7. MAKSA JA MUNUAISET
7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja
SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon
RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ VATSAKALVOPOIMU PORTTILASKIMO JA MAKSAVALTIMO SEKÄ SAPPITIEHYET MAKSAPORTIN KAUTTA Maksalaskimot maksan yläosassa maksalaskimo alaonttolaskimo porttilaskimo maksavaltimo
SISÄOSA KOOSTUU MAKSAKUDOKSESTA, VERISUONISTA JA SAPPITIEHYISTÄ Maksalaskimon haara (keskuslaskimo) maksasoluja sappitiehyt Porttilaskimon haara Maksavaltimon haara
TEHTÄVÄT: (S.57) SÄÄTELEE 1. VEREN SOKERIPITOISUUTTA LUOVUTTAA VEREEN TARVITTAESSA GLUKOOSIA (muulloin varastoi sitä ja muuttaa glykogeeniksi) 2. VEREN AMINOHAPPOPITOISUUTTA (muuttaa aminohappoja glukoosiksi ja ureaksi)
VALMISTAA GLUKOOSIA (maitohaposta ja aminohapoista) KOLESTEROLIA SAPPINESTETTÄ PLASMAN PROTEIINEJA (esim. fibrinogeeni) VARASTOI GLYKOGEENIA VITAMIINEJA (A, B12, K ja D) ja rautaa HAITALLISIA AINEITA (raskasmetallit, PCB)
HAJOTTAA AMINOHAPPOJA UREA (virtsaan!) ALKOHOLIA asetaldehydi etikkahappo (kulkeutuu muualle kehoon hajotakseen hiilidioksidiksi ja vedeksi lähinnä lihaksissa by Alko). MYRKKYJÄ BAKTEEREJA HEMOGLOBIINIA bilirubiinia (perna ja imukudokset hajottavat punasolut by Doudecim! Ja maksa siirtää edelleen) sappinesteeseen ulosteeseen
plasman proteiineja (albumiini, fibrinogeeni ym) A, B12, D ja K - vitamiineja VARASTOI rautaa glykogeenia sappinestettä (glykogeenistä, aminohapoista ja maitohaposta), glukoosia VALMISTAA kolesterolia lipoproteiineja ketoneja (rasvahapoista) Aminohappoja ureaa lääkeaineita alkoholia HAJOTTAA insuliinia ja glukagonia verta MUOKKAA /SÄÄTELEE hemoglobiinia ja myoglobiinia tyroksiinia osaltaan veren sokeripitoisuuta bilirubiini
7.2. Munuaiset Elimistön suodattimet
SIJAINTI VATSAONTELON TAKASEINÄMÄSSÄ MAHALAUKUN ALAOSAN TASALLA PAVUNMUOTOISET, SUUNNILLEEN NYRKIN KOKOISET (12 x 6 cm)
Nimeä numeroidut osat
RAKENNE ULOINNA KUORIKERROS SISEMPÄNÄ YDINKERROS KOVERALLA PUOLELLA MUNUAISALLAS JA SIIHEN YHTYVÄ MUNUAISPORTTI
Kuorikerroksessa (2) tapahtuu suodatus, munuaisytimen (1) munuaistiehyistä tapahtuu takaisinimeytymistä verenkiertoon
TOIMINTA: VIRTSANERITYS PUHDISTAVAT REILUN LITRAN VERTA MINUUTISSA PUHDISTUS TAPAHTUU NEFRONEISSA SUONIKERÄSISTÄ PURISTUU ALKUVIRTSAA Vettä, sokeria, suoloja ja virtsa-ainetta KOTELOIHIN 180 L/VRK http://www.biologymad.com/resource s/kidney.swf
MUNUAISTIEHYESSÄ KÄYTTÖKELPOISET AINEET (esim. glukoosi, aminohapot, vesi, suolot) SIIRTYVÄT AKTIIVISEN KULJETUKSEN AVULLA TAI PASIIVISESTI TAKAISIN VERENKIERTOON TIEHYEN LOPUOSAAN SIIRTYY VETYIONEJA VEREN ph:n säätely http://www.biologymad.com/resou rces/kidney.swf
ADH hormoni Kokoojaputkissa vettä imeytyy takaisin kudoksiin ja vereen virtsa väkevöityy VIRTSA KULKEUTUU KOKOOJAPUTKEA PITKIN MUNUAISALTAASEEN
VIRTSA (ureaa, virtsahappoa, kreatiniini suoloja ja vettä) KULKEUTUU MUNUAISISTA VIRTSANJOHTIMEEN JA VIRTSARAKKOON (1,5 l / vrk)
ADH virtsan eritystä säätelee ADH (antidiureettinen hormoni), jota hypotalamus tuottaa ja aivolisäke varastoi ja erittää (Bios s. 101) lisää veden takaisinottoa virtsa väkevää ADH:n määrää vähentävät esim. kahvi, alkoholi, koivunlehtitee
TOIMINTA: HORMONI- ja ENTSYYMIERITYS EPO PUNASOLUTUOTANTO KIIHTYY KALSITRIOLI (D-vitamiinin johdannainen) HELPOTTAA KALSIUMIN IMEYTYMISTÄ RENIINI (entsyymi) JANO + VERENPAINE NOUSEE
A B C D MITÄ AINEITA, KUINKA PALJON?
Munuaisten tehtävät POISTAVAT VIRTSAHAPPOA, joka syntyy nukleiinihapoista UREAA, syntyy aminohapoista KREATINIINIA, syntyy SUOLOJA kreatiinifosfaatista lihaksissa LÄÄKEAINEITA SÄÄTELEE VESITASAPAINOA HAPPO- EMÄSTASAPAINOA EPOA ERITTÄVÄT HORMONEJA RENIINI nostaa verenpainetta AKTIVOIVAT D-VITAMIINIA