risk manager Budjettiextra

Transkriptio

1 risk manager Budjettiextra Syyskuu 2012

2 risk manager Budjettiextra Syyskuu 2012 PÄÄKIRJOITUS Monet yritykset alkavat jo tässä vaiheessa laatia ensi vuoden budjettejaan ja entistä haasteellisemmassa markkinaympäristössä, jota rasittaa epävarmuus euroalueen kohtalosta. Budjetin liiketoimintamuuttujien haarukointi on yritysten omaa osaamisaluetta, mutta rahoitusmarkkinoiden heilahtelu voi vaarantaa budjetin toteutumisen. Finanssiriskeiltä on kuitenkin mahdollista suojautua jo budjetointivaiheessa. Käymme tässä julkaisussa läpi tekijöitä, jotka on hyvä ottaa huomioon budjetointivaiheen riskienhallinnassa tulevalle vuodelle Vladimir Miklashevsky Danske Bank SISÄLTÖ Sivu 2 Maailmantalouden ennuste 3 Suomen kansantalous 4 Budjetointi osana yrityksen rahoitussuunnittelua 5 Budjetointi ja finanssimarkkinoiden muutokset 6 Esimerkki budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen suojaamisesta 7 Valuuttamarkkinat historia ja ennusteet 8 Valuuttakurssiennusteet vuodelle Korkokulujen budjetointi 10 Rahoituskustannusten ennustettavuus 11 Hyödykkeiden budjetointi 13 Hyödykejohdannaiset Danske Bank Markets Hiililaiturinkuja 2, Helsinki P

3 Maailmantalouden ennuste luo pohjaa hyvien budjettien laatimiselle kasvua odotellessa Maailmantalouden kasvu on hidastunut vuoden 2012 aikana, euroalueen huolten painamana. Yhdysvaltojen talouden kasvu tulee supistumaan entisestään vuonna 2013 globaalien epävarmuuksien ja tiukan finanssipolitiikan rasittamana. Kotitalouksien kysynnän elpyminen ja parantuneet makroluvut tulevat pitämään USA:n talouden kaukana taantumasta. Vaikka Euroopan keskuspankki (EKP) on tuonut toivoa taantumaan vajonneen euroalueen ongelmien helpottamisesta, rahaunionin talous kasvaa aikaisintaan vuonna 2013 ja silloinkin vain hieman. Velkojen maksamiseksi vaadittavat säästötoimet eivät suosi talouskasvua ongelmamaissa. Vähäisen velan ja itsenäisen rahapolitiikan ansiosta Ruotsista tuli yksi turvasatamista rahoitusmarkkinoilla, mutta loppukesän heikot tilastot painavat kruunusijoituksia. Japanin kokonaistuotanto vajosi 0,7 % vuonna Heikon tilanteen taustalla vaikuttivat Sendain maanjäristyksen tuho maaliskuussa ja vahvan jenin hyydyttämä vienti. Heikon vuoden jälkeen tuotannon toipuminen ja jälleenrakennus nostivat bruttokansantuotetta 2012 ensimmäisellä puoliskolla, mutta yleisesti ottaen maan taloudessa ei ole tapahtunut merkittävää käännettä parempaan. Reaalitalouden kasvu on selvästi hidastunut kehittyvissä talouksissa, mikä on luonnollista taantuman jälkeisen kiihdytyksen loputtua ja johtuu osittain tietoisesta raha- ja finanssipolitiikan kiristyksestä. Inflaatiosta tuli merkittävä haaste etenkin Aasian maille, joten rahapolitiikkaa kiristettiin monissa maissa Talousnäkymien heikennyttyä ja inflaation vajottua useat keskuspankit kevensivät rahapolitiikkaa alkukesään 2012 mennessä. Odotamme lisätoimia. Venäjän talouskasvu jatkui öljyn hinnan, julkisen sekä yksityisen kulutuksen voimin kiiveten 4,4 % tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Öljyn hinnan korkeus tukee edelleen melko valoisia näkymiä, joskin odotukset ovat heikentyneet keväästä kiihtyvän inflaation ansiosta. Yksityinen kulutus kasvaa, mutta entistä maltillisemmin. Odotamme talouden kasvavan 4,1% tänä vuonna ja 3,5 % vuonna Riski maailmantalouden taantumasta on suuri ja toteutuessaan sen vaikutukset voisivat olla laaja-alaisia. Geopoliittisia riskejäkään ei voi täysin unohtaa. Länsimaissa poliittisen päätöksenteon vaikeus ja yhteisen linjan puuttuminen näyttelevät suurta roolia. Kansianvälinen talous Vuosimuutos, % Ennuste 2012 Ennuste 2013 Euroalue BKT -4,3 1,9 1,5-0,4 0,5 Kuluttajahinnat 0,3 1,6 2,7 2,5 1,8 Yhdysvallat BKT -3,5 3,0 1,8 2,2 2,0 Kuluttajahinnat -0,4 1,6 3,1 2,1 1,5 Kiina BKT 7,9 11,1 9,2 8,0 9,0 Kuluttajahinnat -0,7 3,3 5,4 2,7 2,9 Ruotsi BKT -4,9 6,2 3,9 0,3 1,0 Kuluttajahinnat -0,3 1,2 0,7 0,1-0,3 Iso-Britannia BKT -4,4 2,1 0,9 0,3 1,9 Kuluttajahinnat 2,2 3,3 4,6 2,8 2,2 Japani BKT -5,5 4,4-0,7 2,3 1,6 Kuluttajahinnat -1,4-0,7-0,3-0,2 0,1 Venäjä BKT ,0 4, ,5 Kuluttajahinnat ,1 6,5 6,9 Ennusteet: Danske Research

4 Pitkittynyt euroalueen kriisi painaa Suomen kasvua Suomen bruttokansantuote kasvoi tammi-kesäkuussa 1% viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Toisen neljänneksen tuotanto kuitenkin laski jopa 1,1 % edellisestä neljänneksestä. Mikäli tuotanto laskee ennakoivien mittareiden ja odotustemme mukaisesti myös kolmannella neljänneksellä, täyttyy taantuman määritelmä Suomessa. Odotamme Suomen bruttokansantuotteen polkevan tänä vuonna paikoillaan. Vuonna 2013 tuotannon määrä kasvanee 1% talousnäkymien selkiytyessä, mutta Euroopan epävarma taloustilanne ei anna syytä suuremman kasvun ennustamiseen. Kuluttajahinnat nousivat alkuvuonna hieman yli 3 % vuosivauhtia. Inflaatiota on vauhdittanut veronkorotukset, joiden yhteisvaikutus on liki yksi prosenttiyksikkö nykyisestä kuluttajahintojen noususta. Ennustamme inflaation loivan laskun jatkuvan vuoden toisella puoliskolla. Vuonna 2013 inflaatio laskee hieman, mutta vuodenvaihteen veromuutokset etenkin arvolisäverojen yhden prosenttiyksikön korotus vauhdittavat inflaatiota. Kuluvan vuoden elokuun lopussa valtionvelka oli noin 84 mrd. euroa, eli noin 45 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Talouden hidas kasvu hillitsee valtion tulojen nousua, ja velka lisääntyy ainakin muutaman vuoden. Vaihtotase oli Suomessa ylijäämäinen aina vuodesta 1994 alkaen, kunnes viime vuodelle kirjattiin 2,2 miljardin euron suuruinen alijäämä. Ennustamme vaihtotaseen alijäämän säilyvän vuonna 2012 edellisvuoden tasolla, kunnes vuonna 2013 vienti alkaa hitaasti toipua suhdannetilanteen normalisoituessa. Odotamme vaihtotaseen kuitenkin säilyvän alijäämäisenä myös ensi vuonna. Eurokriisin leimahtaminen osittaisen hajoamisen myötä tai Euroopan laajuisen pankkikriisin vuoksi muuttaisi Suomen lähiaikojen kehityksen huomattavasti heikommaksi. Tässä ennusteessa on oletettu, että mitään euroalueeseen liittyvää dramaattista finanssikriisiä ei ilmaannu ennusteperiodilla ja, ettei öljyntuotannossa tapahdu merkittäviä häiriöitä. Suomi Kysyntä ja tarjonta ennuste 2012 ennuste 2013 Määrän muutos, % BKT -8,5 3,3 2,7 0,0 1,0 Tuonti -17,2 6,9 5,7-1,0 1,0 Vienti -21,3 7,5 2,6-2,0 1,5 Kulutus -1,7 2,1 1,8 1,4 0,8 yksityinen -2,9 3,3 2,5 1,5 1,0 julkinen 1,1 0,0 0,1 0,2 0,5 Investoinnit -13,3 2,6 4,6-1,0 1,5 Indikaattoreita Työttömyysaste, % 8,2 8,4 7,8 7,7 7,9 Ansiotaso, % 4, ,4 2,7 Inflaatio, % 0,0 1,2 3,4 2,9 2,6 Vaihtotase, mrd. eur 3,1 2,6-2,2-2,3-1,5 Vaihtotase / bkt, % 1,8 1,4-1,2-1,2-0,7 Julkinen alijäämä / bkt, % -2,5-2,6-0,6-0,7-0,5 Julkinen velka / bkt, % 43,5 48,6 49,1 52,5 54,0 Ennusteet: Sampo Pankki/Ekonomist 3

5 Budjetointi osana yrityksen rahoitussuunnittelua Yritys suunnittelee ja ennakoi tulevaisuuttaan budjetilla. Ennusteet tuloksesta ja taseesta konkretisoidaan mm. liikevoittoa, omavaraisuutta ja oman pääoman tuottoa kuvaavien mittareiden arvoiksi. Mittarein asetetuilla tavoitteilla on keskeinen asema yrityksen johtamisessa. Myös ulkoisille sidosryhmille mittarit ovat tärkeitä: mm. rahoittajat asettavat lainasopimuksiin velkaisuutta rajoittavia ns. kovenantteja. Mittareiden nykyiset ja ennustetut arvot voivat siten vaikuttaa uuden rahoituksen hintaan ja sijoittajien arvioon yhtiöstä. Yrityksen julkaisemat ennusteet tulee olla tarkkaan harkittuja ja osumatarkkoja. Tämä siksi, että ennusteilla olisi myös sidosryhmille arvoa esim. riskipreemioiden arvioinnissa. Liiketoiminnan ennustaminen Yrityksen odotukset liiketoiminnan kehityksestä ovat budjetoinnin pohja. Sen lähtökohtana ovat ennustetut myyntivolyymit ja niistä johdetut tuotannontekijätarpeet yksikköhintoineen. Kun nämä on määritelty, saadaan ennustetuksi liikevoitto ennen veroja ja rahoituseriä. Kun laskelmiin sisällytetään korkokehitys, voidaan ennustaa tulos. Hyvään käytäntöön kuuluu tarkastella liiketoiminnan ennustetta optimistisella ja pessimistisellä näkemyksellä. Nämä voidaan muodostaa esimerkiksi arvioimalla toimialan kokonaiskehitystä ja yhtiön suhteellista menestystä toimialalla. Budjetti ja finanssimarkkinoiden hintamuutokset Budjetissaan yritys joutuu ottamaan kantaa liiketoimintamuuttujien lisäksi valuuttojen, korkojen ja raaka-aineiden hintakehitykseen. Hintamuutokset aiheuttavat budjettiin itse liiketoiminnasta riippumatonta heilahtelua. Heilahtelun aiheuttamaa budjetin toteutumisen epävarmuutta tuleekin harkita suojattavaksi. Jos yritys on esimerkiksi lukinnut valuuttamääräisten ostojensa valuuttakurssit termiinikaupoilla, sen ei tarvitse budjetoinnissa ottaa huomioon valuuttakurssiliikkeiden tuomaa epävarmuutta kassavirtoihinsa ja tulokseen. Finanssimarkkinoiden ennustaminen on hyvin vaikeaa. Kurssiennusteisiin voidaan sisällyttää vain ennustehetken tieto. Se, mitä tapahtuu ennusteen laatimisen jälkeen ei ole ennakoitavissa ja johtaa ennusteen muokkaamiseen. Ennusteista voi kuitenkin saada kuvan siitä kuinka paljon finanssimarkkinat odottaa kurssien tai korkojen liikkuvan seuraavan vuoden aikana ja tätä voi yritys käyttää hyväkseen arvioidessaan budjettilukujen sisältämiä riskejä. Budjetoidun tuloksen muodostuminen : Budjetoitu tulos Valuutta + Korot + Hyödykkeet Finanssimuuttujien budjetointi Myynnit + Ostot + Lainarahoitus Liiketoimintamuuttujien budjetointi Perusskenaario Valuutta + Korot + Hyödykkeet Finanssimuuttujien budjetointi Budjetoitu tulos Positiivinen skenaario Myynnit + Ostot + Lainarahoitus Liiketoimintamuuttujien budjetointi Valuutta + Korot + Hyödykkeet Finanssimuuttujien budjetointi Budjetoitu tulos Negatiivinen skenaario Myynnit + Ostot + Lainarahoitus Liiketoimintamuuttujien budjetointi 4

6 Budjetointi ja finanssimarkkinoiden muutokset Finanssimarkkinamuuttujien budjetointi / yksinkertainen kehikko lähestyä asiaa Mitä valuuttakursseja, hyödykehintoja tai korkoja budjettisuunnittelussa pitäisi käyttää? Budjettihetken hintaa, termiinihintaa vai jotain muuta. Budjettia tulee tarkastella eri liiketoiminnan näkymillä ja finanssimarkkinoiden muutoksilla. Yksinkertaisessa kehikossa tarkastellaan liiketoiminnan suhteen kolmea eri näkymää, kuten tehdään myös finanssimuuttujien suhteen. Vaihtoehtoisten näkymien tarkastelu on sitä oleellisempaa, mitä vähemmän budjetoiduista kassavirroista on perinteisesti suojattu. Tarkastelemme tässä budjettia vain yhden finanssimuuttujan, valuuttakurssin (EUR/USD)muutoksilla. Liiketoiminnan perusnäkymä Perusskenaariossa on perusteltua käyttää termiinihintoja, koska yhtiö voi termiinisopimuksilla halutessaan lukita budjetoitujen valuuttamääräisten kassavirtojen vaihtokurssin ja näin poistaa kassavirtojen epävarmuuden valuuttakurssin osalta. Mikäli yhtiön ennusteissa USD-määräiset kassavirrat on asetettu aikajanalle, voidaan EUR/USD termiinihinnoista johtaa budjettikurssit seuraavasti: Jos kassavirrat asettuvat yli budjettikauden tasaisesti, on kuukausittaisten termiinihintojen keskiarvo hyvä budjettikurssi. Jos kassavirrat painottuvat epätasaisesti budjettikauden yli, budjettikurssi määritellään kuukausittaisten termiinihintojen painotettuna keskiarvona Positiivinen ja negatiivinen näkymä Perusodotuksen lisäksi on hyvä tarkastella positiivista ja negatiivista vaihtoehtoa sekä liiketoiminnan että finanssimuuttujien kehitykselle. Valuuttakurssin kehitys voi yrityksen kannalta olla hyvinkin merkittävä ja siksi vaihtoehtoja on tärkeää tarkastella. Finanssimuuttujien ennustaminen Kuvassa 1 esitetty kehikko on toimiva tapa hahmottaa liiketoimintaa riskeineen. Mikäli esim. USD-kurssin 15 % liike väärään suuntaan estää yhtiötä saavuttamasta taloudellisia tavoitteitaan, niin suojauspäätökselle on selkeät perusteet. Mikäli yhtiöllä on useampia markkinariskejä suojaamatta, negatiivisten ja positiivisten skenaarioiden määrittely on haasteellista. Skenaario, jossa kaikki markkinahinnat menevät yhtiötä vastaan, ei useinkaan ole realistinen, koska yksittäisten finanssi-muuttujien heilahtelut usein korreloivat keskenään. Esimerkiksi korkojen muutos vaikuttaa myös EUR/ USD valuuttakurssiin. Mikäli yritys on alttiina useammalle riskille skenaarioiden muodostaminen ja etenkin mieltäminen on hankalampaa. Tällöin on käytännöllistä asettaa riskit ensin suuruusjärjestykseen ja keskittyä esimerkiksi kolmeen merkittävimpään riskiin skenaarioita muodostettaessa. Suojausinstrumentin valinta Tulevaisuuden haarukointi edellä kuvatulla tavalla paljastaa skenaariot, jotka estävät toteutuessaan yhtiötä saavuttamasta tavoitteitaan. Kun suojauspäätös on tehty, valitaan käytettävä suojausinstrumentti. Valintaan vaikuttavat mm. budjetoitujen kassavirtojen epävarmuus, yhtiön tappion kantokyky ja näkemys markkinoista. Vaikka budjetoinnissa käytettäisiinkin termiinihintoja, niin suojaukset on usein järkevää toteuttaa optioilla tai useamman option yhdistelmillä. Eli tavoitteita vaarantavien riskien kanssa ei tarvitse elää, koska epävarmojenkin kassavirtojen hallintaan löytyy toimivia ratkaisuja. Optiot ja niiden yhdistelmät sopivat yhtälailla varmojen kuin epävarmojenkin kassavirtojen suojaukseen. Kuva 1. Esimerkkikehikko: EUR/USD -valuuttakurssi finanssimarkkinamuuttujana. EUR/USD ++ tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan kannalta positiivisempaa valuuttakurssia kuin termiinikurssi ja EUR/USD - - vastaavasti huonompaa. Optimistinen skenaario Liiketoimintamuuttujat Finanssimarkkinamuuttujat Perusskenaario Pessimistinen skenaario Positiivinen skenaario -Ostot 105 % -EUR/USD ++ Ostot 100 % EUR/USD ++ - Ostot 95 % - EUR/USD ++ Perusskenaario -Ostot 105 % - EUR/USD termiinikurssi Ostot 100 % - EUR/USD termiinikurssi - Ostot 95 % - EUR/USD termiinikurssi Negatiivinen skenaario -Ostot 105 % -EUR/USD - - Ostot 100 % EUR/USD Ostot 95 % - EUR/USD - - 5

7 Esimerkki budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen suojaamisesta: Lisähyötyrakenteinen valuuttasuoja Lisähyötyrakenteella dollarien ostokurssi on suojattu vahvistumisen varalta. Dollarin kurssin noustessa voidaan eräpäivänä ostaa dollarit sopimuksen kurssiin. Dollarin halventuessa dollareita joudutaan ostamaan vain puolet suojatusta erästä. Näin voidaan saada 50 % hyöty dollarin halpenemisesta. Budjetoidut dollarimääräiset ostot Lisähyötyrakenteen suojakurssi määräytyy suojaushetken johdannaishintojen ja suojattavan aikahorisontin pohjalta. Koko seuraavan vuoden ostot voidaan näin suojata yhdellä ja samalla kurssilla. Näin myös jälleenhinnoittelu on helppoa. Suojat toteutetaan erääntyviksi kuukausittain esim. aina kalenterikuukauden 15 pv. Määriltään suojat toteutetaan vastaamaan kyseisen kuun budjetoituja dollariostoja. Termiinin ja lisähyötyrakenteisen suojan vertailua eri liiketoiminnan skenaarioissa: Perusskeneaario: Jos dollari kallistuu: Budjetoitujen USD-pohjaisten ostojen toteutuessa täysimääräisesti on dollarin ostokurssi varmistettu, tehtiin suoja termiinillä tai lisähyötyrakenteisella suojalla. Jos dollari halpenee: Jos kurssi on eräpäivänä parempi kuin suojakurssi, puolet dollareita ostetaan suojakurssiin ja loput markkinakurssiin. Näin voidaan hyötyä dollarin kurssin halpenemisesta ja myyntikate paranee. Termiinillä suojattaessa tämä mahdollisuus menetetään. Negatiivinen skenaario: Jos dollari kallistuu: Jos dollariostot toteutuvat odotettua pienempinä ei dollarin vahvistumisesta ole ongelmaa suojasi kummalla tahansa instrumentilla. Halvalla ostetut ylimääräiset dollarit vain myydään voitolla pois markkinahintaan, näin myyntikate paranee. Jos dollari halpenee: Jos kassavirrat toteutuvatkin pienempinä kuin oli budjetoitu, lisähyötyrakenteella ei synny ylisuojaus-tilanteesta synny ongelmaa kuten termiinillä suojattaessa. Lisähyötyrakenteista suojaa ei tarvitse purkaa, kunhan ostojen määrä ei putoa alle 50 %:iin budjetoiduista. Ylisuojaustilanne termiinillä aiheuttaa valuuttakurssitappioita kun ylijääneet dollarit joudutaan myymään markkinahintaan, joka on huonompi kuin termiinikurssi on, Näin termiinillä suojatessa myyntikate voi sulaa kokonaan jos kurssilasku on suuri. Positiivinen skenaario: Jos dollari kallistuu: Positiivisessa skenaariossa ostot toteutuvat budjetoitua suurempina. Ts. tällöin ollaan alisuojaustilassa. Riski dollarin arvon noususta on olemassa. Positiivinen skenaario voidaan kuitenkin suojata lisähyöty-rakenteella. Tällöin suoja toteutetaan hieman budjetoitua suurempana. Riskiä ylisuojauksesta ei ole ellei dollariostot ole oleellisesti budjetoitua pienemmät. Jos dollari halpenee: Jos positiivinen skenaario on suojattu lisähyöty-rakenteella saadaan halventuvasta kurssista 50 % hyöty koska suojatusta määrästä vain puolet on velvollisuus vaihtaa suojakurssiin. Yhteenveto: Termiinikaupoilla voidaan riskittömästi suojata vain perusskenaario. Lisähyötyrakenteella voidaan suojata kaikki skenaariot. Tällöin riski suurista kurssiliikkeistä syntyy vain jos budjetoidut ostot laskevat alle 50 %:iin budjetoidusta. 6

8 Valuuttamarkkinat historia ja ennusteet Alla oleviin kuviin on kerätty valuuttakurssien vuoden historia sekä vuoden 2012 lopun ja vuoden 2013 termiinihinnat. Näiden lisäksi kuviin on lisätty Danske Marketsin ennusteet. Ennusteemme on yksi näkemys valuuttakurssin tulevasta kehityksestä. Sininen alue kuvassa osoittaa, millä välillä valuuttakurssi tulee markkinoiden näkemyksen mukaan vaihtelemaan 50 % ja 90% todennäköisyydellä. Vaihteluvälin laskemisessa käytetty todennäköisyysjakauma on johdettu valuuttaoptioiden hintoihin vaikuttavasta implisiittisestä volatiliteetista. EUR/USD EUR/GBP EUR/SEK EUR/NOK 7

9 Valuuttakurssiennusteet vuodelle 2013 G10 3 kk 6 kk 12 kk EUR/USD 1,35 1,35 1,30 EUR/JPY EUR/GBP 0,85 0,85 0,82 EUR/CHF 1,24 1,22 1,20 EUR/SEK 8,50 8,40 8,40 EUR/NOK 7,35 7,30 7,25 EUR/DKK 7,46 7,45 7,45 EUR/AUD 1,25 1,25 1,24 EUR/NZD 1,63 1,63 1,59 EUR/CAD 1,41 1,41 1,31 EMEA 3 kk 6 kk 12 kk EUR/PLN 3,90 3,95 4,00 EUR/HUF EUR/CZK 24,2 24,3 24,8 EUR/RUB 39,90 39,72 42,22 EUR/UAH 10,95 12,02 13,00 EUR/LVL 0,70 0,70 0,70 EUR/LTL 3,45 3,45 3,45 EUR/RON 4,50 4,50 4,60 EUR/TRY 2,46 2,42 2,31 EUR/ZAR 11,27 11,41 11,38 EUR/ILS 5,27 5,27 5,01 LATAM 3 kk 6 kk 12 kk EUR/BRL 2,63 2,63 2,54 EUR/MXN 16,61 16,74 16,25 EM 3 kk 6 kk 12 kk EUR/CNY 8,51 8,51 8,14 EUR/KRW EUR/THB 40,2 40,2 39,5 EUR/SGD 1,60 1,60 1,57 EUR/HKD 10,48 10,48 10,10 EUR/MYR 3,97 3,97 3,90 EUR/PHP 54,00 54,00 52,65 EUR/IDR EUR/INR 70,20 71,55 71,50 EUR/TWD 38,48 38,48 37,70 8

10 Korkokulujen budjetointi Ovatko markkinakorot paras ennuste? Hyvä lähtökohta korkokulujen budjetoinnille on katsoa markkinatermiinejä ja korkoanalyytikoiden korkoennusteita. Sivun alareunan taulukosta löytyvät Danske Marketsin ennusteet eri koroille seuraavalle 12 kk tarkasteluvälille. Korkotermiinillä tarkoitetaan korkomarkkinan hinnoista laskettua tämänhetkistä ennustetta halutulle ajanjaksolle tulevaisuudessa. Taulukosta nähdään, että euribor-korkojen odotetaan pysyvän suunnilleen samalla tasolla koko vuoden. Kuten viereisestä kuvasta myös näkyy kolmen kuukauden euriborin osalta, korkotermiinit hinnoittelevat ainoastaan maltillista liikettä tällä hetkellä. Velkakriisin ja heikentyneiden talousnäkymien myötä historiallisen alhaisille tasoille painuneiden pitkien korkojen odotamme kuitenkin lähtevän hienoiseen nousuun vajaan vuoden päästä. Koska nämä kiinteät korot ovat todella poikkeuksellisen alahaalla, on korkokustannukset esimerkiksi viideksi vuodeksi alkaen heti tai vuoden päästä nyt mahdollista kiinnittää hyvin alhaiselle tasolle, varmistaen matalat korkokulut pitkälle tulevaisuuteen. Vieraan pääoman korkokulujen laskeminen Taulukossa olevaa informaatiota apuna käyttäen vaihtuvakorkoisten lainojen arvioidut korkokulut voidaan laskea ensi vuodelle. Sama toimenpide tehdään kiinteille koroille, mutta korkona käytetään sopimuksessa olevaa kiinteää sopimuskorkoa. Saadut korkokertymät lasketaan yhteen ja jaetaan pääomien kokonaismäärälle. Näin saadaan selville se keskikorko, jolla vieraan pääoman kulut voidaan ensi vuodelle budjetoida. Budjetin stressitesti Tehtyä budjetointia voidaan halutessa testata dramaattisemmilla korkoskenaarioilla. Stressitestillä haastetaan ja pohditaan laskettujen ennusteiden vakautta ja ennustuskykyä käyttäen hyväksi optiomarkkinoiden hinnoittelemia todennäköisyyksiä. Viereisessä kuvassa on 3 kk:n euribor-koron historia vuoden 2010 lopusta alkaen sekä termiinikorot ja Danske Marketsin ennuste vuodelle Sininen alue kuvassa osoittaa millä välillä korko tulee markkinoiden näkemyksen mukaan vaihtelemaan 50 % ja 90 % todennäköisyydellä. Markkinat siis hinnoittelevat tällä hetkellä 3 kk:n euriborin pysyvän 50 % todennäköisyydellä tummemman sinisellä alueella vuoden 2013 aikana. Koska markkina hinnoittelee korkojen nousun ja vaihteluvälin suhteellisen maltilliseksi niin stressitesti kannattaa suorittaa vielä, niin että laskee korkokulut kaksi kertaa korkeammilla koroilla kuin millä budjetti on tehty jotta nyt hieman epätodennäköiseltäkin tuntuva korkoskenaario tulee testattua tässä vaiheessa. 3 KK EURIBOR Lähde: Reuters EcoWin, Danske Markets Talouden kasvuennusteet ja korkokehitys Globaalien talouskasvuennusteiden kautta voi myös arvioida tulevien korkokehitysten todennäköisyyksiä. Perusnäkemyksemme mukaan taloussuhdanne tulee jatkumaan heikkona ja kasvu tulee olemaan lähivuodet heikkoa. Talouspolitiikan kevennys- ja tukitoimet, joita odotamme vielä syksyn aikana lisää, auttavat ja vakauttavat euroalueen taloutta ensi vuonna ulos taantumasta. Matalien korkojen odotamme jatkuvan, ja EKP:n pitävän ohjauskoron matalalla myös vuonna Danske Marketsin korkoennusteet vuodelle 2013 Ohjauskorko 3 kk euribor 2 v 5 v 10 v Spot 0,75 0,24 0,54 1,10 1,94 3kk 0,75 0,20 0,50 1,00 1,90 6kk 0,75 0,20 0,50 1,00 1,95 12kk 0,75 0,25 0,50 1,05 2,10 Lähde: Danske Markets,

11 Rahoituskustannusten ennustettavuus Jotta tarkka budjetointi olisi mahdollista, tulee myös korkokustannukset olla mahdollisimman tarkkaan ennakoitavissa. Korkokustannusten kiinnittäminen tai jonkin tietyn maksimikorkotason turvaaminen on mahdollista korkojohdannaisten avulla. Johdannaiset voidaan karkeasti jakaa koron kiinnittäviin ja korkokustannuksia rajaaviin sopimuksiin. Seuraavassa on esimerkki molemmista sopimusrakenteista. Rahoituksen korkokustannukset kiinnittävät instrumentit Korot on mahdollista kiinnittää määräajaksi korkojohdannaisilla. Budjetoinnin kannalta koron kiinnittävät instrumentit poistavat korkomuutoksista johtuvan epävarmuuden rahoituskulujen tai -tuottojen suuruudesta. Esimerkki: Koron kiinnitys Koronvaihtosopimus Kiinnittää viitekoron halutulle sopimusajalle Sopimuksen voi tehdä alkamaan heti tai tulevaisuudessa, esimerkiksi vuoden kuluttua Nollakustanteinen Rahoituksen korkokustannusta rajaavat instrumentit Korko-optioilla ja korko-optiorakenteilla on mahdollista rajata korkokustannusta tietylle tasolle ja mahdollistaa samalla hyöty suotuisista korkomuutoksista. Budjetoinnin näkökulmasta näin tiedetään maksimirahoituskustannus suojatuille rahoitussopimuksille. Esimerkki: Korkoturva Korkokatto 100% korkosuoja korkokaton tasolta alkaen Viitekoron ollessa alempi kuin korkokatto, hyötyä alhaisesta viitekoron tasosta Optio-oikeudesta maksetaan preemio eli korkokaton hinta 10

12 Hyödykkeiden budjetointi Suojaustarve Hyödykkeiden hintariski muodostaa usein merkittävän, mutta budjetoinnissa vaikeahkosti käsiteltävän riskiluokan. Onnistuneen budjetoinnin edellytyksenä on hyvä arvio budjettikauden hyödykkeiden määrästä ja hinnasta. Budjetoinnissa on usein hankalinta raaka-aineen tai lopputuotteen eri kuukausien tai kvartaalien määrän arviointi. Hinnan osalta tilanne on helpompi koska useimmille hyödykkeille on olemassa termiinimarkkina, joka määrittelee tason, johon hinta voidaan lukita. Suojausmenetelmät Hintasuojauksen voi toteuttaa joko termiinillä tai swap-sopimuksella riippuen suojauskohteesta ja -tarpeesta. Termiinija swap-kurssit kertovat markkinoiden sen hetkisen käsityksen tulevasta hintatasosta. Hyödykkeiden osalta on tärkeää ymmärtää, että termiinikursseihin vaikuttavat useat hyödykkeille ominaiset tekijät kuten varastointikustannukset, fyysisen tuotteen saatavuus ja kausivaihtelu. Termiinillä (tai sarjalla termiinejä) voi tehokkaasti suojautua hintariskiltä esimerkiksi mikäli budjetoi ostavansa raakaainetta tietyn määrän aina kuukauden tiettynä toimituspäivänä sen hetkiseen hintaan. Swapilla puolestaan saavutetaan suojaus kunkin kuukauden sisällä tapahtuvalta hintojen vaihtelulta. Suojauskohde Mikäli sekä sisään tuleva että ulos menevä raaka-ainevirta voidaan suojata, on tilanne riskienhallinnan kannalta hyvä. Usean eri parametrin seuraaminen voidaan lopettaa, ja keskittyä vain marginaaliin. Parhaimmillaan voidaan koko raaka-aineiden hintariski poistaa ja lukita jalostusmarginaali koko kaudelle. Julkiselle sektorille, kuten kaupunkien liikennelaitoksille, esimerkiksi polttoainekulujen suojaus on hyvä väline varmistaa budjetin pitävyys. Volyymit ovat yleensä melko hyvin tiedossa, joten koko arvioidun volyymin suojaus budjetointihetkellä lukitsee kulut budjettia vastaavaksi aika tarkasti. Tarjouskannan suojaaminen Läheistä sukua budjetoinnille on tarjouslaskenta. Hyödykkeiden osalta hinta voidaan lukita, mutta haasteeksi muodostuvat hintamuutokset, mikäli tarjous ei johda sopimukseen. Kun tarjouspyyntöjä on useita, ja mikäli on ennustettavissa karkeasti läpimeno prosentti, voidaan tämä arvioitu osuus suojata heti ja loput tarjouskannasta jättää auki. Vaikka tarjousta ei aiottaisikaan suojata, on kuitenkin tärkeää käyttää laskennassa sitä tasoa, johon suojaus olisi tehtävissä. Tarjouksen pohjana käytetyt termiinihinnat antavat parhaan mahdollisen arvion tulevasta hinta-kehityksestä sekä oikean lähtötason mahdollisille suojauksille. RAAKAÖLJY KUPARI PÄÄSTÖOIKEUDET SÄHKÖ (NORDPOOL) 11

13 Hyödykkeiden budjetointi Danske Marketsin hyödyke-ennusteet vuodelle 2013 Q1 Q2 Q3 Q NYMEX WTI ICE Brent Kupari Sinkki Nikkeli Teräs Alumiini Kulta CBOT Vehnä CBOT Maissi CBOT soija

14 Hyödykejohdannaiset POLTTOAINEET FUEL OIL GASOIL / DIESEL JET FUEL ja GASOLINE Suojauksen kohde Polttoöljyt, esim. laivat, lämpövoimalat Suojaavat tuotteet Fuel oil 1 % Fuel oil 3,5 % Lämmityspolttoöljyt ja diesel (kuljetus, laivat) Gasoil 0.1 % Ultra Low Sulfure Diesel (ULSD, 10ppm) Lentopolttoaineet, bensiini Jet Fuel Gasoline Eräkoko 50 MT/kk = n l/kk 50 MT/kk = l/kk 50 MT/kk = n l/kk Sijainnit FOB / CIF Cargo MED ARA alue CIF NWE FOB Barge Rotterdam FOB Carbo Likviditeetti Hyvä 24 kk asti, heikompi 48 kk asti Hyvä 24 kk asti Hyvä 18 kk asti METALLIT ALUMIINI KUPARI SINKKI NIKKELI TINA LYIJY TERÄS Suojauksen kohde Suojaavat tuotteet Alumiini Kupari Sinkki Nikkeli Tina Lyijy Hiiliteräs LME Primary Aluminium LME Copper LME Zinc LME Nickel LME Tin LME Lead LME Steel Billet Eräkoko 25 MT 25 MT 25 MT 6 MT 5 MT 25 MT 65 MT Likviditeetti Hyvä ainakin 24 kk asti Hyvä ainakin 24 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Hyvä ainakin 12 kk asti Kohtalainen 12 kk asti SÄHKÖ / PÄÄSTÖT SYSTEMISÄHKÖ ALUESÄHKÖ PÄÄSTÖOIKEUDET Suojauksen kohde Pohjoismaisen sähkömarkkinan systeemisähkö Pohjoismaisen sähkömarkkinan alueiden sähköt Suojaavat tuotteet NordPool System NordPool Helsinki Nordpool Stockholm Nordpool Oslo Eräkoko 1 MW 1 MW 1 MW Periodit Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Kuukaudet Kvartaalit Vuodet Likviditeetti Lähimmät 3 kuukautta, kvartaalia ja vuotta: hyvä Lähimmät 3 kuukautta, kvartaalia ja vuotata: hyvä EU päästökauppajärjestelmän päästöoikeudet ja päästövähennysoikeudet EUA CER Spot, Dec 10, 11 ja12: hyvä Tätä katsausta tai sen sisältämiä tietoja ei ole tarkoitettu tarjoukseksi eikä sijoitusneuvoksi mihinkään rahoitusvälineeseen liittyvään liiketoimeen. Katsausta tai sen tietoja ei ole myöskään annettu kehotuksena antaa tarjous rahoitusvälineen ostamisesta tai myymisestä. Vaikka pyrkimyksenä on antaa mahdollisimman tarkkoja ja oikeita tietoja, pankki tai sen kanssa samaan konserniin kuuluva yhtiö eivät voi taata esitettyjen tietojen, arvioiden tai mielipiteiden oikeellisuutta tai täydellisyyttä, eivätkä vastaa mistään suorista tai epäsuorista kuluista, vahingoista tai menetyksistä, joita katsauksen tai sen sisältämien tietojen käyttö voi aiheuttaa. Katsauksen sisältö edustaa pankin näkemystä ja arvioita katsauksen julkaisuhetkellä. Annettuja tietoja voidaan muuttaa ilman erillistä ilmoitusta. Katsauksessa olevat tiedot on annettu tiivistetyssä muodossa. Ne eivät anna täydellistä kuvausta rahoitusvälineistä ja niihin liittyvistä riskeistä. Ennen rahoitusvälinettä koskevan päätöksen tekemistä sijoittajan tulee tutustua kaikkiin rahoitusvälineeseen liittyviin tietoihin ja rahoitusvälineen ehtoihin sekä hankkia tarvittaessa soveltuvia asiantuntijaneuvoja. Markkinoiden historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta. Markkinahinta voi nousta tai laskea. Annetut tiedot eivät liity kenenkään yksittäisen vastaanottajan sijoitustavoitteisiin, taloudelliseen tilanteeseen tai erityistarpeisiin. 13