Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ

Viestinnän pääosasto Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus (EB/PE 79.5) Bryssel, joulukuu 2013 VUOSI ENNEN VUODEN 2014 EUROVAALEJA Parlametrin osuus TIIVISTELMÄ Otos: EU28 (27 624 unionin kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Tutkimusmenetelmä: Tietokoneavusteiset henkilöhaastattelut Tutkimusajankohta: 7. 23. kesäkuuta 2013 (TNS Opinion) A. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA... 14 1. Esilläolo tiedotusvälineissä... 14 2. Yleinen kiinnostus eurooppalaista politiikkaa kohtaan... 17 3. Tiedonhalu:... 20 4. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista... 23 B. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI... 26 1. Tilannekatsaus... 26 2. Näkemys roolista (aikaisemmin)... 29 3. Toiveet roolista (tulevaisuudessa)... 32 C. EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN TUNTEMUS... 35 1. Kolmen Euroopan unionin toimielimen nimeäminen... 35 2. Euroopan unionin toimielinten toiminta... 39 3. EU:ta parhaiten edustava toimielin... 44 D. EUROOPAN PARLAMENTIN TUNTEMUS... 47 1. Seuraavien eurovaalien ajankohta... 47 2. Euroopan parlamentin toiminta... 50 3. Päätöksentekotapa Euroopan parlamentissa... 53 4. Euroopan parlamentin yleinen tuntemus... 56 E. EUROOPAN PARLAMENTTI TÄNÄÄN JA HUOMENNA: ARVOT JA POLITIIKAT... 62 1. Ensisijaiset politiikat... 62 2. Kriisin yhteydessä täytäntöön pantavat ensisijaiset politiikat... 65 3. Puolustettavat arvot... 68 FI 1

Suuntauksien analysointiin käytetyt Eurobarometri-tutkimukset: EB 78.2 EB 77.4 EB 76.3 EB 71.1 EB 68.1 EB 66.1 Parlametri Tutkimusajankohta: 17. marraskuuta 2. joulukuuta 2012 (TNS opinion) Otos: EU27 (26 739 henkilökohtaisesti haastateltua kansalaista) Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Kaksi vuotta vuonna 2014 pidettäviin Euroopan parlamentin vaaleihin Tutkimusajankohta: 2. 17. kesäkuuta 2012 (TNS opinion) Otos: 26 622 henkilökohtaisesti haastateltua unionin kansalaista Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Parlametri Tutkimusajankohta: 3. 20. marraskuuta 2011 (TNS opinion) Otos: 26 594 henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Parlametri Tutkimusajankohta: 16. tammikuuta 22. helmikuuta 2009 (TNS opinion) Otos: 26 718 henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Parlametri Tutkimusajankohta: 22. syyskuuta 3. marraskuuta 2007 (TNS opinion) Otos: 26 768 henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Standardi, EU Tutkimusajankohta: 6. syyskuuta 10. lokakuuta 2006 (TNS opinion) Otos: 29 152 henkilökohtaisesti haastateltua henkilöä Perusjoukko: 15 vuotta täyttäneet eurooppalaiset Lukijoiden on syytä muistaa, että mielipidetutkimuksen tulokset ovat arvioita, joiden täsmällisyys riippuu otoksen suuruudesta ja havaitusta prosenttiluvusta muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina. Kun otokset käsittävät noin tuhat haastattelua (jäsenvaltioiden mittakaavassa tavallisesti käytetyn otoksen koko), todelliset prosenttiosuudet toisin sanoen prosenttiosuudet, jotka saataisiin tilanteessa, jossa koko väestöä olisi haastateltu vaihtelevat seuraavien luotettavuusvälien puitteissa: Mitatut prosenttiosuudet Virhemarginaali 10 % tai 90 % 20 % tai 80 % 30 % tai 70 % 40 % tai 60 % 50 % +/ 1,9 prosentti yksikköä +/ 2,5 prosentti yksikköä +/ 2,7 prosentti yksikköä +/ 3,0 prosentti yksikköä +/ 3,1 prosentti yksikköä 2

JOHDANTO VASTUUVAPAUSLAUSEKE Koska Kroatia liittyi EU:hun 1. heinäkuuta 2013 eli kahdeksan päivää tämän Eurobarometritutkimuksen toteuttamisajankohdan jälkeen, joitakin Kroatian kansalaisille esitettyjä kysymyksiä on muotoiltu eri tavoin. Parlametri on Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimus, jossa selvitetään eurooppalaisten näkemyksiä Euroopan parlamentista, parlamenttia koskevasta mielikuvasta, parlamentin roolista sekä kansalaisten tietämystä parlamentista. Julkaisu on kolmas osa Euroopan parlamentin Eurobarometri-tutkimuksesta Vuosi ennen vuoden 2014 eurovaaleja (joka toteutettiin kesäkuussa 2013), jonka ensimmäinen osa (toimielinasioita käsittelevä osa) julkaistiin 5. syyskuuta 2013 ja toinen osa (taloudellinen ja sosiaalinen osa) 18. lokakuuta 2013. Sen tutkimusajankohta oli 7. 23. kesäkuuta 2013. TNS Opinion toteutti tutkimuksen haastattelemalla henkilökohtaisesti 27 624:ää kansalaista Euroopan unionin 28 jäsenvaltiossa. Uusien kysymyksien osalta annetaan EU:n 28 jäsenvaltion tulokset ja muissa tulokset esitetään EU:n 27 jäsenvaltion suuntauksina. EUROOPAN TILANNE Euroopan tilannetta ovat jo kuuden vuoden ajan leimanneet ennen kaikkea valuutta-, rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin seuraukset, ja nämä Eurobarometri-tutkimukset ilmentävät myös tätä tilannetta. Tutkimusta edeltäneiden viikkojen tai sen aikana tapahtuneet tietyt tapahtumat ovat todennäköisesti vaikuttaneet vastaajien vastauksiin. Eurostat julkaisikin kesäkuussa EU:n ja jäsenvaltioiden työttömyyden ja BKT:n kehittymiseen liittyviä tilastoja, jotka eivät olleet myönteisiä. Maailmanpankki tarkisti samaan aikaan alaspäin yleisiä kasvuennusteitaan vuodelle 2013. Tämän jakson aikana useiden EU:n jäsenvaltioiden poliittista tilannetta ovat lisäksi leimanneet tietyt poliittiset myllerrykset ja muutokset: Italian presidentinvaalit ja hallituksen vaihtuminen, Kroatian ensimmäiset eurovaalit, alue- tai paikallisvaalit Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Latviassa ja Italiassa, mielenosoitukset, erityisesti Bulgariassa ja Kreikassa, pääministerin vaihtuminen Tšekissä ja niin edelleen. Lukijaa muistutetaan, että tutkimus toteutettiin ennen kuin ensimmäiset merkit tiettyjen EU:n valtioiden talouden elpymisestä olivat havaittavissa julkisessa mielipiteessä. Kuten kaikissa tämäntyyppisissä tutkimuksissa, on syytä muistaa, että unionin keskiarvo on painotettu ja että kuuden asukasluvultaan suurimman jäsenvaltion osuus keskiarvosta on noin 70 prosenttia. 3

On myös syytä korostaa, että Euroopan unionin kokonaiskeskiarvossa euroalueen osuus on 64 prosenttia ja muun kuin euroalueen 36 prosenttia. Huom.: Joidenkin kysymyksien kohdalla liitteessä esitetään yksityiskohtainen sosiodemografinen analyysi samoin kuin euroalueen ja muun kuin euroalueen väliset erot. 4

TÄRKEIMMÄT TULOKSET Euroopan parlamenttia koskevan yleisen mielikuvan osalta suuntaus on kääntynyt toisinpäin verrattuna marraskuuhun 2012: positiivisen ja negatiivisen mielikuvan suhde on muuttunut päinvastaiseksi ja myönteiseen suuntaan. Suhteellisella enemmistöllä vastaajista on parlamentista positiivinen mielikuva. Useiden muiden osa-alueiden osalta positiivisten mielipiteiden osuus on pienentynyt, mikä voi johtua muuttuneesta tilanteesta. On muistettava, että marraskuun puolivälin ja joulukuun alun välillä vuonna 2012 toteutetun edellisen Parlametri-tutkimuksen aikaan Euroopan parlamentti oli enemmän uutisten keskipisteessä, kun se kävi kiivaita keskusteluja EU:n budjetin suunnittelusta sekä esimerkiksi pankkivalvonnasta, kasvusopimuksesta, pankkiunionista ja pankkien pääomittamisesta. - Lisäksi puolet eurooppalaisista ilmoitti, ettei ole viime aikoina kuullut puhuttavan parlamentista. Esilläolo tiedotusvälineissä putosi heikoimmalle tasolle tammi helmikuun 2009 jälkeen, eli joitakin kuukausia ennen vuoden 2009 eurovaaleja. - Euroopan poliittisia kysymyksiä koskeva kiinnostus on vähentynyt huomattavasti marraskuun 2012 ja kesäkuun 2013 välillä. Nykyisen kriisin aikana parlamentissa keskusteltuja aiheita tai politiikanaloja, joista vastaajat toivoivat saavansa lisätietoa, ovat odotetusti sijoitussuunnitelma uusien työpaikkojen luomiseksi (mukaan lukien työpaikat nuorille), jonka mainitsee hiukan alle kolmannes vastaajista, ja oikeutenne Euroopan kansalaisena sekä EU:n keinot kriisin voittamiseksi (velan jakaminen, euro-obligaatiot, varainsiirtovero jne.). Näiden aiheiden jälkeen mainitaan useimmiten veropetosten ja veroparatiisien torjunta. Kolme neljäsosaa vastaajista katsoo Euroopan parlamentin nykyisen roolin olevan tärkeä, ja tämä näkemys on pysynyt suhteellisen muuttumattomana pitkällä aikavälillä. - Näkemykset parlamentin roolista kymmenen viime vuoden aikana kuitenkin jakautuvat: lähes kolmannes eurooppalaisista on sitä mieltä, että parlamentin rooli EU:ssa on vahvistunut, ja samansuuruinen osuus katsoo, että rooli on pysynyt samana. - Lähes joka toinen eurooppalainen toivoo, että parlamentilla olisi tulevaisuudessa tärkeämpi rooli. Vaikka näiden vastaajien osuus on pienentynyt edellisestä marraskuun 2012 tutkimuksesta, taso vastaa tammi helmikuun 2009 tuloksia, jotka mitattiin muutama kuukausi ennen edellisiä eurovaaleja. Kun vastaajia pyydettiin nimeämään spontaanisti kolme EU:n toimielintä, saatiin hyvin tasaisia tuloksia. Suurin osa eli yli puolet vastaajista nimeää Euroopan parlamentin. 5

Kun eurooppalaisilta tiedusteltiin heidän tietojaan toimielimistä, vastaajat nimesivät vastauksen oikeellisuudesta riippumatta Euroopan parlamentin seuraavien vaihtoehtojen kohdalla: Sen jäsenet valitaan kansanäänestyksellä, Ehdottaa eurooppalaisia lakeja ja Koostuu kunkin jäsenmaan ministereistä. Kesäkuun 2012 tavoin Euroopan parlamentti on edelleen se toimielin, joka edustaa joka toiselle eurooppalaiselle EU:ta parhaiten. Tähän kysymykseen annetut vastaukset ovat pysyneet varsin muuttumattomina. Yli kolmannes eurooppalaisista tietää, että seuraavat eurovaalit pidetään vuonna 2014 tai toukokuussa 2014. Tiedot Euroopan parlamentin toimivallasta eivät ole juurikaan muuttuneet: eurooppalaisten ehdoton enemmistö tietää, että Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on sovittava yhteisesti lainsäädännöstä, että parlamentti ja jäsenvaltiot päättävät Euroopan unionin budjetista yhdessä, että parlamentin jäsenet valitaan yleisillä välittömillä vaaleilla ja että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole yhtä monta edustajaa parlamentissa. Odotusten mukaisesti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta on aikaisempien tutkimusten tavoin vastaajien mielestä tärkein politiikanala. Tulokset ovat muuttuneet suhteellisen vähän, mutta ne paljastavat, että sosiaaliset kysymykset ovat saaneet vahvemman jalansijan. Kriisin aikana ensisijaisia aiheita ovat työpaikat ja työttömyyden torjunta sekä taloudelliset ja sosiaaliset kysymykset. Parlamentin puolustamien arvojen tärkeysjärjestys on muuttunut marraskuun 2012 ja kesäkuun 2013 välillä: ihmisoikeuksien suojelu on edelleen ensimmäisellä sijalla, kun taas miesten ja naisten välinen tasa-arvo on siirtynyt kolmannelta sijalta (samalla sijalla kuin sananvapaus ) toiselle sijalle (samalla sijalla kuin EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus ja sananvapaus ). 6

TÄRKEIMMÄT TULOKSET A. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Esilläolo tiedotusvälineissä Kuten edellä todettiin, näiden tulosten tarkastelussa on otettava huomioon erityinen tilanne. Marraskuussa 2012 Euroopan parlamentti oli enemmän näkyvillä eurooppalaisissa ja kansallisissa uutisissa. Vuoden aikana esilläolo tiedotusvälineissä on vähentynyt voimakkaasti (47 prosenttia, 17). Näin kävi vähemmissä määrin myös tammikuussa 2009 eli muutama kuukausi ennen vuoden 2009 eurovaaleja. Toisaalta puolet eurooppalaisista ilmoitti, ettei ole viime aikoina kuullut puhuttavan parlamentista (50 prosenttia, +16 prosenttiyksikköä marraskuuhun 2012 verrattuna). Esilläoloa tiedotusvälineissä ja mielikuvaa parlamentista koskevat tulokset vaihtelevat huomattavasti sukupuolen, iän ja erityisesti ammattiryhmän mukaan. Osuus on suurempi miesten (52 prosenttia), vähintään 40-vuotiaiden (49 prosenttia), eläkeläisten (49 prosenttia), ylempien toimihenkilöiden (54 prosenttia) ja itsenäisten ammatinharjoittajien (59 %) keskuudessa kuin naisten (43 prosenttia), alle 40-vuotiaiden (39 prosenttia) sekä kotona olevien henkilöiden (39 prosenttia) keskuudessa. Esilläolo tiedotusvälineissä on lisäksi hieman parempi euroalueella kuin muualla (48 prosenttia euroalueella, 45 prosenttia muulla kuin euroalueella). 2. Euroopan politiikkaa koskeva yleinen kiinnostus Eurooppa-asioita koskeva kiinnostus on vähentynyt huomattavasti marraskuun 2012 ja kesäkuun 2013 välillä: 43 prosenttia ( 8) vastaajista sanoi olevansa kiinnostunut, ja 56 prosenttia (+8) sanoi päinvastoin. Tässä yhteydessä voidaankin pohtia, missä määrin Euroopan poliittisia kysymyksiä koskevan kiinnostuksen heikkeneminen voisi liittyä parlamentin vähentyneeseen esilläoloon tiedotusvälineissä. Kiinnostus on heikentynyt lähes kaikissa jäsenvaltioissa: Romania on ainoa jäsenvaltio, jossa kansalaisten kiinnostus kasvoi (33 prosenttia, +3). Taso pysyi samana Tšekissä (25 prosenttia, =). Sitä vastoin 25 muussa jäsenvaltiossa EU:n poliittisia kysymyksiä kohtaan tunnettu kiinnostus väheni. Suurinta lasku oli Ruotsissa (kiinnostuneita 49 prosenttia, 16), Luxemburgissa (51 prosenttia, 16), Kyproksessa (38 prosenttia, 15) ja Ranskassa (36 prosenttia, 13). 7

3. Tiedonhalu Tutkimukseen osallistuneille henkilöille esitettiin seuraava kysymys: Mistä Euroopan parlamentissa keskustellusta aiheesta tai politiikasta tai mistä muusta Euroopan unioniin liittyvästä aiheesta tahtoisitte ensisijaisesti lisätietoa?. Vastaajat saivat valita neljä vaihtoehtoa. Koko Euroopan tasolla useimmiten mainittiin vaihtoehto sijoitussuunnitelma uusien työpaikkojen luomiseksi (mukaan lukien työpaikat nuorille) (29 prosenttia). Toiseksi eniten eli 28 prosenttia kannatusta saivat vaihtoehdot oikeutenne Euroopan kansalaisena ja EU:n keinot kriisin voittamiseksi (velan jakaminen, euro-obligaatiot, varainsiirtovero jne.). Näiden jälkeen (2 prosenttiyksikköä) useimmiten mainittu vaihtoehto oli veropetosten, veronkierron ja veroparatiisien torjunta, jonka valitsi 26 prosenttia vastaajista. Vaihtoehto sijoitussuunnitelma uusien työpaikkojen luomiseksi (mukaan lukien työpaikat nuorille) sai yhtä paljon kannatusta euroalueella kuin sen ulkopuolellakin (28 prosenttia ja 29 prosenttia). Sen sijaan vaihtoehto EU:n keinot kriisin voittamiseksi (28 prosenttia) mainittiin selvästi useammin euroalueella (30 prosenttia, ensimmäinen sija) kuin sen ulkopuolella (22 prosenttia, kolmas sija). 4. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista On mielenkiintoista, että vuodesta 2007 lähtien mielikuva on pääosin ollut neutraali eikä tulos ole juurikaan muuttunut pitkällä aikavälillä: 41 prosenttia vuonna 2007 ja 42 prosenttia vuonna 2013. Lisäksi viime vuoden aikana positiivisten ja negatiivisten mielikuvien osuus on kääntynyt päinvastoin: niiden vastaajien osuus, joilla on positiivinen mielikuva Euroopan parlamentista, on kasvussa ja saavuttanut suhteellisen enemmistön (30 prosenttia, +3 prosenttiyksikköä marraskuuhun 2012 verrattuna). Vastaavasti niiden vastaajien osuus on vähenemässä, joilla on kielteinen mielikuva (25 prosenttia, 3). Positiivinen mielikuva on vahvistunut enemmän muulla kuin euroalueella (32 prosenttia, +4) kuin itse euroalueella (29 prosenttia, +2). Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista on parantunut useimmissa jäsenvaltioissa, myös useimmissa niissä maissa, jotka ovat kärsineet eniten kriisistä. Mielikuva on parantunut esimerkiksi 17 prosenttiyksikköä Irlannissa ja 10 prosenttiyksikköä Belgiassa. Sitä vastoin se on heikentynyt eniten Kyproksessa (- 7) ja Alankomaissa ( 4). 8

B. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI Näkemykset Euroopan parlamentin roolista Vastaajilta tiedusteltiin näkemyksiä Euroopan parlamentin roolista EU:ssa aikaisemmin, tällä hetkellä ja tulevaisuudessa seuraavin tuloksin: 1. Nykytilanne: Vastaajista 76 prosenttia (+1 marraskuuhun 2012 verrattuna) katsoi Euroopan parlamentin nykyisen roolin olevan tärkeä. Tämä näkemys on pysynyt melko muuttumattomana ajan kuluessa. 2. Näkemys roolista aikaisemmin: Tämän kysymyksen osalta näkemykset jakautuvat: eurooppalaisista yhtä suuri osa katsoi, että parlamentin rooli EU:ssa on viime vuosikymmenen aikana vahvistunut (32 prosenttia, 3 prosenttiyksikköä marraskuuhun 2012 verrattuna) tai että rooli ei ole muuttunut (32 prosenttia, +3). Tämä näkemys on heikentynyt euroalueella (33 prosenttia, 4) ja pysynyt samana muulla kuin euroalueella (31 prosenttia, =). 3. Toiveet roolista tulevaisuudessa: Pitkällä aikavälillä voidaan todeta, että niiden vastaajien osuus, jotka toivoivat Euroopan parlamentin roolin vahvistuvan tulevaisuudessa nykytilanteeseen verrattuna (49 prosenttia), on vastaava kuin tammi helmikuussa 2009 (48 prosenttia) eli muutama kuukausi ennen edellisiä eurovaaleja. Sitä vastoin marraskuuhun 2012 verrattuna niiden eurooppalaisten osuus, jotka toivoivat parlamentin roolin vahvistuvan tulevaisuudessa, on vuoden aikana heikentynyt 5 prosenttiyksikköä. Toisin kuin edellisessä tutkimuksessa, kriisistä pahiten kärsineissä maissa niiden kansalaisten osuus, jotka toivoivat parlamentin roolin vahvistumista, on pienentynyt. Näin kävi esimerkiksi Espanjassa (56 prosenttia, 12), Kreikassa (61 prosenttia, 5) ja Italiassa (45 prosenttia, 4). Tämän kysymyksen osalta muutos on ollut voimakkainta suurissa jäsenvaltioissa kuten Saksassa (43 prosenttia, 11) ja Puolassa (50 prosenttia, -13). 9

C. TIETÄMYS EU:N TOIMIELIMISTÄ Tutkimukseen osallistuneille esitettiin useita kysymyksiä EU:n toimielimistä, niiden toiminnasta ja edustajista. 1. EU:n kolmen toimielimen nimeäminen Kun kyselyyn osallistuneita pyydettiin nimeämään spontaanisti kolme EU:n toimielintä, tulokset vastaavat edellisiä tutkimuksia: 53 prosenttia nimesi Euroopan parlamentin (= verrattuna kesäkuuhun 2012), 27 prosenttia Euroopan keskuspankin (=), 24 prosenttia Euroopan komission ( 1), 13 prosenttia Euroopan unionin tuomioistuimen (+3) ja 11 prosenttia Euroopan unionin neuvoston (+1). Tämä järjestys, joka perustuu EU:n 27 jäsenvaltion keskiarvoon, pätee euroalueeseen mutta ei euroalueeseen kuulumattomiin maihin. Muissa kuin euroalueen maissa komissio on paremmin tunnettu (24 prosenttia) kuin EKP (14 prosenttia). Jäsenvaltioiden tasolla myönteinen muutos on ollut voimakkainta Romaniassa (81 prosenttia, +12) ja Portugalissa (67 prosenttia, +11). Kielteisin muutos mitattiin Italiassa (63 prosenttia, 10). On kuitenkin syytä huomata, että yli kolmannes (31 prosenttia) vastaajista ei pystynyt nimeämään yhtäkään toimielintä. Prosenttiyksiköiden välinen ero kasvoi 57 ään. Ei osaa sanoa -vastausten osuus oli 4 prosenttia Itävallassa, 10 prosenttia Slovakiassa ja toisaalta 61 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 51 prosenttia Ranskassa. 2. EU:n toimielinten toiminta Vastaajille esitettiin kolme kysymystä, jotka koskivat EU:n toimielinten toimintaa ja rakennetta. - Sen jäsenet valitaan kansanäänestyksellä : 51 prosenttia Euroopan parlamentti (-4 prosenttiyksikköä kesäkuuhun 2012 verrattuna), 12 prosenttia Euroopan komissio (+3) ja 9 prosenttia Euroopan unionin neuvosto (+1). - Ehdottaa eurooppalaisia lakeja : 38 prosenttia parlamentti ( 2), 27 prosenttia komissio (+5) ja 14 prosenttia neuvosto (=). - Koostuu kunkin jäsenmaan ministereistä : 30 prosenttia parlamentti (+1), 19 prosenttia komissio (=) ja 28 prosenttia neuvosto (=). Näihin kysymyksiin annetut vastaukset eivät ole juurikaan muuttuneet edellisestä vuodesta (EB/PE 77.4, kesäkuu 2012). Muutoksista voidaan lähinnä todeta, että Euroopan parlamenttia koskevien oikeiden vastausten määrä on vähentynyt ja Euroopan komissiota koskevien oikeiden vastausten määrä puolestaan kasvanut. 10

Jäsenvaltioiden tasolla vastaajien tietämys vaihtelee merkittävästi eri maiden välillä. Ero saattaa olla jopa 45 prosenttiyksikköä. 3. Euroopan parlamentti EU:ta parhaiten edustava toimielin Edelliseen vuoteen verrattuna Euroopan parlamentti on edelleen EU:ta parhaiten edustava toimielin. Näin katsoi 50 prosenttia vastaajista ( 2 prosenttiyksikköä kesäkuuhun 2012 verrattuna). Euroopan komission (=) ja Euroopan unionin neuvoston (+1) valitsi yhä suuri osuus eli 15 prosenttia vastaajista. Tähän kysymykseen annetut vastaukset ovat pysyneet hyvin muuttumattomina. Jäsenvaltioiden tasolla parlamentti mainitaan useimmiten Bulgariassa (60 prosenttia), Italiassa, Slovakiassa, Liettuassa ja Romaniassa (kaikissa 59 prosenttia). Vähiten parlamentin mainitsevia vastaajia on Irlannissa (43 prosenttia), Belgiassa (41 prosenttia) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (39 prosenttia). D. TIETÄMYS EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Seuraavien eurovaalien ajankohta Yli kolmannes eurooppalaisista tietää, että seuraavat eurovaalit pidetään vuonna 2014 tai toukokuussa 2014. Vuosi ennen eurovaaleja 34 prosenttia eurooppalaisista tietää niiden ajankohdan (vuosi tai kuukausi ja vuosi), 20 prosenttia antaa väärän vastauksen ja 46 prosenttia ei osaa sanoa. Jäsenvaltioiden tasolla ero on jopa 55 prosenttiyksikköä Yhdistyneen kuningaskunnan (16 prosenttia), Ranskan (20 prosenttia), Espanjan (23 prosenttia) ja toisaalta Belgian (71 prosenttia), Maltan (62 prosenttia) ja Unkarin (60 prosenttia) välillä. 2. Euroopan Parlamentin toimintatapa Niiden eurooppalaisten osuus on pysynyt melko muuttumattomana, jotka tietävät, että parlamentin jäsenet istuvat parlamentissa poliittisen suuntauksensa mukaisesti (43 prosenttia, 1 prosenttiyksikköä marraskuuhun 2012 verrattuna). Ne vastaajat, joiden mielestä jäsenet istuvat parlamentissa kansallisuutensa mukaan, ovat edelleen vähemmistössä, mutta osuus on kasvanut hieman (39 prosenttia, +3). 3. Euroopan Parlamentin päätöksentekomenettely Euroopan parlamentin päätöksentekomenettelyä koskevien kysymysten osalta vastaukset jakautuvat selvästi: yli kolmannes vastasi, että päätökset hyväksytään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan (37 prosenttia, =) tai niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista parlamentin jäsenet tulevat (39 prosenttia, +2). 11

Ainoastaan 12 prosenttia ( 1) vastasi spontaanisti, että Euroopan parlamentin päätökset hyväksytään jäsenten poliittisen suuntauksen mukaan tai niiden jäsenvaltioiden etujen mukaan, joista jäsenet tulevat. 4. Euroopan parlamenttia koskeva yleinen tietämys Tutkimukseen osallistuneille esitettiin neljä kysymystä, joihin nämä vastasivat valitsemalla joko oikein tai väärin. Tulokset ovat seuraavat: Vastaajista 62 prosenttia (+1 prosenttiyksikköä kesäkuusta 2012) tietää, että Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden on sovittava yhteisesti lainsäädännöstä. Vastaajista 61 prosenttia (+2) tietää, että Euroopan parlamentti ja jäsenvaltiot päättävät Euroopan unionin budjetista yhdessä. Vastaajista 57 prosenttia ( 1) tietää, että kunkin jäsenvaltion kansalaiset valitsevat parlamentin jäsenet yleisillä välittömillä vaaleilla. Vastaajista 58 prosenttia (+2) tietää, että kaikilla jäsenvaltioilla ei ole yhtä monta edustajaa Euroopan parlamentissa. E. EUROOPAN PARLAMENTTI NYT JA AIKAISEMMIN: POLITIIKAT JA ARVOT Kriisin aikana kahden edellisen tutkimuksen välillä puhtaasti talous- ja rahoitusasioita painottavien vastaajien määrä on vähentynyt. Vaikka muutokset ovat pieniä, ne paljastavat, että eurooppalaiset ovat yhä enemmän huolissaan sosiaalisista kysymyksistä. Ensisijaisia politiikkoja koskevan perinteisen kysymyksen lisäksi eurooppalaisilta kysyttiin tarkemmin politiikanaloista, joille olisi annettava etusija kriisiä ajatellen. 1. Ensisijaiset politiikat Eurooppalaisilta on vuodesta 2010 lähtien kysytty joka vuosi, mitä poliittisia arvoja Euroopan parlamentin tulisi heidän mielestään ensisijaisesti puolustaa: Edellisten tutkimusten tapaan enemmistö vastaajista (51 prosenttia, 2 prosenttiyksikköä syyskuuhun 2012 verrattuna) valitsi vaihtoehdon köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta. Talous-, budjetti ja veropolitiikan koordinointi on menettänyt eniten kannatustaan (30 prosenttia, 5). Sitä vastoin toiselle sijalle yltää kuluttajansuoja ja kansanterveys, jonka valitsee 33 prosenttia vastaajista (+3). 2. Toimenpiteet, jotka olisi toteutettava kriisiä ajatellen 12

Vaihtoehto työpaikat ja työttömyyden torjunta sai selvästi enemmän kannatusta muihin aihealueisiin nähden (74 prosenttia, +2 prosenttiyksikköä kesäkuusta 2012). Seuraavaksi suosituin oli ostovoima ja inflaation torjunta (34 prosenttia, 1). Lisäksi mainittiin eläkkeet (31 prosenttia, +3) ja asuminen (21 prosenttia, +3). Jälleen voidaan todeta, että välittömästi kriisin torjuntaan liittyvät talous- ja rahoitusasiat ovat menettäneet kannatustaan, lukuun ottamatta vaihtoehtoa kasvun kiihdyttäminen (35 prosenttia, =): EU:n jäsenvaltioiden julkisen velan pienentäminen väheni 5 prosenttiyksikköä (32 prosenttia) ja rahoitusmarkkinoiden sääntely 4 prosenttiyksikköä (29 prosenttia). Tiettyjen maiden vastauksissa voidaan kuitenkin havaita erityispiirteitä: koko Euroopan tasolla mainitaan useimmiten työpaikat ja työttömyyden torjunta (74 prosenttia), jonka suosio on kasvanut voimakkaasti Alankomaissa (79 prosenttia, +12), Maltassa (67 prosenttia, +11) ja Belgiassa (69 prosenttia, +10). 3. Puolustettavat arvot Marraskuun 2011 ja marraskuun 2012 välillä arvojen tärkeysjärjestys on pysynyt lähes muuttumattomana ja vuoden 2012 ja kesäkuun 2013 välillä järjestys on muuttunut hyvin vähän: o Ihmisoikeuksien suojelu on edelleen ensimmäisellä sijalla (54 prosenttia, 2). Seuraavat kolme arvoa saavat yhtä paljon kannatusta (33 prosenttia): o Miesten ja naisten välinen tasa-arvo siirtyi kolmannelta sijalta toiseksi (33 prosenttia, +1). o Samalla sijalla on myös EU:n jäsenmaiden välinen solidaarisuus, joka pysyi toisella sijalla (33 prosenttia, 2). o Sananvapaus siirtyi myös toiselle sijalle (33 prosenttia, +1). Seuraavaksi suosituin vaihtoehto oli kulttuurien ja uskontojen välinen vuoropuhelu (20 prosenttia, 1). Euroopan unionin ja maailman köyhien maiden välinen solidaarisuus väheni eniten eli neljä prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Yleisen mielipiteen seurantayksikkö Jacques Nancy +32 2 284 24 85 EPEurobarometer@europarl.europa.eu 13

A. TIEDOT EUROOPAN PARLAMENTISTA 1. Esilläolo tiedotusvälineissä 1) Unionin keskiarvo 14

2) Tulokset jäsenvaltioittain 15

3) Kehitys jäsenvaltioittain 16

2. Yleinen kiinnostus eurooppalaista politiikkaa kohtaan 1) Unionin keskiarvo 17

3. Tiedonhalu: 1) Unionin keskiarvo 20

3) Kehitys jäsenvaltioittain Vähintään 15 prosenttia saaneet vaihtoehdot 22

4. Yleinen mielikuva Euroopan parlamentista 1) Unionin keskiarvo 23

B. EUROOPAN PARLAMENTIN ROOLI 1. Tilannekatsaus 1) Unionin keskiarvo 26

2. Näkemys roolista (aikaisemmin) 1) Unionin keskiarvo 29

3. Toiveet roolista (tulevaisuudessa) 1) Unionin keskiarvo 32

C. EUROOPAN UNIONIN TOIMIELINTEN TUNTEMUS 1. Kolmen Euroopan unionin toimielimen nimeäminen 1) Unionin keskiarvo Avoin kysymys 35

2) Tulokset jäsenvaltioittain Avoin kysymys 36

Avoin kysymys 37

3) Kehitys jäsenvaltioittain Avoin kysymys Vähintään 10 prosenttia saaneet vaihtoehdot 38

2. Euroopan unionin toimielinten toiminta 1) Unionin keskiarvo 39

3. EU:ta parhaiten edustava toimielin 1) Unionin keskiarvo 44

D. EUROOPAN PARLAMENTIN TUNTEMUS 1. Seuraavien eurovaalien ajankohta 1) Unionin keskiarvo Avoin kysymys 47

2) Tulokset jäsenvaltioittain Avoin kysymys 48

Avoin kysymys 49

2. Euroopan parlamentin toiminta 1) Unionin keskiarvo 50

3. Päätöksentekotapa Euroopan parlamentissa 1) Unionin keskiarvo 53

4. Euroopan parlamentin yleinen tuntemus 1) Unionin keskiarvo 56

E. EUROOPAN PARLAMENTTI TÄNÄÄN JA HUOMENNA: ARVOT JA POLITIIKAT 1. Ensisijaiset politiikat 1) Unionin keskiarvo 62

2. Kriisin yhteydessä täytäntöön pantavat ensisijaiset politiikat 1) Unionin keskiarvo 65

3. Puolustettavat arvot 1) Unionin keskiarvo 68