Uudenmaan sote- ja maakuntauudistus #Uusimaa2019 Sote-valmisteluryhmät - tuloksia Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan Vi skapar ett självstyrt Nyland
Uudenmaan maakunta #Uusimaa2019 Etunimi Sukunimi
Sote-uudistuksen tavoitteet ja keinot Hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen - kansanterveys- ja sosiaalityö, ennaltaehkäisy - perustason palveluiden vahvistaminen - vahvemmat järjestäjät ja tuotantoyksiköt: osaamisen vahvistaminen - tarvepainotettuun kapitaatioon pohjautuva rahoitus: vaikuttavuuskannustimet Kustannustenhallinta - maakuntien rahoituslain mukainen rahoitusmalli ja kustannusjarru: 2,8 mrd - tunnistetut säästöpotentiaalit nykyisen lainsäädännön ja parhaiden käytäntöjen ja vaikuttavimpien hoito/palvelukäytäntöjen mukaan noin 3 mrd - oikea-aikainen hoito, hoidon porrastus, digitaaliset ratkaisut, palveluintegraatio
Sote-valmisteluryhmät Kaikissa ryhmissä on perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon edustus, integraationäkökulma läpi leikkaa valmistelutyötä Muutosagentit osallistuvat vastuuryhmänsä toimintaan Ryhmissä huomioidaan hyte ja kuntayhdyspinta Opetus, tutkimus, kehitys ICT Sote-päivystys Suoran valinnan palvelut (Sote-keskus) Sote-järjestäminen (ml. ruotsinkielisten palvelujen turvaaminen) Sote-tiimi Sote-muutosjohtaja, Sote-johtajat & valmisteluryhmien pj:t Ikäihmiset Vammaisten palvelut Aikuissosiaalityö Lapset, nuoret, perheet ICT Tukipalvelut Kliiniset tukipalvelut tukipalvelut Työterveyshuolto Suun terveydenhuolto Päihde- ja mielenterveyspalvelut
SOTE valmisteluryhmä: Ikääntyneet Puh. joht. Matti Lyytikäinen: Uudenmaan ikääntyneiden palvelujen järjestäminen ratkaisee sote uudistuksen onnistumisen? (30% soster kustannuksista syntyy paljon sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävien ikääntyneiden palvelujen kustannuksista)
Toiminnan volyymi suuri. Tavat organisoida vanhuspalvelut vaihtelevat 5,5 miljoonaa kotihoidon käyntiä 6000 henkilö omaishoidon tuen piirissä 10 400 tehostetun palveluasumisen/ laitoshoidon asukasta 1750 sairaalapaikkaa 130 kotisairaalapaikkaa 800 lyhytaikaispaikkaa 700 päivätoimintapaikkaa > 10 000 työntekijää Kotihoito 3400 Sairaala 1800 Asumispalvelu 2700 Laitoshoito 1500 Kustannukset 1,1 mrd (+) Pitkäaikaishoito 550 M Kotihoito 220 M Sairaala 210 M Omaishoito 36 M Päivätoiminta 16 M Ennaltaehkäiset palvelut 13 M PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN: Tehostettua palveluasumista (55%) lukuun ottamatta ostopalvelujen osuus vähäinen (<10%, kotihoito 4%), palvelusetelin käyttö marginaalinen.
Ydinprosessi Neuvonta ja palveluohjauksen prosessi Yksilöllinen suunnittelu ja palveluohjaus Palvelutuotanto Kotona asumista tukevat palvelut Sairaanhoito ja kuntoutus Asuminen
96 95 94 93 92 95,1 Kotona asuvat 75+ % vastaavanikäisestä väestöstä 2015 93,2 93,2 92,9 92,9 92,6 92,5 92,5 92,3 92,2 92,2 92,1 92 92 91,8 Vaihteleva palvelurakenne. Kotihoidon ja omaishoidon tuen peittävyydellä ei selkeää korrelaatiota kotona asumisen määrään. Palvelurakennemuutoksia meneillään. 91 90 91,3 91,3 91,2 91,2 91,1 91 90,7 90,7 90,6 90,6 90,6 90,4 90 89 88 87
SOTE valmisteluryhmä: Lapset, nuoret, perheet Puh. joht. Eija Rintala: Ensisijaisesti palvelut toteutetaan lapsen, nuoren tai perheen luonnollisessa elinympäristössä. Läheis- ja lähipalveluverkoston rooli kasvaa. Perhekeskustoimintamalli kokoaa palvelut perheen kasvu- ja kehitysympäristöön, lähelle arkea, helposti ja varhaisessa vaiheessa nopeastikin saavutettaviksi matalan kynnyksen palveluiksi. Lapsen, nuoren ja perheen tarvitsema erityinen hoito ja tuki järjestetään siten, että yhteys lähipalveluihin ja lapsen, nuoren kehitysympäristöön säilyy.
Lasten, nuorten ja perheiden palvelut (karkea luokittelu) Neuvolapalvelut Perhesuunnittelu Lapsiperheiden kotipalvelu Neuvolapsykologin ja psyk.sh:n palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta Lasten kuntoutuspalvelut Ehkäisevä perhetyö ja varhaisen tuen palvelut Kuntouttava tehostettu perhetyö Oppilashuollon palvelut a) Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut b) Psykososiaalisen tuen palvelut Psykiatriset sairaanhoitajat (koulu) Perhesosiaalityö / sos. ohjaus Perhekuntoutus Nuorten matalankynnyksen palvelut Lastensuojelun avohuolto Lasten mielenterveyden lähipalvelut Nuorten mielenterveyden lähipalvelut Kiireelliset sosiaalihuollon palvelut (virka-aikaiset) Somaattinen pth ja esh (ml. suun th alle 18 v) Perheoikeudelliset palvelut Sosiaalipäivystys Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta Lastensuojelu (sijais- ja jälkihuolto) Nuorten tuetun asumisen palvelut Lasten kuntoutuspalvelut Lasten psykiatrian avopalvelut Nuorisopsykiatrian avopalvelut Adoptiopalvelut Oikeuspsykiatria Lastenpsykiatria laitoshoito Nuorisopsykiatria laitoshoito Lastenpsykiatrian laitoskuntoutus (välimuotopalvelut?) Nuorisopsykiatrian laitoskuntoutus (välimuotopalvelut?)
Tilastotietoa palveluiden käyttäjien nykytilasta Maakunnassa on noin 1 620 000 asukasta. Maakunnan alueella sijaitsee kolme viidestä maan suurimmasta kaupungista (Helsinki 628 208, Espoo 269802, Vantaa 214602). Elinajanodote (2015) on miehillä 78,5 vuotta ja naisilla 84,1 vuotta. Maakunnan väestöstä 0-24 -vuotiaita on 16,3%, 15-64 -vuotiaita 63,2% ja 65-vuotiaita 20,5% (2015) Väestöennuste 0-14 vuotiaiden osalta tulee laskemaan (v. 2020 16,2%, vuonna 2030 15,3 %), 15-64 vuotiaiden osuus laskee myös (v. 2020 61,2%, 2030 59,1%), kun taas yli 65-vuotiaiden osuus tulee kasvamaan (v. 2020 22,6% ja 2020 25,6%). Maakunnan perheistä suurin osa on 1-2 lapsen perheitä. Lapsiperheiden määrä on yhteensä 571 470 ja perheissä on lapsia yhteensä 1 053 444. Yksilapsisia perheitä on 43 %, kahden lapsen perheitä 38,6%, kolmilapsisia 13,3% ja puolestaan neljä tai enemmän 5,1% perheistä. Maakunnassa korostuu monikulttuurisuus. Uudellamaalla asuu 55% Suomen vieraskielistä (10,7%), ruotsinkielisiä on 8,3%. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro ja somalia. Muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten, nuorten ja perheiden määrä on lisääntynyt. Avioerojen määrä maakunnassa on suuri. Uudenmaan maakunnassa oli vuonna 2016 yhteensä 4396 kpl (vrs. solmittuja avioliittoja vuonna 2016 8425 kpl.). Väestön ikärakenne 0-29 vuotiaissa 31.12.2015 Ikä Yhteensä Miehet Naiset 0 4 294 378 150 579 143 799 5 9 307 718 157 405 150 313 10 14 293 927 150 064 143 863 15 19 301 171 154 051 147 120 20 24 339 216 173 332 165 884 25 29 Lähde: Tilastokeskus 342 528 (2017) 175 www.tilastokeskus.fi 568 166 960
SOTE valmisteluryhmä: Päihde- ja mielenterveyspalvelut Puh. joht. Leena Turpeinen: Palvelut ovat pirstaleisia ja monimuotoisia, osin päällekkäisiä. Toisaalta palveluverkko ei ole aukoton. Se muodostuu useista erilaisista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palvelukokonaisuuden koordinaatiota ja integraatioita tulee kehittää: eri palveluntuottajien (julkinen, yksityinen, 3. sektori) yhteistyötä tulee parantaa, sopia keskinäisestä työjaosta ja hoitoprosessien kokonaisuuksista. Psykiatrisen ja somaattisen hoidon integraatiossa on parannettavaa. Resursseja tulee kohdentaa tarpeenmukaisemmin. Digitaalisten ja etäpalvelujen kehittäminen Asiakkaan osallisuuden lisääminen. Yhtenäisten, näyttöön perustuvien hoitomuotojen kehittäminen ja käyttöönotto.
Nykytila Uudellamaalla lukuina 2016 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on moninainen ja pirstaleinen: Palveluverkko muodostuu useista kunnallisista, yksityisistä ja kolmannen sektorin toimijoista. Palveluissa on päällekkäisyyttä, mutta myös "aukkoja". Kokonaiskustannukset: 431 974 688 : kunnat 250 974 688, HUS 181 000 000. Oma tuotanto: Raasepori 74 %, Helsinki 72 %, Loviisa 11 %, Kauniainen 14 %. Myrskylä ja Pukkila 0%. Ostopalvelut: 109 275 416. kunnat 94 875 416, HUS 14 400 000. Päihdepalveluissa enemmän ostopalvelua. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostetaan esim. päihdehoidon palveluja, asumispalveluja, psykiatri-ja terapiapalveluja. Digitaaliset palvelut: 1 398 111, josta kunnat 398 111, HUS 1 milj... Asiakkaita 142 563: kunnat 106 773, HUS 35 790.(yhteisiä asiakkaita ei erotettu). Työpisteitä 224: kunnat 199, HUS 25. Henkilöstö 4324: kunnat 1973, HUS 2351.
Nykytilan keskeisiä asioita Ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen ei riittävää. Matalan kynnyksen palveluun pääsy yhden oven periaatteella perustasolla ei toteudu kattavasti. Palvelut edelleen organisaatiolähtöisiä: palvelujen järjestäminen avo- ja peruspalveluita painottavana joustavana kokonaisuutena asiakaslähtöisesti. Liikkuva ja kotiin vietävät palvelut vaihtelevat suuresti. Päivystyksellisten palvelujen kehittäminen meneillään. Palvelutarpeenarvioinnissa kehitettävää: sujuva palveluketju laadukkaaseen erityistason palveluun ja takaisin. Asumis- ja kuntoutuspalvelut: kirjo erittäin laaja. Perheiden ja verkostojen mukaanotto. Kokemusasiantuntijuuden ja vertaistuen rooli ei tarpeeksi näkyvä. Henkilöstörakenteet eivät ole yhtenevät: henkilöstörakenteen optimoiminen ja osaamisen varmistaminen.
Tavoitteet Asiakassegmentointi kohdentaa palvelut oikein ja mahdollistaa nelimaalin tavoitteiden toteutumisen. Päihde- ja mielenterveyspalveluissa on yhdyspinta leikkaavasti lähes kaikkiin yhteiskunnan palveluihin. 1. Uudenmaan suuri väestöpohja mahdollistaa monipuoliset ja integroidut päihde- ja mielenterveyspalvelut Alueellisten erojen huomioiminen (esim. ruotsinkieliset palvelut) ja lähipalvelun turvaaminen Näyttöön perustuvat yhtenäiset käytännöt, toimivat mallit ja yhteiset mittarit 2. Väestön terveys- ja hyvinvointierot kaventuvat: Eriarvoistumisen ja yhteiskunnan jakautumisen ennaltaehkäiseminen Yhteisöllisyyttä vahvistavat alustat ja toimintamallit Palvelujen vaikuttavuuden yhtenäisestä mittaamisesta ja seuraamisesta sopiminen 3. Palvelukulttuuri uudistuu ja palvelurakenne kevenee: Asiakkaiden hyvinvoinnin, omahoidon ja terveysteknologioiden, digitalisaation edistäminen: oma aktiivisuus ja vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä vahvistuvat Avohoidon ensisijaisuus Uudet kumppanuudet: yksityinen ja kolmas sektori julkisten toimijoiden tukena 4. Palvelujen saatavuus ja tuottavuus paranevat: Matalan kynnyksen palvelujen ensisijaisuus=> sote-keskukset: häiriöiden tunnistaminen ja hoito, sujuva ohjaaminen erityisosaajille ja takaisin. Kustannusten kasvun hillintä. 5. Vetovoimaiset työyhteisöt
SOTE valmisteluryhmä: Vammaisten palvelut Puh. joht. Mikaela Westergård: Tavoitteina: Kilpailukykyiset palvelut asumispalveluissa ja työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa. Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa. Palvelut saatavilla lähipalveluina. Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit. Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat.
Nykytila Uudellamaalla lukuina v. 2016 Vammaisten palvelut asiakaslähtöisiä, joustavia lähipalveluja. Vammaispalvelujen kokonaiskustannukset: bruttokustannukset 216 822 389,78 / asiakkaita noin 40 000. Kehitysvammaisten palvelujen kokonaiskustannukset: bruttokustannukset 160 234 200,53 / asiakkaita 7181. Kuntayhtymät: Eteva kuntayhtymä 52 007 762 + perhehoito 1 368 328, (Uudenmaan kustannukset eivät erotettavissa) ja Kårkulla Samkommun 19 685 260,00. Henkilökunta: 2302 hlöä. Vammaistyön toimipisteet: 285 (kunnat 106, Eteva kuntayhtymä 140 ja Kårkulla samkommun 39) Suurimmat toimijat: Helsingin kaupunki ja Eteva Kuntayhtymä.
Suurimmat palvelut. Asiakasmäärä ja kustannukset palveluittain. Palvelu Asiakasmäärä Eurot Kuljetuspalvelut (Shl, VpL, KvL) 31270 54 570 334, 00 Ympärivuorokautinen asuminen (Vpl, Shl, KvL) 4451 237 900 662, 91 Henkilökohtainen apu 5185 65 451 758,91 Lyhytaikaishoito, ympärivuorokautinen (KvL) Kotiin annettavat asumisen tukipalvelut ja asumisharjoittelu Työ- ja päivätoiminta(vpl, KvL) Vaativan tason palvelut kunnat ja erityishuoltopiirit: yhteensä HUS Asunnon muutostyöt, asuntoon kuuluvat välineet, koneet ja laitteet 1143 12 021 389,00 998 16 630 334,00 9955 126 554 337,33 2411 29 965 226,72 1486 6 070 000,00 2448 3 157 524,15
Ydinasiat Ensisijaisten peruspalvelujen kohdentaminen ja sosiaalihuoltolain ensisijaisuus mahdollistaa nelimaalin tavoitteiden toteutumisen. Vammaispalveluissa on yhdyspinta lähes kaikkiin yhteiskunnan palveluihin. Tavoitteet: Kilpailukykyiset palvelut asumispalveluissa, työ- ja päivätoiminnoissa sekä kotiin vietävissä palveluissa. Palvelurakenteen keventäminen Yhtenäinen toimiva kuljetuspalvelujen järjestämistapa. Palvelut saatavilla lähipalveluina. Yhteiset kriteerit ja toimintatavat palvelutarpeen arvioinnissa sekä mittarit. Yhdenvertaiset koordinoidut palvelut yli kuntarajojen. Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet osallisuuteen kasvavat. Digitaalisten palveluiden kehittäminen Erityis- ja vaativan tason palveluiden yhteen kokoaminen ja varmistaminen tasalaatuisesti koko Uudellamaalla Ostopalvelujen laadun varmistaminen. Vaikuttavuuden ostaminen. Ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden varmistaminen samalle tasolle suomenkielisten palvelujen kanssa. Palvelurakenteen selkeyttäminen ja ensisijaisten palvelujen turvaaminen vammaisille henkilöille
SOTE valmisteluryhmä: Suun terveydenhuolto Puh. joht. Joona Iso-Lotila: Palvelulupaus nyt (ja aina): Asiakaslähtöinen, laadukas, tehokas ja vaikuttava suun terveydenhoito. Olennainen osa kokonaisterveyttä ja sosiaalista pääomaa ts. ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus. Portinvartija erikoissairaanhoitoon. Sidosryhmätoiminta laajaa yli toimialarajojen. Kehittämishankkeita ja digitalisaatiota jo käynnistetty. Laaja mittaristo seurantaan ja johtamiseen. Asiakkaiden osallistaminen. Vahva HYTE.
Uudenmaan suun terveydenhuolto lukuina (2016) Asiakkuus - Asiakkaat 550 887 - Käynnit(kpl): 1 469 673 - Peittävyys: Koko väestö 1/3 ja alle 18-vuotiaat 2/3 Henkilöstö(vakanssit): - 1805 yhteensä joista: - 589 hammaslääkäriä - 1050 hoitohenkilöstön edustajaa, - 166 muuta Kustannukset - Tuotannon toteutuneet kustannukset 169 473 914-103,29 /ASUKAS - 307,64 /ASIAKAS - 115 / käynti - Asiakasmaksutulot: 43 744 951 - Ulkoistetun- ja ostopalvelutoiminnan osuus koko toiminnasta ( ): 12,4 % (20 934 879 )
SOTE valmisteluryhmä: Sote-keskus (suoran valinnan palvelut) Puh. joht. Sanna Svahn:
SOTE valmisteluryhmä: Opetus, tutkimus, kehittäminen Puh. joht. Pirjo MArjamäki:
SOTE valmisteluryhmä: Aikuissosiaalityö Puh. joht. Erja Pentti:
Timo Aronkytö Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus Förändringsledare, social- och hälsovårdsreformen + 358 40 631 5011 timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi