risk manager Budjettinumero 2013

risk manager Budjettinumero 2013

risk manager Budjettinumero 2013 PÄÄKIRJOITUS Yrityksen budjetin laatiminen on aina haastava tehtävä, mutta viime vuosina markkinoiden heilahtelut ovat tehneet suunnittelusta tavallistakin epävarmempaa. Budjetin liiketoimintamuuttujien haarukointi on yritysten omaa osaamisaluetta, mutta rahoitusmarkkinoiden heilahtelu voi vaarantaa budjetin toteutumisen. Finanssiriskeiltä on kuitenkin mahdollista suojautua jo budjetointivaiheessa. Käymme tässä julkaisussa läpi tekijöitä, jotka on hyvä ottaa huomioon budjetointivaiheen riskienhallinnassa tulevalle vuodelle 2014. Sanna Kurronen Danske Bank Research puh. 010 546 8369 sanna.kurronen@danskebank.com SISÄLTÖ 2 Maailmantalouden ennuste 3 Suomen kansantalous 4 Budjetointi osana yrityksen rahoitussuunnittelua 5 Budjetointi ja finanssimarkkinoiden muutokset 6 Esimerkki budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen suojaamisesta 7 Valuuttamarkkinat historia ja ennusteet 8 Valuuttakurssiennusteet vuodelle 2014 9 Korkokulujen budjetointi 10 Rahoituskustannusten ennustettavuus 11 Hyödykkeiden budjetointi 13 Hyödykejohdannaiset 3.10.2013 Danske Bank Markets Hiililauturinkuja 2, Helsinki P.O.Box 1021 FI 00075 Danske Bank P. 010 513 8820 1

Maailmantalouden ennuste luo pohjaa hyvien budjettien laatimiselle kasvu näyttää vihdoin vauhdittuvan USA on arviomme mukaan yhä maailmantalouden tärkein veturi. Siksi viimeaikaiset merkit USA:n kasvun piristymisestä lupaavat hyvää myös muille länsimaille sekä kehittyville talouksille. USA:n asunto- ja työmarkkinoilla vahvistuminen on jatkunut, mikä mahdollistaa edelleen kulutuskysynnän kasvun USA:ssa. Myös euroalue on viimein noussut taantumasta. Vaikka odotamme euroalueen kasvun olevan hidasta vielä vuosia, ensi vuoden BKT:n kasvu nousee arviomme mukaan Saksan vetämänä 1,3 prosenttiin. Japanissa sekä keskuspankki että hallitus ovat aloittaneet aggressiivisen elvytysohjelman, jonka tavoitteena on nostaa inflaatio kahteen prosenttiin ja tukea talouskasvua. Ensimmäiset merkit kasvun piristymisestä ovat jo nähtävissä. Kiinan talouskasvu näyttää jälleen piristymisen merkkejä. Heikomman alkuvuoden jälkeen luottamusindeksit ovat vahvistuneet ja odotamme kasvun yltävän lähelle kahdeksaa prosenttia myös vuonna 2014. Venäjän talouskasvu on hiipunut odotettua nopeammin vuonna 2013, mutta odotamme pientä piristymistä jälleen vuoden 2014 kasvuun alhaisen inflaation tukemana. Kulutuskysyntä on yhä vahvaa, mutta investoinnit eivät ole kasvaneet vuonna 2013. Yleisesti näemme kehittyvien talouksien kasvupotentiaalin erinomaiseksi vuoden 2014 osalta. Viime kuukausina heikentyneet valuuttakurssit tukevat vientikilpailukykyä ja kehittyneiden talouksien piristynyt kasvu vetää arviomme mukaan perässään myös kehittyviä talouksia. KANSAINVÄLINEN TALOUS ennuste ennuste Vuosimuutos, % 2010 2011 2012 2013 2014 Euroalue BKT 2,0 1,5-0,6-0,4 1,3 Kuluttajahinnat 2,2 2,7 2,5 1,5 1,3 Iso-Britannia BKT 1,8 0,9 0,0 1,1 2,0 Kuluttajahinnat 3,7 4,2 2,8 2,8 2,5 Japani BKT 4,7-0,6 2,0 1,6 1,3 Kuluttajahinnat -0,4-0,2-0,1 0,3 2,5 Kiina BKT 10,4 9,3 7,8 7,7 8,0 Kuluttajahinnat 3,3 5,4 2,7 2,6 3,2 Ruotsi BKT 6,6 3,7 0,7 1,7 2,0 Kuluttajahinnat 1,3 2,6 0,9 0,1 1,5 Yhdysvallat BKT 2,4 1,8 2,8 1,6 2,9 Kuluttajahinnat 1,6 3,2 2,1 1,5 1,4 Venäjä BKT 4,5 4,3 3,4 2,2 2,6 Kuluttajahinnat 8,8 6,1 6,6 6,3 5,2 Lähteet: Danske Bank Research, OECD 2

Suomen talous: niukkuutta näköpiirissä Suomen bruttokansantuote kääntyi huhtikesäkuussa loivaan nousuun, mutta tuotanto jäi silti 1,2 prosenttia viime vuoden toista neljännestä pienemmäksi. Suomen talous näyttäisi päätyneen suhdannesyklin pohjalle, mutta pohja on odotettua syvemmällä ja nousuvauhti jäänee vaatimattomaksi. Yritysten ja kuluttajien luottamusmittarit kertovat varovaisuudesta, teollisuuden uudet tilaukset ovat alamaissa ja rakennusalalla uudet aloitukset painuvat edelleen. Kotimainen kulutuskysyntä hiipuu ostovoiman laskiessa. Matalat palkankorotukset, verotuksen kireys ja vaatimaton työllisyystilanne eivät tuo lisäeuroja kuluttajille. Kotitalouksien velka ei ole merkittävä rajoite, mutta luotonannon kasvun hidastuminen ja pankkibarometrin tulokset viittaavat myös velkaantumistahdin hiipumiseen. Ennustamme vientinäkymien kääntyvän maailmantalouden mukana vähitellen suotuisammiksi vuoden lopulla, mutta koko vuoden 2013 kasvulukemat jäävät pakkaselle. Julkisen sektorin leikkaukset ja sitkeät säästöpaineet huolehtivat siitä, että julkinen kulutus kasvaa lähivuosina vain aavistuksen. Televisiolupamaksun korvaaminen Yle-verolla tosin laskennallisesti nostaa julkisia menoja tänä vuonna ja vastaavasti leikkaa yksityistä kulutusta noin puoli miljardia euroa kansantalouden tilinpidossa. Heinäkuussa valtionvelka oli 84,5 mrd. euroa, eli hieman yli 15 000 euroa suomalaista kohti. Vuonna 2013 valtio lisää tuoreimman talousarvion mukaan nettolainanottoa noin 9,1 miljardilla eurolla. Valtion velkakanta ja myös velkasuhde kasvaa hallituksen veronkorotuksista ja menojen leikkauksista huolimatta. Odotamme Suomen bruttokansantuotteen laskevan 0,7 % vuonna 2013. Lasku jatkuu siis toista vuotta, vaikka vuoden lopussa päästäisiin heiveröiseen kasvuun kiinni muun maailman vanavedessä. Ensi vuonna 2014 odotamme maailmantalouden nosteen jo tuntuvan selvemmin Suomessakin ja bruttokansantuotteen nousevan 1,5 % SUOMI ennuste ennuste Kysyntä ja tarjonta 2010 2011 2012 2013 2014 Määrän muutos, % Bkt 3,4 2,7-0,8-0,7 1,5 Tuonti 6,8 6,2-1,0-3,0 2,0 Vienti 4,3 2,7-0,2-1,3 3,0 Kulutus 2,1 1,9 0,3 0,3 0,4 -yksityinen 3,3 2,6 0,2 0,0 0,5 -julkinen -0,4 0,5 0,6 0,8 0,3 Investoinnit 1,7 5,7-1,0-3,0 2,5 Indikaattoreita 2010 2011 2012 2013 2014 Työttömyysaste, % 8,4 7,8 7,7 8,3 8,3 Ansiotaso, % 2,6 2,7 3,5 2,2 1,5 Inflaatio, % 1,2 3,4 2,8 1,4 1,3 Asuntojen hinnat, % 8,8 2,7 1,7 1,0 1,2 Vaihtotase, mrd. eur 2,7-2,8-3,2-1,5-1,2 Vaihtotase / bkt, % 1,5-1,5-1,7-0,8-0,6 Julkinen alijäämä / bkt, -2,5-0,8-1,9-2,1-1,5 Julkinen velka / bkt, % 48,7 49,2 53,6 58,0 60,0 Ennusteet: Danske Bank / Ekonomistit 3

Budjetointi osana yrityksen rahoitussuunnittelua Yritys suunnittelee ja ennakoi tulevaisuuttaan budjetilla. Ennusteet tuloksesta ja taseesta konkretisoidaan mm. liikevoittoa, omavaraisuutta ja oman pääoman tuottoa kuvaavien mittareiden arvoiksi. Mittarein asetetuilla tavoitteilla on keskeinen asema yrityksen johtamisessa. Myös ulkoisille sidosryhmille mittarit ovat tärkeitä: mm. rahoittajat asettavat lainasopimuksiin velkaisuutta rajoittavia ns. kovenantteja. Mittareiden nykyiset ja ennustetut arvot voivat siten vaikuttaa uuden rahoituksen hintaan ja sijoittajien arvioon yhtiöstä. Yrityksen julkaisemat ennusteet tulee olla tarkkaan harkittuja ja osumatarkkoja. Tämä siksi, että ennusteilla olisi myös sidosryhmille arvoa esim. riskipreemioiden arvioinnissa. Liiketoiminnan ennustaminen Yrityksen odotukset liiketoiminnan kehityksestä ovat budjetoinnin pohja. Sen lähtökohtana ovat ennustetut myyntivolyymit ja niistä johdetut tuotannontekijätarpeet yksikköhintoineen. Kun nämä on määritelty, saadaan ennustetuksi liikevoitto ennen veroja ja rahoituseriä. Kun laskelmiin sisällytetään korkokehitys, voidaan ennustaa tulos. Hyvään käytäntöön kuuluu tarkastella liiketoiminnan ennustetta optimistisella ja pessimistisellä näkemyksellä. Nämä voidaan muodostaa esimerkiksi arvioimalla toimialan kokonaiskehitystä ja yhtiön suhteellista menestystä toimialalla. Budjetti ja finanssimarkkinoiden hintamuutokset Budjetissaan yritys joutuu ottamaan kantaa liiketoimintamuuttujien lisäksi valuuttojen, korkojen ja raaka-aineiden hintakehitykseen. Hintamuutokset aiheuttavat budjettiin itse liiketoiminnasta riippumatonta heilahtelua. Heilahtelun aiheuttamaa budjetin toteutumisen epävarmuutta tuleekin harkita suojattavaksi. Jos yritys on esimerkiksi lukinnut valuuttamääräisten ostojensa valuuttakurssit termiinikaupoilla, sen ei tarvitse budjetoinnissa ottaa huomioon valuuttakurssiliikkeiden tuomaa epävarmuutta kassavirtoihinsa ja tulokseen. Finanssimarkkinoiden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kurssiennusteisiin voidaan sisällyttää vain ennustehetken tieto. Se, mitä tapahtuu ennusteen laatimisen jälkeen ei ole ennakoitavissa ja johtaa ennusteen muokkaamiseen. Ennusteista voi kuitenkin saada kuvan siitä kuinka paljon finanssimarkkinat odottavat kurssien tai korkojen liikkuvan seuraavan vuoden aikana ja tätä voi yritys käyttää hyväkseen arvioidessaan budjettilukujen sisältämiä riskejä. 4

Budjetointi ja finanssimarkkinoiden muutokset Finanssimarkkinamuuttujien budjetointi / yksinkertainen kehikko lähestyä asiaa Mitä valuuttakursseja, hyödykehintoja tai korkoja budjettisuunnittelussa pitäisi käyttää? Budjettihetken hintaa, termiinihintaa vai jotain muuta? Yksinkertaisessa kehikossa tarkastellaan liiketoiminnan suhteen kolmea eri näkymää, kuten tehdään myös finanssimuuttujien suhteen. Vaihtoehtoisten näkymien tarkastelu on sitä oleellisempaa, mitä vähemmän budjetoiduista kassavirroista on perinteisesti suojattu. Tarkastelemme tässä budjettia vain yhden finanssimuuttujan, valuuttakurssin (EUR/USD)muutoksilla. Liiketoiminnan perusnäkymä Perusskenaariossa on perusteltua käyttää termiinihintoja, koska yhtiö voi termiinisopimuksilla halutessaan lukita budjetoitujen valuuttamääräisten kassavirtojen vaihtokurssin ja näin poistaa kassavirtojen epävarmuuden valuuttakurssin osalta. Mikäli yhtiön ennusteissa USD-määräiset kassavirrat on asetettu aikajanalle, voidaan EUR/USD termiinihinnoista johtaa budjettikurssit seuraavasti: Jos kassavirrat asettuvat yli budjettikaudentasaisesti, on kuukausittaisten termiinihintojen keskiarvo hyvä budjettikurssi. Jos kassavirrat painottuvat epätasaisesti budjettikauden yli, budjettikurssi määritellään kuukausittaisten termiinihintojen painotettuna keskiarvona Positiivinen ja negatiivinen näkymä Perusodotuksen lisäksi on hyvä tarkastella positiivista ja negatiivista vaihtoehtoa sekä liiketoiminnan että finanssimuuttujien kehitykselle. Finanssimuuttujien ennustaminen Kuvassa 1 esitetty kehikko on toimiva tapa hahmottaa liiketoimintaa riskeineen. Mikäli esim. USD-kurssin 15 % liike väärään suuntaan estää yhtiötä saavuttamasta taloudellisia tavoitteitaan, niin suojauspäätökselle on selkeät perusteet. Mikäli yhtiöllä on useampia markkinariskejä suojaamatta, negatiivisten ja positiivisten skenaarioiden määrittely on haasteellista. Skenaario, jossa kaikki markkinahinnat menevät yhtiötä vastaan, ei useinkaan ole realistinen, koska yksittäisten finanssimuuttujien heilahtelut usein korreloivat keskenään. Esimerkiksi korkojen muutos vaikuttaa myös EUR/USD valuuttakurssiin. Mikäli yritys on alttiina useammalle riskille skenaarioiden muodostaminen ja etenkin mieltäminen on hankalampaa. Tällöin on käytännöllistä asettaa riskit ensin suuruusjärjestykseen ja keskittyä esimerkiksi kolmeen merkittävimpään riskiin skenaarioita muodostettaessa. Suojausinstrumentin valinta Tulevaisuuden haarukointi edellä kuvatulla tavalla paljastaa skenaariot, jotka estävät toteutuessaan yhtiötä saavuttamasta tavoitteitaan. Kun suojauspäätös on tehty, valitaan käytettävä suojausinstrumentti. Valintaan vaikuttavat mm. budjetoitujen kassavirtojen epävarmuus, yhtiön tappion kantokyky ja näkemys markkinoista. Vaikka budjetoinnissa käytettäisiinkin termiinihintoja, niin suojaukset on usein järkevää toteuttaa optioilla tai useamman option yhdistelmillä. Optiot ja niiden yhdistelmät sopivat yhtälailla varmojen kuin epävarmojenkin kassavirtojen suojaukseen. 5

Esimerkki budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen suojaamisesta: Lisähyötyrakenteinen valuuttasuoja Lisähyötyrakenteella dollarien ostokurssi on suojattu vahvistumisen varalta. Dollarin kurssin noustessa voidaan eräpäivänä ostaa dollarit sopimuksen kurssiin. Dollarin halventuessa dollareita joudutaan ostamaan vain puolet suojatusta erästä. Näin voidaan saada 50 % hyöty dollarin halpenemisesta. Lisähyötyrakenteen suojakurssi määräytyy suojaushetken johdannaishintojen ja suojattavan aikahorisontin pohjalta. Koko seuraavan vuoden ostot voidaan näin suojata yhdellä ja samalla kurssilla. Näin myös jälleenhinnoittelu on helppoa. Termiinin ja lisähyötyrakenteisen suojan vertailua eri liiketoiminnan skenaarioissa: Perusskeneaario: Dollari kallistuu: Budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen toteutuessa täysimääräisesti on dollarin ostokurssi varmistettu molemmilla vaihtoehdoilla Dollari halpenee: Jos kurssi on eräpäivänä parempi kuin suojakurssi, puolet dollareita ostetaan suojakurssiin ja loput markkinakurssiin. Näin voidaan hyötyä dollarin kurssin halpenemisesta ja myyntikate paranee. Termiinillä suojattaessa tämä mahdollisuus menetetään. Negatiivinen skenaario: Dollari kallistuu: Jos dollariostot toteutuvat odotettua pienempinä ei dollarin vahvistumisesta ole ongelmaa suojasi kummalla tahansa instrumentilla. Halvalla ostetut ylimääräiset dollarit vain myydään voitolla pois markkinahintaan, näin myyntikate paranee. Dollari halpenee: Jos kassavirrat toteutuvatkin pienempinä kuin oli budjetoitu, lisähyötyrakenteella ei ylisuojauksesta synny ongelmaa niin kuin termiinillä suojattaessa. Lisähyötyrakenteista suojaa ei tarvitse purkaa, kunhan ostojen määrä ei putoa alle 50 %:iin budjetoiduista. Ylisuojaustilanne termiinillä aiheuttaa valuuttakurssitappioita kun ylijääneet dollarit joudutaan myymään markkinahintaan, joka on huonompi kuin termiinikurssi. Suojat toteutetaan erääntyviksi kuukausittain esim. aina kalenterikuukauden 15 pv. Määriltään suojat toteutetaan vastaamaan kyseisen kuun budjetoituja dollariostoja. Positiivinen skeneaario: Dollari kallistuu: Positiivisessa skenaariossa ostot toteutuvat budjetoitua suurempina. Ts. tällöin ollaan alisuojaustilassa. Riski dollarin arvon noususta on olemassa. Positiivinen skenaario voidaan kuitenkin suojata lisähyötyrakenteella. Tällöin suoja toteutetaan hieman budjetoitua suurempana. Riskiä ylisuojauksesta ei ole ellei dollariostot ole oleellisesti budjetoitua pienemmät. Dollari halpenee: Jos positiivinen skenaario on suojattu lisähyöty-rakenteella saadaan halventuvasta kurssista 50 % hyöty koska suojatusta määrästä vain puolet on velvollisuus vaihtaa suojakurssiin. Yhteenveto: Termiinikaupoilla voidaan riskittömästi suojata vain perusskenaario. Lisähyötyrakenteella voidaan suojata kaikki skenaariot. Tällöin riski suurista kurssiliikkeistä syntyy vain jos budjetoidut ostot laskevat alle 50 %:iin budjetoidusta. 6

Valuuttamarkkinat historia ja ennusteet Alla oleviin kuviin on kerätty valuuttakurssien vuoden historia sekä vuoden 2013 lopun ja vuoden 2014 termiinihinnat. Näiden lisäksi kuviin on lisätty Danske Bank Marketsin ennusteet. Ennusteemme on yksi näkemys valuuttakurssin tulevasta kehityksestä ja termiinihinta määräytyy markkinoilla valuuttojen välisen korkoeron mukaan. EUR/USD EUR/GBP 1,39 1,35 Termiini 1,31 1,27 Ennuste 1,23 1,19 10/12 05/13 11/13 06/14 0,88 0,87 0,86 0,85 Termiini 0,84 0,83 0,82 Ennuste 0,81 0,80 10/12 02/13 06/13 10/13 02/14 06/14 EUR/SEK 9,50 9,10 Termiini 8,70 8,30 Ennuste 7,90 10/12 02/13 06/13 10/13 02/14 06/14 EUR/RUB 46,00 45,00 Termiini 44,00 43,00 Ennuste 42,00 41,00 40,00 39,00 10/12 02/13 06/13 10/13 02/14 06/14 EUR/NOK 8,20 8,00 Termiini 7,80 7,60 Ennuste 7,40 7,20 10/12 04/13 11/13 05/14 EUR/JPY 144 138 Ennuste 132 126 Termiini 120 114 108 102 96 90 10/12 04/13 11/13 05/14 7

Danske Bankin valuuttakurssiennusteet vuodelle 2014 Q1 Q2 Q3 Q4 EUR/USD 1,330 1,300 1,285 1,270 EUR/JPY 133,0 137,0 138,5 140,0 EUR/GBP 0,820 0,830 0,835 0,840 EUR/CHF 1,260 1,240 1,240 1,240 EUR/SEK 8,50 8,40 8,35 8,30 EUR/NOK 7,700 7,600 7,575 7,550 EUR/DKK 7,460 7,460 7,460 7,460 EUR/AUD 1,478 1,477 1,486 1,494 EUR/NZD 1,684 1,688 1,691 1,693 EUR/CAD 1,383 1,365 1,356 1,346 EMEA Q1 Q2 Q3 Q4 EUR/PLN 4,220 4,260 4,280 4,300 EUR/HUF 300,0 295,0 295,0 295,0 EUR/CZK 25,80 25,70 25,65 25,60 EUR/SKK 30,13 30,13 30,13 30,13 EUR/RON 4,550 4,550 4,525 4,500 EUR/BGN 1,956 1,956 1,956 1,956 EUR/RUB 44,17 41,74 43,17 44,60 EUR/UAH 11,70 11,70 11,44 11,18 EUR/LTL 3,450 3,450 3,450 3,450 EUR/LVL 0,700 0,700 0,700 0,700 EUR/TRY 2,550 2,560 2,560 2,560 EUR/ZAR 12,86 12,97 13,01 13,04 EUR/ILS 4,722 4,615 4,594 4,572 LATAM Q1 Q2 Q3 Q4 EUR/BRL 3,086 3,003 2,962 2,921 EUR/MXN 16,96 16,64 16,48 16,32 EM Asia Q1 Q2 Q3 Q4 EUR/CNY 0,081 0,079 0,078 0,077 EUR/KRW 1423 1378 1381 1384 EUR/THB 41,36 40,04 39,90 39,75 EUR/SGD 1,669 1,625 1,619 1,613 EUR/HKD 10,32 10,09 9,980 9,87 EUR/MYR 4,136 3,978 3,958 3,937 EUR/PHP 57,06 55,38 55,19 54,99 EUR/IDR 14630 14170 14134 14097 EUR/INR 81,80 78,65 78,70 78,74 EUR/TWD 39,10 37,96 37,52 37,08 Lähde: Danske Bank Markets 8

Korkokulujen budjetointi Ovatko markkinakorot paras ennuste? Hyvä lähtökohta korkokulujen budjetoinnille on katsoa markkinatermiinejä ja korkoanalyytikoiden ennusteita. Sivun alareunan taulukosta löytyvät Danske Bankin ennusteet eri koroille jokaisen ensi vuoden vuosineljännekselle. Korkotermiinillä tarkoitetaan korkomarkkinan hinnoista laskettua tämänhetkistä ennustetta halutulle ajanjaksolle tulevaisuudessa. Taulukosta nähdään, että nykyhetken euriborkorot ovat alhaisempia kuin odotuksemme ensi vuodelle. Myös markkinoilla odotetaan korkojen nousua, sillä kolmen kuukauden euriborin termiinit ovat jopa ennustettamme korkeammalla (viereinen kuva). Kiinteät korot ovat poikkeuksellisen alhaalla, joten korkokustannusten lukitsemista pidemmäksi aikaa kannattaa harkita. Vieraan pääoman korkokulujen laskeminen Taulukossa olevaa informaatiota apuna käyttäen vaihtuvakorkoisten lainojen arvioidut korkokulut voidaan laskea ensi vuodelle. Sama toimenpide tehdään kiinteille koroille, mutta korkona käytetään sopimuksessa olevaa kiinteää sopimuskorkoa. Saadut korkokertymät lasketaan yhteen ja jaetaan pääomien kokonaismäärälle. Näin saadaan selville se keskikorko, jolla vieraan pääoman kulut voidaan ensi vuodelle budjetoida. Budjetin stressitesti Tehtyä budjetointia voidaan testata erilaisilla korkoskenaarioilla. Stressitestillä haastetaan ja pohditaan laskettujen ennusteiden vakautta ja ennustuskykyä käyttäen hyväksi optiomarkkinoiden hinnoittelemia todennäköisyyksiä. Oikealla olevassa kuvassa on 3 kk euriborkoron historia vuoden 2012 alusta alkaen sekä termiinikorot ja Danske Bank Marketsin ennuste vuodelle 2014. Sininen alue kuvassa osoittaa millä välillä korko tulee markkinoiden näkemyksen mukaan vaihtelemaan 50 % ja 90% todennäköisyydellä. Markkinat siis hinnoittelevat tällä hetkellä 3 kk euriborin pysyvän 50 % todennäköisyydellä tummemman sinisellä alueella vuoden 2012 aikana. Koska markkina hinnoittelee korkojen nousun ja vaihteluvälin suhteellisen maltilliseksi niin stressitesti kannattaa suorittaa vielä, niin että laskee korkokulut kaksi kertaa korkeammilla koroilla kuin millä budjetti on tehty jotta nyt hieman epätodennäköiseltäkin tuntuva korkoskenaario tulee testattua tässä vaiheessa. Korot kun usein nousevat ja laskevat markkinaodotuksia nopeammin silloin, kun merkittäviä liikkeitä nähdään. Talouden kasvuennusteet ja korkokehitys Globaalien talouskasvuennusteiden kautta voi myös arvioida tulevien korkokehitysten todennäköisyyksiä. Perusnäkemyksemme mukaan talouskasvu piristyy taas hieman kuluvan vuoden lopulla, mutta kasvu jatkuu lähivuodet hitaana. Talouskasvun pysähtyminen ja taantuma on mahdollista, mutta arviomme mukaan vain pienenllä todennäköisyydellä. Tässä skenaariossa korot pysyisivät paikallaan tai laskisivat hieman. Danske Bankin korkoennusteet vuodelle 2014 Q1 Q2 Q3 Q4 EKP:n ohjauskorko 0,50 0,50 0,50 0,50 3kk euribor 0,25 0,30 0,37 0,45 2v swap 0,70 0,80 0,85 0,90 5v swap 1,50 1,70 1,80 1,90 10v swap 2,40 2,60 2,70 2,80 9

Rahoituskustannusten ennustettavuus Jotta tarkka budjetointi olisi mahdollista, tulee myös korkokustannukset olla mahdollisimman tarkkaan ennakoitavissa. Korkokustannusten kiinnittäminen tai jonkin tietyn maksimikorkotason turvaaminen on mahdollista korkojohdannaisten avulla. Johdannaiset voidaan karkeasti jakaa koron kiinnittäviin ja korkokustannuksia rajaaviin sopimuksiin. Seuraavassa on esimerkki molemmista sopimusrakenteista. Rahoituksen korkokustannukset kiinnittävät instrumentit Korot on mahdollista kiinnittää määräajaksi korkojohdannaisilla. Budjetoinnin kannalta koron kiinnittävät instrumentit poistavat korkomuutoksista johtuvan epävarmuuden rahoituskulujen tai - tuottojen suuruudesta. Esimerkki: Koron kiinnitys Koronvaihtosopimus Kiinnittää viitekoron halutulle sopimusajalle Sopimuksen voi tehdä alkamaan heti tai tulevaisuudessa, esimerkiksi vuoden kuluttua Nollakustanteinen Rahoituksen korkokustannuksen rajaavat instrumentit Korko-optioilla ja korko-optiorakenteilla on mahdollista rajata korkokustannus tietylle tasolle ja mahdollistaa samalla hyöty suotuisista korkomuutoksista. Budjetoinnin näkökulmasta näin tiedetään maksimirahoituskustannus suojatuille rahoitussopimuksille. Esimerkki: Korkoturva Korkokatto 100 % korkosuoja korkokaton tasolta alkaen Viitekoron ollessa alempi kuin korkokatto, hyötyä alhaisesta viitekoron tasosta Optio-oikeudesta maksetaan preemio eli korkokaton hinta 10

Hyödykkeiden budjetointi Suojaustarve Hyödykkeiden hintariski muodostaa usein merkittävän, mutta budjetoinnissa vaikeahkosti käsiteltävän riskiluokan. Onnistuneen budjetoinnin edellytyksenä on hyvä arvio budjettikauden hyödykkeiden määrästä ja hinnasta. Budjetoinnissa on usein hankalinta raaka-aineen tai lopputuotteen eri kuukausien tai kvartaalien määrän arviointi. Hinnan osalta tilanne on helpompi, koska useimmille hyödykkeille on olemassa termiinimarkkina, joka määrittelee tason, johon hinta voidaan lukita. Suojausmenetelmät Hintasuojauksen voi toteuttaa joko termiinillä tai swap-sopimuksella riippuen suojauskohteesta ja -tarpeesta. Termiini- ja swapkurssit kertovat markkinoiden sen hetkisen käsityksen tulevasta hintatasosta. Hyödykkeiden osalta on tärkeää ymmärtää, että termiinikursseihin vaikuttavat useat hyödykkeille ominaiset tekijät kuten varastointikustannukset, fyysisen tuotteen saatavuus ja kausivaihtelu. Termiinillä (tai sarjalla termiinejä) voi tehokkaasti suojautua hintariskiltä esimerkiksi mikäli budjetoi ostavansa raaka-ainetta tietyn määrän aina kuukauden tiettynä toimituspäivänä sen hetkiseen hintaan. Swapilla puolestaan saavutetaan suojaus kunkin kuukauden sisällä tapahtuvalta hintojen vaihtelulta. Suojauskohde Mikäli sekä sisään tuleva että ulos menevä raaka-ainevirta voidaan suojata, on tilanne riskienhallinnan kannalta hyvä. Usean eri parametrin seuraaminen voidaan lopettaa, ja keskittyä vain marginaaliin. Parhaimmillaan voidaan koko raaka-aineiden hintariski poistaa ja lukita jalostusmarginaali koko kaudelle. Julkiselle sektorille, kuten kaupunkien liikennelaitoksille, esimerkiksi polttoainekulujen suojaus on hyvä väline varmistaa budjetin pitävyys. Volyymit ovat yleensä melko hyvin tiedossa, joten koko arvioidun volyymin suojaus budjetointihetkellä lukitsee kulut budjettia vastaavaksi aika tarkasti. Tarjouskannan suojaaminen Läheistä sukua budjetoinnille on tarjouslaskenta. Hyödykkeiden osalta hinta voidaan lukita, mutta haasteeksi muodostuvat hintamuutokset, mikäli tarjous ei johda sopimukseen. Kun tarjouspyyntöjä on useita, ja mikäli on ennustettavissa karkeasti läpimeno prosentti, voidaan tämä arvioitu osuus suojata heti ja loput tarjouskannasta jättää auki. Vaikka tarjousta ei aiottaisikaan suojata, on kuitenkin tärkeää käyttää laskennassa sitä tasoa, johon suojaus olisi tehtävissä. Tarjouksen pohjana käytetyt termiinihinnat antavat parhaan mahdollisen arvion tulevasta hinta-kehityksestä sekä oikean lähtötason mahdollisille suojauksille. 11

Hyödykkeiden budjetointi RAAKAÖLJY USD / bbl 150 140 130 120 110 100 90 80 70 09/12 03/13 09/13 03/14 09/14 50% luottamusalue Historia ja DM ennuste termiinit KUPARI USD / mt 9500 8000 6500 5000 09/12 03/13 09/13 03/14 09/14 50% luottamusalue Historia ja DM ennuste termiinit PÄÄSTÖOIKEUDET EUR/ mt 16 14 12 10 8 6 4 2 0-2 09/12 09/13 09/14 09/15 09/16 09/17 50% luottamusalue Historia termiinit SÄHKÖ EUR/ MWh 70 60 50 40 30 20 10 0 09/12 03/13 09/13 03/14 09/14 03/15 50% luottamusalue Historia termiinit Danske Bankin hyödyke-ennusteet vuodelle 2014 Q1 Q2 Q3 Q4 2014 NYMEX WTI 102 99 98 96 99 ICE Brent 106 103 101 99 102 Kupari 7060 7045 7035 7025 7041 Sinkki 1825 1815 1805 1795 1810 Nikkeli 13300 13100 12900 12700 13000 Alumiini 1745 1720 1700 1680 1711 Kulta 1225 1200 1175 1150 1188 CBOT Vehnä 643 648 653 658 651 CBOT Maissi 518 523 528 533 526 CBOT Soija 1435 1445 1455 1465 1450 12

Hyödykejohdannaiset POLTTOAINEET FUEL OIL GASOIL / DIESEL JET FUEL ja GASOLINE Suojauksen kohde Polttoöljyt, esim. laivat, lämpövoimalat Lämmityspolttoöljyt ja diesel (kuljetus, laivat) Lentopolttoaineet, bensiini Suojaavat tuotteet Fuel oil 1% Fuel oil 3.5% Gasoil 0.1% Ultra Low Sulfure Diesel (ULSD, 10ppm) Jet Fuel Gasoline Eräkoko 50 MT/kk = n. 60000 l/kk 50 MT/kk = 60000 l/kk 50 MT/kk = n 60000 l/kk Sijainnit FOB / CIF Cargo MED FOB Barge Rotterdam ARA alue CIF NWE FOB Carbo Likviditeetti Hyvä 24 kk asti, heikompi 48kk asti Hyvä 24 kk asti Hyvä 18 kk asti METALLIT ALUMIINI KUPARI SINKKI NIKKELI TINA LYIJY TERÄS Suojauksen kohde Alumiini Kupari Sinkki Nikkeli Tina Lyijy Hiiliteräs Suojaavat tuotteet LME Primary Aluminium LME Copper LME Zinc LME Nickel LME Tin LME Lead LME Steel Billet Eräkoko 25 MT 25 MT 25 MT 6 MT 5 MT 25 MT 65 MT Likviditeetti Hyvä ainakin 24kk asti Hyvä ainakin 24kk asti Hyvä ainakin 12kk asti Hyvä ainakin 12kk asti Hyvä ainakin 12kk asti Hyvä ainakin 12kk asti Kohtalainen 12kk asti SÄHKÖ / PÄÄSTÖT SYSTEMISÄHKÖ ALUESÄHKÖ PÄÄSTÖOIKEUDET Suojauksen kohde Pohjoismaisen sähkömarkkinan systeemisähkö Pohjoismaisen sähkömarkkinan alueiden sähköt EU päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet ja päästövähennysoikeudet Suojaavat tuotteet NordPool System NordPool Helsinki Nordpool Stockholm Nordpool Oslo EUA CER Eräkoko 1 MW 1 MW 1 MW Periodit Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Likviditeetti Lähimmät 3 kuukautta, kvartaalia ja vuotta: hyvä Lähimmät 3 kuukautta, kvartaalia ja vuotata: hyvä Spot ja lähimmät kolme vuotta: hyvä Tätä katsausta tai sen sisältämiä tietoja ei ole tarkoitettu tarjoukseksi eikä sijoitusneuvoksi mihinkään rahoitusvälineeseen liittyvään liiketoimeen. Katsausta tai sen tietoja ei ole myöskään annettu kehotuksena antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Vaikka pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä, eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö voi aiheuttaa. Katsauksen sisältö edustaa pankin näkemystä ja arvioita katsauksen julkaisuhetkellä. Annettuja tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Katsauksessa olevat tiedot on annettu tiivistetyssä muodossa. Ne eivät anna täydellistä kuvausta rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Ennen rahoitusvälinettä koskevan päätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua kaikkiin rahoitusvälineeseen liittyviin tietoihin ja rahoitusvälineen ehtoihin sekä hankkia tarvittaessa soveltuvia asiantuntijaneuvoja. Markkinoiden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Markkinahinta voi nousta tai laskea. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. 13