Työllistämisen kumppanuusfoorumi Paraneeko työllisyys palvelurakenteita uudistamalla Paasitorni 23.11.2009 Erityisasiantuntijat Erja Lindberg ja Antti Kuopila
Palvelurakenteiden uudistaminen 25.11.2009 2
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen Rakenteiden uudistuminen Palveluiden uudistamisen monet mahdollisuudet Kunnan koon suurentaminen (kuntaliitos) v. 2009: 32 kpl, 99 kuntaa Yhteistoimintaalueen muodostaminen 37 v. 2009: 29 kpl, 120 kuntaa Hallinnonrajat ylittävät palvelukonseptit Kumppanuus palvelujen järjestämisessä Yhteispalvelu Teknologian hyödyntäminen Vähintään noin 20 000 asukasta perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä Ostopalvelut Työnjaon uudistaminen ja osaamisen vahvistaminen Antti Kuopila 25.11.2009 3
Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen järjestäminen (tilanne 2.10.2009) Tilanne 2007 2009 - Perusterveydenhuollon organisaatiot 237 65 (>20.000 as.) Perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen organisaatiot yht. n. 122 172 (<20.000 as.) Yt-alueet n. 67 Mukana n. 260 kuntaa Kunnat n. 55 n. 25 kuntaa, joilla tilanne on vielä auki (perusratkaisua ei ole tai syntynyt ratkaisuei täytä puitelain tavoitteita) Antti Kuopila 25.11.2009 4
Kuntaliitokset vuosina 2001-2013 kuntien lkm 2013 337 2012 339 2011 339 2010 342 2009 348 2008 415 2007 416 2006 431 2005 432 2004 444 2003 446 2002 448 2001 448 1981 461-80 -70-67 kuntien lkm:n vähentyminen -60-50 -40-30 -20-10 0-2 0-3 -6-1 -15-1 -12-2 -2 0-4 vuosi 2013* 2012* 2011* 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001 kuntaliitosten lkm 0 10 20 30 40 2 0 2 4 1 14 1 10 1 2 0 3 32 50-80 -70-60 -50-40 -30-20 -10 0 0 10 20 30 40 50 * Lisäyksiä tulossa vuosille 2011-2013. 5
Kuntien Paras -ratkaisut tilanne 2.10.2009 Yhteistoiminta-alue (203 kuntaa, 33,7 % väestöstä) Yhteistoiminta-alue ja kuntaliitos (29 kuntaa, 14,1 % väestöstä) Selvitys on käynnissä (29 kuntaa, 3,7 % väestöstä) Väestöpohja yli 20 000 as. (23 kuntaa, 36,6 % väestöstä) Poikkeusperuste (18 kuntaa, 1,6 % väestöstä) Kuntaliitos (14 kuntaa, 7,1 % väestöstä) Kainuu (8 kuntaa, 1,5 % väestöstä) Tilanne auki (8 kuntaa, 1,2 % väestöstä) Ahvenanmaa (16 kuntaa, 0,5 % väestöstä) Kuntarajat: Tilastokeskus Antti Kuopila 25.11.2009 6
Uudistukset eivät tuo kunnalle automaattisia tuloksia - ainoastaan joukon mahdollisuuksia, joissa toteutus ratkaisee Rakenneratkaisut avaavat mahdollisuuksia myös palvelutuotannon ja palveluiden organisoinnin kehittämiseen: ennen rakenteita koskevia päätöksiä vaikea päästä palvelupuolen kehittämiseen Uudistuksen taitava toteuttaminen (mm. muutoksen johtaminen) UUDISTUKSEN TULOKSET Talousmaantieteelliset perusedellytykset Päättäjien tahtotila ja yhteisymmärrys Antti Kuopila 25.11.2009 7
Kuntien palveluiden kehityssuuntia 1. Kunta 2. Yhteistoiminta-alue Kuntayhtymä/vastuukunta 3. Tilaaja-tuottaja-toimintatapa 4. Elämänkaarimalli 1. Kunta 2. Kunnallinen yhteistyö 3. Ostopalvelu - palveluseteli 4. Teknologian hyödyntäminen Järjestäminen Ja organisointi Tuotanto ja jakelutapa Markkinoilla toimiminen Kunnan rooli 1. Markkinamekanismien käyttö 2. Asiakaslähtöisyys 3. Julkisen ja yksityisen yhteistyö 4. Kilpailutus 1. Strategiat 2. Erillinen omistajarooli 3. Sopimusjohtaminen 4. Demokratia ja kuntalaisten osallistuminen Antti Kuopila 25.11.2009 8
Työllisyyden edistäminen 25.11.2009 9
Kuntaliiton lähtökohdat Valtio vastaa julkisten työvoimapalveluiden järjestämisestä Työllisyyden edistämisessä on kunnilla moninainen rooli; kunnat ovat työnantajia, kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä Kuntien tehtävä on tuottaa ammattitaitoisen henkilöstön avulla mahdollisimman laadukkaita palveluita, joilla voidaan muun muassa ehkäistä syrjäytymistä 25.11.2009 10
Kunnat vastaavat sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden järjestämisestä ikääntyvässä ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä Haasteina rahoituksen sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen Työllisyyspolitiikan tavoitteina ovat korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyys Haasteina työvoimapula, työvoiman ikääntyminen ja korkea rakenteellinen työttömyys 25.11.2009 11
Kuntien työllisyyttä tukeva toiminta Kuntien vastuuta työllisyyden hoidossa on lisätty Kunnat ovat myös vapaaehtoisesti ottaneet hoitaakseen erityisesti työelämään valmentavia tehtäviä: työpajaverkosto, erilaiset työllisyysprojektit, omat työllisyysyksiköt, tuki järjestöille, erilaiset ostopalvelut Työvoiman palvelukeskukset ovat avainasemassa Rakennetyöttömyyden purkaminen vähentää kuntien toimeentulotukimenoja ja tuo kustannussäästöjä Välityömarkkinat tarjoavat ns. sisääntulotyöpaikkoja ja kuntouttavia aktiivitoimenpiteitä 25.11.2009 12
Kuntouttava työtoiminta tänään Kuntouttavan työtoiminnan laki tuli voimaan vuonna 2001 Vuonna 2008 asiakkaita oli 11 450 joista alle 25 -vuotiaita oli alle 3000. Toimintapäiviä oli keskimäärin 110/osallistuja (lähde: TEM -julkaisu 18/2009) Valtion korvaus kunnille on 10,09 /toimintapäivä/asiakas Nettokulut ovat kunnille tänä päivänä jo keskimäärin yli 40 /toimintapäivä/asiakas Kuntien toimintatavat ja organisointiratkaisut eroavat toisistaan paljon Kuntien olosuhteissa ja kuntouttavan työtoiminnan asiakaskunnassa on suuria eroja Erilaisista toteuttamistavoista johtuen kunnille aiheutuvien kustannusten vaihtelu on myös suurta 25.11.2009 13
Toteutuksen yleisimmät vaihtoehdot Kunta voi perustaa työpajan tai useiden työpajojen verkoston, joihin palkataan tarvittava ohjauksesta huolehtiva henkilöstö Asiakkaat voidaan sijoittaa kunnan palveluyksiköihin, joissa yksikön esimies tai hänen edustajansa perehdyttävät ja ohjaavat Kunta voi tehdä sopimuksia yhdistysten ja järjestöjen kanssa kuntouttavan työtoiminnan asiakkaiden sijoittamisesta 25.11.2009 14
Kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain muutos Lakimuutos on astumassa voimaan 1.1.2010 Esityksen mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta poistetaan 25 -vuoden ikäraja eli sen velvoittavuus lisääntyy Kuntouttavasta työtoiminnasta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen merkitsisi asiakkaan työmarkkinatukeen 60 päivän menetyksen sekä toimeentulotukeen 20 % tai 40 % aleneman Kunnille muutos merkitsisi käytännössä sitä, että asiakasmäärät kasvaisivat ja vastuu ns. heikossa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden palveluista tulisi siirtymään käytännössä kokonaan kunnille yli 500 päivää tukea saaneita työnhakijoita oli yhteensä 51 612 Kelan tilastoissa 3/2009 25.11.2009 15
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kuntouttavan työtoiminnan ehtoja on arvioitava suhteessa muihin aktivointitoimenpiteisiin (työssäoloehto, kesto, eläke ym. -kysymykset) Edelleenkään sijoituspaikaksi eivät käy yritykset/sosiaaliset yritykset Kustannusten jakoa kuntien ja valtion välillä tulisi tarkistaa, mm. valtion tukea nostamalla Toimenpiteiden laatuun panostettava Toiminnan vaikuttavuudesta ei ole olemassa kunnon selvitystä Uudistusesitys linjattava uudelleen! 25.11.2009 16
Työllisyyden edistäminen tulevaisuudessa Lähtökohtana on löytää uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia vaikeasti työllistyville sekä tarve turvata työvoiman saanti tulevaisuudessa Tavoitteena on kartoittaa asiakkaiden työ- ja toimintakykyä sekä parantaa heidän työmarkkinavalmiuksiaan ja työllistymisedellytyksiään Vaikeasti työllistyvät tarvitsevat julkisista työvoimapalveluista ja niitä täydentävistä ostopalveluista sekä kuntien palveluista muodostettuja palvelukokonaisuuksia Työn- ja vastuunjakoa on edelleen selkeytettävä 25.11.2009 17
Työllisyyden edistäminen vaatii kuntien, työhallinnon, yritysten ja järjestöjen yhteistyötä Kehitystyössä tulee huomioida paikalliset ja alueelliset työllisyysnäkymät, työvoiman ikärakenne ja osaaminen sekä elinkeinorakenne Alue- ja paikallistasolla on keskeinen rooli Välityömarkkinat tarjoavat ns. matalan kynnyksen työpaikkoja 25.11.2009 18