Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Transkriptio

1 Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

2 Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui ja mitä pitäisi tehdä toisin. Arviointi perustui kyselyihin ja haastatteluihin, jossa vastaajina olivat työllistetyt, toteuttajat eli työvoimatalon ja työnhakuklubin toimihenkilöt ja sidosryhmät: TE-toimisto, Paltamon kunta, Paltamon Kela, Paltamon yrittäjät, ay-liike ja MTK, Kainuun maakuntahallinto, läänintaso ja ministeriöt, joista kaksi viimeksi mainittua eivät vastanneet.

3 Aineisto Lomakekysely vuoden 2009 lopussa vastaajina sidosryhmät, toimihenkilöt ja työllistetyt Tulokset ovat ensimmäisessä osaraportissa Haastattelut keväällä 2012 vastaajina toimihenkilöt sekä te-toimiston virkailijat ja sosiaalityöntekijä sekä lomakekysely keväällä 2012 vastaajina sidosryhmät Raportti on netissä ja painettuna Työllistettyjen lomakekysely syksyllä 2012 Raportti on netissä

4 Keskeisin tulos Kaikkien arvioivien ryhmien vastausten mukaan kokeiluun työllistyminen on synnyttänyt sosiaalisia suhteita ja säännöllistä elämänrytmiä työhön lähtemisen ja työssäkäynnin kulttuuria työkunnon ylläpitoa ja itseluottamusta tukea elämänhallinnalle, työelämään pääsylle ja opintoihin lähtemiselle.

5 Terveys Työllistettyjen terveysongelmien ratkominen osoittautui tärkeäksi. TE-keskuksen työnhakijoiden joukosta saatiin seulottua ja ohjattua sairauslomaa tai kuntoutusta tarvitsevia työnhakijoita muihin toimenpiteisiin. Kuntoutusohjaajien kokonaisvaltaiset selvitykset asiakkaittensa elämäntilanteista osoittautuivat tärkeiksi.

6 Työnhakuklubi ja työvoimatalon palvelut Suhtautuminen työllistämistä edeltävään työnhakuklubiin oli lähes yksinomaan hyvin myönteinen. Vastaukset antavat tukea ajatukselle, että työnhakuklubi oli yksi hankkeen innovaatioista. Työvoimatalon palveluja käyttäneiden kokemukset palveluista ja työvoimasta oli hyvä: laatu on ollut hyvä ja neuvokkuutta on työntekijöillä riittänyt.

7 Keskeisimmät ongelmat Eniten huolta herätti taloon luotavien ja talon ulkopuolelta hankkeeseen saatavien työtehtävien riittävyys ja mielekkyys. Ilmeni myös talon juuttumista. Esimerkiksi Kajaaniin työhön lähteminen koettiin usein vaikeaksi. Nuorten osalta palkkauksen arveltiin kannustavan talolla pysyttelemiseen, sillä talolta saatu palkka on tuntuvasti korkeampi kuin esimerkiksi opiskelijana saatavat tulot. Toinen keskeinen huoli koski työhönvalmennuksen ja ohjauksen osaamisen ja määrän riittävyyttä. Tehtävä on vaativa.

8 Lisää ongelmia Päihdeongelmat olivat tuntuvia ja myös huumeiden käyttö puhutti vastaajia. Rokulipäivät olivat yksi syy toimeentulotuen hakemiseen ja johtivat myös toimeentulotuen vähentämisiin. Palkanmääräytymisessä koettiin epäoikeudenmukaisuutta, koska se ei määräytynyt pelkästään työtehtävien mukaan vaan siihen vaikutti aiempi toimeentuloturva. Kokeilun aiheuttamat kilpailun vääristymät aiheuttivat jonkin verran keskustelua ja joistakin hyviksi koetuista työmuodoista luopumista.

9 Työllistämispolitiikkaa Kokeilu sisälsi työllistämispolitiikan kunnallistamista yksilö- ja aluelähtöisten mahdollisuuksien lisäämistä työllistämisen toimenpidevalikoimassa askeleen kohti yhden luukun periaatetta. Näkökohdat nousivat esille haastatteluissa ja kyselyissä, mutta vahvemmin esiteltäessä kokeilua kuntien ja työvoimahallinnon toimijoille Valiteltiin oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuden puutetta ja pohdittiin kuntouttavan työtoiminnan käyttöä.

10 Lisää työvoimapolitiikkaa Työllistettyjä kannustettiin hankkimaan itselleen työtä työvoimatalon osoittamien työtehtävien lisäksi. Mahdollisuutta käytettiin hyväksi ja menettely nähtiin vastauksissa erityisen hyvänä. Joidenkin lisäpäiväläisten arveltiin muuttaneen kirjojaan muihin kuntiin kokeilun vuoksi. Joidenkin nuorien arveltiin muuttaneen Paltamoon työllistyäkseen.

11 Välityömarkkinat? Ristiriitaisia käsityksiä synnyttänyt ongelma oli kokeilun työpaikkojen pysyvyys. Toisaalta nähtiin, että työvoimatalon ei pidä olla pysyvä työpaikka, vaan tie avoimille työmarkkinoille. Toisaalta nähtiin, että osa kokeiluun työllistyneistä ei tule työllistymään avoimille työmarkkinoille ja heitä varten olisi hyvä luoda pysyvät välityömarkkinat eli pysyvää työpajamuotoista toimintaa ja mahdollisesti sosiaalisia yrityksiä.

12 Vapaaehtoisuus? Paltamo-malliin osallistumisen oli tarkoitus olla vapaaehtoista. Tämä ei toteutunut. Erityisesti työllistettyjen mutta myös toimihenkilöiden ja sidosryhmien piirissä esiintyi tukea malliin työllistymisen vapaaehtoisuudelle. Asia on mutkikas. Niin kauan kuin kieltäytymisistä annetaan karensseja, vapaaehtoisuus on kyseenalaista. Jos annetaan mahdollisuus kieltäytyä työllistymästä kokeiluun, saattaa kuitenkin saada karenssin kieltäytyessä seuraavasta työtarjouksesta. Se vähentää kokeiluun tulon vapaaehtoisuutta.

13 Kokonaisarvio ja jatkamisen muodot Valtaosa vastaajista piti Paltamo-mallia yleisesti ottaen kannatettavana ja sen jatkamista tärkeänä. Kannatusta sai vain nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä työllistävä malli. Moni jättäisi ansiosidonnaista päivärahaa saavat mallin ulkopuolelle. Eri ryhmille voisi olla omat hankkeensa tai väylänsä. Toisaalta pidettiin hyvänä eri ryhmien mukana oloa. Se mahdollistaa esimerkiksi mestari-kisälli-suhteet.

14 Lisätietoja: Riitta-Liisa Kokko, Pirjo-Liisa Kotiranta (toim.). Työllisyys, terveys ja hyvinvointi. Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus I osaraportti Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Avauksia 17/2010. Helsinki Tellervo Nenonen, Jouko Kajanoja. Paltamon Työtä Kaikille-kokeilun prosesseja, haasteita ja onnistumisia Työllisyys, terveys ja hyvinvointi Paltamon työllistämismallin arviointitutkimus Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 74/2012. Helsinki I Kajanoja, Jouko. Työllistettyjen käsityksiä Paltamon työllistämiskokeilusta