Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

Samankaltaiset tiedostot
Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN OMINAISKUORMITUSSELVITYS

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Ojitetut kosteikot turvetuotannon. TuKos-hankkeen loppuseminaari

Kenttäkokeiden puhdistustehon ja kustannusten arviointia

Turvetuotannon ympärivuotinen valumavesien käsittely

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Kosteikot vesienhoidossa

kosteikkojen suunnitteluun suunnitteluohjeita (mitoitus tehty vähän samaan tapaan Ojitus on muuttanut turpeen ominaisuuksia (hapettunut)

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Turvetuotannon kuormitukseen vaikuttavat tekijät

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Metsätalouden ja turvetuotannon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

TASO-hankkeen esittely

Vesiensuojelu soiden ja turvemaiden käytössä Kansallisen suo- ja turvemaiden strategian aloitusseminaari Leena-Marja Kauranne, YM

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Fosfori- ja humuskuormituksen lähteiden selvittäminen ja Saloy Oy:n ratkaisut kuormituksen vähentämiseksi

soveltuvuus turvetuotannon kosteikolle TuKos- hankkeen loppuseminaari Heini Postila Oulun yliopisto, Vesi- ja ympäristötekniikan laboratorio

Kuinka turvetuotannolla vähennetään vesistökuormitusta

Luonnonmukainen vesirakentaminen peruskuivatushankkeissa. Lasse Järvenpää, SYKE Salaojateknikoiden neuvottelupäivät, 1.2.

Iijoen ja Siuruanjoen turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuraportti vuodelta 2013

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella

Bioenergia ry

Turvetuotannon vesiensuojelu

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Turvetuotannon selvitykset ja toimenpiteet kesällä TASO hankkeen kuulumisia , Karstula Jaakko Soikkeli

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Turvetuotannon vesiensuojelun kehittäminen. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Metsätalouden vesiensuojelu

Kemialliset vesiensuojelumenetelmät

Kasvillisuuskentät ja kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TASO

Tehokkaita ratkaisuja turvetuotannon vesien käsittelyyn, Tukos-projektin seminaari Oulu Petri Tähtinen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Uutta tietoa vesiensuojelukosteikkojen merkityksestä

Turvetuotannon vesiensuojelun haasteet Vesienhoidon- ja merenhoitopäivät

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

TURVETUOTANTOALUEIDEN PINTAVALUTUSKENTTIEN TOIMIVUUS SAARIJÄRVEN REITILLÄ

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet

Vesiensuojelu on oleellinen osa nykyaikaista turvetuotantoa

Pienkemikalointi vedenkäsittelyn uudet mahdollisuudet

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Puula-forum Kalevi Puukko

KERTARAPORTTI

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

KERTARAPORTTI

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

KERTARAPORTTI

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Vesiensuojelupelin ohje

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

Turvetuotannon Ympäristötarkkailut

Turvetuotannon vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. TASO hankkeen aloitusseminaari Saarijärvi Jaakko Soikkeli

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Kunnosta lähivetesi -koulutus

Turvetuotannon vesiensuojelun toteutuminen. Aluepäällikkö Hannu Salo Ähtävänjokirahaston 20- vuotisjuhlaseminaari Lappajärvi 29.8.

Kuopion Puronnotkon kosteikon tarkkailun tulokset

Humus pintavalutuskentillä ja rakennetekijöiden vaikutus puhdistustuloksiin ojittamattomilla ja ojitetuilla pintavalutuskentillä

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 132/2008/4 Dnro LSY 2006 Y 379 Annettu julkipanon jälkeen

KERTARAPORTTI

Kosteikkojen toiminta Kemiallinen saostuskokeilu (Hulevesien käsittely Kuopion Saaristokaupungissa osaprojektit) Suunnittelu/Petri Juntunen 1

KERTARAPORTTI

KERTARAPORTTI

TURPEENOTON VAIKUTUKSET JOKIVESISTÖJEN JA VAASAN VESIALUEIDEN TILAAN

Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje

Forssan jätevedenpuhdistamon puhdistustulokset olivat hyvät ja selvästi ympäristöluvan vaatimustason mukaiset.

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

KERTARAPORTTI

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOTARKKAILU WWE

Kosteikkojen puhdistustehokkuuden parantaminen sorptiomateriaaleilla

KERTARAPORTTI

VAPO OY TURVETUOTANNON PÄÄSTÖTARKKAILU Läntisen Suomen turvetuotannon päästötarkkailu vuonna Hämeen ELY-keskuksen alueella

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kokemuksia automaattisesta vedenlaadun mittauksesta metsätaloudessa. Samuli Joensuu

Saloy Oy. Tehokas fosforin, humuksen ja kiintoaineen vähentämismenetelmä. Päästösieppari fosforin ja orgaanisen aineksen (humuksen) saostamiseen

Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 3. koulutuspäivä Tiivistelmä turvetuotannon valvonnasta

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

TASO-hanke päättyy mitä on saatu aikaan turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelussa?

KERTARAPORTTI

Vaskiluodon Voiman turvetuotantoalueet Sisällys

VAPO OY SIMON TURVEJALOSTE OY Lapin turvetuotantoalueiden käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu vuonna 2012

Puhdistusprosessi toimi tehokkaasti, vaikka prosessilaitteiden kanssa oli lieviä ongelmia. Ilmastusaltaissa oli runsaasti rasvaa.

VAPO OY JA KEKKILÄ OY Läntisen Suomen turvetuotannon vesistötarkkailu vuonna 2013 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio:

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus Luonnonvarainstituutti ja Bioenergiakeskus Saarijärvi 6.9.2013

Turvetuotannossa käytettävät vesiensuojeluratkaisut Perustaso Virtaamansäätö Laskeutusaltaat Pintavalutus Ojittamaton Ojitettu Kosteikot Kasvillisuuskenttä Kosteikko Kemiallinen käsittely Neste Kiinteä (pienkemikalointi) Yhteenveto

Turvetuotannon Ympäristönsuo- jeluohje 2013

Perustaso Virtaamansäätö Pienentää tulvahuippujen virtausta Vähentää kiintoainepäästöjä Erodoituvan materiaalin liikkeelle lähteminen riippuvainen virtausnopeudesta Perustuu veden hetkelliseen varastointiin tuotantoalueella Kuvat: Björn Klöve

Virtaama [l/s] Virtaama [l/s] Perustaso 4 Alue 1 (patoalue) 3 Alue 2 (vertailualue) 2 1 0 0 6 12 18 0 6 12 18 0 6 12 18 0 6 12 18 25.6. 26.6. 27.6. 28.6. Sadanta [mm] 3 12 3 5 Kiintoaine -60% Kokonaisfosfori -40% Kokonaistyppi -40% 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Alue 1 (patoalue) Alue 2 (vertailualue) 0 6 12 18 0 6 12 18 0 6 12 18 0 6 12 18 0 6 12 18 3.8. 4.8. 5.8. 6.8. 7.8. Sadanta [mm] 25 31 7 0 0 Kuvat: Björn Klöve

Perustaso Laskeutusallas Pidättää kiintoainetta Pidätys riippuvainen kiintoaineen fyysisistä ominaisuuksista ja virtausnopeudesta altaassa Kiintoaineen mukana pidättyy myös fosforia ja typpeä

Perustaso Pintapuomilla saadaan pysäytettyä veden pinnalla kelluva turve Patolaatikko estää huuhtoutumisen ylivirtaamatilanteissa Laskeutusaltaalla saavutetaan 30 40% reduktio kiintoainepitoisuuksissa Uudessa työryhmän esityksessä pintakuormaa esitetään laskettavaksi 1,0 m/h 0,6 m/h Myös pienemmät partikkelit laskeutuvat

Perustaso Kiintoaineen poistuma altaassa virtausnopeuden funktiona Altaan poikkipinta-ala suuri ja veden tasainen jakautuminen Pintakuorma m3/m2/h 1 m/h pintakuormalla saadaan teoriassa laskeutumaan kaikki partikkelit, joiden laskeutumisnopeus on suurempi kuin 1m/h

Pintavalutus Ojittamaton pintavalutuskenttä > 0,5 m turvepaksuus Vähän maatunut pintaturve (H1 H3) Vähintään 3,8 % valumaalueesta Kentän tulisi olla mahdollisimman tasainen (suosituskaltevuus 1 %) Pidättää 55 70% kiintoainetta Vähentää kemiallista hapenkulutusta (COD) 4 20 % Pidättää kokonaisfosforia 50 60 % ja fosfaattifosforia 50 70 % Kokonaistypestä pidättyy 30 50 %, ammoniumtyppeä 30 90 % ja nitraattitypestä 40 55 %

Pintavalutus Pintavalutuskenttien toiminnassa esiintyy vaihtelua vuosien, vuodenaikojen ja kohteiden välistä vaihtelua

Pintavalutus Ojitettu pintavalutuskenttä Toiminta epävarmempaa Suuri mahdollisuus pintavalunnalle Vesi voi kulkea entisiä uomia myöten Turve usein maatuneempaa Pidättää kiintoainetta ja epäorgaanista typpeä Voi lisätä humusta, rautaa ja fosforia Ratkaisevaa turpeen fosforipitoisuus ja sen suhde raudan, alumiinin ja mangaanin pitoisuuteen Suosittava vähäpuustoisia ja vähäravinteisuutta ilmentävien kasvien kasvittamia alueita > 5 % valuma-alueesta, veden virtaus entisissä ojissa / uomissa estettävä

Pintavalutus

Kosteikot Kasvillisuuskenttä Pengerryksin eristetty tasainen allasmainen kasvillisuuden peittämä alue Ruokohelpi Luonnon kasvit Pajut Teho perustuu laskeutumiseen ja kasvillisuuden vaikutukseen. (Luo edellytykset puhdistumisprosesseille) Puhdistustehokkuudet vaihtelevat voimakkaasti

Kosteikko Jatkuvasti avovesipintainen allas Vähän tietoa puhdistustehosta ja puhdistumiseen johtavista prosesseista

Kemiallinen käsittely Perinteinen kemikalointi Nestemäinen kemikaali (PIX) Sekoitus helpohkoa järjestää Kallis Hyvä puhdistusteho Kiintoaine 28 72 % Fosfori 79 89 % Typpi 37-42 % COD 74-83 % Pienkemikalointi Kiinteä kemikaalirae (Ferix) Annostelussa käytetään ruuveja tai sukkaa, josta kemikaali liukenee veteen Edullisempi Vaatii pidemmän sekoituksen kemikaalin liuotukseen

Kemiallinen käsittely Kemiallisessa käsittelyssä vielä kehitettävää Käytettävät kemikaalit suunniteltu 2-vaiheiselle sekoitukselle (nopea ja hidas) Laskee käsitellyn veden ph:ta Mahdollinen tarve jälkineutraloinnille Talvikäytössä vaikeuksia Annostelun kehittäminen Vaihtelevat olosuhteet Automaattisen säädön tarve Lisää sulfaatin ja raudan pitoisuutta

Yhteenveto Perustaso (Lietesyvennykset, lietepidättimet, virtaamansäätö ja laskeutusaltaat) Poistaa kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita Vähentää kehittyneemmille käsittelyille kohdistuvaa kuormaa Pintavalutus Poistavat kiintoainetta, fosforia ja typpeä Ojittamaton pvk > ojitettu pvk ja kosteikot Kemiallinen käsittely Poistaa kiintoainetta, fosforia ja humusaineita

Kiitos!