erilaiset.
Supertohtorin työelämävalmiudet Tutkimusosaaminen Siirrettävät taidot liittyen liiketoimintaosaamiseen ja verkostoitumiseen Siirrettävät taidot liittyen johtajuuteen ja kehittämiseen Yleiset meta-valmiudet Pedagoginen osaaminen Syvällinen ja laaja-alainen tieteellinen osaaminen (menetelmät, tieteellinen kommunikointi), valmius rakentaa uutta tietoa. Kyky hyödyntää tutkimustuloksia kaupallisesti, valmiudet osallistua kansainväliseen yhteistyöhön. Tutkimusryhmien johtaminen, yhteiskunnallisten kehittämisprosessien (lakiuudistukset, organisaatiomuutokset, jne.) ymmärtäminen Ongelman löytäminen ja ratkaisu, yleiset vuorovaikutusvalmiudet, ajanhallinta. Valmius ohjata omaa ja muiden oppimista.
Siirrettävät taidot = siirtovaikutuksen edellytykset? (transferable skills transfer skills) Ympäristönlukutaito: relevanttien, kontekstisidonnaisten kysymysten ja ongelmien tunnistaminen Taitotieto: tietoa siitä, mitä osaa ja tietää Osaamisen hallinta: tietoa siitä, mitä osaamista (tietoja ja taitoja) milloinkin tarvitaan.
Siirtyvätkö taidot? Aktiivisen siirtovaikutuksen näkökulmasta oleellista on kysyä: Millaisiin tiedonrakentelun prosesseihin ja käytänneyhteisöihin tohtoriopiskelijan olisi saatava koulutuksessaan osallistua, jotta hän pystyisi väiteltyään itsenäisesti tunnistamaan ja rakentamaan tieteenalan, yhteiskunnan ja itsensä kannalta mielekkäitä tiedonrakentelun prosesseja ja yhteisöjä?
Jatko-opiskelijoiden käsityksiä vastavalmistuneen tohtorin osaamisesta (N=176) Mitä Sinun mielestäsi vastavalmistuneen tohtorin olisi tärkeä osata? F % Tutkimustaidot 93 53 Metavalmiudet 65 37 Soveltaminen 30 17 Työllistyminen 49 28
Tutkimustaidot Vastavalmistuneen tohtorin tulisi olla oman tutkimusalueensa ajankohtaisen tutkimustiedon suvereeni asiantuntija. Tämän lisäksi hänen tulisi osata oman tutkimusalueensa tärkeimmät tutkimusmenetelmät sekä omata kontaktiverkoston alku, jota kautta solmia tutkimusyhteistyökuvioita jatkossa.
Metavalmiudet Muotoilla selkeästi ongelmia, tiedostaa niiden rajallisuus sekä hahmottaa toteuttamiskelpoisia polkuja kohti ratkaisua. Kyky konkreettiseen next step ajatteluun on usein tärkeää.
Soveltaminen Tosielämän kannalta vastavalmistuneen tohtorin pitäisi osata tehdä muitakin töitä kuin tutkijan töitä. Kaikille vastavalmistuneille tohtoreille ei ole tarjolla tutkijantehtäviä tai akateemista uraa. Tutkimusosaamisesta on kuitenkin valtavasti hyötyä monissa tehtävissä.
Työllistyminen Nöyrä asenne työhön ja halu oppia uutta ja valmistautua työttömyyteen tai silpputöihin. Eikä kannata välittää yhteiskunnan kirjoituksista liian suuresta tohtorien määrästä jne.
Tohtorikoulutuksen OPS Tutkijan asiantuntijuuden on ajateltu kehittyvän itsestään väitöskirjatutkimuksen teon myötä. Tutkimuksen tekemisen ja tieteellisen asiantuntijuuden oppiminen aktiivisena, kontekstisidonnaisena, jaettuna ja luovana ongelmanratkaisuprosessina Etukäteen ei voi tarkasti ennustaa, millaiset osatavoitteet ja keinot ovat kussakin tilanteessa koulutusprosessin eteenpäin viemisen kannalta toimivimpia. Tästä seuraa suunnittelutyölle entistä suurempia vaatimuksia. Tohtorikoulutuksen OPS -malli: juonne, moduuli vai kehkeytyvä polku?
Siirrettävät taidot tohtorikoulutuksen kokonaisuudessa Laadullista uudelleen jäsentelyä: esimerkiksi kurssin nivomista ymmärrettävästi ja johdonmukaisesti tohtoriopiskelijan koulutuspolkuun ja väitöskirjatutkimukseen. HJOPS: jokaisen kurssin, tutkimusvaiheen tai konferenssiin osallistumisen kohdalla opiskelija ohjataan kysymään mistä tässä on kyse, mitä tästä voi oppia, mitä tiedän ja osaan jo liittyen tähän, mitä näistä valmiuksista voin käyttää hyväkseni oppiakseni sen, mitä en vielä osaa. Siirrettävät taidot adaptiivisen tai reflektiivisen asiantuntijuuden valmiuksina, joka edellyttää ajattelun ja työskentelyn prosessien hallinnan harjoittelua koulutusprosessin aikana.
Työelämävalmiuksien kehittäminen tohtorikoulutuksessa osana tieteellistä koulutusta -> haasteena pedagogiset prosessit ja osaamisen näkyväksi tekeminen erilliset koulutusosiot -> kysymys millaisia ja miten?
Esimerkkinä työprosessien ohjaus ja vertaiskonsultaatio TaY yhteiset jatko-opinnot 2009 Lähtöolettamus Väitöskirjan ohjaus kohdistuu perinteisesti tutkimustyön teoreettisiin ja menetelmällisiin kysymyksiin sekä tieteelliseen kirjoittamiseen Tohtoriopiskelussa ja tutkimustyössä tarvitaan yleisiä tieteenalasta riippumattomia työprosesseja, jotka ovat myös keskeisiä erilaisissa työtehtävissä: mm. motivaatio -, suunnittelu -, tiedonhankinta ja arviointiprosessit
Kurssin toimintaidea Opiskelijat käsittelevät omia tutkimustyöhön liittyviä työprosessejaan vertaisohjauksessa; Työskentelymetodit ja interventiot on suunniteltu siten, että ne tekevät näkyviksi edellä kuvattuja työprosesseja oman väitöskirjatyön kontekstissa Työskentelyyn sisältyy transformatiivinen vaihe, jossa tarkastellaan prosesseja työelämän näkökulmasta ja arvioidaan metodien työelämärelevanssia
Työskentelyn periaatteita keskiössä vertaistyöskentely ja - konsultaatio; ryhmän toiminta mallintaa työelämän tiimityön periaatteita ryhmän erilaista tietoa ja osaamista kunnioitetaan työmenetelmät prosessiorientoituneita
Kirjallisuutta Pyhältö, K., Stubb, J. & Lonka, K. (2009). (in press) A scholarly community as a learning environment for Ph.D. students. International Journal of Academic Development. Nummenmaa AR., Pyhältö, K. & Soini, T. (toim.) (2008). Hyvä tohtori - tohtorikoulutuksen rakenteita ja prosesseja. Tampere: Tampere University Press. Pyhältö, K. & Soini, T. (2006). Supertohtoreita miten niitä tehdään? Opetussuunnitelma tohtorikoulutuksessa. Aikuiskasvatus 26 (4), 304-315. Nummenmaa, AR. & Lautamatti, L. (2004). Ohjaajana opinnäytetöiden työprosesseissa. Tampere: Tampere University Press.
Palautetta 17.2.09 päättyneestä koulutuksesta kurssista oli hyötyä omassa väitöskirjatyössäni kurssi antoi eväitä vertaisohjaukseen voin soveltaa oppimaani työelämään opin ryhmätoiminnan tukemista pidän kurssia tärkeänä jatko-opiskelijoille