Kaupunkiseutujen kehittäminen - Keskustabarometri suunnittelun tueksi case Tampereen kaupunkiseutu SKTY 17.5.2013 MAIJA KRANKKA
2 LAHTI 1.2.2013 Kehittämisen mittaaminen ja ohjaus Keskusta-alueiden toimintojen, elinvoimaisuuden ja viihtyisyyden kehittäminen on yksi keskeisiä tavoitteita useilla suomalaisilla kaupunkiseuduilla. Keskustojen eri toimintojen ja ominaisuuksien kehittymisen seuraamiseen on kaivattu helposti toistettavaa, luotettavaa ja suhteellisen edullista työkalua.
3 LAHTI 1.2.2013 Tampereen kaupunkiseudun Rakennemallissa 2030 keskustojen kehittäminen määriteltiin keskeiseksi seudullisen maankäytön tavoitteeksi. Tavoitteen mukaisesti kaupunkiseudun kunnille kehitettiin yhteneväinen, eri kokoisten kuntakeskustojen ja alakeskusten seurantamittaristo.
Mittariston tavoitteet Kaupunkiseudun keskustojen seurantamittaristo eli keskustabarometri palvelee seudun keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden arvioimista ja kehittämistä. Barometri on selkeä ja yhteneväinen työkalu seudun suunnittelun tueksi Menetelmän tulee olla toistettava ja tulosten vertailtavia.
6 LAHTI 1.2.2013 Kehitetyssä keskustabarometrissa voidaan hyödyntää - olemassa olevaa paikkatietopohjaista tilastoaineistoa (YKR) - kuntien itse keräämää mitattua aineistoa - kaupallisesta kehittymisestä kerättyä aineistoa - Kokemusperäisestä kysely- ja haastatteluaineistoa
Toteutus ja menetelmät Keskustoista laskettiin määrällisiä mittareita YKR*-aineistoista ja kuntien itse tuottamista aineistoista. Kaupan mittareita laskettiin tilastokeskuksen ja kuntien tilastoaineistoista, joita täydennettiin Tampereen kaupunkiseudun palveluverkkotutkimus tiedoilla sekä asukaskyselyn tuloksilla. Kokemusperäistä tutkimusaineistoa kerättiin karttapohjaisella asukaskyselyllä ja sitä täydentävillä asiantuntijoiden haastatteluilla. Asiantuntijoina haastateltiin kunkin kunnan teknisiä toimijoita (mm. maankäytön asiantuntijoita), luottamushenkilöitä sekä yrittäjien edustajia. Keskustojen nykytilaa analysoitiin kerättyjen mittareiden ja asukaskyselyistä sekä asiantuntijahaastatteluista saatujen tulosten avulla. * YKR = yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä, ympäristöhallinnon tietojärjestelmä.
Mittaristot Määrällinen mittaristo on valittu kuvaamaan monipuolisesti asumista, liikennettä, palveluita, elinkeinoja ja muuta ympäristöä. Määrällisten mittareiden tulokset riippuvat valituista keskustarajauksista ja vuosista. YKR-tiedot ovat koska tahansa päivitettävissä esim. uuden rajauksen mukaisiksi kaikilta lasketuilta vuosilta. Jos uusia ruutuja otetaan mukaan, voidaan uudet ruututiedot lisätä aiemmin laskettuihin tietoihin. Kuntien tuottamista mittareista saadaan vertailutietoa vain sitä mukaa kuin niitä päivitetään ja suunnittelutilanne muuttuu. Mittaristot auttavat tunnistamaan keskustan rakenteen puutteet ja toimii tavoiteasetannan seurannan tukena.
YKR-mittarit Keskusta-alueen rakenne keskusta-alueen pinta-ala ha (250 m ruutukoko) keskustan rakennusten lukumäärä yhteensä keskustan rakennusten kerrosala yhteensä m2 keskustan rakennusten kerrosalan suhteellinen muutos seurantajaksolla keskusta-alueen laskennallinen aluetehokkuus (ae=) asukastiheys hehtaaria kohden Elinkeinoelämää ja palveluja kuvaavat muuttujat Rakennukset myymälärakennusten kerrosala keskusta-alueella m2 keskustan myymälärakennusten kerrosalan osuus koko kunnan vastaavasta Työpaikat työpaikkojen lukumäärä yhteensä kaupan alan työpaikkojen lukumäärä keskusta-alueella keskustassa sijaitsevien kaupan työpaikkojen osuus koko kunnan vastaavasta majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkojen lukumäärä keskusta-alueella keskustan majoitus- ja ravitsemusalan työpaikkojen osuus koko kaup. vast. julkisen hallinnon työpaikkojen lukumäärä keskusta-alueella keskustassa sijaitsevien julkisten alojen työpaikkojen osuus koko kaup. vast.
YKR-mittarit Sosio-demografiset mittarit Väestö keskusta-alueella asuvien lukumäärä kunnan asukasluku keskusta-alueella asuvien osuus koko kunnan asukkaista keskusta-alueella asuvien alle 7 -vuotiaiden lukumäärä keskusta-alueella asuvien 7-17 -vuotiaiden lukumäärä keskusta-alueella asuvien 18-29 -vuotiaiden lukumäärä keskusta-alueella asuvien 30-64 -vuotiaiden lukumäärä keskusta-alueella asuvien yli 65 -vuotiaiden lukumäärä yli 65-vuotiaiden osuus keskusta-alueella asuvista yli 65-vuotiaiden osuus koko kaupungissa alle 30-vuotiaiden osuus keskusta-alueella asuvista alle 30-vuotiaiden osuus ikäluokasta koko kaupungissa yli 65-vuotiaat / alle 18-vuotiaat keskusta-alueella asuvista (suhde) yli 65-vuotiaat / alle 15-vuotiaat keskusta-alueella asuvista (suhde) yli 75-vuotiaat / alle 7-vuotiaat keskusta-alueella asuvista (suhde), OECD 65-75-vuotiaiden osuus keskusta-alueella asuvista, aktiivi-ikääntyneet Asuntokunnat keskustan asuntokuntien lukumäärä keskustan asuntokuntien osuus koko kunnan asuntokunnista 1-hengen asuntokuntien osuus keskustan asuntokunnista keskustan 1-hengen asuntokuntien osuus koko kunnan 1-hengen asuntokunnista asuntokuntien, joissa alle 18-v lapsia, osuus keskustan asuntokunnista asuntokuntien joissa alle 18-v lapsia osuus koko kunnan vastaavasta keskustan asuntokuntien lukumäärä, joissa 1 auto keskustan asuntokuntien lukumäärä, joissa 2 autoa auton omistavien keskustan asuntokuntien osuus koko kunnan vastaavista Asuinhuoneistot keskustan asuntojen lukumäärä keskustan asuinhuoneistojen keskimääräinen pinta-ala (josta pinta-ala tiedossa) keskustan huoneistoala asukasta kohden
Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Hervanta Koilliskeskus Lielahti Tesoma Kuntien aineistoista laskettavat mittarit KESKUSTA-ALUEIDEN TOIMINTOJEN JA ELINVOIMAISUUDEN SEURANTA Mittaristo Vuosi 2011 Muuttuja Kunta Kuntien itse tuottamat tiedot Keskustan kautta kulkevat joukkoliikennevuorot (kts. erillinen ohje) 98 103 60 48 76 9 251 686 610 302 416 Kävelypainoitteisten katujen lukumäärä keskusta-alueella (kts. erillinen ohje) - 8-0 - 4-0 0 0 0 Kävelypainoitteisten katujen pinta-ala keskusta-alueella (m 2 ) (kts. erillinen ohje) 1025 19725-0 - - - 0 0 0 0 Polkupyöräreittien pituus (km) keskustaalueella (kts. erillinen ohje) 5 5 10 7 9 2-11 6 10 7 Yleisessä käytössä olevien pysäköintipaikkojen lukumäärä (kts. erillinen ohje) 177 905 1202 100 245-50 - - - - Yleisessä käytössä olevien maanalaisten pysäköintipaikkojen lukumäärä 0 0-0 0 0-300 - - - Kävelyalueen pinta-ala keskusta-alueella m2 (kts. erillinen ohje) 1753 0 2700 1700 1250 - - 31849 10295 818 22095 Puistoalueiden pinta-ala keskusta-alueella m2 (asemakaavaan merkitty) 24966 182200 137000 26241 109466 115325-103990 67287 203880 390774 Korttelialueiden pinta-ala keskusta-alueella m2 (asemakaavaan merkitty) 353389 442800 580000 404073 331168 708016-499556 308101 1012808 498278 Keskustassa olevien yleisötapahtumien määrä vuodessa 50/v. 280/v. 52/v. 8/v.
Kaupallinen mittaristo Kaupallinen mittaristo Kaupan kerrosala asukasta kohden (kerros-m2 / 100 asukasta) Liikekerrosala asukasta kohden (kerros-m2 / 100 asukasta) Erikoiskauppojen osuus kaupan pinta-alasta (%) Palveluyritysten osuus koko liikepinta-alasta (%) Asiointialueen aluetehokkuus (ae= ) Ostovoiman saavutettavuus päivittäistavarakaupassa Ostovoiman saavutettavuus erikoiskaupassa Kaupallisiin mittareihin on otettu mukaan sellaisia mittareita, joissa tarjonnan määrä suhteutetaan muihin muuttujiin, kuten väestöpohjaan tai toimipaikkoihin. Kaupallisten mittareiden avulla voidaan seurata keskustojen kaupan palveluverkon kehitystä ja toimivuutta. Ostovoimatarkastelulla saadaan tarkempi kuva keskuksen palvelukyvystä.
Laadullinen mittaristo asukaskysely ja asiantuntijahaastattelut Asukaskyselyt antavat arvokasta tietoa siitä, miten kuntalaiset kokevat oman keskustansa, miten he käyttävät keskustaansa ja sen palveluja sekä miten he haluavat kehittää eri tekijöitä keskustassaan. Kysely kannattaa toistaa pääsoin samansisältöisenä, jotta saadaan vertailutuloksia Toistosykliksi esitetään korkeintaan viittä vuotta. Asiantuntijahaastattelut täydentävät asukaskyselyä ja tilastollisten mittareiden tuloksia.
Muutamia esimerkkejä tuloksista
Keskusta-alueen rakenne Aluetehokkuus Rakennettu pinta-ala on kaikissa keskustoissa kasvanut Nokian keskustassa on hieman ja Hervannassa selvästi muita suurempi aluetehokkuus Ylöjärven ja Vesilahden keskustat ovat pintaalaltaan suuria, jolloin aluetehokkuus jää pieneksi
Keskusta-alueen rakenne Asukastiheys Uusi asuinrakentaminen keskustassa näkyy asukastiheyden kasvuna Lielahden vanhat teollisuustilat muuttuneet liiketiloiksi, ei niinkään asuinkäyttöön Nokialla ja Kangasalla yli 40 % keskusta-asukkaista on yli 65- vuotiaita
Palvelutarjonta Erikoiskaupan tarjontaa voi pitää hyvänä, jos sen käytössä oleva pinta-alan osuus ylittää 50 % kokonaispalveluiden tarjonnasta. Palveluiden osuus tarjonnasta on normaalisti keskustoissa noin 30-40 % Pieni prosentti kuvaa keskuksen poikkeavaa luonnetta. Esimerkiksi Lielahti on kaupallinen keskittymä ja muiden palveluiden osuus on pieni.
Asiointialueiden toimivuus Aluetehokkuusluku on korkea palveluiden sijoittuessa tiiviisti ja asiointimatkojen ollessa lyhyitä.
Asiointialueiden tehokkuus ja tarjonta
Ostovoiman saavutettavuus Negatiivinen luku = alueen asukkaiden ostovoimaa siirtyy oman keskustan ulkopuolelle Erikoiskaupassa keskustojen ulkopuolelle siirtyvä ostovoima merkittävä.
Vähittäiskaupan myyntitehokkuus Vähittäiskaupan myynti kuvaa keskuksen kaupan kokonaismyyntiä.
Ostovoiman suuntautuminen Ensisijaiset tuotteiden ostopaikat Pirkkalan asukaskyselyn mukaan.
Asukaskysely ja asiantuntijahaastattelut Keskeiseksi koetut paikat ja viihtyisyys Kysyttäessä keskustan parasta ja keskeisintä paikkaa asukkaiden vastaukset kasautuvat kaikkien keskustojen kohdalla tunnistettaviksi alueiksi ydinkeskustojen alueella.
Asukaskysely ja asiantuntijahaastattelut Keskeiseksi koetut paikat ja viihtyisyys Viihtyisiksi mainitut paikat liittyvät vapaa-ajan tekemiseen kuten uimahalli, uimaranta tai kirjasto sekä keskusta-alueella tai sen läheisyydessä sijaitsevat puistoalueet.
Kehittämisehdotukset keskustakohtaisesti Työn aikana ilmeni eri mittareiden ja/tai asukaskyselyjen tulosten perusteella kehittämistarpeita ja niitä käsiteltiin keskuksittain ja teemoittain. Teemat ovat: asuminen, palvelut, liikkuminen ja kaupunkikuva sekä virkistys ja ulkoilu. Asuminen Keskusta-alueen vanhojen teollisuusalueiden ja joutomaiden uudistaminen asuntoalueiksi. Monipuolistaa asuntotarjontaa ja kehittää kaupunkikuvaa merkittävästi. Palvelut Torin elävöittäminen jäsentämällä selkeämmin ympäröiviä pysäköintipaikkoja ja lisäämällä palveluita (erityisesti kahviloita) ja istutuksia. Liikkuminen Pyöräpysäköintikeskuksen rakentaminen linja-autoaseman ja kaupan yhteyteen. Lisää koettua viihtyisyyttä ja elävöittää keskustaa Lisää pyöräilyn houkuttelevuutta kauppa- ja liityntämatkoilla. Kaupunkikuva, virkistys ja ulkoilu Julkisen tilan ja kadun rajaaminen rakentamisella selkeämmiksi kokonaisuuksiksi. Siistimpi ympäristö. Selvempi jako yksityisen ja julkisen tilan välillä.
Kehittämisehdotukset - yhteenvetoa Asuminen Asuntoja lisää keskusta-alueelle, niin lapsiperheille kuin ikääntyville. Vanhojen esim. teollisuusrakennusten, ostoskeskuksen tai ratapihan rakennusten ja tyhjien tonttien paikoille asuinrakentamista Torien ympäristön vanhojen rakennusten tilalle asuinrakentamista, yleensäkin torin ympäristön asuinrakentamisen tiivistäminen. Täydennys- ja tiivistämisrakentamista keskusta-alueelle. Palvelut Erikoiskaupan palveluita, ravintoloita, kahviloita ja kulttuuritoimintoja ja rakennuksia keskustaan. Matkakeskuksen rakentaminen. Torin ja sen ympäristön elävöittäminen lisäämällä istutuksia, palveluita, penkkejä, tapahtumalavoja jne. Uusia palveluita kauppakeskittymän lähelle Vanhan ostoskeskuksen uudistaminen lisäämällä asuinrakentamista ja palvelutoimintoja.
Kehittämisehdotukset Liikkuminen Pysäköintijärjestelyjen parantaminen ja selkiyttäminen: mm. pysäköintilaitosten avulla Laajat ja epämääräiset pysäköintikentät järjestyneemmiksi Liikenneturvallisuuden parantaminen mm. hidasteiden ja turvallisten suojatiejärjestelyiden avulla. Pyöräilyverkon kokonaissuunnitelman tekeminen, pyöräilyn pääreitit, reittien jatkuvuus ja reittien turvallisuus Pyöräpysäköintien rakentaminen solmupisteisiin ; asemille, kauppakeskusten, oppilaitosten jne. yhteyteen. Liityntäpysäköinnin (autot ja polkupyörät) rakentaminen asemien ja tärkeiden pysäkkien läheisyyteen.
Kehittämisehdotukset Kaupunkikuva, virkistys ja ulkoilu Linja-autoaseman uudistaminen ja sen ympäristön kehittäminen viihtyisäksi. Torien ympäristöjen selkiyttäminen ja siistiminen. Kadunkalusteiden ja istutusten, leikkipaikkojen lisääminen. Julkisen tilan rajaaminen selkeämmäksi. Puistojen lisääminen ja rakentaminen Joutomaat joko asuinrakentamiseen tai selkeiksi puistoiksi lisää viihtyisiä ja turvallisia oleskelupaikkoja. Pääkatujen muuttaminen bulevardimaisemmiksi. Ulkoilureitistöt yhtenäisiksi, yhteyden mm. venesatamaan kuntoon ja viitoitus selkeäksi.
29 LAHTI 1.2.2013 Kiitos!