Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto

Transkriptio

1 Alueet, elinkeinot, työllisyys ja maahanmuutto Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen Använd din röst.

2 Alueiden kehittämisen lähtökohta Alueellisen kehittämisen tavoitteena on tukea yrittäjyyden ja tuotantotoiminnan edellytyksiä kunkin alueen omiin vahvuuksiin perustuen sekä luoda viihtyisiä, toimivia ja turvallisia asuinympäristöjä asukkaille. Alueiden kehittymisessä onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä ja samansuuntaista toimintaa julkisen sektorin eri toimijoilta, yrityksiltä, oppilaitoksilta ja muilta osaamiskeskuksilta sekä kansalaisilta

3 Kansallinen kehittämispolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehitysviranomaisina toimivat maakunnan liitot. Valtioneuvosto on linjannut valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet vuosille Kuntien ja keskeisten alueellisten sidosryhmien tavoitteet oman maakunnan kehittämiselle linjataan ao. maakuntaohjelmissa EU:n alue- ja rakennepolitiikka täydentää ja tukee kansallista politiikkaa. Tavoitteena molempien politiikkojen entistä vahvempi yhteensovitus

4 Ajankohtaista alueiden kehittämisessä Valtakunnalliset linjaukset: Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta, edistetään väestön hyvinvointia ja turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne -> ohjaavat valtionhallinnon toimintaa EU:n seuraavaa ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan niin Eurooppa-tasolla kuin kansallisesti: Eurooppa strategian tavoitteiden toteuttaminen koheesiopolitiikan osalta Suomessa uuden rakennerahasto-ohjelman sisältöjä lähdetään valmistelemaan aluelähtöisesti maakuntien liittojen koordinoimana Kunnilla edelleen merkittävä rooli tavoitteiden linjauksessa, hankkeiden rahoituksessa ja toteutuksessa

5 Kuntien työllisyyttä tukeva toiminta 1/3 Työllisyyden edistämisessä kunnilla on moninainen rooli; kunnat ovat työnantajia, kehittävät elinkeinoja ja torjuvat sosiaalista syrjäytymistä Kuntien vastuuta työllisyyden hoidossa on viime vuosina lisätty Kunnat ovat myös vapaaehtoisesti ottaneet hoitaakseen erityisesti työelämään valmentavia tehtäviä: työpajaverkosto, erilaiset työllisyysprojektit, omat työllisyysyksiköt, tuki järjestöille, erilaiset ostopalvelut Työvoiman palvelukeskukset eli kuntien, työhallinnon ja Kelan yhdessä ylläpitämät resurssikeskukset ovat avainasemassa vaikeimmin työllistyvien palveluiden järjestämisessä. Palvelukeskuksissa toteutuu ns. yhden luukun periaate sekä moniammatillisuus

6 Kuntien työllisyyttä tukeva toiminta 2/3 Kuntien lakisääteisenä tehtävänä on järjestää kuntouttavaa työtoimintaa. Sen tavoitteena on parantaa pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimille työmarkkinoille. Välityömarkkinat tarjoavat ns. sisääntulotyöpaikkoja ja kuntouttavia aktiivitoimenpiteitä. Rakennetyöttömyyden purkaminen vähentää kuntien toimeentulotukimenoja ja tuo kustannussäästöjä

7 Kuntien työllisyyttä tukeva toiminta 3/3 Kunnat vastaavat sosiaali-, terveys- ja sivistyspalveluiden järjestämisestä ikääntyvässä ja kansainvälistyvässä toimintaympäristössä Haasteina rahoituksen sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen Työllisyyspolitiikan tavoitteina ovat korkea työllisyysaste ja alhainen työttömyys Haasteina työvoimapula, työvoiman ikääntyminen ja korkea rakenteellinen työttömyys

8 Kuntien elinkeinopolitiikka 1/2 Elinkeinopolitiikka ei ole kuntien lakisääteinen tehtävä Elinkeinopolitiikan tavoite on kehittää yritysten toimintaympäristöä niin, että se luo edellytykset yritysten kannattavalle toiminnalle ja tuo sitä kautta kuntaan työpaikkoja ja verotuloja Elinkeinopolitiikan keskeisimmät keinot ovat: Yritysneuvonnan palveluiden tuottaminen Toimitilojen rakentaminen ja vuokraaminen yritysten käyttöön Yritystonttien tarjonta Yritystoiminnan kehittämishankkeiden toteuttaminen Alueen markkinointi

9 Kuntien elinkeinopolitiikka 2/2 Elinkeinopolitiikan tehtäviä toteuttamista varten kunnat ovat perustaneet seudullisia kehittämisyhtiöitä (usean kunnan yhteistyöorganisaatio), teollisuuskyliä ja matkailun markkinointiyhtiöitä. Kunnat ovat omistajina myös teknologiakeskuksissa ja tiedepuistoissa sekä rahoittavat uusyrityskeskusten toimintaa. Elinkeinopolitiikan menot ovat noin 1 % kuntien kaikista menoista Kuntien intressissä on varmistaa, että alueella toimivat yritykset ja yrittäjiksi aikovat osaavat mahdollisimman hyvin hyödyntää valtion tarjoamaa tukirahoitusta ja asiantuntijapalveluja. Yritysten palvelutarpeen tunnistajina ja asiakkaiden ohjaajina kuntien yritysneuvojat vaikuttavat keskeisesti koko yrityspalvelujärjestelmän tehokkuuteen

10 Maahanmuutto ja kunnat Maahanmuutto on tärkeää kuntien kannalta niin työperusteisen kuin humanitaarisenkin maahanmuuton näkökulmasta. Maahanmuutto voi osaltaan turvata kuntien työvoiman saantia. Kuntien palveluksessa, erityisesti sosiaali- ja terveysaloilla sekä opetustoimessa, korostuvat kielitaito- ja tutkintovaatimukset. Ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamista ja täydennyskoulutusta on kehitettävä, jotta maahanmuuttajien aikaisempaa koulutusta ja osaamista voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin myös kunta-alan tehtävissä. Kaikki maahanmuuttajat käyttävät ja tarvitsevat kuntien palveluita. Maahanmuuttajien yksilölliset tarpeet on otettava huomioon kunnan kaikissa palveluissa sekä erityisesti kotoutumista tukevissa palveluissa

11 Maahanmuuttajien kotouttaminen 1/2 Kotoutumisen edistämisestä annetun lain tavoitteena on edistää ja tukea maahanmuuttajien kotoutumista ja aktiivista osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Kaikki maahanmuuttajat saavat oleskelulupapäätöksen yhteydessä perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Kotoutumislain mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen suunnittelusta ja seurannasta. Kunta tai useampi kunta yhdessä laatii kotoutumisen edistämiseksi kotouttamisohjelman. Ohjelma sisältää suunnitelman kotoutumista tukevista toimenpiteistä, yhteistyöstä ja vastuista sekä hyvien etnisten suhteiden edistämisestä. Kotouttamisohjelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja sitä tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa

12 Maahanmuuttajien kotouttaminen 2/2 Maahanmuuttajalle tehtävässä alkukartoituksessa arvioidaan alustavasti maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet ja palvelutarpeet. Työ- ja elinkeinotoimisto järjestää alkukartoituksen työttömänä työnhakijana olevalle maahanmuuttajalle ja kunta toimeentulotukea saavalle maahanmuuttajalle. Valtio maksaa kunnalle 700 euron laskennallinen korvaus maahanmuuttajalle ensimmäistä kertaa tehtävästä alkukartoituksesta. Maahanmuuttajalla, joka on työttömänä työnhakijana tai saa toimeentulotukea, on oikeus kotoutumissuunnitelmaan. Kotoutumissuunnitelma laaditaan TE-toimiston, kunnan ja maahanmuuttajan yhteistyönä. Kotoutumissuunnitelma on maahanmuuttajan yksilöllinen suunnitelma kotoutumista tukevista toimenpiteistä

13 Pakolaisten vastaanotto kuntiin Kunnat voivat halutessaan ottaa vastaan pakolaisia tai oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita ELY-keskuksen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla. Kunnat voivat saada valtiolta korvausta pakolaisten vastaanotosta aiheutuviin kustannuksiin 7 vuotta täyttäneestä pakolaisesta 2300 euroa ja alle 7-vuotiaasta 6845 euroa vuodessa. Kiintiöpakolaisten osalta korvausta maksetaan neljän vuoden ajan, muiden osalta kolme vuotta. Lisäksi kunnalle korvataan tiettyjä erityiskustannuksia, mm. tulkkipalvelun kustannuksia ilman aikarajaa ja pitkäaikaisen sairauden aiheuttamia huomattavia kuluja kymmenen vuoden ajan, jos henkilö on ollut hoidon tarpeessa Suomeen tullessaan. Korvauksia ei makseta Suomen kansalaisuuden saaneiden pakolaisten osalta. Pakolaisten vastaanotosta maksettavien korvausten lisäksi kunnat kohdistavat omia voimavarojaan maahanmuuttajien erityispalveluihin

14 Maahanmuuttajat uusina kuntalaisina Kunnan palveluissa eri kulttuurit kohtaavat. Väestöryhmien välisiin suhteisiin voidaan vaikuttaa monikulttuurisuuden ja erilaisuuden näkyvällä hyväksymisellä, ennakkoluulojen vähentämisellä ja luomalla mahdollisuuksia eri väestöryhmien luontevalle kanssakäymiselle ja osallisuudelle. Tässä julkisen sektorin tulee olla edellä kävijä. Väestön kieli- ja kulttuuritaustat alkavat olla useissa Suomenkin kunnissa hyvin moninaiset. Suomen jokaisessa kunnassa asuu ulkomaalaisia. Kulttuurisen monimuotoisuuden voima yhteiskuntien moottorina on tunnustettu sekä kansainvälisesti että Suomessa

15 Millaista osaamista kunta-alan töissä tarvitaan tulevaisuudessa? 1/2 KT Kuntatyönantajat toteuttaa kolmevuotisen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa ESR-hankkeen vuosina Hankkeen pääkohderyhmiä ovat kunnat ja kuntayhtymät sekä kuntaomisteiset osakeyhtiöt ja yhteisöt eri toimialoilla. Lisäksi kohderyhmiä ovat maakuntaliitot ja koulutuksen järjestäjät. Hankkeessa toimitaan kolmella tasolla: organisaatio- ja aluetaso sekä valtakunnan taso. Organisaatiotasolla kehitetään ja testataan osaamisen ennakointimalli palvelemaan kuntaorganisaatioiden tulevaisuuden henkilöstöjohtamista ja -suunnittelua. Organisaation on tiedettävä, mikä on sen ydintoimintaa ja millaista osaamista siihen tarvitaan. Sillä on myös oltava käsitys siitä, millaista osaamista tarvitaan entistä vähemmän, enemmän tai vain hetkellisesti

16 Millaista osaamista kunta-alan töissä tarvitaan tulevaisuudessa? 2/2 Osaamisen ennakointia tehdään neljässä alueellisessa pilotissa Pääkaupunkiseudulla, Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa ja Pohjois- Suomessa. Päijät-Hämeen pilotissa on lisäksi satelliittina mukana Kaarinan ja Paimion kaupungit. Yhteensä piloteissa on mukana 15 kunta-alan organisaatiota. Alueellisissa piloteissa kunta-alan osaamistarpeet kytketään alueelliseen ennakointitoimintaan ja alueelliseen koulutussuunnitteluun. Valtakunnan tasolla kehitetään toimintamallia, jonka avulla kunta-alan osaamistarpeet huomioidaan valtakunnallisessa koulutussuunnittelussa. Hankkeen lähtökohtana on avoin, olemassa oleviin tutkinto- ja ammattirakenteisiin sitoutumaton lähestymistapa. Hankkeen rahoittaa Opetushallitus Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tuella. Lisäksi rahoittajia ovat KT Kuntatyönantajat, Suomen Kuntaliitto, Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry (PTY) sekä Keva. Lisätietoja:

17 Lue lisää