Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto 19.12.2012
Maankäytönsuunnittelun haasteellisuus Modernin maankäytön keskeisimpiä haasteita on yhteiskunnan tarpeiden ja luontoarvojen säilymisen yhteensovittaminen Maankäytön suunnitteluun ja erityisesti suojelualueiden valintaa helpottamaan on kehitetty spatiaalisia priorisointiohjelmia kuten Zonation
Kuinka paljon pitää suojella ja missä? Tavoitteena säilyttää Biodiversiteetti Ekologiset prosessit Ekosysteemipalvelut Sivun kuvat Santtu Kareksela
Zonation-menetelmä Zonation-menetelmä toimii työkaluna tilanteissa, joissa tavoitteena on laittaa alueita arvojärjestykseen usean eri muuttujan suhteen. Mahdollistaa suurten ja monipuolisten aineistojen käytön ja kompromissin rakentamisen lukuisten eri tekijöiden suhteen. Tavoitteena on usein etsiä kohteiden joukko, jossa mahdollisimman moni toivottu maiseman piirre olisi mahdollisimman runsaasti edustettuna. Lisäksi voidaan huomioida muun muassa eri piirteiden kytkeytyneisyyttä toisiinsa. Analyysin rakenne mahdollistaa eri ratkaisumallien tarkastelun ja eri aineistojen vaikutusten vertailun lisää läpinäkyvyyttä! Zonation-menetelmää on käytetty menestyksekkäästi erilaisten suojelualueverkostojen muodostamisessa ja alueiden arvottamisessa ympäri maailman.
Esimerkki 1 Linnuille tärkeiden elinympäristöjen kunnostaminen, Victoria, Australia Laikkujen sopivuus linnustolle Laikkujen paraneminen kunnostuksen myötä Kytkeytyneisyys lintujen liikkumisen kannalta Thomson et al. 2009. Ecol. Appl.
Esimerkki 2 Useiden priorisointinäkökulmien yhteensovittaminen, Britannia Moilanen et al. 2011. Ecol.Appl.
Esimerkki 3 Lisäsuojelun kohdentaminen valtion metsissä vuonna 2009 Kohteet, jotka tuovat suurimman lisäarvon olemassa olevalle suojelualueverkostolle Metsähallituksen luontotyyppiaineisto VMI-aineisto Kohteiden kytkeytyneisyys! Muokattu julkaisusta: Lehtomäki et al. 2009. Forest Ecol. Manag.
Suoalueiden priorisointi Keski-Suomen turvetuotantoa ohjaavaa vaihemaakuntakaavaa varten - TURVA-hanke n. 300 kartoitettua suota, joista osa osoitetaan mahdollisiksi turvetuotantoalueiksi vaihemaakuntakaavassa Kokonaispinta-ala noin 37 000 ha Keski-Suomen liitto valmisteli luontoselvitykset ja tilasi yhdeksi työkaluksi kohteiden priorisoinnin Jyväskylän yliopistolta (Kareksela, Kotiaho, Moilanen HY) JY priorisoi hankkeen suoalueet käyttämällä Zonation päätösanalyysiohjelmaa Valmistui 2011
Mitkä ovat ne Keski-Suomen suoalueet missä turvetuotanto heikentäisi maakunnan suoluontoarvoja mahdollisimman vähän?
Aineistot K-S liitto Habitaattitiedot kaikille kuvioille Lintukartoitus lähes kaikille soille Kasvihavainnot Turvetiedot hyödynnettävissä olevana pinta-alana (GTK) Muualta Keski-Suomen suoalueet (SYKE) Suolaikkuaineisto Lähteet, pisteaineistona (SYKE) UHEX havainnot, Hertta (K-S ELY) 25x25 m resoluutio Painoarvot eri piirteille laadittu yhteistyönä Sivun kuvat Santtu Kareksela
Zonation-analyysin kulku Analyysissä priorisoidaan tarkasteltavat alueet niiltä kerättyjen tietojen suhteen. Poistetaan alueita huonoimmasta alkaen ja lasketaan jokaisen poiston jälkeen uusi priorisointi jäljellä oleville alueille. Analyysi pyrkii minimoimaan kohdejoukon luontoarvojen heikkenemisen huomioiden: Runsaussuhteet Painotukset Eri piirteiden kytkeytyneisyyden (useita mahdollisia tapoja erilaisten tilanteiden mukaan)
Analyysi TURVA-hankkeen kohteille I. habitaatit (painotettuna harvinaisuudella) II. III. IV. habitaatit + habit.painoarvo habitaatit + habit.painoarvo + suoalueen tila habitaatit + habit.painoarvo + suoalueen tila + kytkeytyneisyys (yli 20 ha ojittamattomiin + 20 ha laikkujen tila) V. habitaatit + habit.painoarvo + suoalueen tila + kytkeytyneisyys + turvevarat VI. VII. habitaatit + habit.painoarvo + suoalueen tila + kytkeytyneisyys + turvevarat + UHEXlajisto habitaatit + habit.painoarvo + suoalueen tila + kytkeytyneisyys + turvevarat + UHEXlajisto + linnut
Tulokset
Priorisointikartta 200 km 20 Km Land use priority High Low Kareksela et al. 2013 in prep. 20 km
Remaining ecological values / Realized peat mining potential Tulokset graafisesti (performance curves) 1.0 0.9 0.8 0.7! Peat mining potential Pristine and near pristine habitats 0.6 0.5 0.4 0.3 0.2! Endangered (EN) and critically endangered (CR) habitats (pristine or near pristine) Threatened (VU, NT) and rare species Birds (high priority) 0.1 0.0 0.0 0.1 0.2 0.3 0.4 0.5 0.6 0.7 0.8 0.9 1.0 Proportion of total area allocated for peat mining Birds (moderate priority) Kareksela et al. 2013 in prep. Käyrät kuvaavat luontoarvojen säilymistä ja saavutettua turvetuotantopotentiaalia suhteessa pinta-alaan kun kohteet valitaan analyysin tuottaman priorisaation mukaan. Halkaisijat kuvaavat luontoarvojen säilymistä ja saavutettua turvetuotantopotentiaalia jos kohteet valitaan ilman huolellista suunnittelua (satunnaisesti)
Eri piirteiden säilyminen numeroina Table 2. Ecological impact of inverse spatial conservation prioritization with a 7000 ha peat mining target Biodiversity feature Original Proportion of original / absolutely remaining whith prioritization Proportion of original / absolutely remaining whithout prioritization Proportional / absolute gain compared to no prioritization Total area (ha) 36503 0.58 / 21322 0.53 / 19347 0.10 / 1975 Pristine and near pristine peatland area (ha) 4531 0.80 / 3629 0.53 / 2401 0.51 / 1228 CR and EN habitats area (pristine and near pristine) (ha) 300 0.86 / 257 0.53 / 159 0.62 / 98 Endangered and rare species (occurrences) 202 0.78 / 158 0.53 / 107 0.48 / 51 Birds, high priority (territories) 264 0.88 / 231 0.53 / 140 0.65 / 91 Birds, moderate priority (territories) 320 0.78 / 250 0.53 / 170 0.47 / 80 Kareksela et al. 2013 in prep.
Yhteenvetona Modernit analyysimenetelmät, Zonation eturintamassa, mahdollistavat monipuolisten ekologisten verkostojen suunnittelun ja tehokkaan huomioimisen maankäytön suunnittelussa. Maankäytön priorisointi Zonation-menetelmällä näyttäisikin toimivan tehokkaasti ainakin turvetuotannon suunnittelun tapauksessa: Esitetty 7000 turvetuotantopinta-ala (48 % mahdollisesta kokonaistuotantopintaalasta) Keski-Suomessa voidaan saavuttaa niin että yli 80 % luontoarvoista säilyy. Samalla saavutetaan 48% mahdollisesta turvetuotantopinta-alasta 42 % kokonaispinta-alalla kustannustehokkuus tuotannossa auttaa myös luontoarvojen säilymistä! Parhaimmillaan tuloksena on läpinäkyvä prosessi, joka mahdollistaa ekologisten ja taloudellisten arvojen tehokkaan yhteensovittamisen!