Luento 7 Vikaantumisprosessit ja käytettävyys

Samankaltaiset tiedostot
Luento 7 Järjestelmien ylläpito

Luento 7 Järjestelmien ylläpito

ẍ(t) q(t)x(t) = f(t) 0 1 z(t) +.

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

Luento 8 Vikaantumisprosessit ja käytettävyys

Muuttuvan kokonaissensitiivisyyden mallinnus valvontaohjelman riskinarvioinnissa esimerkkinä munintaparvet

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Luento 6 Luotettavuus ja vikaantumisprosessit

a) Miksi signaalin jaksollisuus on tärkeä ominaisuus? Miten jaksollisuus vaikuttaa signaalin taajuussisältöön?

Ilpo Halonen Luonnehdintoja logiikasta 4. Luonnehdintoja logiikasta 4. Tautologioita 1. Tautologioita 3. Tautologioita 2. Johdatus logiikkaan

W dt dt t J.

KANTATAAJUINEN BINÄÄRINEN SIIRTOJÄRJESTELMÄ AWGN-KANAVASSA

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

X(t) = X 0 + tx 1 + t 2 X 2 + t 3 X ,

VAIHELUKKOTEKNIIKKA JA TAKAISINKYTKETYT DEMODULAATTORIT KULMAMODULAATION ILMAISUSSA

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

ELEC- E8419 välikoe b) Yhtiö A ilmoittaa että sillä on liian korkea jännite solmussa 1.

SATE1050 Piirianalyysi II syksy / 8 Laskuharjoitus 2 / Transientti-ilmiö (ratkaisut muodostaen diff. yhtälöt, EI saa käyttä Laplace-muunnosta!

LIITE 8A: RAKENNELUVUN 137 YHTÄLÖITÄ

KYNNYSILMIÖ JA SILTÄ VÄLTTYMINEN KYNNYKSEN SIIRTOA (LAAJENNUSTA) HYVÄKSI KÄYTTÄEN

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Dynaaminen optimointi ja ehdollisten vaateiden menetelmä

Systeemimallit: sisältö

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

Sisällys. Alkusanat. Alkusanat. Tehtävien ratkaisuja

1. Laske sivun 104 esimerkin tapaan sellainen likiarvo luvulle e, että virheen itseisarvo on pienempi kuin 10 5.

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Todennäköisyyspohjainen käyttövarmuuden ja kunnossapidon suunnittelu

5. Vakiokertoiminen lineaarinen normaaliryhmä

Luento 11. tietoverkkotekniikan laitos

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Nosto- ja Kiinnitysosat

Ratkaisu. Virittäviä puita on kahdeksan erilaista, kun solmut pidetään nimettyinä. Esitetään aluksi verkko kaaviona:

Diskreetillä puolella impulssi oli yksinkertainen lukujono:

exp(x) = e x x n n=0 v(x, y) = e x sin y

9. Epäoleelliset integraalit; integraalin derivointi parametrin suhteen. (x + y)e x y dxdy. e (ax+by)2 da. xy 2 r 4 da; r = x 2 + y 2. b) A.

Tasaantumisilmiöt eli transientit

DEE Lineaariset järjestelmät Harjoitus 4, ratkaisuehdotukset

Mittaustekniikan perusteet, piirianalyysin kertausta

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 13 Black-Scholes malli optioiden hinnoille

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

x v1 y v2, missä x ja y ovat kokonaislukuja.

KÄYTTÖOPAS. Ilma vesilämpöpumppujärjestelmän sisäyksikkö ja lisävarusteet RECAIR OY EKHBRD011ADV1 EKHBRD014ADV1 EKHBRD016ADV1

Differentiaaliyhtälöt, Syksy 2015 Harjoitus 2, Ratkaisut Ratkaise separoituvat differentiaaliyhtälöt. a) y = y

Johdatus graafiteoriaan

Kohdassa on käytetty eksponentiaalijakauman kertymäfunktiota (P(t > T τ ) = 1 P(t T τ ). λe λτ e λ(t τ) e 3λT dτ.

2. Suoraviivainen liike

Signaalit aika- ja taajuustasossa

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

Luento 11. Stationaariset prosessit

t P1 `UT. Kaupparek. nro Y-tunnus Hämeenlinnan. hallinto- oikeudelle. Muutoksenhakijat. 1( UiH S<

KOHINA KULMAMODULAATIOISSA

TKK Tietoliikennelaboratorio Seppo Saastamoinen Sivu 1/5 Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta

AINA TÄYTTÄ KONEASIAA

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Luento 2. Järjestelmät aika-alueessa Konvoluutio-integraali. tietoverkkotekniikan laitos

2. Systeemi- ja signaalimallit

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Johda jakauman momenttiemäfunktio ja sen avulla jakauman odotusarvo ja varianssi.

>LTI-järjestelmä. >vaihespektri. >ryhmäviive

f x dx y dy t dt f x y t dx dy dt O , (4b) . (4c) f f x = ja x (4d)

Ensimmäisen kertaluvun differentiaaliyhtälö on lineaarinen, jos se voidaan kirjoittaa muotoon. + p(x)y = r(x) (28)

Tehtävä 1. ö ö. TEL-1360 Sähkömoottorikäytöt Laskuharjoitus 3/2011. P n = 5 kw ; P = 6 kw ; öo = 0 (lämpötila alussa kylmä)

Vietnam-seuran Seurakirje 4/2009. Loppuvuoden terveisiä Vietnam-seurasta! AJANKOHTAISTA

Luento 4. Fourier-muunnos

MAT Fourier n menetelmät. Merja Laaksonen, TTY 2014

KÄYTTÖOPAS. -järjestelmän sisäyksikkö HXHD125A8V1B

Mittaus- ja säätölaitteet IRIS, IRIS-S ja IRIS-M

4 KORKEAMMAN KL:N LINEAARISET DIFFERENTIAALIYHTÄLÖT

Arvioita karakterisummille: Pólya-Vinogradovin epäyhtälö ja sen parannuksia

Jakso 10. Tasavirrat. Tasaantumisilmiöt. Vaihtovirrat. Sarja- ja lineaaripiirit. Maxwellin yhtälöt. (Kuuluu kurssiin Sähkömagnetismi, LuTK)

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti

Konvoluution laskeminen vaihe vaiheelta Sivu 1/5

Koska yhteys tavalliseen eksponenttifunktion sarjakehitelmään on selvä, asetetaan seuraava määritelmä.

z = Amplitudi = itseisarvo ja vaihe = argumentti (arg). arg Piirretään vielä amplitudi- ja vaihespektri:

Variations on the Black-Scholes Model

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

Viitteet. Viitteet. Viitteet

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

MDBATIHD. Opastiosilta 8 B HELSINKI 52 Puhelin SELOSTE 4/1975

Huomaa, että aika tulee ilmoittaa SI-yksikössä, eli sekunteina (1 h = 3600 s).

b) Ei ole. Todistus samaan tyyliin kuin edellinen. Olkoon C > 0 ja valitaan x = 2C sekä y = 0. Tällöin pätee f(x) f(y)

NOVITA VENLA: HUVIRETKET-KIRJONEULESUKAT

Tietoliikennesignaalit

Probabilistiset mallit (osa 2) Matemaattisen mallinnuksen kurssi Kevät 2002, luento 10, osa 2 Jorma Merikoski Tampereen yliopisto

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

Tiedonhakumenetelmät Tiedonhakumenetelmät Helsingin yliopisto / TKTL. H.Laine 1. Todennäköisyyspohjainen rankkaus

Palkkielementti hum

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Transkriptio:

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Luno 7 Vikaanumisprosssi ja käyävyys Ahi alo ysmianalyysin laboraorio Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu PL, 76 Aalo ahi.salo@aalo.fi

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Komponnin linikä Komponnin linikää kuvaaan saunnaismuuujalla T ihysfunkio f, krymäfunkio F Eloonjäämisfunkio survivor funcion on s n, ä komponni oimii ainakin ajanhkn asi, s. Huomioia Ylnsä olaan, ä komponni on oiminakunoinn arkaslujakson alussa Jakuvill n-jakaumill pä T T a P T Edlln, P T PT F lim lim F F lim F T T a Ehdollinn loonjäämisfunkio on n sill, ä järjslmä oimii ainakin hkn asi hdolla, ä s on oiminu hkn a asi so. a P T a T P T a P T P T a, a a M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 2

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Esimrkkjä loonjäämisfunkioisa uraavisa loonjäämisfunkio on parmpi, koska 2 Ehdollis loonjäämisfunkio Esim. hnkivakuuusn myynihdo voidaan hdollisaa sill, minkä ikäinn vakuuava hnkilö on M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 3

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Riskiaajuusfunkio Riskiaajuusfunkio hazard funcion kroo, min alis hkn asi oiminu komponni on vikaanumaan hkllä ovllaan raja-arvolasknaa P T T Kskimääräinn vikaanumisn lvyisllä inrvallilla Hkllisksi vikaanumisaajuudksi saadaan h lim Todnnäköisyysulkina: millä n:llä komponni vikaanuu suraavan piuisna jaksona? Huom! Myös rmiä vioiuvuusfunkio käyään samassa mrkiyksssä P T P T ' f h P T T M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 4

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios 5 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo Muia funkioia Kumulaiivinn riskiaajuusfunkio aadaan siis H kasvava ja H = Jäljllä olva linikäodo Lasknaa varn arviaan hdollinn n-jakauma Tällöin d h H ln ln ln ' d d h H T E T L f f T T, lim lim H d f d f T E T L

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Funkioisa oisn siirymis M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 6

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios 7 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo Eksponnijakauma /2 Elinikäfunkio Eksponnijakauma on muision L f h F d d d F f [ ] [ ] [ ] -λh+ -λ -λh P T h+ h+ P T - h T h = = P T h h = = = = P T

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Elinikäodo Elinikäodo on vakio Laus. Eksponnijakauma on ainoa muision jakuva jakauma Tod. L E T d Muisiomuus arkoiaa siä, ä,h > pä Tällöin kokonaisluvuill m,n pä d m n L +h = h m n m 2 n n n n n m M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 8

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Tod. jakoa Kun m=n, niin saadaan ijoiaan ämä dllisn Eloonjäämisfunkio jakuva, jon suhd m/n voidaan korvaa :llä Koska niin on olmassa > s.. On siis saau n n m n m.o.. mikä olikin odisava n m n jalim, n M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 9

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Järjslmin ylläpidosa Priaallisia vaihohoja Uusiminn rplacmn Ennalahkäisvä huolo mainnanc Korjaaminn rpair Uusiminn Vioiun komponni korvaaan uusilla Myös muia komponnja voidaan uusia» Uusiminn hdään jonkin poliiikan mukaissi ks. suraava kalvo Ennalahkäisvä huolo Huollolla pyriään sämään vikaanumis» Esim. lnokonn huolo vikaanumisia i halua Huollon yhydssä vikaanun komponni korjaaan ai uusiaan» Vr. auon huolo jarrupala jn. Kysymyksiä» Min usin huollo piäisi hdä? missä laajuudssa? Korjaaminn Järjslmä korjaaan vain sn vikaanussa» Esim. salliii nnalahkäisvä huolo liian kallisa Kysymyksiä» Ikäänyvissä järjslmissä usin nmmän vikoja missä vaihssa korjaaminn i nää kannaa? M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Järjslmin korjaaminn Komponnin uusiminn Kun komponni vikaanuu, s vaihdaan uun» Esimrkiksi lamppujn vaiho Kysymyksiä» Monako komponnia piäisi olla varasossa, joa varasoimisn ja vikaanumishäiriöidn yhnlasku kusannuks minimoiuva?» Onko vikaanun komponni pakko uusia hi?» Minkä poliiikan mukaan komponni piäisi uusia? Uusimispoliiikkoja Vikaanumisprusainn failur rplacmn:» Kukin komponni uusiaan vain sn vikaanussa Ikäänymisprusainn ag rplacmn» Kukin komponni uusiaan, kun s vikaanuu ai sn käyöikä saavuaa asun uusimisvälin c kumpi näisä sin ouuukin komponnin kohdalla nsiksi Eräprusainn block rplacmn» Komponni uusiaan, kun s vikaanuu ai ullaan uusimisajankohaan c,2c,3c..., jolloin kaikki komponni uusiaan» Voidaan jouua uusimaan sllaisiakin komponnja, joka ova oimivia ja joka ova oll oiminnassa vain vähän aikaa M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Uusimispoliiikkojn vrailua Huomioia c Kun, ikäänymis- ja räprusainn uusiminn lähsyvä vikaanumisprusaisa Ikäänymisprusaisssa uusimisssa arviaan odousarvoissi nmmän komponnja kuin vikaanumisprusaisssa» Näin siksi, ä uusiaan myös komponnja, joka saavuava uusimisvälinsä oiminakunnossa Eräprusaisssa arviaan odousarvoissi nmmän komponnja kuin ikäänymisprusaisssa» Näin siksi, ä uusiaan myös komponnja, joka ova oimivia ja joka ivä ol vilä oll oiminnassa koko uusimisväliä Pä siis n f na nb, n, n, n missä f a b ova hkn mnnssä arviavin uusin komponnin lkm: vikaanumis-, ikäänymis- ja räprusaisssa uusimisssa M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 2

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Vikaanumisalius Komponnin vikaanuminn Jos vikaaajuusfunkio h on kasvava, niin vikaanumisn kasvaa ajan myöä war-ou» Tyypillinn ilann, kun via aihuuva kulumissa Jos vikaaajuusfunkio h on vähnvä, niin vikaanumisn pinn ajan myöä burn-in» Voi olla ilann uudn järjslmän käyöönoossa, kys simrkiksi alkuvaihn lasnaudisa, joidn jälkn järjslmä oimii parmmin Molmpia apauksia varn arviaan linikämallja, joissa vikaaajuus i ol vakio Usimmin i-vakioisia vikaaajuusfunkioia mallinnaan Wibull- ja gammajakaumilla Käyöarkoiuksia Yksiäisn komponnin riskianalyysi Pisprosssi, joissa komponnja uusiaan» Komponnin vikaanumisajankohaa kuvaa saunnaismuuuja T» Korjaamisn ja uusimisn kuluva aika voidaan olaan mrkiyksömäksi, jos kukin komponni saadaan uudnvroisksi viivä joko uusimalla ai korjaamalla M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 3

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Wibull-jakauma /3 Ominaisuuksia ovluu sllaisn prosssin mallinamisn, jossa vikaanumisn muuuu ajan myöä Elinikää kuvaava funkio H -muooparamri määriää jakauman muodon» < vikaaajuusfunkio vähnvä» = vikaaajuusfunkio vakio s. ksponnijakauma Wibullin rikoisapaus» > vikaaajuusfunkio kasvava Pä f h E[ T r ] r r r,, Ts. odousarvo- ja muu momni saadaan gammafunkiosa, joka on aulukoiu Elinikäodo i siävissä suljussa muodossa L M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 4

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Wibull-jakauma 2/3 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 5

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Wibull-jakauma 3/3 Esim. virakykimn oimina Toimina-aika noudaaa Wibull-jakaumaa paramrin =.4 vrk - ja =.28. Min kauan kykin odousarvoissi ksää? Millä n:llä s ksää vähinään 5 vrk:a? Enä vähinään vilä 5 vrk:ä, jos s on oiminu 2 vrk:a? Rakaisu Odousarvo saadaan kaavasa E[ T].4.28.28 Tn sill, ä kykin ksää vähinään 5 vrk:a saadaan loonjäämisfunkiosa 5 Ehdollinn n sill, ä kykin oimii vähinään vrk:a, jos s on jo oiminu 2 vrk:a misä saadaan.4 5.28.53 66.8 Tämä n pinmpi kuin, syynä kasvava vikaaajuusfunkio =.28 >.4 2 2.4 7 7 2.459 2 5.28 T T, 2. 28 T T 2 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 6

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios 7 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo Gammajakauma /2 Elinikäfunkio = anaa rikoisapauksna ksponnijakauman Eloonjäämisfunkio i siävissä suljussa muodossa» ama kosk myös kumulaiivisa riskiaajuusfunkioa ja jäljllä olvaa linikä-odoa» Mm. näisä syisä Wibullin jakauma on käyännössä ylismpi kuin Gamma-jakauma Erlangin jakauma Jos T,T 2,..., T n ova oisisaan riippumaomia ksponnijakauunia saunnaismuuujia paramrilla, niin noudaaa Erlangin jakaumaa = gammajakauma, missä =n r r x r T E dx x d F f 2 ] [ H L n i i T n k k n k n f!!

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Gammajakauma 2/2 Esim. urvallisuuskriiinn varusaminn Luoaimn visinäjärjsjslmän komponnin on oimiava avaruudssa v kuluua vähinään odnnäköisyydllä 99,99%. Monako varakomponnia on oava mukaan, jos komponnin vikaanumisaajuus on =.25/v? Rakaisu Erlangin jakauman pruslla n:s komponnisa muodosuva järjslmä oimii v:n pääsä n:llä n k n.25.25 k k! 99,987% 99,999% Koska ja niin olava ainakin 4 komponia li 3 varall M-E27 Riskianalyysi 3/ Ahi alo 4 8

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Vikaanumisn lukumäärä Noaaioa Järjslmä oaa käyöön ajanhkllä T Komponni vikaanuu hkllä T ja s joko korjaaan ai korvaaan uudlla viipymää Tämä korjau/korvau komponni vikaanuu hkllä T 2, jolloin sill hdään samoin Näin mnlln hkn mnnssä arviaan komponnja Lasknaprosssin ominaisuuksia N on i-vähnvä N max k T k Jos < 2, niin on aikavälin, 2 ] kulussa vikaanunidn komponnin lukumäärä Prosssilla on riippumaoma lisäyks, jos minkä ahansa kahdn oisiaan likkaamaoman aikavälin, 2 ] ja 3, 4 ] aikana apahunidn vikaanumisn lukumäärä ova oisisaan riippumaomia Prosssi on saionaarinn saionary, jos minkä ahansa aikavälin kulussa vikaanunidn komponnin lukumäärä riippuu vain aikavälin piuudsa Uusiuumisprosssissa rnwal procss vikaanumisapahumin välis aja ova oisisaan riippumaomia ja idnissi jakauunia N 2 N M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 9

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 2

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Homogninn Poisson-prosssi Poisson-prosssi paramrilla ouaa suraava hdo Alussa hkllä vikaanumisn lkm N = Toisiaan likkaamaomin aikavälin aikana apahunidn vikaanumisn lukumäärä ova riippumaomia Minkä ahansa :n lvyisn aikavälin aikana vikaanumisn lkm on Poisson-jakauunu paramrilla sin, ä P N missä Esim. Tarkasllaan dllisä avaruusluoaina. Mikä on odnnäköisyys sill, ä 7 vuodn pääsä vikaanunia komponnja on asan 2? jon 2 N n,,2, Rakaisu n Ny PN n n! P n n 2 n!.257 2!.25 7 N7 2.23% 2 2 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 2

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Ei-homogninn Poisson-prosssi Ominaisuuksia Vikaanumis ivä apahdu vakioaajuudlla, vaan niiä apahuu aikariippuvan funkion mukaissi; ää kusuaan innsiifunkioksi Kunnolaan huononva paranva järjslmä mallinnaan kasvavalla vähnvällä :llä Hkn mnnssä ilmnnidn vikaapahumin odousarvoinn lkm saadaan kumulaiivissa innsiifunkiosa d Tasan n komponnia vikaanuu aikavälillä a, b] odnnäköisyydllä n P d n! b a b a d N b N a n Huomioia Ensimmäisn komponnin vikaanumisn kuluva odousarvoinn aika sama kuin yksiäisn komponnin vikaaajuusfunkiolla n sijaan myöhmmä vikaanumis riippuva innsiifunkiosa komponnin myöhmmä vikaanumisväli riippuva siiä, milloin aimma vikaanumis ova apahun Ei siis nää kys uusiuumisprosssisa! M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 22

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Ei-homogninn Poisson-prosssi Esimrkki virakykin Olkoon innsiifunkio Rakaisu Ny paramrin =.4 ja =.28 so. sama kuin Wibull-jakauman vikaaajuusfunkio kalvolla 6. Millä odnnäköisyydllä ämän innsiin mukaissi huononuvassa järjslmässä komponni vikaanuu kolm kraa vrk:n kulussa? Tän P N, d 3.4 6 3.% d 3!.283 3 [.4 d.28 ] M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 23

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Korjauks ja käyävyys Järjslmin korjaamissa Tsaamisn, korjaamisn ja uusimisn mn usin aikaa, miä pisprosssikuvaus i oa huomioon Mrkiään X i :llä i:nn vikaanumisn ja R i :llä i:nn korjaamisn kuluvaa aikaa Järjslmän ila riippuu ny siiä, min kauan vikaanumisn ja korjaamisn kuluu aikaa Mrkiään järjslmän ilaa muuujalla järjslmä oimii hkllä, X, järjslmä i oimi hkllä Käyävyys availabiliy, A Tarkoiaa odnnäköisyyä, jolla järjslmä on oiminakunoinn jonakin ajankohana ai aikavälinä Lähsyy ajan kulussa vakioraja-arvoa, kun X i :n ja R i :n jakauma pysyvä samoina Voidaan käsinä äsmnää ri avoin M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 24

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Käyävyys Hkiäinn käyävyys Engl. poin availabiliy A P X E[ X ], ama kuin loonjäämisfunkio komponnill, joa i voida korjaa Raja-arvoinn käyävyys Engl. limiing availabiliy A lim A Min ison osan ajasa järjslmä oimii pikässä juoksussa? Kskimääräinn käyävyys välillä,c] Engl. avrag availabiliy c A c A d, c c Min ison osan aikavälisä,c] järjslmä oimii odousarvoissi? Raja-arvoinn kskim. käyävyys Engl. limiing avrag availabiliy A lim A c Min suurn osan ajasa ylipääään järjslmä oimii? M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 25

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Käyävyydn määriäminn Lähökohia Olaan, ä X i ja R i i=,2,... ova oisisaan riippumaomia ksponnijakauunia saunnaismuuujia paramrin ja Aikavälin, +] pääyssä järjslmä oimii, jos s oimi hkllä ikä hajonnu nnn +:ä, ai s i oiminu hkllä, mua korjaiin nnn +:ä aadaan siis A Kun, niin A A A A A' A A A, M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 26

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Käyävyys ja vikaanumisaja Kskimääräinn käyävyys c A c d c c c c Vain nsimmäinn rmi jää jäljll, kun 2 2 c Raja-arvoja Raja-arvoinn käyävyys siis A lim A Koska kskimääräinn vikaanumisaika MTTF = / man im o failur ja korjausaika MTTR = / man im o rpair, niin kromalla yllä osoiaja ä nimiäjä rmillä / saadaan A MTTF MTTF Raja-arvoinn käyävyys riippuu siiä, min nopasi järjslmä saadaan korjaua suhssa siihn, min nopasi s vikaanuu Tämä pä myös, kun korjausaika oisin jakauunu sim. korjaus ksolaan vakiopiuinn M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo MTTR 27

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Esimrkkjä käyävyydsä /2 Esim. uusiuumisprosssi Olaan järjslmän vikaanuminn ja korjaaminn ksponnijakauuniksi. Kskimääräinn vikaanumisaika on unia ja korjausaika unia. Järjslmä on aluksi oiminakunnossa. Mikä on järjslmän» oiminaodnnäköisyys hkllä =?» raja-arvoinn käyävyys?» kskimääräinn käyävyys välillä,]? Rakaisu Ny =/MTTF =. ja =/MTTR=., jon.... A.... 99.37 % Raja-arvoinn käyävyys saadaan, kun hkiäisssä käyävyydssä A. 99,%.. Kskimääräinn käyävyys. A. 99,63 %.. 2. M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 28

Aalo-yliopison prusiidn korkakoulu Mamaiikan ja sysmianalyysin laios Esimrkkjä käyävyydsä 2/2 Esim. laauohjlman suunnilu Laauohjlman avulla pyriään kaksinkraisamaan kskimääräinn vikaanumisaika skä puoliamaan kskimääräinn korjausaika. Jos nämä avoi saavuaan, mikä on laauohjlman vaikuus järjslmän käyävyyn? Rakaisu Ennn laauohjlmaa järjslmä on poissa käyösä ajan A Laauohjlman jälkn vasaava osuus ajasa on A 2 uhksi saadaan siis A A 2 2 2 ½ Usin olnnaissi pinmpi kuin, jon aika, jona järjslmä i ol käyävissä, aln noin nljäsosaansa ½ 2 ½ ½ 2 ½ 4 M-E27 Riskianalyysi / Ahi alo 29