Väestötaloustiede taloustieteen erityisalueena. Menetelmiä ja tuloksia Ulla Lehmijoki Taloudelliset termit tutuiksi 15.2.2012
Taloustieteen erityisalueet Taloudellinen imperialismi : taloustieteen metodit sopivat useimpien elämänalueiden tarkasteluun Rationaalinen valinta, toimijoiden tasapaino, tasapainon reaktiot ulkoisiin shokkeihin Taloustieteen näkökulma ja termit
Taloustieteen erityisalueet Poliittinen taloustiede Poliitikkojen ulkonäön vaikutus vaalitulokseen Vaalibudjetit Poliitikkojen todelliset insentiivit Informaation taloustiede verkkoeksternaliteetit Työn taloustiede Työn tarjonnan ja kysynnän determinantit Kouluttautumispäätöksen taloudelliset taustat Väestötaloustiede
Näkökulmia lapseen
I Lapsi mikroteoriassa Mikroteoria tarkastelee lasten hankkimisen taloudellisia kannustimia Lapsi tuo hyötyä vanhemmilleen Lapsi on hyödyke Lasten hankkiminen on vapaaehtoinen valinta, lapsi on aina toivottu Vanhemmat myös altruistisia, lapsen hyvinvointi tuo hyötyä vanhemmille
Lapsi mikroteoriassa Lapsen hankkimisella on (vaihtoehtois)kustannuksia Raha Aika Muu kulutus Siksi lapsia ei voi hankkia rajatta Voidaan puhua lasten hinnasta Lasten tapauksessa hinta =laatu
Hyötyään maksimoivat vanhemmat Hyötyfunktio c kulutushyödykkeet n lasten lukumäärä z lasten laatu I Tulot Budjettirajoite
Kiinteä c
Budjettirajoite voi olla käyristynyt Lasten laadun kasvattaminen vaikeaa, jos lapsia on monta, sillä Kaikki lapset samanlaatuisia Tärkeintä trade-off: Tietyillä tuloilla ei voi saada kaikkea
Optimaalinen määrä ja laatu
Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa? Sekä lasten laatu että määrä ovat normaalihyödykkeitä Tulojen kasvaessa molempien kysyntä kasvaa Laadun ja määrän tulojoustot ratkaisevat Väheneekö vai kasvaako syntyvyys?
Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?
Kuinka tulojen kasvu vaikuttaa?
Vuonna 2005, 159 maata
Syntyneisyys 1950-2005
Vanhuusturvamotiivi Lapsia hankitaan, jotta siirrettäisiin tämän päivän tulonansaintakykyä huomisen kulutukseksi Lapset ovat köyhän miehen pääomaa (T.W. Schultz) Lapset ovat vain investointihyödykkeitä Tulot henkeä kohti k x lapsen kulutus (vakio), c aikuisen kulutus Jokainen elää vain kaksi periodia (1 ja 2)
Aikuisen optimaalinen kulutus kahdella periodilla ja sitä vastaava väestönkasvu n*
Vanhuusturva ja sosiaaliturva Eläkejärjestelmä vähentää syntyvyyttä Puuttuu lähes kokonaan köyhistä maista Varallisuusvirrat suuntautuvat lapsilta vanhemmille Myös lapsityö Arvojärjestelmä tukee jopa lasten riistoa Westernization
Vanhuusturva ja pääomamarkkinat Hyvät varallisuusmuodot (osakkeet ym.) syrjäyttävät huonon varallisuuden (lapset) (Neher 1971). Pääomamarkkinat (mahdollisuus sijoittaa osakkeisiin) Erikoistuminen Riskin väheneminen Lainamarkkinat, ei lainarajoitetta Kummatkin vähentävät syntyvyyttä
II Lapsi ja hyvinvoinnin taloustiede Lastenhankinta ei ole ainoastaan yksittäisten vanhempien asia vaan koko yhteiskunnan asia. Yhteinen maapallo: onko meitä jo liikaa? Tragedy of commons, luonnonvarat ns. julkishyödyke. Nykyiset lapset maksavat tulevat eläkkeet; näin lapsiperheet kustantavat myös lapsettomien eläkkeet omasta selkänahastaan. Lapsiin liittyy myös positiivisia eksternaliteetteja.
Yhteiskunnallisia hyvinvointifunktioita Utilitaarinen: perustuu yksilöiden hyötyihin W f ( U,..., U 1 n ) Benthamilainen, yhteenlaskettu W i n 1 U i Milliläinen, keskimääräinen. W 1 n i n 1 U i
Benthamilaisen ja milliläisen erot Kumpi näistä on oikea? Kaksi yhteiskuntaa, toinen maksimoi benthamilaista, toinen milliläistä kriteeriä On valittava, kumpaan yhteiskuntaan haluaa liittyä (tietämättä osaansa siellä) John Rawls (1971): veil of ignorance
Benthamilaisen ja milliläisen erot Jos väestön määrä on kiinteä, näillä kriteereillä ei ole eroa: jos kokonaishyöty maksimoituu, myös keskimääräinen hyöty maksimoituu 10 + 10 + 10 B: 30 M: 10 20 + 20 + 20 B: 60 M: 20 Jos väestön määrä kasvaa, erot kriteereissä ovat tärkeitä 10 + 10 + 10 + 10+10 B: 50 M: 10 20 + 20 B: 40 M: 20 JOHTOPÄÄTÖS TÄSSÄ: Milliläinen kriteeri oikea
Benthamilaisen ja milliläisen erot Toinen asetelma; Verhon takaa voi valita kaksi yhteiskuntaa 1 ja 2. Olkoon n 1 > n 2. Valitsijoita n 1. Kaikki eivät siis voi päästä yhteiskuntaan 2. Yhteiskunta 1: Yhteiskuntaan 2 sisäänpääsyarpajaiset n2 2 n 1 2 1 JOHTOPÄÄTÖS TÄSSÄ: Benthamilainen oikea W W 1 1 n n n 2 1 1 n i 2 1 1 i 1 U i 1 U i n 1 i n 2 1 U 2 i
B versus M: kaksi sukupolvea n 2 > n 1, kiinteä luonnonvara k Symmetrinen Benthamilainen: W(1,2) = W(2, 1) Molemmat sukupolvet ovat samanarvoiset Yhteiskunnassa tehdään ajaton päätös
B versus M: kaksi sukupolvea n 2 > n 1, kiinteä luonnonvara k Symmetrinen milliläinen; ei väestöpainoja Budjettisuoran kk (itseisarvo) = n 1 /n 2 <1, hyötyfunktion kk (itseisarvo) = 1
Milliläinen syrjii suuremman sukupolven edustajia. Benthamilainen oikea
Benthamilaisen ongelma Tarkastellaan kiinteän luonnonvaran mallia, luonnonvara tarjoaa kokonaiskulutuksen k vuosittain Tällöin henkeä kohti laskettu kulutus on c=k/n. Tarkastellaan edustavan kuluttajan ja yhteiskunnan hyötyfunktioita
Vaikka kokonaishyöty nousee, benthamilainen voi johtaa hyvin pieneen henkeä kohti laskettuun kulutukseen
Vastenmielinen benthamilainen johtopäätös: keskimääräinen hyvinvointi pienenee väestön koon kasvaessa
III Väestönkasvu ja taloudellinen kasvu Markkina-alueen kasvu viittaa BKT:n kasvuun. Painoarvo Poliittinen Sotilaallinen Sijoituskohde
Lähde: Goldman & Sachs: BKT dollareissa (2005)
III Väestönkasvu ja taloudellinen kasvu Markkina-alueen kasvu viittaa BKT:n kasvuun. Painoarvo Poliittinen Sotilaallinen Sijoituskohde Talouskasvu tarkoittaa yleensä kuitenkin henkeä kohti lasketun BKT: kasvua
Taloudellisen kasvun moottorit Säästäminen ja pääoman karttuminen Väestönkasvu Väestön ikärakenne Poliittinen vakaus Tekninen kehitys Investoinnit inhimilliseen pääomaan
Taloudellinen kasvu ja väestönkasvu Vuotuiset luvut 1995-2005, 150 maata
Taloudellinen kasvu ja väestönkasvu: BKT per capita vuonna 1950 ja vuonna 2000
Väestöllinen transitio
Väestöllisen transition vaikutus väestönkasvuun
Väestöllisen transition vaikutus talouskasvuun
Selitys: Väestöllisen transitio vaikuttaa ikärakenteeseen Source: U.S. Census Bureau, International Data Base.
Eurooppalaisia maita
Syntyvyys ja osallistumisaste Euroopassa
Ikärakenne poliittinen vakaus - talouskasvu Gunnar Heinsohn: Mikä yhdistää seuraavia Ranskan suuri vallankumous Maailmansodat Euroopassa Kenian vaaliväkivaltaisuudet Afganistanin sota Gazan levottomuudet Arabimaailman levottomuudet Nuorten miesten (15-29 v.) osuus kaikista aikuisista (yli 15 v.) > 30 %
Henrik Urdahl: Arabimaailman levottomuus ja terrorismi Ei johdu uskonnosta Vaan alueen väestönkasvusta 1960-, 1970-, ja 1980-luvuilla Sekä hitaasta talouskasvusta ja vähäisestä sosiaalisesta muutoksesta Poistuvat, kun nuorisopullistuma poistuu
Väestörakenteita
Väestörakenteita
Väestörakenteita
Ikärakenne poliittinen vakaus - talouskasvu Poliittinen vakaus talouskasvun edellytys Erityisesti ulkomaiset investoinnit Pitkäaikaiset investoinnit karttavat epävakaita maita Poliittisesti epävakaissa maissa luonnonvarojen ryöstöä Ovatko uudet kansannousut erilaisia?
Väestönkasvu ja tekninen kehitys (Fogel 1999)
Väestönkasvu, talouskasvu ja investointi inhimilliseen pääomaan Tarkastellaan perhedynastiaa, joka elää ikuisesti = pitkä aikaväli Kantavanhemmat elävät hetkellä t = 0 Ovat altruistisia: oman kulutuksensa (c 0 ) lisäksi heitä kiinnostaa lasten lukumäärä (n 0 ) ja kunkin lapsen kulutus (c 1 ). Aikadiskontto β Alkuvarantona yksi aikayksikkö käytettävänä koulutukseen tai lastenhankintaan
Väestönkasvu, talouskasvu ja investointi inhimilliseen pääomaan
Johtopäätös Benthamilainen vastenmielinen johtopäätös oli Suurempi väestön määrä kasvattaa yhteiskunnan hyvinvointia Mutta johtaa samalla henkeä kohti lasketun kulutuksen painumiseen hälyttävän alas Jos investointi inhimilliseen pääomaan on riittävän tuottava, voi henkeä kohti laskettu kulutus kasvaa väestönkasvusta huolimatta