Ekologisten käytävien mittakaavahaaste
|
|
- Ari Ranta
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ekologisten käytävien mittakaavahaaste Riikka Paloniemi, Anna Salomaa, Tarja Söderman Politiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus VELMU seminaari SYKE,
2 Esityksestä Kiteytys luonnonsuojelupolitiikan toimijoille suunnatusta kyselytutkimuksestamme Mitä selvitettiin? Miten selvitettiin? Kiinnostavia, ensimmäisiä tuloksia Yksikön hankkeista löytyviä vastauksia mittakaavahaasteisiin Yhteenvetoa 2
3 Mitä kyselyllä selvitettiin? Ekologiseen kytkeytyneisyyteen liittyvän politiikan tuntijoiden näkökulma Miksi ekologinen kytkeytyneisyys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon? Kuinka hyvin nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot edistävät ekologista kytkeytyneisyyttä? Kuinka luonnonsuojelupolitiikan keinoja tulisi kehittää että ne edistäisivät ekologista kytkeytyneisyyttä nykyistä paremmin? 3
4 Miten selvitettiin? Teemat Ekologinen kytkeytyneisyys: Käsitettä ei määritelty, sillä haluttiin tutkia vastaajien omia käsityksiä ekologisen kytkeytyneisyyden merkityksestä Politiikkakeinot: Politiikkakeinoilla tarkoitamme erilaisia tapoja ja menetelmiä (sääntöjen määrittely ja tiettyjen toimien toteuttaminen), joilla edistetään valtion virallisia poliittisia tavoitteita. Esimerkiksi erilaiset luonnonsuojelualueiden luokittelut voidaan lukea luonnonsuojelun politiikkakeinoiksi. Vihreä infrastruktuuri Vihreällä infrastruktuurilla tarkoitetaan yleisesti toisiinsa kytkeytyneitä viher- ja vesialueita, jotka mahdollistavat ekologisten prosessien toiminnan ja tuottavat ekosysteemipalveluita. 4
5 Miten selvitettiin? Vastaajat (1/2) Webbipohjainen kysely Kysely lähettiin yhteensä 214 henkilölle, joista 47 vastasi Sama kysely myös Englannissa, Kreikassa ja Puolassa; yksinkertaisempi kysely EU-tasolla Maantieteellisesti eri puolille Suomea: Uusimaa (Helsinki, Sipoo) Pirkanmaa (Tampere, Sastamala) Pohjois-Pohjanmaa (Oulu, Hailuoto) Pohjois-Savo (Kuopio, Siilinjärvi) Kaakkois-Suomi (Kouvola, Mäntyharju) 5
6 Miten selvitettiin? Vastaajat (2/2) Vastaajat työskentelivät: 13 % paikallisella 34 % alueellisella 21 % kansallisella 4 % kansainvälisellä tasolla ja 26 % usealla tasolla Vastaajien työpaikkana: 17 % luonnonsuojelusta vastaava viranomainen 17 % tieteellinen yhteisö 15 % kansalaisjärjestö 13 % yksityinen sektori 87 % oli osallistunut ekologisen kytkeytyneisyyden huomioonottaneeseen käytännön hankkeeseen ja/tai tutkimushankkeeseen
7 Miksi ekologinen kytkeytyneisyys tulisi ottaa nykyistä paremmin huomioon?
8 Syitä ottaa kytkeytyneisyys nykyistä paremmin huomioon (1/2) Lajien ja elinympäristöjen elinvoimaisten kantojen ylläpito monenlaisten lajien selviäminen uhanalaisten lajien selviäminen Biodiversiteetin turvaaminen geneettisen terveyden varmistaminen geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen reunaalueilla Ekologisten prosessien ylläpito Metapopulaatiodynamiikka: nähdä kokonaisuus ja yksityiskohdat hyödynnetään kokonaisuus 8
9 Syitä ottaa kytkeytyneisyys nykyistä paremmin huomioon (2/2) Otetaan vakavasti nykytilanne Sukupuuttovelka Varovaisuusperiaate Varautuminen tulevaan ja muuttuviin ympäristöoloihin Ihmistoiminta pirstoo elinympäristöjä Ilmastonmuutos muuttaa kokonaisuutta Poikkeustilanteiden joustavuus Lajien sopeutuminen, elinkykyisyyden varmistaminen Ylläpidetään säilymisen mahdollisuutta Sattuman minimoiminen Potentiaalinen onnistumisen mahdollisuus 9
10 Kuinka hyvin nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot edistävät ekologista kytkeytyneisyyttä?
11 Nykyisen politiikkakeinoyhdistelmän arvostus Jos nykyistä politiikkakeinojen yhdistelmää muokattaisiin sopivasti, se pystyisi edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä tehokkaammin Ekologisen kytkeytyneisyyden edistämisessä ei ole kyse erilaisista politiikkakeinojen yhdistelmästä, vaan ennemmänkin se edellyttää erilaisten integroivien poliitikkojen strategista suunnittelua Täysin uudistettu politiikkakeinojen yhdistelmä pystyisi edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä tehokkaammin 12,5 17, , , ,7 1 täysin eri mieltä 2 eri mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 4 samaa mieltä 5 täysin samaa mieltä Nykyinen politiikkakeinojen yhdistelmä pystyy tehokkaasti edistämään ekologista kytkeytyneisyyttä 7, ,5 5 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
12 Kuinka tärkeää kytkeytyneisyyden edistämisen kannalta on se, että biodiversiteetin suojelu integroidaan osaksi muita politiikkoja? Äärimmäisen tärkeää 31 Hyvin tärkeää 50 Suhteellisen tärkeää 4,8 Ei kovin tärkeää 12 Ei ollenkaan tärkeää 2, Metsäpolitiikalla arvioitiin olevan politiikkasektoreista tärkein rooli kytkeytyneisyyden edistämisessä 88 % vastaajista: hyvin / äärimmäisen tärkeää
13 Nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot (1/2): potentiaalisesti eniten ja vähiten tärkeimmät Politiikkakeino N Ei arviota Keskiarvo Keskihajonta Suojelualueverkoston kokonaissuunnittelu ,34 0,911 Elinympäristöjen ja lajien suojelu ylipäätään ,14 0,915 Suojeluohjelmiin kuuluvat ja koskiensuojelulailla suojellut kohteet ,1 0,889 Ekologiset käytävät ,07 0,959 Yksityismaiden pysyvä suojelu osana METSOohjelmaa ,05 0,74 Valtion retkeilyalueet ,25 0,899 Asemakaavat ,15 1,331 Kansalliset kaupunkipuistot ,05 1,011 Kunnan rakennusjärjestys ,67 1,209 Luonnonmuistomerkit ,08 1,038 Viisi potentiaalisesti tärkeimmiksi ja viisi vähiten tärkeimmiksi arvioitua politiikkakeinoa Vastausasteikko oli Likert-asteikko, jossa 1 ei ole tärkeä ja 5 on hyvin tärkeä. Ei arvioineet ovat vastaajia, jotka vastasivat en tiedä tai keino ei ole käytössä.
14 Nykyiset luonnonsuojelupolitiikan keinot (2/2): käytännössä parhaiten ja huonoiten toimivat Politiikkakeino N Ei arviota Keskiarvo Keskihajonta Natura 2000-verkosto ,08 1,124 Erämaa-alueet ,06 1,094 Kansallispuistot ,03 1,150 Yksityismaiden pysyvä suojelu osana METSOohjelmaa ,95 1,026 Elinympäristöjen ja lajien suojelu ylipäätään ,90 0,912 Vihreä infrastruktuuri ,10 0,995 Suojavyöhykkeet suojelualueiden ympärillä ,03 1,029 Biodiversiteetin suojelu maatalouden ympäristötuella ,94 0,952 Kunnan rakennusjärjestys ,91 0,996 Luonnonmuistomerkit ,85 0,972 Eri politiikkakeinojen tärkeys kytkeytyneisyyden edistämisessä käytännössä: viisi eniten ja viisi vähiten edistävää politiikkakeinoa. Vastausasteikolla 1 ei ollenkaan, 2 vähän, 3 kohtuullisesti, 4 varsin paljon ja 5 paljon. Ei arvioineet ovat vastaajia, jotka vastasivat en tiedä tai keino ei ole käytössä.
15 Kuinka luonnonsuojelupolitiikan keinoja tulisi kehittää, että ne edistäisivät kytkeytyneisyyttä nykyistä paremmin? 15
16 Luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen (1/3) Toteuttaa suojelua kokonaisvaltaisemmin suunnitellusti ja laaja-alaisemmin Näkökulman vaihdos yksittäisten lajien suojelusta habitaattien verkostoon Kytkeytyneisyysdynamiikan huomioon ottaminen Suojelun verkoston ja kokonaisuuden suunnittelu valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti Toteuttaa suojelua kokonaisvaltaisemmin suunnitellusti ja laaja-alaisemmin Soveltaminen valtakunnallisesti Suojelualueiden sisällä Suojelualueiden välisillä alueilla; alueiden laatu ja määrä
17 Luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen (2/3) Tiedontuotannon uudistaminen lisäämällä asiantuntijatiedon roolia ja vaikuttavuutta Puolueeton tieto Sopivat menetelmät Pätevyys tuottaa ja soveltaa tietoa Tiedontuotannon uudistaminen: jaettu tieto ja asiantuntijuus Valistus ja koulutus Vuorovaikutteisuus Uskottava tahtotila
18 Luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen (3/3) Yhteiskunnallinen parempi sitoutuminen ja sen näyttäminen Poliittisen päätöksenteon vastuullisuus ja keinojen poliittinen uskottavuus Lainsäädännön uudistaminen maankäytönsuunnittelun uudistaminen varausmerkintä kaavoitukseen minimitavoitetason määrittäminen tiukemmat suojelumääräykset suojeluohjelmat virtavesille ja pienvesille Rahoituksen lisääminen ja kanavointi Hyväksyttävyys, kannustavuus; velvoittavuus vs. joustavuus Kustannustehokkuus Kompensaatiovelvoite
19 Tarja Söderman, SYKE SYKEn hankkeita viherinfran ja ekosysteempalvelujen parissa ERGO II - Ekosysteemipalvelukäsite ja välineitä ekologisen kestävyyden hallintaan (YM ) ENSURE - Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla mm. opas mittakaavaherkkään ekosysteemipalvelujen suunnitteluun (SYKEn osuus) (HY, ) EVITA - Ekosysteemipalvelut ja viherrakennetampereella (Tampereen kaupunki ) ENJUSTESS - Vesiympäristön (sininen infra) oikeudenmukainen käyttö (SA ) YKR Rakentamattomat alueet Rakentamattomien alueiden muutokset 34 kaupunkiseudulla (YM, 2013) GREEN INFRA - Ekosysteemipalvelujen riippuvuus vihreästä infrastruktuurista ja säätelyn tarve (YM, ) PRESS - PEER Research on Ecosystem Services, eurooppalainen ekosysteemipalvelujen kartoitus ja arvottaminen (EU, ) SCALES - Luonnon monimuotoisuuden suojelun mittakaavat (EU, ) OPENNESS - Ekosysteemipalvelut ja luonnon pääoma käsitteistä käytännön sovelluksiin (EU, ) BESAFE - luonnon monimuotoisuus, ekosysteemipalvelut ja tulevaisuuden ympäristö (EU, ) 19
20 Tarja Söderman, SYKE ENSURE - Kestävää kaupunkikehitystä ekosysteemipalveluilla Millä aluetasoilla mitkäkin ekosysteemipalvelut ovat tärkeitä? Mitä ekosysteemipalveluja tarvitaan kaupunkiseudun erilaisissa osissa? Miten tuloksia ekosysteemipalvelujen arvottamisesta (ekologinen, sosio-kulttuurinen, taloudellinen) voidaan hyödyntää maankäytön suunnittelun eri tasoilla? Miten suunnittelussa voidaan ratkaista mittakaavoihin liittyviä haasteita? Maija Faehnle HENVI, HY, Metla, Il 20
21 Tarja Söderman, SYKE Opas mittakaavaherkkään ekosysteemipalvelujen suunnitteluun MITÄ otettava huomioon milläkin suunnittelun tasolla Olennaiset asiat, oikealla tasolla Suunnittelutasojen toimivuus yhdessä MITEN ekosysteemipalvelut huomioon suunnitteluprosessissa Ajattelutavat Tiedon hankinta: mitä, keneltä, miten Tiedon hyödyntäminen ESIMERKKEJÄ Eri kaavatasot Erityyppiset alueet ja suunnittelutilanteet Kenelle?: Kaavoittajille, muille kaupunkiseutujen suunnittelijoille, viranomaisille, suunnittelun asiantuntijoille, päätöksentekijöille, järjestöille, muille kiinnostuneille Mihin?: Avuksi mm. ohjelmien ja linjausten laadinnassa, selvitysten valmistelussa, vaikutusten arvioinneissa, maankäyttövaihtoehtojen vertailuissa, lausunnonannossa, viranomaisneuvotteluissa 21
22 Yhteenvetoa Ekologisen kytkeytyneisyyden edistäminen tärkeää biodiversiteetin suojelun kannalta Käytännön toteutus ei vastaa tärkeyttä Tehdään käytäntöjä toimivammiksi: Kokonaisvaltaisempi ja laaja-alaisempi lähestymistapa Arvostetaan jo parhaiten toimivia politiikkakeinoja: Natura, erämaa-alueet, yksityismaiden pysyvät METSOt Hyödynnetään politiikkakeinojen koko potentiaali: Suojelualueiden kokonaissuunnittelu, laji- ja elinympäristöjen suojelu, suojeluohjelmat, ekologiset käytävät ja yksityismaiden pysyvät METSOt; kaupungit? Luotetaan asiantuntijatietoon ja laajennetaan asiantuntijuutta Tehdään perusteellisia poliittisia linjauksia ja kypsytetään tahtotila niiden toteuttamiseen 22
23 Tarja Söderman, SYKE Viime aikaisia julkaisuja Söderman, T., Kopperoinen, L., Yli-Pelkonen, V., & Shemeikka, P Ecosystem services criteria for sustainable development in urban regions. Journal of Environmental Assessment Policy and Management 14:2. Primmer, E., Kopperoinen, L., Ratamäki, O., Vihervaara, P., Rinne, J., Inkiläinen, E., Mashkina, O, Itkonen, P Ekosysteemipalveluiden tutkimuksesta hallintaan kirjallisuuskatsaus ja tapaustarkasteluita. Suomen ympäristö 39. Söderman, T., Yli-Pelkonen, V., Kopperoinen, L. Saarela, S-R, Väre, S., Shemeikka, P, Oinonen, K, Niemelä, J Kestävät kaupunkiseudut taustamateriaalia ekosysteemipalveluita ja viherrakennetta koskeville kriteereille ja mittareille. Suomen ympäristökeskuksen raportteja s Söderman, T Biodiversity and ecosystem services in impact assessment from components to services. PhD thesis. University of Helsinki. Department of Geosciences and Geography A16. Maes, J. et al., including Kopperoinen, L A spatial assessment of ecosystem services in Europe: methods, case studies and policy analysis phase 2. PEER Report 4. Koivulehto M., Paloniemi R. (2012) Mittakaava ja luonnonsuojelu.terra, 124: Apostolopoulou, E., Paloniemi, R Frames of Scale Challenges in Finnish and Greek Biodiversity Conservation. Ecology and Society, 17:4, 9. Faehnle, M., Bäcklund, P., Tyrväinen, L Looking for the role of nature experiences in urban planning and decision-making: a perspective from the Helsinki Metropolitan Area. Sustainability: Science, Practice, & Policy 7:1, Söderman, T., Saarela, S-R (2011). Kestävät kaupunkiseudut Kriteereitä ja mittareita suunnittelun työvälineiksi. Suomen ympäristö s. Niemelä, J., Saarela, S-R., Söderman, T., Kopperoinen,L., Yli-Pelkonen, V. & Väre, S Kaupunkiluonnon ekosysteemipalvelut. In: Hiedanpää, J., Suvantola L. & Naskali A.: Hyödyllinen luonto Ekosysteemipalvelut hyvinvointimme perustana. Vastapaino, Tampere. S Niemelä, J., Saarela, S.-R., Söderman, T., Kopperoinen, L., Yli-Pelkonen, V., Väre, S., Kotze, D.J Using the ecosystem services approach for better planning and conservation of urban green spaces: a Finland case study. Biodiversity and Conservation 19, Sininen: SYKEläiset 23
Ekologinen kytkeytyneisyys ja luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen toimijoiden näkökulma
Ekologinen kytkeytyneisyys ja luonnonsuojelupolitiikan keinojen kehittäminen toimijoiden näkökulma Riikka Paloniemi ja Anna Salomaa Politiikkakeskus, Suomen ympäristökeskus Ekologiset yhteydet 8 seminaari
LisätiedotMitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto
Ympäristötiedon avautuminen palvelemaan kuntien päätöksentekoa 19.11.2013 Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Hyöty irti
LisätiedotKonfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti
Konfliktinen soiden käyttö - vinoutunut luontotiedon käytön, osallistumisen ja politiikan toimeenpanon vyyhti Anna Salomaa (FT, in spe) Ristiriitojen suo 1.12. 2017 Mitä on tiede? Järjestelmällinen tutkimus,
LisätiedotHyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto?
Luonnosta voimaa ja hyvinvointia 25.3.2014 Hyvinvointia läheltä riittääkö lähiluonto? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto Ihmisten elämäntyylit, tarpeet, arvostukset moninaisia
LisätiedotEkologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto
Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto 1 Ekologinen päätösanalyysi 1 Ekologinen päätösanalyysi Ekologisen tiedon systemaattista käyttöä päätöksenteon apuna
LisätiedotEkosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta
Ekosysteemipalvelut viisaasti hyötyjä metsäluonnosta Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Metsäpäivät 2014 Metsien yhteiskunnallinen tase Metsät ja me Metsät ja me Tuttu monimutkainen ekosysteemi Lukuisia
LisätiedotEsite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla
Eväitä kestävän kaupunkivihreän suunnitteluun 8.10.2014 Esite avuksi viherrakennetta ja maisemaa koskevaan päätöksentekoon ja suunnitteluun kaupunkiseuduilla Maija Faehnle SYKE & Helsingin yliopisto Mitä
LisätiedotEKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET
EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti
LisätiedotKaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet. Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.
Kaupunkisuunnittelun ekologiset ulottuvuudet Eveliina Asikainen Ekologinen yhdyskuntasuunnittelu ja asuminen seminaari Turku 26.9.2009 Ekologian ulottuvuudet Ekologiana tai ekologisuutena esitetyn asian
LisätiedotEkosysteemilähestymistapa?
Ekosysteemilähestymistapa? Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Marjatta Hytönen Metla 1 Taustaa 2 Metla ja MMM 3 SYKE ja YM 4 Metsähallitus 5 Tapio 6 Yhteenvetoa 7 Näkymiä 1 Taustaa YK:n
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
Lisätiedot1 Historiaa 2 Hyödyt 3 Käytäntö 4 Tutkimus 5 Yhteenvetoa ja haasteita
Ekosysteemilähestymistapa ekosysteemipalvelujen turvaajana Metsätieteen päivä 26.10.2011 Sessio 1. Ekosysteemipalvelut: mitä hyötyä uudesta käsitteestä? Marjatta Hytönen Metla marjatta.hytonen@metla.fi
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä
LisätiedotEKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON
EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON TARPEET JA ROOLI 27.3.2013 SYKE Noora Raasakka ELINYMPÄRISTÖJEN PIRSTALOITUMINEN SUURIN UHKA EKOLOGISISTEN YHTEYKSIEN SÄILYMISELLE Alueiden käytön ja
LisätiedotValtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below
Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet
LisätiedotLuonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin
Luonnosta monihyötyisiä ratkaisuja kaupunkisuunnittelun haasteisiin Ryhmäpäällikkö Riikka Paloniemi ja erikoistutkija Kirsi Mäkinen Suomen ympäristökeskus, SYKE Tehokkaat ja vaikuttavat luontopohjaiset
LisätiedotJohanna Kuusterä 30.10.2014. Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä
Johanna Kuusterä 30.10.2014 Zonationin hyödyntäminen Uudenmaan liiton maakuntakaavatyössä Uudenmaan Zonation-analyysi Lähtökohtana: Uudenmaan viherrakenne ja ekosysteemipalvelut uusin menetelmin -hanke
LisätiedotLahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä
Lahopuutarha: kaupunkiekologiaa käytännössä Jari Niemelä Kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 9.4.2013 1 Mitä kaupunkiekologia on? Urban ecology integrates both basic
LisätiedotEkoinformatiikka. Linkki geoinformatiikkaan - monet analyysit pohjaavat paikkatietoon: Geoinformatiikka = missä?
Paikkatietoa käyttävä ekologinen päätösanalyysi: menetelmiä ja sovelluksia Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä ja päätöksenteon tukena Ekologiaan pohjaava luonnonsuojelun
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden
LisätiedotMetsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä. Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.
Metsäpolitiikka ja monimuotoisuuden edistäminen talousmetsissä Osastopäällikkö Juha S. Niemelä, MMM Metsäpolitiikkafoorumin loppuseminaari 19.3.2019 Kansallinen metsästrategia määrittelee metsäpolitiikan
LisätiedotEkologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää
LisätiedotKansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Sauli Rouhinen, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta
Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus, pääsihteeri Ympäristöministeriö, Suomen kestävän kehityksen toimikunta Kestävä kehitys on metapolitiikkaa ohjeistaa muiden politiikkojen kehittämistä
LisätiedotKestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa. Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.
Kestävän liikkumisen asema kuntien poliittisessa päätöksenteossa Kunta kestävän liikkumisen edistäjänä -seminaari Kuntamarkkinat 13.9.2017 Lähtökohdat Tutkimuksen laatija on Tapio Kinnunen, joka toimii
LisätiedotMonitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta
Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta 2015-16 Luettelo kursseista, jotka ovat tarjolla lukuvuoden 2015-16 aikana. Tähdellä merkityt ovat pakollisia 25 op perusopintokokonaisuudessa (3120100).
LisätiedotKaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari. Imatra Nina Peuhkuri, Luke
2019-2021 Kaakkois-Suomen Fennoskandian Vihreän Vyöhykkeen seminaari Imatra 23.5.2019 Nina Peuhkuri, Luke Funded by the European Union, the Russian Federation and the Republic of Finland. 1 Projektin tavoitteet
LisätiedotAjatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä. BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut
Ajatuksia Pohjanmaan luonnonsuojelualueverkon kehittämisestä BPAN Workshop Limingan luontokeskus 21.5.2014 Päivi Virnes, Pohjanmaan luontopalvelut Pohjanmaan luontopalvelut Suojelualueita POLP:n alueella
LisätiedotKetterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma
Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma BEMINE: Beyond MALPE-coordination: Integrative Envisioning Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG) Tampereen yliopisto, Johtamiskorkeakoulu
LisätiedotMETSO:n jäljillä. Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
METSO:n jäljillä Tupuna Kovanen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus METSO II Metso I 2003-2007 Vapaaehtoinen suojelu katsottiin tehokkaaksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäväksi keinoksi edistää metsiensuojelua
LisätiedotZonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa
Zonation-menetelmä TURVA-hankeen soiden arvottamisessa Santtu Kareksela Jyväskylän yliopisto 19.12.2012 Maankäytönsuunnittelun haasteellisuus Modernin maankäytön keskeisimpiä haasteita on yhteiskunnan
LisätiedotElinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.
Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.2015, Helsinki Alenevan tuotoksen laki Luonnon monimuotoisuus heikentyy
LisätiedotPirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa
Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa 26.1.2018 AMO toimenpiteiden päivitys Tehtävä AMOjen toimenpiteiden tarkastaminen vastaamaan mahdollisimman hyvin ohjelmien
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotEU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa
EU rahoitusohjelmat luonnon monimuotoisuuden rahoittamisessa Marianne Kettunen Institute for European Environmental Policy (IEEP) Lontoo / Brysseli EU-rahoitusinstrumentit ja luonnon monimuotoisuus 27
Lisätiedothyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa
Selkämeren kansallispuisto i ja sen hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa Mikael Nordström Puh. 0400-445234, sähköposti: mikael.nordstrom@metsa.fi t 25.5.2011 Rauma Mikä on Metsähallitus? Metsähallituksen
LisätiedotMetsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana
Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana Lapin metsätalouspäivät 13.2.2014 Antti Otsamo Kehitys- ja ympäristöpäällikkö, MMT Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Vihreät markkinat?
LisätiedotPirkanmaan ekosysteemipalvelut. Ekosysteemipalvelut-seminaari Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto
Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalvelut-seminaari.. Vapriikki, Tampere Ilpo Tammi, Pirkanmaan liitto (ilpo.tammi@pirkanmaa.fi) Pirkanmaan ekosysteemipalvelut Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 rinnalla
LisätiedotMITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA
MITEN LUODA TIETEIDENVÄLINEN TUTKIMUSHANKE? KOKEMUKSIA JA SUOSITUKSIA STN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 26.1. VIIKKI KATRI HUUTONIEMI JA KAISA KORHONEN-KURKI HELSINGIN YLIOPISTON YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN JA OPETUKSEN
LisätiedotEnnakkotehtävien jatkokehittelypohja. Suunnittelutasojen suhteet
Ennakkotehtävien jatkokehittelypohja Suunnittelutasojen suhteet Suunnittelutasojen suhteet Pääpointit jatkokehittelystä A. Mitä ennakkotehtävässä oli saatu aikaan? Hyvä ja konkreettinen esitys, jonka pohjalta
LisätiedotMetsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla
Metsänomistajien näkemyksiä metsien monimuotoisuuden vapaaehtoisesta turvaamisesta metsäsuunnittelun avulla Metsätieteen päivä Sari Pynnönen, Teppo Hujala, Riikka Paloniemi 12.11.2014 Muuttunut toimintaympäristö
LisätiedotSuomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset. Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo
Suomen ympäristökeskuksen ajankohtaiset Teemu Rintala Suomen ympäristökeskus, BD-keskus LS-neuvottelupäivät Kuhmo 10.-11.9.2019 Merkittäviä tapahtumia kuluneen vuoden aikana Syken Biodiversiteettikeskuksessa:
LisätiedotMaakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto
Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan
LisätiedotMetsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle
Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle Mihin ongelmaan IBC-Carbon hakee ratkaisua? Metsätalous www.ibccarbon.fi @IBCCarbon Hiilen sidonta/ ilmastonmuutoksen hillintä Optimointi Monimuotoisuuden
LisätiedotDemokratian merkityksen kokonaisuus
Demokratian merkityksen kokonaisuus Asukkaat maakuntauudistuksen keskiöön Maakuntakoulutukset Liisa Häikiö Demokratia: peruslähtökohtia Demokraattinen yhteiskunta on keskeinen, globaalisti jaettu hyvän
LisätiedotZonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta
Zonation - arvokkaiden elinympäristöjen tunnistamisesta Riistapäivät - 22.1.2012 Atte Moilanen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Ekoinformatiikka Ekologisen tiedon käyttöä laskennallisessa analyysissä
LisätiedotAjankohtaista luonnonsuojelussa
Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä 6.6.2018 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on
LisätiedotMetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)
Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman tulosten esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsätieteen päivä
LisätiedotTutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa
Tutkimustiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa Jari Niemelä kaupunkiekologian professori Helsingin yliopisto www.helsinki.fi/yliopisto 29.10.2014 1 Alustuksen rakenne Tutkimuksen eri tyylilajit Tutkimus
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotSosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa
Sosiokulttuuristen vaikutusten arviointi ja seuranta METSOyhteistoimintaverkostoissa Mirja Rantala, Teppo Hujala ja Mikko Kurttila Metlan monimuotoisuustutkimuksen seminaari 22.3.2012 Vantaa Sisällys 1.
LisätiedotLuonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.
Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotNATNET Life Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö
NATNET Life+ 2010 Lapin ELY-keskus, Noora Raasakka, luonnonsuojeluyksikkö 19.4.2012 1 2 Luonnonsuojelualueiden yhtenäistäminen => ekologiset käytävät ja yhteydet, kytkeytyneisyyden lisääminen METSO-ohjelman
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio
Ilmastonmuutoksen vaikutus ekosysteemipalveluihin ja adaptaatio Irina Bergström Suomen ympäristökeskus SYKE Luontoympäristökeskus/Ekosysteemien toiminta LYNETin tutkimuspäivät 2016 4.10.2016 Ilmastonmuutos:
LisätiedotMaakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto
Maakuntakaavoituksen tarpeet Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto Esityksen runko 1. Kooste liittojen näkökulmista 2. Entäpä tulevaisuus? Onko kaavoissa merkitty ekologisten käytäviä,
LisätiedotSeitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)
Pellon asemakaava Kirkon kortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS 12.4.2016 (Luonnosvaihe) Pellon kunta Seitap Oy 2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava
LisätiedotZonation Työkalu suojelusuunnitteluun
Zonation Työkalu suojelusuunnitteluun ja -resurssien kohdentamiseen Zonation-koulutus Suomen ympäristökeskus 29..204 Hei! Joona Lehtomäki Helsingin yliopisto / SYKE Väitöskirja: Quantitative methods for
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotMonikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa
Monikäyttö ja monimuotoisuus Metsähallituksessa Antti Otsamo Kestävän kehityksen päällikkö, MMT Metsähallitus Metsätalous Oy Metsähallitus - kolmasosa Suomesta Valtion kokonaismaapinta-ala noin 9.1 milj.
LisätiedotSusipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa
Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen
LisätiedotViides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia
Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia Kuva: Niina Ala-Fossi Oma Piha -messut 29.3.2012 Dos. Susanna Lehvävirta, LTKM & UERG Viikki. www.helsinki.fi/yliopisto www.luomus.fi/viherkatot Osasto /
LisätiedotTyössä ympäristöalalla - oma tarinani
Työssä ympäristöalalla - oma tarinani Turun yliopiston työelämäpalvelut 4.4.2017 Ylitarkastaja Anna Laiho, ympäristönsuojeluyksikkö, Varsinais-Suomen ELY-keskus 5.4.2017 Toiminta-ajatus Elinkeino-, liikenne-
LisätiedotLieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia
Lieventävien toimenpiteiden merkitys osana Natura-arviointia Olli Ojala Suomen ympäristökeskus Ekosysteemipalvelut-ryhmä Natura-arviointi työsi apuvälineenä hankkeen päätösseminaari 1.12.2015 Lieventävät
LisätiedotEkosysteemipalveluiden merkitys ja arvo. Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi
Ekosysteemipalveluiden merkitys ja arvo Matleena Kniivilä, metsäekonomisti, MMT matleena.kniivila@ptt.fi Esityksen sisältö 1) Mitä metsien ekosysteemipalvelut ovat? 2) Mikä ekosysteemipalveluiden arvo
LisätiedotMetsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen
Metsien monet hyödyt ja taloudellinen arvottaminen Artti Juutinen Metsätieteen päivä 12.11.2014 Tieteiden talo Metsien monet hyödyt Ekosysteemipalvelut (Millennium Ecosystem Assessment 2005) Tuotantopalvelut:
LisätiedotMillaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa?
Millaista tietoa tarvitaan tietoon perustuvassa kalavarojen käytön suunnittelussa? Päivi Eskelinen ja Matti Salminen Luonnonvarakeskus Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 Helsinki 1 Miksi tieto on tärkeää?
LisätiedotELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa
ELITE: Elinympäristöjen tilan edistäminen Suomessa Janne S. Kotiaho ELITE -seminaari 24.3.2015, Tieteiden talo, Helsinki ELITE -työryhmän toimeksianto 10.2.2014 YM asetti työryhmän ennallistamisen kansallisen
LisätiedotKannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma
Kannustavat ohjauskeinot metsien biodiversiteetin turvaamisessa - metsänomistajien ja kansalaisten näkökulma Paula Horne Metsäntutkimuslaitos Viides BioEcon seminaari Metsien monimuotoisuuden ohjauskeinot
LisätiedotAsukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy
Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä
LisätiedotValtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet
Tutkimusosio Valtuutetut: hyvinvointi, terveys ja elinvoima tärkeimmät kunnan ja maakunnan yhteistyöalueet Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on tärkein ( % valtuutetuista pitää erittäin tai melko tärkeänä)
LisätiedotELY-keskuksen rooli rakentamisessa
ELY-keskuksen rooli rakentamisessa Rakentaminen nopeammaksi -seminaari Kuopio 7.2.2018 Kimmo Huttunen, ympäristölakimies Pohjois-Savon ELY-keskus 7.2.2018 ELY-keskuksen vastuualueet Elinkeinot, työvoima
LisätiedotTuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha?
Tuhlaavista järjestelmistä tehokkaampiin: ratkaiseeko raha? Professori Per Mickwitz, Suomen ympäristökeskus, SYKE Tieteen päivät: Talouskriisin vaikutus ympäristöön 9.1.2013 1 Tuhlaavista järjestelmistä
LisätiedotBiodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity
Biodiversiteetti Luonnon monimuotoisuus Naturens mångfald Biodiversity Esa Koskenniemi, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus/ ELY-centralen i Södra Österbotten 19.4.2012 1 Miksi tästä nyt puhutaan. Biodiversiteettistrategian
LisätiedotHYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN
Kuva Arto Iwendorff HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VESIENHOIDON VERKOSTOITUMISEEN Riina Rahkila, projektipäällikkö, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset / ProAgria Oulu ry MIKSI TEHOA VESIENHOITOON? Kuva Arto Iwendorff Hyvä
LisätiedotMatkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio
Matkalla mallimaaksi? - Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Sauli Rouhinen, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 28.11.2014 Sauli Rouhinen 18.12.2014 1 Väittelijä väittää Sauli Rouhinen 18.12.2014 2 Sauli
LisätiedotJohdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa
Johdanto aiheeseen: Ekosysteemipalveluiden arvottaminen Suomessa EDUSKUNNAN YMPÄRISTÖVALIOKUNTA 4.11. 2014 Eija Pouta 4.11.2014 Tähän kiva kuva MTT Agrifood Research Finland 4.11.2014 2 Mikä ekosysteemipalvelu?
LisätiedotValtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Virtavesien kunnostus Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Helsinki Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykytilaa Suomessa tehty paljon entiset uittoväylät pääkohde
LisätiedotUUSIA Network Anne Bland. Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen
12.11.2014 UUSIA Network Anne Bland Vaikuttavuusinvestointi-opintomatka Lontooseen 12-14.11.2014 UUSIA Network Perustettu syksyllä 2014 (ent. Social Business International Oy) UUSIA Network Oy on yhteiskunnallinen
LisätiedotKäytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
LisätiedotMiten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua?
Miten ympäristöministeriö ja METSO-ohjelma edistävät kuntametsien suojelua? Harri Karjalainen Neuvotteleva virkamies 13.4.2011 Helsinki Harri Karjalainen, Ympäristöministeriö, Kuntametsät asukkaiden ja
LisätiedotKansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia
Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari
LisätiedotKuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla?
Kuinka tuottaa hyvinvointia ja tukea luonnon monimuotoisuutta luontopohjaisilla ratkaisuilla? 23.10.2018 Riikka Paloniemi, Suvi Vikström, Mika Marttunen, Aino Rekola, Turo Hjerppe, Kirsi Mäkinen, Kimmo
LisätiedotPTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita. Matleena Kniivilä 27.4.2015. matleena.kniivila@ptt.fi
PTT:n viimeaikaisia ekosysteemipalveluhankkeita Matleena Kniivilä 27.4.2015 matleena.kniivila@ptt.fi PTT:ssa äskettäin päättyneitä hankkeita Yksityisten maa- ja metsätalousinvestointien ja maankäytön muutosten
LisätiedotYmpäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset
Ympäristöoikeudenmukaisuus ja kaupunkiluonto - lähiluonnon terveys ja hyvinvointivaikutukset Riikka Paloniemi Aino Rekola, Maija Tiitu Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! 15.5.2017 Erilaiset monimuotoiset
LisätiedotTaloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset
Taloudellinen näkökulma metsien suojeluun suojelun korvausperusteet ja metsänomistajien näkemykset Lauri Suihkonen, Terhi Koskela, Riitta Hänninen ja Maarit Kallio Metsäntutkimuslaitos Metlan monimuotoisuustutkimuksen
LisätiedotSuojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit
Suojelusta kunnostukseen: julkisen ja yksityisen sektorin uudet roolit Eeva Primmer Suomen ympäristökeskus Vesistökunnostuspäivä 30.10.2014 Hallinnon vesistökunnostuspäivät Miksi hallinto on olemassa?
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö
ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotUudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä
Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava ekosysteemipalveluiden huomioon ottaminen maankäytössä PAIKKATIETOANALYYSEJA UUDENMAAN VIHERRAKENTEESTA Leena Kopperoinen 31.10.2014 ja Pekka Itkonen Uudenmaan ELY-keskus
LisätiedotEnergiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen
Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän
Lisätiedothakkuut rakent am ja monimuotoisuus
Bioenergia, Metsien tulevaisuutta lisääntyvät hakkuut rakent am ja monimuotoisuus assa 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 16.02.20178 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi Suojeluasiantuntija Paloma 050 Hannonen
LisätiedotFROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland
FROM VISION TO CRITERIA: PLANNING SUSTAINABLE TOURISM DESTINATIONS Case Ylläs Lapland Tiina Merikoski, Landscape Architect (M.Sc) Aalto University School of Science and Technology Department of Architecture
LisätiedotLuonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa
Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden Lammin Päivät 4.-5.10.2017 MIKSI? Luonnon monimuotoisuuden kaventuminen
LisätiedotMikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL
Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja
LisätiedotJärjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina
Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina Lauri Korkeaoja Hallituksen puheenjohtaja Teemat 1) Järjestöt Suomessa 2) Sosiaali ja terveyssektorin erityispiirteitä suomalaisessa yhteiskunnassa 3) Sote järjestöt
LisätiedotMETSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos
METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio. Ulla Heinonen Gaia Consulting
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka, kestävä kehitys ja digitalisaatio Ulla Heinonen Gaia Consulting Gaian taustaselvitys Suomen kansainvälisen luonnonvarapolitiikan suuntaamiseksi Määrittelyt & Tavoitteet
LisätiedotMESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään
MESTA työkalu suunnitelmavaihtoehtojen monikriteeriseen vertailuun ja parhaan vaihtoehdon etsintään Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa seminaari, Tikkurila 23.4.2008 MMM Teppo Hujala Metla Joensuu
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
Lisätiedot