Kustannusoptimaalisuus korjausrakentamissäädöksissä, mitä sillä tarkoitetaan ja kuinka se voidaan osoittaa? Kuinka valita edullisimmat energiansäästötoimet korjaushankkeissa workshop Yli-insinööri Jyrki Kauppinen
YM asetus energiatehokkuuden parantamisesta 5 korjaus ja muutostöissä (4/13) koskee luvanvaraista korjausrakentamista 4/13 Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Annettu Helsingissä 27 päivänä helmikuuta 2013 Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttöja rakennuslain (132/1999) 117 g :n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012: sovelletaan rakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmastoolosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 2
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukainen ilmoitus Euroopan komissiolle Suomen ilmoitus komissiolle energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskennasta, joka edellytetään tehtäväksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (2010/31/EU) 5 artiklan mukaan. Selvitys on tehty vertailumenetelmäkehyksestä annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 244/2012 ja siitä Euroopan komission antamien ohjeiden (2012/C 115/01) mukaisesti. Selvityksessä esitettiin rakennusten energiatehokkuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen (2/11) ja rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä annetun ympäristöministeriön asetuksen (4/13) vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisuus. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 3
Kuinka lähellä kustannusoptimaalisuutta ollaan? Suomi on valinnut raportoitavaksi rahoituslaskennan tulokset, joissa kaikkien energiamuotojen hinnan nousu on kaksi prosenttia ja diskonttokorko 6 prosenttia. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 4
Kustannusoptimaalisuus asetuksen 4/13 noudattamisessa Asetuksen vaatimukset on säädetty kustannusoptimaaliselle tasolle ja vaatimustasojen noudattaminen riittää. Riittää kun luvanvaraisen korjaushankkeen suunniteltu ratkaisu täyttää ympäristöministeriön asetuksen 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä 6 :n tai 7 :n tai 8 :n vaatimustasot tai, jos on kyse teknisestä järjestelmästä, niin riippumatta valitusta 6 :n, 7 :n tai 8 :n vaihtoehdosta, myös 5 :n mukaiset vaatimustasot. Valittuja ratkaisuita ei siis tarvitse erikseen perustella silloin kun ne täyttävät asetuksella 4/13 säädetyt vaatimukset. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 5
Alhainen investointikustannus vai edulliset asumis- ja käyttökustannukset? Pikavoitto versus matala energian kulutus ja elinkaarenaikainen säästö. Kysymys siitä kuka hyötyy, tuotevalmistaja, rakentaja/rakennuttaja vaiko loppukäyttäjä? Kuinka elinkaaren aikainen hyöty/haitta otetaan huomioon? Hallituskauden yksi Kärkihanke. Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana. 6
Kivirakenteisten ulkoseinien elinkaari ja hiilijalanjälki, 4 esimerkkiä Lähde: VTT Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Ulkoseinärakenteiden elinkaarikustannukset Rakennusosakustannus Yleiskulut (29 %) Arvonlisävero (24 %) Ulkoseinän hankintakustannus Perustuksen hankintakustannuslisä Kunnossapitokustannus Lämpöhäviö (ulkoseinän osuus) Elinkaarikustannus yhteensä /m2,100 v /m2,100 v 15/02/2017 8 Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö Lähde VTT
KORMA-hankkeen raportti on vapaasti saatavilla verkosta. Hankkeessa selvitettiin, millaisilla korjausrakenteiden periaateratkaisuilla 1950-, 1960- ja 1970-lukujen kerros-, rivi- ja pientalotalojen tyyppirakenteet voidaan korjata. Tavoitteena lämmönläpäisykertoimien (Uarvojen) puolitus alkuperäisestä ja kosteusteknisen toimivuuden varmistus ainakin alkuperäisen rakenteen tasolle. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 9
Poistoilmalämpöpumput kaukolämpöjärjestelmässä raportti on vapaasti saatavilla verkosta Raportissa on esitetty laaja joukko kohteita mittaustietoineen, joiden perusteella PILP järjestelmien toiminnasta, vaikutuksista ja mahdollisuuksista saa hyvän ja kattavan kuvan. Suomen tasolla realistinen pitkän aikavälin potentiaali kaukolämmön kulutuksen pienenemänä poistoilmalämpöpumppujen vaikutuksesta on arvioitu 2.7 TWh suuruiseksi. Lämpöpumppujen tuoma sähkönkulutuksen kasvu on tästä alle kolmannes, arviolta 0.8 TWh. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 10
Rakennusten lisälämmöneristäminen kirja on saatavilla vapaasti verkosta Ympäristöministeriön Kosteusteknisesti turvalliset korjausrakentamisen malliratkaisut (Korma) -projektissa tarkasteltiin rakenteiden lisälämmöneristämistä ja eristämisen vaurioherkkyyttä rakenteista tehtyjen analyysien perusteella. Käytännössä KORMA-projektissa arvioitiin homeen kasvumahdollisuuksia erityyppisissä rakenteissa. Tässä kirjassa esitetään yleistajuisesti ja tiivistetysti projektin keskeiset tulokset. Kirjan lopussa tarkastellaan lisäksi hankesuunnittelun merkitystä korjaushankkeen onnistumisen kannalta. Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 11
Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Menneisyyden aikalaishavainnot kohtaavat nykypäivän Lähde: Kerrostalot 1880-1940, Rakennustieto Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö
Kiitoksia mielenkiinnosta! Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö, puh. 050 364 7356, etunimi.sukunimi@ym.fi Jyrki Kauppinen / ympäristöministeriö 14