Henri Airava Lennonopettaja vuodesta 1988 Tarkastuslentäjä vuodesta 2000 B757 TRI/TRE (Air Finlandin päälennonopettaja) Norwegian B787-projekti
Tarkastuslentäjien kertauskoulutus 5-6.11.2012 Ilma-aluksen lentokäsikirjan ja suoritusarvojen tuntemisen merkitys tarkastuslennolla
Yleisellä tasolla: lentokäsikirja sekä suoritusarvot Tarkoitus on keskustella yhdessä ja saada keskustelua aikaiseksi aiheesta lentokäsikirjan ja suoritusarvojen tunteminen tarkastuslennolla. Onko tarkastettavien tiedot yleensä riittävät vai onko heikkoja osaalueita? Kuulustelevatko tarkastuslentäjät asioita samalla tasolla sekä samassa laajuudessa?
Ilma-aluksen lentokäsikirja yleiset rajoitukset, järjestelmät sekä suoritusarvot Tarkastettavan pitäisi osata sekä ymmärtää käytännön tasolla seuraavat asiat lentokäsikirjasta: Lentokäsikirjassa olevat yleiset käyttörajoitukset Operointirajoitukset, ml. minimivarustus kyseiseen lentotoimintaan Ilma-aluksen V-nopeudet Normaali toiminta sekä hätätoimenpiteet Järjestelmät, normaali käyttö sekä hätätoimenpiteet W & B Suoritusarvon perusteet sekä suoritusarvolaskelmat Talvilentotoiminta!
Vs, Vso, V-nopeudet osattava sekä ymmärrettävä niiden merkitys että käyttötarkoitus lentotoiminnassa Vy, Vyse, Vx, Vxse, Va, Vno, Vmo Vmca, V mcg (V1, Vr, V2) Vlo, Vle Vref
Ilma-aluksen järjestelmät: Normaali käyttö sekä hätätoimenpiteet Kuulustelussa tarkastuslentäjän pitää varmistaa että tarkastettava tuntee järjestelmän sekä osaa käyttää kyseistä järjestelmää sekä normaalitoiminnassa että hätätilanteessa. Esittämällä erilaisia skenaarioita voimme selvittää tarkastettavan kykyä soveltaa tieto.
Lentokäsikirjan kuulustelu Suullisen kuulustelun pitäisi olla käytännön läheinen kyseisen lentokokeen/tarkastuslennon vaatimustasoon nähden Kysymyksillä pitäisi tarkastaa tarkastettavan kykyä soveltaa asioita käytännön tasolla. Tämä on yleensä ongelma yleisilmailu puolella. Suullisen kuulustelun aikana asiat osataan teoriassa mutta lennolla ei aina osata soveltaa. Kuulustelun päätteeksi on arvioitava onko tarkastettavan tiedot riittävät lento-osuutta varten.
Yleisilmailun suoritusarvot Ilmailumääräys OPS M2-1 mukaan. Ilmailumääräyksen Luku 5: LENTOKONEEN SUORITUSKYKYYN PERUSTUVAT TOIMINNALLISET RAJOITUKSET Ilmailumääräyksen suositus: Lentoonlähtömatka 15 m (50 ft) korkeuteen kaikkien moottoreiden toimiessa ei saisi ylittää 80 % käytettävissä olevan kiitotien Monimoottorisen lentokoneen kiihdytysjarrutusmatka ei saisi olla pidempi kuin käytettävissä kiitotien pituus.
Jatkuu Laskeutumismatka 15 m (50 ft) korkeudelta ei saisi ylittää 70 % käytettävissä olevan kiitotien pituudesta. Lentokoneen nousukyvyn olisi oltava sellainen, että lentokone pystyy ylittämään lentoonlähtösektorin esteet vähintään 15 m (50 ft) pystyetäisyydeltä, kun kyseessä on mäntämoottorilentokone, tai 10.7 m (35 ft) pystyetäisyydeltä, kun kyseessä on turbiinikäyttöinen lentokone.
Kiitotie käsitteet
Suoritusarvotaulukot Tarkastettava osattava laskea oikein sekä osata soveltaa tietoa käytäntöön. Taulukot ovat yleensä suuntaa antavia koska kaikkia olosuhteita ei olla otettu huomioon. Taulukossa mainitut lentomenetelmät eivät myöskään aina ole turvallisia. Liikenneilmailun puolella menty tietokoneohjelmiin jotka luovat omat haasteet. Esimerkkinä Yleisilmailu lentokoneen suoritusarvotaulukko.
Suoritusarvotaulukot Esimerkki 1. Laskutoimitus Suomen kesäolosuhteissa (= lähes ISA-olosuhteet: max paino lbs, tyyni, ei pituuskalteva) OPS M2-1 suosituksen mukaan radan pituuden olisi siis oltava vähintään 792m
Estevaratarkastelu kevyt 2-moottorinen leko
Ilma-aluksen suoritusarvot talvilentotoiminta Liikenneilmailun puolella asiat ovat selkeästi määritelty mutta yleisilmailu puolella lentokäsikirjat ovat puutteellisia tältäkin osin. Yleisilmailun puolella lentokäsikirjat eivät usein mainitse sanallakaan märkiä olosuhteita saatikka liukkaita. OPS T1-6 antoi aikanaan ohjeita tästä mutta kyseinen tiedotus poistettiin 1/2003. Miten varmistamme että tarkastettavat osaavat lentää näissä olosuhteissa!
Talvilentotoiminta On olemassa nyrkkisääntöjä mutta voiko niitä käyttää? Tässä muutama (täysin epävirallisia mutta parempi kuin ei mitään): 0,4-0,2 = keskinkertainen; sivutuulikompponentti 70% Max-arvosta normaalilevyisellä kiitotiellä (kapealla (30 m) kiitotiellä suositus 50%) alle 0,2 = huono; sivutuulikompponentti 25% Max-arvosta normaalilevyisellä kiitotiellä (kapealla (30 m) kiitotiellä suositus 0%) Jarrutusmatkaan kitkakerroin vaikuttaa pidentävästi noin 0,1/300 m.
Muita nyrkkisääntöjä
KIITOS