31.03.2011 Asunto-osakeyhtiö Fredrikinkatu 38 Fredrikinkatu 38 00100 Helsinki Asuinhuoneistojen rakentaminen ullakolle ULLAKKOSELVITYS Lohman Arkkitehdit Oy, Pasilan puistotie 8, 00240 HELSINKI puh 09-8770 170 FAX 09-8770 1771 etunimi.sukunimi@lohman-ark.fi
ULLAKKOSELVITYS 1 (3) asuinhuoneistojen rakentaminen ullakolle 31.03.2011 TEHTÄVÄN LÄHTÖKOHDAT Tehtävänä oli selvittää As Oy Fredrikinkatu 38:n ullakon rakentamismahdollisuuksia asuntokäyttöön. KAUPUNGIN ULLAKKORAKENTAMISOHJEET Helsingin kaupungin Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut ullakkorakentamisesta rakentamistapaohjeen HELSINKI SUUNNITTELEE 2010:1, Ullakolle Huomionarvoisia seikkoja on Kiinteistöllä on oltava mm. rakennusten ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen Ullakkorakentaminen edellyttää, että asukkaiden yhteistilat ovat rakennusvalvontaviraston yhteistilaohjeen periaatteiden mukaisia ja pihat ovat viihtyisiä tai ne kunnostetaan ullakkorakentamisen yhteydessä. Rakentamisen on tapahduttava pääasiallisesti olemassa olevan ullakon katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon vapaa korkeus katon harjan kohdalla on oltava yleensä vähintään 3,5 metriä Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei saa turmella Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on turvattava Pihalla mahdollisesti olevat autopaikat tulee poistaa. Kiinteistön maanalaiset autonsäilytystilat on varattava asukkaiden autopaikoiksi. KAAVAMÄÄRÄYKSET JA KAUPUNKIKUVALLINEN ASEMA Kaupunkisuunnitteluvirasto, Rakennusvalvontavirasto ja Kaupunginmuseo ovat yhdessä laatineet kartan (liite 1), jossa on arvioitu kortteleittain rakennusten kaupunkikuvallista arvoa. Kaupunkikuvalliset vyöhykkeet on jaettu 7:ään kategoriaan, joista As Oy Fredrikinkatu 38 kuuluu ns. perustasolle. Tällä perustasolla arvioitaessa ullakkorakentamisen soveltuvuutta rakennukseen tulee tarkastella koko katunäkymää. Alueella on yksittäisiä kaupunkikuvallisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia, joiden kohdalla uusien ikkuna-aukkojen avaaminen edellyttää tarkkaa harkintaa. Myös puistojen tai aukioiden reunat voivat muodostaa yhtenäisen tai merkittävän kattonäkymän, jota ei voi rikkoa. Perustaso on luokkana kaikkein alin, joten tällä alueella ullakkorakentamisen voi ajatella olevan mahdollista. Asemakaavassa rakennus on luokiteltu So -rakennukseksi, joka määritelään seuraavasti: Kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla. RAKENNUVALVONNAN ENNAKKONEUVOTTELU JA ENNAKKOLAUSUNTO Mikäli taloyhtiö ja ullakkoselvityksen laatija arvioivat selvityksen pohjalta, että kiinteistössä on realistisia mahdollisuuksia ullakkorakentamiseen ja taloyhtiössä päätetään aloittaa ullakkorakentamishankkeen suunnittelu, palkkaa taloyhtiö suunnittelijat viemään hanketta eteenpäin. Suunnittelun edettyä ja alustavien luonnosten valmistuttua tulisi ottaa yhteys rakennusvalvontaan ennakkoneuvottelun pitämiseksi. Ennakkoneuvotteluun osallistuvat pääsuunnittelija, arkkitehtisuunnittelija (toimii usein pääsuunnittelijana), rakennesuunnittelija ja taloyhtiön edustaja hakijan puolelta sekä ullakkotiimin arkkitehti- ja insinöörijäsen rakennusvalvonnan puolelta. Muita erikoissuunnittelijoita kutsutaan neuvotteluun mukaan tarvittaessa. Ennakkoneuvottelussa käydään läpi mm. seuraavat asiat, jotka tulee olla hoidettu: Rakennushistoriallinen selvitys Lohman Arkkitehdit Oy, Pasilan puistotie 8, 00240 HELSINKI, Y-tunnus 0822030-7, kotipaikka Helsinki
ULLAKKOSELVITYS 2 (3) asuinhuoneistojen rakentaminen ullakolle 31.03.2011 Asemakaavan suojeluvelvoitteet ja rakennuskieltotilanne Mahdolliset poikkeamiset asemakaavasta ja ullakkorakentamista koskevista säädöksistä Mitoitettu leikkauspiirros olemassa olevasta ullakkotilasta, josta ilmenee nykyiset rakenteet paloturvallisuus- ja ääneneristysominaisuuksineen. Luonnokset muutoksista: Uusien asuntojen pohjaratkaisut Leikkauspiirros Julkisivupiirrokset Alustavat detaljipiirrokset julkisivumuutoksien osalta mm. kattoikkunapiirrosluonnokset, jossa myös rakenneratkaisuja on luonnosteltu Alustavat rakenneratkaisut rakennedetaljeilla täydennettynä -oleellista on selvittää myös ullakon olemassa olevat rakenteet riittävällä tarkkuudella Varatieratkaisut ja muut paloturvallisuusratkaisut Talotekniset ratkaisut (mm. Iv-ratkaisut uusissa huoneistoissa, hormimuutokset, kattopinnoille tu levat näkyvät talotekniset laitteet) Luonnokset asumismisviihtyvyyden parannuksista: mm. asukkaiden irtaimistovarastot, yhteisvarastot, yhteistilat (sauna, pesula, kerho), piha, jätehuolto Esteettömyyteen liittyvät seikat Alustava selvitys nykyisistä ratkaisuista sekä ullakkohankkeeseen liittyvistä muutostoimista kiinteistössä (asukkaiden yhteistilat, piha, jätehuolto ja muut vastaavat ratkaisut) Autopaikkaselvitys (mahdollinen viranomaisvaatimus autohallin ottamisesta asukaskäyttöön) Selvitys suunnittelijoiden pätevyydestä Asuinkerrostalojen ja rivitalojen yhteistilat -lomake täytettynä Valokuvia sekä rakennuskohteesta että viereisistä rakennuksista Ennakkolausuntohakemus voidaan jättää hankkeesta ennakkoneuvottelun jälkeen. Ennakkolausunnon ullakkorakennushankkeissa antaa kaupunkikuvaneuvottelukunta, sekä tarvittaessa kaupunkisuunnitteluvirasto, kaupunginmuseo ja teknillinen neuvottelukunta. EDELLYTYKSET ULLAKKORAKENTAMISELLE Vapaana minimikorkeutena harjan kohdalta rakenteet huomioiden pidetään n. 3.5 metriä, koska uudet kattorakenteet vievät n. 0.4-0.5 metriä. Paikalla tehtyjen mittausten perusteella ullakon korkeus on maksimissaan ~ 3.3 metriä harjan kohdalta, joten se vaikuttaisi olevan liian matala uusien asuntojen rakentamista ajatellen. Edellämainitun lisäksi ongelmalliseksi asuntorakentamisen tekee kaavassa oleva suojelumääräys. Kadunpuolen kattolappeilla ei tällä hetkellä ole lainkaan kattoikkunoita ja niiden lisääminen saattaa osoittautua mahdottomaksi. Se, että katusivuille ei ehkä voi tehdä uusia ikkunoita rajoittaisi asuntojen pohjasuunnittelua; ullakkoasunnot suositellaan rakennettavaksi läpitalon asuntoina. Tällä hetkellä ullakolle ei pääse portaita pitkin. Uusien asuntojen rakentaminen edellyttäisi porrashuoneen (porrashuoneiden) korottamista. Mikäli ullakko halutaan ottaa asumiskäyttöön, voisi tämä onnistua parhainten laajentamalla nykyisiä 4.krs:n huoneistoja ullakolle. Rakentamismääräysten mukaan asuinhuoneessa tulee olla 7 m² yli 2,2 m korkeaa tilaa. Keskikorkeuden tulee huonealan osalla olla 2,5 m (huonealaan ei lueta 1,6 m matalampia tiloja). Ullakkorakentamisohjeen mukaan yllämainituista ohjeista voidaan poiketa sellaisessa tapauksessa, jossa ylimmän kerroksen asuntoja laajennetaan ullakkotilaan. Näistä poikkeamista tehdään päätöksiä tapauskohtaisesti. Yhteys uusiin huonetiloihin voitaisiin hoitaa huoneistokohtaisten portaiden kautta, jolloin nykyiset porrashuoneet jäisivät ennalleen. Huoneistoportaiden suunnittelussa tulee huomioida mahdollinen paarikuljetuksen tarve. Lohman Arkkitehdit Oy, Pasilan puistotie 8, 00240 HELSINKI, Y-tunnus 0822030-7, kotipaikka Helsinki
ULLAKKOSELVITYS 3 (3) asuinhuoneistojen rakentaminen ullakolle 31.03.2011 Uudet ikkunat ja mahdolliset terassit voitaisiin laajennusvaihtoehdossa rakentaa sisäpihan puolelle. Ääni- ja paloeristysseikkojen huomioiminen on helpointa, jos laajennus ullakolle tehdään alemman kerroksen asuntojen huoneistojakoja noudattaen. On huomioitava, että ullakon asuinkäyttöön muuttamisesta saatavat varat on käytettävä asuntoosakeyhtiön asukasviihtyvyyden parantamiseen esim. sauna- ja yhteistilojen rakentamiseen, pihan kunnostamiseen tms. Rakennusvalvontaviraston internet-sivuilla on luettavissa ja ladattavissa ohjeita ullakkorakentamisprojektista osoitteesssa http://www.hel.fi/hki/rakvv/fi/rakentaminen+ja+luvat/ullakkorakentaminen JATKOTOIMENPITEET Liitteenä on viitteellinen piirustus, johon on merkitty huoneala, jonka korkeus on yli 1,6 m. Tällaista tilaa voi rakentaa ~185 m² huoneala, jonka keskikorkeus on 2,5 m. Tällaista tilaa sisältyy yllämainittuun tilaan ~131 m² Pinta-alat ovat ohjeellisia ja saattavat jatkosuunnittelussa pienentyä. On huomattava, että huoneisiin on mahdollista rakentaa myös huoneistoalaan kuulumatonta alle 1,6 korkeaa tilaa. Hallituksen kanssa tulisi selvittää muut luvan ehtona olevat asiat kuten irtaimistovarastotilanne, saunaja yhteistilojen rakentaminen ja pihan kunnostustarpeet. Ennakkolausunnon hankkimiseen tarvitaan siis lähes rakennuslupaa vastaavat piirustukset, detaljien ja erilaisten selvitysten osalta jopa normaalia rakennuslupaa kattavammat selvitykset. Ennakkolausunto, jonka antaa kaupunkikuvaneuvottelukunta haetaan jättämällä ennakkolausuntohakemus rakennusvalvontavirastoon. Lausunto saattaa kieltää koko hankkeen tai asettaa ehtoja tai muutosesityksiä luonnoksiin. Jari Pantzar, arkkitehti Lohman Arkkitehdit Oy Lohman Arkkitehdit Oy, Pasilan puistotie 8, 00240 HELSINKI, Y-tunnus 0822030-7, kotipaikka Helsinki
Kantakaupungin alueille on laadittu ullakkorakentamista koskeva vyöhykekartta. Kartassa on tarkempia ohjeita siitä kuinka rakennustaiteellisten kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyminen tietyillä alueilla on turvattava. HELSINKI SUUNNITTELEE 2010:1 YHTEYSTIEDOT: Rakennusvalvontavirasto vaihde: (09) 310 2611 rakennusvalvonta@hel.fi Kaupunginmuseo vaide: (09) 310 1041 kaupunginmuseo@hel.fi Ullakolle www.hel.fi/ksv www.rakvv.hel.fi www.helsinginkaupunginmuseo.fi www.citycarclub.net Hannu Tomminen, Ullakkotilat, 1990, Rakennuskirja Oy Ympäristöministeriö, Ullakkorakentamisen vaikutus arkkitehtuuriin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin, 1992, VAPK-kustannus Esitteen suunnittelu: Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy, Jukka Sulonen ja Oona Airas ja kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon ullakkotyöryhmä Helsingin asuinkerrostaloalueita koskee poikkeamispäätös, jonka mukaan ullakoille on mahdollista rakentaa asuntoja, vaikka tontilla ei ole rakennusoikeutta jäljellä. Ullakkorakentaminen on erityisrakentamista, jossa tilankäyttö voi poiketa normaaliasunnoista. Asuntoratkaisut voivat olla varustetasoltaan ja viimeistelyltään tavallista pelkistetympiä. Ylimmän kerroksen asuntojen laajentaminen ullakolle voi olla mahdollista vaikka ullakkotila ei soveltuisi ominaisuuksiensa vuoksi erillisiksi asunnoiksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 2100 (Kansakoulukatu 3) 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Puhelin: (09) 310 1673 Sähköposti: kaupunkisuunnittelu@hel.fi Internet: www.hel.fi/ksv Kannen kuva: Juha Ilonen Muut kuvat: Juha Ilonen, Jarmo Inkinen, Pentti Kareoja, Jukka Koskinen, Pekka Littow, Henrik Shutt, Jussi Tiainen Taitto: Timo Kaasinen Paino: Edita Prima Oy 2010
Kiinteistön ja ullakkorakentamissuunnitelman on täytettävä mm. seuraavat ehdot: Kiinteistöllä on oltava mm. rakennusten ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen. Ullakkorakentaminen edellyttää, että asukkaiden yhteistilat ovat rakennusvalvontaviraston yhteistilaohjeen periaatteiden mukaisia ja pihat ovat viihtyisät tai ne kunnostetaan ullakkorakentamisen yhteydessä. Rakentamisen on tapahduttava pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla on oltava yleensä vähintään 3,5 metriä. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei saa turmella. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on turvattava. Pihalla mahdollisesti olevat autopaikat tulee poistaa. Kiinteistön maanalaiset autonsäilytystilat on varattava asukkaiden autopaikoiksi. Ullakkorakentamisen etenemiskaavio kaksi vaihtoehtoista toteutuslinjaa Taloyhtiön tulee palkata hankkeeseen pätevä rakennustöiden valvoja Toteutusasiakirjojen ja -suunnitelmien laadinta Rakennusoikeuden myynnin jälkeen saattavat suunnittelijat vaihtua. Taloyhtiö voi asettaa ehtoja toteuttajan suunnittelijavalintoihin. Pääsuunnittelijan voi vaihtaa vain erityisestä syystä. Kauppasopimuksessa määriteltävä myös urakkarajat yhtiön ja toteuttajan velvoitteista yhteisten tilojen parannustöiden toteutus asukastiedotus työmaasuunnitelman perusasiat työmaa-aikaisten haittojen minimointi, kuten porrashuoneiden rauhoitus yhtiövastikkeiden maksamisen aloitusajankohta Yhteisten tilojen parannukset voivat olla omia, erillisiä hankkeita tai urakoita. Rakennuslupa voidaan hakea myös ennen rakennusoikeuden myymistä Yhtiökokouksessa päätetään hankkeen etenemissuunnasta ERIKOISSUU ITTE IJAT Rakenne- ja VI-suunnittelijan kytkeminen hankkeeseen. Suositeltavaa myös akustiikan asiantuntijan käyttäminen Osakkaiden mielipiteiden kirjaaminen ja suostumukset HA ITUKSE O SE VITETT V SEURAAVAT ASIAT: miksi hankkeeseen ryhdytään rahoitustapavaihtoehdot vaikutuksineen: rakennusoikeus myydään, taloyhtiö rakennuttaa itse alustavat suunnitelmaluonnokset ullakosta yhteisten tilojen, pihan tms asumisviihtyvyyttä lisäävien parannuskohteiden kartoitukset ja alustavat suunnitelmaluonnokset, joiden pohjalta tehdään näiden kustannusarviot ja rahankäyttösuunnitelmat, myös aikaisemmin tehtyjä parannustöitä voidaan esittää hyväksyttäviksi.(kaupunkisuunnitteluvirasto) kanta hankkeeseen luonnosten perusteella periaatteet uusien osakkaiden osallistumisesta yhtiön oleviin lainoihin Hanke on sopimusteknisesti ja juridisesti vaativa. Asiantuntija-avun käyttäminen on suositeltavaa. ARKKITEHDI PA KKAA I E Pääsuunnittelijan tulee olla arkkitehti, jolla on AA-pätevyys (Rak K A2, kohta 4.2) K U Vastaanotossa tila siirtyy taloyhtiön ja osakkeenomistajien hallintaan. Tällöin alkaa takuuaika ja urakoitsijan työnaikaiset vakuutukset päätttyvät. Rakennusvalvonnan kannalta työ on valmis ja lopputarkastus voidaan pitää, kun kaikki rakennusluvassa esitetyt toimenpiteet, myös yhteisten tilojen parannustyöt ovat valmiita. Ullakkoasuntoja ei voi ottaa käyttöön ennen tätä. Urakkasopimuksessa määriteltävä myös urakkarajat yhtiön ja toteuttajan velvoitteista yhteisten tilojen parannustöiden toteutus asukastiedotus työmaasuunnitelman perusasiat työmaa-aikaisten haittojen minimointi, kuten porrashuoneiden rauhoitus yhtiövastikkeiden maksamisen aloitusajankohta. Yhteisten tilojen parannukset voivat olla omia, erillisiä hankkeita tai urakoita. Talonyhtiön tulee huolehtia siitä, että rakentajat ovat ammattitaitoisia. Urakkalaskenta-asiakirjojen ja -suunnitelmien laadinta VA VOJA TEKEE YHDESS HA ITUKSE KA SSA toteutuksen kilpailutus urakkamuodon valintaesitys UO OSSUU ITE IE AADI TA Ennakkolausuntoa varten arkkitehti laatii mm. pääpiirustustasoiset suunnitelmat detaljipiirustukset julkisivun näkyvistä rakenteista esitykset yhteisten tilojen ja pihan parannustöistä ja koko pihasuunnitelma esitykset säilytystilojen mahdollisesta siirrosta. RAKE E JA VI-SUU ITTE IJOIDE KO SU TOI TI uonnosvaiheessa on rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijan tehtävä rakenteiden kartoitus talotekniikan kartoitus (viemärit, vesijohdot jne.) hormien kartoitus ARKKITEHDI O SE VITETT V SEURAAVAT ASIAT: ullakkorakentamisen kaavalliset valmiudet ja vaatimukset (Rakennusvalvontaviraston lupakäsittelija) edellytykset julkisivumuutoksille kadun ja pihan puolella, ikkunat, lyhdyt rakennushistoriallinen selvitys, muutossuunnittelun rakennustaiteelliset lähtökohdat poikkeuspäätösten ehtojen vaikutus autopaikoitus yleistä asumisviihtyvyyttä lisäävien parannuskohteiden kartoitus ja alustavat suunnitelmaluonnokset kustannusarvioiden ja rahankäyttösuunnitelmien pohjaksi ullakolla sijaitsevien irtaimistovarastojen korvaaminen uusilla varastotiloilla nykyisen vesikaton kunto, mahdollinen vesikaton uusiminen samassa yhteydessä mahdollisen tulevan putkiremontin ajankohta, varautuminen tähän ullakkosuunnittelussa ullakon alapuolisen kerroksen asukkaille koituvat haitat sekä työmaavaiheessa että lopputilanteessa. kaupunkikuvalliset ja kulttuurihistorialliset vaatimukset (ullakkorakentamisen vyöhykekartta) Rakenne- ja VI-suunnittelijan apua tarvitaan selvitettäessä: palo- ja ääniteknisten vaatimuksien toteutuminen taloteknisten vaatimuksien toteutuminen hissin rakentaminen riskikartoitus, suunnitteluvirheiden ja huonon rakentamisen seuraukset kiinteistölle ja ympäristölle Rakentamista koskee mm. seuraavat ohjeet: Kiinteistön asuttavuus tai toimivuus ei saa kärsiä. Pääsuunnittelijan pätevyyden tulee olla luokkaa AA. Ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina yleensä erittäin vaativia. Ullakkorakentamiseen liittyvistä muista järjestelyistä tulee tehdä suunnitelma. Vaadittavat toimenpiteet suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen. Hankkeelle on nimettävä pätevä rakennustöiden valvoja. Hankkeesta on kuultava naapureita. Kaupunkisuunnitteluvirastolta on pyydettävä tarvittaessa lausunto. Kaupunginmuseolta on pyydettävä lausunto kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista. Alueen pysäköintilaitoksista ja yhteiskäyttöautoista löytyy tietoa osoitteesta www.hel.fi/kaupunkisuunnittelu/maanalainenpysäköinti sekä www.cityclub.net.
RAKENNUSVALVONTAVIRASTO ULLAKKORAKENTAMINEN RAKENTAMISTAPAOHJE Toukokuu 2009 26.5.2009 Korvaa ohjeen marraskuu 2003 SISÄLTÖ Ullakkorakentamisen edellytykset Asumisviihtyisyyden parantaminen ja yhteistilojen rakentaminen Suunnitteluohjeet Suunnittelijan pätevyys Rakennusluvan hakeminen Työmaa Lisätietoja Liitteet: 1. Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksen ehdot, 23.2.2009 2. Kaupunginhallituksen ohjeet 3. Ullakkorakentamisen vyöhykekartta 4. Yleiskaava 2002 Tämä rakentamistapaohje koskee asuntojen rakentamista asuinkerrostalojen ullakolle Helsingin kaikissa kaupunginosissa alueellisen poikkeamispäätöksen perusteella, joka on voimassa 22.2.2014 saakka. Rakennuslupaa on haettava tähän mennessä. Ohjetta noudatetaan soveltuvin osin myös vastaavissa kohteissa, joita ei toteuteta alueellisen poikkeamispäätöksen nojalla. Tämä rakentamistapaohje on hyväksytty rakennuslautakunnassa 26.5.- 2009; se on Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen tarkoittama rakentamistapaohje. Siinä selvennetään eräitä Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksessä asetettuja ehtoja sekä kaupunginhallituksen ohjeita, joita kaupunginhallitus on päätöksellään kehottanut rakennusvalvontavirastoa noudattamaan ullakkorakentamista koskevia rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä. ULLAKKORAKENTAMISEN EDELLY- TYKSET Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätöksessä asetettuja ehtoja on noudatettava. Lisäksi on otettava huomioon kaupunginhallituksen päätöksessä annetut ohjeet. Arvioitaessa kiinteistön soveltuvuutta ullakkorakentamiseen tarkastellaan paitsi ullakon ominaisuuksia, myös kiinteistöä kokonaisuutena. Ullakkorakentamista koskevan poikkeamispäätöksen oleellinen tavoite on edistää rakennusten käyttöä ja kehittämistä asuinympäristöä kohentamalla ja asumistasoa parantamalla. Rakennusluvan myöntäminen ja lisäkerrosalan saaminen edellyttää pääsääntöisesti asumisviihtyisyyttä parantavien, tarpeellisten toimenpiteiden toteuttamista. Kerrosalan lisäys ei saa nousta niin suureksi, että kiinteistön asuttavuus ja toimivuus kärsivät. ASUMISVIIHTYISYYDEN PARANTA- MINEN JA YHTEISTILOJEN RAKEN- TAMINEN Asumisviihtyisyyden parantamista on mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi ja yhteistilojen rakentaminen. Asukkaiden yhteistiloilla tarkoitetaan esim. sauna-, pesula-, harraste-, kokoontumis- tai kuntoilutiloja. Asukkaiden yhteisten sauna- ja kokoontumistilojen ensisijainen paikka on ullakolla tai maantasokerroksessa pihan yhteydessä. Olemassa olevan ullakkosaunan siirto pois ullakolta ei ole poikkeamispäätöksen tavoitteen mukaista. Piha-alueen käytettävyyttä voidaan parantaa rakentamalla leikki- ja oleskelualueita, istuttamalla puita ja pensaita, uusimalla pihan päällyste, parantamalla jätehuoltoratkaisua yms. Asumisviihtyisyyttä voidaan parantaa myös poistamalla rakennuksesta tai pihalta pihan käyttöä haittaavia toimintoja. Esimerkiksi jätehuoltotilat tulee pyrkiä sijoittamaan rakennukseen muuttamalla olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta. Pihasta tulee toimittaa pätevän suunnittelijan laatima pihasuunnitelma. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
Asuntojen rakentaminen ullakolle edellyttää useimmiten ullakolla olevien säilytystilojen rakentamista kellaritiloihin tai sijoittamista muualle kiinteistössä. Säilytystilojen, kuten irtaimisto-, pyörä- ja ulkoiluvälinevarastojen, tulee mitoitukseltaan olla riittäviä. Irtaimistovarastojen on oltava kooltaan vähintään 2 m 2 /asunto. Polkupyörien säilytys on huomioitava myös pihasuunnitelmassa. Yhteistilojen, säilytystilojen ja polkupyöräpaikkojen mitoituksen tavoitetaso on esitetty rakennusvalvontaviraston ohjeessa Asuinkerrostalojen ja rivitalojen yhteistilat. Taloyhtiö tekee suunnittelijoiden avustamana ehdotuksen toimenpiteistä, joilla asukkaiden asumisviihtyisyyttä parannetaan. Taloyhtiön ehdotus pohjautuu kiinteistön tarjoamiin lähtökohtiin ja asukkaiden tarpeisiin. Arvioidessaan toimenpide-ehdotuksen riittävyyttä rakennusvalvonta ottaa huomioon myös pihan ja yhteistilojen olemassa olevien järjestelyjen riittävyyden ja laatutason. Ullakkorakentamisen yhteydessä vaadittavat parannustoimenpiteet, niiden määrä ja laatu, suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen ja talossa jo toteutettuihin parannustoimenpiteisiin. Rakennuslupapäätökseen sisällytetään lupamääräys kaikkien luvassa esitettyjen mm. asumisviihtyisyyttä ja yhteistilojen rakentamista koskevien toimenpiteiden toteuttamisesta. Ne on toteutettava ennen ullakkoasuntojen käyttöönottoa. SUUNNITTELUOHJEET Ullakkorakentamisen lähtökohtana ovat rakennuksen ominaispiirteet. Rakennustaiteelliset ja kulttuurihistorialliset arvot Ullakkorakentamisen muutostyöt eivät saa heikentää rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten julkisivujen, kattojen tai sisätilojen arvoa. Uudenmaan ympäristökeskus ei ole poikkeamispäätöksessään myöntänyt poikkeamista rakennuksen suojelua koskevista kaavamääräyksistä. Jos hakija haluaa niistä poiketa, on haettava erillinen Uudenmaan ympäristökeskuksen poikkeamispäätös. Mikäli rakennus on asemakaavassa suojeltu ja kaavassa on edellytetty, että lisärakentamis- ja muutostöiden yhteydessä rakennus on pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla, voidaan ullakkorakentamisluvan yhteydessä edellyttää aiemmin muutettujen rakennusosien, kuten ovien ja ikkunoiden, palauttamista rakennukseen paremmin sopiviksi, esimerkiksi ulkonäöltään alkuperäisen kaltaisiksi. Kaupunkikuva Kadunpuoleisissa kattopinnoissa sekä erityisesti avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvissa kattopinnoissa sallitaan vain vähäisiä, rakennuksen ominaisluonteeseen sopivia muutoksia. Kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla rakennustaiteellisten arvojen säilyttämistavoite rajoittaa ullakkorakentamista. Ullakkorakentamisen kaupunkikuvallisia vyöhykkeitä esittävä kartta ja sen tekstiosa (7.11.2007) antaa reunaehtoja uusien ikkuna-aukkojen avaamiselle. Ullakkotilan korkeus Olemassa olevan ullakon on oltava riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakolla tehtävien järjestelyjen on perustuttava olemassa olevaan tilaan. Ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla on olemassa olevan ullakon lattiasta ullakon yläpohjan kantavan rakenteen alapintaan oltava yleensä vähintään 3,5 metriä. Mitat on tarkistettava paikalla, koska vanhoissa piirustuksissa mitoitus ei ole riittävän tarkka. Vesikattoon liittyvän rakennettavan yläpohjan rakennevahvuuden minimi on noin 0,5 m. Katon lappeen osittainen nosto on mahdollista pihan puolella, jos se on kaupunkikuvallisesti hyväksyttävää. Katon harjan korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon puoltavaa lausuntoa. Perusteena voi olla rakennuksen katon nykyisen tason mataluus verrattuna viereisiin kattokorkeuksiin, ja jos vähäisellä korottamisella voidaan kaupunkikuvaa eheyttää ja parantaa. Asuntosuunnittelu Ullakkoasuntojen pohjaratkaisuissa sekä katto- ja julkisivupintojen aukotuksessa tulee käyttää ullakon ominaisuuksia hyväksi. Suunnitelmien on oltava sisällöltään korkeatasoisia ja asuntoratkaisujen laadukkaita ja innovatiivisia. Myös varustetasoltaan ja viimeistelyltään pelkistetymmät asuntoratkaisut ovat mahdollisia. Kyseessä on erityisrakentaminen, jossa tilankäyttö voi poiketa normaaliasunnoista. Vanhoja puupalkistoja tulee pyrkiä säilyttämään ja käyttämään hyväksi. Asuinhuoneessa tulee olla 7 m 2 yli 2,2 m korkeaa tilaa. Keskikorkeuden tulee huonealan osalla olla 2,5 m, huonealaan ei lueta 1,6 m matalampaa tilaa. Rakentamismääräyskokoelman osan G1 määräyksestä 3.4: Asuinhuoneisto tulee suunnata ja sen tilat järjestää niin, että huoneistoon on mahdollista saada riittävästi suoraa auringonvaloa, mikä soveltamisohjeen mukaan tarkoittaa, että huoneistoa ei voi suunnata yksinomaan pohjoiseen ilmansuuntaan, voidaan poiketa vähäisesti. Ullakkoasunnot on suositeltavaa kuitenkin suunnitella ja rakentaa läpitalon asuntoina mm. päivänvalon saannin ja tuuletettavuuden vuoksi. Esteettömyyttä koskevat määräykset tulee soveltuvin osin ottaa huomioon asuntosuunnittelussa. Näin myös niissä tapauksissa, joissa hissiä ei ullakkorakentamisen yhteydessä rakenneta ullakkotasolle saakka. Ikkunat ja parvekkeet Uusien ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittelussa ja niiden arkkitehtuurissa on otettava huomioon rakennuksen ja alueen arvot ja ominaispiirteet. Ullakkoasunnossa asuinhuoneen ikkunasta tulisi olla näkymä vaakasuuntaan ulos, eli ikkunapenkin korkeus lattian tasosta saisi olla enintään 130 cm. Asuinhuoneessa tulee aina olla avattava ikkuna tai muu vastaava tuuletusmahdollisuus. Poikkeamispäätöksen nojalla rakennettavien asuntojen ikkuna-aukotuksessa sallitaan vakiintuneen käytännön mukaan vähäisiä poikkeuksia ympäristöministeriön määräyksestä, jonka mukaan huoneen ikkuna-alan tulee olla vähintään 10 % huoneen lattiapinta-alasta. Asunnossa on kuitenkin aina oltava vähintään yksi asuinhuone, jossa em. ikkuna-alavaatimus täyttyy. Uudet ikkunat erityisesti kadun puolella on ratkaistava siroin rakentein. Uusien rakennusosien tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin. Ikkunat on suunniteltava toteuttamiskelpoisiksi. Rakennusvalvontavirasto voi edellyttää malliikkunan rakentamista ennakkolausuntohakemuksen tai luvan käsittelyn yhteydessä. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
Ylimmän kerroksen asuntojen laajentaminen ullakolle Mikäli on mahdotonta sijoittaa ullakkotilaan itsenäisiä asuntoja esim. siitä syystä, että katon lappeelle ei voi avata asunnon valon saannin kannalta riittävästi ikkunoita rakennuksen rakennustaiteellisia ja kulttuurihistoriallisia arvoja heikentämättä, voidaan tutkia ylimmän kerroksen asuntojen laajentamista ullakkotilaan. Näissä tapauksissa myös ullakkotilan korkeusvaatimus ja rakennettavien asuintilojen korkeus voi poiketa vaaditusta. Erityissuunnittelu Lähtökohtaisesti ullakon uusien asuntojen tekniset ratkaisut tulee suunnitella voimassa olevien määräysten mukaisesti; kyseessä on lisärakentaminen. Teknisten ratkaisujen onnistumisen ja niiden suunnitelmissa huomioon ottamisen varmistamiseksi rakennus- ja erityissuunnittelussa suositellaan käytettäväksi apuna Ullakkorakennushankkeen tarkastusasiakirjan työvaiheiden tarkastuslistojen sisältöä. Tarkastusasiakirja löytyy rakennusvalvontaviraston internet-sivuilta (www.rakvv.hel.fi), kohdasta lomakkeet. Rakennetekniikka Erityistä huomiota tulee kiinnittää rakennettavien terassien veden- ja kosteudeneristyksiin ja terassien mahdolliseen kattamiseen sekä vedenpoistojärjestelmään ja sen jäätymisen estämiseen. Uudet rakenteet eivät saa aiheuttaa riskejä rakennukselle ja uusien rakenteiden tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin. Myös alapuolisten ja viereisten asuntojen suuntaan ilma- ja askelääneneristävyys on suunniteltava huolellisesti. Kattoikkunaan liittyvä yläpohjarakenne voi olla muuta kattoa ohuempi, jotta riittävä sirous saavutetaan. Lämmöneristyksen kokonaisratkaisussa tasataan eristysarvon paikallinen alittuminen. Paikallisesti, mm. kattoikkunoiden osalla, voi käyttää polyuretaanieristeitä, jos ne koteloidaan paloturvallisiksi. Talotekniikka Katolla olevien keittiö-, wc- ja pesutilojen poistoilma-aukkojen etäisyyden ulkoilmanottoaukoista on oltava rakentamismääräyskokoelman osan D2 mukainen, yleensä vähintään 8 metriä. LVI-suunnittelussa tulee ottaa huomioon olemassa olevien taloteknisten järjestelmien riittävyys. Katolle tulevat tekniset laitteet on suunniteltava huolella ja mahdollisimman huomaamattomiksi ja ne on sijoitettava pihan puolen lappeelle. IV-laitteiden sijoittelussa on otettava huomioon niiden käyttämisestä naapureille mahdollisesti aiheutuva meluhaitta. Vanhoja rakennuksen hormeja tai hormiryhmiä ei yleensä saa purkaa. Ne toimivat mm. alempien asuntojen ilmanvaihto- tai takkahormeina. Mikäli yksittäisiä hormeja on tarkoitus purkaa, vaatii tämä tarkkaa suunnittelua ja harkintaa, ja tällöin suunnittelun lähtötiedoiksi tarvitaan nuohoojan hormiselvitys. Paloturvallisuus Asuinhuoneistojen tulee liittyä suoraan porrashuoneeseen. Jos porrashuonetta laajennetaan käytävänä ullakolla, on käytävä osastoitava EI 60 -luokkaisin rakentein. Ullakkorakentamisen yhteydessä on rakennettava porrashuoneisiin savunpoistoluukut/ -ikkunat, mikäli niitä ei ole ennestään. Huoneistot on osastoitava omiksi osastoikseen ullakosta ja muista ympäröivistä tiloista. Käyttöön jäävän välipohjan palonkesto on tarkastettava erikseen. Hissin rakentaminen Hissin rakentamista suositellaan ullakkorakentamisen yhteydessä. Harkittaessa uusien hissien rakentamista tulee rakennuksen, erityisesti porrashuoneiden, kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot ottaa huomioon. Hissiyhteyttä ei tarvitse ulottaa ullakon tasolle, tilavaraus hissin rakentamiseksi ullakolle asti tulee säilyttää. Hissin rakentaminen ullakkorakentamisen yhteydessä on katsottu asumisviihtyisyyden parantamiseksi. Autopaikkojen rakentaminen Rakennuslupahakemuksessa tulee selvittää ullakolle rakennettavien asuntojen osalta mahdollisten uusien autopaikkojen tarve ja sijainti. Selvityksestä tulee käydä ilmi tontilla olemassa olevat autopaikat ja niiden lupatilanne sekä kenen käytössä ne ovat. Lisäksi on selvitettävä, onko kiinteistössä tiloja tai alueita, jotka voidaan muuttaa autopaikoiksi. Kyseessä olevan alueen pysäköintilaitoksista ja yhteiskäyttöautojen tarjoamista mahdollisuuksista on tietoa kaupunkisuunnitteluviraston internetsivuilla (www.hel.fi/ksv). Piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön on oleellinen osa asumisviihtyisyyden parantamista; pihan autopaikkoja voidaan tällöin joutua vähentämään tai kokonaan poistamaan. Joissain tapauksissa myös rakennuksen maantasokerroksessa sijaitsevia autotalleja on muutettava yhteiskäyttöön, esim. pihaan liittyville toiminnoille. Mikäli asemakaava kieltää autopaikoituksen pihalla, voivat autopaikat jäädä pihalle vain erityisistä syistä. SUUNNITTELIJOIDEN PÄTEVYYS Ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina yleensä erittäin vaativia. Pääsuunnittelijan pätevyyden tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti luokkaa AA. Myös ARK-rakennussuunnittelijan pätevyyden on useimmiten oltava luokkaa AA. Kun ei tehdä oleellisia muutoksia rakennuksen ulkoasuun eikä kyseessä ole historiallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti merkittävä kohde, voi ARK-rakennussuunnittelija olla luokkaa A. Rakennesuunnittelijan pätevyyden tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti luokkaa A, poikkeustapauksissa AA. LVI-suunnittelijan tulee olla pätevyydeltään luokkaa A. RAKENNUSLUVAN HAKEMINEN Rakennusvalvontaviraston laatima Ullakkorakentamisen menettelytapaohje selostaa rakennuslupamenettelyä ja ullakkorakentamisen muita vaiheita. Siinä on myös esitetty lupahakemuksen asiakirjavaatimukset. Ohje löytyy rakennusvalvontaviraston internet-sivuilta (www.rakvv.hel.fi). Ullakkorakentamista koskevaan alueelliseen poikkeamispäätökseen perustuvia rakennuslupahakemuksia käsittelee rakennusvalvontavirastossa ullakkotiimi. TYÖMAA Luvan hakijan tulee viimeistään aloituskokouksessa esittää selvitys siitä, miten kohteen rakennustyönaikainen laatu varmennetaan. Hankkeeseen suositellaan kiinnitettäväksi pätevä rakennustöiden valvoja, joka voi olla mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa, avustamassa suunnitteluvalinnoissa ja erityisesti kertomassa rakentamisvaiheen sanelemista reunaehdoista. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
Ullakon rakennustöiden yhteydessä on tärkeää varmistaa rakennuksen ja rakennuksessa jo asuvien asukkaiden asumisolosuhteiden terveellisyys ja turvallisuus, esim. käyttäjien paloturvallisuus ei saa heikentyä työmaajärjestelyjen johdosta. Pääsuunnittelijan ja rakennushankkeeseen ryhtyvän on, hankkeeseen kiinnitetyn rakennustyön valvojan ammattitaitoa hyödyntäen, laadittava selvitys työnaikaisen turvallisuuden järjestelyistä. Varsinainen työmaasuunnitelma laaditaan kun työn toteuttaja on valittu. Se on esitettävä aloituskokouksen yhteydessä. LISÄTIETOJA Rakennusvalvontaviraston internetsivuilla (www.rakvv.hel.fi) ovat muut ullakkorakentamista koskevat ohjeet ja kartat. Ullakkorakentamisen menettelytapaohjeessa on ullakkotiimin jäsenten yhteystiedot. Rakennusvalvontaviraston ullakkotiimiin kuuluvat henkilöt ovat tavoitettavissa puhelinaikoina ja tavattavissa ajanvarauksella. Rakennusvalvontaviraston keskuksen puhelinnumero on 310 2611. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
LIITE 1: UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN POIKKEAMISPÄÄTÖKSEN EHDOT Uudenmaan ympäristökeskus on 23.2.2009 antamallaan päätöksellä myöntänyt poikkeamisluvan ullakon käytölle asuinrakentamiseen Helsingin kaupungin kaikilla asuinkerrostaloalueilla. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt poikkeuksen seuraavin ehdoin: Poikkeamisen ehdot 1. Kiinteistöllä on sen rakennusten, vapaa-alueiden, sijainnin ja ympäristön puolesta hyvät edellytykset ullakkorakentamiseen ja rakentaminen täyttää asumishygienian perusvaatimukset. Poikkeamisen piiriin kuuluvat myös ne ydinkeskustassa yleiskaava 2002 keskustatoimintojen alueella sijaitsevat rakennukset, jotka on alun perin rakennettu asuinkerrostaloiksi ja joissa on nykyisin sekä asuin- että liiketiloja. 2. Rakentamisen yhteydessä tehdään tarpeellisia parannuksia kiinteistön asukkaiden yhteistiloihin ja asumisviihtyisyyteen (esim. jätehuoltojärjestelyt, leikkipaikat, oleskelualueet, istutukset, sauna-, pesula-, säilytys-, harraste- ja kokoontumistilat). 3. Rakentaminen tapahtuu pääasiallisesti olemassa olevan katon sisäpuolella. Olemassa olevan ullakon tulee olla riittävän korkea asuntojen rakentamiseen. Ullakon sisätilan vapaa korkeus katon harjan kohdalla on olemassa olevan ullakon lattiasta ullakon yläpohjan kantavan rakenteen alapintaan oltava yleensä vähintään 3,5 metriä. Ullakkorakentamisen lähtökohtana tulee olla rakennuksen ominaispiirteet. Ullakolla tehtävien järjestelyjen on perustuttava olemassa olevaan tilaan. Katon harjan korottaminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon puoltavaa lausuntoa. Perusteena voi olla rakennuksen katon nykyisen tason mataluus verrattuna viereisiin kattokorkeuksiin, ja jos vähäisellä korottamisella voidaan kaupunkikuvaa eheyttää ja parantaa. 4. Rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia arkkitehtonisia arvoja ei turmella. Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa rakennuksissa rajoitetaan sellaista ullakkorakentamista, joka aiheuttaisi muutoksia vesikattoon tai muulla tavoin heikentäisi rakennuksen arvoa. Tämä päätös ei sisällä poikkeamista rakennuksen suojelua koskevista kaavamääräyksistä. 5. Kaupunkikuvallisten arvojen säilyttäminen on ullakkorakentamisessa turvattava. Erityisesti tämä korostuu avoimeen kaupunkitilaan, aukioihin, mereen ja puistoihin rajoittuvilla alueilla ja kaupunkikuvallisesti yhtenäisillä alueilla. 6. Ennen rakennusluvan myöntämistä ullakolle rakennettavien asuntojen osalta tulee selvittää mahdollisten uusien autopaikkojen tarve ja sijainti. Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi
LIITE 2. KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN OHJEET Kaupunginhallitus on päätöksellään 3.11.2008 kehottanut rakennusvalvontavirastoa, kaupunkisuunnitteluvirastoa ja kaupunginmuseota noudattamaan ullakkorakentamista koskevia rakennuslupahakemuksia käsiteltäessä poikkeamispäätöksen lupaehtojen lisäksi seuraavia ohjeita: Kaupunginhallituksen antamat rakennuslupamenettelyä koskevat ohjeet a. Kiinteistönomistajia kohdellaan mahdollisimman tasapuolisesti. Kerrosalan lisäys ei kuitenkaan saa nousta niin suureksi, että kiinteistön asuttavuus ja toimivuus kärsivät. b. Pääsuunnittelijan pätevyyden tulee olla Suomen rakentamismääräyskokoelman osan A2 mukaisesti luokkaa AA, koska ullakkohankkeet ovat suunnittelukohteina yleensä erittäin vaativia. Suunnitelmien on oltava laadukkaita ja innovatiivisia. Myös varustetasoltaan ja viimeistelyltään pelkistetymmät asuntoratkaisut ovat mahdollisia. Kyseessä on erityisrakentaminen, jossa tilankäyttö voi poiketa normaaliasunnoista. c. Hakijalta vaaditaan kokonaissuunnitelma myös ullakkorakentamiseen liittyvistä muista järjestelyistä ja sitoumus niiden toteuttamisesta ullakkorakentamisen yhteydessä. Ullakkorakentamista koskevan hakemuksen mukana on oltava mm. pohjapiirrokset ullakko- ja maantasokerroksen sekä yhteis- ja varastotilojen nykytilanteesta ja suunnitelmista, pihasuunnitelma, selvitys autopaikoista, selvitys jätehuoltojärjestelyistä sekä selvitys asumisviihtyisyyden parantamisesta. Asumisviihtyisyyden parantamista on mm. piha-alueiden kunnostaminen asukkaiden käyttöön sopivaksi sekä sauna-, pesula-, harraste- ja kokoontumistilojen ja hissin rakentaminen. Säilytystilojen, kuten irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastojen, tulee mitoitukseltaan olla riittäviä. Polkupyörien säilytykseen on osoitettava tilaa myös ulkona olevista telineistä. Asemakaavan vastaiset autopaikat on poistettava tontilta. Autotalleista osa on tarvittaessa muutettava yhteiskäyttöön. Harkittaessa uusien hissien rakentamista tulee rakennuksen ja sen sisätilojen kulttuurihistorialliset arvot ottaa huomioon. Ullakkorakentamisen yhteydessä vaadittavat parannustoimenpiteet suhteutetaan ullakkorakentamisen laajuuteen. d. Uusien ikkunoiden ja parvekkeiden sijoittelussa ja niiden arkkitehtuurissa on otettava huomioon rakennuksen ja alueen arvot ja ominaispiirteet. Ullakkorakentamisen alueellisen poikkeamispäätöksen rakennustaiteellisten, kulttuurihistoriallisten ja kaupunkikuvallisten arvojen säilyttämistä koskevien ehtojen tulkintaa esittävä vyöhykekartta (7.11.2007) antaa reunaehtoja uusien ikkuna-aukkojen avaamiselle. e. Hankkeelle tulee nimetä pätevä rakennustöiden valvoja. Teknisten yksityiskohtien (parveke- ja kattoikkunadetaljit, ilmanvaihtolaitteet, lämpöeristäminen) suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota. Uudet rakenteet eivät saa aiheuttaa riskejä rakennukselle. Uudet ikkunat on ratkaistava siroin rakentein. Uusien rakennusosien tulee sopia rakennuksen ominaispiirteisiin. Katolle tulevat tekniset laitteet ja varusteet on sijoitettava pihan puolen lappeelle. f. Toimenpiteestä kuullaan naapureita. g. Kaupunkisuunnitteluvirastolta pyydetään lausunto tarvittaessa. h. Kaupunginmuseolta pyydetään lausunto kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaista kohteista. i. Hakija saa tietoa kyseessä olevan alueen pysäköintilaitoksista ja yhteiskäyttöautojen tarjoamista mahdollisuuksista kaupunkisuunnitteluviraston nettisivuilta (www.hel.fi/ksv). Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Internet Rakennusvalvontavirasto Rakennusvalvontavirasto (09) 310 2611 (09) 310 26206 http://www.rakvv.hel.fi PL 2300 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Siltasaarenkatu 13 Helsinki 53 Sähköposti rakennusvalvonta@hel.fi