Potilashoidon vuosikertomus 2016 Sairaanhoidolliset palvelut

Potilashoidon vuosikertomus 2016 Sairaanhoidolliset palvelut

Sairaanhoidolliset palvelut Tyks-Sapa-liikelaitos koostuu seitsemästä palvelualueesta, joita ovat Tykslab, Kliininen neurofysiologia, Patologia, Tyks Mikrobiologia ja genetiikka, Varsinais- Suomen kuvantamiskeskus, Varsinais-Suomen lääkehuolto ja Varsinais-Suomen välinehuolto. Tyks-Sapa ja sen 1 000 työntekijää tuottavat palveluita VSSHP:n sairaaloille ja muille yksiköille sekä alueen terveyskeskuksille. Lisäksi Tyks-Sapassa annetaan opetusta ja tehdään tutkimusta. Vuosi 2016 oli liikelaitoksen kahdeksas toimintavuosi. 1. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Tyks-Sapa-liikelaitoksen tavoitteena on potilas- ja asiakaskeskeinen palvelu, jossa nopea diagnoosi ja hoidon ripeä aloittaminen säästävät kustannuksia hoidon myöhemmässä vaiheessa. Asiakastuloksia käsitellään tarkemmin kappaleessa 2. Potilaalle arvoa tuottaa tutkimus- ja hoitoprosessiin käytetyn ajan minimointi. Asiakkaita palveltiin maakunnassa noin 60:ssä eri toimipisteessä ja käytössä oli n. 30 300 m 2, joista VSSHP:n tiloja 72 % ja ulkopuolisia vuokratiloja (lähinnä terveyskeskuksissa) 28 %. Vuonna 2016 oli Tyks-Sapa-liikelaitoksessa erityisesti toimitilojen, tietojärjestelmien ja organisaatioselvitysten osalta haasteita, joihin on vastattu kehittämistyöllä. Kehittämishankkeissa on edetty tavoitteiden mukaisesti ja niistä on raportoitu johtokunnalle ja/tai johtoryhmälle. Liikelaitoksen hankkeet on dokumentoitu intranetsivuilla. Hankekansioihin on tallennettu projektikuvaukset sekä muu projektissa syntynyt materiaali mukaan lukien mahdolliset loppuraportit. Tyks-Sapan työntekijöiden jatko -opinnäytetyöt eri oppilaitoksissa ja yhteiset kehittämishankkeet tilaaja-asiakkaiden kanssa (rajapintaprosessit) on merkitty erikseen. Vuonna 2016 aloitettiin 11 uutta hanketta. Valmistuneita hankkeita oli 6 kpl. Potilasturvallisuuspäällikön johtama hanke käsitteli klinikoiden ja terveyskeskusten riittämättömin tai puuttuvin tiedoin tutkimuksiin saapuvia näytteitä tai potilaita. Vuoden työn tuloksena laatupoikkeamien määrä seurannan mukaan kasvoi ja jatkotoimenpiteenä tilaajien tulee käydä läpi omia lähettämisprosessejaan. Akateemisuutta edustavat toimiminen osana Turun yliopistollista terveyskampusverkostoa (=University Health Campus Turku) ja Turun yliopiston mikrobiologian (Utulab) fuusion myötä vilkastunut tutkimus- ja tuotekehitystyö sekä työntekijöiden opinnäytteet. Tilaongelmat korostuivat erityisesti sairaala-apteekissa sen joutuessa siirtämään toimintoja väistötiloihin pois uudesta toimitalosta. Väistötilojen käyttöönotto on ollut ongelmallista kosteus- ja rakenneongelmien vuoksi. Samanaikaisesti lääkevalmistustoiminta oli entistä laajempaa. Lääkehuollon varmistamiseksi jouduttiin palkkaamaan seitsemän henkilön määräaikainen lisäresurssi. Myös V-S kuvantamiskeskus on paininut jatkuvien tilaongelmien kanssa. Toistuvat tilaongelmat suuntaavat resursseja pois potilashoidosta, alentavat hoidon tasoa ja lisäävät potilasvahinkoriskiä. Tietojärjestelmäinfrastruktuurin rakenteelliset ongelmat ja toistuvat toimintahäiriöt ovat edelleen aiheuttaneet potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita ja hoitoviiveitä eri palvelualueilla. Entistä tärkeämpää on varautua myös kyberuhkiin, joiden kohteina nähdään tällä hetkellä erityisesti kuvantamisen, laboratorion ja lääkehuollon tietojärjestelmät. Tyks-Sapa-liikelaitos on ollut asiassa aktiivinen ja järjesti maaliskuussa aiheesta koulutustilaisuuden. Sairaanhoitopiiriin laadittavassa valmiussuunnitelmassa on nämä uhkat syytä huomioida. Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratoriossa päivitettiin analyysilaitteistoja toimintavarmuuden parantamiseksi. Patologian yksikössä kotiutettiin merkittävä osa syöpätautien mutaatiotutkimuksista omaksi työksi. Vastasyntyneiden aineenvaihduntasairauksien seulontakeskus Saskessa tutkittiin näytteet n. 87,9 % kaikista maassamme syntyneistä lapsista. 2

Tyks-Sapa on ollut toteuttamassa sairaanhoitopiirin rakenteellisia muutoksia ja ottanut aikoinaan jo varaslähdön soteen integroimalla terveyskeskusten ja sairaaloiden laboratorio-, kuvantamis-, lääkehuollon ja välinehuollon palveluja. Tätä jo lähes 15 vuoden ajan toteutettua alueellista rakennemuutosta tulee edelleen tukea ja jatkaa, jotta em. rakennemuutoksilla saavutetuilta mittakaava- ja tuottavuuseduilta ei putoa pohja pois. Maakuntarajoja ei ole edelleenkään perusteltua nähdä esteenä diagnostisten palvelujen integroidulle järjestämiselle. 2. ASIAKASTULOKSET Palveluiden saatavuus kuvataan jäljempänä palvelualueittain. Tyks-Sapaliikelaitoksen lääketieteellisen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja potilasturvallisuus jatkuivat vuonna 2016 aiempien vuosien tapaan korkeatasoisina. Asiakastyytyväisyys Tyks-Sapassa kerätään säännöllisesti palautetta toiminnasta sekä potilailta että palveluita käyttäviltä ammattilaisilta. Palvelualueet saavat potilaspalautetta useista eri kanavista. Lisäksi Tyks-Sapassa toteutettiin potilastyytyväisyyskysely toukokesäkuussa 2016 Tykslabin, VSKK:n ja KNF:n palvelualueilla. Palvelukokemusten palaute on ollut positiivista. Potilaat olivat erityisen tyytyväisiä henkilökunnalta saatuun palveluun ja kohteluun sekä tutkimusten ammattitaitoiseen toteutukseen. Heikoimmat arviot sai tutkimusajan riittävän nopea saanti. TAULUKKO 1. POTILASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISIIN VIITEEN KYSYMYKSEEN TYKS-SAPA-LIIKELAITOKSESSA VUOSINA 2015-2016. VUOSI 2015 VUOSI 2016 n ka. 4&5 n ka. 4&5 % % 1. Saamani hoito tai palvelu oli hyvää. 144 4,2 77 169 4,4 83 2. Henkilökunta kohteli minua hyvin. 157 4,2 80 296 4,4 85 3. Saamani tieto tutkimuksesta ja hoidosta oli ymmärrettävää. 4. Hoitoani koskevat päätökset tehtiin yhdessä kanssani. 5. Koin oloni turvalliseksi hoidon tai tutkimuksen aikana. 126 4,5 87 144 4,7 90 99 4,3 79 115 4,5 87 148 4,3 79 167 4,5 89 n: vastanneiden lukumäärä ka: vastausten numeerinen keskiarvo 4 & 5 (%): osuus vastanneista, jotka antoivat arvosanan 4-5 Tavoitteena on potilastyytyväisyyden taso, jossa 90 % vastanneista antaa arvosanan 4-5 (asteikolla 5 = täysin samaa mieltä, 1 = täysin eri mieltä). Vihreällä on merkitty tavoitetason ylittävät tulokset ja punaisella ne, missä tavoitetasoa ei saavutettu. 3

2.2. Potilasvahinkoilmoitukset, muistutukset ja kantelut Tyks-Sapa-liikelaitoksen toimintaa koskevia muistutuksia tai vahinkoilmoituksia tuli suoraan potilailta tai Potilasvakuutuskeskuksen kautta yhteensä 12 kpl (2015: 23 kpl ja 2014: 8 kpl), Lounais-Suomen aluehallintoviraston tai Valviran kautta 3 kpl (2015: 2 kpl ja 2014: 2 kpl). Tämänhetkisen tiedon mukaan potilastapahtumista ei ole suoritettu vahingonkorvauksia. Palvelualueilla on paneuduttu potilastapahtumien syihin ja kehitetty toimintoja niiden vähentämiseksi. 2.3. Yhteiskunnalliset tulokset Keväällä 2016 valmistui professori Teemu Malmin ansiokas Länsirannikon sairaanhoidollisten palveluiden organisaatioselvitys palveluiden kehittämiseksi kokonaisuutena yhdessä VSSHP:n, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella eli koko erityisvastuualueella. Raportissa on arvioitu myös eri organisaatiovaihtoehtojen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Raportti sisältää Tyks-Sapaliikelaitoksen lääketieteellisen toiminnan kehittämisen kannalta mielenkiintoisia näkemyksiä. Valitettavasti kyseinen selvitys ei toistaiseksi ole johtanut jatkotoimiin sairaanhoitopiirien tasolla. Maassamme sairaaloiden diagnostiikkapalvelut on tällä hetkellä järjestetty monin eri tavoin paikallisiin tarpeisiin perustuen. VSSHP:n diagnostisten palvelujen organisaatiouudistuksessa olisi nyt syytä edetä harkiten, katsoa sote-uudistuksen sisältö ja pitää kaikki vaihtoehdot avoinna sille, kuinka Tyks-Sapa-liikelaitoksen toiminnat tulevaisuudessa järjestetään. Vuonna 2004, nyt ja tulevaisuudessa on sairaanhoitopiirin, potilaiden ja veronmaksajien etu, että diagnostiikkapalveluihin tehdyt laite-, henkilöstö- ja kehittämisinvestoinnit saataisiin mahdollisimman laajaan käyttöön. Nyt ei ole oikea aika purkaa Tyks-Sapa-liikelaitosta, jos sote-uudistus johtaisi sen uudelleenperustamiseen. KUVA 1. DIAGNOSTISTEN TUTKIMUSPALVELUJEN TILAUSKANNAT 2013-2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä lokakuussa 2016 käynnistettiin erityisvastuualueen yhteisen toiminnan kehittämiselle päinvastainen organisaatiouudistus, jossa Tyks-Sapa-liikelaitos purettaisiin ja sen palvelut integroitaisiin osaksi yliopistosairaalan kliinistä toimintaa. Hankkeen perusteluissa ei valitettavasti ole huomioitu niitä oleellisia seikkoja, jotka olivat hallituksen perusteena liikelaitoksen perustamiseksi (VSSHP hallitus 24.4.2003 66). Diagnostisten palvelujen palauttaminen klinikkaorganisaatioon saattaa palauttaa myös niitä ongelmia, joita diagnostisten palvelujen tuottamisessa oli ennen vuotta 2004. Uusi näkökulma diagnostisten palvelujen järjestämiseen sote-alueilla saatiin joulukuussa 2016, jolloin Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti sote-uudistuksen ääriviivoja, johon nykyisen tiedon mukaan liittyisi maakunnallisten liikelaitosten perustaminen. Mikäli potilaiden valinnanvapaus tulee kohdistumaan myös diagnostisiin palveluihin, tarkoittaa se sitä, että kilpailuviranomaisten aiempien kannanottojen mukaisesti valinnanvapauteen kuuluvissa toimissa tilaaja-tuottaja -asetelman tulee olla selkeä sekä tuottajaorganisaatiolla oma tilinpäätös ja tase siis joko liikelaitos tai osakeyhtiö. 4

Diagnostisten tutkimusten käyttö on lisääntynyt ja tähän ovat vaikuttaneet käypä hoito -suositukset, em. menetelmien kehitys ja päivystysaikaisen käytön kasvu. Säästöjä syntyy terveydenhuollossa diagnostisten palvelujen lisääntyneen käytön mahdollistamasta rakenteellisesta muutoksesta. Terveysalan valvontavirasto Valvira rekisteröi 10.3.2014 Auria Biopankin valtakunnalliseen rekisteriin Suomen ensimmäisenä virallisena biopankkina. Auria Biopankki mahdollistaa yhdessä Suomen ainutlaatuisten terveydenhuollon rekisterien kanssa globaalistikin harvinaisen laajan resurssin lääketieteelliselle tutkimukselle. 3. LAADUNHALLINTA JA POTILASTURVALLISUUS Tyks-Sapa-liikelaitoksella on palvelualueiden laatupäälliköistä koostuva laaturyhmä, jota johtaa laatukoordinaattori. Liikelaitoksen kaikilla palvelualueilla on ulkopuolisen arvioijan tarkistama laatujärjestelmä ja palvelualueilla suoritetaan osana laatujärjestelmää kattavat itsearvioinnit vuosittain. Sisäisissä ja ulkoisissa auditoinneissa havaittuihin poikkeamiin puututaan ja ne korjataan. Liikelaitoksen seitsemästä palvelualueesta viidellä toteutettiin ulkoinen arviointi vuoden 2016 aikana. Tyks-Sapassa oli 11.11.2016 52 laatukoulutettua tai vastaavaa työntekijää. Laadunvarmistusta toteutettiin kaikilla palvelualueilla aktiivisesti. Keskeisinä yhteisinä tavoitteina oli oikea-aikaisen palvelun tuottaminen ja laatupoikkeamiin reagoiminen. Liikelaitoksessa tehtiin yhteensä 90 sisäistä itsearviointia. Lean-hankkeet Sairaanhoitopiirin strategian mukaisesti lean-ajattelun jalkauttaminen Tyks-Sapassa on aloitettu jo vuoden 2015 puolella erityisesti osallistumalla koulutuksiin ja kouluttamalla henkilöstöä, mm. kuvantamiskeskuksessa ja patologialla. Vuoden 2016 aikana potilaan palveluprosessien sujuvoittamisprojekteja on käynnistetty kuvantamiskeskuksessa magneetti- ja TT-kuvausten osalta ja Tykslabissa kaupunginsairaalan näytteenottopisteissä. Henkilöstön työskentelyä ovat tukeneet kokopäivätoiminen kehittämispäällikkö ja Aalto-yliopistossa opiskelevat opiskelijat harjoitustöinään. Henkilöstön kouluttamista on jatkettu lean-teorialuennoilla sekä kata simulaatioharjoituksilla mikrobiologian ja genetiikan, kuvantamiskeskuksen ja Tykslabin palvelualueilla. Tyks-Sapan johtoryhmän kehittämispäivän teema oli lean kehittämisen jalkauttaminen osaksi johtamista, jolloin myös johtoryhmän jäsenet osallistuivat kata-peliin. Kaiken kaikkiaan 340/1000 sapalaista on osallistunut lean-koulutuksiin vuoden 2016 loppuun mennessä. Henkilöstön influenssarokotuskattavuus oli 95 %, mikä osaltaan paransi potilasturvallisuutta. Liikelaitoksen palvelualueiden laatupäälliköistä koostuva laaturyhmä kokoontui 10 kertaa. Laaturyhmän puheenjohtaja, Tyks-Sapan laatukoordinaattori, oli VSSHP:n laatuneuvoston jäsen. Tyks-Sapan laatupäälliköiden yhteistyönä etsittiin parasta mahdollista laatudokumenttien hallintajärjestelmää järjestämällä koulutusta ja esittelyjä eri järjestelmiin (Sharepoint, TWEB, intranetsivuston rakentaminen ja FlowCharter). FlowCharter ohjelma hankittiin 2016 kaikille palvelualueille helpottamaan mm. prosessikuvausten laadintaa. Laaturyhmä huolehti VSSHP:n laatuneuvoston ja Tyks-Sapan välisestä tiedon kulusta ja toteutti laatuneuvoston antamat tehtävät, mm. vastasi VSSHP:n EFQMmallin mukaiseen itsearviointikyselyyn kumppanuuksista ja resursseista. Tyks- Sapassa oli 19/26 kysymyksen osalta selkeää näyttöä, viiden (5/26) osalta näyttöä ja kahden (2/26) osalta jonkin verran näyttöä. Maailmanluokan näyttöä ei kirjattu. Laaturyhmän muistiot ja muu materiaali tallennettiin Tyks-Sapan sivuille Santraan. 5

4. TOIMINNAN TULOKSET PALVELUALUEILLA Keskeiset toimintaluvut kuvataan palvelualueiden kertomuksissa. Kaikkiaan Tyks- Sapan tuottamien palveluiden määrä kasvoi edellisvuodesta, erityisesti päivystysaikaiset palvelut. Tiedot tähän kertomukseen on koottu Tyks-Sapan toimintakertomuksesta vuodelta 2016. Kliininen neurofysiologia Kliinisen neurofysiologian palvelualue tuotti palveluita 11,2 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna 2015. Näistä lähes 90 % kohdentui VSSHP:n yksiköille. Kasvua oli lähes kaikissa tutkimusryhmissä. Kaikissa toiminnallisissa tavoitteissa (11 kohtaa) edettiin suunnitelman mukaisesti. YksiTyksin KNF-palveluiden järjestäminen 1.1.2016 alkaen kasvatti ENMG-tutkimusmääriä 9 %. Sekä kliiniset käytännöt että uudet tutkimusprojektit lisäsivät refleksi- ja tuntokynnystutkimusten käyttöä. Leikkausvalvontojen lisäys (51 %) liittyi uusien palveluiden käyttöönottoon (mm. syväaivostimulaatio, DBS) ja skolioosivalvontojen lisäykseen. VEEGunitutkimusyksikön toiminnan tehostuminen sekä neuromodulaatioyksikön toiminnan kasvu näkyivät myös. Vuosina 2014 ja 2015 notkahtanut pitkäaikaisten EEGtutkimusten määrä palasi aiemmalle loivalle kasvu-uralle. Taulukossa 2 on esitetty kliinisen neurofysiologian tutkimusten pääryhmät tutkimuslukuina ja tutkimusten vaativuuden mukaan painotettuina lukuina vuosina 2013-2016. TAULUKKO 2. KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN TUTKIMUKSET PÄÄRYHMITTÄIN TA- VANOMAISINA TUTKIMUSLUKUINA JA TUTKIMUSTEN VAATIVUUDEN MUKAAN PAI- NOTETTUINA LUKUINA VUOSINA 2014-2016 Tutkimusryhmä KNF 2014 2015 2016 Palvelujen saatavuus Muutos 16/15 (%) Painotettu lkm 2014 Painotettu lkm 2015 Painotettu lkm 2016 Muutos 16/15 (%) Kaikki Yhteensä 9 472 9 679 10 571 9,2 1 949 1 4215 15 851 11,2 EEG-valvonnat 257 304 381 25,3 1 318 1 673 1 851 10,6 EEG-tutkimukset 2 199 2 115 2 181 3,1 3 500 3 257 3 510 7,8 ENMG-tutkimukset 2 551 2 648 2 867 8,3 2 713 3 257 3 510 7,8 Herätetutkimukset 438 539 533-1,1 443 545 541-0,8 IOM-tutkimukset 103 97 149 51,0 1 058 1 003 1 393 38,7 Muut KNFtutkimukset 1 379 1 338 1 384 3,6 1 403 1352 1 403 4,0 Refleksitutkimukset 425 418 504 20,6 425 418 504 20,6 rtms-tutkimukset 505 535 626 17,0 1 034 1 106 1 280 15,7 Tuntokynnykset 480 354 504 42,4 480 354 504 42,4 Uni- ja vireystilatutkimukset 1 135 1 331 1445 8,6 1 575 1 687 1 756 4,1 Muut Odotusajat tutkimuksiin pysyivät tavoiterajoissa (alle 30 vrk), mutta kesän supistetun toiminnan jälkeen jouduttiin tämän takaamiseksi turvautumaan ajoittain EVESlisätyöhön ja palveluiden ostoon ulkopuolelta. 6

Laadunhallinta Kliinisen neurofysiologian yksikkö on toiminut FINAS:n (Finnish Accreditation Service) akkreditoiman laadunhallintajärjestelmän mukaisesti vuodesta 2003 alkaen. Noin 70 % tutkimuksista on akkreditoituja. Akkreditointipäätös perustuu kansainväliseen standardiin EN ISO/IEC 17025:2005. Tiedot testauslaboratorion (T212) pätevyysalueesta ja voimassaolosta on esitetty FINAS:n verkkosivuilla. Akkreditoituna yksikkönä toiminta on suunnitelmallista, järjestelmällistä ja dokumentoitua. Kehittäminen on johdonmukaista ja jatkuvaa. Vuonna 2016 akkreditoitu laatujärjestelmä ylläpidettiin erinomaisella tasolla. KNFyksikön johtamisjärjestelmän (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) ulkoisessa auditoinnissa (FINAS) ei tullut poikkeamia. Potilasturvallisuus Kliinisellä neurofysiologialla ilmoitettiin vuoden 2016 aikana 64 vaaratapahtumaa. Vaaratapahtumatyypit liittyivät suurimmaksi osaksi tutkimuksiin, laitteisiin tai niiden käyttöön ja tiedonkulkuun; vakavia vaaratapahtumia ei ollut. Henkilökunta on tottunut ja motivoitunut raportoimaan vaaratapahtumia. Vaaratapahtumista keskustellaan säännöllisesti ja avoimesti ja epäkohtiin mietitään yhdessä ratkaisuja. Taulukossa 3. on esitetty potilasturvallisuuden varmistamiseksi käytössä olevat systemaattiset menetelmät ja niiden toiminta vuonna 2016 TAULUKKO 3. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN KLIINISEN NEUROFYSIOLOGIAN PALVELUALUEELLA VUONNA 2016. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) 11 Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän/osastokokouksen kokoontuminen HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä 10 9 Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Useita Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen suorittaneiden osuus % henkilökunnasta 84 Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) 9,7 Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) - 7

Patologia TAULUKKO 4. PATOLOGIAN NÄYTETYYPIT VUOSINA 2013-2016. Toteuma 2013 Toteuma 2014 Toteuma 2015 Toteuma 2016 Kudosnäytteet 25 380 26 403 27 467 28 280 Solunäytteet 14 732 14 090 13 086 13 120 Ruumiinavaukset 262 250 226 183 Jatkotutkimukset 19 208 19 862 22 278 24 804 Yhteensä 59 582 60 605 63 057 66 387 Näytelasit 219 029 222 521 223 146 224 179 Palvelujen saatavuus Tehtyjen tutkimusten määrä oli aikaisempaa vuotta suurempi, mikä asetti haasteita palveluiden saatavuudelle. Patologian palvelualue osallistui potilaiden hoitoon liittyvään diagnostiikkaan tutkimalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveydenhuollon toimintayksiköiden, lähinnä Tyksin, patologian yksikköön lähettämää näytemateriaalia sekä tekemällä Tyksin ja ympäristökuntien lääketieteellisiä ruumiinavauksia. Tyksin Salon sairaalan, Tyksin Loimaan sairaalan, Tyksin Vakka-Suomen sairaalan ja Turunmaan sairaalan liikelaitoksen patologian kudosnäytetutkimukset hankittiin yksityiseltä palveluntarjoajalta. Omana työnä tehtyjen tutkimusten kokonaismäärässä tapahtui 5,28 % lisäys (3 330 kpl) edelliseen vuoteen verrattaessa. Vaativuuden mukaan painotettu näytelasimäärä lisääntyi 0,46 %. Kaikkien tutkimusten määrä lisääntyi 5,7 %. Valtaosa asiakkaista lisäsi patologian palvelujen käyttöä, VSSHP 5,9 %. Syövän jatkotutkimuksina tehtävät immunohistokemialliset värjäykset lisääntyivät 10,2 % mutta gynekologiset irtosolunäytteet vähenivät 3,6 %. Mahabiopsiat lisääntyivät 4,9 % ja paksusuolibiopsiat 9,3 %. Tavanomaiset kudosnäytteet lisääntyivät 3,5 %. VSSHP:n ulkopuolisten asiakkaiden tutkimusmäärät lisääntyivät 4,6 %. Perusterveydenhuollon kudosnäytteet lisääntyivät 9,3 %. Ulkopuolisista asiakkaista Turun kaupungin terveys- ja hyvinvointitoimialan näytteet lisääntyivät 5,3 %. Taulukossa 4 on kuvattu päätyyppeihin jaettuna näyteja tutkimusmäärien muutokset ja näytelasien vaativuuden mukaan painotetut lukumäärät. Patologian palvelualue on tuottanut patologian palvelut VSSHP:lle ja ulkopuolisille asiakkaille. Palvelut on pyritty tuottamaan toimintajärjestelmän edellyttämissä ajoissa. Solunäytteiden keskimääräinen kiertoaika 3,5 työpäivää (84,0 % vastattu 4:ssä työpäivässä) vastaa normaalin toiminnan määrittelyjä, samoin 4,6 työpäivän keskimääräinen kiertoaika kudosnäytteissä. Tavoite vastata 80 % kudosnäytteistä 6 työpäivässä myös saavutettiin (80,9 % vastattu 6 työpäivässä). Ruumiinavaukset valmistuivat keskimäärin 20,9 työpäivässä mutta tavoitetta vastata 80 % 24 työpäivässä ei täysin saavutettu (71,4 % vastattu 24 työpäivässä, 81,6 % 28 työpäivässä). Henkilökuntaa on ollut riittävästi käytettävissä ja EVES-toiminnan avulla ruuhkautumat on saatu purettua ja kaikki tutkimusten keskimääräiset enimmäiskiertoajat on alitettu siten, että toiminta on edelliseen vuoteen nähden nopeutunut. Laadunhallinta Toimintajärjestelmä perustuu Labquality Qualificationin ylläpitämään patologian laatutunnusstandardiin. Yksikössä suoritettiin 6.4.2016 ulkoinen määräaikaisarviointi, jossa ei kirjattu poikkeamia. Yksikkö on osallistunut Labquality Oy:n järjestämiin sytologian, histopatologian, immunohistokemian, histotekniikan ja laboratriopesukoneiden kansallisiin vertailumittauksiin ja NordiQC:n kansainväliseen immunhistokemian laaduntarkkailuun. Laadunvarmistuksen tulokset on arvioitu sisäisessä johdon katselmuksessa 10.5.2016. 8

Biopankin henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiin, info@auriabiopankki.fi tai 050-5780815 www.auriabiopankki.fi. otathan yhteyttä Laboratoriopalvelut. Auria Biopankki Tyks-Sapa-liikelaitoksen patologian yksikössä toimiva Auria Biopankki palvelee akateemista tutkimusta sekä lääke- ja diagnostiikka-alan yrityksiä. Biopankkitutkimus on avainasemassa mm. yksilöllistetyn lääketieteen edistämisessä, tautimekanismeihin vaikuttavien tekijöiden tunnistamisessa ja hoitojen vaikuttavuuden tutkimisessa. Biopankkitutkimuksista saadut tulokset palautuvat biopankkiin uusissa tutkimuksissa käytettäviksi. Auria Biopankki on tehnyt näyte- ja tietoluovutuksia jo yli 100 biopankkitutkimukseen. Näissä tutkimuksissa on pystytty selvittämään esimerkiksi sairauksien hoitokäytäntöjä ja tuloksia on hyödynnetty jo useammissa klinikoissa Tyksissä. Yritykset ovat hyödyntäneet biopankin näytteitä ja niihin liittyviä kliinisiä tietoja mm. biomarkkerien validoinnissa ja toisaalta terveystaloustieteellisissä analyyseissa. Aurian näyte- ja tietorekisteri kattaa biopankkisuostumuksen ja näytteen antaneista potilaista tietoa itse näytteestä sekä kliinistä tietoa näytteen antajasta, mm. diagnoosiin, hoitoon, toimenpiteisiin ja laboratoriomittauksiin liittyen. Suurin osa biopankin näytteistä on parafiiniin valettuja kudosnäytteitä. Näiden lisäksi kaikilta biopankkisuostumuksen antaneilta potilailta otetaan biopankkiverinäyte Tykslabissa ja SataDiagissa muun näytteenoton yhteydessä. Tämä lisää mahdollisuuksia myös sellaisten sairauksien tutkimiseen, joiden diagnostiikassa ei käytetä kudosnäytteitä. Tykslabin toiminnalliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2016 pääosin hyvin. Laboratoriopalveluiden organisoitumiseen liittyviä asioita selvitettiin vuoden 2016 aikana: Länsirannikon hallinnollinen yhdistämisselvitys valmistui helmikuussa 2016. Selvitys ei johtanut organisatoriseen yhdistymiseen Länsirannikolla, mutta erityisvastuualueen laboratorioyhteistyö jatkui entiseen tapaan. Tyks-Sapan johtokunta päätti 29.9.2016 käynnistää projektin, jossa selvitetään Tykslabin, TyksMBG:n ja Patologian palvelualueiden tiiviimpää yhteen liittämistä. Sairaanhoitopiirin hallitus päätti 11.10.2016 käynnistää selvitysprojektin Tyks-Sapan diagnostisten palveluiden yhteen liittämisestä Tyksin organisaatioon. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti selvitystyön diagnostiikkapalveluiden tilanteesta valtakunnallisesti valmistelutyönä tulevaa Sote-ratkaisua varten. Medisiina D -hanke eteni vuonna 2016 suunnitelmien mukaisesti ja rakennustyöt ehtivät jo pitkälle. Hankkeen eteneminen vaati ja tulee vaatimaan suurta työpanosta hyvin monilta Tykslabin työntekijöiltä. Salon sairaalan laboratoriossa tehtiin useita korjaustöitä sairaalarakennuksen huonon kunnon vuoksi, ja sairaanhoitopiiri varasi vuodelle 2017 mittavasti korjausrahoja Tyks Salon sairaalan remontointia varten. 9

Tykslabin päivystys- ja automaatiolaboratoriossa kemian Cobas 8000 järjestelmässä esiintyi useita vikatilanteita, minkä vuoksi c702-moduuli päädyttiin vaihtamaan elokuussa 2016. Moduulin vaihdon suunnittelussa kiinnitettiin erityistä huomiota sopivan ajankohdan määrittelemiseen, tuotannon jatkuvuuteen, tietojärjestelmämuutoksiin, vesi- ja sähköliitäntöihin, käytössä olevien moduulien mahdollisiin vikatilanteisiin varautumiseen ja tiedottamiseen. Moduulin vaihdon toteutus onnistui hyvin 18.8. 21.8.2016 välisenä aikana eikä aiheuttanut ylimääräisiä viiveitä tutkimustulosten saatavuuteen. Tykslabissa tehtiin vuonna 2016 5,9 milj. tutkimusta, mikä on 2,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna (5,8 milj.). Tulot tehdyistä tutkimuksista kuitenkin laskivat 2,8 % (v. 2016 29,2, milj. euroa, v. 2015 30,1 milj. euroa) tuntuvien hinnanalennusten vuoksi. Kemian toimialan osalta laboratorioiden toiminta säilyi pääosin ennallaan vuonna 2016. Medisiina D -suunnittelu oli vilkasta ja Salon laboratoriossa tehtiin korjaustöitä. Influenssadiagnostiikassa lisättiin laite- ja työvoimakapasiteettia Päivystys-ja automaatiolaboratoriossa ja kaikissa lähisairaaloissa. HbA1c- vastauskäytännössä siirryttiin 1.9.2016 alkaen noudattamaan yksinomaan SI-järjestelmän yksikköä mmol/mol. Patologian palvelualueen kanssa yhteistyössä toteutettavaan Tyks- Sapan Molekulaarisen syöpägenetiikan osaamiskeskus -projektiin (Tyks-Sapa hanke 2015-17) palkattiin erikoislääkäri ja laboratoriohoitaja 31.12.2017 asti. Molekyyligenetiikan laboratorioon hankittiin NGS-analyysilaitteisto sekä suunnitellusti laboratorion seitsemäs kvantitatiivinen PCR-laitteisto. Lisäksi laboratorio osallistui syöpätautien analytiikalla Tyks-Sapan yhteiskäyttöisen ja vuoden 2016 aikana käyttöön saadun NGS-analysaattorin sisäänajoon tavoitteena aloittaa palvelutuotanto NGSteknologiaa käyttäen v. 2017. Weblabin käyttöönotto eteni lähisairaaloissa ja Erikoiskemian laboratoriossa. Tutkimusprojektien ohjeistukseen ja varahenkilöjärjestelyihin panostettiin. Laboratoriotulosten siirto Potilastiedon arkistoon alkoi joulukuussa 2016. toimintaa. Verikeskuksessa lisääntyivät asiantuntijoiden työtä edellyttävät punasoluvasta-aineiden tunnistukset. Vuoden 2016 aikana otettiin käyttöön uudet hyytymistutkimukset, FVIII ja vw-faktorin aktiivisuuksien määritykset. Lisäksi hankittiin uusi analysaattori trombosyyttien toiminnan tutkimiseen. Palvelujen saatavuus Tykslabin asiantuntijat seuraavat säännöllisesti analyysien toimitusaikoja varmistuakseen siitä, että hoitoyksiköt saavat keskeiset tutkimustulokset käyttöönsä oikeaaikaisesti. Asiakkaiden tarpeiden huomioimiseksi tehtiin laaja-alaista yhteistyötä aiempaan tapaan. Tykslabin asiantuntijat osallistuivat yhteistyökokouksiin. Lisäksi järjestettiin asiakasneuvottelut laboratoriopalveluita eniten käyttävien Tyksin toimialueiden kanssa sekä niiden terveyskeskusten kanssa, joiden laboratoriotoiminnot on fuusioitu Tykslabiin. Laboratorion polikliininen näytteenotto tapahtuu pääsääntöisesti ajanvaraukseen perustuen. Ajan voi varata internetissä tai puhelimitse. Ajanvarausta seurataan säännöllisesti odotusaikamittauksin ja potilastyytyväisyyskyselyillä. Laboratoriohematologian toiminta jatkui pääosin vakiintuneesti kaikilla osa-alueilla (veren ja luuytimen morfologiset tutkimukset, virtaussytometriset tutkimukset, kantasolulaboratorio, verikeskus, verisolulaskenta, hyytymistutkimukset). Veren morfologisten tutkimusten lukumäärä samoin kuin mikroskooppiset valkosolujen erittelylaskennat lisääntyivät merkittävästi. Myös virtaussytometristen kantasolumääritysten lukumäärä lisääntyi, mikä heijastaa Turun Kantasolujensiirtoyksikön aktiivista 10

Laadunhallinta Tykslabin laatujärjestelmän kehittämistä jatkettiin vuoden 2016 aikana vastaamaan entistä paremmin edeltävänä vuonna käyttöönotetun standardiversion SFS-EN ISO 15189:2013 vaatimuksia. Sisäiset auditoinnit kohdistettiin onnistuneesti 25 toimintoon, ja niissä havaittujen poikkeamien korjausten ja useiden kehitysideoiden avulla pystyttiin edistämään standardin mukaista toimintaa. Finas-arviointikäynti toteutui marras-joulukuun vaihteessa. Osoituksena standardin ja laatujärjestelmän mukaisesta toiminnasta Tykslabissa oli arviointikäynnillä todettujen poikkeamien vähäinen määrä. Riskienhallinnan työryhmän suunnitelman mukaisesti arvioitiin toimintaa vaaratilanteissa päivystys- ja automaatiolaboratoriossa ja katselmoitiin näytteenoton riskiarvio sekä päivystys- ja massa-analytiikan riskiarvio. Laadittiin riskienhallintasuunnitelma vuodelle 2017. Potilasturvallisuus Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 5. Tykslabissa raportoitiin vuoden 2016 aikana 148 HaiPro-ilmoitusta. TAULUKKO 5. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN TYKSLABIN PALVELU- ALUEELLA 2016. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden osuus % henkilökunnasta 1.1.2017 mennessä. Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) - Hoitoon liittyvät infektiot (HLI/100 HJ) - 10 10 6 Ei Ei 90 11

Mikrobiologia ja genetiikka Laadunhallinta Vuoden 2015 alussa lähdettiin projektiin, jonka tavoitteena oli neljän akkreditoidun laatujärjestelmän yhdistäminen yhdeksi. Toimialueiden laatujärjestelmien harmonisoinnissa on edetty hyvin ja koko palvelualueen akkreditoituminen yhteisen tunnuksen T148 alle sekä vanhan (SFS-EN ISO/IEC 17025:2005) että uuden (SFS-EN ISO/IEC 15189:2013) standardin mukaan saatiin päätökseen, kun saimme 25.2.2016 akkreditointipäätöksen FINAS-akkreditointipalvelulta (the Finnish Accreditation Service). Potilasturvallisuus Tyks Mikrobiologian ja genetiikan palvelualueella raportoitiin vuoden 2016 aikana 19 Hapro-ilmoitusta. HaiPro-ilmoitukset käsiteltiin osastokokouksissa ja asiakaspalautteet on käsitelty johdon auditoinnissa. Potilasturvallisuusverkkokoulutuksen on suorittanut noin 80 % henkilöstöstä. TAULUKKO 6. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN MIKROBIOLOGIAN JA GENETIIKAN PALVELUALUEELLA 2016. Tyks Mikrobiologian ja genetiikan palvelualue aloitti toimintansa 1.1.2015, kun kolme osastoa Turun yliopiston UTULabista ja yksi osasto Tykslabista fuusioitiin. Fuusion jälkeen Tyks-Sapaan syntyi iso mikrobiologian, immunologian, virologian ja genetiikan osaamiskeskittymä. Vuoden 2016 aikana toiminta on vakiintunut. Erillisten yksiköiden laatujärjestelmät on yhdistetty yhdeksi uuden standardin mukaiseksi kokonaisuudeksi, joka vuoden 2016 akkreditointitarkastuksessa on hyväksytty ilman ongelmia. Tuotanto kasvoi koko palvelualueella ja tehtyjen diagnostisten tutkimusten määrä oli yli 408.000 kpl. Suoritemäärä verrattuna vuoteen 2015 kasvoi keskimäärin 1 % ja osastokohtainen kasvu vaihteli -8,2 %:sta 23,2 %:iin. Matalin kasvuprosentti osastolta 938 liittyy tutkimusten siirtoon muille osastoille ja suurin nousu osastolla 904 liittyy vastaavasti tutkimusten siirtoon 938:lta ja influenssaepidemioihin liittyviin suuriin näytemääriin. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmä toiminnassa (osastokokoukset) Työryhmän kokoontuminen osastokokouksissa (x/vuodessa) HaiPro-ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Muut käytössä olevat tarkistuslistat - Potilasturvallisuuden verkkokoulutuksen käyneiden % osuus henkilökunnasta 1.1.2017 mennessä. Käsihuuhdekulutus (l/1000hp) - 1 50 2 Ei 80 12

Kuvantamispalvelut VSKK on ottanut käyttöön uusia hoitomenetelmiä kehittäen aivohalvaushoitoprosessia ja aloittaen magneettiohjatut fokusoidut ultraäänihoidot eli hifuhoidot. Taulukossa 7 on kuvattu kuvantamistutkimusten määrät vuonna 2016. TAULUKKO 7. KUVANTAMISTUTKIMUSTEN MÄÄRÄ PÄÄTYYPPEITTÄIN VUONNA 2016 JA VERTAILU VUOSIIN 2013-2015. Tutkimustyyppi Toteuma Toteuma Toteuma Toteuma 2015/2016 2013 2014 2015 2016 Muutos % Kokonaistutkimusmäärä 310 895 309 607 310 842 302 488-2,73 oma tuotanto virka-aikana 240 864 235 569 303 800 297 235-2,16 oma tuotanto päivystys 60 261 66 254 65 094 67 645 3,92 Natiiviröntgentutkimukset 216 333 207 181 201 512 187 640-6,92 Varjoaineröntgentutkimukset 888 815 668 687 2,84 Angiografiatutkimukset 1 126 1 226 1 318 1 389 5,39 Tietokonetomografiatutkimukset 35 086 39 554 43 507 44 481 2,23 Ultraäänitutkimukset 31 017 31 664 31 867 32 335 1,44 Kartiokeila-TT-tutkimukset 0 0 143 2 038 1 325,17 Magneettitutkimukset 21 541 23 877 25 961 27 176 4,68 oma tuotanto 11 771 16 093 19 312 21 816 12,97 välitysmyynti 9 770 7 784 6 651 5 360-19,41 Radiologiset toimenpiteet 4 182 4 745 5140 5 469 6,40 Päivystysaikaiset tutkimukset (22 % kaikista tutkimuksista) lisääntyivät 3,9 % vuodesta 2015 ja kaikki tehdyt tutkimukset vähenivät 2,7 %. Eniten vähentyivät natiiviröntgentutkimukset (6,98 %). Kaikkien tutkimuksien keskimääräinen vaativuus/ resurssitarve lisääntyi 3,5 %. Meeting-toimintaan tuli jonkin verran muutoksia sairaanhoitopiirin lisääntyneisiin tarpeisiin liittyen ja määrällisesti meeting-toiminta lisääntyi hieman vuodesta 2015. 13

Taulukossa 8 on esitetty yleisimpien elinkohtaisten tutkimusten lukumäärät vuonna 2016. TAULUKKO 8. YLEISIMMÄT ELINKOHTAISTEN TUTKIMUSTEN LUKUMÄÄRÄT VARSI- NAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2016 JA VASTAAVAT LUKU- MÄÄRÄT VUOSINA 2014-2015. Koodi Diagnostinen tutkimus 2016 2015 2014 GD1 Keuhkojen diagnostinen radiologia 73 838 77 650 79 772 AA1 Pään ja kallon diagnostinen radiologia 23 296 23 140 21 617 NG1 ja NG2 Polven diagnostinen radiologia 18 514 19 297 19 600 NF1 Lonkan diagnostinen radiologia 13 179 15 087 15 168 NA3 Lannerangan diagnostinen radiologia 10 481 12 787 13 632 JN3 Vatsan diagnostinen radiologia 13 866 13 653 13 303 NB1 Olkapään diagnostinen radiologia 10 089 10 878 10 670 NH3 Jalkaterän diagnostinen radiologia 9 184 10 039 10 198 NH1 Nilkan diagnostinen radiologia 9 590 9 829 9 514 ND2 Käden diagnostinen radiologia 8 733 9 243 9 207 Palvelujen saatavuus VSKK:n velvoitteena on tuottaa palvelut hoitotakuun puitteissa. Tämä velvoite ja VSKK:n edelleen jatkuva henkilöstövaje aiheuttaa haasteita VSSHP:n tasolla kustannustenhallintatoimenpiteissä tilanteessa, jossa VSKK:n tilauskanta vaativien tutkimusten osalta kasvaa. Tilauskannan kasvu johtaa henkilöstökulujen tai ostopalveluiden kasvuun työn määrän lisääntyessä. Päivystysasetuksen, laitteiden käyttöasteen parantamisen, vaativien tutkimusten sekä päivystystutkimusten aiheuttamaan tilauskannan kasvuun on vastattu toimintaa tehostamalla ja eves- lisätyöllä. Vuonna 2016 on tutkimusten saatavuutta pyritty parantamaan useilla toimenpiteillä ja saatavuuteen on saatu edistystä mm. ajanvaraustoimintaan, tutkimusten tarjontaan ja lausuntojen nopeuteen. Käytännössä odotusaika ajanvaraustutkimuksiin pysyi ennallaan ja kiireellisten potilaiden tutkimusten lausunnot olivat hieman nopeammin hoitavien yksiköiden käytössä. Laadunhallinta Kuvantamiskeskuksen laadusta vastaa johtaja apunaan johtoryhmä ja laatupäällikkö. Kuvantamiskeskuksessa toimii myös erillinen laaturyhmä. VSKK:n ylihoitaja toimii Tyks-Sapa-liikelaitoksen edustajana laatuneuvostossa ja on Tyks-Sapan laatukoordinaattori sekä Tyks-Sapa-liikelaitoksen laaturyhmän puheenjohtajana. VSKK:n laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu mm. laatukäsikirjaan kirjatuista ohjeista, osastoilla ja sisäisessä verkossa olevista ohjeista, teknisestä laadunvarmistuksesta, jatkuvasta koulutuksesta, itsearvioinneista, sisäisistä auditoinneista ja kliinisistä auditoinneista. Laadunhallinnan suunnitelmaan on kirjattu mm. vastuuhenkilöiden tehtävät ja vastuut, henkilöstön osallistuminen, palautejärjestelmä, turvallisuusriskien hallinta, raportointi jne. Toimintatavat ja ohjeet on kirjattu laatukäsikirjaan tarkemmin. Käsikirjaa päivitetään jatkuvasti tätä varten laaditun aikataulutuksen mukaisesti. 14

Osastoilla tehdään vuosittain itsearviointeja ja keskitetysti laajempia sisäisiä auditointeja. Kerran viidessä vuodessa toteutetaan lain edellyttämä ulkopuolinen kliininen auditointi. VSKK:n säteilyturvaorganisaatio on osa STUK:n hyväksymää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin säteilyorganisaatiota. Teknistä laadunvarmistusta toteutetaan ST-ohjeiden mukaan erikseen sovittujen työryhmien kautta. Lisäksi strategisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kolme kertaa vuodessa ja laaditaan suunnitelma mahdollisten puutteiden korjaamiseksi. Havaittujen puutteiden sekä toiminnan poikkeamien korjaamista seurataan. Auditoitua STUKin ohjeistukseen perustuva laatujärjestelmää noudatetaan ja pidetään hyvällä tasolla. VSKK:n sisäiset auditoinnit 2016 tehtiin keuhkoembolia- TT:stä, selkärangan natiivikuvausindikaatioista, radiologien perehdytyksestä ja VSKK:n järjestämästä koulutuksesta. Oikea-aikaisen palvelun mittarin tulos on parantunut, mutta ei vielä tavoitetasossa. Potilasturvallisuus VSKK:ssa raportoitiin vuonna 2016 yhteensä 212 HaiPro-ilmoitusta. Useimmiten VSKK:ssa vaaratapahtumat luokiteltiin tyypiltään kuvantamistutkimukseen liittyväksi, näitä oli 36,3 % ilmoituksista. Lääkehoitoon liittyvät ilmoitukset (23,6 %) olivat toiseksi suurin ryhmä. Kolmanneksi yleisin tapahtumatyyppi olivat tiedonkulkuun liittyvät vaaratapahtumat (20,8 %). Laitteeseen, tarvikkeeseen tai sen käyttöön liittyviä ilmoituksia oli 14,2 %. Useimmiten tapahtumista ei aiheutunut haittaa potilaille (41 %) tai potilaille aiheutunut haitta oli lievä (34 %). Kohtalainen haitta aiheutui 6 %:ssa ilmoituksista. Vakava haitta oli arvioitu aiheutuneen kahdessa ilmoituksessa. Myötävaikuttavia tekijöitä tapahtumiin oli useimmiten kommunikointi ja tiedonkulku (12,7 %). Potilasturvallisuuden osalta vuoden aikana panostettiin yhteistyöhön lähettävien yksiköiden kanssa muun muassa uusimalla lähettäville yksiköille suunnattuja ohjeita sekä tiivistämällä yhteistyötä. Lisäksi osastoilla on tehty aktiivisesti potilasturvallisuutta tukevia käytännön toimenpiteitä. Myös perehdytystä on kehitetty. Kooste potilasturvallisuuden toteutumisesta on esitetty taulukossa 9. TAULUKKO 9. POTILASTURVALLISUUDEN VARMISTAMISEKSI KÄYTÖSSÄ OLEVIEN SYSTEMAATTISTEN MENETTELYTAPOJEN TOTEUTUMINEN VARSINAIS-SUOMEN KUVANTAMISKESKUKSESSA VUONNA 2016. Potilasturvallisuuden käsittely johtoryhmässä säännöllisesti (x/vuodessa) Potilasturvallisuustyöryhmän toiminnassa Työryhmän kokoontuminen (x/vuodessa) 3 3 HaiPro- ilmoitusten pohjalta tehtyjen kehittämistoimenpiteiden 8 lukumäärä Potilaan tunnistaminen: Tunnistusranneke käytössä Suullinen tunnistaminen käytössä ISBAR-raportoinnin tarkistuslista käytössä Ei Muut käytössä olevat tarkistuslistat 4 Käsihuuhdekulutus /1000 käyntiä 2,7 15

Lääkehuollon palvelut KUVIO 1. VARSINAIS-SUOMEN LÄÄKEHUOLLON LOGISTISTA TOIMINTAA KUVAAVAT JAKELURIVIT VUOSINA 2004-2016. Varsinais-Suomen lääkehuoltoon (V-S lääkehuolto) kuuluvat lääkelain edellyttämien toimilupiensa perusteella toimivat yksiköt: Tyks sairaala-apteekki, toimipiste kantasairaalassa (A970). Lisäksi lääkekeskukset Tyks Loimaan (A570), Tyks Salon (A270) ja Tyks Vakka-Suomen sairaaloissa (A770) sekä Turunmaan sairaalan liikelaitoksessa (A470). Paimion (A170) ja Raision (A172) toiminta loppui vuoden 2013 aikana ja Loimaalta (A570) logistiset toiminnat, eli lääkelaatikoiden toimittaminen, siirrettiin Turusta tapahtuvaksi kesällä 2016. Logistista toimintaa (kuvio 1) kuvaavat mm. jakelurivit, yhteensä 298 760 kpl (+1,4 %). Lääkevalmistustoiminnassa (kuvio 2), steriilivalmistuksessa jakeluyksiköiden määrä kasvoi 0,9 % (+ 331 kpl). Suurin kasvu 1 711kpl oli käyttökuntoon saatetuissa aseptisissa valmisteissa. Tästä kasvusta kefuroksiimi-infuusiot kattoivat 82 %. Suurimmat vähenemät olivat vastasyntyneiden TPN-ruiskuissa, 36 % (1 495 kpl). Suurin vähenemä ei-steriilivalmistuksessa oli annosjauheissa 59 % (8 220 kpl), johon tarpeeseen vaikuttaa merkittävästi vastasyntyneiden lääkitystarpeet, kuten TPN -ruiskuissakin. Solunsalpaaja-annosvalmistuksessa käyttövalmiiden potilaskohtaisten injektioiden ja infuusioiden määrä kasvoi 10,6 %. (kuvio yllä), jossa 3 121 annosta vastaa noin 22 työpäivän panosta. Kliinisiin lääketutkimuksiin kohdistui jakeluita 1 151 kpl (-0,6 %). Vuoden 2016 aikana oli toimituksia yhteensä 117 (+2,5 %) tutkimukseen. Yhtä aikaa aktiivisina oli tavanomaiset noin 80 tutkimusta. Kliinisiin tutkimuksiin liittyvät omavalmistuksen luvut sisältyvät yllä olevan kuvion omavalmistuksen lukuihin. Ensimmäisen GMO (geenimanipuloitu lääkeaine) tutkimuksen vaatima geenitekniikan lautakunnan lupahakemukseen liittyvä mittava työ on tehty ja lupa valmistaa tarvittavia GMO - tutkimuslääkevalmisteita on saatu, mutta itse tutkimus käynnistyy vuonna 2017. 16

KUVIO 2. SAIRAALA-APTEEKIN OMA LÄÄKEVALMISTUS JAKELUYKSIKKÖNÄ VUOSINA 2002-2016. Sähköinen dokumenttien hallintaprojekti koko vuoden mittaisena oli merkittävä kehittämishanke lääkehuollon kokonaisvaltaisen laatujärjestelmän käytännön toteuttamisen taustana. Välinehuoltopalvelut Osastofarmasian tehtävissä työskenteli vuoden 2016 aikana yhteensä 17 farmaseuttia, joista kaksi osa-aikaisesti. Viittä farmaseuttia sijaistetaan ja lisäksi osastofarmasiassa toimi kaksi lääketyöntekijää, joista toinen osan vuotta. Osastofarmasian toimintaa on Tyksin Turun ja Salon sairaaloissa, Turunmaan sairaalassa sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa. Loimaalla ja Uudessakaupungissa osastofarmasiapalvelu on organisaatiomuutoksen myötä jo koko vuoden 2016 kohdistunut sairaanhoitopiiristä terveyskeskuksille siirretyille vuodeosastoille. Tyks kantasairaalassa työskentelee myös kaksi lääketyöntekijää osastofarmasian tehtävissä, joista toinen osan vuotta 2016. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksessa ja toinen jo pidempään toimineena TOTEKissa aikuisten teholla. Varsinais-Suomen välinehuollon palvelualue tuottaa steriilejä, desinfioituja tai puhdistettuja välineitä asiakkaidensa käyttöön sekä antaa opastusta ja koulutusta välinehuoltoon liittyvissä asioissa. Suorituskykymittarit on kehitetty T-sairaalan välinehuoltokeskuksen laadunparannusprojektissa yhdessä päivystävän leikkaussalin kanssa. Välinehuollon prosesseja on kehitetty yhdessä asiakkaiden kanssa. Varsinais-Suomen välinehuolto on mukana Medisiina D-laboratoriotalon ja T3-sairaalan välinehuollon suunnittelussa. T-sairaalan välinehuoltokeskus on käynnistänyt välineiden pakkaustilaan automaatiota sujuvoittavan solutuotannon. T-sairaalan ja kirurgisen sairaalan välinehuoltokeskuksissa seurataan välinehuoltoprosessin läpimenoaikaa, Gemini-palautteita ja virheprosenttia leikkausosastoittain. Välinehuoltokeskukset keräävät asiakaspalautteita, jotka luokitellaan ja korjaavat toimenpiteet raportoidaan. 17