Turvetuotannon vesiensuojelun kehittäminen. Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus

Transkriptio

1 Turvetuotannon vesiensuojelun kehittäminen Kaisa Heikkinen Suomen ympäristökeskus 1

2 Esitelmän sisältö TASO:n turvetuotantohankkeiden lyhyehkö läpikäynti: o Turvetuotannon vesistökuormituksen syntyyn vaikuttavat tekijät o Turvetuotannon kuormituksen seuranta ja arviointi o Turvetuotannon omavalvonnan ja koulutuksen kehittäminen o Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kehittäminen o Valumavesien kemiallinen käsittely o Ferrisulfaattiannostelija ja pystylaskeutusallas Piuharjunnevan turvetuotantoalueella o Suokasvien kylvö suopohjille Kasvillisuuskentät turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa o Keskeisimmät tulokset o Alustavat mitoitusohjeet o Jatkotutkimustarpeet 2

3 Turvetuotannon vesistökuormituksen syntyyn vaikuttavat tekijät 3

4 Raportti tehtiin Oulun yliopiston ja SYKE:n yhteistyönä 4

5 5

6 Turvetuotannon kuormituksen seuranta ja arviointi 6

7 Turvetuotannon vaikutusten ja kuormituksen mittaamiseen soveltuvien seurantamenetelmien kehittäminen (KESELY/TASO) raportti keväällä 2014 Tietoa luonnontilaisen suon ja vanhan metsäojitetun suon vesistökuormituksesta Jatkuvatoimiset mittausasemat Suositukset turvetuotannon kuormituksen laskennalle Sirkka Tattari, SYKE 7

8 Turvetuotannon omavalvonnan ja koulutuksen kehittäminen 8

9 Turvetuotannon omavalvonnan kehittäminen o TASO, KESELY, Bioenergia ry ja Saarijärven reitin pientuottajat Omavalvontalomakkeet (tulostettava ja sähköisesti täytettävä) sekä ohje löytyvät TASOn nettisivuilta julkaisut" sekä suomen että ruotsinkielisinä. TASO järjesti myös omavalvonnan koulutuspäivän, johon sisältyi käytännön kierros turvetuotantoalueella. Suosituksia ympäristöasioiden omavalvonnalle: o Järjestelmällinen, säännöllisin väliajoin toteutettu ja hyvin dokumentoitu omavalvonta palvelee hyviä toimintatapoja sekä lupaehtojen noudattamista. o Täytetyt lomakkeet säilytetään esim. käyttöpäiväkirjan yhteydessä, niin että ne ovat tarvittaessa viranomaisten nähtävillä esim. tarkastuskäyntien yhteydessä. o Omavalvontatarkastuksia suositellaan tehtäväksi tuotantokaudella kahden viikon välein (erityishuomio suurten valuntojen ajankohtiin). 9

10 Turvetuottajien ja urakoitsijoiden koulutuksen kehittäminen o Jyväskylän ammattikorkeakoulu Koulutus on suunnattu erityisesti pientuottajille ja urakoitsijoille. Koulutuspäivät (4) o Ohjelmat ja esitykset o Tutustumiskäyntejä maastokohteille o Osallistujia noin 30 hlöä/kerta eri puolilta Suomea Koulutuspaketti o valmistuu TASO:n www-sivuille loppuvuodesta Palaute koulutuksesta on ollut hyvää 10

11 Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmien kehittäminen 11

12 Turvetuotannon vesiensuojelumenetelmät Perustaso Lietesyvennykset, lietepidättimet Virtaamansäätö Laskeutusaltaat Pintavalutus Ojittamaton Ojitettu Kosteikot Kasvillisuuskentät Kemiallinen käsittely Neste Kiinteä (pienkemikalointi) 12

13 Turvetuotannon Ympäristönsuojeluohje

14 Kemikaloinnilla pyritään tehostamaan pintavalutuskentällä saavutettua puhdistustulosta Ferrisulfaattiannostelija ja pystylaskeutusallas Piuharjunnevan turvetuotantoalueella Insinööritoimisto Saloy Oy o menetelmän kehittäjä o kemikalointilaitteistojen rakenteet ja toimintakunto sekä seurannan optiset mittaukset Kemira Oy lahjoittaa käytettävän ferrisulfaatin Saloy Oy:lle Alueen turvetuottaja J & V Saukko Oy o kaivu- ja asennustyöt, ferrisulfaatin täyttö ja menetelmän toimivuuden seuranta TASO- hanke o puhdistustehon seuranta Lisätietoja osoitteesta FI/TASOhanke/Turvetuotannon_vesiensuojelun_kehittaminen/Vesinsuojel 14 un_toimenpiteiden_teho_ja_kokeilu#alaotsikko2

15 15

16 Suokasvien kylvö suopohjille TASO-hanke ja Vapo Oy Tarkempaa tietoa FI/TASOhanke/Turvetuotannon_vesiensuojelun _kehittaminen/vesinsuojelun_toimenpiteiden_teho_ ja_kokeilu#alaotsikko3 Suokasvien kylvämisen tavoitteena on nopeuttaa kasvillisuuden levittäytymistä turvetuotannosta poistuneelle alueelle ja parantaa näin alueelle perustetun kosteikon/kasvillisuuskentän toimintaa. Kasvillisuus o vähentää pohjamaan eroosiota o hidastaa veden virtausta alueella o suodattaa valumavedestä kiintoainetta ja sen mukana kulkeutuvia ravinteita o lisää alueelta tapahtuvaa haihduntaa o kuljettaa maaperään happea ja voi vähitellen juuristonsa avulla myös lisätä veden virtausta pitkälle hajonneessa, heikosti vettä läpäisevässä turpeessa à maaperässä tapahtuvien, valumavedestä typpi- ja fosforiravinteita poistavien prosessien tehokkuus lisääntyy o kasvillisuus myös sitoo jossakin määrin ravinteita biomassaansa 16

17 Koealueet o Kairinevan turvetuotantoalue Halsualla Perhonjoen valuma-alueella o rahkasammalsilppu keväällä 2011 o kasvillisuuskentän odotetaan toimivan turvetuotannon loputtua alueen uudelleen soistamisen ytimenä o Savonnevan turvetuotantoalue Saarijärven reitillä Alajärven, Soinin, Kyyjärven ja Karstulan alueilla o suokasvien siemenet keväällä 2011 Seuranta o Kasvillisuuden kehittymistä kosteikoille seurattu TASO-hankkeessa kolme vuotta o Kenttien toimivuutta seurattu sekä TASOssa että ympäristöluvan toteutumisen osalta Vapon Oy:n toimesta o seurantatiedot TASO-hankkeen www-sivuilta 17

18 Tuloksia Putkilokasvikylvö: Liian korkea vedenpinta tukahdutti putkilokasvien taimet Rahkasammalkylvö: o Kylvetty rahkasammal on savuttanut vakiintuneen aseman ja kiinnittynyt kasvualustaansa selvästi runsastuneena. o Rämekarhunsammal on yleensä niukka, mutta paikoin rahkasammalta peittävämpi. o Rahkasammalkylvö on edistänyt muun kasvillisuuden kehittymistä. 18

19 Kasvillisuuskentät turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa 19

20 Kasvillisuuskenttä tai -kosteikko Pengerryksin eristetty, osin avoveden ja osin kasvittuneen maanpinnan peittämä alue, jota käytetään turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen. Myös avovesipinta voi olla osin kasvillisuuden peitossa. Kentän kasvillisuus o Ruokohelpi o Luontainen suo- ja vesikasvillisuus, pajut yms. Kentillä turvetuotannon valumavedet puhdistuvat erilaisten fysikaalisten tai biogeokemiallisten prosessien avulla. Yksi näistä prosesseista on ravinteiden pidättyminen kasvillisuuteen. 20

21 Hankkeessa o selvitettiin kasvillisuuskenttien soveltuvuutta turvetuotannon kuormituksen vähentämiseen o laadittiin kasvillisuuskentille tämänhetkiseen tietoon perustuvat alustavat mitoitusohjeet o tuotiin esiin kasvillisuuskenttien käyttöä koskevia jatkotutkimustarpeita kentillä saavutettavan puhdistustuloksen varmistamiseksi Aineisto ja menetelmät o Vapo Oy:ltä päästötarkkailutiedot 41 eri puolilla Suomea sijaitsevan kasvillisuuskentän puhdistustehokkuudesta o Tarkempaan tarkasteluun kohteet, joista tietoja kentän ylä- ja alapuolisesta vedenlaadusta oli vähintään yhden vuoden ajalta ja vähintään 10 havaintoa vuodessa. Lisäksi tarkkailukaudelta tuli olla tietoa kentälle johdetusta vesimäärästä ainakin yhdestä pisteestä, kentän ylä- tai alapuolelta, mitattuna. à Tarkempaan tarkasteluun 18 kasvillisuuskenttää: 8 Länsi-Suomesta, 5 Keski-Suomesta, 2 Pohjois-Suomesta, 2 Etelä-Suomesta 1 Itä-Suomesta 21

22 Kasvillisuuskentät Tutkimuskohteet 22

23 Taulukko 1. Tutkimuskohteet. Taulukko 1. Tutkimuskohteet Kasvillisuuskenttä RUOKOHELPIKOSTEIKOT Sijainti Viitasuo Pohjois-Suomi MS Suksiaapa Pohjois-Suomi TP Tarkempi kuvaus kasvillisuudesta Vedenlaatutietoa kentän ylä- ja alapuolelta ajalta Perustamisalusta TP = tuotannosta poistunut alue MS = massansiirtoalue Seurantavuosia Vedenlaatu - Virtaamatietoja havaintoja kentän ylä- ja (kpl) alapuolelta paju syrjäyttänyt ruokohelven yp / ap sarat vieneet tilaa ruokohelveltä ei Höystösensuo Keski-Suomi TP Jokipolvensuo Keski-Suomi TP Pakinsuo Itä-Suomi TP Jämiänkeidas, kosteikko Länsi-Suomi TP paju ja sarat vieneet tilaa ruokohelveltä yp / ap luontainen kasvillisuus vienyt tilaa ruokohelveltä yp / ap luontainen kasvillisuus vienyt tilaa ruokohelveltä /ap luontainen kasvillisuus vienyt tilaa ruokohelveltä yp / ap LUONTAISESTI KASVITTUNEET KENTÄT Jämiänkeidas, lintujärvi Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti yp / ap Havusuo, pohjoinen Keski-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Havusuo, etelä Keski-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Havusuo, keskiosa Keski-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Alkkia Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Okssuo Etelä-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Takaneva, kosteikko 3 Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Lammasneva, kosteikko 1 Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Kairinneva, kosteikko 1 Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti /ap Kairinneva, kosteikko 2 Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti - /ap Savonneva, kosteikko 13 Länsi-Suomi TP kasvittunut luontaisesti yp / ap Torvmossen Etelä-Suomi Oj. Suo/TP kasvittunut luontaisesti , ei /ap 23

24 Tiedot kasvillisuuskenttien rakenteellisista ominaisuuksista o ympäristöluvissa esitetyt kasvillisuuskenttien suunnitelmat ja Vapo Oy o kohteille tehdyt maastokäynnit Kentiltä arvioitiin myös kasvilajien yleisyys ja kasvustojen peittävyys (%) Kenttien puhdistustehokkuus (%) laskettiin pitoisuusreduktioina, koska useimmista kohteista oli virtaamatiedot vain kentän alapuoliselta mittapadolta. Koko käytettävissä olevasta aineistosta (n = 18), tarkasteltiin korrelaatioanalyysilla seuraavien kenttien ominaisuuksien vaikutusta puhdistustulokseen: - kentän ikä (Ikä) - kentän käyttöaika (Kayttoaika) - kentän pituus/leveys-suhdeluku (le_pi_suhde) - kentän pinta-ala (% )yläpuolisesta valuma-alueesta (osuus_va) - avovesipinnan osuus (%) kentästä (Avovesi) - paljaan maan osuus (%) kentästä (Paljas_maa) - kasvillisuuden peittämän maan osuus (%) kentästä (Kasv_maa) Havainnoissa suuret poikkeamat à regressioanalyysia ei voitu käyttää Kentille johdetun pintakuorman vaikutus puhdistustulokseen o korrelaatioanalyysi koko aineistosta ja myös kohdekohtaisesti 24

25 Taulukko 2. Kasvillisuuskenttien rakenteelliset ominaisuudet. 25

26 Tuloksia Taulukko 5. Ruokohelpikentillä ja luontaisesti kasvittuneilla kasvillisuuskentillä saavutettujen reduktioiden (%) keskiarvojen ja mediaanien vaihteluvälit sekä jakautuminen pidättymistä indikoiviin positiivisiin ja huuhtoutumista indikoiviin negatiivisiin arvoihin. Ruokohelpikentät Luontaisesti kasvittuneet kasvillisuuskentät Vedenlaatumuuttuja Kok.N NH 4 -N Kok.P PO 4 -P COD Mn Kok.Fe Kiintoaine Keskiarvon vaihteluväli Mediaanin vaihteluväli Maksimi Maksimi Minimi Minimi n Keskiarvo Mediaani Positiivinen Positiivinen Negatiivinen Negatiivinen Keskiarvon vaihteluväli Maksimi Minimi Mediaanin vaihteluväli Maksimi Minimi n Keskiarvo Positiivinen Negatiivinen Mediaani Positiivinen Negatiivinen o Turvetuotannon kuormituksen vähentämisessä kasvillisuuskentillä on usein onnistuttu o Joukossa vielä kenttiä, joilla on saatu heikot puhdistustulokset o Typen ja kiintoaineen poistossa parhaat tulokset o Orgaanisten aineiden (CODMn) poistossa heikot tulokset 26

27 Taulukko 7. Pitoisuusreduktion ja pintakuorman välinen korrelaatio koko aineistossa (n = 19) ja eri tutkimuskohteissa (n= ). sininen + = positiivinen tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, punainen - = negatiivinen tilastollisesti merkitsevä korrelaatio, keltainen = ei tilastollisesti merkitsevää korrelaatiota ja valkoinen = ei tietoja. Kok-N NH4-N Kok-P PO4-P COD Fe Kiint yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap yp ap Kaikki kosteikot Alkkia Havusuo, etelä Havusuo, Keskiosa Havusuo, pohjoinen Höystösensuo Jokipolvensuo Jämiänkeidas Kosteikko Jämiänkeidas Lintujärvi Kairinneva, kosteikko Kairinneva, kosteikko Lammasneva Okssuo Savonneva, kosteikko Takaneva Torvmossen Viitasuo Typen reduktio paranee kentälle kohdistuvan pintakuorman lisääntyessä Kentälle virtaavan uusi happipitoinen vesi sekoittuu kentällä olevan vanhan veden kanssa à kentän pinnan happitilanne paranee à nitrifikaatio-denitrifikaatioprosessi tehostuu Joissakin kohteissa voi vesimäärän lisääntyessä kuitenkin tapahtua happitilanteen heikkenemistä NH4-N negatiivinen korrelaatio 27 pintakuorman kanssa

28 Taulukko 8. Kasvillisuuskenttien rakenteellisten ominaisuuksien vaikutukset puhdistustehokkuuteen (%) 28

29 Kuva 2. Kasvillisuuskenttien iän ja käyttöajan vaikutus kokonaistypen pitoisuusreduktioon. Korrelaatioanalyysistä saadaan tälle havainnolle myös selitystä: o negatiivinen, tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kentällä esiintyvän paljaan maanpinnan osuuden ja kentän iän välillä o positiivinen, tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kentällä esiintyvän kasvittuneen maanpinnan osuuden ja kokonaistypen reduktion välillä à Typen reduktio paranee kasvittuneen pinnan lisääntyessä kentällä 29

30 Taulukko 8. Kasvillisuuskenttien rakenteellisten ominaisuuksien vaikutukset puhdistustehokkuuteen (%) 30

31 Kuva 3. Kasvillisuuskenttien pinta-alan vaikutus kiintoaineen pitoisuusreduktioon (%). Kentille annettu, pintavalutuskenttiä suurempi, pinta-alasuositus 6 % yläpuolisesta valuma-alueesta (YM Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje) on oikean suuntainen. 31

32 Tutkimuksen kohteena olleet kasvillisuuskentät on perustettu pääosin tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueelle. Tutkimusraporttiin liitettiinkin osa, jossa pohditaan tämänhetkiseen tietoon perustuen, minkälaisia vaikutuksia turvekerroksella on kasvillisuuskenttien rakenteeseen ja puhdistustulokseen. 32

33 Pintavalutuskentän TURVEKERROKSELLA tärkeä merkitys veden puhdistumisessa Kentän hyväkuntoinen KASVILLISUUS Pintavalutuskentät puhdistavat valumavesiä edistää ravinteiden pidättymistä Fosfaattifosforia (PO 4 -P) ja ammoniumtyppeä (NH 4 -N) pidättyy turpeeseen kemiallisesti Epäorgaanista typpeä (NH 4 -N ja NO 3 -N) poistuu nitrifikaatio-denitrifikaatio bakteerien toiminnan tuloksena kaasuina (N 2 tai N 2 O) ilmakehään Kentän kasvillisuus ottaa tehokkaammin maahiukkasten pinnoille pidättyneitä ravinteita kuin veteen liuenneita ravinteita, joten PO 4 -P:n ja NH 4 -N pidättyminen kasvillisuuteen tehostuu turpeen ansiosta pidättymisen ansiosta ne eivät myöskään huuhtoudu nopeasti kentältä Turpeeseen siivilöityy myös kiintoainetta ja sen mukana kulkeutuvia ravinteita (typpi ja fosfori) sekä myös rautaa 33

34 Sammalet Turve Mineraalimaa Ojittamattomalle suolle perustetulla pintavalutuskentällä vesi virtaa suon pintaa pitkin. Virtaus ulottuu noin cm syvyyteen. Tämän alapuolella on pitkälle maatunutta, vettä läpäisemätöntä turvetta. Turvekerroksen tehokas hyväksikäyttö valumavesien puhdistuksessa à Mahdollisimman tehokas kontakti turpeen ja puhdistettavan veden välillä VÄLTETTÄVIÄ TILANTEITA: o Kenttä on liian pieni tai liian lyhyt o Kentällä on oikovirtauksia o Kenttä on liian kalteva o Kentälle kohdistuva hydraulinen kuormitus on liian suuri 34

35 Turvekerroksen merkitys veden puhdistuksessa tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueelle perustetuilla kasvillisuuskentillä Pitkälle maatuneen turvekerroksen avulla kentät voidaan suunnitella hyvin vettä pitäviksi. Vettä pidättävää turvekerrosta voidaan käyttää hyväksi myös silloin, kun kentällä halutaan pitää yllä tietty vedenkorkeus. Turvekerros pitkälle maatunutta à turpeen vedenläpäisevyys pieni à puhdistettavan valumaveden kontakti kentän pintaturpeen kanssa heikompaa kuin pintavalutuskentillä à kaikkien turpeen ja puhdistettavan veden välisestä kontaktista riippuvaisten prosessien tehokkuus heikompaa kuin pintavalutuskentillä Alueelle perustetun kasvillisuuskentän pinnan vedenläpäisykyky todennäköisesti kuitenkin vähitellen lisääntyy sen päällä kasvavien kasvien juurien ja maavarsien lisääntyessä à Kentän pinnan happitilanne paranee ja puhdistettavan veden kontakti vettä puhdistavan turpeen kanssa lisääntyy à puhdistustulos paranee Valumavedestä epäorgaanista typpeä poistava nitrifikaatio-denitrifikaatioprosessi voi kuitenkin toimia myös pitkälle maatuneen turvekerroksen ja kentän kasvillisuuden pinnoilla Turpeen maatuneisuusasteen lisääntyminen lisää turpeen eroosioherkkyyttä 35 à Kentillä ei tulisi käytön aikana olla paljasta maanpintaa

36 TÄMÄNHETKISEEN TIETOON PERUSTUVIA ALUSTAVIA MITOITUSOHJEITA KASVILLISUUSKENTILLE 1) Kasvillisuuskentän pinta-alan tulisi olla riittävän suuri. 2) Kentälle kohdistuvaa kiintoainekuormitusta tulee vähentää mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevien vesiensuojelumenetelmien avulla. 3) Tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueille perustettava kasvillisuuskenttä tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että sillä ei ole käytön aikana paljasta maanpintaa. 4) Myös voimakkaiden virtaamien kohdistumista kentälle tulee pyrkiä välttämään esimerkiksi kentän yläpuolelle sijoitettavien virtaamansäätöpatojen avulla. 5) Kasvillisuuskentäksi otettavan alueen tulisi olla jo valmiiksi hyvin/tiheästi kasvittunut. Jos näin ei ole, kentälle pitää kylvää/istuttaa kasvillisuus. Perustamisvaiheessaan kenttä voidaan myös kalkita ja lannoittaa. 6) Kasvillisuuden on annettava kehittyä ennen kuin vesiä johdetaan kentälle. Täysin kasvittomia, avovesipintaisia kosteikkoja ei tulisi perustaa. 7) Tuotannosta poistuneelle turvetuotantoalueelle perustettavaan kasvillisuuskenttään tulisi pyrkiä sisällyttämään mahdollisimman paljon kasvipeitteistä, vain ajoittain veden alla olevaa turvepintaa. Tämän suonpinnan hyväksikäyttöä valumavesien puhdistuksessa helpottaa mm. kentän alapuolinen, hyvin vettä pidättävä turvekerros, jota voidaan hyödyntää kentälle halutun vedenkorkeuden säätelyssä. 36

37 8) Kentän ympäryspadot tulee suunnitella ja rakentaa huolellisesti ja niiden kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti. Kentällä ei saa olla oikovirtauksia eikä sitä ympäröivissä padoissa murtumia. Näiden esiintyminen heikentää kentän puhdistustulosta. Pääosin avovesipintaisissa kosteikoissa vesiä voidaan kuitenkin ohjailla kulkemaan tiettyjä reittejä. 9) Mahdollisimman hyvien typen reduktioiden saavuttamiseksi kasvillisuuskentälle johdettavan puhdistettavan veden happipitoisuutta voitaisiin pyrkiä lisäämään esimerkiksi ylisyöksypatojen avulla. Lisäksi kentän rakenne ja topografia tulisi suunnitella niin, että kentällä olisi mahdollisimman paljon veden pintavirtausta ja, että vesi pääsisi ainakin ajoittain sekoittumaan kentän syvemmissä lampareissa kentälle virtaavan uuden, happipitoisen veden kanssa. Kentällä kasvavan kosteikkokasvillisuuden juuristo kuljettaa happea kentän pinnan maakerroksiin, joten myös kasvillisuuden hyvä kunto on eduksi kentän toiminnalle epäorgaanisen typen poistossa. Kasvillisuuskentän kyky poistaa valumavedestä typpeä lisääntyykin sen iän ja käyttöajan lisääntyessä samalla, kun kasvittuneen maanpinnan osuus kentän pinta-alasta lisääntyy. 10) Jos lampimaisia kosteikkoja joudutaan perustamaan, kasvillisuuden ei tulisi peittää yli 50 % niiden pinta-alasta, jotta se ei heikennä kosteikkoon tulevan uuden, happipitoisen veden sekoittumista kosteikossa jo olevan veden kanssa. 37

38 Turvetuotannon kuormituksen vähentämisessä kasvillisuuskentillä on usein onnistuttu Joukossa vielä kenttiä, joilla on saatu heikot puhdistustulokset. Kasvillisuuskenttien käytölle vesistökuormituksen vähentämiseksi tarvitaan ohjeistusta, mutta vielä myös tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Hankkeessa tuotiin esiin myös jatkotutkimustarpeita kentillä saavutettavan puhdistustuloksen varmistamiseksi. Tällä hetkellä keskeisiä kasvillisuuskenttien käyttöön liittyviä jatkotutkimustarpeita ovat: 1) Ruokohelpikentän ja yleisesti käytössä olevan luontaisesti kasvittuneen kenttätyypin puhdistustehon pitkäaikaisseuranta ainemäärissä tapahtuvien muutosten perusteella. Seuranta edellyttää jatkuvatoimista virtaaman mittausta kenttien ylä- ja alapuolella sekä kattavaa vesinäytteiden analysointia. 2) Kasvillisuuskentiltä ajoittain tapahtuvien ainehuuhtoumien syiden selvittäminen ja hallinta Kiintoaineen pidättyminen ja siihen vaikuttavat tekijät Raudan ja fosforin pidättyminen ja siihen vaikuttavat tekijät 3) Hydrologisten menetelmien kehittäminen kasvillisuuskenttien kasvipeitteisen turvepinnan ja mahdollisen ehyen suonpinnan mahdollisimman tehokkaalle hyväksikäytölle valumavesien puhdistuksessa 4) Kasvillisuuden vaikutus pitkälle maatuneen pintaturvekerroksen vedenläpäisevyyteen tuotannosta poistuneella turvetuotantoalueella 38

39 Kiitos! Isonevan vesiensuojelukosteikko , kuva : Anssi Karppinen 39