Kaupunkiseudun maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyöprosessien ja -menetelmien kehittäminen

Transkriptio

1 Kaupunkiseudun maankäytön ja liikennejärjestelmäsuunnittelun yhteistyöprosessien ja -menetelmien kehittäminen Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen, 2. ennakkotehtävä

2 Tiivistelmä Pohdinnan tuloksena syntyi listaus nykykäytännön kehittämistä vaativista asioista ja ehdotus niiden ratkaisuista Tunnistettuja kehittämistä vaativia asioita: Vastuujaot suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa Vastuurajojen epäselvyydet eri toimijoiden välillä Seudullisen kokonaisnäkemyksen löytäminen Päätöksentekijöiden sitouttaminen tehtyihin päätöksiin Sopimuskäytäntöjen uudistaminen Suunnittelujärjestelmä Maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittaminen Suunnittelujärjestelmän tehostaminen Palvelurakenteen sijoittumisen vaikutusten huomioiminen ratkaisuissa Alueiden elinvoiman ja sen keskeisimpien tekijöiden roolien tunnistaminen

3 Tiivistelmä Ehdotetuissa ratkaisuissa korostuvat erityisesti seuraavat asiat Suunnittelun vastuujakojen selkeyttäminen kokonaisuuden kannalta optimaalisten ratkaisujen löytämiseksi sekä seudullisella että valtakunnallisella tasolla Maankäytön ratkaisujen liikenteellisten vaikutusten ymmärtämisen parantaminen Maankäytön suunnittelun, liikennejärjestelmäsuunnittelun ja joukkoliikenteen palvelutason suunnittelun yhteenkytkennän vahvistaminen Hyötyjä maksaa -periaatteen soveltaminen käytäntöön

4 Vastuujaot suunnittelussa, toteutuksessa ja ylläpidossa

5 1. Alueilla on liian paljon toimijoita, eivätkä vastuurajat ole riittävän selkeät. Tästä johtuen tehdään ratkaisuja, jotka nakertavat maantieverkon palvelutasoa, eivät hyödynnä täysimääräisesti joukkoliikenteen verkkoja ja maankäyttö hajaantuu. Omistajuus eli kustannusten ja ratkaisuvallan jakautuminen on selkiytettävä eri toimijoiden kesken siten, että sen vaikuttavuus lisääntyy Pitkällä tähtäimellä - Valtio huolehtii täysimääräisesti valtakunnallisesti keskeisistä väyläverkoista - Alempi verkko jää seudullisille toimijoille Lyhyellä tähtäimellä - Määritellään valtakunnalliset yhteydet ja niiden laatutaso sekä keinot palvelutason ylläpitoon ja kehittämiseen - Erityisesti kaupunkiseuduilla otetaan käyttöön hyötyjä maksaa -periaate - MAL/MALPE-aiesopimusten sitovuutta parannetaan, tilannetta seurataan Kuntien tulisi määritellä alueelleen tiiviin rakentamisen vyöhykkeet, joilla yhdyskuntarakenne on järjestettävissä tarkoituksenmukaisesti, kustannustehokkaasti ja kestävästi Kunnan tulee vastata omistajan roolissa kaikista niistä asioista, joihin kaavamonopolin ja toimintojen sijoittumisen kautta aiheuttaa vaikutuksia Hajautuneen yhdyskuntarakenteen aiheuttamat lisäkustannukset (esim. kunnallistekniikka, koulukyydit) ohjataan niiden aiheuttajille

6 2. Maankäytön suunnittelun kytkeminen tiiviimmin jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön. Joukkoliikenteen erillisyys kaavoituksesta ja liikennejärjestelmätyöstä. Liikennejärjestelmäsuunnittelun kytkeminen rakennemalleihin ja seudullisiin yleiskaavoihin. Monilla alueilla jo toimivat lj-työryhmät, mutta ei halua maankäyttöryhmiin: - Maankäyttöpainotteiset ljtyöryhmäkokoukset - Lj-työryhmät mukana kommentoimassa jo seudullista merkitystä omaavien kaavojen kaavaprosesseissa - Maankäytön ratkaisujen vaikuttavuustiedon tuominen mukaan keskusteluihin (onnettomuudet, kustannukset esim. koulukyydit, kuntatalous jne.) Joukkoliikenteen palvelutason suunnittelun sekä maankäytön- ja ljsuunnittelun yhteinen prosessi. Maankäytön ratkaisujen liikenteellisten (myös lupaperusteinen rakentaminen) vaikutusten parempi ymmärtäminen. Yhdyskuntakehityksen aiheuttaman maankäytönsuunnittelutarpeiden ennakointi. Kustannustehokkaan joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen ja ylläpitäminen.

7 3. Suunnittelujärjestelmät ovat olemassa, mutta vaativat tehostamista. Päätöksentekijöiden sitouttamisen vaikeus. Perustetaan päätöksentekijöistä koostuvat, mutta asiantuntijavalmistelua hyödyntävät seudulliset MALPE-työryhmät keskisuurilla ja sitä suuremmilla kaupunkiseuduilla: - Vastuut? Kuntarakenne muuttuu koko ajan. - Nykyisen seutuhallinnon merkitys? - Eri hallinnonalojen päätösten liikenteellisten vaikutusten huomioiminen osana päätöksentekoa järjestelmän edellytettävä tätä. - Huom. pystyttävä samalla karsimaankin turhia työryhmiä, ei yliorganisointia. Suunnittelujärjestelmä tehostuu ja saadaan MALPE-kokonaisuus haltuun. Vienti päätöksentekijätasolle varmistaa asioiden etenemisen, huom. kuitenkin myös virkamiestason valmisteluvastuut. Muutos edellyttää ljtyön suunnittelujärjestelmän vaikuttamismahdollisuuksien ja tasojen vastuiden ja roolien selkeyttämistä.

8 4. Kuntien välinen kilpailu estää seudullisen kokonaisnäkemyksen löytämisen. Velvoitetaan keskisuuria ja niitä suurempia kaupunkiseutuja seudullisten (työssäkäyntialueiden) lakisääteisten yleiskaavojen tekoon: - Linkki kuntarakenneuudistuksen toimenpiteisiin - Em. yleiskaavojen vahvistaminen ministeriössä (seudullisten ristiriitojen ratkaiseminen) - Miten varmistetaan noudattaminen? Yleiskaavan aseman vahvistaminen suhteessa maakuntakaavan ohjaukseen. Kuntien kaavoitusmonopoli koskisi vain asemakaavoja - Seudullisen lj-suunnitelman laatiminen tulee kytkeä seudullisen yleiskaavan laatimiseen. - Palveluverkkoselvitysten linkittäminen seudulliseen yleiskaavoitukseen. - Ei enää omaa toimielintä seudullista yleiskaavoitusta varten. Käytännöllä pakotetaan kunnat seudullisiin kokonaistarkasteluihin ja seudullisen edun löytämiseen, mutta vaatii eri osapuolilta organisaatiorajat ylittävää ajattelua sekä erityisesti sitoutumista yhteisesti sovittujen periaatteiden noudattamiseen. Yhteisistä yleiskaavoista lipeäminen kuntien omien yleiskaavojen avulla estyisi. Edellyttää valtakunnan tason lainsäädännöllisiä ym. muutoksia.

9 5. Sopimuskäytäntöjen uudistaminen Seudullisten maankäytön ja liikenteen aiesopimusten laatiminen myös keskisuurilla kaupunkiseuduilla: - Tarkkuustaso ja sovittavat asiat? - Seudullisen MAL-rahan tuominen porkkanaksi. - Rahoitusta esim. valtion maa-alueiden luovuttamisen kautta (esim. ratapihaalueet, puolustusvoimien alueet) Toimenpiteiden oikea yhteensovittaminen (myös ajallinen) voi tehostua. Vaatii sopimuskäytäntöjen valtakunnallisen tason kehittämistä. Lj-asioiden sopimistarkkuus?

10 Palvelujen sijoittumisen vaikutukset

11 1. Palvelujen sijoittumisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ei ymmärretä tai tuoda esille tarpeeksi Joka toisessa henkilömatkassa lähtö- tai määräpaikkana on jokin julkinen tai yksityinen palvelu (Helsingin työssäkäyntialueen liikennetutkimus ) Parannetaan suunnittelijoiden ymmärrystä ja päättäjien tietoutta palvelujen sijoittumisen vaikutuksista. Kehitetään uusia työkaluja ja keinovalikoimaa vaikutusten arviointiin ja havainnollistamiseen. Tunnistetaan toimintojen sijoittelun liikenteelliset elinkaarikustannukset (pitkällä aikavälillä realisoituvat liikenteen kunnossapito- ja pääomakustannukset sekä muut vaikutukset) Keinovalikoimaa: Vyöhykeajattelu vyöhykkeiden avulla voidaan karkeasti arvioida palveluiden optimaalisia sijoittumispaikkoja Suunnittelun asiantuntijoiden vuoropuhelun parantaminen maankäytön suunnitteluun liittyvän liikenteellisen arvioinnin tulisi olla moniportainen iteratiivinen prosessi Mittareiden ja tulosten ymmärrettävyyden kehittäminen sekä konkreettisten vaikutusten esille tuominen ja havainnollistaminen Liikkumisen kokonaisvaltainen ymmärtäminen uuden polven liikennemallien käyttöönotto. Palveluverkkojen arvioinnissa korostuu matkojen käsittely ketjuina: asiointimatkoista osa tehdään muiden matkojen yhteydessä Yhdyskuntasuunnittelun tehtävänä on arvioida erilaisten alueiden käyttöönottoa eri toimintojen ja yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteiden näkökulmasta. Kauppa hakeutuu aina parhaiten saavutettaville alueille. Tunnistamalla nämä alueet etukäteen voidaan arvioida onko ne perusteltua antaa kaupallisten toimintojen käyttöön. Samalla voidaan ohjata kauppaa alueille, jotka ovat hyvin saavutettavissa sekä henkilöautolla että joukkoliikenteellä.

12 2. Palvelutoimintojen sijoittumisen hyödyt ja haitat realisoituvat eri tahoille Kaupunkien keskustojen kilpailu automarkettien kanssa kovenee. Kilpailuun pyritään vastaamaan tarjoamalla lisää pysäköintipaikkoja kaupunkien keskustoissa maan alla. Keinovalikoima on kuitenkin suppea siinä vaiheessa, kun kauppakeskusten rakentaminen keskustojen ulkopuolelle on jo sallittu. Liikenteellisten elinkaarikustannusten tunnistaminen, huomioonottaminen ja kohdentaminen hyötyjille (kunta, kiinteistökehittäjä, kauppaketjut) Päätöksentekoprosessin tuominen samalle hallintotasolle, jonka budjetista niiden aiheuttamat kustannukset maksetaan, tai kustannusten sisällyttäminen tonttien hintoihin tai kiinteistöjen verotukseen ohjaamaan palvelujen sijoittumista Liikenneinfrastruktuurin kehittämiskustannukset kohdentuvat nykyisin lähes pelkästään kunnalle ja valtiolle. Kustannusten kohdentaminen hyötyjä maksaa -periaatteella ohjaisi kaupan suuryksiköitä liikenneverkon ja yhdyskuntarakenteen kannalta kestävämmille paikoille. Kunta- ja seututasolla tehdyillä päätöksillä on kauaskantoisia vaikutuksia esimerkiksi valtion teiden investointitarpeisiin ja kuljetuspalvelujen kustannuksiin

13 Seudun elinvoimaisuuden ydin ja siitä nouseva kasvustrategia

14 1. Alueiden elinvoiman ja sen keskeisimpien tekijöiden tunnistaminen ja kuvaaminen. Kuvataan elinvoimaa ja sen tekijöitä tunnetuilla mittareilla ja menetelmillä, jotka ovat jo käytössä liikennejärjestelmäsuunnittelussa: Seudun elinvoimaisuuden ydin ja etäisyys keskuksesta (läheisen keskuksen koko) Saavutettavuusvyöhykkeet eri kulkumuodoilla, kriittiset julkiset ja kaupalliset palvelut sekä keskeiset työpaikka-alueet siitä nouseva kasvustrategia liikenneyhteydet Keskeisten yhteysvälien palvelutaso autoliikenteessä, tavaraliikenteessä, joukkoliikenteessä, kävellen ja pyöräillen markkinoiden läheisyys Ryhmän laajempi Alueen aihe: päätoimialoihin Kaupunkiseudun liittyvät keskeiset maankäytön markkina-alueet ja niihin liittyvät keskeiset ja liikennejärjestelmäsuunnittelun liikenneyhteydet (erityisesti tarkastelualueen yhteistyöprosessien ulkopuolelle) inhimillinen ja -menetelmien pääoma - osaava työvoima kehittäminen Työssäkäyvän väestön määrä alueella, väestötiheys, pendelöinti (määrä ja suunnat) sosiaalinen pääoma yrittäjyys Alueen yritysten määrät ja päätoimialat avoimuus erilaisuudelle Tulevaisuuden ja kasvussa olevien menestystekijöiden tunnistaminen Elinvoimaisuuden ydinkohtien kiteyttämisen ja tuloksena alueen ja sen elinkeinotoiminnan menestystekijät ja vahvat alat, jotka tuottavat alueelle kilpailuetua ja joihin halutaan panostaa.

15 2. Kasvustrategian kehittäminen alueen elinvoimaan perustuen, kasvustrategian keskeiset teesit Alueen elinkeinoelämän tulevaisuuden strategisten kärkialojen tunnistaminen Toimenpiteet avainalojen yritysten kasvun ja kilpailuedellytysten varmistamiseksi Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kehitysvyöhykkeiden tunnistaminen ja Seudun elinvoimaisuuden ydin ja tukeminen sitoutua niiden Houkuttelevat asuntoalueet, vetovoimaiset työpaikka-alueet ja siitä nouseva kasvustrategia monipuoliset palvelut Maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinoelämän yhteensovittaminen (MALPE) Ryhmän laajempi Alueen saavutettavuuden aihe: Kaupunkiseudun parantaminen maankäytön Tarkastelualueen sisällä ja keskeisille ja liikennejärjestelmäsuunnittelun ulkopuolisille markkina-alueille yhteistyöprosessien Henkilöliikenne (sujuvat ja -menetelmien kehittäminen tieyhteydet, riittävä joukkoliikennetarjonta) Tavaraliikenne (logistiikkatoimintojen ja palveluiden toimintaedellytykset) Liikennejärjestelmän kehittäminen Kärkitoimenpiteiden kirkastaminen ja niiden toteutuksen edistäminen Yhteistyöllä saadaan alueen vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet konkreettisemmin esiin ja voidaan siten edistämiseen. Tunnistetaan alueen elinvoimaisuuden näkökulmaa tukevat keskeiset kärkitoimenpiteet niin liikennejärjestelmän kehittämisessä kuin alue- ja yhdyskuntarakenteessa (MALPE).

16 Esimerkki: Tampereen seudun Keskustabarometri palvelee seudun keskustojen toimintojen ja elinvoimaisuuden arvioimista ja kehittämistä. Barometri on selkeä ja yhteneväinen työkalu seudun suunnittelun tueksi Mittareita määrällisestä, kaupallisesta ja laadullisesta näkökulmasta Menetelmän tulee olla toistettava ja tulosten vertailtavia Hyviä kokemuksia Tampereen seudulta keskustabarometri KESKUSTA-ALUEIDEN TOIMINTOJEN JA ELINVOIMAISUUDEN SEURANTA Mittaristo Vuosi 2011 Muuttuja Kunta Kuntien itse tuottamat tiedot Keskustan kautta kulkevat joukkoliikennevuorot (kts. erillinen ohje) Kävelypainoitteisten katujen lukumäärä keskusta-alueella (kts. erillinen ohje) Kävelypainoitteisten katujen pinta-ala keskusta-alueella (m 2 ) (kts. erillinen ohje) Polkupyöräreittien pituus (km) keskustaalueella (kts. erillinen ohje) Yleisessä käytössä olevien pysäköintipaikkojen lukumäärä (kts. erillinen ohje) Yleisessä käytössä olevien maanalaisten pysäköintipaikkojen lukumäärä Kävelyalueen pinta-ala keskusta-alueella m2 (kts. erillinen ohje) Puistoalueiden pinta-ala keskusta-alueella m2 (asemakaavaan merkitty) Korttelialueiden pinta-ala keskusta-alueella m2 (asemakaavaan merkitty) Keskustassa olevien yleisötapahtumien määrä vuodessa 50/v. 280/v. 52/v. 8 Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala