Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI 16669 ESISELVITYS: TELLU-PILOTTI Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Mallu kylillä 2 -hanke 19.12.2012 TELLUNA nnana
Sisällys 1 Mallu kylillä 2 -hanke... 3 2 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP)... 3 3 Mukana pilotissa... 4 3.1 Tavoitteista toimenpiteisiin... 5 3.2 Valtakunnassa muitakin liikkuvia palveluja, mutta ei vielä tätä... 5 4 Näin pilotti toteutui... 5 4.1 Kokoonpano... 6 4.2 Asiakkaat Tellussa... 6 4.3 Toteutuspaikat... 7 4.4 Erityiskerrat... 7 5 Pilotista kerätty asiakas- ja työntekijäpalaute... 8 5.1 Tila oli jotenkin kodikkaampi ja tilanne leppoisa.... 8 5.2 Piti välillä ihmetellä, tarvitseeko asiakas työllistyäkseen auton, polkupyörän vai saappaat... 9 5.3 Malluhan liikkuu... 10 6 Hieno kokemus ja vielä tätä pitää kehittää... 10 6.1 Onnistumisia... 10 6.2 Toiminnan kehittämisen reunaehtoja... 12 7 Liikkuva palvelu mahdollistaa moniammatillisen TYP-työskentelyn... 13 8 Päätelmät ja jatko... 14 Liitteet 2
1 Mallu kylillä 2 -hanke Mallu-autosta tarjotaan sairaanhoitajan ja terveydenhoitajan palveluja. Mallu-toiminnan ohessa järjestetään lisäksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäiviä. Sairaanhoitoon kuuluu pieniä toimenpiteitä kuten korvahuuhteluja ja tikkien poistoja, uusittavien lääkereseptien vastaanottoa ja rokotuksia. Palveluun kuuluvat myös verenpaineen seuranta, arviointi ja neuvonta sekä verensokeri- ja muut pika-näytteet. Mallu kylillä 2 -hankkeen tarkoituksena on Mallu-auton sekä liikkuvien palvelujen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemapäivätoiminnan koordinoinnin kehittäminen. Hankkeen aikana tehostetaan myös sisäistä ja ulkoista viestintää sekä yhteistyötä. Hanke toimii ajalla 1.5.2012 30.4.2014, ja sen toiminta-alueena on Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on myöntänyt Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Mallu kylillä 2 -hankkeelle 209 028 euron rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2007 2013. Yhtenä esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä on Tellu-pilotti Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Mallu-autoa käytettiin pilotissa työvoiman palvelukeskuksen jalkautuviin palveluihin, jolloin Mallusta tuli Tellu. Tellu-pilotti toteutettiin perjantaisin ajalla 21.9. 30.11.2012. Tässä esiselvitysraportissa tarkastellaan pilotin onnistumisia, asiakaspalautetta, tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia ja -mahdollisuuksia. Ensin esitellään lyhyesti Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, sen jälkeen avataan pilotin taustoja ja tavoitteita sekä pohditaan pilotin pohjalta syntyneitä kehittämismahdollisuuksia. Lopuksi tarjoillaan ajatuksia tulevasta. Esiselvitysraportin on laatinut projektikoordinaattori Minna Lignell. 3 2 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus (TYP) palvelee maakunnassa kaikkia niitä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ja moniammatillista ohjausta työllisyystilanteensa selvittämiseksi. Asiakkaan tilanteeseen perehtyvät työ- ja elinkeinotoimiston, Kelan ja alueen kuntien sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen toimipisteet sijaitsevat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa. Muissa kunnissa (Savitaipale, Lemi, Luumäki, Taipalsaari ja Ruokolahti) käydään muutaman kerran viikossa tai kuukaudessa. Marraskuussa 2012 Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksessa oli 880 asiakasta. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus on yksi niistä harvoista työvoiman palvelukeskuksista, joiden toimintaan Kela osallistuu aktiivisesti ja myös terveydenhuollon panostus on merkittävää. Pitkäjänteinen, poikkihallinnollinen yhteistyö on mahdollistanut toimintojen kehittämisen. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus erottuu myönteisesti muista työvoiman palvelukeskuksista siinä, että se on tiiviissä yhteistyössä TE-hallinnon ja aikuissosiaalityön kanssa laatinut toimintamallin asiakasohjautuvuusprosessista. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita ovat heikommassa työmarkkina-asemassa olevat ja vaikeasti työllistettävät asiakkaat (yli 500 päivää työttömänä olleet). Asiakkaiden työttömyyden taustalla on usein
moninaisia ja monisyisiä tekijöitä. Työllistymistä (ja kuntoutumista) hidastavia esteitä voivat olla sairaus, vamma, vanhentunut tai riittämätön koulutus, elämänhallintaongelmat tai työpaikkojen vähäinen tarjonta. TYP-toiminta on moniammatillisuuden lisäksi asiakaslähtöistä: asiakkaan tarpeisiin pyritään vastaamaan auttamalla tätä mahdollisuuksien mukaan. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjottavia peruspalveluja täydennetään tarvittaessa lisäpalveluilla, joita ovat muun muassa kuntoutuksen ja työhönvalmennuksen palvelut. Palvelua pilotiksi Kuntarajat eivät ole esteenä liikkuvien palvelujen tarjoamiselle. Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita voitaisiin saavuttaa paremmin harvaan asutulla maaseudulla ja ydinmaaseudulla, missä asuu asiakkaita, joille kulkeminen on erinäisistä syistä johtuen vaikeaa. Tellu-pilotin avulla voidaan myös tarjota kunnille tietoa haja-asutusalueiden ja maaseudun tämänhetkisistä (aktivoinnin ja työllistymisen) esteistä ja tarpeista. Peruspalvelujen saanti on edellytys maaseudulla elämiseen ja yrittämiseen. Peruspalveluita voidaan kehittää innovaatioilla, jotka tuovat niihin lisäarvoa. Samalla voidaan kohdentaa palveluja alueen kehittämiseen. Pilottiin lähdettiin mukaan sillä ajatuksella, että perustoiminnan tueksi haluttiin kokeilla jotain uutta ja lisäarvoa tuovaa. Myös asiakaslähtöisyyden kehittäminen motivoi kokeilemaan uutta. Mallu kylillä II - hankkeen osana tarjoutui mahdollisuus pilotoida ympäri maakuntaa kiertävä Tellu-auto. Harvaan asutulla maaseudulla, ydinmaaseudulla ja kaupunkien läheisellä maaseudulla asuville työttömille tarjottavat palvelut saisivat täten lisäarvoa liikkuvasta, asiakkaan kohtaavasta Tellu-autosta. 4 3 Mukana pilotissa Pilottiin osallistuivat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskus toimijoineen eli TE-toimisto, alueen kunnat, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) ja Kela. Pilottia koordinoi Eksoten puolelta projektikoordinaattori ja työvoiman palvelukeskuksessa TE-hallinnon edustaja. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin liikkuvien palvelujen ja Mallu-auton toiminnasta ja toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt toimivat apuna pilotin toteutuksessa. Pilotin tukiverkostossa toimivat myös Eksoten kehittämisohjelma ja muu hyödyttävä hanketoiminta sekä mielenterveys- ja päihdepalvelut Parikkalassa ja Parikkalan Etsivä nuorisotyö. Pilotin kohderyhmänä olivat ympäristökunnissa asuvat Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat. Pilottialueeksi valikoitui Parikkala, missä välimatkat kuntakeskukseen ovat pitkät ja julkiset liikenneyhteydet huonot. Työvoiman palvelukeskus palvelee asiakkaitaan Parikkalan yhteispalvelupisteessä kaksi kertaa viikossa ajanvarauksella. Lisäksi kerran viikossa on päivystyspäivä. Syksyn 2012 aikana Parikkalassa TYP-asiakkaita on ollut noin 150. TYP on olemassa olonsa ajan toiminut ympäristökunnissa, jolloin kunta on joko antanut tai vuokrannut sille asiakaspalveluun sopivan tilan. Kuntien nykyisiä tiloja tarkastellaan yhteistyössä toiminnan kehittymisen näkökulmasta: Nykyiset tilat sijaitsevat kunnan keskustassa, jolloin asiakkaiden pitää lähteä kauempaakin
kuntakeskukseen. Pilotin tarkoituksena on selvittää, voidaanko työvoiman palvelukeskuksen tuottamaa peruspalvelua antaa liikkuvassa yksikössä tai kyläyhdistysten tiloissa ja mitkä ovat toiminnan reunaehdot. 3.1 Tavoitteista toimenpiteisiin Pilotti tukee ja täydentää nykyistä käsitystä siitä, millaisia palveluja maakuntaan tarvitaan ja miten työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia voitaisiin edelleen kehittää jalkautuvien/liikkeelle lähtevien palvelujen osalta. Pilotin avulla saadaan kokemustietoa, jota voidaan hyödyntää erilaisia verkostoratkaisuja ja monipalvelupisteitä suunniteltaessa. Pilotilla halutaan myös selvittää, muuttuuko asiakkaan suhtautuminen aktivointiin ja työllistymiseen aiempaa myönteisemmäksi, kun neuvonta- ja ohjauspalvelu tuodaan lähemmäs kotia. Millainen on asiakaskunnan suhtautuminen Telluun ja lähelle tuotuun palveluun? Kuntien ja kolmannen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää koko Mallu kylillä 2 -hankkeessa. Tellussa ympäristökunnissa oleville asiakkaille halutaan tarjota yksilönhuomioivaa ja laadukasta palvelua aktivoinnin, työllistymisen ja kuntoutumisen saralla. Tellu-pilotissa hyödynnetään jo olemassa olevia ja uusia kumppanuuksia: pilotilla halutaan osaltaan tiivistää yhteistyötä alueella. Tellun reitti pyritään suunnittelemaan niin, että auton verkkoetäyhteydet toimivat. Reittisuunnittelussa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa (mm. Mallun-reittitiedot ja TYP-asiakkaiden sijainti) ja käytännön toteutuksen kautta saadun kokemuksen ja palautteen perusteella reittejä muokataan tarvittaessa. Pilotin tavoitteena on tuottavuuden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden parantaminen. Tuottavuutta ja vaikuttavuutta voidaan tosin mitata vasta pidemmällä aikavälillä, mutta pilotti antaa viitteitä siitä, kannattaako jalkautuminen ja miten asiakkaat suhtautuvat liikkuvaan palveluun. 5 3.2 Valtakunnassa muitakin liikkuvia palveluja, mutta ei vielä tätä Palvelua pyörillä on tuotu kuntalaisille ennenkin; tuttuja ovat kauppa-autot, pankkiautot ja kirjastoautot. Varsinkin maaseutualueilla haluttiin ja halutaan palvella siellä asuvia. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin strategiaan kuuluu kotiin vietävien ja lähelle tuotavien palvelujen kehittäminen. Mallu-auton kehitystyötä tehdään edelleen, ja vuonna 2013 aloittaa hammas-mallu, jossa suuhygienistin palveluja viedään lähinnä kouluille ja vanhusten palvelutaloihin. Hammashoidon palveluja on viety autossa ennenkin: esimerkiksi Kuopion seudulla hankepohjalta on syntynyt Hambulanssi. Moniammatillista työllisyydenhoitoon liittyvää palvelua ei tämänhetkisen tiedon mukaan ole tällä tavoin Suomessa kokeiltu. Siksipä Tellu tulikin tarpeeseen. 4 Näin pilotti toteutui Tellu-pilotti toteutettiin perjantaisin ajalla 21.9. 30.11.2012. Perjantai valikoitui toteuttamispäiväksi käytännön syistä: se on viikossa ainut päivä, jolloin Mallu-auto ei liikennöi vakiokierroksellaan. Mallu-Telluauto on matkailuauto, jota ei ole muokattu mitenkään lähelle tuotavia palveluja varten. Autoa voi ajaa B- kortilla. Pilottiaikana toteutui yhdeksän asiakastapaamiskertaa ja kaksi erityistä tietoiskutapahtumaa, joiden tarkoituksena oli saavuttaa kuntalaisia ja jakaa tietoa Mallu-palvelun lisäksi TE-toimiston, sosiaalitoimen ja Kelan mahdollisuuksista.
Pilotilla haluttiin vaikuttaa myös alueen aktivointi- ja työllistymistietämykseen, jotta TYP-asiakkaiden tilanteen selvittelyyn liittyviä polutusvaihtoehtoja syntyisi lisää. Tellu-pilotissa jaettiin tietoa aktivoinnin ja työllistymisen merkityksestä yrityksiin ja kuntaan. Tellu-autossa työvoiman palvelukeskuksen asiakkaille tarjotaan moniammatillista tukea työllistymistilanteen selvittämiseksi, neuvoja kuntoutusmahdollisuuksiin, tietoa palveluista ja tukea elämänhallintaan. Asiakasneuvonnalla tuetaan myös ammatillisen osaamisen kehittymistä. Pilottiaikana palvelua sai normaalisti työvoiman palvelukeskuksen kiinteissä toimipisteissä, liikkuva pilotti-palvelu toi toimintaan lisäarvoa. Tellussa asiakas kohdattiin yksilönä, kasvokkain. Asiakasta kannustettiin myös sähköiseen asiointiin. Sähköisen asioinnin mahdollisuudet ovat tosin alueella rajalliset epävarmojen tietoliikenneyhteyksien ja tietokoneen käyttömahdollisuuksien takia (jos konetta ei kotona ole). 4.1 Kokoonpano Jo hankehakemuksessa ajatuksena oli, että Tellun mukana kulkisivat työhallinnon ja sosiaalityön ammattilaiset ja tarvittaessa kokoonpanoon liittyisivät Kelan virkailija, terveydenhoitaja tai kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Peruskartoituskertojen kokoonpanoon ( perustiimiin ) kuuluivat sosiaalityöntekijä, työvoimaohjaaja ja Kelan vakuutussihteeri. Muina kertoina lähdettiin erilaisin kokoonpanoin ( erityistiimi ), jolloin mukana olivat em. kolmikon jäseniä ja terveydenhoitaja tai päihdetyöntekijä tai kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Nuorisokerralla mukana oli Etsivä nuorisotyön hanketyöntekijä. Kuskina toimivat Mallun vakiokuljettaja ja työvoiman palvelukeskuksessa työskentelevä kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Tarvittaessa kuljettajan paikalle olisivat voineet nousta muutamat muutkin pilottiin osallistuneet työntekijät. 6 4.2 Asiakkaat Tellussa Asiakas saapui Telluun ajanvarauksella aivan kuten kiinteään toimipaikkaan. Ajalle kutsuttiin 37 asiakasta, joista vain kolme jätti tulematta. Näistä kolmestakin poissaolijasta kahden poissaolosta oli tieto. Asiakkaille soitettiin ja kerrottiin Tellu-pilotista, ja tapaamiset onnistuivat lyhyelläkin varoitusajalla. Asiakasvalinta ja reittisuunnittelun päävastuu oli työhallinnolla käytännön syistä (asiakkaat olivat työhallinnon URA-tietojärjestelmästä poimittuja TYP-asiakkaita). Jokaisen valitun asiakkaan kohdalla tarkistettiin valmiiksi terveystarkastuksen ja Kela-asioinnin tarve. Jokaiselle Tellu-kerralle oli suunniteltava asiakkaat ja ajoreitti, tehtävä esivalmisteluja ja hoidettava yhteydenpitoa. Lisäksi itse toteutukseen ja kirjaamiseen kului työaikaa. Asiakas tapasi ensin kartoituskerralla perustiimin. Kartoituskäynnin jälkeen pystyttiin arvioimaan asiakkaan palvelutarve ja ohjaamaan asiakas tarvittaessa terveydenhoitaja-päihdetyöntekijä-tapaamiseen ( erityistiimi ). Jokaiselle asiakkaalle oli varattu 1,5 tunnin asiointiaika, joka joidenkin asiakkaiden kohdalla oli turhan pitkä. Mikäli tapaamisaikaa olisi lyhennetty, päivään olisi mahtunut useampia asiakkaita. Toisaalta taas siirtymiin piti varata aikaa. Toteutunut asiakasmäärä mahdollisti kuitenkin jälkikeskustelun virkailijoiden kesken ja toisaalta taas yhteiset etukäteisvalmistelut ennen asiakkaan saapumista. Asiakkaiden valinnassa ja eteenpäin ohjauksessa oli apua paikallistuntemuksesta.
Asiakasvalinnan perusteina olivat asiakkaan palvelutarve, aikaisemman TYP-tapaamisen anti ja asuinpaikka. Asiakasvalinnan onnistuminen oli kohtuullista, joskin muutamilla kerroilla valinnat olisivat voineet olla osuvampia. Asiakasvalinnan lisäksi reittisuunnitteluun kului työpanosta siihen vastuutetulta virkailijalta: etukäteisvalmisteluja tehtiin normaalia virastotapaamista enemmän muun muassa työskentelytilasta ja - varusteista johtuen. Lisäksi uusi toimintatapa, liikkuva sellainen, lisäsi työmäärää jonkin verran, koska aiempaa kokemusta vastaavanlaisesta ei ollut. 4.3 Toteutuspaikat Tellu-auto liikkui Parikkalan kunnan alueelle akselilla Uukuniemi Tarnala Saari/Saari kk Kirjavala sekä pysähtyi muutaman tällä alueella asuvan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaan kotipihalle asiakkaan luvalla. Nuoriin kohdentuneella erityiskerralla 23.11. käytiin asiakkaan luona lähempänä Parikkalan keskustaa. Pysäköintipaikat ja reitti noudattelivat pääpiirteissään Mallu-auton reittiä kotipihapysähdyksiä lukuun ottamatta. Pääasialliset pysähdyspaikat, joissa asiakkaita otettiin vastaan, olivat palvelutalojen pysäköintialueet tai Mallun pysäkit (Kirjavala, Tarnala). Asiakas saapui Telluun ajanvarauksella. Asiakkaita tavattiin vain Tellussa, ja sisätilojen (kyläyhdistysten toimintatilojen tai palvelukeskuksen takkahuoneen) käyttö ei tässä tapauksessa ollut tarpeen. 4.4 Erityiskerrat Tellu-pilotin asiakastapaamisten lisäksi haluttiin jakaa tietoa kuntalaisille Mallu-autosta ja viranomaisten tarjoamista mahdollisuuksista. Tätä ajatusta toteutettiin ulkona pidetyissä Mahdollisuuksia on monia! - tietoiskutapahtumissa. Tuleva nuorten yhteiskuntatakuu ja halu ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä antoivat idean nuorten erityiskerralla, joka pidettiin perjantaina 23.11.2012. 7 Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskutapahtuma pidettiin torilla 2.11.2012 Parikkalassa ja 30.11.2012 Rautjärvellä. Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskussa jaettiin tietoa Mallu-autosta sekä Kelan, sosiaalitoimen ja TE-toimiston palveluista ja mahdollisuuksista. Parikkalan tietoiskun yhteydessä markkinoitiin myös Muistiapu-hanketta ja Eksoten nettineuvopalvelua. Hyvis.fi-sivut olivat esille molemmilla kerroilla. Tietoiskutapahtumat tarjosivat hyvän mahdollisuuden keskustella Mallu-auton kehittämisestä. Tietoiskun pääasiallisena tavoitteena ei ollut tavoittaa ainoastaan Mallu-auton käyttäjiä, vaan keskustella kaikkien kiinnostuneiden kuntalaisten kanssa Mallusta ja yleisesti viranomaisten tarjoamista palveluista. Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskut olisivat kenties saavuttaneet suuremman yleisön, jos viikonpäivä olisi ollut eri ja tietoisku-/pysähdyspaikkoja olisi mietittyä samalla tarkemmin. Sääoloille ei tosin voida mitään, mutta reippaalla asenteella Antti-myrskykin voitettiin Ympäristökunnissa oleville asiakkaille halutaan tarjota yksilönhuomioivaa ja laadukasta palvelua aktivoinnin, työllistymisen ja kuntoutumisen saralla. Kuntakierros Eksoten kehittämisohjelman osana on syksyn aikana vienyt tietoa kuntiin ja kuunnellut herkällä korvalla aktivointiin ja työllistymiseen liittyviä kehittämistarpeita. Hankeyhteistyötä toteutettiin Tellu-pilotissa. Pilottiaikana aktivointitietoa vietiin osastonhoitajille ja työllistämiseen liittyvää tietoa muutamaan Parikkalassa olevaan yritykseen. Entistä tiiviimpi monitoimijainen yhteistyö tuo suunnitelmallisuutta myös alueen muulle kehittämiselle.
Nuorten kertaan osallistuivat paikallinen Etsivän nuorisotyön -tekijä Laptuote-säätiöltä, sosiaalityöntekijä ja kuntouttavan työtoiminnan ohjaaja. Viidestä nuoresta tavoitettiin kolme. Tavoitetut kolme ovat TYPasiakkuudessa. Nuorten kerta vahvisti käsitystä siitä, että Etsivän työn tekeminen on alueelle tärkeää. 5 Pilotista kerätty asiakas- ja työntekijäpalaute Pilotin tarkoituksena oli selvittää, miten asiakas suhtautuu lähelle tuotuun palveluun. Selvityksen tueksi haluttiin saada asiakkaalta palautetta palautelomakkeen avulla (liite 1.). Palautelomakkeen kysymysten laadinta perustui sanamuotoihin, luettavuuteen ja liikkuvien palvelujen kehittämiseen. Se, miten mukana olleet virkailijat kokivat pilotin ja siinä tehdyn asiakastyön, oli myös yksi pilotin olennaisimmista kysymyksistä. Pilotin lopussa haastateltiin pilottiin osallistuneet virkailijat/työntekijät (kysymyspohja-liite 2.). Mallun kehittämisen tueksi kerättiin kuntalaisilta palautetta tietoiskutoritapahtumissa 2.11. ja 30.11. (palautelomake-liite 3.). Tästä kerrotaan myöhemmin luvussa 5.3. 5.1 Tila oli jotenkin kodikkaampi ja tilanne leppoisa. Pilotin aikana Tellu-autoajalle saapuneita asiakkaita pyydettiin täyttämään palautelomake tapaamisen lopuksi. Lomakkeessa oli kyllä/ei-kysymyksiä ja avoimia kohtia. Neljää paikalla ollutta asiakasta lukuun ottamatta kaikki asiakkaat täyttivät lomaketta tai antoivat suullista palautetta. Paperilla vastauksia saatiin 30 asiakkaalta (palautelomake esiselvityksen liite 1.). Aluksi kysyttiin ajalle pääsemisestä, palvelupaikasta ja tapaamisen onnistumisesta. Vastauksissa esiin pistävää on se, että vain muutamaa vastaajaa lukuun ottamatta kaikki asioisivat mieluummin Tellu-autossa kuin kiinteässä toimipisteessä ja pääsisivät näin myös nykyistä helpommin ajanvaraukselle. Kolmen vastaajan mielestä palvelua tulisi antaa kiinteässä toimipaikassa, vaikka Tellussa asiointi olikin onnistunutta. Tellu-autossa toteutunut tapaaminen oli melkein kaikkien vastanneiden mielestä onnistunut, tosin vain harva perusteli miksi. Yksi perustelu oli, ettei tarvitse mennä etäämmäksi eli on hyvä, että palvelu tuodaan lähelle. 8 Lomakkeessa kysyttiin myös Tellu-kerralla saadusta tarpeellisesta tiedosta ja oman tilanteen edistymisestä. Muutaman vastaajan mukaan tarpeellista tietoa saatiin opiskeluun, työnhakuun ja ammatinvalintaan. Oman tilanteen edistämiseen oltiin myös tyytyväisiä. Oman tilanteen edistämisen perusteluissa mainittiin muun muassa työ- ja kuntoutusasioiden eteneminen ja jatkosuunnitelmien teko. Kysyttäessä millaisia palveluja maakuntaa kiertävässä autossa voitaisiin tarjota, annettiin muutamia vastausvaihtoehtoja, joista sai rastita useammankin niin halutessaan. Vaihtoehdot olivat hammaslääkäri, sosiaalityö/toimeentulotuki, TE-toimisto, velkaneuvonta, työpaikkojen esittely, sairaanhoitaja, TYP, mielenterveyspalvelut, kotitalousneuvonta, muuta, neuvola, Kela ja yritysten markkinointi. Palautteen perusteella tärkein lähelle tuotava palvelu on sosiaalityö/toimeentulotuki. Hyvänä kakkosena tulevat rinta rinnan sairaanhoitajan palvelu ja Kela. Ehkä yllättäen kolmanneksi toivotuin palvelu on TEtoimiston palvelujen kanssa työpaikkojen esittely. Työpaikkojen esittely päätettiin laittaa lomakkeeseen vaihtoehdoksi sillä perusteella, että Mallu-auton käyttötarkoitusta voitaisiin tulevaisuudessa laajentaa. On hyvin mahdollista, että Mallu Tellu-yhteistyö yhdistysten ja yksityissektorin kanssa olisi erityisen hyödyllistä, jos nämä voisivat joskus kiertää autossa mukana markkinoimassa itseään ja kertomassa toiminnastaan. Näin jaettu tieto saattaisi motivoida työtöntä aktivoitumaan ja kouluttautumaan.
TYP-palvelu ja hammaslääkäripalvelu saivat seuraavaksi eniten kannatusta. Edellisessä kappaleessa mainitut palvelut (sosiaalityö/toimeentulotuki, Kela ja TE-toimisto) ovat osa TYPtoimintaa, joten voitaneen todeta, että tärkeimmille palveluille on tarvetta ja moniammatillisesti palveluita tarjoaa TYP. Hajanaisia ääniä saivat velkaneuvonta, mielenterveyspalvelut ja neuvola. Vain yksi vastaajista nimesi muun palvelun parturin. 5.2 Piti välillä ihmetellä, tarvitseeko asiakas työllistyäkseen auton, polkupyörän vai saappaat Pilottiin osallistui yhteensä seitsemän viranomaistahon edustajaa, yksi etsivä (nuoriso)työntekijä Laptuotesäätiöltä ja Mallu-auton vakiokuljettaja. Virkailijoiden mielestä asiakkaat kokivat palvelun hyväksi. Tunnelma autossa oli tiivis jo pelkästään rajallisen asiakaspalvelutilan suhteen, mutta myös keskustelut olivat vapaampia ja vuolaampia kuin virastossa istuessa. Yksi asiakkaista totesikin istuvansa Tellussa melkein kuin kotisohvalla. Keskusteluympäristö oli rento ja virastoille ominainen steriiliys puuttui. Vaikka keskustelu oli avointa, joissain asioissa, kuten terveysasioissa, asiakas puhuisi mieluusti kahden kesken terveydenhoitajan tai päihdetyöntekijän kanssa. Tellu-pilotissa liikuttiin asiakkaan kotipaikkakunnalla ja oltiin niin sanotusti asiakkaan reviirillä, jolloin asiakas ei tuntenut tilannetta uhkaksi vaan keskusteli vapautuneesti ja luottamuksella. Muutama asiakas saattoi kaivata perusteluita autoasioinnille, mutta kerrottaessa pilotin tarkoituksesta tapaaminen onnistui. Kotipihakäynnit toivat pilottiin pientä vaihtelua ja olivat muutaman asiakkaan kohdalla perusteltuja. Koska Parikkalan pohjoispäässä välimatkat ovat pitkiä ja julkista liikennettä ei oikeastaan ole, virastoasiointiin joudutaan joskus varaamaan jopa koko päivä. Kaikilla ei ole autoa ja julkinen liikenne ei kulje koulukyytejä lukuun ottamatta: tämän takia Tellu-asiakkaista osa piti hyvänä sitä, että lähelle tultaessa asiointiin ei mene koko päivää. Huomionarvoista oli myös se, että osa asiakkaista elää hyvin omavaraista elämää maaseudulla ja on tilanteeseensa ja elämäänsä tyytyväinen. 9 Pilottiin osallistuneet viranomaistyöntekijät saivat työhönsä uudenlaista näkökulmaa työllistymisen esteistä: toimistossa istuessaan ei virkailijakaan voi konkreettisesti ymmärtää välimatkoja tai muita esteitä. Pilotissa asiat selkiytyivät. Työtavoissa tapahtui paikoin myös muutoksia: asiakasta tuli motivoitua eri tavoin kuin työhuoneessa ja keskustelut sujuivat useimmiten sulavasti. Virkailijapuhetta oli eräällä tavalla adaptoitava, samalla kun nähtiin ympäristön tarjoamat edellytykset asiakkaan työllistymiselle. Välillä joutui kärjistetysti jopa pohtimaan, edistyisikö asiakkaan tilanne pyörän, auton vai saappaiden hankkimisella. Kun mennään lähelle asiakasta ja toimitaan liikkuvassa työyksikössä, viranomaisen on asennoiduttava työhön hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Hänen on osattava sietää erilaisen työskentely-ympäristön mukana tuomat erityispiirteet kuten, ettei kaikkia papereita voi olla mukana, tietoliikenneyhteydet eivät välttämättä toimi ja sosiaalitilat ovat rajalliset. Nämä kaikki asiat vaikuttavat työotteeseen ja valmistautumiseen. Pilotissa virkailijoiden asenne oli kohdallaan. Etelä-Karjalan työvoiman palvelukeskuksella on toimintapaikat Lappeenrannassa, Imatralla ja Parikkalassa (Parikkalan yhteispalvelupiste). Pilotin aikana virkailijat oppivat tuntemaan työtovereitaan paremmin: sen mahdollisti tiivis tunnelma matkustaessa ja asiakastapaamisilla. Normaalitoiminnasta poikkeavat, uudenlaiset työparit, kuten esimerkiksi terveydenhoitaja ja päihdetyöntekijä, toimivat hyvin.
Moniammatillisuus toteutui, ja asiakkaan tilanteesta voitiin keskustella ennen ja jälkeen tapaamisen. Kokonaisuudessaan asiakkaat saapuivat ajoille erittäin hyvin. Käyttämättömiä aikoja oli vain kolme, ja niistäkin kahden poissaolon syy tiedettiin. 5.3 Malluhan liikkuu Mahdollisuuksia on monia! -tietoiskutapahtumalla tavoitettiin 2.11.2012 reilut 60 ihmistä ja 30.11.2012 hieman alle 20. Tapahtumista oli ilmoitus paikallislehdessä 1.11.2012 ja 29.11.2012. Parikkalassa 2.11.2012 pidetyn tietoiskun aikana kerrottiin Mallusta, muistiin liittyvistä asioista, hyvis.fisivustosta sekä Kelan palveluista. Suurin osa Mallu-kehittämispalautteen antajista ja keskustelijoista vastaili jollain tapaa esitettyihin kysymyksiin joko suullisesti tai niin, että vastaukset kirjattiin heidän puolestaan palautepohjaan. Rautjärven tietoiskupäivänä 30.11.2012 tavoitettiin alle 20 ihmistä. Huono ilma ( Anttimyrsky ) saattoi ajankohdan lisäksi osaltaan heikentää osallistujamäärää. Useimmat Parikkalan tietoiskupäivänä kyselyyn vastanneista asuivat muutaman kilometrin säteellä keskustasta, jolloin Mallu-auton tarjoamat palvelut eivät olleet tuttuja. Muutama koki, että Mallu voisi tulla tukemaan terveysaseman palveluja, koska ajan saaminen terveysasemalle vie välillä liian kauan. Osa vastaajista koki olevansa sen verran terveitä, etteivät tarvitse Mallu-auton palveluja. Mallua käyttäneet olivat palveluun tyytyväisiä: osa oli itse käynyt Mallussa ja osa ilmoitti vanhempiensa käyneen. Tietoa Mallu-autosta oli saatu lähinnä lehtien kautta. Useasti mainittiin myös televisio ja televisio-ohjelmat (mm. Ajankohtainen Kakkonen). Auton oli useasti nähty liikkuvan eri paikoissa. Terveysasemalta tietoa ei oltu saatu eikä ilmoitustaulumainoksiakaan ollut kukaan vastaajista huomannut. Yllä esitetyt asiat kävivät ilmi myös Rautjärven tietoiskukerralla kerätyissä palautteissa. Mallu-auton pysähdyspaikkaehdotelmia annettiin molemmissa tietoiskutapahtumissa. Liikkuvalle palvelulle on tarvetta sekä täydentävä palveluna että peruspalveluna syrjäkylille. Mallu-tietoa tulisi kuitenkin lisätä myös organisaation sisällä, sillä vastaajien mukaan terveysasemilta tietoa Mallusta ei saa. Mallun käytettävyyden kannalta aikatauluja tulisi jakaa koteihin erillisinä esitteinä, koska lehti-ilmoitukset saattavat jäädä huomaamatta. 10 6 Hieno kokemus ja vielä tätä pitää kehittää Näkyvyyttä pilotti sai Etelä-Saimaassa 22.10.2012 uutisella Tellu kurvaa työttömän pihaan ja Parikkalan- Rautjärven Sanomissa 15.10.2012 uutisella Mallu välillä Telluna. Tellu-auto tulee työttömien luo Parikkalan pohjoispäässä. Lisäksi liikkuviin palveluihin liittyvässä kommenttikirjoituksessa Kumipyöräinen terveyskeskus (ES 23.10.2012) mainittiin Tellu. Tietoa pilotista on jaettu erilaisissa yhteistyöyhteyksissä mm. pääkaupunkiseudulle ja Keski-Suomeen. Pilotti oli esille myös Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -esitteessä, joka laadittiin Mallusta. 6.1 Onnistumisia Uusista asioista kertyy aina monenlaisia huomioita, ja näin tapahtui myös Tellu-pilotissa. Moniammatillisuus on pitkäaikaistyöttömän palveluohjauksen kannalta erittäin tarpeellista. Asiakkaan tilannetta edesauttaa mahdollisimman laaja yhteistyötä tekevä verkosto ja moniammatillisen työskentelyn kautta kohdennetut, oikeaan osuvat palvelut. Kelan rooli työhallinnon ja sosiaalityön tukena on merkittävä.
Mallu-autossa on käytössä tietokone, jossa on Eksoten asiakastyössä tarvittavat ohjelmat ja ohjelmistot. Tellu-pilotissa tietoliikenneyhteydet toimivat ja muutamien asiakastietojärjestelmien käyttö onnistui (TYPPI, Effica). Ura- ja Oiwa-asiakastietojärjestelmiä ei erikseen pilottiin otettu. Virkailijat kokevat nyt ymmärtävänsä entistä paremmin maakunnan pohjoispään työllistymisen esteitä ja elämisenedellytyksiä. Suuremmat kokonaisuudet on helpompi ottaa huomioon, kun näkee, missä asiakas asuu ja miten liikkuminen onnistuu. Asiakaslähtöinen toiminta on mahdollista ja moniammatillisena erittäin tarpeellista. Moniammatillisuus toteutui pilotissa hyvin. Syrjäytymisvaarassa olevia ja hoidoista poispudonneita asiakkaita saatiin tavoitettua. Asiakkaiden ohjaus eteenpäin onnistui: saatiin esimerkiksi varattua aikoja mielenterveysyksikköön, lääkärin vastaanotoille ja laboratorioon. Ajanvaraus päihdetyöntekijälle onnistui Tellu-tapaamisen yhteydessä erityistiimi-ratkaisun ansiosta. Asiakkaille saatiin tarjottua ratkaisuja heidän tilanteeseensa. Luottamus asiakkaaseen saavutettiin: asiakas tulee varmemmin ajalle, kun tietää konkreettisesti kenen luo ja minne on tulossa. Asiakas koki olevansa luottamuksellisessa ja rennossa ympäristössä, osa jopa kuin kotisohvalla. Kyytiin pääsi lähellä asiakkaan kotia ja jopa kotipihassa. Moniammatillisuus tukee selkeästi käytännön tasolla virkailijoita heidän omassa työssään myös Tellu-autossa. Liikkuvassa palvelussa voidaan tukea toista työntekijää päätöksenteossa. Ajanvarauskutsut tavoittivat hyvin asiakkaat, ja muutaman kerran asiakas saatiin paikalle tarvittaessa aiemmin soittamalla, jos edellinen asiakaskäynti oli odotettua lyhyempi. Yhteistyö paikallistasolla on arvokasta: pilotissa esimerkkeinä paikallinen yhteistyö päihdetyöntekijän ja Etsivän työn tekijän kanssa. Liikkuva palvelu tuo vaihtelua työhön, työskentelymenetelmiin ja asiakkaan kohtaamiseen. Kaikki pilottiin osallistuneet innostuivat mahdollisuudesta tehdä liikkuvaa työtä ja voisivat tehdä sitä jatkossakin. Asiakkaiden sitoutuminen oli yllättävää ja onnistunutta: koko pilotin aikana vain kolme käyttämätöntä aikaa, joista kahden syy tiedetään. 11 Taulu 1. Onnistumiset Tellu-pilotissa
6.2 Toiminnan kehittämisen reunaehtoja Asiakkaiden kartoitus ja valinta annettiin pilotissa tehtäväksi työhallinnon virkailijalle, joka suunnitteli asiakastapaamiset siten, että asiakkaan terveystarkastuksen ajantasaisuus ja Kelan etuustilanne tarkastettiin. Lisäksi tarkempi reittisuunnittelu (aikataulutus ja mahdolliset kotipihapysäköinnit) oli hänen vastuullaan. Toiminnan kehittämisen kannalta tulisi huomioida seuraavana esiteltäviä reunaehtoja. Koordinointi ja aikataulutus Asiakaskoordinointi ja reititys asettivat haasteita. Asiakastietoja ei henkilötietosuojalain mukaisesti voida luovuttaa ulkopuolisille, joten tarkempi reitityssuunnitelma jäi TYP:in tehtäväksi. Ohjauskoordinaatio olisi voinut olla toimivampi, mikäli asiakkaiden suhteen olisi voitu harjoittaa suunnitelmallisuutta nykyistä enemmän. Myös Mallu-auton parkki vaikutti omalta osaltaan koordinointiin: autoa säilytetään Lappeenrannassa, joten aina jonkun oli lähdettävä Lappeenrannan suunnalta, mikäli Mallun vakiokuljettaja ei päässyt osallistumaan johonkin pilotti-kertaan. Aikataulutusta tulisi suunnitella hyvissä ajoin ennakkoon ja laatia mahdollisia varasuunnitelmia. Perustiimi erityistiimi-malli toimi Tellu-pilotissa hyvin. Perustiimiä voisivat täydentää tarvittaessa esimerkiksi terveydenhoitaja tai ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija. Mahdollista jatkoa ajatellen asiakkaan palveluun tarvitaan myös Ura- ja Oiwa-yhteydet, joiden tulisi toimia Tellu-autossa. Asiakasvalinta tulisi suunnitella tarkasti, sillä kaikki TYP-asiakkaat eivät tarvitse liikkuvaa palvelua. Asiakkaan aktivoimiseksi palvelun vieminen pihaan ei ole välttämättä hyväksi, koska tällä tavoin asiakkaalla ei saata olla mitään syytä lähteä kotoaan. Luokse mentävien asiakkaiden valintaan on siten syytä kiinnittää huomiota. Varatun tapaamisajan kestoa on syytä tarkentaa asiakaskohtaisesti. 12 Autolla-ajo Pilottiaikana voitiin käyttää Mallu-auton omaa kuljettajaa muutamaa kertaa lukuun ottamatta. Mallukuljettaja tunsi alueen hyvin ja tiesi myös, missä kohtaa tietoliikenneyhteydet tulisivat toimimaan. Hän ei voinut olla asiakastilanteessa läsnä, mutta teki tuolloin muita töitä. Oma kuljettaja löytyi TYP:istä tarvittaessa, jolloin kuljettaja pystyi olemaan asiakastilanteessa mukana. Mikäli Mallu-autoa ajoi joku muu kuin sen varsinainen omakuljettaja, allekirjoitettiin autonluovutuksesta luovutuslupa-asiakirja. Asiakirjapohjaa voitaneen hyödyntää tulevaisuudessa, mikäli muita halukkaita Mallu-autonkäyttäjiä ilmaantuu lisää. Mallu-kierroksella asiakkaat odottavat vuoroaan usein pysähdyspaikan kylätoimijan tiloissa. Tellu-pilotissa parkkialuepysäköinti toimi, koska asiakkaat eivät joutuneet jonottamaan vuoroaan. Lähelle tuotu palvelu ei tosin ollut tarpeellinen sen asiakkaan kohdalla, joka kaartoi omalla autollaan Tellun viereen ja astui sinne palveltavaksi. Neljän asiakkaan kotipihalla käytiin asiakkaan luvalla: kotipihakäynnin perusteena oli se, että asiakkaan liikkuminen esimerkiksi palvelukeskuksen pysäköintialueelle olisi ollut turhan haasteellista. Toki kerran pihakäyntikään ei ollut tarkoituksenmukainen, kun pihalla oli oma auto parkissa.
Yhteen vastuuhenkilöön kohdennettu järjestely on haavoittuvainen: poissaolot tms. edellyttävät sijaisjärjestelyjä ja aiempaa enemmän suunnitelmallisuutta. Virkailijoiden välisessä tiedonkulussa on kehittämistä (tiedonkulkuun saattoi vaikuttaa osaltaan myös virkailijoiden sijainti eri toimipaikoissa). Asiakasaikaa voitaisiin lyhentää ja siten ottaa vastaan useampi asiakas (pilotissa tavattiin yleensä neljä asiakasta/kerta). Muutama asiakas tuli Tellun viereen omalla autollaan, mikä ei ollut tarkoituksenmukaista. TYP-asiakastietoihin tulisikin päivittää ajokortti- ja autotiedot. Jos asiakas on syrjäytymässä kokonaan tai jos työllistyminen ei ole realistinen tavoite, asiakas ei saavu sovituille ajoille tai liikkumisen fyysiset ja psyykkiset esteet ovat suuret, palvelun vieminen asiakkaan luo on kannatettavaa ja tärkeää. Asiakkaan tilanne vaikuttaa tällöin myös liikkuvan palvelun työntekijäkokoonpanoon. Nuorten Tellu-kerta 23.11. ei kokoonpanovajauksesta johtuen täysin onnistunut. Yksi kadonnut nuori ei tullut ajalle. Asiakkaita tulisi tavata pilottialuetta laajemmalla alueella, jolloin palveltavaksi tulisi useampi lähelle tuotavaa palvelua tarvitseva asiakas. 13 Taulu 2. Tellu-pilotissa tehtyjä huomioita 7 Liikkuva palvelu mahdollistaa moniammatillisen TYP-työskentelyn Asiakkaan kohtaaminen ja motivointi voivat onnistua uudenlaisin tavoin liikkuvassa palvelussa. Oikeat asiakasvalinnat ja henkilöstökokoonpano mahdollistavat vaikuttavan toiminnan. Paikkakunnan tunteminen on ensiarvoisen tärkeää: pilotissa paikallistuntemusta toivat asiakastuntemuksen osalta sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä ja etsivän työntekijä sekä liikkuvuuden osalta Mallu-kuljettaja. Liikkuva palvelu tavoittaa ne ihmiset, jotka eivät pääse helposti keskustaan asioimaan. Syynä voivat olla esimerkiksi huonot liikenneyhteydet tai asiakkaan henkilökohtainen tilanne, jolloin on parempi mennä lähemmäs asiakasta kuin pyytää häntä tulemaan kauemmas. Liikkuvalla palvelulla päästään vaikeasti työllistyvien tai hankalassa tilanteessa olevien asiakkaiden luokse paremmin. Työssäkäyntialue on 80 km kotipaikkakunnalta, joten lainsäädännöllisestä näkökulmasta tarkasteltuna voidaan olettaa, että työhön kykenevä työtön lähtee töihin asuinalueensa ulkopuolelle, mikäli töitä ei lähistöltä löydy. Liikkuvaa palvelua ei ole syytä viedä kotiovelle silloin, kun työllistyminen on periaatteessa mahdollista esimerkiksi auton hankkimisella tai muuttamalla toiselle paikkakunnalle.
Moniammatillisuus sopii hyvin liikkuvaan palveluun. Asiakkaan tilanteeseen päästään pureutumaan monen asiantuntijan voimin keskustelevassa ja epävirallisessa ilmapiirissä. Ajanvaraus onnistui autossa suoraan esimerkiksi päihdetyöntekijälle, koska tämä oli Tellussa mukana. Työntekijän tuttuus alentaa kynnystä asioinnille ja ajanvaraukselle saapumiseen, sillä asiakas tietää jo ennakkoon, kenen luo on menossa. Kustannukset Pilotti mahdollistui Kaakkois-Suomen Ely-keskuksen myöntämällä Maaseuturahaston tuella osana Eksoten Mallu kylillä 2-hanketta. Mallu-auto oli käytettävissä kuljettajan kera ilman erillistä korvausta. Liikkuvan palvelutoiminnan taloudellisia reunaehtoja tarkasteltaessa kuluja syntyy a) henkilöstöstä (palkat, työaika ja liikkuvan työn lisät, jollei niitä ole huomioitu palkassa), b) kulkuvälineestä (ostohinta tai vuokra, auton säilytyspaikka, polttoaine, huollot, vakuutukset ja varusteet) ja c) muista työnteon välineistä (tietokoneet, tietoliikenneyhteydet, muut työskentelyvälineet). Yksinkertaisinta lienee liisata auto kilpailuttamalla tarjoajat ja ottaa kyytiin liikkuvaan työhön innostuneet työntekijät, sopivat työskentelyvälineet ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Mallu-auton tämänvuotiset kustannukset ovat arvioidusti hieman yli 100 000 euroa. Mikäli liikkuva palvelu olisi osa työvoiman palvelukeskuksen toimintaa, Tellun kustannusarviossa tulisi huomioida Eksoten, TEtoimiston ja Kelan synnyttämät kulut (kunkin tahon henkilöstökulut, työvälineet jne.). Liikkuvan palvelun laskelmia tehtäessä huomioidaan poisjäävät kiinteän toimipisteen vuokra- ja/tai ylläpitokulut sekä henkilöstön liikkumisesta aiheutuneet muut kulut. 8 Päätelmät ja jatko Mallu-auto on tuttu näky maakunnan pohjoispäässä. Ihmiset tervehtivät Mallu-autoa ympäri pitäjän: auto on tunnettu ja Mallu-palvelu toivottu. Pilotin aikana muutamat iäkkäämmät kuntalaiset olisivat mieluusti asioineet autossa, mutta koska kyse oli Tellusta eikä Mallusta, asiointi ei tuolla kertaa onnistunut. 14 Liikkuvien palvelujen kehittäminen on mahdollista, sillä Tellu-pilotti ja vakiintuva Mallu-toiminta luovat hyvää pohjaa terveyserojen kaventamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Eksote saa uuden Mallu-auton kevättalvella 2013. Uusi auto on räätälöity siten, että se toimii myös hammas-malluna. Koska kyseessä on hieman nykyistä Mallu-matkailuautoa suurempi auto, sitä ajetaan C-kortilla. Vielä on ratkaisematta se, mikä nykyisen Mallu-auton tulevaisuus on, sillä muun muassa yhdistystoimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa auton yhteiskäyttöön. Jalkautuminen on nykypäivää. Erilaista otetta tarvitaan etenkin moniammatilliseen ja haastavaan työhön. Uudenlainen (työ)ympäristö motivoi työntekijää asiakastyössä ja antaa asiakkaalle mahdollisuuden olla vapautuneempi kuin virastossa. Liikkuvan palvelun vaikuttavuus korostuu moniammatillisessa palvelussa, jossa asiakas saa samalla kertaa useampaa palvelua. Osana liikkuvaa palvelun toimintamallia voitaisiin esitellä myös työpaikkoja, joka pilotissa kerätyn asiakaspalautteen mukaan on toivottu palveluvaihtoehto. Monipalveluauton luominen esimerkiksi teknisten seikkojen osalta ei ole este liikkuvien palvelujen tuottamiselle. Tulevaisuudessa etäyhteydet mahdollistavat nykyistä paremmin yhteydenoton toiseen virkailijaan, jolloin asiakkaan tilanteen selvittely onnistuu kokonaisvaltaisesti esimerkiksi Tellu-käynnin yhteydessä. Autossa voisi olla asiakaspääte, jolla asiakkaan olisi mahdollista hoitaa asioitaan sähköisesti.
Samalla asiakas voisi halutessaan tulostaa tai kopioida esimerkiksi kuntoutumiseen tai työnhakuun liittyviä asiakirjoja. Asiakkaat suhtautuivat lähelle tuotuun palveluun hyvin ja olivat saamaansa palveluun tyytyväisiä. Ajanvaraukset olivat onnistuneita siinäkin määrin, että asiakkaat saapuivat ajanvarauksille erittäin hyvin, muutamaa poissaoloa lukuun ottamatta. Se, motivoiko liikkuva, lähelle tuotu palvelu, asiakasta eteenpäin, jää nähtäväksi. Moniammatillisuus korostui asiakastyössä ja työntekijöiden kesken. Itse koetut ja nähdyt liikkumisen, aktivoitumisen ja työllistymisen esteet ja vaikutteet tulivat esille käytännön työssä. Rento tunnelma mahdollisti asiakkaan palvelun ja keskustelut onnistuivat hyvin. Asiakasvalintaan ja suunnitelmallisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Toiminnan reunaehtoja ovat aiemmissa luvuissa esitetyn mukaisesti perusteltu asiakasvalinta ja siihen osuva, onnistunut kokoonpano sekä reittivalinta yhdistettynä ajankäytön tehokkuuteen. Asiakkaan aktivoitumisen ja työllistymisen yhtenä edellytyksenä ovat toimivat julkiset liikenneyhteydet. Rajalliset kulkuyhteydet huomioidaan jo nyt TYP-aikavarauksissa Parikkalassa, sillä tapaamiset pyritään toteuttamaan julkisten kulkuvälineiden/yhteiskuljetusten aikataulujen mukaan. Kunnan rooli kyyditysten ja kuljetusten järjestäjänä on avainasemassa. Millaisia avauksia kunnilta voidaan olettaa ja toivoa? Mitä resurssit mahdollistavat? Tellu-pilotin myötä työvoiman palvelukeskuksessa voidaan pohtia, onko liikkuvilla, lähelle tuotavilla palveluilla rooli TYP-toiminnassa, ja mikäli on, millainen tuo rooli olisi. Mikäli liikkuvaa palvelua tuotettaisiin työvoiman palvelukeskuksessa, tulisi pohtia, millaista yhteistyötä Eksoten kanssa tehtäisiin ja millaisella kalustolla palvelua vietäisiin ympäristökuntiin. 15 Mikäli liikkuva palvelu olisi osa TYP-työtä, asiakkaita voitaisiin tavata ilman erillistä segmentointia normaalisti alkukartoituksesta aktivointisuunnitelmien tekoon, ohjata oikeaan suuntaan ja palvelujen piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan ammattitaitoa voitaisiin hyödyntää paremmin ja esimerkiksi työtoimintapaikkoihin tehtäviä käyntejä voitaisiin lisätä liikkuvan palvelun myötä entisestään. Asiakkaalle tulisi tehdä entistä pidempikestoisia ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmia, jolloin Tellu-kokoonpanossa olisi mukana myös kuntoutuksen asiantuntijoita. Lisäarvoa pilottiin olisi tuonut lääkäri. Lääkärin osallistumista pilottiin selvitettiin, sillä Lappeenrannassa terveydenhuollon panostus työvoiman palvelukeskuksessa on merkittävää (terveyskeskuslääkäri käy kerran viikossa tapaamassa TYP-asiakkaita). Maakunnan pohjoispään lääkäritilanne on kuitenkin sellainen, ettei ketään voitu tänä syksynä irrottaa pilottiin mukaan. Asia jäi kuitenkin vielä pohdintaan tulevaisuuden varalle. Pilotin sivutuotteena syntyi ajatuksia aktivointiin ja työllistymiseen. Jatkossa voitaisiin maakuntaan perustaa esimerkiksi lisää elämänhallintaan liittyviä ryhmiä. Syrjäytymisen ehkäisyä tukevana toimintana pitäisi olla tarjolla ruuanlaittoryhmiä ja ns. äijäryhmiä yksin tai äitinsä kanssa asuville miehille (kuten Parikkalassa jo on). Kuntouttavan työtoiminnan kehittämisen kannalta toimintapaikkoja tulisi lisätä ja yhteiskuljetusmahdollisuuttakin pohtia. Asiakaskunnan kartoitusta tarvitaan jatkossakin: esimerkiksi TE-toimiston tulisi kartoittaa eläkeselvittelyn tarpeessa olevat asiakkaansa ja ohjata heitä eteenpäin. Toisaalta taas olisi nykyistä vaikuttavampaa, jos
työvoiman palvelukeskukseen voitaisiin ohjata asiakkaita entistä varhaisemmassa vaiheessa, jolloin asiakkaan auttamiseksi ja polutuksen onnistumiseksi työvälinevalikoima säilyisi nykyistä laajempana. Liikkuvilla palveluilla on moniammatillinen ja varhaisen puuttumisen mahdollistava rooli liikkuvilla palveluilla osallistutaan myös terveyserojen kaventamiseen. Etenkin harvaan asutulla alueella liikkuvat palvelut tulevat tarpeeseen, joskin niiden kustannustehokkuutta tulee arvioida yksityiskohtaisesti niin laadullisesti kuin määrällisestikin. 16
Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI 16669 LIITE 1. PILOTIN ASIAKASPALAUTE Pyydämme vastaustasi alla oleviin kysymyksiin, saamme näin kehitettyä liikkuvia palveluja. Voit vastata nimettömänä. Pääsisitkö helpommin tulemaan ajanvaraukselle, jos työvoiman palvelukeskuksen palvelut tuotaisiin omalle paikkakunnallesi/kotisi lähelle? KYLLÄ EN Keskustelisitko työnhakuun ja kuntoutukseen liittyvistä asioista mieluummin kotipaikkakunnallesi saapuvassa Tellu-autossa vai vakituisessa toimitilassa? TELLU-AUTOSSA VAKITUISESSA TOIMITILASSA Oliko tämänpäiväinen Tellu-autossa pidetty tapaaminen onnistunut? KYLLÄ EI Miksi? Mistä asiasta koet tällä kertaa saaneesi tarpeellista tietoa? Oletko tyytyväinen oman tilanteesi edistämiseen? KYLLÄ EN Miksi? Millaisia palveluja maakuntaa kiertävässä autossa voitaisiin mielestäsi tarjota? HAMMASLÄÄKÄRI SAIRAANHOITAJA NEUVOLA SOSIAALITYÖ/TOIMEENTULOTUKI TYP KELA TE-TOIMISTO (TYÖKKÄRI) MIELENTERVEYSPALVELUT VELKANEUVONTA KOTITALOUSNEUVONTA YRITYSTEN MARKKINOINTI TYÖPAIKKOJEN ESITTELY MUUTA, MITÄ Haluan vielä sanoa: KIITOS PALAUTTEESTASI!
Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI 16669 LIITE 2. TYÖNTEKIJÖIDEN HAASTATTELUPOHJA 1. Osallistumiskerrat? 2. Kumpaa kannatat: kiinteää vai liikkuvaa palvelua? Miksi? 3. Miltä pilottiin osallistuminen tuntui? 4. Oliko Mallu-auto sopiva asiakaspalveluun? Jos ei, mitä siitä tulisi muuttaa? 5. Miten asiakkaat mielestäsi suhtautuivat palveluun? 6. Saiko Mallu-Tellu mielestäsi näkyvyyttä seudulla? Miten? 7. Mikä pilotissa onnistui? 8. Mikä vaatii vielä kehittämistä ja pohdintaa? 9. Ymmärsitkö asiakasta paremmin? 10. Saitko asiakkaaseen paremmin kontaktin? 11. Saitko uusia ideoita omaan työhösi sovellettavaksi? 12. Voisitko toimia osana nykytyötäsi liikkuvassa palvelussa? 13. Voisitko Tellu olla osa TYP:in toimintamallia? Millä ehdoin? 14. Mikä on pilotin tärkein anti sinulle ja asiakkaalle? 15. Tietoiskutapahtumat 2.11.2012 ja 30.11.2012: Mitä hyvää koet saaneesi tapahtumasta (jos siihen osallistuit)?
Mallu kylillä 2 TELLU-PILOTTI 16669 LIITE 3. TIETOISKUTAPAHTUMIEN ASIAKASPALAUTE Pyydämme vastaustasi alla oleviin kysymyksiin, saamme näin kehitettyä liikkuvia palveluja. Voit vastata nimettömänä. 1. Olen saanut tietoa Mallu-auton toiminnasta: terveysasemalta lehti-ilmoituksesta ilmoitustaululta sukulaisilta tai ystäviltä muualta, mistä? En ole saanut tietoa mistään. 2. Oletko käynyt Mallu-autossa terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolla? KYLLÄ EN 3. Jos et, miksi? 4. Missä päin kuntaa Mallu-auton pitäisi mielestäsi pysähtyä, jotta voisit käyttää sen tarjoamia terveydenhoito- ja sairaanhoitopalveluja? KIITOS PALAUTTEESTASI!