Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 - Teemana alueellisuus

Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 - Teemana alueellisuus

Itä-Suomen nuorisopuntari 2010 4 5 Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? 6 7 Jäisinkö tänne vai lähtisinkö muualle? 8 9 Millaista täällä Itä-Suomessa on? 10 11 Tykkään asua täällä, kun on kavereita 12 13 Voisin muuttaa työn tai koulun takia muualle 14 15 Voisin lähteä ulkomaille - ainakin käymään 16 17 Miten suvaitsevaisia Itä-Suomessa ollaan? 18 19 Minä vaikutan netissä 20 21 Olen hieman epävarma työtilanteesta 22 23 Yksinäinen voi syrjäytyä 24 Nuorisopuntarin taustaa Nuorisoalan osaamiskeskittymä www.mamk.fi/juvenia Julkaisija: Juvenia-osaamiskeskittymä, Mikkelin ammattikorkeakoulu Mikkeli, 2010 Toimittaja: Päivi Piispa Taitto: Mikkelin ammattikorkeakoulun viestintäpalvelut ISBN 978-951-588-297-4 (nid.) ISBN 978-951-588-298-1 (PDF) Savilahden kirjapaino, Mikkeli

3

Miksi Itä-Suomen nuorisopuntaria tarvitaan? Itä-Suomen nuorisopuntari haluaa nostaa esiin nuorten äänen. Se keskittyy teemoihin, kuten työhön, kansainvälisyyteen, syrjäytymiseen ja muuttohalukkuuteen, jotka ovat tärkeitä aiheita niin nuorten hyvinvoinnin kuin alueen elinvoimaisuudenkin näkökulmista. Tätä ääntä tarvitaan nuorten elinoloja kehitettäessä: nuorisopolitiikka haluaa päätösten pohjautuvan tutkittuun tietoon siitä, miten nuoret voivat, miten nuorten palvelut toimivat ja miten nuorten kasvuympäristö on kehittynyt. Lisäksi itäsuomalaisten nuorten tutkimus on tarpeen, koska tutkimuksissa suomalaisnuoria tarkastellaan usein kokonaisuutena eivätkä alueelliset erot esimerkiksi nuorten arvoissa, asenteissa ja kokemuksissa tule esille. Nuorisopuntarin vuoden 2010 teemaksi on valittu alueellisuus, koska asuinpaikka ei ole merkityksetön asia. Maailma nähdään, ymmärretään ja tulkitaan aina jostain paikasta käsin. Nuorille alueilla on keskeinen merkitys: ne tarjoavat esimerkiksi opiskelun, työn ja asumisen mahdollisuuksia aikuistumiselle ja elämän rakentamiselle. Myöskään hyvinvointimme näkökulmasta ei ole samantekevää, missä asumme. Osa nuorista asuu tasaisen hyvinvoinnin taajamissa, osaan alueista taas kasautuu huono-osaisuutta ja osaan sekä materiaalista elintasoa että psykososiaalisia ongelmia. Alueellisuus on ajankohtainen teema erityisesti Itä-Suomessa, jossa väki vähenee ja vanhenee muuta Suomea nopeammin. Nuoret muuttavat pois erityisesti Etelä-Savon maakunnasta. Alueen nuoret muodostavat maakunnan elinvoimaisuuden kannalta avainjoukon, jonka hyvinvoinnin turvaaminen ja maakuntaan sitouttaminen on erittäin tärkeää. Erityisesti sillä, millaisena nuoret alueen näkevät ja kokevat on merkitystä heidän alueelle kiinnittymisensä kannalta. Tämän Itä-Suomen nuorisopuntari kertoo. Nuorisopuntarilla on tiedon tuottamisen ohella myös käytännöllinen tarkoitus: on olennaista, että tietoa hyödynnetään nuorten hyvinvoinnin edistämistyössä kunnissa, järjestöissä ja yrityksissä. Juvenia-osaamiskeskittymä tulee omalta osaltaan käynnistämään kehittämisprosesseja tutkimustulosten pohjalta. Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen yliopisto Humanistinen ammattikorkeakoulu 5

Jäisinkö tänne vai lähtisinkö muualle? 15-25-vuotiaat ovat liikkuvaista kansaa: koulutuksen ja työpaikan vuoksi moni muuttaa tuonikäisenä uudelle paikkakunnalle. Itäsuomalaisista nuorista lähes kaksi kolmasosaa aikoo asua nykyisellä asuinpaikkakunnallaan korkeintaan muutaman vuoden ennen muuttoaan. Vain 12 % aikoo jäädä nykyiselle paikkakunnalleen pysyvästi. Kuten arvata saattaa, oma nykyinen asuinpaikka ja koulutusaste vaikuttavat siihen, haluaako nuori muuttaa muualle. Pysyvästi asuinpaikkakunnalle pyrkivät jäämään toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat ja vähiten yliopistossa ja lukiossa opiskelevat. Usein muuton aavistellaan tapahtuvan oman valmistumisen aikoihin. Korkeakoulut ja yliopistot sijaitsevat Itä-Suomen maakuntakeskuksissa. Siksi näissä kaupungeissa nuoret uskovat asuvansa hieman pidempään kuin alueen pienissä kaupungeissa: koulutuspaikka voi löytyä muuttamatta. Silti maalaiskuntiin nuorten kiinnittyminen on pysyvämpää kuin minkään kokoisiin kaupunkeihin: maalaisnuoret haluaisivat pysyä maalla. Maakuntien väliset erot ovat Itä-Suomessa pieniä. Ainoastaan Etelä-Savon nuorista pysyvästi maakuntaan jäävien osuus on pienempi kuin muualla. Minne muuttaisin? Nuoret haluavat asua useimmiten samantyyppisellä paikkakunnalla kuin tälläkin hetkellä: maaseutupaikkakunnalta kotoisin olevat haluavat asua maalla, pienestä kaupungista kotoisin olevat pienessä kaupungissa ja aluekeskuksessa asuvat eivät halua siirtyä pienemmälle paikkakunnalle. Täsmälleen nykyisen kaltaisessa paikassa haluaa asua lähes puolet nuorista. Jos nuoret haluavat muuttaa, he haluavat nykyistä paikkakuntaansa astetta suuremmalle paikkakunnalle. Pääkaupunkiseutu ei nuoria houkuta - toisaalta myöskään harvaan asuttu maaseutu ei kiinnosta. Jos kuitenkin näistä kahdesta pitäisi valita, moni nuorista asuisi mieluummin maalla kuin pääkaupunkiseudulla.

Pääkaupunkiseutu ei kiinnosta! Mieluisin tuleva asuinpaikkakunta Itä-Suomen ulkopuolella: - Jyväskylä - Tampere Itä-Suomessa: - Kuopio - Joensuu - Mikkeli 7

Pohjois-Savossa on hyvää me-henkeä! Millaista Itä-Suomessa on nuorten mielestä? - Yhteisöllistä: toisista välitetään ja nuorisoon suhtaudutaan myönteisesti. - Sisäänpäin kääntynyttä: ahdasmielistä, pysähtynyttä ja takapajuista. - Toisaalta avarakatseista: kansainvälistä ja monikulttuurista. - Ihmisläheistä: turvallista, lapsimyönteistä ja luonnonläheistä.

Millaista täällä Itä-Suomessa on? Turvallista, luonnonläheistä ja lapsiystävällistä; sellaisena nuoret pitävät Itä-Suomea. Alue nähdään myös sosiaalisesti yhteenkuuluvaiseksi, ihmisläheiseksi ja avarakatseiseksi, toisaalta hieman sisäänpäin kääntyneeksi. Heikoimmin nuorten mielestä Itä-Suomea kuvaavia piirteitä ovat rasismi ja ahdasmielisyys. Kulttuurien välistä kohtaamista vaikuttaa olevan vielä suhteellisen vähän. Pohjois-Savossa koetaan korkeaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Siellä on nuorten mielestä ihmisläheisempää kuin Etelä-Savossa. Pohjois-Savo on myös lapsimyönteisin. Etelä-Savo on nuorten mielestä vähiten ahdasmielinen, mutta toisaalta sisäänpäin kääntynein maakunnista. Itä-Suomen maalaiskunnissa on vanhaa kylähenkeä jäljellä. Maalaisnuoret pitävät asuinpaikkakuntaansa sosiaalisesti yhteenkuuluvaisena ja ihmisläheisenä. Maakuntakaupungeissa ollaan taas avarakatseisempia kuin maaseudulla: maaseutukaupunkien nuoret kuvailivat asuinpaikkakuntansa sisäänpäin kääntyneimmäksi. Maalaisnuoret pitävä asuinpaikkaansa yllätyksettömästi luonnonläheisempänä, mutta myös lapsimyönteisempänä ja turvallisempana verrattuna maakuntakeskuksissa asuviin. Lukiolaiset ja peruskoululaiset pitävät asuinpaikkakuntaansa yhteenkuuluvaisimpana ja ihmisläheisimpänä, korkeakouluopiskelijat harvemmin. Sisäänpäin kääntyneisyyttä kokivat useimmiten peruskoululaiset, harvemmin yliopisto-opiskelijat. Avarakatseisimpina asuinpaikkakuntansa näkivät yliopisto-opiskelijat, vähiten lukiolaiset. 9

Tykkään asua täällä kun on kavereita Kun itäsuomalaisella nuorella on kavereita, opiskelupaikka ja turvallinen olo, hän viihtyy paikkakunnallaan. Sen sijaan edellisiä vähemmän tärkeänä nuoret pitävät asuinkunnan historiaa ja kulttuuria sekä asuinpaikkakunnan imagoa. Pohjois-Savo vaikuttaa Itä-Suomen maakunnista yhteisöllisimmältä: Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa tuttavat ja kaverit vaikuttavat enemmän nuorten tyytyväisyyteen kuin Etelä-Savossa. Historia ja kulttuuri ja asuinpaikkakunnan yleinen imago vaikuttavat eniten tyytyväisyyteen Pohjois-Savossa ja vähiten Etelä-Savossa. Maakuntakeskuksissa asuvat nuoret kertovat olevansa tyytyväisiä erityisesti siksi, että heillä on opiskelupaikka. Mitä pidemmälle opiskelu on edennyt, sitä tärkeämpänä sitä pidetään. Eniten opiskelupaikan tärkeyttä korostavat yliopisto-opiskelijat, vähiten peruskoululaiset. Koulutusasteen kohoaminen lisää tyytyväisyyttä myös asuinpaikkakunnan tarjoamiin palveluihin, ympäristötekijöihin ja uratekijöihin. Maalaiskuntien nuorille turvallisuus on tärkeämpää kuin kaupungissa asuville. Maalaisnuoret arvostavat eniten kaikista nuorista myös paikkakunnan historiaa, kulttuuria ja imagoa. Heille tärkeitä ovat myös asuinkunnan sosiaaliset verkostot, ympäristötekijät ja kulttuuritekijät. Maakuntakeskusten nuoret pitävät muita nuoria tärkeämpinä oman uran kehittymistä ja palveluita, kuten liikenneyhteyksiä.

Täällä on tuttua ja turvallista. Olen tyytyväinen asuinpaikkakuntaani: Täällä on hyvät palvelut: peruspalvelut, liikenneyhteydet, kohtuuhintainen asuminen. Kaikki kaverit asuvat täällä, sukulaiset ovat lähellä ja paikkakunta on tuttu ja turvallinen. Luonto on lähellä ja asuinympäristö miellyttävä. Työnsaantimahdollisuudet ovat hyvät. 11

Isommalla paikkakunnalla vois harrastaa enemmän. Miksi nuoret muuttavat? Työuran rakentaminen: paremmat työllistymismahdollisuudet ja mielenkiintoisempi työ. Palvelujen hakeminen: paremmat liikenneyhteydet, kunnalliset palvelut ja harrastusmahdollisuudet. Mukava ja turvallinen ympäristö asua. Oman polun kulkeminen: halu itsenäistyä ja seikkailla. Aidan takana on vihreämpää: ystävien perässä muualle, toisen kunnan tarjoamat paremmat palvelut, nykyisen asuinkunnan huono maine.

Voisin muuttaa työn tai koulun takia muualle Moni nuorista haluaa itsenäistyä ja päästä pois äidin helmoista. Oma seikkailu odottaa maailmalla. Tämä oman identiteetin etsiminen on kuitenkin vain yksi, eikä edes kovin suuri syy muuttaa pois nykyiseltä kotipaikkakunnalta. Itäsuomalaisista nuorista pohjoissavolaiset muuttavat muita enemmän oman identiteetin etsimisen takia pois asuinkunnastaan. Suurimmat syyt siihen, miksi 15-25-vuotiaat nuoret muuttavat ja liikkuvat, ovat koulutus ja työ. Yli puolet itäsuomalaisista nuorista uskoo muuttavansa pois nykyiseltä kotipaikkakunnaltaan muutaman vuoden sisällä. Oman paikkakunnan ulkopuolelta haetaan joko mahdollisuuksia saada töitä tai nykyistä mielenkiintoisempaa työtä. Maakuntakeskuksissa asuvilla nuorilla on enemmän koulutus- ja työmahdollisuuksia kuin pienissä kaupungeissa, joten maakuntakeskuksissa asuvilla nuorilla pois muuttaminen ei ole niin todennäköistä kuin muilla. Ne, jotka ovat jo ammatillisen koulutuksen piirissä, eivät halua muuttaa niin pikaisesti pois kuin lukiossa, yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat. Maalaiskunnissa ja maaseutukaupungeissa asuvat nuoret haluavat parempia palveluita: sujuvia liikenneyhteyksiä, enemmän harrastusmahdollisuuksia ja kunnan palveluita. Maakuntakeskusten nuoret ja yliopisto-opiskelijat hakevat taas turvallisempaa asuinympäristöä, parempaa asuntotarjontaa ja miellyttävämpää asuinympäristöä. Ystävien perässä tai toisen kunnan tarjoamien etujen takia nuoret eivät usko muuttavansa kovin helposti. Tosin peruskoululaisille ja maalaiskunnissa asuville nuorille nämäkin saattavat riittää syyksi vaihtaa paikkakuntaa. Nykyisen asuinpaikkakunnan maine ei vaikuta juurikaan haluun muuttaa pois. 13

Voisin lähteä ulkomaille - ainakin käymään Suurin osa itäsuomalaisista nuorista uskoo, että he saattavat lomailla tai käydä ulkomailla. Noin kolmasosa voisi asua tilapäisesti ulkomailla opiskelun tai työn vuoksi. Pohjoissavolaiset ovat omalle alueelle kiinnittyneimpiä: muihin maakuntiin verrattuna maakunnassa on enemmän niitä, jotka eivät näe muuttavansa työn takia ulkomaille. Naiset olivat selvästi miehiä halukkaampia muuttamaan ulkomaille kuin myös yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat. He olivat muita valmiimpia muuttamaan ulkomaille opiskelun, työn, vapaaehtoistyön, puolison ja kokemusten takia. Nuorilta kysyttiin myös, miten he kokevat ulkomaalaisten muuttamisen Suomeen. Nuoret uskovat, että ulkomaalaisten Suomeen tulon myötä suomalaisten kielitaito paranee, Suomen kulttuuri ja osaaminen monipuolistuvat sekä suomalaisten suvaitsevaisuus muita kohtaan lisääntyy. Samalla Suomi tulee kansainvälisemmäksi paikaksi ja tunnetummaksi ulkomailla. Negatiivisena nähtiin, että suomalaisten työttömyys voi nuorten mielestä kasvaa ja outoja tapoja levitä maahan. Nuoret olivat hieman epävarmoja siitä, järkkyykö yhteiskuntarauha, leviävätkö huumeet Suomeen ja lisääntyykö rikollisuus Suomessa ulkomaalaisten tulon myötä. Miehet olivat naisia selvästi maahanmuuttovastaisempia tai näkivät ulkomaalaisten tulon Suomeen naisia ongelmallisempana. Yliopistossa opiskelevat näkivät maahanmuuton seuraukset Suomen kannalta myönteisimpinä. Toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa olevat kokivat ulkomaalaisten tulon seuraukset sen sijaan kielteisimpinä. Tämä voi johtua siitä, että he kilpailevat eniten ulkomaalaisten kanssa työpaikoista.

Ulkomaalaiset tekevät Suomea tunnetuksi. Voisin muuttaa ulkomaille työn takia Kyllä 52 % Ei 48 % Voisin muuttaa ulkomaille opiskelun takia Kyllä 37 % Ei 63 % Voisin muuttaa ulkomaille puolison vuoksi Kyllä 27 % Ei 73 % 15

Vaihto-opiskelijaksi Venäjälle? Tuskin. Miten koet Venäjän läheisyyden oman elämäsi kannalta? (% vastaajista) Myönteisenä 11,3 % Yhdentekevänä 60,4 % Kielteisenä 16,3 % Uhkana 12,0 %

Miten suvaitsevia Itä-Suomessa ollaan? Itä-Suomi on nuorten mielestä monikulttuurinen ja kansainvälinen. Suurin osa nuorista, yli 70 %, on sitä mieltä, että monikulttuurisuus kuvaa heidän paikkakuntaansa ainakin jossain määrin tai erinomaisesti, samoin kansainvälisyys. Yli 80 % nuorista pitää omaa paikkakuntaansa suvaitsevana - Pohjois-Savossa suvaitsevaisuus koetaan jopa erinomaiseksi. Etelä-Savossa ei koettu omaa paikkakuntaa yhtä suvaitsevaiseksi kuin muissa maakunnissa. Koko Itä-Suomesta lähes 15 % koki paikkakuntansa rasistiseksi ja yli puolet uskoivat paikkakuntansa olevan jossain määrin rasistinen. Pohjois-Karjalassa on eniten niitä nuoria, joiden mielestä rasismi kuvaa paikkakuntaa jossain määrin. Pohjoissavolaisten nuorten mielestä rasismi ei kuvaa heidän maakuntaansa. Lukiolaiset kokevat oman paikkakuntansa vähiten kansainväliseksi, mutta myös vähiten rasistiseksi. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevat taas kuvaavat paikkakuntaansa jossain määrin kansainväliseksi ja rasistiseksi. En usko Venäjän tuovan uusia mahdollisuuksia Venäjä on aiheena Itä-Suomessa ajankohtainen. Yhteistyö venäläisten kanssa on lisääntynyt useilla aloilla viime vikoina. Nuorten elämässä yhteistyön lisääntyminen ei vielä näy: suurin osa pitää Venäjän läheisyyttä oman elämän kannalta yhdentekevänä. Nuorista yli puolet pitää Venäjän rajanaapuruutta myös koko Suomen kannalta yhdentekevänä. Omaan elämään liittyvien työ- ja koulutusmahdollisuuksien kannalta puolet uskoivat ne todennäköisiksi tai mahdollisiksi, puolet taas piti niitä epätodennäköisenä. Kaiken kaikkiaan suurempi osa pitää Venäjän läheisyyttä tai rajanaapuruutta kielteisenä tai uhkana kuin myönteisenä asiana. Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa se koetaan myönteisempänä kuin Pohjois-Savossa. Etelä-Savossa nähtiin eniten mahdollisuuksia koulutus- ja työmahdollisuuksien suhteen. Naisten mielestä Venäjän läheisyys ja rajanaapuruus on joko kielteistä tai yhdentekevää. Nuorista miehet suhtautuvat Venäjään paljon tunteikkaammin: he näkevät Venäjän joko uhkana tai myönteisenä asiana. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijat pitävät Venäjää myönteisempänä kuin peruskoululaiset ja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa opiskelevat. 17

Minä vaikutan netissä Oma kotikunta koetaan tärkeäksi: yli 60 % itäsuomalaisista sanoo oman kotikuntansa olevan erittäin tärkeä - riippumatta siitä, asuuko hän maalla, pienessä kaupungissa tai maakuntakeskuksessa. Silti oman paikkakunnan asioihin nuoret eivät vaikuta eivätkä halua osallistua yhteiskunnallisesti. Vain 4-5 % nuorista ilmoitti vaikuttaneensa useita kertoja paikkakuntansa asioihin esimerkiksi osallistumalla vapaaehtoistoimintaan, allekirjoittamalla vetoomuksia tai nettiadresseja, osallistumalla netin mielipidekeskusteluihin tai muuttamalla osto- ja kulutustapojaan aatteellisten syiden vuoksi. Satunnaisesti näitä oli tehnyt noin 30 % nuorista. Jos nuoria jotkin vaikuttamisen muodot kiinnostavat, ne ovat usein uusia ja urbaaneja. Osallistumista vapaaehtoistoimintaan, ostoboikottiin, oppilaskuntatoimintaan, nettiadressiin tai mielipidekeskusteluun pidetään sopivana. Nämä yksilölliset tavat osallistua ovat joustavia eikä nuorten tarvitse sitoutua niihin pitkäksi aikaa. Nuoret kokevat, että näillä keinoilla voi vaikuttaa nopeasti ja helposti haluamiinsa asioihin. Yliopisto-opiskelijat olivat vastaajista muuttaneet kulutustottumuksiaan useimmiten. He olivat myös innokkaimpia vetoomusten ja nettiadressien allekirjoittajia ja oppilaskuntatoimintaan osallistujia. Vähiten nuoria kiinnostivat kaavavalitusten tekeminen ympäristösuunnittelusta ja osallistuminen puoluetoimintaan. Lähes yhtä vähän nuoret osallistuivat asukasyhdistystoimintaan, kirjoittivat lehtien yleisönosastoille tai osallistuivat mielenosoituksiin. Näitä perinteisiä, julkisia osallistumisen tapoja ei ollut koskaan käyttänyt yli 70 % perus- ja toisen asteen opiskelijoista. Maaseudulla perinteiset keinot ovat hieman suositumpia kuin kaupungeissa: vapaaehtois- ja oppilaskuntatoimintaan osallistuminen on maaseudulla yleisempää kuin suurissa kaupungeissa. Nuorimmat, peruskoulun 9-luokkalaiset, osallistuivat eniten mielenosoituksiin, asukasyhdistystoimintaan ja puoluetoimintaan. He olivat tehneet useimmin kaavavalituksia ja kirjoittaneet yleisönosastoon. Tämä selittynee sillä, että paikkakunnalla kauan asuneet ovat kokevat paikkakunnan enemmän omakseen kuin lyhyen aikaa paikkakunnalla asuvat opiskelijat.

Sain linkin eläinten oikeuksia puolustavaan adressiin ja allekirjoitin sen heti. Käytetyimmät vaikuttamiskeinot: vapaaehtoistyöhön osallistuminen nettiadressien ja vetoomusten allekirjoittaminen netin mielipidekeskusteluihin osallistuminen osto- ja kulutustapojen muuttaminen aatteellisten syiden vuoksi. 19

Kyllä meillä on velvollisuus tehdä työtä. Koulutusaste vaikuttaa nuoren suhteeseen työelämään: Epävarmuuden kokeminen työelämää kohtaan on suurinta peruskoululaisilla ja pienintä yliopisto-opiskelijoilla. Vahvinta työelämähakuisuus on yliopisto-opiskelijoilla, matalinta ammatillisessa koulutuksessa opiskelevilla. Vakavimmin työelämästä ulkopuolelle joutumisen ottavat ammattikorkeakoulussa opiskelevat.

Olen hieman epävarma työtilanteesta Nuorten suhde työelämään on moninainen: työtä halutaan vahvasti, mutta moni siihen liittyvä asia tuo kuitenkin epävarmuuden tunnetta. Työ ei ole nuorten mielestä heidän oman elämänsä pääroolissa, mutta työn tekeminen on heidän mielestään yhteiskunnallinen velvollisuus. Epävarmuutta nuorille tuovat paitsi työn saaminen ja työsuhteiden katkonaisuus ja niihin liittyvä taloudellinen epävarmuus, myös työssä jaksaminen. Moni on valmis parantamaan mahdollisuuksiaan työllistyä esimerkiksi muuttamalla, hankkimalla koulutuksia ja joustamalla palkassa. Silti suurin osa nuorista katsoo, että he voivat elää myös työelämän ulkopuolella tai matalalla palkalla. Ne, jotka kokevat työn yhteiskunnallisena velvoitteena, kokevat sen myös jäsentävän omaa elämää ja liittävän heidät ympäröivään yhteiskuntaan. Eniten epävarmoja työstään olivat Pohjois-Karjalan nuoret ja vähiten Pohjois-Savon. Pohjois-Karjalassa pelätään maakunnista eniten myös mahdollisuutta jäädä työelämän marginaaliin. Maakuntakeskuksissa asuvat nuoret ovat enemmän huolissaan työhön liittyvistä asioista kuin maalaiskunnissa asuvat nuoret. Peruskoululaiset ovat eniten epävarmoja työhön liittyvistä asioista, vähiten taas yliopisto-opiskelijat. Eteläsavolaiset nuoret kokevat työn velvollisuutena yhteiskunnalle enemmän kuin muiden maakuntien nuoret. Yliopisto-opiskelijoilla on vahvin työelämähakuisuus: he ovat valmiita tekemään työpaikan eteen eniten. Matalin työelämähakuisuus on ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevissa. 21

Yksinäinen voi syrjäytyä Nuorten syrjäytyminen on ollut puheenaiheena jo pitkään. Miten nuoret näkevät syrjäytymisen tapahtuvan? He eivät usko biologisten ja geneettisten lahjakkuuserojen selittävän syrjäytymistä. Sen sijaan ystävien puutteen ja huonoon, päihteitä käyttävään tai huonoja elämäntapoja noudattavaan seuraan joutumisen nuoret uskovat vaikuttavan syrjäytymiseen eniten. Seuraavaksi eniten nuoret uskovat asenteen kostautuvan: oma laiskuus ja välinpitämättömyys voivat nuorten mielestä johtaa syrjäytymiseen. Ei yhteiskuntakaan ole nuorten mielestä täysin syytön. Nuoret kokivat yhteiskunnassa olevan epätasa-arvoisuutta, joka vaikuttaa nuorten syrjäytymiseen. Epätasa-arvoiset lähtökohdat ja avun saamisen vaikeus koettiin syrjäytymiseen vaikuttaviksi. Työttömyys ja koulutuksen puute selittivät nuorten mielestä myös syrjäytymistä. Syrjäytyminen nähtiin samankaltaisena koko Itä-Suomessa. Ainoastaan maakuntakeskusten nuoret kokivat syrjäytymisen aiheutuvan ympäristötekijöistä, työttömyydestä ja koulutuksen puutteesta enemmän kuin maalaiskuntien nuoret. Koulutusta arvostavat yliopisto-opiskelijat uskoivat koulutuksen puutteen ja sen mukana tuoman työttömyyden olevan suurin syy syrjäytymiseen.

Huonoon seuraan joutuminen ei tiedä hyvää. Miksi joku syrjäytyy nuorten mielestä? Ystävien puute tai huono seura vaikuttavat syrjäytymiseen. Omalla asenteella on väliä. Yhteiskunnan epätasa-arvoisuus voi vaikeuttaa pärjäämistä. Biologiset ja geneettisen erot lahjakkuudessa eivät selitä syrjäytymistä. 23

Nuorisopuntarin taustaa Itä-Suomen nuorisopuntari toteutettiin kyselyllä syksyllä 2010. Kyselyyn vastasivat kolmen itäsuomalaisen maakunnan nuoret eli Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan. Tämä alue valittiin siksi, että viranomaistasolla nuorisoasiat kohdistuvat näiden kolmen maakunnan kokonaisuuteen. Kysely tehtiin, koska viranomaiset tarvitsevat tietoa. Esimerkiksi kunnissa nuoria koskevia päätöksiä tehtäessä tiedon tarve on suuri. Tietoa tarvitaan nimenomaan oman alueen nuorista. Suomessa tehdään vuosittain valtakunnallinen nuorisobarometri, jota Itä-Suomen nuorisopuntari täydentää. Vertaamalla alueellista tietoa valtakunnalliseen voidaan nostaa esille erityispiirteitä. Viranomaisten on näin helppo kohdistaa huomiota aihealueisiin, jossa selvästi nähdään mahdollisuuksia parantaa nuorten hyvinvointia ja alueen elinvoimaisuutta. Itä-Suomen Nuorisopuntari 2010 Vastaajia oli yhteensä 2067. Heistä 54,6 % oli naisia ja 45,4 % miehiä. Vastaajia oli Etelä-Savosta 772 (37,2 % vastaajista) Pohjois-Savosta 828 (39,9 %) Pohjois-Karjalasta 473 (22,8 %). Vastaajia oli tasaisesti sekä 15-19-vuotiaista että 20-24-vuotiaista. Kysely toteutettiin peruskouluissa 9-luokkalaisille, toisen asteen oppilaitoksissa opiskeleville, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskeleville ja nuorten työpajoilla. Juvenia - Nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia on osaamiskeskittymä, joka tukee nuorisoalan toimijoita omalla asiantuntijuudellaan. Juveniassa keskitytään erityisesti nuorten elinolojen ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseen ja nuorisoalan kehittämiseen sekä kansainvälistämiseen. Tätä tehtävää toteutetaan koulutuksen, asiantuntijapalveluiden, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä tiedotuksen avulla. www.mamk.fi/juvenia