Kunnanjohtajan päätökset 6.5.2015 26.5.2015 8 Päivä Pykälä Toimivaltuus Otsikko Lisätiedot 12.5.2015 8 Hallintosääntö, kunnanjohtajan ratkaisuvalta Vesilahden kunnan koronvaihtosopimuksen muokkaaminen Päätös: Hyväksyn Pohjola Pankin tekemän koronvaihtosopimuksen muokkauksen, jossa tehdään 3 eri transaktiota: - puretaan Pohjola Pankin kanssa 21.1.2013 tehty koronvaihtosopimus 202486 - tehdään korkoputkisopimus vastaamaan Danske Bankin kanssa tehtyä koronvaihtosopimusta - tehdään uusi koronvaihtosopimus ajalle 13.5.2020-13.5.2045 Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Pöytäkirjanpitäjä Vesilahdessa 26.5 2015 Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävissä Kunnanjohtaja Erkki Paloniemi Paikka ja päivämäärä Vesilahdessa / 2015 Virka-asema Allekirjoitus Keskusarkistonhoitaja Tarja Heino
VESILAHDEN KUNTA TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN 2016 2018 LAATIMISOHJEET
2 1 Talousarvion viitekehys Vesilahden kunnan viime vuosien tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä ja talousarvio- ja taloussuunnitelmakausi 2015 2017 on myös alijäämäinen. Kunnassa on tehty talouden tasapainotusohjelma vuosille 2014 2016, jonka kunnanvaltuusto on hyväksynyt 26.5.2014 kokouksessaan. Hyväksytyn tasapainotusohjelman säästötoimenpiteitä tulee edelleen noudattaa ja sisällyttää säästötoimenpiteet myös suunnitelmavuosille. Talousarvion laadinnan lähtökohtana on, että henkilöstökuluja lukuun ottamatta käyttömenot eivät kasva. Väkiluvun ja lakisääteisten tehtävien kasvusta tai alenemisesta johtuva tuotettavien palvelujen määrän lisäys tai vähennys tulee kuitenkin ottaa huomioon. Alibudjetointia ei tule tehdä. 2 Talousarvion laadinta-aikataulu 1.6.2015 Talousarvion laadintaohjeet Kunnanhallitus 29.5.2015 Budnet avautuu Keskustoimisto 1.6.2015 Palkat ja poistot Budnetissa Keskustoimisto 17.6.2015 Tilavuokrat Budnetissa 25.6.2015 Tukipalvelut Budnetissa 2.9.2015 Talousarviot laadittuina Budnetissa Budjettivastuulliset 2.9.2015 Talousarviotekstit Y:llä Lautakunnat 19.10.2015 Talousarviokäsittely Kunnanhallitus 23.11.2015 Talousarviokäsittely Kunnanvaltuusto HUOM! Talousarvio ja suunnitelma viedään lautakuntaan vasta sitten, kun budjettiluvut on syötetty Budnettiin. Kun luvut ovat valmiit lautakuntaa varten, tulee asiasta ilmoittaa paria päivää ennen lautakunnan listan lähettämistä talouspäällikölle, joka tulostaa luvut Budnetista. Budjettivastuullisten ja lautakuntien kannattaa varautua syyskuussa mahdollisesti tehtävään budjetin tarkistuskierrokseen. 3 Talousarvioraami Kunnanvaltuusto hyväksyy 25.5.2015 raamin talousarvion laadinnalle vuodelle 2016. Kunnanvaltuuston hyväksymää raamia tulee noudattaa. 4 Lomakkeet Hallintokunnat tekevät käyttötalousehdotuksensa vastuualuekohtaisille word-lomakkeille. Lautakuntakäsittelyä varten talousarviopohja löytyy Y-verkkoasemalta: Y:\Yhteiset\Talousarvio\ Valtuusto\TA2016. Esim. liikunta- ja nuorisotoimen lomake on nimetty 7400 Liikunta- ja nuorisotoimi.docx. Lomakkeita ei saa poistaa kansioista ja ne tulee tallentaa aina samalla nimellä. Lomakkeissa on linkit Budnettiin ja lomakkeen avautuessa tiedot tulee päivittää.
3 4.1 Tavoitteet Tarkastuslautakunta ja valtuusto kiinnittävät erityistä huomiota tavoitteiden asetantaan ja niiden toteutumiseen. Kuntaliiton Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma julkaisussa todetaan tavoitteista seuraavaa: Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. --- Toiminnallinen tavoite liittyy nimensä mukaisesti toimintaprosessiin ohjaamiseen ja taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Toiminnalliset tavoitteet esitetään ja niihin osoitetaan tarvittavat voimavarat talousarvion ja suunnitelman käyttötalousja investointiosissa. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että ne kattavat tehtäväalueen perustehtävä ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät itsessään ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. --- Talousarviossa ja suunnitelmassa asetettavien tavoitteiden tulisi olla mitattavissa määrällisesti tai laadullisesti. --- Investointi- ja kokonaistaloudelliset tavoitteet voidaan asettaa rahamääräisissä mitoissa. Talousarvion ja suunnitelman sanallisesta osasta tulee siis ilmetä hallintokunnan toiminnan tavoitteet ja mahdolliset muutokset suunnitelmakaudella sekä perustelut toiminnan lisäämiselle tai supistamiselle. Suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. 4.2 Tavoitteiden asettaminen Kuntalaisten tarpeet Toiminta-ajatus Mikä on toimialan toiminnan tarkoitus? Tavoitteiden asettaminen Toimiala, kv Seuranta. Esimerkki tavoitteiden asettamisesta: Arviointi Toiminnalliset tavoitteet Tavoite Tavoitetaso/Seurantatapa Toteutuminen 2013 Iäkkäiden kuntalaisten osallistaminen Tehdään aktiivista yhteistyötä seniorifoorumin, eläkeläisneuvoston ja järjestöjen kanssa sekä tuetaan vapaaehtoistyöntekijöiden osallistumismahdollisuuksia. Kotona asumisen tukeminen Kehitetään paljon palveluja käyttävien vanhusten palveluketjuja, iäkkäiden palveluohjausta ja muistikuntoutusta.
4 Vanhusten palvelukokonaisuuksien hallinta Nimetään vanhukselle vastuutyöntekijä lainsäädännön edellyttämissä tilanteissa (vanhuspalvelulaki) Tunnusluvut Määrätavoitteet TP2011 TA2012 TA2013 Kotipalvelukäynnit 13 708 14 000 14 300 Kotisairaanhoidon käynnit 4 105 4 100 4 200 Tukipalveluasiakkaat 183 190 195 Omaishoidon tuen saajat 13 14 15 Hoivaosaston hoitopäivät Vanhainkodin hoitopäivät joista lyhytaikaiset hoitopäivät 10 724 10 950 10 950 - - - Tehostettu palveluasuminen (sisältää ostopalvelun) 3 564 3 500 3 500 Taloudelliset tavoitteet TP2011 TA2012 TA2013 Kotihoidon nettomenot (kotipalvelu, tukipalvelut, kotisairaanhoito) 147 139 157 /asukas Omaishoidon nettomenot/asukas 17 20 21 Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot/asukas 261 262 259 Tehostetun palveluasumisen nettomenot/asukas 47 55 61 5 Budnetti Talousarvio laaditaan Budnetti-ohjelmassa, johon on oikeudet erikseen sovituilla talousarviovalmistelijoilla. He syöttävät käyttötalouden luvut ohjelmaan. Talouspäällikkö tallentaa investoinnit. Määrärahat ilmoitetaan 100 euron tarkkuudella ja budjettilukuja laskettaessa tulee kiinnittää huomioita kuluvan vuoden ja vuoden 2014 toteumiin. 5.1 Henkilöstömenot Budnettiin on pohjatiedoksi ajettu toukokuun 2015 palkat. Budjetointivastuullisen tulee tarkastaa kustannuspaikoittain palkkojen ja henkilöiden oikeellisuus! Tämä koskee aivan erityisesti kouluja ja päiväkoteja (loppuneet/loppuvat toimipisteet), mutta toki kaikkia muitakin. Tiedossa olevat muutokset palvelussuhteen kestossa tai palkassa tulee huomioida. Huomioikaa myös talouden tasapainottamisohjelmaan merkityt henkilötyövuosivähennykset suunnitelmavuosilla. Palkkojen korotusvarauksen (1,0 %), lomarahan ja henkilösivukulut ohjelma laskee automaattisesti. Suunnitelmavuosille ei lasketa palkkojen korotusta. Varhaiseläkemenoperusteiset ja eläkemenoperusteiset eläkemaksut syöttää talouspäällikkö kustannuspaikoittain kesäkuun ensimmäisellä viikolla heti, kun Kevalta saa arviot seuraavan vuoden summista. Luottamushenkilömenot huomioidaan talouden tasapainottamisohjelman mukaisilla palkkioilla eikä siis 1.1.2013 voimaan tulleen palkkiosäännön mukaisina. Vuonna 2016 2018 voidaan toteuttaa vain pakolliset/lakisääteiset koulutukset, vrt. talouden tasapainotusohjelma.
5 5.2 Yhteiset it-menot Tiedot löytyvät intrasta It-menot budjetoidaan 4342-tilille, jolle budjetoidaan myös kaikki televiestintämenot Hallintokunnilla voi olla lisäksi omia it-menoja ohjelmistoista, jotka hallintokuntien tulee itse budjetoida, esim. Wilma-ohjelman vuosimaksut, Vesikanta, Rakennusvalvonta. Näistä ei ole keskustoimistossa tietoja. Kysyttehän tarvittaessa lisätietoja, mitkä menot keskitetysti ilmoitettuihin menoihin sisältyvät. 5.3 Sisäiset erät Sisäiset vuokrat ilmoitetaan talouspäällikölle viimeistään 16.6.2015. Tukipalvelut ilmoitetaan talouspäällikölle viimeistään 24.6.2015. Talouspäällikkö syöttää kaikki sisäiset erät ja ne ovat syötettyinä Budnettiin viimeistään 17.6. (vuokrat) ja 25.6. (tukipalvelut). 5.4 Suunnitelmavuodet Suunnitelmavuosille ei budjetoida lainkaan henkilöstömenojen kasvua. Jos toiminnassa ei tapahdu muutoksia suunnitelmavuosille, voi talouspäällikkö tehdä siirrot suunnitelmavuosille. Hallintokuntien tulee itse tarkastaa ja tarvittaessa korjata suunnitelmavuodet, jotta ne vastaavat tasapainotusohjelman säästötavoitteita. 5.5 Investoinnit Investoinnit ilmoitetaan hankkeittain. Useita hankkeita ei saa niputtaa yhdeksi hankkeeksi, vaan kaikki hankkeet käsitellään omina kokonaisuuksina. Määräraha varataan talousarvion investointiosaan, jos hankkeen/kohteen hankintakustannus ylittää 10.000 euroa. Kiinteistön arvoa ylläpitävä peruskorjaus on käyttötalousosaan kirjattavaa menoa. Kiinteistön arvoa nostava perusparannus puolestaan kirjataan investointimenoksi. 5.6 Muuta Jokaisen hallintokunnan tulee tarkastaa maksujen ja taksojen ajanmukaisuus sekä tehdä mahdolliset korotusehdotukset. Muut kulut tilille ei saa varata määrärahaa ilman yksityiskohtaisia perusteluja, joten käyttäkää Budnet-ohjelman info-painiketta perustelujen tallentamiseen. Lisätietoja antavat Merja Laakkonen 050 389 5204 tai Minna Hutko, puh. 050 389 5202. VESILAHDEN KUNNANHALLITUS
VESILAHDEN KUNTA LAMMASNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaava koskee tiloja: Asemakaava muutos koskee korttelia 200 ja Rautialantien tiealuetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 15.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: "Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä." Tarkoituksena on siis kertoa, miksi kaava laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Suunnittelualueen sijainti merkittynä valkoisella aluerajauksella maanmittauslaitoksen ilmakuvaan. tilarajat kuvassa punaisella. Alueen tarkempi rajaus saattaa vielä muuttua suunnittelutyön kuluessa.
SUUNNITTELUALUE ALOITE Asemakaava ja asemakaavan muutosalue sijaitsee Vesilahden kunnan Kirkonkylässä sekä Sakoisten ja Kärkölän kylässä Rautialantien varressa. Alue rajautuu Pyhäjärveen pohjoisrajastaan, Kirkonkylän asemakaava-alueisiin itäosastaan sekä etelärajaltaan maa- ja metsätalousalueisiin. Alueen pinta-ala on n. 30 hehtaaria. Rautialantien varteen on rakentunut asutusta ja pääosa alueesta on metsäaluetta. Lammasniementien varressa ovat kunnan varikko ja venevalkama laitureineen ja tien päässä virkistysalueella sauna. Asemakaava ja asemakaavamuutos on tullut vireille Vesilahden kunnan aloitteesta. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vireilletulosta on tehty päätös xx.xx.2015 xx kunnanhallituksen kokouksessa. LÄHTÖTIEDOT JA SUUNNITTELUTILANNE Lammas n i e m i R a u ti a l a n t ie Asemakaava Suunnittelualue on rajattu sinisellä katkoviivalla yllä olevaan kuvaan kaavayhdistelmästä. Pääosalla aluetta ei ole voimassa asemakaavaa. Alueen eteläosassa suunnittelualue rajautuu Savelanmetsänhelmen asemakaavaan Suomelantien osalta ja alueen länsiosassa Kirkonkylän alueelle valmistuneisiin Anttilanvuoren ja keskustaalueen asemakaavan kortteliin 118 ja 119 (v.1981), asemakaavan muutokseen kortteleissa 112 ja 100 kortteliin 112 (v.2007), Rakennuskaavan muutokseen korttelissa 200 ja lähivirkistysalueella (v.1998) ja Kirkonkylän rakennuskaavan muutoalueen lähivirkistysalueeseen (v.1994).
Yleiskaava Suunnittelualue rajattu sinisellä katkoviivalla viereisessä osayleiskaavan kuvaotteessa. Alueella on voimassa Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus joka on hyväksytty 13.11.2006 ja tullut kaikilta osilta voimaan v. 2007. Yleiskaavassa Lammasniemen alue on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR). Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota luontoarvojen säilymiseen. Pohjoisrannalle on osoitettu venevalkama (LV) sekä yhdyskuntateknisen huollon alue (ET). Lammasniemeen on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo/2a). Lammasniementien varteen on osoitettu lähivirkistysalue (VL) sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo/1). Lammasniemen etelä- ja länsipuolen maa-alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltainen / vesijättöalueiksi (M-1) ja lähivirkistysalueeksi (VL). Rautialantien varteen on osoitettu pientalovaltaisia asuntoalueita (AP) sekä rantavyöhykkeelle sijoittuvat vakituisen asutuksen alueet (AP-1) joissa luku merkinnän alapuolella osoittaa nykyisten rakennuspaikkojen määrän alueella. Rakennuspaikkojen määrä ratkaistaan tarkemmin asemakaavalla. Rautialantie on osoitettu yhdystie/kokoojakatu merkinnällä ja sen rinnalla on pisteviivalla merkitty kevyen liikenteen reitti/yhteystarve. Alue rajautuu etelässä lähivirkistysalueeseen (VL) sekä pientalovaltaisiin asuntoalueisiin. Maakuntakaava Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa Rautialantien varren alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Merkinnällä osoitetaan asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueita. Merkintä sisältää kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita. Samoin siihen sisältyy virkistys-, puisto ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Lammasniemi on osoitettu Virkistysalueeksi (V) josta on merkitty lähteväksi kaakkoon suuntautuva viheryhteystarve. Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Muut suunnitelmat ja lähtökohdat sekä laadittavat selvitykset Alue sijaitsee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamalla valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella, Vesilahden kulttuurimaisemat (Valtioneuvoston periaatepäätös 5.1.1995)
MAANOMISTUS TAVOITTEET Alueelta ei ole tiedossa kiinteitä muinaisjäännöksiä, eikä Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia, valtakunnallisissa inventoinneissa mainittuja kohteita. Kirkonkylän osayleiskaavaa varten tehtyjä selvityksiä hyödynnetään soveltuvin osin asemakaavoituksessa. Erityisesti huomioidaan Vesilahti, Kirkonkylän ja sen ympäristön rakennusinventointi ja maisemahistoria selvitys, Jari Heiskanen 2004 Vesilahti, Kirkonkylän osayleiskaava-alueen luontoselvitys, Mira Ranta, 2004 Luontoselvitykseen pohjautuen on Kirkonkylän osayleiskaavassa luo -merkinnällä osoitettu luonnonympäristön kannalta arvokkaat alueet, joissa on Metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä tai muuten luonnonympäristön ja maiseman kannalta arvoja. Näitä alueita koskee kaavamääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajiesiintymien säilyttämisedellytykset. Suunnittelualueella sijaitsevat kohteet ovat seuraavat: luo/1 on Lammasniementien varrella Anttilanlahden rannalla kasvava luonnonsuojeluasetuksen mukaisesti rauhoitettu kynäjalava luo/2a on Rantalehto, joissa kasvillisuus eroaa ympäristöstään merkittävästi ja lahopuun osuus on suuri. (MeL) Vesilahti, arkeologinen inventointi, Juha-Matti Vuorinen, Tampereen museot 1996 Arkeologiset täydennysinventoinnit, Tampereen museot 2006 Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen osainventointi, Pirkanmaan maakuntamuseo 2006 Alueen luontoarvot kartoitetaan asemakaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella. Muilta osin hyödynnetään ja tarvittaessa tarkennetaan osayleiskaavaa varten laadittuja selvityksiä. Alueen pohjakartta on hyväksytty 23.1.2012. Suunnittelualue on pääosin Vesilahden kunnan omistuksessa. Suunnittelualueella on myös yksityisten maanomistajien omistuksessa olevia kiinteistöjä. Asemakaavoituksen tavoitteena on Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan toteuttaminen. Asemakaavassa Lammasniemi tullaan pääosin osoittamaan virkistysalueena ja varaudutaan alueen virkistystoimintojen kehittämiseen. Alueella tutkitaan uusien virkistystoimintojen sijoittumista sille ja mahdollisesti yhdyskuntateknisen huollon alueen (kunnan varikko) siirtämistä ranta-alueelta pois. Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa alueen toteutuneet asuinrakennuspaikat nykyistä käyttöä vastaavina ja uusien asuinrakennuspaikkojen sijoittaminen pientalovaltaiselle asuntoaluevaraukselle (AP). Kaavoituksessa tullaan huomioimaan kunnan omistuksessa olevan päiväkotikorttelin käyttötarkoituksen muuttuminen ja kiinteistön poistuminen päiväkotikäytöstä. Korttelissa yleiskaavan mukaiselle julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle (PY) tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa asumista.
Tavoitteena on Kirkonkylän lounaispuolen Suomelan ja Savelanmetsänhelmen asemakaava-alueiden liittäminen Kirkonkylän yhdyskuntarakenteeseen siten että tässä yhteydessä Suomelantien ja nykyisen kaavoitetun alueen väliseltä osuudelta Rautialantie osoitetaan katuna ja sen yhteyteen kaavoitetaan kevyenliikenteen väylä. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; (turvallisuus, viihtyisyys) 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. (rakennuskulttuuri, maisema- ja kylätaajamakuva) Asemakaavan muutoksessa korostuvat edellä luetelluista kohdat 1,3, 4 ja 5. OSALLISET Keskeisinä osallisina voidaan pitää seuraavia: - Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöt ja asukkaat - Suunnittelualueella ja sen lähivaikutusalueella sijaitsevat yritykset ja niiden työntekijät - Pirkanmaan ELY- keskus - Pirkanmaan maakuntamuseo - Elenia Oy - Kunnan hallintokunnat (tekninenjaos, rakennus- ja ympäristö ltk, kasvatusja opetus ltk, hyvinvointi ltk) - Kunnan ympäristönsuojelu - Pirkanmaan pelastuslaitos Osallisten luetteloa voidaan täydentää työn aikana OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireillepano Kaavoituksen vireilletulosta kuulutetaan Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita tiedotetaan vireilletulosta kirjeitse. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa nähtäville asettamisesta alkaen koko suunnittelutyön ajan ja se lähetetään tiedossa oleville kaava-alueen osallisille. Osallisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta joko suullisesti tai kirjallisesti.
Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan asemakaavaluonnos, joka lähtökohdat huomioiden mahdollisimman hyvin vastaa asetettuja tavoitteita. Tarvittaessa järjestetään neuvotteluja eri osapuolten kesken. Tässä vaiheessa tehdään myös tarvittavat selvitykset. Kunnanhallituksen hyväksymä asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi mielipiteiden saamista varten kunnantalon teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan Internet-sivuilla. Nähtävänä olosta tiedotetaan Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Tarvittaessa pyydetään lausuntoja asianomaisilta viranomaisilta. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta sen nähtävänäoloaikana suullisesti tai kirjallisesti. Ehdotusvaihe Saadun palautteen jälkeen kaavaluonnokseen tehdään tarvittavat muutokset ja laaditaan kaavaehdotus, jonka kunnanhallitus käsittelee. Tämän jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville kunnanviraston teknisessä palvelukeskuksessa sekä kunnan Internet-sivuilla 30 päivän ajaksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. Kaavaehdotuksen nähtävänäoloaikana kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Nähtävänäolosta julkaistaan sanomalehtikuulutus Lempäälän Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Suunnittelualueen sekä siihen rajautuvien alueiden kiinteistöjen omistajia ja asukkaita tiedotetaan kirjeitse. Kaavaehdotuksesta jätettyihin muistutuksiin laaditaan vastineet, ja mikäli ne antavat aihetta, kaavaehdotusta tarkistetaan. Muistutuksen tehneille postitetaan kaavoittajan vastine. Hyväksymisvaihe Kunnanvaltuusto päättää asemakaavan hyväksymisestä. Osallisilla on 30 päivän valitusoikeus kunnanvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Muistutuksen tehneitä tiedotetaan hyväksymispäätöksestä. Yhteystiedot Kirjalliset mielipiteet/muistutukset/lausunnot osoitetaan: kunnanhallitus, Vesilahden kunta, Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti AIKATAULU Asemakaavan valmisteluvaiheeseen on ryhdytty talvella 2014. Tavoitteena on asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtäville keväällä 2015 ja asemakaavaluonnos nähtäville syksyllä 2015. Ehdotusvaihe ajoittunee vuoden 2016 kesään. YHTEYSHENKILÖT Aluearkkitehti Leena Lahtinen puh. 040 335 4223 e-mail leena.lahtinen@urjala.fi
OSALLISET VOIVAT OSALLISTUA KAAVAN VALMISTELUUN oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen Korkeimpaan hallintooikeuteen. KAAVOITUKSEN KULKU KUNTA LAATII KAAVAN JA PÄÄTTÄÄ HYVÄKSYMISESTÄ KUNNANVALTUUSTO PÄÄTTÄÄ HYVÄKSYMISESTÄ. VOIMAANTULO Kaava tulee voimaan, kun kaavaa koskeva lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. 15 VIREILLETULO MIELIPIDE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. OAS:n riittävyydestä voi tehdä neuvotteluesityksen Pirkanmaan ELYkeskukselle. MIELIPIDE Kaavaluonnoksesta voi jättää suullisen tai kirjallisen mielipiteen. MUISTUTUS Kaavaehdotuksesta voi jättää kirjallisen muistutuksen. VALITUS Kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen 30 päivän kuluessa. Hallinto- Kuulutetaan lehdessä (LVS), kunnan Internetsivuilla ja ilmoitustaululla (voidaan kuuluttaa myös kaavoituskatsauksessa). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELM A (OAS) OAS:ssa kerrotaan, mistä kaavoituksessa on kyse ja miten siihen voi vaikuttaa. Nähtävillä suunnittelutyön ajan, ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla yleensä kaavan vireilletulon yhteydessä. Tehdään erilaisia selvityksiä, neuvotellaan maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. KAAVALUONNOS Nähtävillä 14-30 päivää; nähtävilläolosta ilmoitetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. KAAVAEHDOTUS Nähtävillä 30 päivää; nähtävilläolosta kuulutetaan lehdessä, Internetissä ja kunnan ilmoitustaululla. Pyydetään lausunnot viranomaisilta. VALTION VIRANOMAIS ET OHJAAVAT VIRANOMAISNEUVOTTELU Merkittäviin kaavahankkeisiin ryhdyttäessä järjestetään viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. Neuvotteluun kutsutaan myös muut asianosaiset viranomaistahot. VIRANOMAISNEUVOTTELU Kun kaavaehdotus on ollut nähtävillä, voi olla tarpeen järjestää uusi viranomaisneuvottelu Pirkanmaan ELY-keskuksen ja kunnan kesken. HALLINTOTUOMIOISTUI MET RATKAI- SEVAT RIIDAT HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS
KORKEIN HALLINTO- OIKEUS Mikäli tuomioistuimet kumoavat hyväksymispäätöksen, kaava palautuu uudelleen valmisteltavaksi tai hankkeesta luovutaan.
1 MUISTIO VIRANOMAISNEUVOTTELU Vesilahti, Laukon alueen ranta-asemakaavan muutos Paikka Pirkanmaan ELY-keskus, Tampere Aika 31.3.2015 klo 12.30-13.40 Läsnä Seppo Mäkinen ELY- keskus Maankäyttöpäällikkö Reijo Honkanen ELY- keskus Tarkastaja Erkki Paloniemi Vesilahden kunta Kunnanjohtaja Leena Lahtinen Vesilahden kunta Aluearkkitehti Juha Poutanen Ins.tsto Poutanen Oy Kaavan laatija Kutsuttu myös Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan maakuntamuseo / eivät olleet paikalla. 1. Kokouksen avaus Puheenjohtajaksi valittiin Seppo Mäkinen Muistion laatii Juha Poutanen. Kyseessä on kaavamuutoksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. 2. Kaavamuutoshankkeen esittely Juha Poutanen : Tavoitteena on nostaa Laukon vanhan v. 1990 ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia rantayleiskaavan ja kunnan nykyisen rakennusjärjestyksen mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei muuteta. Kaavamuutosalue rajataan voimassaolevien RA-kortteleiden alueille. RA-rakennuspaikoista osalle on jo rakennettu lomarakennuksia ja osa on vielä rakentamattomia. RA-korttelit on pääosin lohottu ja niille on rakennettu jo autotiet ja sähköverkot. Kaavamuutokseen on liittynyt pääosa voimassaolevan kaavan niistä RA-kortteleista, joilla on nykyisin 100 k-m2:n tonttikohtainen enimmäisrakennusoikeus. Kaavamuutoksen ulkopuolelle jäävät tarkoituksella 6 kpl RA-2 rakennuspaikkoja, joilla on jo vanhassa kaavassa suurempi rakennusoikeus sekä kahdessa saaressa olevat 3 RA-rakennuspaikkaa, joiden rakennusoikeutta ei ole muutenkaan tarkoituksenmukaista nostaa saarisijainnin perusteella.
2 Maakuntakaavassa ei ole suoranaisia aluevarauksia kaava-alueen osalta. Laajempi valtakunnallisesti arvokas maisema-aluerajaus ulottuu myös kaavamuutos alueille Maakuntakaavan 2040 luonnoksessa on Laukon kartanon talouskeskuksen ympäröiville alueille osoitettu RM-aluerajaus ja kaavamuutosalueelle pienvenesataman paikka. Todettiin, että sataman paikka maakuntakaavaluonnoksessa ei ole oikea ja sen on ollut tarkoitus sijoittua Päiretniemen etelärannalle. Alueella on Vesilahden rantayleiskaava, joka noudattaa ranta-asemakaavaa rakennuspaikkojen sijoituksen ja lukumäärän osalta. 3. Keskustelu ja kommentit Seppo Mäkinen : - Rakennusoikeuden nostoja vanhoihin kaavoihin on tehty muuallakin Pirkanmaalla - Kaavan rakennuspaikkojen tulee olla riittävän suuria rakennusoikeuden korotuksia ajatellen. - Rantayleiskaavan mukaista tasoa noudattaen rakennusoikeuden nostoja voidaan pitää kohtuullisena. Reijo Honkanen : - Kaava-asiakirjoihin hyvät perustelut, miksi kaikki nykyisen kaavan tontit eivät ole mukana muutoksessa. - Riittävät vaikutusten arvioinnit, jos allaolevat käyttötarkoituksen muutokset tehdään kaavamuutoksella, kaava-aluetta laajemmaltakin alueelta. - rakennuksien rantaetäisyydet tulee osoittaa soveltuvaksi korotettuun rakennusoikeuteen Leena Lahtinen : - Kaavamuutoksen yhteydessä tulisi harkita alueelle aiemmin poikkeamisluvalla hylätyn loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen ( 3RA/ tontit 1 ja 2 ) järjestämistä nyt kaavamuutoksella AO-tontiksi ja samalla 3RA-korttelin kolmannen RA-tontin osoittamista vastaavasti AO-merkinnällä. Tällöin muista kortteleista erillään sijaitseva kortteli olisi kokonaan AO-käytössä, mikä on maankäytöllisesti perusteltua. - OAS:aan hyvä lisätä muutosalueen kuuluminen valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen.
3 - rantasaunojen osalta hyvä pitää rajaus 25 m2 pohjapinta-alassa. Isommat saunat tulee sijoittaa rakennusalarajauksen sisälle. Pirkanmaan maakuntamuseo ( sähköpostiviesti ) Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta museo toteaa, että kaava-alueelta puuttuu lain edellyttämä selvitys. Käytettävissä olevien tietojen mukaan alueen muinaisjäännöksiä ei ole koskaan inventoitu, ja asemakaavahankkeeseen liittyen tuleekin suorittaa arkeologinen inventointi. Rakentamattomien RA-tonttien osalta tutkimus on toteutettava tarkkuusinventointina. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja tekemisestä saa maakuntamuseolta. Kaava-alue sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle, mikä edellyttää maiseman arvojen erityistä huomioimista ja vaalimista sekä kaavan vaikutusten arviointia erityisesti maiseman osalta. Kaava-aineistosta tulee käydä ilmi myös millaista rakennettua ympäristöä alueella on rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Pirkanmaan Liitto ( sähköpostiviesti ) Sijainti valtakunnallisella maisema-alueella on lähtökohtana tiedostettu. Selvityksiin on hyvä täydentää, että valtakunnallisten maisema-alueiden osalta on käytettävissä selvitysaineistona myös Pirkanmaan ELY-keskuksen laatima selvitys Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, Ehdotus valtakunnallisiksi maisema-alueiksi 2013-14. Se on tällä hetkellä saatavissa esimerkiksi maakuntakaavan internetsivulta http://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/maisema-alueet. Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 laatiminen on käynnissä ja kaavaluonnos on parhaillaan nähtävillä. Maakuntakaavaluonnoksessa Laukon kartanon alue Hinsalan tien varresta on osoitettu matkailupalvelujen alueeksi. Matkailupalvelujen kehittämiseen liittyen kaavaluonnoksessa esitetään matkailupalvelujen alueeseen liittyväksi myös uusi satama. Sataman sijainti on osoitettu luonnoksessa hyvin yleispiirteisellä tarkkuudella sijoittuen hyvin lähelle ranta-asemakaavan suunnittelualueita. Mikäli mahdollista, myös sataman tarkempaa sijaintia on hyvä tutkia ranta-asemakaavan laatimisen yhteydessä. Juha Poutanen kaavamuutoksen laatija
VESILAHDEN KUNTA LAUKON RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 1RA, 2RA, 3RA, 4RA, 7RA, 8RA ja 12RA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 9.4.2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on kaavahankkeen prosessisuunnitelma, missä kerrotaan, miksi kaava laaditaan, miten kaavoitus etenee ja missä eri vaiheissa kaavaan voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoitus on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merki-tykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Suunnittelualueen yleissijainti ja rajaukset. Rajauksia voidaan tarkistaa hankkeen aikana. YHTEYSTIEDOT Vesilahden kunta Kaavan laatija: Aluearkkitehti Leena Lahtinen Juha Poutanen, DI, YKS 361 Puh. 040 3354 223 puh. 0400 480338 leena.lahtinen@vesilahti.fi toimisto@poutanenoy.fi 1
KAAVA-ALUEET VOIMASSA OLEVASSA RANTA-ASEMAKAAVASSA Kaavamuutosalueet sijaitsevat Vesilahden Laukon kartanon pohjoispuolisilla alueilla Vakkalanselän ranta-alueilla. kaavarajaukset 1 ja 2 2
KAAVAMUUTOKSEN TAVOITTEET Tavoitteena on nostaa Laukon ranta-asemakaavan rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia Vesilahden kunnan rantayleiskaavan mukaisiksi. Rakennuspaikkojen lukumääriä ei muuteta. Kaavamuutoksen yhteydessä muutetaan yksi RA-kortteli pysyvän asuntojen AO-kortteliksi. SUUNNITTELUN ALOITE JA VIREILLETULOPÄÄTÖS Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt nykyisen ranta-asemakaavan eräät tontinomistajat. Muutokseen on liittynyt sittemmin voimassaolevan ranta-asemakaavan kaikki ne tontit, joilla on nykyisessä kaavassa 100 k-m 2 :n rakennusoikeus, saaritontteja lukuunottamatta. Hanke on tullut vireille kunnanhallituksen päätöksellä xx.xx.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Ympäristö Kaavamuutosalueet ovat voimassaolevan kaavan mukaisia RA-rakennuspaikkoja. Ne sijoittuvat kaikki peitteiseen metsämaastoon. Kaavamuutosalueen rannoilta on näkymät pääosin pohjoiseen suuntaan Vakkalanselälle. Kaavamuutosalueet eivät näy Laukon kartanon talouskeskusalueelle. Osalla RA-rakennuspaikoista on jo rakennuksia, kaavamuutosalueille tulee jo autotiet ja rakennuspaikat ovat pääosin lohottuja omiksi tiloiksi. Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa Pirkanmaan 1.maakuntakaava. Maakuntakaavassa muutosalueelle ei ole osoitettu varsinaisia aluevarauksia. Kaavamuutosalue kuuluu lisäksi valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-aluerajaukseen (sininen vaakaraidoitus). Suunnittelumääräyksenä on, että alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä. Alueiden käytön on sovelluttava arvokkaiden maisema-alueiden historialliseen kerrokselliseen kehitykseen. Maakuntakaava 2040 kaavaluonnoksessa (ollut nähtävillä 3-4/2015) Laukon kartanon talouskeskusalue on osoitettu pääosin RM-alueena matkailukäyttöön, rajaus ei ulotu kaavamuutosalueille. Vakkalanselän puolelle on osoitettu pienvenesataman paikka, jonka sijainti on tässä vaiheessa alustava. 3
Rantayleiskaava Alueella on voimassa Vesilahden kunnan rantayleiskaava, joka on vahvistettu 10.12.2002 Rantayleiskaava noudattaa voimassaolevaa ranta-asemakaavaa Ranta-asemakaavan RAkorttelit on osoitettu rantayleiskaavassa. Luku merkinnän alapuolella osoittaa rakennuspaikkojen määrän alueella. rantayleiskaava Ranta-asemakaava Kaavamuutosalueilla on voimassa 3.12.1991 vahvistettu ranta-asemakaava. Kaavamuutosalueella on yhteensä 44 kpl RA-rakennuspaikkoja. Kaavakartat esitetty sivulla 2 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA SELVITYKSET Kaavamuutoksen laadinnassa voidaan käyttää lisäksi seuraavia laadittuja selvityksiä: Pirkanmaan Liitto, maakuntakaavojen aineistot Vesilahden kunta, rantayleiskaavan aineistot Laukon ranta-asemakaava, aineistot Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään uusina selvityksinä. Arkeologinen inventointi RA-korttelialueilta 4 Laukon ranta-asemakaavan muutosta laadittaessa keskeisiä asioita vaikutuksia arvioitaessa ovat: Vaikutukset rantamaisemaan ja valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen Vaikutukset kulttuuriympäristöön Vaikutukset vesistöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset vakituisen asumisen osoittamisen osalta
VAIKUTUSALUE Asemakaavalla on vaikutusta eniten kaavamuutosalueen maanomistajiin sekä alueeseen rajautuvien alueiden maanomistajiin ja asukkaisiin. Vaikutuksia tarkastellaan myös laajemmalta alueelta liittyen vakituisen asumisen osoittamiseen. OSALLISET Laukon ranta-asemakaavan muutoksen yhteydessä osallisia ovat: Kaava-alueen maanomistajat Kaava-alueeseen rajautuvien kiinteistöjen maanomistajat ja asukkaat Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Vesilahden kunnan tekninen jaosto, rakennus- ja ympäristölautakunta Pirkanmaan pelastuslaitos Vattenfall Oy OSALLISTUMINEN Kaavaprosessin eri vaiheissa osallistuminen on mahdollista esittämällä mielipiteitä nähtävänä olevista aineistoista. Palautetta on mahdollista antaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavan valmisteluaineistosta (luonnosvaihe) ja kaavaehdotuksesta. TIEDOTTAMINEN Kaavaprosessin vaiheista tiedotetaan ilmoittamalla Lempäälän-Vesilahden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja internetsivuilla. Hankkeen nettisivut: www.vesilahti.fi PALVELUT Tekniset palvelut Kaavoitus Vireillä olevat asemakaavat Laukon ranta-asemakaavan muutos VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille ja järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pidetty 31.3.2015 ELY-keskus Pirkanmaa. Kaavamuutosluonnoksesta ja kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaisilta lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään tarvittaessa toinen viranomaisneuvottelu. 5
Tarvittaessa viranomaisten kanssa järjestetään hankkeen edetessä työneuvotteluja. KAAVAHANKKEEN KULKU Vaihe 1: Lähtötiedot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tehtävät Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettaminen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus maalis-, huhtikuu 2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voi tutustua kunnan nettisivuilla, teknisessä toimistossa ja siitä voi antaa palautetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää hankkeen aikana. huhti-, toukokuu 2015 Viranomaisneuvottelu 31.3.2015 Vaihe 2: Valmisteluvaihe, kaavaluonnos Tehtävät Kaavamuutosluonnoksen laatiminen. Kaavaselostus liitteineen. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Kevät-kesä 2015 Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Aineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Kaavaluonnoksen nähtäville asettaminen, 30 pv. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaluonnosaineistosta mielipiteensä ennen nähtävilläolon päättymistä. kesäkuu 2015 6
Vaihe 3: Ehdotusvaihe, kaavaehdotus Tehtävät Kaavaehdotuksen laatiminen luonnoksen ja siitä saadun palautteen pohjalta. Tavoitteellinen aikataulu Osallistuminen ja vuorovaikutus Syksy 2015 Ehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja lautakunnilta. Aineistoihin voi tutustua kunnan nettisivuilla ja teknisessä toimistossa. Kaavaselostuksen täydentäminen Kaavaehdotuksen nähtäville asettaminen 30 pv. Yhteenveto saaduista mielipiteistä ja lausunnoista sekä vastineet niihin. (Kaavaehdotuksen tarkistaminen) asetettavaksi) Kaavaehdotuksen mahdollinen tarkistaminen ja lopullisten hyväksyttävien asiakirjojen laatiminen. Kaavan hyväksyminen. Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat tehdä kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Syksy 2015 Kaavan osalta voi hakea muutosta 30 pv:n sisällä päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. 7