KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Samankaltaiset tiedostot
KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike. Käyräviivainen liike Heittoliike Ympyräliike Kulmamuuttujat θ, ω ja α Yhdistetty liike

Luento 3: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

4 Kaksi- ja kolmiulotteinen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 3: Käyräviivainen liike

Jakso 1: Pyörimisliikkeen kinematiikkaa, hitausmomentti

Luento 5: Käyräviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 5: Käyräviivainen liike

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Fysiikka ei kerro lopullisia totuuksia. Jokin uusi havainto voi vaatia muuttamaan teorioita.

DYNAMIIKKA II, LUENTO 5 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Kinematiikka -1- K09A,B&C Harjoitustehtäviä Kevät 2010 PARTIKKELI. Suoraviivainen liike

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

DYNAMIIKKA II, LUENTO 2 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

DYNAMIIKKA II, LUENTO 4 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

x + 1 πx + 2y = 6 2y = 6 x 1 2 πx y = x 1 4 πx Ikkunan pinta-ala on suorakulmion ja puoliympyrän pinta-alojen summa, eli

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Luento 4: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

Luento 6: Suhteellinen liike ja koordinaatistomuunnoksia

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 3: Vektorikentät

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

ELEC-A3110 Mekaniikka (5 op)

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2015)

BM20A5800 Funktiot, lineaarialgebra ja vektorit Harjoitus 4, Syksy 2016

Kerrataan harmoninen värähtelijä Noste, nesteen ja kaasun aiheuttamat voimat Noste ja harmoninen värähtelijä (laskaria varten)

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

LUKU 10. Yhdensuuntaissiirto

Ei-inertiaaliset koordinaatistot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Derivoimalla kerran saadaan nopeus ja toisen kerran saadaan kiihtyvyys Ña r

Luento 7: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

Tehtävä 4.7 Tarkastellaan hiukkasta, joka on pakotettu liikkumaan toruksen pinnalla.

l 1 2l + 1, c) 100 l=0 AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

Kinematiikka. Tommi Lintilä, Kari Tammi (Janne Ojalan kalvoista)

l 1 2l + 1, c) 100 l=0

4. Käyrän lokaaleja ominaisuuksia

a(t) = v (t) = 3 2 t a(t) = 3 2 t < t 1 2 < 69 t 1 2 < 46 t < 46 2 = 2116 a(t) = v (t) = 50

Muutoksen arviointi differentiaalin avulla

KJR-C1001: Statiikka L2 Luento : voiman momentti ja voimasysteemit

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO. Integraalilaskenta 2 Harjoitus Olkoon A := {(x, y) R 2 0 x π, sin x y 2 sin x}. Laske käyräintegraali

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 2 Kevät 2017

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Havainnollistuksia: Merkitään w = ( 4, 3) ja v = ( 3, 2). Tällöin. w w = ( 4) 2 + ( 3) 2 = 25 = 5. v = ( 3) = 13. v = v.

Kuva 1: Tehtävä 1a. = 2π. 3 x3 1 )

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 9: Greenin lause

Luento 9: Pyörimisliikkeen dynamiikkaa

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

5.9 Voiman momentti (moment of force, torque)

VEKTORIT paikkavektori OA

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

Insinöörimatematiikka D

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 4: Taso- ja avaruuskäyrät

Pakotettu vaimennettu harmoninen värähtelijä Resonanssi

Kertausosa. 5. Merkitään sädettä kirjaimella r. Kaaren pituus on tällöin r a) sin = 0, , c) tan = 0,

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 10: Moninkertaisten integraalien sovelluksia

(a) Potentiaali ja virtafunktiot saadaan suoraan summaamalla lähteen ja pyörteen funktiot. Potentiaalifunktioksi

Luvun 5 laskuesimerkit

Mekaniikka, osa 2. Perttu Lantto. Luentokalvot

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 8: Divergenssi ja roottori. Gaussin divergenssilause.

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 10: Napa-, sylinteri- ja pallokoordinaatistot. Pintaintegraali.

läheisyydessä. Piirrä funktio f ja nämä approksimaatiot samaan kuvaan. Näyttääkö järkeenkäyvältä?

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

ELEC C4140 Kenttäteoria (syksy 2016)

Differentiaalilaskenta 1.

DYNAMIIKKA II, LUENTO 6 (SYKSY 2015) Arttu Polojärvi

Insinöörimatematiikka D

Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Mallit 2 (alkuviikko) / Syksy 2016

Vektoriarvoiset funktiot Vektoriarvoisen funktion jatkuvuus ja derivoituvuus

Differentiaalimuodot

Luvun 8 laskuesimerkit

3x + y + 2z = 5 e) 2x + 3y 2z = 3 x 2y + 4z = 1. x + y 2z + u + 3v = 1 b) 2x y + 2z + 2u + 6v = 2 3x + 2y 4z 3u 9v = 3. { 2x y = k 4x + 2y = h

Transkriptio:

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 29.3.2016 Susanna Hurme

Yleisen tasoliikkeen kinematiikka: absoluuttinen ja suhteellinen liike, rajoitettu liike (Kirjan luvut 16.4-16.7) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten yleinen tasoliike koostuu yhtäaikaisesta translaatio- ja rotaatioliikkeestä Osata analysoida yleistä tasoliikettä eri menetelmillä Absoluuttinen liike Suhteellinen liike Hetkellinen nopeusnapa Ymmärtää, mitä kinemaattiset rajoitteet ovat ja miten ne huomioidaan kappaleen liikkeen analysoinnissa Sisältö Absoluuttinen liike: muodostetaan pisteen translaation ja kappaleen rotaation välinen matemaattinen yhteys Määritellään suhteellinen nopeus Nopeusanalyysi hetkellisen nopeusnavan avulla Määritellään suhteellinen kiihtyvyys

Jäykän kappaleen tasoliike

Absoluuttinen liike (Kirjan luku 16.4) Kappaleen tasoliike voidaan täysin määritellä, kun tunnetaan kappaleen jonkin viivan rotaatioliike sekä kappaleen jonkin pisteen translaatioliike. Joskus näille liikkeille voidaan määritellä yhteys kappaleen geometrian avulla. α ω A B = rθ ds G dt = d dt rθ = r dθ dt G B s G r θ A A G A B = AB = s G s G = rθ v G = rω dv G dt = r dω dt a G = rα

Absoluuttinen liike (Kirjan luku 16.4) Myös kappalesysteemin liikettä voidaan tarkastella määrittämällä geometrian avulla yhteys translaatiossa tai rotaatiossa olevan kappaleen, ja yleisessä tasoliikkeessä olevan kappaleen välille. Mikä on sauvan AB kulma-asema pystysuoran koordinaatin y funktiona, kun ohjuri liikkuu ylöspäin? y = (0.3m) cosθ Mikä on sauvan AB kulmanopeus, kun ohjurin nopeus on 2 m/s ylöspäin, ja kulma θ = 50? d dt y = d (0.3m) cosθ dt Yhdistetyn funktion derivaatta! v = 0.3m d dt cosθ = 0.3m d dθ cosθ dθ dt = 0.3m sinθ ω

Absoluuttinen liike (Kirjan luku 16.4) ω = 2m/s 0.3m sin50 = 8.7 rad s Mikä on sauvan AB kulmakiihtyvyys, kun ohjurin kiihtyvyys on 3 m/s 2 ylöspäin, ja kulma θ = 50? v = 0.3m sinθ ω Tulon derivaatta! dv dt = 0.3m d dt sinθ ω = 0.3m ω d dt sinθ + sinθ dω dt Yhdistetyn funktion derivaatta! a = 0.3m ω cosθω + sinθ α = (0.3m)(ω 2 cosθ + αsinθ) α = 3 m s 2 rad 8.7 0.3m s sin50 2 cos50 = 50.5 rad s 2

Suhteellinen liike nopeus (Kirjan luku 16.5) Yleinen tasoliike voidaan kuvata tarkastelemalla liikkeen translaatio- ja rotaatiokomponentteja erikseen. r B = r A + r B/A dr B = dr A + dr B/A

Suhteellinen liike nopeus (Kirjan luku 16.5) dr B dt = dr A dt + dr B/A dt v B = v A + v B/A v B = v A + ω r B/A

Suhteellinen liike nopeus (Kirjan luku 16.5) v Ay r A/B x v A = v B + ω r A/B v Ax i + v Ay j = 0 + ωk r A/B ( sin θ i + cos θ j) v Ax HUOM! Yksikkövektoreiden ristitulo. Tehtävässä y-akseli osoittaa alaspäin. k i v Ax i + v Ay j = ωr A/B ( sin θ j cos θ i) Jotta vektorit ovat yhtä suuret, i- ja j- komponenttien on oltava yhtä suuret. j Kinemaattinen rajoite: v Ay = v = 2 m s j (2m/s) = ω(0.3m)( sin 50 ) ω = 8.7 rad/s v Ax = ωr A/B cos θ = 8.7rad/s 0.3m cos 50 = 1.68 m/s

Hetkellinen nopeusnapa (Kirjan luku 16.6) Nopeus tietyllä hetkellä voidaan määrittää helposti valitsemalla referenssipisteeksi A hetkellinen nopeusnapa (instantaneous center of zero velocity, IC). Se on piste, jonka nopeus kyseisellä hetkellä on nolla. = 0 v B = v IC + ω r B/IC = ω r B/IC v B = ωr B/IC

Hetkellinen nopeusnapa (Kirjan luku 16.6) IC:n paikan määrittäminen onnistuu, kun pidetään mielessä: v B = ω r B/IC : v B = ωr B/IC : Nopeusvektori on aina kohtisuorassa paikkavektoria vastaan. Paikkavektorin pituus tunnetaan, jos nopeus ja kulmanopeus tunnetaan. v B 2m d v B r B/IC IC r B/IC IC IC r B/IC v B d v A

Suhteellinen liike kiihtyvyys (Kirjan luku 16.7) v B = v A + v B/A dv B dt = dv A dt + dv B/A dt a B = a A + (a B/A ) t +(a B/A ) n = +

Suhteellinen liike kiihtyvyys (Kirjan luku 16.7) a B = a A + (a B/A ) t +(a B/A ) n Kinemaattiset rajoitteet: (a B/A ) t = α r B/A (a B/A ) n = ω 2 r B/A a B = a A + α r B/A ω 2 r B/A

Suhteellinen liike kiihtyvyys (Kirjan luku 16.7) a (B/A)t a A = rα = 2m 2 rad s 2 = 4 m s 2 a A = a A i = 4 m s 2 i y r B/A a (B/A)n a A r B/A = 2m cos 45 i + sin 45 j = 2i + 2j m a (B/A)t = α r B/A x = 2 rad ( k) 2i + s2 2j m = 2 2 m (j + i) s2 a B = a A + a B/A = a A + a (B/A)t + a (B/A)n a (B/A)n = ω 2 r B/A = a A + α AB r B/A ω 2 r B/A = 4rad/s 2 2i + 2j m a Bx i + a By j = a A i + a (B/A)tx i + a (B/A)ty j + a (B/A)nx i + a (B/A)ny j = 16 2 m (i j) s2 i: a Bx = a A + a (B/A)tx + a (B/A)nx = (4 + 2 2 + 16 2) m s 2 29.5 m s 2 j: a By = a (B/A)ty + a (B/A)ny = 2 2 16 2 m s 2 19.8 m s 2

Suhteellinen liike kiihtyvyys (Kirjan luku 16.7) a An r A a (B/A)t = α AB r B/A = α AB k (2m)( cos 30 i sin 30 j) y a B α AB r B/A a At = (1.7321α AB j α AB i) m s 2 = a (B/A)ty j + a (B/A)tx i a (B/A)n = ω 2 r B/A x a B = a A + a B/A = a A + a (B/A)t + a (B/A)n = a A + α AB r B/A ω 2 r B/A = 1.15rad/s 2 (2m)( cos 30 i sin 30 j) = 2.2906 m s 2 i + 1.3225 m s 2 j = a (B/A)nx i + a (B/A)ny j a A = a At + a An = α r A ω 2 r A = 8 rad s 2 k 0.5m i 4 rad s 2 ( 0.5m i) a Bx i + 0j = {8i 4j α AB i + 1.7321α AB j + 2.2906i + 1.3225j} m s 2 j: 0 = ( 4 + 1.7321α AB + 1.3225) m s 2 α AB = 1.5458 rad s 2 = 4 m s 2 j + 8 m s 2 i = a Ay j + a Ax i i: a Bx = (8 + 1.5458 + 2.2906) m s 2 11.8 m s 2

Yhteenveto α ω Tarkastelimme yleistä tasoliikettä absoluuttisen ja suhteellisen liikkeen menetelmillä Määrittelimme yhteyden kappaleen pisteen translaatiolle ja kappaleen rotaatiolle, eli tarkastelimme absoluuttista liikettä Määrittelimme pisteen nopeuden ja kiihtyvyyden translaation ja suhteellisen rotaation summana, eli tarkastelimme suhteellista liikettä Nopeuden määrittämiseen tietyllä hetkellä voidaan käyttää hetkellistä nopeusnapaa, IC Yhtälöt yksinkertaisia G B s G r θ A A G