PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistioluonnos Rakentaminen Pekka Kalliomäki PM. YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN ENERGIATEHOKKUU- DESTA ANNETUN YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) nojalla annettu ympäristöministeriön asetus rakennusten energiatehokkuudesta (2/11) tuli voimaan Asetuksella pantiin täytäntöön uudelleenlaaditun Euroopan parlamentin ja neuvoston rakennusten energiatehokkuudesta antaman direktiivin (2010/31/EU, jäljempänä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi) uudisrakentamisen energiatehokkuutta koskevat artiklat. Lailla maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta (958/2012) täsmennettiin maankäyttö- ja rakennuslain asetuksenantovaltuuksia alkaen. Euroopan komissio päätti nostaa kanteen Suomea vastaan Euroopan unionin tuomioistuimessa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanon viivästymisestä. Suomen vastaanottama kanne (unionin tuomioistuimen asia C-329/14) koskee sekä Manner-Suomea (lähes nollaenergiarakennukset) että Ahvenanmaan maakuntaa (koko direktiivi). Komissio vaatii tuomioistuinta toteamaan rikkomuksen ja määräämään Suomen maksamaan ,25 euron päivittäisen uhkasakon tuomion julistamispäivästä lukien. Suomen on annettava vastineensa EU-tuomioistuimelle viimeistään Manner-Suomen osalta kyse on kahdesta lähes nollaenergiarakentamiseen liittyvästä direktiivin säännöksestä: - lähes nollaenergiarakennuksen määritelmä (2 artiklan 2 alakohta); ja - lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen määräajat (9 artiklan 1 kohta); 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa ja 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset. Direktiivin mukaan (28 artiklan 1 kohta) jäsenvaltioiden oli annettava edellä mainittujen säännösten vaatima kansallinen lainsäädäntö ja hallinnolliset määräykset viimeistään ja sovellettava niitä viimeistään alkaen. Komissio katsoo, että määritelmää ei ole sisällytetty Suomen lainsäädäntöön, ja että Suomen notifioima, jäljempänä kuvattu kansallinen suunnitelma lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän kasvattamiseksi ei ole oikeudellisesti sitova instrumentti, joka vaaditaan 9 artiklan sisällyttämiseksi Suomen lainsäädäntöön.

2 2 Kansainvälinen kehitys Kansallinen suunnitelma Lähes nollaenergiarakennuksia koskevan 9 artiklan 3 kohdan a alakohdan mukaan kansallisiin suunnitelmiin on sisällytettävä muun muassa yksityiskohtainen kuvaus siitä, miten jäsenvaltio käytännössä soveltaa lähes nollaenergiarakennusten määritelmää niiden kansalliset, alueelliset ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Laaditun kansallisen suunnitelman (Suomen kansallinen suunnitelma lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän kasvattamiseksi, ) mukaan lähes nollaenergiarakentamisen vaatimustaso on tarkoitus kansallisesti määrittää yksityiskohtaisesti vasta myöhemmässä vaiheessa, jotta asetettava energiatehokkuuden taso kyettäisiin asettamaan vähintään kustannusoptimaaliselle tasolle ottaen huomioon rakennustuotteiden energiatekninen kehitys, energiajärjestelmien ja markkinoiden kehitys sekä yleinen taloudellinen kehitys. Rakennussektorin eri tahot on koottu osallistumaan lähes nollaenergiarakennusten vaatimusten määrittelyyn. Lähes nollaenergiarakentamista koskevat rakentamismääräykset on ollut tarkoitus antaa vuoden 2017 aikana, jolloin vaatimukset tulisivat voimaan viranomaisten käytössä oleville rakennuksille vuoden 2019 alusta ja kaikille rakennuksille 2021 alusta. Välitavoitteena lähes nollaenergiatavoitteen valmistelemiseksi on muun muassa se, että valtionhallinnossa vuoden 2015 jälkeen rakennettavissa uusissa rakennuksissa tavoitteena on passiivitalo ja vuonna 2015 ympäristöministeriön on tarkoitus antaa lähes nollaenergiarakentamista koskevat tekniset kuvaukset suosituksina. Ruotsi Asetustasolla (plan- och byggförordning, 3 kap., 14 ) on säädetty , että uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Asetus tulee voimaan Asetustasolla (plan- och byggförordning) on myös säädetty , että uusien rakennusten tulee aina olla lähes nol-laenergiarakennuksia. Tämä asetus tulee voimaan Lähes nollaenergiarakennusta ei ole lainsäädännössä määritelty. Ruotsissa hallituksen toimeksiannosta Boverket on selvittänyt energiamääräysten tiukentamista ja siirtymistä lähes nollaenergiarakentamiseen yhdessä Energiamyndigheten`in kanssa. Boverket`in viimeisin selvitys Skärpta energihushållningskrav on julkaistu kesäkuussa Tavoitteena on, että Boverket tekee 2015 esityksen energiavaatimuksen tiukentamiseksi kohti lähes nollaenergiarakentamista. Tanska Viimeisimmät energiatehokkuutta koskevat, rakentamismääräyksiin (Bygningsreglementet, Kapitel 7.2) sisältyvät vaatimukset tulivat voimaan Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimustason lisäksi on määritelty vaatimukset vapaaehtoiselle matalaenergiarakentamiselle 2015 (Lavenergibygninger 2015). Näiden vaatimusten mukainen matalaenergialuokka tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Lisäksi on määritelty vaatimukset lähes nollaenergiarakentamiselle 2020 (Bygningsklasse 2020). Nämä vaatimukset tulevat pakollisiksi rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 9 artiklan 1 kohdan mukaisena määräaikana, eli julkisissa rakennuksissa vuoden

3 jälkeen ja muissa uusissa rakennuksissa vuoden 2020 jälkeen. On varattu mahdollisuus näiden tasojen tarkistamiseen saatujen kokemusten perusteella. Erillistä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2 artiklan 2 alakohdan mukaista lähes nollaenergiarakennuksen määritelmää ei ole, vaan vaatimustaso on määritelty teknisin määräyksin. Viro Rakennuslain 1 luvun 2 pykälän 12 kohdan mukaan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset annetaan asetuksella. Elokuussa 2012 voimaan tulleen energiatehokkuusasetuksen (Energiatõhususe miinimumnõuded) 7 pykälän 2 momentissa säädetään lähes nollaenergiatasoista eri rakennustyypeille. Esimerkiksi omakotitalon lähes nollaenergiataso on 50 kwh/(m2 a). Asetuksen 8 pykälässä on säädetty erikseen nettonollaenergiarakennuksen määritelmä. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 9.1 artiklan mukaisesta voimaantulosta ei ole säännöksiä.( Irlanti Energiatehokkuusvaatimuksista säädetään Irlannissa rakentamismääräysten teknisessä liitteessä L yleisellä tasolla. Liitteessä L on erilliset säännökset asuntoina käytettäville (Conservation of Fuel and Energy Dwellings (2011)) ja muille rakennuksille (Conservation of Fuel and Energy Buildings other than Dwellings (2008)). Liitteeseen ei sisälly lähes nollaenergiarakennuksen määritelmää tai vaatimustasoa eikä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 9.1 artiklan mukaista siirtymäaikaa. Asiasta vastaavan ympäristö-, yhteisö- ja paikallishallintoministeriön arvio on, että lähes nollaenergiataso asuinrakennuksille tullaan asettamaan 45 kwh/m2 vuotuiseen kulutukseen ja se tulisi voimaan vuonna Muille rakennuksille vaatimustaso määräytyisi lähes nollaenergiarakennusstandardin mukaan vuodesta 2018 lähtien ( L-J.pdf). Määritelmä Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin 2 artiklan 2 alakohtaan sisältyvän määritelmän mukaan: lähes nollaenergiarakennuksella tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti. Tarvittava lähes olematon tai erittäin vähäinen energian määrä olisi hyvin laajalti katettava uusiutuvista lähteistä peräisin olevalla energialla, mukaan lukien paikan päällä tai rakennuksen lähellä tuotettava uusiutuvista lähteistä peräisin oleva energia; Kuten edellä on todettu, Manner-Suomen lainsäädäntöön ei sisälly vielä määritelmää lähes nollaenergiarakennukselle. Direktiivin määritelmän mukaisia varsinaisia tasovaatimuksia valmistellaan yhteistyössä yhteistyötahojen kanssa. Ehdotetaan, että direktiivin lähes nollaenergiarakentamisen määritelmä sisällytetään tässä vaiheessa direktiivin mukaisena asetuksen muutoksella ympäristöministeriön asetukseen rakennusten energiatehokkuudesta, jotta direktiivin täytäntöönpano tulee

4 4 teknisesti suoritettua ja siitä voidaan ilmoittaa komissiolle. Määritelmä lisättäisiin määräyksen uudeksi kohdaksi 38. Lähes nollaenergiarakennukset Lähes nollaenergiarakennuksia koskevan 9 artiklan 1 kohdan mukaan: jäsenvaltioiden on varmistettava, että: a) 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia; ja b) 31 päivän joulukuuta 2018 jälkeen uudet rakennukset, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa, ovat lähes nollaenergiarakennuksia. Kuten edellä on todettu, Manner-Suomi on laatinut kansallisen suunnitelman lähes nollaenergiarakennusten lukumäärän kasvattamiseksi ja sen mukaisesti ollaan etenemässä kohti direktiivissä olevien velvoitteiden täyttämistä. Artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaan sisältyviä velvoitteita ei ole vielä viety kansalliseen lainsäädäntöön. Ehdotetaan, että edellä mainitut lähes nollaenergiarakentamiseen siirtymisen määräajat sisällytetään tässä vaiheessa direktiivin mukaisina asetuksen muutoksella ympäristöministeriön asetukseen rakennusten energiatehokkuudesta, jotta direktiivin täytäntöönpano tulee teknisesti suoritettua ja siitä voidaan ilmoittaa komissiolle. Siirtymisen määräajat lisättäisiin määräykseen uudeksi kohdaksi Vaikutukset Lähes nollaenergiarakennuksiin velvoitetaan esityksen mukaan siirtymään vuoden 2019 alusta lukien uusissa rakennuksissa, jotka ovat viranomaisten käytössä ja omistuksessa. Muita uusia rakennuksia velvoite koskee vuoden 2021 alusta. Rakennetulla ympäristöllä on keskeinen rooli energian käytössä ja kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa. Rakennusten lämmityksen energiankäyttö ja rakennuksissa käytetty huoneisto- ja kiinteistösähkö (yhteensä noin 120 TWh) kattavat noin 38 % ja rakennustarvikkeiden valmistus ja rakentaminen 4 % koko Suomen energian loppukäytöstä. Energiankulutuksen vähentäminen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttö rakennusalalla ovat näin ollen tärkeitä toimenpiteitä, joita tarvitaan energiariippuvuuden ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Välittömiä kustannusvaikutuksia ehdotuksella ei ole. Vaikutukset voidaan esittää vasta sitten, kun saadaan kansallinen lähes nollaenergiarakentamisen vaatimustason kehittämistyö tehtyä.

5 5 Asetuksen valmistelu ja voimaantulo Asetus on valmisteltu ympäristöministeriössä virkatyönä. Asetus on ollut lausuntokierroksella. Asetus ehdotetaan tulemaan voimaan mahdollisimman pian.