Tilusjärjestelyn loppuraportti Nivala, Haikaran uusjako Kuva: Toimitusalueen rajaus /
LOPPURAPORTIN SISÄLTÖ Tiivistelmä... 3 1. Yleistiedot ja hankkeen käynnistyminen... 4 1.1. Perustietoa toimitusalueesta... 4 1.2. Hankkeen käynnistyminen... 4 2. Toimituksen kulku... 4 2.1. Tilusjärjestelyn kulku... 4 2.2. Perusparannushankkeet... 5 3. Tilusjärjestelyn vaikutukset... 7 3.1. Maatilataloudelliset vaikutukset... 7 3.2. Liikennevaikutukset... 8 3.3. Ojitustoimenpiteiden vaikutukset... 9 3.4. Ekologiset vaikutukset... 9 3.5. Sosiaaliset ja aluetaloudelliset vaikutukset... 9 4. Tilusjärjestelyn kannattavuus... 10 4.1. Tilusjärjestelyn kustannukset... 10 4.2. Tilusjärjestelyn hyödyt... 11 4.3. Yhteenveto tilusjärjestelyn kannattavuudesta... 12 5. Tilusjärjestelyn aikataulu... 12
3 (12) Tiivistelmä Vuosina 2014-2016 toteutettu Haikaran uusjako oli pieni räätälöity hanke, jonka pinta-ala oli 190 ha. Hankkeen tavoitteena oli peltolohkojen koon ja muodon parantaminen sekä viljelymatkojen minimointi. Lohkokoko saatiin kasvatettua 2,5 hehtaarista 7,2 hehtaariin. Samalla peltolohkojen keskietäisyys talouskeskuksesta lyheni 2,2 kilometristä 1,4 kilometriin. Hankkeen tarveselvitys laadittiin alkuvuonna 2014 ja ensimmäinen toimituskokous pidettiin samana kesänä. Jakosuunnittelu eteni ripeästi ja lopullinen jakosuunnitelmapäätös tehtiin joulukuussa 2014. Perusparannushankkeet toteutettiin pääosin vuonna 2015 ja toimituksen loppukokous pidettiin 2016. Merkittävin ero perinteiseen toimitusprosessiin oli siinä, että edellytys- ja laajuuspäätös, jakosuunnitelmapäätös ja korvauspäätökset tehtiin kaikki samassa kokouksessa. Päätösvaiheessa asianosaiset siis tiesivät tarkalleen hankkeen lopputuloksen ja sen kustannusvaikutukset. Perinteistä poikettiin myös siten, että toteutin suunnitteluprosessin asianosaisten valitsemien edustajien kanssa. Hankkeeseen mukaan lähtö oli vapaaehtoista, joten asianosaisilla oli suuri motivaatio hakea sovintoa. Sovittiin myös, ettei näprätä pikkujuttujen kanssa, vaan hoidetaan suuret linjat nopeasti loppuun saakka. Periaate, että kaikki voittavat, toteutui. Hankkeen yhteydessä rakennettiin Sikoperän viljelystie. Valtaojitusta kunnostettiin 4 km, pienvaltaojia 3 km ja salaojitusta 30 hehtaaria. Valtaojituksista ja pienvaltaojituksista ei laadittu omaa suunnitelmaa, vaan ne sisältyivät salaojitushankkeeseen ja toteutettiin salaojituksen rahoitusehdoilla. Hankkeen avustusprosentti on maanomistajille erillistä valtaojitushanketta pienempi, mutta prosessin nopeutuminen ja keventyminen saa aikaan säästöä lopullisissa maksettavissa kustannuksissa. Lisäksi maanomistajat toteuttivat piiriojitukset pääosin omana työnään. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 230 000 euroa ja hyödyt 500 000 euroa, joten Haikaran uusjako oli kokonaisuudessaan kannattava projekti. 5.11.2016. Ari Leppikangas
4 (12) Yleistiedot ja hankkeen käynnistyminen 1.1. Perustietoa toimitusalueesta Haikaran kylä sijaitsee noin 5 kilometrin päässä Nivalan kaupungin keskustasta. Asutus on keskittynyt teiden varsille ja alueella on erityisen paljon aktiivitiloja. Parhaat yhtenäiset viljelyslohkot sijaitsevat Kalajoen varressa sijaitsevalla peltoaukealla. Toimitusalueen viljelysmaat ovat aktiivisessa maatalouskäytössä. Toimitusalueen pinta-ala oli 190 ha, josta peltoa 180 ha. 1.2. Hankkeen käynnistyminen Nivalan kaupungin uusjakotoimitusten yhteinen alkukokous pidettiin vuonna 1999. Maa- ja metsätalousministeriö teki samana vuonna myönteisen rahoituspäätöksen hankkeiden tukemisesta. Suuren pinta-alan vuoksi uusjaot on tarkoituksenmukaista toteuttaa osa-alue kerrallaan. Haikara oli toteutusvaiheessa viimeisenä. Tammikuussa 2014 Nivalan kaupunki kutsui koolle maanomistajia keskustelutilaisuuteen, missä aiheena oli peltolohkojen järkeistäminen osalla Haikaran kylää. Tilaisuudessa maanomistajat sopivat, että maanmittaustoimiston edustaja haastattelee asianosaiset. Vasta tämän jälkeen päätetään jatkotoimista. Haastattelutilaisuus järjestettiin helmikuussa 2014 ja siihen osallistui 18 maanomistajaa. Haastattelujen jälkeen tarkennettiin hankkeen aluerajausta ja laadittiin tilusjärjestelyn toimenpide-ehdotus, joka esiteltiin maanomistajille huhtikuussa 2014 pidetyssä tilaisuudessa. Tällöin kaikki läsnäolijat allekirjoittivat uusjaon toimitushakemuksen. Toimituksen kulku 1.3. Tilusjärjestelyn kulku Ensimmäinen toimituskokous pidettiin kesäkuussa 2014, jolloin keskusteltiin hankkeen toteuttamisen vaihtoehdoista. Edellytys- ja laajuuspäätöstä ei tehty vielä tässä vaiheessa. Kokouksessa asianosaiset valitsivat 2 edustajaa osallistumaan toimituksessa käsiteltävien asioiden valmisteluun. Asianosaisten tahtotila oli, että edustajat yhteistyössä toimitusinsinöörin kanssa tekevät ehdotuksen jakosuunnitelmaksi. Ensimmäinen jakosuunnitelma esitettiin maanomistajille syyskuussa ja toinen lokakuussa 2014. Lopullinen jakosuunnitelma postitettiin asianosaisille kokouskutsun mukana marraskuussa 2014. Toimitusmiehet tekivät päätöksen lopullisesta jakosuunnitelmasta 15.12.2014. Jokaisessa vaiheessa jako-osakkaille postitettiin karttaote sekä selitelmäote tilan tiluksista. Koko toimitusalueen jakosuunnitelmakartta omistustietoineen oli kaikissa vaiheissa nähtävillä myös internetissä hankkeen sivuilla.
5 (12) Lopullisen jakosuunnitelmapäätöksen yhteydessä toimitusmiehet päättivät toimituksen edellytyksistä ja laajuudesta, tieoikeuksista, kiinteistöjen yhdistämisistä sekä lopullisista korvauksista. Peltojen hinta oli 13 000 /ha tai 14 000 /ha sijainnista riippuen. Avo-ojapellot hinnoiteltiin 500 /ha alhaisemmaksi. Kaikki vaihtuvat metsät raivattiin pelloksi, joten puustotiliä ei tarvinnut tehdä. Raivattavien alueiden maapohjan arvoksi määriteltiin 3 500 /ha. Hanke oli aito kokonaisarvouusjako ja esimerkiksi peltojen tuottokuntoa ei arvioitu myöhemmin lainkaan. Suomen valtio ei saanut ostettua alueelta peltotiluksia, mikä teki jakosuunnittelun haastavaksi. Siitä huolimatta kompromissiehdotus onnistui ja saatiin aikaan selkeitä suuria peltolohkoja. Uusien tilusten haltuunotto tapahtui 1.10.2015, jolloin maksettiin myös asianosaisten keskinäiset tilikorvaukset. Uusjaon jakosuunnitelma rekisteröitiin marraskuussa 2015. Toimituksen loppukokous pidettiin 4.10.2016, jolloin toimitusmiehet päättivät perusparannushankkeiden kustannusten ositteluista sekä toimituskustannuksista. Yksi asianosaisen oli tyytymätön erääseen tieoikeuspäätökseen ja teki valituksen maaoikeuteen, mutta veti valituksen pois. Valitukset eivät siis viivyttäneet prosessia. 1.4. Perusparannushankkeet Viljelystiet Uusjaon yhteydessä rakennettiin uudelle paikalle 1,2 km pituinen Sikoperän viljelystie. Toteuttamiskustannukset olivat 15 000 (alv 0 %). Kaikkien tiekuntien tieyksiköinnit ajantasaistettiin hankkeen yhteydessä vastaamaan uutta kiinteistöjaotusta. Kuva: Viljelystien rakentaminen
6 (12) Kuivatushankkeet Vanhojen valtaojien siivouskaivuuta sekä pienvaltaojien kaivuuta toteutettiin 7 km, mutta erillistä suunnitelmaa hankkeesta ei tehty. Työt sisältyivät salaojasuunnitelmaan ja ne toteutettiin salaojituksen rahoitusehdoilla. Hankkeen avustusprosentti on maanomistajille erillistä valtaojitushanketta pienempi, mutta prosessin nopeutuminen ja keventyminen saa aikaan säästöä lopullisissa maksettavissa kustannuksissa. Kuva: Kaivettu pienvaltaoja Uusjaon yhteydessä salaojitettiin noin 30 ha suuruinen alue. Pääosa hankkeesta toteutettiin vanhan salaojituksen kunnostuksena. Uudisojitusta toteutettiin vain 8 ha. Prosessia kevennettiin siten, että maanomistajat kaivoivat piiriojat omana työnään. Vain poikkeustapauksessa, silloin kun uusi raja halkaisi vanhan salaojalohkon, piiriojan kaivuu sisältyi suunnitelmaan. Hankkeet toteutettiin pääosin jakosuunnittelun jälkeen syksyllä 2015. Viimeistely tapahtui kesällä 2016. Kuivatushankkeiden kokonaiskustannukset olivat 138 000 euroa (alv 0 %). Kuva: Salaojitus
7 (12) Tilusjärjestelyn vaikutukset Jakoalueen peltopinta-ala oli jaon alkutilanteessa 175 hehtaaria. Jaon aikana maanomistajat raivasivat 5 hehtaaria lisäpeltoa, joten lopullinen peltoala oli 180 hehtaaria. Hankkeen toteutuneet hyödyt laskettiin UJ-hyöty - taulukkolaskentasovelluksella hyödyntäen IACS-aineistoa. Keskeiset tunnusluvut ovat seuraavat: Ennen uusjakoa: - lohkojen lukumäärä 69 - peltopinta-ala 175 ha - keskimääräinen lohkokoko 2,5 ha - keskimääräinen viljelyetäisyys 2,2 km Uusjaon jälkeen: - lohkojen lukumäärä 25 - peltopinta-ala 180 ha - keskimääräinen lohkokoko 7,2 ha - keskimääräinen viljelyetäisyys 1,4 km 1.5. Maatilataloudelliset vaikutukset Tilusjärjestelyhyödyt syntyvät peltolohkon koon kasvusta ja muodon paranemisesta. Nämä yhdessä palstojen keskietäisyyden lyhenemisen kanssa vähentävät palstojen viljelyyn tarvittavaa työaikaa ja sitä kautta peltolohkoon kohdistuvia työja konekustannuksia. Tilusjärjestelyllä vähennettiin myös pellolta toiselle siirtymisestä ja töiden uudelleen järjestämisestä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia, joita syntyy kun joudutaan siirtymään peltokappaleen pienuuden takia kesken työrupeaman lohkolta toiselle. Lohkokoon kasvusta ja etäisyyksien lyhentymisestä saatava hyöty vaihtelee tilakohtaisten tekijöiden, kuten tilan tuotantosuunnan perusteella.
8 (12) Taulukko: Tilusjärjestelyn toteutuneet maatalousvaikutukset (pääomitus 30 v, 5 %). Maatilataloudelliset vaikutukset Toteutunut Suunniteltu Viljelykustannusten pieneneminen lohkojen koon kasvamisen johdosta Kulkemiskustannusten pienentyminen lohkojen vähentymisen, talouskeskusetäisyyden pienentymisen ja tieluokan parantumisen johdosta Reunahaitan ja päällekkäislevityksen vähentyminen lohkojen ja reuna-alueiden vähentymisen johdosta Lannan levityksen kustannusten muutos lohkokoon muutoksen johdosta Viljelykustannusten pienentyminen lohkojen muodon parantumisen johdosta Yhteensä 216 000 270 000 89 000 5 000 31 000 25 000 366 000 270 000 1.6. Liikennevaikutukset Liikennevaikutuksilla tarkoitetaan hankkeen merkitystä liikenteen sujuvuudelle ja liikenneturvallisuudelle. Liikenteen sujuvuuden parantumisessa on kyse pääasiassa muun kuin maatalousliikenteen matka-aikojen säästymisestä. Uusjaon vaikutusmahdollisuudet liikenteen kustannuksiin perustuvat kulkemistarpeen vähentämiseen sekä pitkämatkaisen ja paikallisen liikenteen erottamiseen. Kun tilan pellot kerätään samalle puolen tietä, pienenevät yksittäisten maatalouden harjoittajien kulku- ja kuljetuskustannukset sekä onnettomuusriski muun liikenteen seassa. Samalla myös muiden tienkäyttäjien liikenneturvallisuus sekä liikenteen sujuvuus paranee. Liikenteen sujuvuuden parantumisen kokonaishyödyksi saatiin 1060.
9 (12) 1.7. Ojitustoimenpiteiden vaikutukset Salaojitushyöty: Salaojituksen välittöminä hyötyinä ovat mm: - avo-ojien poistamisesta saatava viljelypinta-alan kasvu ja ojien reunahaittaalan väheneminen. Tehollinen peltoala lisääntyy tuotantosuunnan mukaan 10-25 % - sadon määrän kasvu - sadon laadun paraneminen - viljelyvarmuus Salaojitushyötyjä muodostuu myös kustannusten alentumisen johdosta: - työmenekki pienenee, kun avo-ojien kiertely ja kunnossapito jää pois - ainemenekki pienenee, kun avo-ojien varsilta jäävät kaksinkertaiset siemen- ja lannoitemäärät pois - salaojitetut pellot mahdollistavat tehokkaamman teknologian hyväksikäytön - urakointipalvelu on edullisempaa - pellon arvo nousee Valtaojitushyöty: Peruskuivatus on sala- ja piiriojituksen välttämätön edellytys. Lisäksi valtaojituksella saavutettavasta kuivavaran lisäyksestä aiheutuu satotason kasvu. Kuivatushankkeiden hyödyksi arvioidaan niiden kustannusten suuruus 138 000. 1.8. Ekologiset vaikutukset Uusjakohankkeella oli ekologisia vaikutuksia vesistöön, ilmastoon sekä maisemaan ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen vaikutukset ilmastoon ovat positiivisia ja aiheutuvat liikennemäärien vähenemisestä. Peltolohkojen vähentyessä maatalousliikenne vähenee ja liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät. Maatalousliikenteen vähentymisen aiheuttamaksi ilmastohyödyksi saatiin 6 500. 1.9. Sosiaaliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Hankkeella oli ja on positiivista merkitystä alueen palveluihin, työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan. Hankkeessa toteutetut mukauttamistoimenpiteet lisäsivät paikallista urakointia. Lisäksi tilojen parantuneen kannattavuuden ja tilakoon kasvun myötä tilat pystyvät investoimaan voimakkaammin esimerkiksi karjatalouteen, jolloin tilojen taloudellinen asema paranee. Taloudellisen aseman parantumisen kerrannaisvaikutukset vaikuttavat alueen työllisyyteen.
10 (12) Alueen ikärakenteen kehittymiseen hankkeella on positiivinen vaikutus. Hanke lisää nuorten innostusta jatkaa maatalouden harjoittamista elinkeinon kannattavuuden parantuessa. Elinvoimaisuuden lisääntyminen, hoidetun maalaismaiseman säilyminen ja liikkumisen turvallisuuden parantuminen vaikuttavat positiivisesti alueen asumisviihtyvyyteen. Hankkeen asiakaslähtöinen toteuttaminen takasi osakkaille runsaasti vaikutusmahdollisuuksia hankkeen onnistumiseksi ja lisää alueen yhteisöllisyyttä. Hankkeen suuri kannatus ja hankkeen onnistuminen lisäävät alueen yhteistoimintamahdollisuuksia myös jatkossa. Tilusjärjestelyn kannattavuus Tilusjärjestelyjen kannattavuus riippuu rahamääräisesti arvioitavissa olevien hyötyjen sekä tilusjärjestelyn toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten keskinäisestä suhteesta. Tässä yhteydessä on rahamääräisesti arvioitu tilusjärjestelyn maatilataloudelliset vaikutukset, liikennevaikutukset, ojitustoimenpiteiden vaikutukset sekä ilmastovaikutukset. 1.10. Tilusjärjestelyn kustannukset Tilusjärjestelyn kokonaiskustannukset olivat 233 000 euroa. Säästöä suunnitelmaan verrattuna syntyi 107 000 euroa. Kustannusero johtui perusparannushankkeiden karsimisesta. Kustannuserittely on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko: Tilusjärjestelyn kustannukset. Osavaikutus Toteutunut Suunniteltu Tilusten järjestely 80 000 80 000 Viljelystiet 15 000 60 000 Valtaojitukset 0 60 000 Sala- ja piiriojitukset 138 000 140 000 Yhteensä 233 000 340 000
11 (12) Yksityiset henkilöt ja kuolinpesät maksavat osan perusparannushankkeiden kustannuksista takaisin vuosina 2021-2045. Lainasummalle lasketaan 3 %:n korko vuodesta 2021 lähtien. Maaomistajien maksuosuus kuivatushankkeista on 50 % ja Sikoperän viljelystiestä 30 %. Perusparannushankkeisiin käytettiin yhteensä 153 000 euroa, mistä maanomistajat maksavat takaisin 73 000 euroa. Maanomistajat voivat lisäksi vähentää verotuksessa perusparannushankkeiden yhteydessä maksetut arvonlisäverot, mikäli ne liittyvät jako-osakkaiden alkutuottajina harjoittamaan toimintaan. Toimituskustannuksista maanomistajat maksavat 10 % ja ne peritään vuonna 2016. Niistä maanomistajien osuudeksi jää 8 000. Kustannukset peltohehtaaria kohden ovat täten keskimäärin 44 /ha. 1.11. Tilusjärjestelyn hyödyt Uusjaon kannattavuutta tarkasteltaessa on tässä yhteydessä käsitelty niitä välittömiä hyötyjä, joiden laskemisesta on ollut saatavissa luotettavia selvityksiä ja tutkimustuloksia. Pääomitusaikana on käytetty 30 vuotta ja korkona 5 %. Hanke olisi kannattava myös 20 vuoden pääomitusajalla laskettuna. Tilusjärjestelyn kokonaishyödyt ovat 505 000 euroa. Hyödyt on eritelty alla olevassa taulukossa. Taulukko: Tilusjärjestelyn hyödyt. Osavaikutus Toteutunut Suunniteltu Maatilataloudelliset hyödyt 366 000 270 000 Liikennehyödyt 1 000 Kuivatushyödyt 132 000 185 000 Ilmastohyödyt 6 000 Yhteensä 505 000 455 000
12 (12) 1.12. Yhteenveto tilusjärjestelyn kannattavuudesta Haikaran uusjako onnistui hyvin. Hankkeen toteutuneet hyödyt ovat noin 272 000 euroa kustannuksia suuremmat. Taulukko: Tilusjärjestelyn hyödyt ja kustannukset. Toteutunut Suunniteltu Hyödyt yhteensä 505 000 455 000 Kustannukset yhteensä 233 000 340 000 Tilusjärjestelyn aikataulu Tilusjärjestelyn osavaiheet ja toteuttamisvuodet. Työvaihe 2014 2015 2016 Tarveselvitys Edellytys- ja laajuuspäätös Jakosuunnittelu Tieoikeudet Tilikorvaukset Tilusten haltuunotto Mukauttamistoimenpiteet Kustannusten osittelu Lopputoimet