Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset

Transkriptio

1 I L M A I L U L A I T O S LENTOTURVALLISUUSHALLINTO Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset JAR-FCL 1 Ohjaamomiehistön lupakirjat (Lentokoneet) 1. elokuuta 2002 Joint Aviation Authorities

2 JAR-FCL 1 SISÄLLYSLUETTELO JAR-FCL 1 OHJAAMOMIEHISTÖN LUPAKIRJAT (LENTOKONEET) Kohta Sivu OSA 1 - VAATIMUKSET Yleistä ja julkaisuasu LUKU A - YLEISET VAATIMUKSET JAR-FCL Määritelmät ja lyhenteet 1-A-1 JAR-FCL Soveltaminen 1-A-2 JAR-FCL Oikeus toimia ohjaamomiehistön jäsenenä 1-A-3 JAR-FCL Lupakirjojen, kelpuutusten, valtuutusten, hyväksyntöjen ja todistusten hyväksyminen 1-A-4 JAR-FCL JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan haltijalle annettava hyvitys 1-A-5 JAR-FCL Erityiskelpuutukset ja -valtuutukset 1-A-5 JAR-FCL Sotilaspalveluksen hyvittäminen 1-A-5 JAR-FCL Lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo 1-A-6 JAR-FCL Viimeaikainen kokemus: muut kuin JAR-OPS 1:n mukaisesti toimivat ohjaajat 1-A-6 JAR-FCL Lentokokeiden ja tarkastuslentojen järjestäminen 1-A-6 JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus 1-A-7 JAR-FCL Lääketieteellisen kelpoisuuden heikkeneminen 1-A-7 JAR-FCL Erityistapaukset 1-A-8 JAR-FCL Lentoajan ja teoriatietojen hyväksi laskeminen 1-A-8 JAR-FCL Koulutusorganisaatiot ja rekisteröidyt kouluttajat 1-A-9 JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen 1-A-10 (CZ)JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (Tšekin tasavalta) 1-A-10 (F)JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (Ranska) 1-A-10 [JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (Italia) 1-A-10] JAR-FCL Lupakirjan myöntäjävaltio 1-A-10 JAR-FCL Vakituinen asuinpaikka 1-A-11 JAR-FCL Ohjaamomiehistön lupakirjojen rakenne ja sisältö 1-A-11 JAR-FCL Lentopäiväkirjan pitäminen 1-A-12 JAR-FCL 1.005, liite 1 JAR-FCL 1.015, liite 1 [JAR-FCL 1.015, liite 2 Vähimmäisvaatimukset JAR-FCL-lupakirjan tai valtuutuksen myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion myöntämän kansallisen lupakirjan tai valtuutuksen perusteella Vähimmäisvaatimukset JAA:n ulkopuolisten valtioiden myöntämien lupakirjojen hyväksymiseksi JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän yksityislentäjän lupakirjan muuntaminen JAR-FCL:n mukaiseksi yksityislentäjän lupakirjaksi 1-A-14 1-A-17 1-A-19] S-1

3 JAR-FCL 1 Kohta Sivu JAR-FCL 1.050, liite 1 Teoriakoulutuksen hyvittäminen - Siirtymäkoulutus ja kokeet 1-A-20 JAR-FCL 1.055, liite 1a Lentokoulutusorganisaatiot, jotka antavat koulutusta lupakirjoja ja kelpuutuksia varten 1-A-23 JAR-FCL 1.055, liite 1b Koulutus osittain JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella 1-A-29 [JAR-FCL 1.055, liite 1c Lisävaatimukset lentokoulutusorganisaatioille, joiden päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat JAA-valtioiden ulkopuolella 1-A-30] JAR-FCL 1.055, liite 2 JAR-FCL 1.075, liite 1 Tyyppikoulutusorganisaatiot, jotka antavat koulutusta ainoastaan lupakirjan haltijoille tyyppikelpuutuksia varten Ohjaamomiehistön lupakirjoja koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset 1-A-32 1-A-36 LUKU B - LENTO-OPPILAS JAR-FCL Vaatimukset 1-B-1 JAR-FCL Vähimmäisikä 1-B-1 JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus 1-B-1 LUKU C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA - PPL(A) JAR-FCL Vähimmäisikä 1-C-1 JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus 1-C-1 JAR-FCL Oikeudet ja ehdot 1-C-1 JAR-FCL Tyhjä 1-C-1 JAR-FCL Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen 1-C-1 JAR-FCL Kurssi 1-C-1 JAR-FCL Teoriakoe 1-C-2 JAR-FCL Taidot 1-C-2 JAR-FCL 1.125, liite 1 Yksityislentäjäkurssi - Yhteenveto 1-C-3 JAR-FCL 1.125, liite 2 Kouluttajien rekisteröiminen vain yksityislentäjäkoulutusta varten 1-C-5 JAR-FCL 1.125, liite 3 Rekisteröintihakemuslomakkeessa annettavat tiedot 1-C-6 JAR-FCL & 1.135, liite 1 Teoria- ja lentokoe yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) varten 1-C-7 JAR-FCL 1.135, liite 2 Yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) varten vaadittavan lentokokeen sisältö 1-C-10 LUKU D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA - CPL(A) JAR-FCL Vähimmäisikä 1-D-1 JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus 1-D-1 JAR-FCL Oikeudet ja ehdot 1-D S-2

4 JAR-FCL 1 Kohta Sivu JAR-FCL Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen 1-D-1 JAR-FCL Teoriatiedot 1-D-2 JAR-FCL Lentokoulutus 1-D-2 JAR-FCL Taidot 1-D-2 JAR-FCL & 1.165(a)(1), liite 1 Yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) 1-D-3 JAR-FCL & Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilento (a)(2), liite 1 kelpuutusta (CPL(A)/IR) varten 1-D-6 JAR-FCL & 1.165(a)(3), liite 1 Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 1-D-9 JAR-FCL & 1.165(a)(4), liite 1 Ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 1-D-11 JAR-FCL 1.170, liite 1 Lentokoe ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 1-D-13 JAR-FCL 1.170, liite 2 Ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten vaadittavan lentokokeen sisältö 1-D-15 LUKU E - MITTARILENTOKELPUUTUS - IR(A) [JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus 1-E-1] JAR-FCL Milloin mittarilentokelpuutus vaaditaan 1-E-1 JAR-FCL Oikeudet ja ehdot 1-E-1 JAR-FCL Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutuksen uusiminen 1-E-1 JAR-FCL Kokemus 1-E-2 JAR-FCL Teoriatiedot 1-E-2 JAR-FCL Englannin kielen käyttö 1-E-2 JAR-FCL Lentokoulutus 1-E-2 JAR-FCL Taidot 1-E-2 JAR-FCL 1.200, liite 1 Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Englannin kielen käyttö 1-E-3 JAR-FCL 1.205, liite 1 Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Ositettu kurssi 1-E-4 JAR-FCL 1.210, liite 1 Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Lentokoe ja tarkastuslento 1-E-6 JAR-FCL 1.210, liite 2 Mittarilentokelpuutusta (IR(A)) varten vaadittavan lentokokeen/ tarkastuslennon sisältö 1-E-8 LUKU F - LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUKSET (Lentokoneet) JAR-FCL Luokkakelpuutukset 1-F-1 JAR-FCL Tyyppikelpuutukset 1-F-1 JAR-FCL Milloin tyyppi- tai luokkakelpuutus vaaditaan 1-F-1 JAR-FCL Erityisluvat 1-F-2 JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Oikeudet, lukumäärä ja lentokoneversiot 1-F S-3

5 JAR-FCL 1 Kohta Sivu JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Vaatimukset 1-F-2 JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutusten uusiminen 1-F-3 JAR-FCL Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot 1-F-4 JAR-FCL Yhden ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot 1-F-5 JAR-FCL Luokkakelpuutus - Ehdot 1-F-5 JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Tietopuolinen opetus ja lentokoulutus 1-F-5 JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Taidot 1-F-6 [JAR-FCL 1.215, liite 1 Lentokoneluokkien luettelo 1-F-8] [JAR-FCL 1.220, liite 1 Lentokonetyyppien luettelo 1-F-10] JAR-FCL & Lentokoe ja tarkastuslento tyyppi- tai luokkakelpuutuksia ja 1.295, liite 1 liikennelentäjän lupakirjaa varten 1-F-19 JAR-FCL & Liikennelentäjän lupakirjaa tai tyyppikelpuutusta varten 1.295, liite 2 vaadittavan koulutuksen, lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö usean ohjaajan lentokoneilla 1-F-22 JAR-FCL 1.240, liite 3 Luokka- tai tyyppikoulutuksen sekä lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö yksi- ja monimoottorisilla yhden ohjaajan lentokoneilla 1-F-32 JAR-FCL 1.261(a), Luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten vaadittaviin lentokokeisiin liite 1 ja tarkastuslentoihin liittyvät teoriakoulutusvaatimukset 1-F-38 JAR-FCL 1.261(c)(2), Kokonaan lentosimulaattorilla suoritettavien tyyppikurssien liite 1 hyväksyminen (Zero Flight Time Training, ZFTT) 1-F-40 [JAR-FCL 1.261(d), liite 1 Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) 1-F-42] LUKU G - LIIKENNELENTÄJÄN LUPAKIRJA - ATPL(A) JAR-FCL Vähimmäisikä 1-G-1 JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus 1-G-1 JAR-FCL Oikeudet ja ehdot 1-G-1 JAR-FCL Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen 1-G-1 JAR-FCL Teoriatiedot 1-G-2 JAR-FCL Lentokoulutus 1-G-2 JAR-FCL Taidot 1-G-2 JAR-FCL 1.285, liite 1 Ositettu teoriakurssi liikennelentäjän lupakirjaa (ATPL(A)) varten 1-G-3 LUKU H - OPETTAJAKELPUUTUKSET (Lentokoneet) JAR-FCL Koulutus - Yleistä 1-H-1 JAR-FCL Opettajakelpuutukset ja valtuutus - Jaottelu 1-H-1 JAR-FCL Opettajakelpuutukset - Yleistä 1-H-1 JAR-FCL Opettajakelpuutukset ja valtuutukset - Voimassaoloaika 1-H S-4

6 JAR-FCL 1 Kohta Sivu JAR-FCL Lennonopettajakelpuutus (FI(A)) - Vähimmäisikä 1-H-1 JAR-FCL FI(A) - Rajoitetut oikeudet 1-H-2 JAR-FCL FI(A) - Oikeudet ja vaatimukset 1-H-2 JAR-FCL FI(A) - Pääsyvaatimukset 1-H-3 JAR-FCL FI(A) - Kurssi 1-H-3 JAR-FCL FI(A) - Taidot 1-H-3 JAR-FCL FI(A) - Kelpuutuksen myöntäminen 1-H-3 JAR-FCL FI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen 1-H-3 JAR-FCL Tyyppikouluttajan kelpuutus (usean ohjaajan lentokoneet) (TRI(MPA)) - Oikeudet 1-H-4 JAR-FCL TRI(MPA) - Vaatimukset 1-H-4 JAR-FCL TRI(MPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen 1-H-5 JAR-FCL Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus (yhden ohjaajan lentokoneet) (CRI(SPA)) - Oikeudet 1-H-5 JAR-FCL CRI(SPA) - Vaatimukset 1-H-5 JAR-FCL CRI(SPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen 1-H-6 JAR-FCL Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) - Oikeudet 1-H-6 JAR-FCL IRI(A) - Vaatimukset 1-H-6 JAR-FCL IRI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen 1-H-7 JAR-FCL Simulaattorikouluttajan valtuutus (SFI(A)) - Oikeudet 1-H-7 JAR-FCL SFI(A) - Vaatimukset 1-H-7 JAR-FCL SFI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen 1-H-7 JAR-FCL 1.300, liite 1 Vaatimukset, joiden mukaan opettajalle, jolla ei ole JAR-FCLlupakirjaa, voidaan antaa erityislupa opettaa JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella toimivassa lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa 1-H-9 JAR-FCL & Lentokokeen, tarkastuslennon ja suullisen teoriakuulustelun 1.345, liite 1 järjestäminen lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten 1-H-11 JAR-FCL & Lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten vaadittavan lento , liite 2 kokeen, suullisen teoriakuulustelun ja tarkastuslennon sisältö 1-H-13 [JAR-FCL 1.340, liite 1 Lennonopettajakurssi (FI(A)) 1-H-16] [JAR-FCL 1.365, liite 1 Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten 1-H-17] [JAR-FCL 1.380, liite 1 [JAR-FCL 1.380, liite 2 Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi yksimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) 1-H-18] 1-H-19] [JAR-FCL 1.395, liite 1 Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) 1-H-20] LUKU I - TARKASTUSLENTÄJÄT (Lentokoneet) JAR-FCL Tarkastuslentäjät - Jaottelu 1-I-1 JAR-FCL Tarkastuslentäjät - Yleistä 1-I-1 JAR-FCL Tarkastuslentäjät - Valtuutuksen voimassaolo 1-I-1 JAR-FCL Tarkastuslentäjä (FE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset 1-I-2 JAR-FCL Tyyppitarkastuslentäjä (TRE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset 1-I S-5

7 JAR-FCL 1 Kohta Sivu JAR-FCL Luokkakelpuutustarkastuslentäjä (CRE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset 1-I-2 JAR-FCL Mittaritarkastuslentäjä (IRE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset 1-I-2 JAR-FCL Simulaattoritarkastuslentäjä (SFE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset 1-I-2 JAR-FCL Lennonopettajien tarkastuslentäjä (FIE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset 1-I-2 [JAR-FCL 1.425, liite 1 Tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistaminen 1-I-4] LUKU J - TEORIAKOULUTUSVAATIMUKSET JA TEORIAKOKEIDEN JÄRJESTÄMINEN AMMATTILENTÄJÄN LUPAKIRJOJA JA MITTARILENTOKELPUUTUKSIA VARTEN JAR-FCL Vaatimukset 1-J-1 JAR-FCL Teoriakokeiden sisältö 1-J-1 JAR-FCL Kysymykset 1-J-1 JAR-FCL Kokeiden järjestäminen 1-J-1 JAR-FCL Hakijan velvollisuudet 1-J-2 JAR-FCL Hyväksytyn suorituksen kriteerit 1-J-2 JAR-FCL Hyväksytyn suorituksen voimassaolo 1-J-3 [JAR-FCL 1.470, liite 1 Teoriakokeiden oppiaineet, osat ja suoritusajat - ATPL, CPL ja IR 1-J-4] S-6

8 JAR-FCL 1 Kohta Sivu OSA 2 - HYVÄKSYTTÄVÄT MENETELMÄT VAATIMUSTEN TÄYTTÄMISEKSI (AMC)/ TULKINNAT JA SELITYKSET (IEM) AMC/IEM A - YLEISET VAATIMUKSET IEM FCL Lyhenteet 2-A-1 AMC FCL & Teoriatietovaatimukset JAR-FCL-lupakirjan myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion kansallisen lupakirjan perusteella ja JAA:n ulkopuolisten valtioiden lentolupakirjojen hyväksymiseksi 2-A-3 IEM FCL Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten voimassaolo 2-A-11 IEM FCL Varmistusohjaajan käyttö 2-A-12 AMC FCL Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät 2-A-14 JAR-FCL 1.055, Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät 2-A-16 IEM N:o 1 JAR-FCL 1.055, Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden taloudellisen tilan IEM N:o 2 arviointi 2-A-24 JAR-FCL 1.055, Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden koulutus- ja IEM N:o 3 toimintakäsikirjat 2-A-26 IEM FCL Lentopäiväkirjan pitäminen 2-A-31 AMC/IEM C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL Yksityislentäjän teoria- ja lentokoulutusohjelma 2-C-1 IEM FCL Yksityislentäjän (PPL(A)) lentokoelomake 2-C-26 AMC/IEM D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL & Yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) 2-D (a)(1) AMC FCL & Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilento (a)(2) kelpuutusta (CPL(A)/IR) varten 2-D-3 AMC FCL & Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 2-D (a)(3) AMC FCL & Ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten 2-D (a)(4) IEM FCL Ansiolentäjän (CPL(A)) lentokoelomake 2-D-10 AMC/IEM E - MITTARILENTOKELPUUTUS IEM FCL Mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) lentokoe- ja tarkastuslentolomake 2-E-1 AMC/IEM F - LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUKSET AMC FCL Lentokoneluokkien luettelo 2-F-1 AMC FCL Lentokonetyyppien luettelo 2-F-1 IEM FCL 1.240(b)(1) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake liikennelentäjän lupakirjaa ja monimoottoristen usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten 2-F S-7

9 JAR-FCL 1 Kohta Sivu IEM FCL 1.240(b)(2) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake yksi- ja monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten 2-F-3 [IEM FCL 1.240(b)(1) & Tyyppikoulutuksen, lentokokeen ja tyyppitarkastuslennon 2-F-4] 1.261(c)(2) sisältö usean ohjaajan lentokoneella AMC FCL 1.261(a) Teoriakoulutusohjelma yksi- ja monimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten 2-F-4 AMC FCL 1.261(c)(2) Ohjeita tyyppikurssien hyväksymiseen 2-F-12 AMC FCL 1.261(d) Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) 2-F-15 AMC FCL 1.261(d), Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) - Todistus miehistöyhteisliite 1 työkoulutuksen suorittamisesta 2-F-18 AMC/IEM H - OPETTAJAKELPUUTUKSET IEM FCL Lentokoe- ja tarkastuslentolomake lennonopettajan kelpuutusta (FI(A)) varten 2-H-1 AMC FCL Lennonopettajakurssi 2-H-4 AMC FCL 1.355(a)(2) Lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutus 2-H-31 IEM FCL Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) - Voimassaolon jatkamisja uusimislomake 2-H-32 AMC FCL Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten 2-H-34 AMC FCL Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) 2-H-38 AMC FCL Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) 2-H-64 AMC/IEM I - TARKASTUSLENTÄJÄT AMC FCL Tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistaminen 2-I-1 IEM FCL Tyyppitarkastuslentäjien ohjeistus ja koulutus 2-I-6 AMC/IEM J - TEORIAKOULUTUSVAATIMUKSET AMC FCL 1.470(a), (b) Teoriakokeiden oppiaineet, osat ja suoritusajat - ATPL, CPL ja IR 2-J-1 ja (c) AMC FCL 2.470(a), (b) ja (c) IEM FCL 1.475(a) Koekysymysten laadinta 2-J-1 IEM FCL 1.475(b) JAA:n kysymyspankissa käytettävät lyhenteet 2-J-3 IEM FCL Koekysymysten jakautuminen 2-J S-8

10 JAR-FCL 1 ALKUSANAT 1 Euroopan ilmailujärjestelmät ovat aikojen kuluessa kehittyneet rakenteeltaan ja yksityiskohdiltaan hyvin erilaisiksi. Sen vuoksi katsottiin tarpeelliseksi laatia uudet, yhtenäiset vaatimukset. Eräiden Euroopan maiden ilmailuviranomaiset ovat sopineet yhteisistä, kattavista ja yksityiskohtaisista ilmailuvaatimuksista, joita kutsutaan nimellä Joint Aviation Requirements (JAR). Niiden tarkoituksena on vähentää yhteishankkeisiin liittyviä tyyppihyväksyntäongelmia, helpottaa ilmailutuotteiden vientiä ja tuontia, tehdä eri valtiossa suoritetun huollon hyväksyminen helpommaksi toisen Euroopan valtion ilmailuviranomaiselle ja säännellä kaupallista ilmakuljetustoimintaa sekä ohjaajan lupakirjojen myöntämistä ja voimassaoloa. Ohjaamomiehistön lupakirjoja koskevia yhteiseurooppalaisia ilmailuvaatimuksia (JAR-FCL) on valmisteilla kaikkia lupakirjaluokkia varten, jotta lupakirjoja ja kelpuutuksia voitaisiin käyttää ilman eri muodollisuuksia kaikissa JAA:n jäsenvaltioissa. [ ] 2 Lupakirjoja koskeva JAR (JAR-FCL) perustuu rakenteeltaan pääosin ICAO Annex 1:een, mutta jaotteluita on tarpeen mukaan lisätty. Vaatimuksissa on käytetty Annex 1:n sisältöä, jota on tarvittaessa täydennetty olemassa olevista eurooppalaisista määräyksistä saadulla soveltuvalla materiaalilla. [3 JAR-FCL julkaistiin aluksi ilman kansallisia varaumia. Kohtaan JAR-FCL on myöhemmin ilmoitettu kaksi kansallista varaumaa, jotka sisältyvät tähän muutokseen 1. JAR-FCL ei ehkä sisällä kaikkia eräiden ilmailuviranomaisten ja alan järjestöjen toivomia yksityiskohtaisia ohjeita vaatimusten täyttämisestä ja tulkinnasta. On kuitenkin sovittu, että JAR- FCL:ää sovelletaan ensin käytäntöön ja näin saatu kokemus otetaan huomioon sen myöhemmissä muutoksissa. JAA:han kuuluvat ilmailuviranomaiset ovat valmiita kokemusten perusteella piankin muuttamaan näitä vaatimuksia. Jotkut muutokset todettiin tarpeellisiksi jo tekstin hyväksymisen ja lopullisen täytäntöönpanon välisenä siirtymäaikana, ja kehitysprosessin ensimmäiset tulokset ovat nähtävissä tässä Muutos 1 -versiossa. Tämä JAR-FCL-versio sisältää NPA-FCL-5:n, 7:n ja 10:n hyväksytyt tekstit. NPA-FCL-10:een kuulunut kohta JAR-FCL 1.055(a)(2) lisätään myöhemmin.] 4 Uudet JAR-FCL-vaatimukset valmistellaan ja kohdassa 3 tarkoitetut muutokset toteutetaan JAA:n lausuntokierrosmenettelyn (Notice of Proposed Amendment, NPA) mukaisesti. Tämän menettelyn mukaan muutoksia JAR-FCL:ään voi ehdottaa minkä tahansa yhteistyöhön osallistuvan valtion ilmailuviranomainen ja mikä tahansa määräysvalmistelua ohjaavassa komiteassa (Joint Steering Assembly, JSA) edustettuna oleva järjestö. 5 Ilmailuviranomaiset ovat sopineet, etteivät ne ryhdy yksin muuttamaan kansallisia vaatimuksiaan ehdottamatta ensin JAR-FCL:n muuttamista sovitun menettelyn mukaisesti. 6 Sellaisten JAR-FCL:ssä käytettävien termien, joilla on yleisempää merkitystä, määritelmät ja lyhenteet ovat julkaisussa JAR-1, Definitions and Abbreviations. Vain JAR-FCL:ään liittyvien termien määritelmät ja lyhenteet löytyvät kohdista JAR-FCL 1.001, IEM FCL ja IEM FCL 1.475(b). 7 JAR-FCL:n tekstiin tehdyt muutokset julkaistaan muutossivuina, jotka sisältävät lausuntokierroksen jälkeen hyväksyttyjä ja muutettuja kohtia. 8 Uusi, muutettu ja korjattu teksti on lihavoiduissa hakasulkeissa, kunnes seuraava muutos (Amendment) julkaistaan A-1 Muutos 1

11 JAR-FCL 1 9 JAR-FCL 1 sisältää lentokoneen ohjaajien lupakirjavaatimukset. JAR-FCL 2 sisältää helikopterin ohjaajien lupakirjavaatimukset. JAR-FCL 3 sisältää lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset. JAR-FCL 4 sisältää lentomekaanikkojen lupakirjavaatimukset. 10 Tässä asiakirjassa noudatetaan seuraavaa käytäntöä: (a) (b) (c) (d) Imperatiivimuotoa ( on tehtävä ) käytetään ilmaisemaan pakollista vaatimusta. Se voi esiintyä varsinaisissa JAR-vaatimuksissa. Konditionaalimuotoa ( olisi tehtävä ) käytetään ilmaisemaan suositusta. Se esiintyy yleensä AMC- ja IEM-teksteissä. Voida -verbiä käytetään ilmaisemaan, että asia kuuluu tapauksen mukaan viranomaisen, toimialan tai hakijan harkintavaltaan. Indikatiivimuoto ( tehdään ) ilmaisee pakollista vaatimusta. Sitä käytetään ilmoittamaan, että kyseessä on viranomaiselle kuuluva velvollisuus. 11 Kun JAR-FCL:ssä viitataan kaupalliseen ilmakuljetukseen, asiaa koskevat vaatimukset sisältyvät JAR-OPS 1:een ja 3:een. 12 Muutetun kohdan jälkeen on merkitty hakasulkeisiin ne muutosjulkaisut, joilla kyseistä kohtaa on muutettu. Nämä merkinnät eivät ole varsinaista vaatimustekstiä A-2 Muutos 1

12 JAR-FCL 1 YHTEISEUROOPPALAISET ILMAILUVAATIMUKSET SIVUJEN TARKISTUSLUETTELO JAR-FCL 1 OHJAAMOMIEHISTÖN LUPAKIRJAT (LENTOKONEET) MUUTOS 2, JULKAISTU Seuraavat suomennetut JAR-FCL 1:n sivut ovat tällä hetkellä voimassa: Sivu Muutosnumero Päiväys Kansi S-1- S A-1 Muutos A-2 Muutos TL TL TL TL TL TL TL TL TL J J J J J J J J J Muutos A A A A A A A A A A A A A A A A A TL-1

13 JAR-FCL 1 1-A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A B-1 Muutos C-1 Muutos C-2 Muutos C-3 Muutos C-4 Muutos C-5 Muutos C-6 Muutos C-7 Muutos C-8 Muutos C-9 Muutos C-10 Muutos C-11 Muutos C-12 Muutos D D D D D D D D D D D D D D D D D E E E E TL-2

14 JAR-FCL 1 1-E E E E E E F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F F G-1 Muutos G-2 Muutos G-3 Muutos H H H H H TL-3

15 JAR-FCL 1 1-H H H H H H H H H H H H H H H I I I I J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J TL-4

16 JAR-FCL 1 1-J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J J Muutos A A A TL-5

17 JAR-FCL 1 2-A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A A C-1 Muutos C-2 Muutos C-3 Muutos C-4 Muutos C-5 Muutos C-6 Muutos C-7 Muutos C-8 Muutos C-9 Muutos C-10 Muutos C-11 Muutos C-12 Muutos C-13 Muutos C-14 Muutos C-15 Muutos C-16 Muutos C-17 Muutos C-18 Muutos C-19 Muutos C-20 Muutos C-21 Muutos C-22 Muutos TL-6

18 JAR-FCL 1 2-C-23 Muutos C-24 Muutos C-25 Muutos C-26 Muutos D-1 Muutos D-2 Muutos D-3 Muutos D-4 Muutos D-5 Muutos D-6 Muutos D-7 Muutos D-8 Muutos D-9 Muutos D-10 Muutos E-1 Muutos F F F F F F F F F F F F F F F F F F H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H TL-7

19 JAR-FCL 1 2-H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H H I TL-8

20 JAR-FCL 1 2-I I I I I I J J J J J J J J J TL-9

21 JAR-FCL 1 JOHDANTO JAR-FCL 1 Julkaistu JAR-FCL 1:een kuuluu 10 lukua. Ne sisältävät vaatimukset, jotka on täytettävä lentokoneen ohjaajan lupakirjan ja kelpuutusten saamiseksi ja voimassa pitämiseksi, sekä koulutusorganisaatioita, hyväksyttyjä kursseja ja tarkastuslentäjän valtuutuksia koskevat vaatimukset. Kun JAR-FCL 1:ssä viitataan muihin JAR-vaatimuksiin, jotka eivät vielä ole tulleet voimaan, kyseisen JAR-vaatimuksen voimaantuloon asti sovelletaan vastaavia kansallisia määräyksiä. Muutos JAR-FCL 1:n toinen painos sisältää ne muutokset ja lisäykset, jotka perustuvat lausuntokierroksen jälkeen hyväksyttyihin muutosasiakirjoihin NPA-FCL-5, NPA-FCL-7 ja NPA-FCL-10. Näistä NPAjulkaisuista johtuvat muutokset ja lisäykset olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian julkaisemisen jälkeen. Edellä lueteltujen NPA-muutosten lisäksi JAR-FCL 1:n tekstiin on tehty esitystapaan ja kieliasuun liittyviä korjauksia, jotka eivät vaikuta itse vaatimusten sisältöön. JAR-FCL 1 muutos 1 sisältää seuraavat NPA-FCL-5:sta, NPA-FCL-7:stä ja NPA-FCL-10:stä johtuvat muutokset ja lisäykset 1 : OSA 1 Luku A (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) (i) (j) (k) (l) Muutettu kohtaa JAR-FCL lisäämällä uusi kohta (3), NPA-FCL-10. Lisätty JAR-FCL 1.016, NPA-FCL-10. Lisätty JAR-FCL 1.017, NPA-FCL-10. Lisätty JAR-FCL 1.026, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.030:n kohtaa (c) ja lisätty uusi kohta (d), jolloin entinen kohta (d) on muuttunut kohdaksi (e), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.035:n kohtaa (c) ja lisätty uudet kohdat (d) ja (e), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.040:n kohtien numerointia ja lisätty uusi kohta (b), NPA-FCL-7. Lisätty JAR-FCL 1.050:een alakohdat (b)(1) ja (b)(2), NPA-FCL-5. Lisätty JAR-FCL 1.050:een alakohdat (b)(3) ja (b)(4), NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa JAR-FCL ja numeroitu uudelleen kohdat (a), (b) ja (c), NPA-FCL-10. Lisätty (F)JAR-FCL 1.060, Ranskan kansallinen varauma, NPA-FCL-5. Lisätty JAR-FCL 1.080, NPA-FCL J-1

22 JAR-FCL 1 (m) (n) (o) (p) (q) (r) (s) (t) (u) (v) (w) (x) (y) (z) (aa) Muutettu JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohdan 1 alakohtia (a), (b) ja (d), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohdan 1 alakohtaa (a), NPA-FCL-10. Poistettu kohta (a)(ii), joka lisättiin NPA-FCL-5:ssä. Muutettu JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohtaa 3, NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohdan 1 alakohtaa (d), NPA-FCL-7. Lisätty JAR-FCL 1.005:n liitteeseen 1 kohta 4, NPA-FCL-7. Lisätty JAR-FCL 1.050:n liite 1, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 1 kohtia 2, 3 ja 9 sekä vaihdettu liitteen numero siten, että JAR-FCL 1.055:n liite 1 on muuttunut JAR-FCL 1.055:n liitteeksi 1a, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 1 kohtaa 18, NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 1 kohtia 18, 32, 33 ja 34, NPA-FCL-7. Lisätty JAR-FCL 1.055:n liite 1(b), NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohtia 2, 3 ja 8, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohtia 8 ja 15, NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohtia 15, 26 ja 27, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.075:n liitteen 1 kohtia 1 ja 3, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.075:n liitteessä 1 olevan JAA:n lupakirjan mallin kohtaa Kansilehti, NPA-FCL-10. Luku C (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) Poistettu JAR-FCL 1.110:n alakohta (b)(3), NPA-FCL-7. Poistettu JAR-FCL 1.115, jossa nyt on merkintä Tyhjä, NPA-FCL-10. Muutettu kohtaa JAR-FCL 1.120, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.125:n liitteen 2 kohtia 1 ja 3 sekä otsikkoa, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL & 1.135:n liitteen 1 kohtia 8, 15 ja 19, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL & 1.135:n liitteen 1 kohtia 1, 2 ja 4, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.135:n liitettä 2, NPA-FCL-7. Luku D (a) (b) (c) Poistettu JAR-FCL 1.155:n kohta (d), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.170:n liitteen 1 kohtaa 10, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.170:n liitettä 2, NPA-FCL J-2

23 JAR-FCL 1 Luku E (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) Muutettu kohtaa JAR-FCL 1.175, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.180:n kohtaa (a), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.185:n kohtia (a), (b) ja (d), NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa JAR-FCL lisäämällä uusi kohta, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.205:n liitteen 1 kohtia 11 ja 14, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.210:n liitteen 1 kohtaa 11, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.210:n liitettä 2, NPA-FCL-7. Luku F (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) (i) (j) (k) (l) (m) (n) (o) Muutettu JAR-FCL 1.215:n kohtia (b) ja (c), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.220:n kohtia (a) ja (c), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.235:n kohtaa (c), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.235:n kohtia (a) ja (c), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.240:n alakohtaa (a)(4), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.240:n alakohtaa (a)(4), NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.245:n alakohtaa (b)(3), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.245:n kohtaa (d) ja lisätty uudet kohdat (d) ja (e), jolloin myös vanhojen kohtien numerointi on muuttunut, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.261:n otsikon alla ja alakohdassa (c)(2) olevaa viitettä, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.261:n alakohtia (c)(2) ja (d)(2), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL & 1.295:n liitteen 1 kohtia 3 ja 4, NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL & 1.295:n liitteen 1 kohtia 8 ja 15, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL & 1.295:n liitteen 2 kohtaa 3, NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.240:n liitettä 3, NPA-FCL-7. Lisätty JAR-FCL 1.261(c)(2):n liite 1, NPA-FCL-10. Luku H (a) (b) (c) Muutettu JAR-FCL 1.300:n alakohtaa (a)(2)(iii), NPA-FCL-10. Muutettu kohtaa JAR-FCL 1.315, NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa JAR-FCL 1.315, NPA-FCL J-3

24 JAR-FCL 1 (d) (e) (f) (g) (h) (i) (j) (k) (l) (m) (n) (o) (p) (q) Muutettu JAR-FCL 1.330:n ensimmäistä kappaletta, NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.355:n alakohtaa (a)(1), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.355:n alakohtaa (a)(2), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.365:n alakohtia (a)(1), (a)(4) ja (b)(3), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.365:n alakohtaa (b)(1), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.370:n alakohtaa (b)(3), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.380:n alakohtia (a)(3) ja (b)(3), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.380:n alakohtia (a)(2), (b)(2) ja (c), NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.395:n kohtia (a) ja (b), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.410:n alakohtaa (a)(2), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.410:n alakohtia (a)(5) ja (b)(2), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.415:n alakohtaa (a)(2), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.415:n alakohtaa (b)(3), NPA-FCL-5. Lisätty JAR-FCL 1.300:n liite 1, NPA-FCL-10. Luku I (a) Muutettu JAR-FCL 1.435:n kohtia (a) ja (b), NPA-FCL-5. Luku J (a) (b) (c) (d) (e) Muutettu JAR-FCL 1.480:n kohtaa (c), NPA-FCL-5. Muutettu JAR-FCL 1.480:n kohtaa (f), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.485:n kohtaa (b), NPA-FCL-7. Muutettu JAR-FCL 1.490:n kohtaa (d), NPA-FCL-10. Muutettu JAR-FCL 1.495:n kohtaa (b), NPA-FCL-7. OSA 2 Luku A (a) (b) (c) (d) Muutettu kohtaa AMC FCL & 1.015, NPA-FCL-5. Lisätty kohta AMC FCL 1.055, NPA-FCL-10. Lisätty kohta JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1, NPA-FCL-10. Lisätty kohta JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2, NPA-FCL J-4

25 JAR-FCL 1 (e) (f) Lisätty kohta JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3, NPA-FCL-7. Lisätty kohta IEM FCL 1.080, NPA-FCL-5. Luku C (a) Muutettu AMC FCL 1.125:n kohtaa 71, NPA-FCL-5. Luku F (a) (b) (c) (d) Muutettu kohtaa AMC FCL 1.215, NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa AMC FCL 1.220, NPA-FCL-7. Lisätty kohta AMC FCL 1.261(c)(2), NPA-FCL-5. Muutettu kohtaa IEM FCL 1.261(d), NPA-FCL-5. Luku H (a) (b) Muutettu kohtaa AMC FCL 1.340: osaan 1 lisätty uusi kohta 9, osan 2 "ohjeellinen tuntijako" -taulukkoa muutettu ja osaan 3 lisätty uusi harjoituslento 20 "Yölennon perusteet", NPA-FCL- 10. Lisätty kohta AMC FCL 1.355(a)(2), NPA-FCL-5. Luku I (a) (b) (c) (d) (e) Muutettu kohtaa AMC FCL 1.425, NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa AMC FCL 1.470(a), NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa AMC FCL 1.470(b), NPA-FCL-7. Muutettu kohtaa AMC FCL 1.470(c), NPA-FCL-7. Lisätty kohta IEM FCL 1.480, NPA-FCL-5. Luku J Lisätty yhdistetty teoriakoulutusohjelma AMC FCL 1.470(a), (b) ja (c), NPA-FCL-10. 1) Muutokset luetellaan myös jokaisen muutetun kohdan jäljessä J-5

26 JAR-FCL JAR-FCL 1:n kolmas painos sisältää ne muutokset ja lisäykset, jotka perustuvat lausuntokierroksen jälkeen hyväksyttyyn muutosasiakirjaan NPA-FCL-14. NPA-FCL-14:sta johtuvat muutokset ja lisäykset olisi pantava täytäntöön mahdollisimman pian julkaisemisen jälkeen. NPA-muutosten lisäksi JAR-FCL 1 muutos 1:n tekstiin on tehty esitystapaan ja kieliasuun liittyviä korjauksia, jotka eivät vaikuta itse vaatimusten sisältöön. JAR-FCL 1 muutos 2 sisältää seuraavat NPA-FCL-14:sta johtuvat muutokset ja lisäykset: OSA 1 Luku A (a) Muutettu kohtaa JAR-FCL (b) Muutettu kohtaa JAR-FCL lisäämällä uudet alakohdat (a)(6) ja (a)(7). (c) Muutettu JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohtaa 2. (d) Muutettu kohtaa JAR-FCL muokkaamalla kohtaa (b) ja jakamalla kohta (c) alakohdiksi (1) ja (2). (e) Muutettu JAR-FCL 1.015:n liitettä 1 ja lisätty uusi kohta 3. (f) Lisätty JAR-FCL 1.015:n liite 2. (g) Muutettu kohtaa JAR-FCL lisäämällä uusi kohta (b). (h) Muutettu kohtaa JAR-FCL (i) Muutettu kohtaa JAR-FCL (j) Muutettu JAR-FCL 1.050:n liitettä 1 lisäämällä uudet kohdat 1 ja 2. (k) Muutettu JAR-FCL 1.055:n alakohtaa (a)(2). (l) Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohtia 15 ja 28. (m) Muutettu JAR-FCL 1.055:n liitteen 1b kohtaa (c). (n) Lisätty JAR-FCL 1.055:n liite 1c. (o) Muutettu JAR-FCL 1.065:n kohtia (a) ja (d). (p) Muutettu JAR-FCL 1.075:n liitettä 1. (q) Muutettu JAR-FCL 1.125:n liitettä 3. Luku D (a) (b) Muutettu JAR-FCL 1.150:n kohtaa (b). Muutettu JAR-FCL 1.155:n alakohtia (a)(2) ja (b)(2) J-6

27 JAR-FCL 1 (c) Muutettu JAR-FCL & 1.165(a)(1):n liitettä 1. (d) Muutettu JAR-FCL & 1.165(a)(2):n liitettä 1. (e) Muutettu JAR-FCL & 1.165(a)(3):n liitettä 1. (f) Muutettu JAR-FCL & 1.165(a)(4):n liitettä 1. Luku E (a) Lisätty kohta JAR-FCL (b) Muutettu JAR-FCL 1.200:n kohtia (a) ja (b). (c) Muutettu JAR-FCL 1.200:n liitettä 1. (d) Muutettu JAR-FCL 1.210:n liitteen 1 kohtaa 9. Luku F (a) Muutettu JAR-FCL 1.215:n kohtaa (c). (b) Lisätty JAR-FCL 1.215:n liite 1. (c) Muutettu kohtaa JAR-FCL lisäämällä uudet alakohdat (6), (7) ja (8). (d) Muutettu JAR-FCL & 1.295:n liitteen 1 kohtaa 3. (e) Muutettu JAR-FCL & 1.295:n liitettä 2. (f) Muutettu JAR-FCL 1.240:n liitettä 3. (g) (h) (i) Muutettu JAR-FCL 1.245:n kohtaa (c). Muutettu JAR-FCL 1.250:n kohtia (b) ja (d). Muutettu JAR-FCL 1.261:n alakohtaa (d)(2). (j) Muutettu JAR-FCL 1.261(a):n liitteen 1 kohtaa 2. (k) Lisätty JAR-FCL 1.261(d):n uusi liite 1. Luku H (a) Muutettu JAR-FCL 1.300:n liitteen 1 kohtia 1 ja 2. (b) (c) Muutettu JAR-FCL 1.325:n alakohtaa (b)(2). Muutettu JAR-FCL 1.330:n kohtaa (c). (d) Muutettu JAR-FCL & 1.345:n liitteen 1 kohtaa 12. (e) Lisätty JAR-FCL 1.340:n uusi liite 1. (f) Muutettu JAR-FCL 1.355:n alakohtaa (a)(2) J-7

28 JAR-FCL 1 (g) Muutettu JAR-FCL 1.360:n kohtia (a) ja (b). (h) Lisätty JAR-FCL 1.365:n uusi liite 1. (i) Muutettu JAR-FCL 1.380:n alakohtia (a)(4), (b)(3) ja (b)(4). (j) Lisätty JAR-FCL 1.380:n uusi liite 1. (k) Lisätty JAR-FCL 1.380:n uusi liite 2. (l) Lisätty JAR-FCL 1.395:n uusi liite 1. (m) Muutettu JAR-FCL 1.415:n kohtia (a) ja (b). Luku I (a) Lisätty JAR-FCL 1.425:n uusi liite 1. (b) Muutettu kohtaa JAR-FCL (c) Muutettu kohtaa JAR-FCL Luku J (a) Lisätty JAR-FCL 1.470:n uusi liite 1. OSA 2 Luku A (a) Muutettu kohtaa AMC FCL & Luku F (a) Muutettu kohtaa AMC FCL 1.261(a). (b) Muutettu AMC FCL 1.261(c)(2):n kohtaa 4. (c) (d) Muutettu kohtaa AMC FCL 1.261(d). Poistettu kohta IEM FCL 1.261(d). Luku H (a) Muutettu kohtaa AMC FCL (b) Muutettu kohtaa AMC FCL (c) Muutettu kohtaa AMC FCL (d) Muutettu kohtaa AMC FCL Luku I (a) Muutettu kohtaa AMC FCL J-8

29 JAR-FCL 1 Luku J (a) Poistettu kohta AMC FCL (b) Poistettu kohta IEM FCL J-9

30 KANSALLISET MUUTOSSIVUT JAR-FCL 1:EEN Koska Licensing Sectorial Team päättää kokouksissaan muutoksista, jotka tulevat voimaan päätöksentekohetkellä, eivätkä siten voi sisältyä julkaistuihin, voimassaoleviin JAR-FCL 1- vaatimuksiin, Lentoturvallisuushallinto saattaa voimaan ko. muutokset julkaisemillaan kansallisilla JAR-FCL 1:n muutossivuilla. Luettelo voimassa olevista JAR-FCL 1, :n kansallisista muutossivuista: Muutettu kohta Kansallinen muutossivu Muutoksen voimaantulopvm A , liite 1, kohta (1)(d) 1-A (b)(2) 1-A (b) 1-A (d) 1-A (b) 1-A (b)(2) 1-F (a)(3) 1-F (a) 1-H (b),(c),(d), (e) 1-J (a) 1-J & 1.135, liite 1, kohta 5 1-C Koska eri maiden kansalliset lupakirjavaatimukset ennen JAR-FCL:n voimaan tuloa olivat erilaisia, Lentoturvallisuushallinto julkaisee kansallisia muutossivuja joilla täydennetään JAR- FCL-vaatimuksia perustuen kansalliseen järjestelmäämme. Luettelo voimassa olevista JAR-FCL 1, :n kansallisista muutossivuista joilla täydennetään JAR-FCL-vaatimuksia: Täydennetty kohta Kansallinen muutossivu Muutoksen voimaantulopvm AMC FCL C AMC FCL C AMC FCL C AMC FCL C KMS 1

31 JAR-FCL 1 OSA 1 - VAATIMUKSET 1 YLEISTÄ Tämä osa sisältää ohjaamomiehistön lupakirjoja koskevat vaatimukset. 2 JULKAISUASU 2.1 Jokaisella sivulla on julkaisupäivä ja muutosnumero, jolla kyseistä sivua on muutettu tai se on julkaistu uudelleen. 2.2 Alaotsikot on kursivoitu. 2.3 Uusi, muutettu ja korjattu teksti merkitään lihavoiduin hakasulkein, kunnes seuraava muutos julkaistaan Muutos 1

32 JAR-FCL 1 Luku A LUKU A - YLEISET VAATIMUKSET JAR-FCL Määritelmät ja lyhenteet (Katso IEM FCL 1.001) Ilma-alusryhmä (Category of aircraft): Ilma-aluksen ryhmittely tiettyjen perusominaisuuksien mukaan, esim. lentokone, helikopteri, purjelentokone, ilmapallo. Lupakirjan muuntaminen (Conversion of a licence): JAR-FCL-lupakirjan myöntäminen JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan perusteella. [Perämies (Co-pilot): Perämiehellä tarkoitetaan ohjaajaa, joka toimii muuna kuin ilma-aluksen päällikkönä sellaisessa ilma-aluksessa, johon vaaditaan useampi kuin yksi ohjaaja lentokonetyyppien luettelon (katso JAR-FCL 1.220:n liite 1), ilma-aluksen tyyppihyväksynnän tai niiden lentotoimintavaatimusten perusteella, joiden mukaan lento suoritetaan. Perämieheksi ei kuitenkaan lueta ohjaajaa, joka on ilmaaluksessa yksinomaan saadakseen lennonopetusta lupakirjaa tai kelpuutusta varten.] Koululentoaika (Dual instruction time): Lentoaika tai mittariaika maassa, jona henkilö saa lentokoulutusta asianmukaisesti hyväksytyltä kouluttajalta. Lentomekaanikko (Flight Engineer): Lentomekaanikko on henkilö, joka täyttää JAR-FCL:n vaatimukset (myös osan 2). Lentoaika (Flight time): Aika siitä hetkestä, jolloin ilma-alus lähtee ensimmäisen kerran omalla tai ulkopuolisella voimalla liikkeelle lentoonlähtöä varten, siihen hetkeen, kun se lennon päätyttyä lopullisesti pysähtyy. **** ks. kansallinen muutossivu 1-A-1-1 Mittariaika (Instrument time): Mittarilentoaika tai mittariaika maassa. Mittarilentoaika (Instrument flight time): Aika, jona ohjaaja ohjaa ilma-alusta pelkästään mittarien avulla. Mittariaika maassa (Instrument ground time): Aika, jona ohjaaja saa mittarilentokoulutusta synteettisessä koulutuslaitteessa (STD). Miehistöyhteistyö (Multi-crew cooperation): Ohjaamomiehistön toiminta päällikön johtamana yhteistyötä tekevien miehistön jäsenten ryhmänä. Usean ohjaajan lentokoneet (Multi-pilot aeroplanes): Lentokoneet, joiden käyttöön hyväksyntä edellyttää vähimmäismiehistöön kuuluvan vähintään kaksi ohjaajaa. Yö (Night): Aika iltahämärän päättymisestä aamuhämärän alkamiseen tai muu auringonlaskun ja auringonnousun välinen aika, jonka asianomainen viranomainen on määritellyt. Muut koulutuslaitteet (Other training devices): Muut koulutukseen käytettävät laitteet kuin lentosimulaattorit, lentokoulutuslaitteet ja lento- ja suunnistusmenetelmien koulutuslaitteet (FNPT), jotka soveltuvat koulutukseen, jossa täydellinen ohjaamoympäristö ei ole välttämätön. Yksityislentäjä (Private pilot): Ohjaaja, jonka lupakirja ei oikeuta toimimaan ilma-aluksen ohjaajana korvausta vastaan harjoitettavassa lentotoiminnassa. Ammattilentäjä (Professional pilot): Ohjaaja, jonka lupakirja oikeuttaa toimimaan ilma-aluksen ohjaajana korvausta vastaan harjoitettavassa lentotoiminnassa A-1

33 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Licensing Sectorial Team on muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL lentoajan määritelmää koskevan tekstin kuulumaan seuraavasti: Lentokoneen lentoaika: Kokonaisaika, joka alkaa siitä, kun lentokone ensimmäisen kerran lähtee lentoonlähtöä varten liikkeelle, ja päättyy, kun se lennon päätyttyä lopullisesti pysähtyy A-1-1

34 JAR-FCL 1 Luku A Tarkastuslento (Proficiency check): Taidonnäyte, joka annetaan kelpuutuksen voimassaolon jatkamista tai uusimista varten, sekä tarkastuslentäjän mahdollisesti vaatima suullinen kuulustelu. Kelpuutus (Rating): Lupakirjaan tehty merkintä, joka määrittää kyseistä lupakirjaa koskevat erityiset ehdot, oikeudet tai rajoitukset. Yksinlentoaika (Solo flight time): Lentoaika, jona lento-oppilas on yksin ilma-aluksessa. Lentoaika päällikköoppilaana (Student pilot-in-command, SPIC): Lentoaika, jona lennonopettaja ei vaikuta lennon suoritukseen tai ohjaa ilma-alusta, vaan ainoastaan tarkkailee oppilasta tämän toimiessa ilma-aluksen päällikön tehtävissä. Kelpuutuksen tai hyväksynnän uusiminen (Renewal of e.g. a rating or approval): TMG-moottoripurjelentokone Motor Glider, TMG): (Touring Kelpuutuksen tai hyväksynnän vanhennuttua tehtävä hallinnollinen toimenpide, jolla tiettyjen vaatimusten täyttämisen jälkeen uusitaan kelpuutuksen tai hyväksynnän oikeudet määrätyksi ajaksi. Kelpuutuksen tai hyväksynnän voimassaolon jatkaminen (Revalidation of e.g. a rating or approval): Kelpuutuksen tai hyväksynnän voimassa ollessa tehtävä hallinnollinen toimenpide, jolla lupakirjan haltijan sallitaan tiettyjen vaatimusten täyttämisen jälkeen käyttää kelpuutuksen tai hyväksynnän mukaisia oikeuksia määrätyn lisäajan. Yksittäinen lento (Route sector): Lento, johon kuuluvat seuraavat vaiheet: lentoonlähtö, lähtömenetelmän noudattaminen, vähintään 15 minuutin matkalentoosuus, saapumismenetelmän noudattaminen, lähestyminen ja lasku. Yhden ohjaajan lentokoneet (Single-pilot aeroplanes): Lentokoneet, jotka on hyväksytty lennettäviksi yhden ohjaajan miehistöllä. Lentokoe (Skill test): Taidonnäyte, joka annetaan lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämistä varten, sekä tarkastuslentäjän mahdollisesti vaatima suullinen kuulustelu. Moottoripurjelentokone, jossa on kiinteästi asennettu moottori ja potkuri, joita ei voi vetää sisään, ja jolla on JAA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus, [sekä JAR-FCL 1.215:n liitteessä 1 luetellut lentokoneet.] Sen on lentokäsikirjansa mukaan voitava lähteä lentoon ja nousta omalla moottorivoimallaan. Ilma-alustyyppi (Type of aircraft): Samaan tyyppiin kuuluvat kaikki ilmaalukset, joilla on sama perusrakenne, mukaan lukien sellaiset muutokset, jotka eivät vaikuta ilma-aluksen käsittely- tai lento-ominaisuuksiin tai ohjaamomiehistön kokoonpanoon. Lyhenteiden selitykset ovat kohdassa IEM FCL [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Soveltaminen (Katso JAR-FCL 1.005, liite 1) (Katso AMC FCL ja 1.015) (a) Yleistä (1) JAR-FCL:n vaatimuksia on sovellettava kaikkiin koulutus- ja koejärjestelyihin sekä viranomaiselle jätettyihin lupakirja-, kelpuutus-, valtuutus-, hyväksymis- ja todistushakemuksiin 1. heinäkuuta 1999 alkaen. (2) Aina, kun JAR-FCL:ssä mainitaan lupakirja, kelpuutus, valtuutus, hyväksyntä tai todistus, sillä tarkoitetaan JAR-FCL:n mukaisesti annettua lupakirjaa, kelpuutusta, val A-2

35 JAR-FCL 1 Luku A tuutusta, hyväksyntää tai todistusta. Kaikissa muissa tapauksissa määritellään tarkemmin, mitä asiakirjaa (esim. ICAOn tai kansallinen lupakirja) tarkoitetaan. (3) Aina, kun lupakirjojen, kelpuutusten, valtuutusten, hyväksymisten tai todistusten vastavuoroisen tunnustamisen yhteydessä viitataan JAA:n jäsenvaltioon, sillä tarkoitetaan JAA:n täysjäsenvaltiota. (4) Kaikkien JAR-FCL:ssä mainittujen synteettisten koulutuslaitteiden, joita käytetään koulutuksessa ilma-aluksen sijasta, on oltava JAR-STD:n mukaisesti hyväksyttyjä. Lisäksi käyttäjällä on oltava JAR-FCL:n mukainen viranomaisen hyväksyntä niiden käyttöön kyseisiä harjoituksia varten. (5) Näissä vaatimuksissa lentokoneisiin ei lueta kansallisen määritelmän mukaisia ultrakevyitä lentokoneita, ellei erikseen toisin mainita. [(6) JAA:n jäsenvaltion ulkopuolella suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyssä lupakirjassa, lukuun ottamatta kohdan JAR-FCL 1.055(a)(1) mukaista koulutusta, on oltava merkintä, joka rajoittaa oikeudet lupakirjan myöntäjävaltiossa rekisteröityihin ilmaaluksiin. (7) JAA:n jäsenvaltion ulkopuolella suoritetun koulutuksen perusteella myönnetyt kelpuutukset, lukuun ottamatta kohdan JAR- FCL 1.055(a)(1) mukaista koulutusta, on rajoitettava lupakirjan myöntäjävaltiossa rekisteröityihin ilma-aluksiin.] (b) Siirtymäkauden järjestelyt (1) Aiemmin kuin 1. heinäkuuta 1999 aloitetun kansallisten määräysten mukaisen koulutuksen perusteella voidaan myöntää lupakirjoja ja kelpuutuksia kansallisten määräysten mukaisesti edellyttäen, että kyseiseen lupakirjaan tai kelpuutukseen vaadittava koulutus päättyy ja kokeet suoritetaan ennen kesäkuun 30. päivää (2) Ne lupakirjat, kelpuutukset, valtuutukset, hyväksynnät ja lääketieteelliset kelpoisuustodistukset, jotka JAA:n jäsenvaltiot ovat myöntäneet kansallisten määräystensä mukaisesti aiemmin kuin 1. heinäkuuta 1999, tai jotka on myönnetty edellä olevan (1) alakohdan mukaisesti, pysyvät voimassa entisin oikeuksin, kelpuutuksin ja mahdollisin rajoituksin. Kaikkien vaatimusten, joita noudatetaan tällaisten lupakirjojen, kelpuutusten, valtuutusten, hyväksymisten ja lääketieteellisten kelpoisuustodistusten uusimisessa tai voimassaolon jatkamisessa 1. heinäkuuta 2000 jälkeen, on kuitenkin oltava JAR-FCL:n mukaisia, ellei (4) alakohdasta muuta johdu. (3) JAA:n jäsenvaltion kansallisten määräystensä mukaisesti ennen 1. heinäkuuta 1999 myöntämän tai edellä olevan (b)(1) alakohdan mukaisesti myönnetyn lupakirjan haltija voi hakea lupakirjan myöntäjävaltiolta vastaavaa JAR-FCL 1:n mukaista lupakirjaa, joka laajentaa oikeudet muihin valtioihin kuten kohdassa JAR-FCL 1.015(a)(1) määrätään. Tällaisen lupakirjan saadakseen hakijan on täytettävä JAR-FCL 1.005:n liitteessä 1 luetellut vaatimukset. (4) JAA:n jäsenvaltion kansallisten määräysten mukaisesti myönnetyn lupakirjan haltijan, joka ei täysin täytä JAR-FCL 3:n (Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset) osan 1 vaatimuksia, on sallittava jatkaa kyseisen kansallisen lupakirjan mukaisten oikeuksien käyttämistä. (c) Kansallisten tarkastuslentäjävaltuutusten voimassaolon jatkuminen Ennen JAR-FCL:n voimaantulopäivää kansallisen valtuutuksen saaneet tarkastuslentäjät voidaan valtuuttaa JAR-FCL 1:n mukaisiksi tarkastuslentäjiksi edellyttäen, että he osoittavat viranomaiselle JAR-FCL:n ja JAR-OPS:n tuntemuksen. Valtuutus on voimassa enintään 3 vuotta. Tämän jälkeen valtuutus voidaan uusia vain, jos kohtien JAR-FCL 1.425(a) ja (b) vaatimukset täyttyvät. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL (a) Lupakirja ja kelpuutus Oikeus toimia ohjaamomiehistön jäsenenä (1) Kukaan ei saa toimia JAA:n jäsenvaltiossa rekisteröidyn siviililentokoneen ohjaamomiehistön jäsenenä ilman voimassa olevaa, JAR-FCL:n vaatimusten mukaista ja hoidettavien tehtävien edellyttämää lupakirjaa ja kelpuutusta tai kohdissa JAR-FCL A-3

36 JAR-FCL 1 Luku A ja/tai tarkoitettua lupaa. Lupakirjan on oltava: (i) JAA:n jäsenvaltion myöntämä; tai (ii) muun ICAOn sopimusvaltion myöntämä ja hyväksytty käytettäväksi kohdan JAR-FCL 1.015(b) tai (c) mukaisesti. (2) Ohjaajat, joilla on kansallinen moottoripurjelentäjän lupakirja, kelpuutus tai erityislupa, saavat lentää myös TMGmoottoripurjelentokoneita kansallisten määräysten mukaisesti. (3) Ohjaajat, joilla on rajoitettu kansallinen yksityislentäjän lupakirja, saavat lentää lupakirjan myöntäjävaltiossa rekisteröityjä lentokoneita tämän valtion ilmatilassa kansallisten määräysten mukaisesti. (b) Oikeuksien käyttäminen. Lupakirjan, kelpuutuksen tai luvan haltijan on toimittava kyseiseen lupakirjaan, kelpuutukseen tai lupaan kuuluvien oikeuksien rajoissa. (c) Oikeuksien rajoitukset ja peruutukset (1) JAA:n jäsenvaltio voi milloin tahansa kansallisia menettelyjään noudattaen peruuttaa JAR-FCL:n mukaisesti myöntämänsä lupakirjan, kelpuutuksen, valtuutuksen, hyväksynnän tai todistuksen määräajaksi tai kokonaan taikka rajoittaa sen antamia oikeuksia, jos on todettu, ettei hakija tai lupakirjan haltija ole täyttänyt tai ei enää täytä JAR- FCL:n tai lupakirjan myöntäjävaltion kansallisen lainsäädännön vaatimuksia. (2) Jos JAA:n jäsenvaltio toteaa, että toisen JAA:n jäsenvaltion JAR-FCL-lupakirjan hakija tai haltija ei ole täyttänyt tai ei enää täytä JAR-FCL:n tai sen valtion kansallisen lainsäädännön vaatimuksia, jossa ilmaaluksella lennetään, kyseisen JAA:n jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta lupakirjan myöntäjävaltiolle ja JAA:n pääkonttorin lupakirjaosastolle (Licensing Division). JAA:n jäsenvaltio voi kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti määrätä, että lupakirjan hakija tai haltija, joka on edellä mainitusta syystä asianmukaisesti ilmoitettu lupakirjan myöntäjävaltiolle ja JAA:lle, ei saa turvallisuussyistä toimia ohjaajana kyseisessä valtiossa rekisteröidyssä ilma-aluksessa tai missään ilma-aluksessa tämän valtion ilmatilassa. [Muutos 1, ] JAR-FCL Lupakirjojen, kelpuutusten, valtuutusten, hyväksyntöjen ja todistusten hyväksyminen (Katso JAR-FCL 1.015, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.015, liite 2) (Katso AMC FCL ja 1.015) (a) JAA:n jäsenvaltioiden myöntämät lupakirjat, kelpuutukset, valtuutukset, hyväksynnät ja todistukset (1) Jos henkilöllä, organisaatiolla tai toiminnolla on JAA:n jäsenvaltion viranomaisen antama, JAR-FCL:n vaatimusten ja siinä määrättyjen menettelyjen mukaisesti myönnetty lupakirja, kelpuutus, valtuutus, hyväksyntä tai todistus, on muiden JAA:n jäsenvaltioiden hyväksyttävä tällaiset lupakirjat, kelpuutukset, valtuutukset, hyväksynnät ja todistukset ilman muodollisuuksia. (2) Koulutus, joka on annettu JAR- FCL:n vaatimusten ja siinä määrättyjen menettelyjen mukaisesti 8. lokakuuta 1996 jälkeen, on hyväksyttävä JAR-FCL-lupakirjan ja kelpuutusten myöntämistä varten. JAR-FCL:n mukaisia lupakirjoja ei kuitenkaan myönnetä aiemmin kuin 30. kesäkuuta (b) JAA:n ulkopuolisten valtioiden myöntämät lupakirjat (1) JAA:n jäsenvaltion viranomainen voi harkintansa mukaan hyväksyä JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan käytettäväksi kyseisessä JAA-valtiossa rekisteröidyssä ilma-aluksessa [JAR-FCL 1.015:n liitteen 1 mukaisesti]. (2) [Ammatti]lentäjän lupakirja [ja mittarilentokelpuutuksen sisältävä yksityislentäjän lupakirja] voidaan hyväksyä (validoida) enintään yhdeksi vuodeksi hyväksymispäivästä edellyttäen, että alkuperäinen lupakirja pysyy voimassa. Lupakirjan hyväksyminen edelleen tämän jälkeen käytettäväksi JAA:n jäsenvaltiossa rekisteröidyssä ilma-aluksessa edellyttää JAA-valtioiden suostumusta sekä JAA:n sopiviksi katsomien ehtojen täyttämistä. JAA:n jäsenvaltion hyväksymän lupakirjan käyttäjän on noudatettava JAR-FCL:n vaatimuksia. **** ks. kansallinen muutossivu 1-A-4-1 (3) Edellä olevien alakohtien (1) ja (2) vaatimukset eivät ole voimassa silloin, kun JAA:n jäsenvaltiossa rekisteröity ilma-alus on A-4

37 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 3/2000 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (b)(2) tekstin kuulumaan seuraavasti: (2) lupakirja voidaan hyväksyä enintään yhdeksi vuodeksi hyväksymispäivästä. Tämän jälkeen hyväksyntää on mahdollista jatkaa enintään asti edellyttäen, että JAR-FCL-komitea hyväksyy jäsenmaan tekemän jatkoaikaa koskevan esityksen jälkeen lupakirja voidaan hyväksyä enintään yhden vuoden ajaksi. Tämä vaatimus koskee kaikkia JAA:n jäsenvaltioita riippumatta siitä onko lupakirjan hyväksynyt valtio implementoinut JAR-FCL:n vai ei. Kaikissa tapauksissa lupakirjan hyväksyminen edellyttää, että alkuperäinen lupakirja pysyy voimassa A-4-1

38 JAR-FCL 1 Luku A vuokrattu JAA:n ulkopuoliselle lentotoiminnan harjoittajalle, mikäli lentotoiminnan harjoittajan kotivaltio on ottanut vuokrauksen ajaksi vastuulleen JAR-OPS 1.165:ssä tarkoitetun teknisen ja/tai operatiivisen valvonnan. Asianomaisen JAA-valtion viranomainen voi hyväksyä JAA:n ulkopuolisessa valtiossa toimivan lentotoiminnan harjoittajan ohjaamomiehistön lupakirjat harkintansa mukaan edellyttäen, että hyväksynnän antamat oikeudet rajoitetaan koskemaan vain vuokrausaikaa, nimettyjä ilma-aluksia ja tiettyä lentotoimintaa, johon JAA-valtion lentotoiminnan harjoittaja ei suoraan tai välillisesti osallistu miehistöineen vuokrauksen tai muun kaupallisen järjestelyn kautta. (c) JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan muuntaminen (1) JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämä [ammattilentäjän] lupakirja [ja/tai mittarilentokelpuutus] voidaan muuntaa JAR-FCLlupakirjaksi edellyttäen, että asiasta on olemassa JAA:n ulkopuolisen valtion ja JAA:n välinen sopimus. Sopimuksen on perustuttava lupakirjojen vastavuoroiseen hyväksymiseen ja sen on varmistettava, että JAA:n ulkopuolisen valtion ja JAA:n koulutus- ja koevaatimusten turvallisuustasot vastaavat toisiaan. Sopimusta on tarkistettava määräajoin siten kuin JAA:n ulkopuolinen valtio ja JAA keskenään sopivat. Sopimuksen mukaisesti muunnetussa lupakirjassa on oltava merkintä siitä JAA:n ulkopuolisesta valtiosta, jonka lupakirjaan muunnettu lupakirja perustuu. Muut jäsenvaltiot eivät ole velvollisia hyväksymään tällaista lupakirjaa. [(2) JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämä yksityislentäjän lupakirja voidaan muuntaa JAR-FCL-lupakirjaksi, joka sisältää yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- tai tyyppikelpuutukset, noudattamalla JAR-FCL 1.015:n liitteen 2 vaatimuksia.] [, ] JAR-FCL JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan haltijalle annettava hyvitys [(a)] Jos JAR-FCL-lupakirjan ja mahdollisen mittarilentokelpuutuksen hakijalla jo on vähintään vastaavan tasoinen lupakirja, jonka JAA:n ulkopuolinen valtio on myöntänyt ICAO Annex 1:n mukaisesti, hänen on täytettävä kaikki JAR-FCL:n vaatimukset. Kurssin kestoa, oppituntien määrää ja tiettyyn koulutukseen käytettävää tuntimäärää koskevia vaatimuksia voidaan kuitenkin lieventää. Viranomainen voi päättää annettavasta hyvityksestä asianmukaisen koulutusorganisaation suosituksen perusteella. [(b) Jos ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetyn liikennelentäjän lupakirjan haltijalla on JAR-FCL 1.015:n liitteessä 1 vaadittu 1500 tunnin lentokokemus päällikkönä tai perämiehenä usean ohjaajan lentokoneilla, hänet voidaan vapauttaa vaatimuksesta suorittaa hyväksytty koulutus ennen teoria- ja lentokoetta, mikäli lupakirjassa on voimassa oleva tyyppikelpuutus liikennelentäjän lentokokeessa käytettävää usean ohjaajan lentokonetta varten.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Erityiskelpuutukset ja -valtuutukset Viranomainen voi kansallisten vaatimustensa mukaisesti myöntää lupakirjaan liittyviä erityiskelpuutuksia ja -valtuutuksia (esim. IMC-kelpuutus, lentokonehinaus, taitolento, laskuvarjohyppääjien pudottaminen), jotka on tarkoitettu käytettäviksi vain kyseisen JAA:n jäsenvaltion ilmatilassa. Tällaisen kelpuutuksen tai valtuutuksen käyttöön muun JAA-valtion ilmatilassa on hankittava etukäteen asianomaisen valtion suostumus, ellei asiasta ole tehty kahdenvälistä sopimusta. [Muutos 1, ] JAR-FCL Hyvityksen hakeminen: Sotilaspalveluksen hyvittäminen (Katso JAR-FCL 1.005, liite 1) Sellaisten henkilöiden, jotka toimivat tai ovat aiemmin toimineet ohjaamomiehistön jäseninä sotilaspalveluksessa ja hakevat JAR- FCL:n mukaista lupakirjaa tai kelpuutusta, on osoitettava hakemuksensa sen valtion viranomaiselle, jossa he palvelevat tai ovat palvelleet. Viranomainen voi harkintansa mukaan ottaa huomioon sotilaspalveluksessa A-5

39 JAR-FCL 1 Luku A hankitun tiedon, kokemuksen ja taidon määrittäessään JAR-FCL-lupakirjan tai kelpuutuksen vaatimusten täyttymistä. Hyvityksen myöntämisperusteet on ilmoitettava JAA:lle. Tällaisten lupakirjojen oikeudet on rajoitettava lupakirjan myöntäjävaltiossa rekisteröityihin ilma-aluksiin, kunnes JAR-FCL 1.005:n liitteessä 1 luetellut vaatimukset on täytetty. [Muutos 1, ] JAR-FCL Lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo (Katso IEM FCL 1.025) (a) Lupakirjan haltija ei saa käyttää JAA:n jäsenvaltion myöntämän lupakirjan tai kelpuutuksen mukaisia oikeuksia, ellei hän ylläpidä kelpoisuutta JAR-FCL:n vaatimusten mukaan. (b) Lupakirjan voimassaolo määräytyy siinä olevien kelpuutusten ja lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolon perusteella (katso IEM FCL 1.025). **** ks. kansallinen muutossivu 1-A-6-1 (c) Lupakirja myönnetään enintään viideksi vuodeksi. Tämän viiden vuoden jakson kuluessa viranomainen kirjoittaa lupakirjan uudelleen: (1) kun kelpuutus on myönnetty tai uusittu; (2) kun lupakirjan kohta XII on täynnä eikä tyhjiä rivejä ole jäljellä; (3) hallinnollisista syistä; (4) viranomaisen harkinnan mukaan, kun kelpuutuksen voimassaoloa jatketaan. Viranomainen siirtää voimassaolevat kelpuutukset uuteen lupakirjaan. Lupakirjan haltijan on haettava lupakirjan uudelleen kirjoittamista viranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä tarvittavat asiakirjat. [Muutos 1, ] JAR-FCL Viimeaikainen kokemus: muut kuin JAR-OPS 1:n mukaisesti toimivat ohjaajat (a) Ohjaaja ei saa toimia ilma-aluksen päällikkönä [eikä perämiehenä] sellaisessa lentokoneessa, jolla kuljetetaan matkustajia, ellei hän ole suorittanut saman tyypin tai luokan lentokoneella tai saman lentokonetyypin tai -luokan lentosimulaattorilla vähintään kolmea lentoonlähtöä ja kolmea laskua ohjaavana ohjaajana viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana. [(b)] Jos ohjaajalla ei ole voimassa olevaa mittarilentokelpuutusta lentokoneita varten, hän ei saa toimia yöllä ilma-aluksen päällikkönä sellaisessa lentokoneessa, jolla kuljetetaan matkustajia, ellei hän ole suorittanut vähintään yhtä edellä JAR-FCL 1.026(a):ssa vaadituista lentoonlähdöistä ja laskuista yöllä viimeksi kuluneiden 90 vuorokauden aikana. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Lentokokeiden ja tarkastuslentojen järjestäminen (a) Tarkastuslentäjien valtuuttaminen. Viranomainen nimeää ja valtuuttaa tarkastuslentäjiksi luotettavia henkilöitä, joilla on tarvittava pätevyys. Heidän tehtävänään on ottaa viranomaisen puolesta vastaan lentokokeita ja tarkastuslentoja. Tarkastuslentäjien minimipätevyysvaatimukset määritellään JAR- FCL 1:n luvussa I. Viranomainen ilmoittaa jokaiselle tarkastuslentäjälle kirjallisesti hänen tehtävänsä ja oikeutensa. (b) Tarkastuslentäjien lukumäärä. Viranomainen päättää tarvitsemiensa tarkastuslentäjien lukumäärästä ottaen huomioon ohjaajien määrän ja alueellisen sijoittumisen. (c) Tarkastuslentäjien ilmoittaminen. [ ] [(1) Viranomainen pitää kaikista valtuuttamistaan tarkastuslentäjistä luetteloa, josta ilmenee, mihin tehtäviin heidät on valtuutettu. Luettelo annetaan kyseisen JAA:n jäsenvaltion lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden ja rekisteröityjen kouluttajien käyttöön. Viranomainen päättää, miten tarkastuslentäjä määrätään tiettyä lentokoetta varten A-6

40 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 1/2001 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (b) tekstin kuulumaan seuraavasti: (b) Viranomainen voi kelpuutuksen uudistamisen tai voimassaolon jatkamisen yhteydessä siirtää voimassaolon päättymispäivämäärän kyseisen kuukauden loppuun. Tämä päivämäärä säilyy voimassaolon päättymispäivämääränä mikäli voimassaolon jatkamisen edellytykset jatkossa täyttyvät A-6-1

41 JAR-FCL 1 Luku A (2) Viranomainen ilmoittaa jokaiselle hakijalle tarkastuslentäjän tai -lentäjät, jotka se on nimennyt ottamaan vastaan liikennelentäjän lupakirjaa varten vaadittavan lentokokeen.] (d) Tarkastuslentäjä ei saa ottaa vastaan sellaisen hakijan lentokoetta, jolle hän on antanut lennonopetusta kyseistä lupakirjaa tai kelpuutusta varten, ellei viranomainen ole erikseen antanut siihen suostumustaan kirjallisesti. **** ks. kansallinen muutossivu 1-A-7-1 (e) Lentokokeeseen osallistumisen edellytykset. Ennen kuin hakija osallistuu lupakirjaa tai kelpuutusta varten vaadittavaan lentokokeeseen, hänen on oltava hyväksytysti suorittanut siihen liittyvä teoriakoe. Viranomainen voi kuitenkin myöntää poikkeuksia tästä vaatimuksesta niille hakijoille, jotka osallistuvat yhdistetylle lentokoulutuskurssille. Teoriakoetta varten annettava koulutus on aina oltava suoritettu loppuun ennen lentokokeeseen osallistumista. Hakija voi osallistua lentokokeeseen vasta, kun koulutuksesta vastaava organisaatio tai henkilö on suositellut häntä siihen; tämä ei kuitenkaan koske liikennelentäjän lupakirjaa varten vaadittavaa lentokoetta. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus (Katso IEM FCL 1.035) (a) Terveydentila. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijan on oltava henkisesti ja fyysisesti kykenevä käyttämään lupakirjansa mukaisia oikeuksia turvallisesti. (b) Lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Voidakseen hakea lupakirjaa tai käyttää sen mukaisia oikeuksia lupakirjan hakijalla tai haltijalla on oltava JAR-FCL 3:n (Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset) mukaisesti myönnetty lääketieteellinen kelpoisuustodistus, joka kyseiseen lupakirjaan vaaditaan. (c) Ilmailulääketieteellisen kelpoisuuden toteaminen. Lääkärintarkastuksen jälkeen hakijalle on ilmoitettava, onko hänet hyväksytty vai hylätty, vai onko hakijan kelpoisuus jätetty viranomaisen ratkaistavaksi. Valtuutetun ilmailulääkärin on kerrottava hakijalle hänen kelpoisuuteensa liittyvistä lääketieteellisistä, toiminnallisista tai muista seikoista, jotka saattavat rajoittaa lentokoulutusta tai lupakirjan oikeuksia. (d) Rajoitus toimintaan usean ohjaajan miehistössä (OML, vain luokka 1). (1) Lupakirja rajoitetaan olemaan voimassa vain perämiehenä tai tehtävään hyväksytyn perämiehen kanssa silloin, kun ansiolentäjän tai liikennelentäjän lupakirjan haltija ei täytä kaikkia vaatimuksia luokan 1 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen saamiseksi, mutta toimintakyvyn menettämisriskin katsotaan olevan riittävän pieni (katso JAR- FCL 3, Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset, IEM FCL A, B ja C). Viranomainen soveltaa tätä rajoitusta vain silloin, kun ohjaaja toimii usean ohjaajan miehistössä. Rajoituksen voi määrätä ja poistaa vain viranomainen. (2) Toisella ohjaajalla on oltava tarvittava tyyppikelpuutus, hän ei saa olla yli 60- vuotias eikä hänen oma lupakirjansa saa olla rajoitettu toimintaan vain usean ohjaajan miehistössä. (e) Rajoitus toimintaan varmistusohjaajan kanssa (OSL, vain luokka 2). Varmistusohjaajalla tarkoitetaan ohjaajaa, jonka tehtävänä on ryhtyä ohjaamaan ilma-alusta, jos rajoitetun lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija menettää toimintakykynsä (katso IEM FCL 1.035). Varmistusohjaajalla on oltava pätevyys toimia kyseisen luokan tai tyypin ilma-aluksen päällikkönä, ja ilma-aluksessa on oltava kaksoisohjaimet. Rajoituksen voi määrätä ja poistaa vain viranomainen. [Muutos 1, ] JAR-FCL Lääketieteellisen kelpoisuuden heikkeneminen (Katso IEM FCL 3.040) (a) Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija ei saa käyttää lupakirjan eikä siihen liittyvän kelpuutuksen tai valtuutuksen mukaisia oikeuksia silloin, kun hän tietää lääketieteellisen kelpoisuutensa heikentyneen niin, että se saattaisi estää häntä käyttämästä näitä oikeuksia turvallisesti. (b) Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltija ei saa käyttää resepti- tai käsikauppa A-7

42 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 4/2000 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (d) tekstin kuulumaan seuraavasti: (d) Tarkastuslentäjä ei saa ottaa vastaan sellaisen hakijan lentokoetta, jolle hän on antanut lennonopetusta kyseistä lupakirjaa tai kelpuutusta varten. Koulutusorganisaatiossa toimiva tarkastuslentäjän valtuutuksen omaava koulutuspäällikkö tai päälennonopettaja ei saa lentää lentokokeita oman koulutusorganisaationsa oppilaille riippumatta siitä onko hän osallistunut hakijan koulutukseen vai ei A-7-1

43 JAR-FCL 1 Luku A lääkkeitä eikä saada muuta hoitoa, ellei hän ole täysin varma siitä, että kyseinen lääke tai muu hoito ei heikennä hänen kykyään suorittaa tehtävänsä turvallisesti. Jos asiasta on epävarmuutta, on kysyttävä neuvoa ilmailulääketieteen jaokselta, ilmailulääketieteelliseltä keskukselta tai valtuutetulta ilmailulääkäriltä. Tarkempia ohjeita on JAR-FCL 3:ssa (katso IEM FCL 3.040). (c) Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijan on ilman tarpeetonta viivytystä otettava yhteyttä ilmailulääketieteen jaokseen, ilmailulääketieteelliseen keskukseen tai valtuutettuun ilmailulääkäriin lisäohjeiden saantia varten, jos hän saa tietää: (1) joutuvansa yli 12 tuntia kestävään sairaala- tai poliklinikkahoitoon; (2) joutuvansa leikkaukseen tai muuhun invasiiviseen (elimistön sisälle ulottuvaan) toimenpiteeseen; (3) joutuvansa käyttämään säännöllisesti lääkkeitä; tai (4) tarvitsevansa säännöllisesti silmälaseja. (d) Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijan, joka: (1) loukkaantuu siten, ettei hän kykene toimimaan ohjaamomiehistön jäsenenä; tai (2) sairastuu siten, että hän on 21 päivän ajan tai sitä pidempään estynyt toimimasta ohjaamomiehistön jäsenenä; tai (3) on raskaana, on ilmoitettava viranomaiselle kirjallisesti vammasta tai raskaudesta; sairaudesta on ilmoitettava silloin, kun se on kestänyt yli 21 päivää. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolon katsotaan väliaikaisesti päättyvän, kun vamma on saatu, raskaus todettu tai sairaus kestänyt edellä mainitun ajan. (4) Vamman tai sairauden ollessa kyseessä lääketieteellinen kelpoisuustodistus tulee uudelleen voimaan, kun haltija on käynyt lääkärintarkastuksessa viranomaisen määräämällä tavalla ja todettu kelpaavaksi toimimaan ohjaamomiehistön jäsenenä, tai kun viranomainen on riittäviksi katsominsa perustein vapauttanut haltijan lääkärintarkastuksen vaatimuksesta. (5) Raskauden ollessa kyseessä viranomainen voi palauttaa lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimaan sellaiseksi ajaksi ja sellaisin perustein, jotka se katsoo riittäviksi. Todistus tulee joka tapauksessa uudelleen voimaan sen jälkeen, kun haltija on raskauden päätyttyä käynyt lääkärintarkastuksessa viranomaisen määräämällä tavalla ja todettu kelpaavaksi jatkamaan toimintaa ohjaamomiehistön jäsenenä. [Muutos 1, ] JAR-FCL Erityistapaukset (a) JAR-FCL:n vaatimukset eivät kata kaikkia mahdollisia tilanteita. Jos JAR-FCL:n soveltamisesta olisi vaatimusten tarkoituksen vastaisia seurauksia tai on kehitetty uusia koulutus- tai koejärjestelyitä, jotka poikkeavat vaadituista, hakija voi pyytää asianomaiselta viranomaiselta poikkeuslupaa. Poikkeuslupa voidaan myöntää vain, jos voidaan osoittaa, että poikkeava menettely varmistaa vähintään saman turvallisuustason tai johtaa siihen. (b) Poikkeusluvat jaetaan lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin (yli 6 kuukautta). Pitkäaikainen poikkeuslupa voidaan myöntää vain JAA:n [Licensing Sectorial Teamin] suostumuksella. JAR-FCL Lentoajan ja teoriatietojen hyväksi laskeminen (Katso JAR-FCL 1.050, liite 1) (a) Lentoajan hyväksi laskeminen (1) Ellei JAR-FCL:ssä toisin määrätä, lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämiseen vaadittava lentoaika on oltava lennetty samaan ryhmään kuuluvalla ilma-aluksella kuin se, jota varten lupakirjaa tai kelpuutusta haetaan. (2) Ilma-aluksen päällikkö tai päällikköoppilas (i) Lupakirjan tai kelpuutuksen hakija saa laskea yksin, koululennoilla ja päällikkönä lennetyn lentoajan hyväkseen täysimääräisenä lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämiseen vaadittavaksi kokonaislentoajaksi A-8

44 JAR-FCL 1 Luku A (ii) Liikennelentäjän yhdistetyn lentokoulutuskurssin suorittanut saa laskea hyväkseen enintään 50 tuntia päällikköoppilaana hankitusta mittariajasta liikennelentäjän lupakirjan, ansiolentäjän lupakirjan ja monimoottorityyppi- tai luokkakelpuutuksen myöntämiseen vaadittavaksi päällikkönä lennetyksi lentoajaksi. (iii) Hakija, joka on suorittanut yhdistetyn lentokoulutuskurssin ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilentokelpuutusta varten, saa laskea hyväkseen enintään 50 tuntia päällikköoppilaana hankitusta mittariajasta ansiolentäjän lupakirjan ja monimoottorityyppi- tai luokkakelpuutuksen myöntämiseen vaadittavaksi päällikkönä lennetyksi lentoajaksi. (3) Perämies (i) Ohjaajan lupakirjan haltija, joka toimii perämiehenä, saa laskea hyväkseen perämiehenä suorittamiensa lentojen lentoajan täysimääräisenä korkeamman luokan lupakirjan myöntämiseen vaadittavaksi kokonaislentoajaksi. (ii) Ohjaajan lupakirjan haltija, joka perämiehenä toimiessaan hoitaa ilma-aluksen päällikön valvonnassa päällikön tehtäviä, saa laskea hyväkseen tämän lentoajan korkeamman luokan lupakirjan myöntämiseen vaadittavaksi kokonaislentoajaksi täysimääräisenä, mikäli valvontamenetelmästä sovitaan viranomaisen kanssa. (b) Teoriakoulutuksen hyvittäminen (1) Jos hakijalla on helikopterien mittarilentokelpuutus, hänen ei tarvitse suorittaa lentokoneiden mittarilentokelpuutukseen vaadittavaa teoriakoulutusta ja -kokeita. (2) Seuraavien lupakirjojen haltijoiden ei tarvitse suorittaa teoriakoulutusta ja -kokeita edellyttäen, että he saavat tarvittavan siirtymäkoulutuksen ja läpäisevät kokeen (katso JAR-FCL 1.050:n liite 1). (i) helikopterilentäjän lupakirjan haltija, joka hakee yksityislentäjän [PPL(A)] lupakirjaa; tai (ii) helikopteriliikennelentäjän lupakirjan haltija, jonka lupakirjaa ei ole rajoitettu vain VFR-toimintaan ja joka hakee ansiolentäjän [CPL(A)] tai liikennelentäjän [ATPL(A)] lupakirjaa; tai (iii) helikopteriliikennelentäjän lupakirjan haltija, jonka lupakirja on rajoitettu vain VFR-toimintaan, tai helikopteriansiolentäjän lupakirjan haltija, joka hakee ansiolentäjän [CPL(A)] lupakirjaa. (3) Jos hakija on suorittanut lentokoneen liikennelentäjän teoriakokeen, hänet vapautetaan yksityislentäjän, ansiolentäjän ja mittarilentokelpuutuksen teoriakoulutusvaatimuksista. (4) Jos hakija on suorittanut lentokoneen ansiolentäjän teoriakokeen, hänet vapautetaan yksityislentäjän teoriakoulutusvaatimuksista. [Muutos 1, ] JAR-FCL Koulutusorganisaatiot ja rekisteröidyt kouluttajat (Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1a, 1b ja 2) (Katso JAR-FCL 1.125, liite 2) (a) (1) Lentokoulutusorganisaatiot, jotka haluavat tarjota koulutusta lupakirjoja ja kelpuutuksia varten ja joiden päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat JAA:n jäsenvaltiossa, saavat hyväksynnän sijaintivaltioltaan, kun organisaation on todettu täyttävän JAR-FCL:n vaatimukset. Lentokoulutusorganisaatioiden hyväksymistä koskevat vaatimukset ovat JAR- FCL 1.055:n liitteessä 1a. Osan koulutuksesta voi suorittaa JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella (katso myös JAR-FCL 1.055, liite 1b). (2) [ ] [Lentokoulutusorganisaatiot, jotka haluavat tarjota koulutusta lupakirjoja ja kelpuutuksia varten ja joiden päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella, voivat saada hyväksynnän tällaista toimipaikkaa varten JAA:n täysjäsenviranomaiselta, jos: (i) JAA ja sen JAA:n ulkopuolisen valtion viranomainen, jossa lentokoulutusorganisaation päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat, ovat sopineet järjestelystä, jonka mukaan tämä viranomainen voi osallistua hyväksyntäprosessiin ja huolehtia lentokoulutusorganisaation toiminnan valvonnasta; A-9

45 JAR-FCL 1 Luku A tai (ii)(a) hyväksyvän viranomaisen riittävä toimivalta ja valvonta voidaan taata; (B) JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1c esitetyt lisävaatimukset täyttyvät; ja (C) hyväksyvän viranomaisen käyttämä hyväksyntäprosessi on JAA:ta tyydyttävien hallintomenettelyjen mukainen.] (b) (1) JAA:n jäsenvaltioissa sijaitsevat tyyppikoulutusorganisaatiot, jotka haluavat tarjota koulutusta tyyppikelpuutuksia varten, saavat hyväksynnän sijaintivaltioltaan, kun organisaation on todettu täyttävän JAR-FCL:n vaatimukset. Tyyppikoulutusorganisaatioiden hyväksymistä koskevat vaatimukset ovat JAR- FCL 1.055:n liitteessä 2. (2) JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitsevat tyyppikoulutusorganisaatiot saavat hyväksynnän siltä valtiolta, jolle hakemus esitetään, kun organisaation on todettu täyttävän JAR-FCL:n vaatimukset. Tyyppikoulutusorganisaatioiden hyväksymistä koskevat vaatimukset ovat JAR-FCL 1.055:n liitteessä 2. (c) JAA:n jäsenvaltioissa sijaitsevien lentokoulujen, jotka haluavat tarjota koulutusta vain yksityislentäjän lupakirjaa varten, on ilmoittauduttava viranomaisen rekisteriin (katso JAR-FCL 1.125). (d) JAA:n jäsenvaltioissa sijaitsevat lentokoulutusorganisaatiot, jotka ovat erikoistuneet teoriakoulutukseen, saavat hyväksynnän viranomaiselta edellyttäen, että organisaatio täyttää JAR-FCL 1.055:n liitteen 1 vaatimukset siltä osin kuin ne koskevat sen antamaa teoriakoulutusta. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (a) Ikä vuotta. 60 vuotta täyttänyt lupakirjanhaltija ei saa toimia ilma-aluksen ohjaajana kaupallisen ilmakuljetuksen aikana, paitsi: (1) usean ohjaajan miehistön jäsenenä edellyttäen, että (2) tällainen lupakirjanhaltija on ainoa 60 vuotta täyttänyt ohjaamomiehistön jäsen. (b) Ikä 65 vuotta. 65 vuotta täyttänyt lupakirjanhaltija ei saa toimia ilma-aluksen ohjaajana kaupallisen ilmakuljetuksen aikana. [Muutos 1, ] (CZ)JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (Tšekin tasavalta) 62 vuotta täyttänyt Tšekin tasavallassa myönnetyn lupakirjan haltija ei saa toimia ilma-aluksen ohjaajana kaupallisen ilmakuljetuksen aikana. [Muutos 1, ] (F)JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (Ranska) 60 vuotta täyttänyt lupakirjanhaltija ei saa toimia ilma-aluksen ohjaajana kaupallisen ilmakuljetuksen aikana. [Muutos 1, ] [(I)JAR-FCL vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen (Italia) 60 vuotta täyttänyt lupakirjanhaltija ei saa toimia ilma-aluksen ohjaajana kaupallisen ilmakuljetuksen aikana.] [Muutos 1, ] JAR-FCL Lupakirjan myöntäjävaltio [Katso JAR-FCL 1.010(c)] (a) Hakijan on osoitettava kaikkien lupakirjan myöntämistä koskevien vaatimusten täyttyminen sen valtion viranomaiselle, [jonka valvonnassa hänelle on suoritettu ensimmäinen lääkärintarkastus ja lääketieteellisen kelpoisuuden arviointi, ja] jonka valvonnassa hän on saanut koulutuksen ja suorittanut kokeet lupakirjaa varten. Lupakirjan myöntämisen jälkeen tästä valtiosta käytetään nimitystä lupakirjan myöntäjävaltio [katso JAR-FCL 1.010(c)] A-10

46 JAR-FCL 1 Luku A (b) Lisäkelpuutuksia voidaan hankkia JAR- FCL:n vaatimusten mukaisesti missä tahansa JAA:n jäsenvaltiossa, ja lupakirjan myöntäjävaltio merkitsee ne lupakirjaan. **** ks. kansallinen muutossivu 1-A-11-1 (c) Hallinnollisten toimenpiteiden, kuten voimassaolon jatkamisen, helpottamiseksi lupakirjan haltija voi myöhemmin siirtää lupakirjan toiseen JAA:n jäsenvaltioon, jos hänen työpaikkansa tai vakituinen asuinpaikkansa on tässä valtiossa (katso JAR-FCL 1.070). Kyseisestä valtiosta tulee tämän jälkeen lupakirjan myöntäjävaltio, jolle siirtyy vastuu edellä (a) kohdassa tarkoitetusta lupakirjan myöntämisestä. (d) Hakijalla voi samanaikaisesti olla vain yksi lentokoneen ohjaajan JAR-FCL-lupakirja [ja lääketieteellinen kelpoisuustodistus]. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Vakituinen asuinpaikka Vakituisella asuinpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa henkilö yleensä asuu kunkin kalenterivuoden aikana vähintään 185 päivää henkilökohtaisten ja työhön liittyvien siteiden vuoksi, tai jos henkilöllä ei ole työhön liittyviä siteitä, sellaisten henkilökohtaisten siteiden vuoksi, jotka osoittavat läheisen yhteyden kyseisen henkilön ja hänen asuinpaikkansa välillä. JAR-FCL Ohjaamomiehistön lupakirjojen rakenne ja sisältö (Katso JAR-FCL 1.075, liite 1) JAA:n jäsenvaltiossa JAR-FCL:n mukaisesti myönnetyn ohjaamomiehistön lupakirjan rakenne on seuraava: (a) Sisältö. Kohdan numero painetaan aina kohdan otsikon yhteyteen. JAA:n lupakirjan vakiomalli esitetään JAR-FCL 1.075:n liitteessä 1. Kohdat I - XI ovat pysyviä kohtia ja kohdat XII - XIV muuttuvia, jotka voivat olla lupakirjalomakkeesta erillisessä tai irrotettavassa osassa. Kaikki erilliset tai irrotettavat osat on voitava selvästi tunnistaa kyseisen lupakirjan osiksi. (1) Pysyvät kohdat (I) Lupakirjan myöntäjävaltio. (II) Lupakirjan nimi. (III) Sarjanumero, jonka alussa on lupakirjan myöntäjävaltion postitunnus ja sen jälkeen arabialaisista numeroista ja/tai latinalaisista kirjaimista koostuva tunnus. (IV) Lupakirjan haltijan nimi (latinalaisin aakkosin, jos maan kielessä käytetään muuta kirjaimistoa). (V) Haltijan osoite. (VI) Haltijan kansallisuus. (VII) Haltijan nimikirjoitus. (VIII) Lupakirjan myöntänyt viranomainen ja mahdolliset ehdot, joilla lupakirja on myönnetty. (IX) Voimassaoloaika ja lupakirjan antamat oikeudet. (X) Lupakirjan antaneen virkailijan allekirjoitus ja myöntämispäivämäärä. (XI) Viranomaisen sinetti tai leima. (2) Muuttuvat kohdat (XII) Kelpuutukset (luokka, tyyppi, opettaja jne.) ja niiden voimassaolon päättymispäivät. Radiopuhelimenhoitajan kelpuutus voidaan merkitä lupakirjalomakkeelle tai erilliseen todistukseen. (XIII) Huomautukset (rajoituksiin liittyvät erityismerkinnät ja merkinnät oikeuksista). (XIV) Viranomaisen mahdollisesti vaatimat lisätiedot. (b) Valmistusmateriaali. Paperin tai muun käytettävän materiaalin on oltava sellaista, joka estää tietojen muuttamisen ja poistamisen tai jossa muutokset ja poistot näkyvät helposti. Kaikkien lupakirjaan tehtyjen merkintöjen ja poistojen on selvästi oltava viranomaisen hyväksymiä. (c) Väri. JAR-FCL:n mukaisesti myönnettävissä lentolupakirjoissa on käytettävä valkoista materiaalia A-11

47 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Licensing Sectorial Team on muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (b) tekstin kuulumaan seuraavasti: (b) Jos edellä olevan kohdan (a) vaatimuksia ei täytetä yhdessä JAA:n jäsenvaltiossa, kyseinen valtio voi tehdä toisen JAA-valtion kansallisen viranomaisen kanssa sopimuksen siitä, että lupakirjan hakija suorittaa vaaditun koulutuksen ja kokeet loppuun toisessa jäsenvaltiossa, mikäli olosuhteet ovat lupakirjan myöntäjävaltion viranomaista tyydyttävät. Tällaisen sopimuksen perusteella lupakirjan myöntäjävaltiolla on oltava mahdollisuus hyväksyä toisessa JAA:n jäsenvaltiossa JAR-FCL:n mukaisesti suoritettu teoriakoulutus ja -kokeet, lääkärintarkastus ja lääketieteellisen kelpoisuuden arviointi sekä lentokoulutus ja -kokeet A-11-1

48 JAR-FCL 1 Luku A (d) Kieli. Lupakirjan tekstien on oltava asianomaisen maan kielellä ja englanniksi sekä niillä muilla kielillä, jotka viranomainen katsoo tarpeellisiksi. [Muutos 1, ] JAR-FCL Lentopäiväkirjan pitäminen (Katso IEM FCL 1.080) (a) Kaikista lennoista, joilla lupakirjan haltija on toiminut ohjaajana, on tallennettava tiedot päiväkirjaan luotettavasti ja viranomaista tyydyttävässä muodossa (katso IEM FCL 1.080). JAR-OPS 1:n mukaisten lentojen tiedot voidaan kuitenkin tallentaa viranomaista tyydyttävään tietokonerekisteriin, jota lentotoiminnan harjoittaja ylläpitää. Tällaisessa tapauksessa lentotoiminnan harjoittajan on pyynnöstä annettava asianomaiselle ohjaamomiehistön jäsenelle tiedot kaikista lennoista, joilla hän on toiminut ohjaajana, mukaan lukien eroavuus- ja perehdyttämiskoulutus. (b) Lentopäiväkirjassa tai rekisterissä on oltava seuraavat tiedot: (1) Henkilötiedot: Lupakirjan haltijan nimi ja osoite (2) Jokaisesta lennosta: (i) ilma-aluksen päällikön nimi (ii) lennon päivämäärä (päivä, kuukausi, vuosi) (iii)lähtöpaikka ja -aika, saapumispaikka ja -aika (liikkeellelähdöstä pysähtymiseen UTC-aikoina) (iv) lentokoneen tyyppi (merkki, malli ja versio) ja rekisteritunnus (v) monimoottorinen / yksimoottorinen lentokone (vi) kokonaislentoaika (vii) ohjaajalle kertynyt yhteenlaskettu lentoaika. (3) Jokaisesta simulaattori- tai FNPTharjoituksesta: (i) koulutuslaitteen tyyppi ja hyväksyntänumero (ii) synteettisessä koulutuslaitteessa annettu koulutus (iii) päivämäärä (pp/kk/vv) (iv) harjoituksen kestoaika (v) ohjaajalle kertynyt yhteenlaskettu harjoitusaika. (4) Ohjaajan tehtävä: (i) ilma-aluksen päällikkö (myös yksinlentoaika ja lentoaika päällikköoppilaana tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä) (ii) perämies (iii) lento-oppilas (iv) lennonopettaja / tarkastuslentäjä (v) huomautussarake, johon merkitään tarkemmat tiedot tehtävästä, esim. päällikköoppilas (SPIC), valvonnan alainen ilma-aluksen päällikkö (PICUS), mittarilentoaika*. * Ohjaaja saa merkitä mittarilentoajaksi vain sen ajan, jolloin hän ohjaa ilma-alusta pelkästään mittarien avulla todellisissa tai simuloiduissa mittarilento-olosuhteissa. (5) Toimintaolosuhteet: (i) yö (ii) IFR. (c) Lentoajan merkitseminen (1) Lentoaika ilma-aluksen päällikkönä (i) Lupakirjan haltija saa merkitä ilma-aluksen päällikkönä suoritetuksi lentoajaksi koko sen lentoajan, jolloin hän on ollut ilma-aluksen päällikkö A-12

49 JAR-FCL 1 Luku A (ii) Lupakirjan hakija tai haltija saa merkitä ilma-aluksen päällikkönä suoritetuksi lentoajaksi yksinlentoajan ja sen lentoajan, jolloin hän on toiminut päällikköoppilaana. Lennonopettajan on vahvistettava päällikköoppilaana lennetty aika nimikirjoituksellaan. (iii) Lennonopettajakelpuutuksen haltija saa merkitä ilma-aluksen päällikkönä suoritetuksi lentoajaksi koko sen lentoajan, jolloin hän on toiminut opettajana lentokoneessa. (iv) Tarkastuslentäjän valtuutuksen haltija saa merkitä ilma-aluksen päällikkönä suoritetuksi lentoajaksi koko sen lentoajan, jolloin hän on toiminut tarkastuslentäjänä lentokoneessa ohjaajan istuimella. (v) Perämies, joka toimii ilmaaluksen päällikön valvonnassa sellaisen lentokoneen päällikkönä, johon tyyppihyväksynnän tai JAR-OPS-vaatimusten mukaan vaaditaan enemmän kuin yksi ohjaaja, saa merkitä tällaisen ajan [katso kohta (c)(5)] ilma-aluksen päällikkönä suoritetuksi lentoajaksi, mikäli ilma-aluksen päällikkö vahvistaa tämän ajan nimikirjoituksellaan. (vi) Jos lupakirjan haltija suorittaa saman päivän aikana useita lentoja, joilta hän palaa aina samaan lähtöpaikkaan ja joiden välinen aika on enintään 30 minuuttia, tällainen lentosarja merkitään päiväkirjaan yhtenä lentona. (2) Lentoaika perämiehenä (4) Koululentoaika Kokonaisaika, jonka lupakirjan tai kelpuutuksen hakija on merkinnyt koululennoiksi, mittarikoululennoiksi, mittariajaksi maassa tms., on vahvistettava sen lennonopettajan nimikirjoituksella, jolta koulutus on saatu. Lennonopettajalla on oltava tehtävään vaadittava kelpuutus ja/tai valtuutus. (5) Valvonnan alaisena toimiva ilma-aluksen päällikkö (PICUS) Jos valvontamenetelmä on viranomaista tyydyttävä, ilma-aluksen päällikkönä valvonnan alaisena toiminut perämies saa merkitä kyseisen ajan päällikkönä suoritetuksi lentoajaksi, mikäli hän on hoitanut kaikki ilma-aluksen päällikön tehtävät niin, ettei päällikön ole tarvinnut turvallisuussyistä puuttua lentoon. (d) Lentopäiväkirjan esittäminen (1) Lupakirjan haltijan tai lentooppilaan on ilman tarpeetonta viivytystä esitettävä lentopäiväkirjansa tarkastettavaksi, kun viranomaisen valtuutettu edustaja sitä pyytää. (2) Lento-oppilaan on pidettävä lentopäiväkirjansa mukana kaikilla yksin lentämillään matkalennoilla todisteena siitä, että hänellä on vaaditut opettajan luvat yksinlennoille. [Muutos 1, ] Ohjaajan lupakirjan haltija, joka toimii ohjaajan istuimella perämiehenä, saa merkitä koko lentoajan perämiehenä suoritetuksi lentoajaksi, jos lentokoneen tyyppihyväksyntä tai lentotoiminnalliset vaatimukset edellyttävät useampaa kuin yhtä ohjaajaa. (3) Lentoaika matkalennolla sijaisena toimivana ohjaajana Matkalennolla sijaisena toimiva ohjaaja saa merkitä perämiehenä suoritetuksi lentoajaksi koko sen lentoajan, jolloin hän on ollut ohjaajan istuimella A-13

50 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.005, liite 1 Vähimmäisvaatimukset JAR-FCL-lupakirjan tai valtuutuksen myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion myöntämän kansallisen lupakirjan tai valtuutuksen perusteella [Katso JAR-FCL 1.005(b)(3)] (Katso AMC FCL ja 1.015) (Katso AMC FCL 1.125) 1 Ohjaajan lupakirjat Ohjaajan lupakirja, jonka JAA:n jäsenvaltio on myöntänyt kansallisten vaatimustensa mukaisesti, voidaan korvata JAR-FCL-lupakirjalla tietyin ehdoin. Lupakirjan korvaamiseksi haltijan on: (a) (i) liikenne- tai ansiolentäjän lupakirjaa varten osoitettava tarkastuslennolla täyttävänsä kohdassa JAR-FCL 1.245(b)(1), JAR-FCL 1.245(c)(1)(i) tai 1.245(c)(2) mainitut tyyppi-, luokka- ja tarvittaessa mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamista koskevat vaatimukset kyseessä olevan lupakirjan oikeuksien mukaan; (b) (i) liikenne- tai ansiolentäjän lupakirjaa varten osoitettava viranomaista tyydyttävällä tavalla JAR- OPS 1:n ja JAR-FCL:n asiaankuuluvien osien tuntemus (katso AMC FCL ja 1.015); (ii) vain yksityislentäjän lupakirjaa varten osoitettava viranomaista tyydyttävällä tavalla JAAvaatimusten asiaankuuluvien osien tuntemus (katso AMC FCL 1.125); (c) osoitettava JAR-FCL 1.200:n mukainen englannin kielen taito, jos lupakirjassa on mittarilentokelpuutus; (d) täytettävä alla olevassa taulukossa mainitut kokemusvaatimukset ja mahdolliset lisävaatimukset: **** ks. kansallinen muutossivu 1-A-14-1 Kansallinen lupakirja Kokonaislentoaika tunteina JAA:n lisävaatimukset Myönnettävä JAR-FCL-lupakirja ja mahdolliset ehdot Ehtojen poistaminen (1) (2) (3) (4) (5) ATPL(A) ATPL(A) >1500 päällikkönä usean ohjaajan lentokoneilla >1500 usean ohjaajan lentokoneilla Ei lisävaatimuksia ATPL(A) Ei koske (a) Ei lisävaatimuksia kuten (c)(4) kuten (c)(5) (b) ATPL(A) >500 usean ohjaajan lentokoneilla Osoitettava viranomaista tyydyttävästi AMC FCL 1.470(a):ssa vaaditut tiedot suoritusarvoista ja lennonsuunnittelusta ATPL(A) tyyppikelpuutuksella, joka oikeuttaa toimimaan vain perämiehenä Osoitettava kyky toimia päällikkönä siten kuin JAR-FCL 1.240:n liitteessä 2 vaaditaan (c) CPL/IR(A), läpäissyt ICAOn ATPLteoriakokeen lupakirjan myöntäneessä JAA:n jäsenvaltiossa >500 usean ohjaajan lentokoneilla (i) Osoitettava viranomaista tyydyttävästi AMC FCL (a):ssa vaaditut tiedot suoritusarvoista ja lennonsuunnittelusta (ii) Täytettävä kohtien JAR-FCL 1.250(a)(1)ja (2) muut vaatimukset CPL/IR(A), sisältää JAR-FCL:n mukaisen ATPL-teoriakoulutuksen Ei koske (d) CPL/IR(A) >500 usean ohjaajan lentokoneilla (i) Läpäistävä JAR-FCL:n mukainen ATPL(A)-teoriakoe lupakirjan myöntäneessä JAA:n jäsenvaltiossa * (katso taulukon alla oleva teksti) (ii) Täytettävä kohtien JAR-FCL 1.250(a)(1)ja (2) muut vaatimukset CPL/IR(A), sisältää JAR-FCL:n mukaisen ATPL-teoriakoulutuksen Ei koske (e) A-14

51 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Licensing Sectorial Team on muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL 1.005, liite 1, kohta 1 (d), taulukon ruudut (d)(2) ja (e)(2), tekstin kuulumaan seuraavasti: " >500 usean ohjaajan lentokoneilla, tai usean ohjaajan lentotoiminnassa yhden ohjaajan lentokoneilla JAR-OPS 1:n tai vastaavien kansallisten lentotoimintavaatimusten mukaisesti" A-14-1

52 JAR-FCL 1 Luku A Myönnettävä Kansallinen lupakirja Kokonaislentoaika JAA:n lisävaatimukset JAR-FCL-lupakirja Ehtojen tunteina ja mahdolliset ehdot poistaminen (1) (2) (3) (4) (5) CPL/IR(A) >500 päällikkönä yhden ohjaajan lentokoneilla Ei lisävaatimuksia CPL/IR, tyyppi- tai luokkakelpuutukset vain yhden ohjaajan lentokoneisiin (f) CPL/IR(A) <500 päällikkönä yhden ohjaajan lentokoneilla Osoitettava viranomaista tyydyttävästi kohdissa AMC FCL 1.470(b) ja (c) vaaditut tiedot suoritusarvoista ja lennonsuunnittelusta kuten (4)(f) Hankittava usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus siten kuin JAR-FCL 1.240:ssa vaaditaan (g) CPL(A) >500 päällikkönä yhden ohjaajan lentokoneilla Tarvittaessa yölentokelpuutus CPL(A), tyyppi- tai luokkakelpuutukset vain yhden ohjaajan lentokoneisiin (h) CPL(A) <500 päällikkönä yhden ohjaajan lentokoneilla (i) Tarvittaessa yölentokelpuutus (ii) Osoitettava viranomaista tyydyttävästi AMC FCL 1.470(c):ssä vaaditut tiedot suoritusarvoista ja lennonsuunnittelusta kuten (4)(h) (i) PPL/IR(A) 75 tuntia mittarilentoa (IFR) Yölentokelpuutus, jos mittarilentokelpuutukseen ei kuulu yölento-oikeutta PPL/IR(A), IR rajoitettu yksityislentämiseen Osoitettava viranomaista tyydyttävästi AMC FCL 1.470(c):ssä vaaditut tiedot suoritusarvoista ja lennonsuunnittelusta (j) PPL(A) 75 tuntia lentokoneilla Osoitettava taito käyttää radiosuunnistuslaitteita PPL(A) (k) * Ansiolentäjän lupakirjan haltijan, jolla jo on usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus, ei tarvitse suorittaa liikennelentäjän lupakirjaan vaadittavaa teoriakoetta jatkaessaan toimintaa samassa lentokonetyypissä, mutta hänelle ei hyvitetä liikennelentäjän teoriakoulutusta JAR-FCL-lupakirjaa varten. Jos ohjaaja tarvitsee uuden tyyppikelpuutuksen toista usean ohjaajan lentokonetta varten, hänen on täytettävä yllä olevan taulukon sarakkeessa (3), riveillä (e) - (i) mainitut vaatimukset. 2 Opettajakelpuutukset Kansallinen kelpuutus, valtuutus Kokemus JAA:n lisävaatimukset Myönnettävä JAR-FCL-kelpuutus tai oikeudet (1) (2) (3) (4) FI(A)/IRI(A)/TRI(A)/CRI(A) Kuten JAR-FCL 1:ssä vaaditaan kyseistä kelpuutusta varten Osoitettava viranomaista tyydyttävästi JAR-FCL 1:n ja JAR-OPS:n asiaankuuluvien osien tuntemus siten kuin kohdissa AMC FCL ja vaaditaan FI(A)/IRI(A)/TRI(A)/CRI(A) [* JAA:n jäsenvaltioiden lennonopettajien ja kouluttajien, jotka täyttävät kaikki edellä luetellut vaatimukset, mutta eivät voi saada kyseistä JAR-FCL-lupakirjaa tai kelpuutusta lupakirjan myöntäjävaltion täytäntöönpanotilanteen vuoksi, voidaan kuitenkin sallia antavan koulutusta JAR-FCL-lupakirjaa ja/tai -kelpuutuksia varten.] A-15

53 JAR-FCL 1 Luku A 3 Simulaattorikouluttajan valtuutus JAA:n jäsenvaltion kansallisten vaatimustensa mukaisesti antama simulaattorikouluttajan valtuutus voidaan korvata JAR-FCL:n mukaisella valtuutuksella, jos haltija täyttää alla olevassa taulukossa mainitut kokemusvaatimukset ja mahdolliset lisävaatimukset: Kansallinen valtuutus Kokemus JAA:n lisävaatimukset Myönnettävä JAR-FCL-valtuutus (1) (2) (3) (4) SFI(A) >1500 tuntia ohjaajana usean ohjaajan lentokoneilla (i) Hakijalla on oltava tai oltava aiemmin ollut JAA:n jäsenvaltion myöntämä lentokoneen ammattilentäjän lupakirja tai viranomaista tyydyttävä muu kuin JAR-FCL:n mukainen lentokoneen ammattilentäjän lupakirja (ii) Hakijan on oltava suorittanut kyseisen lentokoneen tyyppikurssin lentosimulaattoriosuus, mukaan lukien miehistöyhteistyökoulutus SFI(A) SFI(A) 3 vuotta viranomaista tyydyttävää viimeaikaista kokemusta simulaattorikouluttajana Hakijan on oltava suorittanut kyseisen lentokoneen tyyppikurssin lentosimulaattoriosuus, mukaan lukien miehistöyhteistyökoulutus SFI(A) Valtuutus myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi. Valtuutuksen uusiminen edellyttää kohdan JAR-FCL vaatimusten täyttämistä. 4. Lentokoulutuslaite- ja FNPT I -kouluttajat Kansallinen valtuutus Kokemus Myönnettävä JAR-FCL-valtuutus (1) (2) (3) Lentokoulutuslaite- ja/tai FNPT I - kouluttaja 3 vuotta viranomaista tyydyttävää viimeaikaista koulutuskokemusta lentokoulutuslaitteella ja/tai FNPT I:llä Lentokoulutuslaite- ja/tai FNPT I -kouluttaja [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-16

54 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.015, liite 1 Vähimmäisvaatimukset JAA:n ulkopuolisten valtioiden myöntämien lupakirjojen hyväksymiseksi (Katso JAR-FCL 1.015) (Katso AMC FCL & 1.015) 1 Seuraavassa määritellään vähimmäisvaatimukset, jotka koskevat JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän ohjaajan lupakirjan hyväksymistä JAA:n jäsenvaltiossa. Kaupalliseen ilmakuljetukseen ja muuhun ansiolentotoimintaan oikeuttavat ohjaajan lupakirjat 2 JAA:n jäsenvaltio voi tietyin ehdoin hyväksyä JAA:n ulkopuolisen valtion ICAO Annex 1:n mukaisesti myöntämän ohjaajan lupakirjan käytön kyseisessä JAA-valtiossa rekisteröidyillä lentokoneilla lennettäessä (ei kuitenkaan lennonopetuksessa). Tällaisen lupakirjan hyväksymistä varten: (a) haltijan on osoitettava lentokokeessa täyttävänsä kohdassa JAR-FCL mainitut tyyppi- tai luokkakelpuutusten voimassaolon jatkamista koskevat vaatimukset kyseessä olevan lupakirjan oikeuksien mukaan; (b) haltijan on osoitettava viranomaista tyydyttävällä tavalla JAR-OPS:n ja JAR-FCL:n asiaankuuluvien osien tuntemus (katso AMC FCL ja 1.015); (c) haltijan on osoitettava JAR-FCL 1.200:n mukainen englannin kielen taito; (d) haltijalla on oltava voimassa oleva JAR-FCL:n mukainen luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus; (e) haltijan on täytettävä ne julkaistut lisävaatimukset, jotka asianomainen JAA:n jäsenvaltio katsoo tarpeellisiksi; ja (f) haltijan on täytettävä alla olevan taulukon sarakkeessa 2 määritellyt kokemusvaatimukset sarakkeessa 3 mainittua toimintaa varten: Lupakirja Kokonaislentoaika tunteina Hyväksytty toiminta (1) (2) (3) ATPL(A) >1500 tuntia päällikkönä usean ohjaajan lentokoneilla Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan lentokoneilla päällikkönä (a) ATPL(A) tai CPL(A)/IR* >1500 tuntia päällikkönä tai perämiehenä lentokoneilla, joihin lentotoimintamääräysten mukaan vaaditaan enemmän kuin yksi ohjaaja Kaupallinen ilmakuljetus usean ohjaajan lentokoneilla perämiehenä [ ] (b) CPL(A)/IR >1000 tuntia päällikkönä kaupallisessa ilmakuljetuksessa mittarilentokelpuutuksen hankkimisen jälkeen Kaupallinen ilmakuljetus yhden ohjaajan lentokoneilla päällikkönä (c) CPL(A)/IR >1000 tuntia yhden ohjaajan lentokoneilla päällikkönä, tai perämiehenä, jos lentotoimintamääräysten mukaan vaaditaan kaksi ohjaajaa Kaupallinen ilmakuljetus yhden ohjaajan lentokoneilla perämiehenä JAR-OPS:n mukaisesti (d) CPL(A) >700 tuntia muilla kuin moottoripurjelentokoneilla, josta 200 tuntia siinä tehtävässä, jota varten hyväksyntää haetaan, ja 50 tuntia kyseisessä tehtävässä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana Muu lentotoiminta kuin kaupallinen ilmakuljetus (e) * Usean ohjaajan lentokoneissa toimivien ansiolentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen haltijoiden on oltava osoittanut ICAOn liikennelentäjän lupakirjaa varten vaadittavat tiedot ennen lupakirjan hyväksymistä A-17

55 JAR-FCL 1 Luku A Mittarilentokelpuutuksen sisältävät yksityislentäjän lupakirjat [3 JAA:n jäsenvaltio voi tietyin ehdoin hyväksyä mittarilentokelpuutuksen sisältävän yksityislentäjän lupakirjan, jonka JAA:n ulkopuolinen valtio on myöntänyt ICAO Annex 1:n mukaisesti, käytettäväksi kyseisessä JAA-valtiossa rekisteröidyillä lentokoneilla lennettäessä (ei kuitenkaan lennonopetuksessa). Tällaisen lupakirjan hyväksymistä varten: (a) haltijan on osoitettava lentokokeessa täyttävänsä JAR-FCL 1.210:n liitteissä 1 ja 2 sekä JAR-FCL 1.240:n liitteessä 3 esitetyt tyyppi- tai luokkakelpuutusta ja mittarilentokelpuutusta koskevat vaatimukset; (b) haltijan on osoitettava viranomaista tyydyttävällä tavalla ja luvun J mukaisesti seuraavien oppiaineiden tuntemus: ilmailun säädökset, lentosääkoodit (oppiaineen numero ), suoritusarvot ja lennonsuunnittelu (IR) (oppiaineen numero ) ja ihmisen suorituskyky (oppiaineen numero ), jotka vaaditaan JAR-FCL 1.470:n liitteessä 1; (c) haltijan on osoitettava JAR-FCL 1.200:n mukainen englannin kielen taito; (d) haltijalla on oltava voimassa oleva JAR-FCL:n mukainen vähintään luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus ja hänen on täytettävä kohdan JAR-FCL 3.355(b) kuulovaatimukset; (e) haltijalla on oltava viranomaista tyydyttävä radiopuhelimenhoitajan kelpuutus; (f) haltijan on täytettävä alla olevan taulukon sarakkeessa 2 määritellyt kokemusvaatimukset: Lupakirja Kokonaislentoaika tunteina (1) (2) PPL/IR [Muutos 1, ; muutos 2, ] >100 tuntia mittarilentoaikaa ilma-aluksen päällikkönä ] A-18

56 JAR-FCL 1 Luku A [JAR-FCL 1.015, liite 2 JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän yksityislentäjän lupakirjan (PPL) muuntaminen JAR-FCL:n mukaiseksi yksityislentäjän lupakirjaksi [(Katso JAR-FCL 1.015(c)(2)] Vähimmäisvaatimukset JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän yksityislentäjän lupakirjan muuntamiseksi JAR-FCL-lupakirjaksi ovat: (a) hakijalla on oltava ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetty lupakirja (b) hakijalla on oltava JAR-FCL:n mukainen vähintään luokan 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus (c) hakijalla on oltava viranomaista tyydyttävä radiopuhelimenhoitajan kelpuutus (d) hakijan on täytettävä alla olevassa taulukossa määritellyt lentokokemusvaatimukset. Kansallinen lupakirja Kokemusvaatimus JAR-FCL:n lisävaatimukset Pätevä ja voimassa oleva ICAOn kansallinen yksityislentäjän lupakirja >100 tuntia lentokoneen ohjaajana (a) Läpäistävä kirjallinen koe oppiaineista Ilmailun säädökset sekä Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset (b) Läpäistävä yksityislentäjän lentokoe siten kuin JAR- FCL 1.130:n ja 1.135:n liitteessä 1 ja JAR-FCL 1.135:n liitteessä 2 vaaditaan [, ] (c) Täytettävä luvun F asiaankuuluvat vaatimukset. ] A-19

57 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.050, liite 1 Teoriakoulutuksen hyvittäminen - Siirtymäkoulutus ja kokeet (Katso JAR-FCL 1.050) [1 Helikopterilentäjän lupakirjan haltijan, joka hakee yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)), on suoritettava seuraava koulutus: Kohdasta AMC FCL 1.125, Yksityislentäjän teoria- ja lentokoulutusohjelma, kaikki seuraavien otsikoiden alla luetellut aiheet: Ilmailun säädökset, ilma-aluksen yleistuntemus, suoritusarvot ja lennonsuunnittelu, lentotoiminta ja lennonteoria. Hakijan on läpäistävä viranomaisen määräämä siirtymäkoe oppiaineesta Ilmailun säädökset ja lennonjohtomenetelmät. Muista oppiaineista on suoritettava yksityislentäjän (PPL(A)) teoriakokeet (katso JAR- FCL 1.130). 2 Helikopteriliikennelentäjän lupakirjan haltijan, jonka lupakirjaa ei ole rajoitettu vain VFRtoimintaan ja joka hakee ansiolentäjän (CPL(A)) tai liikennelentäjän (ATPL(A)) lupakirjaa, sekä vain VFRtoimintaan rajoitetun helikopteriliikennelentäjän lupakirjan tai helikopteriansiolentäjän lupakirjan haltijan, joka hakee ansiolentäjän (CPL(A)) lupakirjaa, on suoritettava seuraava koulutus ja kokeet:] Oppiaine: 010 ILMAILUN SÄÄDÖKSET JA LENNONJOHTOMENETELMÄT KOODI AIHE Lentäminen sopimusvaltioiden alueiden yläpuolella Annex 8 - Lentokelpoisuus Annex 1 - Lupakirjat Annex 2 - Tärkeimmät määritelmät, lentosääntöjen soveltaminen, yleiset säännöt Lentopaikan tiedot Pelastus- ja muut palvelut Oppiaine: 021 RAKENNE JA JÄRJESTELMÄT KOODI AIHE Lentokoneen rakenne ja järjestelmät Potkuri Moottorityypit Suihkuputki Reverssi Suorituskyvyn ja työntövoiman lisääminen Vuodatusilma Työntövoima Voimalaitteen käyttö ja valvonta Patopainesuihkuturbiini Ovet ja varauloskäynnit Ilma-aluksen happilaitteet A-20

58 JAR-FCL 1 Luku A Oppiaine: 022 LENTOKONEEN MITTARIT KOODI AIHE Nopeusmittari: suurimman sallitun ilmanopeuden osoitin, VMO/MMO -osoitin Mach-mittari Lennonohjausnäyttö (flight director) Automaattiohjaus Sallitun lentoalueen suojaus Vakautusjärjestelmä Automaattinen korkeusohjaintrimmi Työntövoiman laskentajärjestelmä Automaattinen tehonsäätö Ylinopeusvaroitus Sakkausvaroitus Patopaineen aiheuttama lämpötilan nousu, korjauskerroin Kierroslukumittari Polttoaineen korkeapainelinjan virtausmittari Värimerkintöjen tarkoitus Värinänvalvonta Elektroniset näytöt Oppiaine: 031 MASSA JA MASSAKESKIÖ KOODI AIHE Vaikutus ilma-aluksen vakavuuteen Massan ja massakeskiön raja-arvot Massa ilman polttoainetta Ylikuorman vaikutukset Ilmoittaminen prosentteina aerodynaamisesta keskijänteestä Kuorma pinta-alayksikköä kohti, kuorma juoksumetriä kohti, kuorman tukeminen Oppiaine: 032 SUORITUSARVOT KOODI AIHE Lentokoneen suoritusarvot Oppiaine: 033 LENNON SUUNNITTELU JA SEURANTA KOODI AIHE Reittien, nopeuksien, lentokorkeuksien ja varakenttien valinta Polttoaineenkulutuksen laskeminen jokaiselle reittiosuudelle ja lennon kokonaiskulutuksen laskeminen Odotukseen ja varakentälle lentämiseen tarvittava polttoaine Varapolttoaine Lennolle tarvittava kokonaispolttoainemäärä Polttoainekaavakkeen ennen lentoa täytettävän osan täyttäminen Varapolttoainetta koskevien arvioiden tarkistus ja korjaaminen Matkalentokorkeuden ja tehoasetusten valinta uutta määrälentopaikkaa varten Polttoainetilanne, polttoaineen tarve, varapolttoaine Yksinkertaiset polttoainesuunnitelmat Lennonsuunnittelu suihkumoottorilentokoneilla (tarvittavat lisätiedot) Lennonsuunnittelulomakkeiden täyttäminen käytännössä A-21

59 JAR-FCL 1 Luku A Oppiaine: 050 SÄÄOPPI KOODI AIHE Suihkuvirtaukset Kirkkaan ilman turbulenssi (CAT): vaikutukset lentoon Stratosfäärin olosuhteet Oppiaine: 061 YLEINEN LENTOSUUNNISTUS KOODI AIHE Suunnistustehtävien ratkaiseminen laskelmasuunnistuksella seuraavien karttojen avulla: - Mercatorin kartat - Lambertin kartat - polaarinen stereografinen projektio Inertiasuunnistusjärjestelmät (INS) Oppiaine: 071 LENTOTOIMINTA KOODI AIHE Lentotoiminta (lentokoneet) Oppiaine: 081 LENNONTEORIA KOODI AIHE Lennonteoria (lentokoneet) [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-22

60 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, liite 1a Lentokoulutusorganisaatiot, jotka antavat koulutusta lupakirjoja ja kelpuutuksia varten (Katso JAR-FCL 1.055) (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1) (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2) (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3) [Katso AMC FCL 1.261(c)(2)] JOHDANTO 1 Lentokoulutusorganisaatio (FTO) on organisaatio, joka tarjoaa lennonopetusta ja/tai synteettistä lentokoulutusta sekä mahdollisesti tiettyihin koulutusohjelmiin kuuluvaa teoriakoulutusta, ja jolla on näihin tarkoituksiin soveltuva henkilöstö, välineistö ja toimintaympäristö. 2 Lentokoulutusorganisaation, joka haluaa antaa JAR-FCL:n vaatimukset täyttävää hyväksyttyä koulutusta, on hankittava JAA:n jäsenvaltion viranomaisen hyväksyntä. Jäsenvaltion viranomainen myöntää hyväksynnän vain, jos: (a) viranomainen pystyy valvomaan, että JAR-FCL:n vaatimukset täyttyvät; ja (b) organisaatio täyttää kaikki JAR-FCL:n vaatimukset. Tämä liite sisältää lentokoulutusorganisaation hyväksynnän myöntämistä, voimassaolon jatkamista ja muuttamista koskevat vaatimukset. HYVÄKSYNNÄN HANKKIMINEN 3 Hyväksyntää hakevan lentokoulutusorganisaation on esitettävä viranomaiselle kohdan 31 vaatimusten mukaiset toiminta- ja koulutuskäsikirjat. Organisaation on laadittava viranomaista tyydyttävät menetelmät, joilla varmistetaan kaikkien asiaankuuluvien JAR-FCL:n vaatimusten täyttyminen. Näihin menetelmiin on kuuluttava organisaation sisäinen laatujärjestelmä (katso AMC FCL ja JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1), jonka avulla puutteet havaitaan nopeasti ja korjaavat toimenpiteet toteutetaan. Hakemuksen käsittelyn jälkeen organisaatio tarkastetaan sen varmistamiseksi, että se täyttää tämän liitteen vaatimukset. Jos organisaatio läpäisee tarkastuksen, se hyväksytään ensin yhdeksi vuodeksi ja hyväksynnän voimassaoloa voidaan myöhemmin jatkaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Viranomaisen ei ole pakko hyväksyä JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitsevaa lentokoulutusorganisaatiota, jos tarvittavia henkilöstöresursseja ei ole käytettävissä tai hakemuksen käsittelykustannukset ja tarkastukset kuormittaisivat viranomaista kohtuuttomasti. 4 Kaikkien kurssien on oltava hyväksyttyjä (katso IEM FCL 1.055, valmisteilla). 5 Viranomainen valvoo kurssien tasoa ja tarkastaa pistokokein oppilaiden koululentoja. Tarkastuskäyntien aikana viranomaisen on saatava tutkia koulutuskirjanpitoa, lupia ja valtuutuksia, teknisiä matkapäiväkirjoja, oppimateriaalia ja muuta tarvittavaa aineistoa sekä päästävä seuraamaan oppitunteja, lentoa edeltävää oppilaan ohjeistusta (briefing) ja palautteenantoa. Viranomainen toimittaa käynnistä laaditun raportin jäljennöksen kyseiselle lentokoulutusorganisaatiolle. 6 Viranomainen muuttaa hyväksyntää tai peruuttaa sen määräajaksi tai kokonaan, jos jokin hyväksyntävaatimus tai -normi ei enää täyty hyväksyttävän vähimmäistason mukaisesti. 7 Jos lentokoulutusorganisaatio haluaa muuttaa hyväksyttyä kurssia tai toiminta- tai koulutuskäsikirjaansa, sen on hankittava muutoksille viranomaisen hyväksyntä ennen niiden käyttöönottoa. Organisaation ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa viranomaiselle päivittäisen toimintansa vähäisistä muutoksista. Mikäli on epävarmaa, voidaanko ehdotettua muutosta pitää vähäisenä, on asia selvitettävä viranomaiselta A-23

61 JAR-FCL 1 Luku A 8 Lentokoulutusorganisaatio voi sopia koulutusjärjestelyistä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa tai perustaa sivutoimipisteitä muille lentopaikoille, jos viranomainen sen hyväksyy. TALOUDELLISET EDELLYTYKSET 9 (a) Lentokoulutusorganisaation on osoitettava viranomaista tyydyttävästi, että hyväksyttyjen normien mukaisen koulutuksen järjestämiseen on käytettävissä riittävä rahoitus (katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2). (b) Lentokoulutusorganisaation on nimettävä viranomaista tyydyttävä henkilö, jonka on osoitettava viranomaiselle, että hyväksyttyjen normien mukaisen koulutuksen järjestämiseen on käytettävissä riittävä rahoitus. Tällaista henkilöä kutsutaan vastuulliseksi johtajaksi. JOHTO JA HENKILÖSTÖ 10 Johdon rakenteen on oltava sellainen, että jokaisen organisaatiotason henkilöstöä valvovilla on korkean laatutason ylläpitoon tarvittava kokemus ja ominaisuudet. Lentokoulutusorganisaation toimintakäsikirjassa on esitettävä johdon yksityiskohtainen rakenne, josta ilmenevät kunkin johtajan vastuualueet. 11 Lentokoulutusorganisaation on osoitettava viranomaiselle, että sen palveluksessa on riittävä määrä asianmukaisesti koulutettua ja pätevää henkilöstöä. Yhdistetyillä kursseilla kolme henkilöstöön kuuluvaa on nimitettävä kokopäivätoimisesti seuraaviin tehtäviin: Koulutuspäällikkö Päälennonopettaja Pääteoriakouluttaja Ositetuilla kursseilla nämä tehtävät voidaan yhdistää ja niihin voidaan nimetä yksi tai kaksi henkilöä, jotka voivat annettavan koulutuksen laajuuden mukaan olla joko kokopäivätoimisia tai osa-aikaisia. Vähintään yhden työntekijän on oltava kokopäivätoiminen. 12 Osa-aikaisten kouluttajien määrän on oltava annettavan koulutuksen laajuuteen nähden viranomaista tyydyttävä. 13 Kaikkien oppilaiden määrän suhde lennonopettajien määrään, koulutuspäällikköä lukuun ottamatta, ei yleensä saa olla suurempi kuin 6 : 1. Runsaasti valvontaa tai käytännön harjoituksia vaativissa teoriakoulutusaineissa ryhmän koon on normaalisti oltava enintään 12 oppilasta. KOULUTUSPÄÄLLIKKÖ 14 Koulutuspäälliköllä on kokonaisvastuu lentokoulutuksen, synteettisen lentokoulutuksen ja teoriakoulutuksen riittävästä yhteensovittamisesta sekä yksittäisten oppilaiden edistymisen valvonnasta. Koulutuspäälliköllä on oltava laaja kokemus toiminnasta lennonopettajana ammattilentäjän lupakirjoja varten ja hyvä johtamistaito. Koulutuspäälliköllä on myös oltava sellainen ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetty ammattilentäjän lupakirja ja kelpuutukset, joita kyseiset lentokoulutuskurssit edellyttävät, tai hänellä on oltava ollut tällainen lupakirja ja kelpuutukset enintään kolme vuotta ennen ensimmäistä nimitystään koulutuspäälliköksi A-24

62 JAR-FCL 1 Luku A PÄÄLENNONOPETTAJA 15 Päälennonopettaja vastaa lennonopettajien ja simulaattorikouluttajien valvonnasta sekä kaiken lentokoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen yhdenmukaistamisesta. Päälennonopettajalla on oltava: (a) korkeimman luokan ammattilentäjän lupakirja, jota kyseessä olevat lentokoulutuskurssit edellyttävät; (b) kyseessä olevia lentokoulutuskursseja varten tarvittavat kelpuutukset; (c) lennonopettajakelpuutus vähintään yhtä kurssilla käytettävää lentokonetyyppiä varten; ja (d) 1000 tunnin lentokokemus ilma-aluksen päällikkönä[, josta] vähintään [500 tuntia] kyseessä oleviin lentokoulutuskursseihin liittyvistä lennonopettajan tehtävistä. Tästä 500 tunnin määrästä 200 tuntia saa olla mittariaikaa maassa. KOULUTTAJAT, LUKUUN OTTAMATTA SYNTEETTISTÄ LENTOKOULUTUSTA 16 Kouluttajilla on oltava: (a) ammattilentäjän lupakirja ja niiden lentokoulutuskurssien edellyttämät kelpuutukset, joita heidät nimitetään pitämään; (b) kyseessä olevaan kurssin osaan tarvittava opettajakelpuutus, esim. mittarilentokouluttaja, lennonopettaja, tyyppikouluttaja tai luokkakelpuutuskouluttaja; tai (c) viranomaisen erityislupa tietyn koulutuksen antamiseen lentokoulutusorganisaatiossa (katso JAR- FCL 1.300). 17 Lennonopettajien enimmäislentoaikojen, enimmäislentotyöaikojen ja opetustehtävien välisten vähimmäislepoaikojen on oltava viranomaista tyydyttäviä. KOULUTTAJAT, JOTKA ANTAVAT SYNTEETTISTÄ LENTOKOULUTUSTA 18 Lentokoulutuslaitteessa tai FNPT I:ssä annettavaa koulutusta varten opettajalla on oltava ammattilentäjän lupakirja tai hänellä on oltava ollut sellainen enintään 3 vuotta ennen ensimmäistä nimitystään opettajaksi. Lupakirjassa on oltava ne kelpuutukset, joita opetettavat kurssit edellyttävät. Edellä olevat vaatimukset eivät kuitenkaan koske niitä kouluttajia, joilla on JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohdan 3 tai 4 mukainen valtuutus. Opettajalla on oltava aiempaa koulutuskokemusta. Lentosimulaattorissa ja/tai FNPT II:ssa annettavaa koulutusta varten opettajalla on oltava lennonopettajan (FI(A)), tyyppikouluttajan (TRI(A)) tai luokkakelpuutuskouluttajan (CRI(A)) kelpuutus tai simulaattorikouluttajan valtuutus (SFI(A)). PÄÄTEORIAKOULUTTAJA 19 Pääteoriakouluttaja vastaa teoriakouluttajien valvonnasta ja kaiken tietopuolisen opetuksen yhdenmukaistamisesta. Pääteoriakouluttajalla on oltava käytännön kokemusta ilmailun alalta. Lisäksi hänen on oltava suorittanut opetusmenetelmiä koskeva kurssi tai hänellä on oltava runsaasti kokemusta tietopuolisen opetuksen antamisesta A-25

63 JAR-FCL 1 Luku A TEORIAKOULUTTAJAT 20 Lupakirjaa ja kelpuutuksia varten vaadittavien oppiaineiden teoriakouluttajilla on oltava soveltuva ilmailukokemus. Ennen tehtävään nimittämistään heidän on osoitettava pätevyytensä antamalla opetusnäyte laatimaansa aineistoa käyttäen niistä oppiaineista, joita heidän on tarkoitus opettaa. KOULUTUSKIRJANPITO 21 Lentokoulutusorganisaation on pidettävä seuraavat tiedot ajan tasalla ja säilytettävä ne vähintään viiden vuoden ajan, ja sillä on oltava näihin tehtäviin tarvittava hallintohenkilöstö: (a) tiedot yksittäisille oppilaille annetusta teoria-, lento- ja simulaattorikoulutuksesta; (b) opettajien määräajoin antamat yksityiskohtaiset selvitykset oppilaan edistymisestä, mukaan lukien arvostelut, sekä tiedot edistymisen seuraamiseksi suoritetuista välitarkastuslennoista ja kokeista; ja (c) henkilökohtaiset tiedot, kuten lääketieteellisten kelpoisuustodistusten, kelpuutusten yms. voimassaolon päättymispäivät. 22 Koulutuskirjanpidon muodosta on määrättävä koulutuskäsikirjassa. 23 Lentokoulutusorganisaation on toimitettava koulutuskirjanpito ja selvitykset viranomaiselle tämän vaatimalla tavalla. KOULUTUSSUUNNITELMA 24 Jokaista tarjottavaa kurssityyppiä varten on laadittava koulutussuunnitelma. Suunnitelmaan on kuuluttava lento- ja teoriakoulutuksen jaottelu joko viikoittain tai opetusvaiheen mukaan, luettelo vakioharjoituksista ja yksityiskohtaisen koulutusohjelman tiivistelmä. Etenkin synteettinen lentokoulutus ja teoriakoulutus on ajoitettava siten, että oppilaat voivat lentoharjoituksissa soveltaa maassa saamiaan tietoja. Opetus olisi järjestettävä niin, että koulutuksen aikana esiin tulleet ongelmat voidaan ratkaista myöhemmässä koulutusvaiheessa. Koulutussuunnitelman sisällön ja järjestyksen on oltava viranomaista tyydyttävä. KOULUTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT LENTOKONEET 25 Käytössä on oltava riittävä määrä kyseessä oleville kursseille soveltuvia lentokoneita. Jokaisessa lentokoneessa on oltava kaksoisohjaimet lennonopettajan ja oppilaan käytettäviksi. Ohjaajalta toiselle siirrettäviä ohjaimia ei hyväksytä. Lentokalustoon on kuuluttava järjestettävien kurssien mukaan myös yksi tai useampia lentokoneita, jotka soveltuvat sakkausharjoituksiin ja syöksykierteen välttämisen opetukseen sekä yksi tai useampia lentokoneita, joissa on mittarisääolosuhteiden simulointiin ja vaadittavaan mittarilentokoulutukseen tarvittava varustus. 26 Koulutuksessa saa käyttää vain sellaisia lentokoneita, jotka viranomainen on hyväksynyt koulutustarkoituksia varten. LENTOPAIKAT 27 Kotilentopaikalla ja kaikilla muilla lentopaikoilla, joilla lentokoulutusorganisaatiolla on sivutoimipiste ja joilla annetaan lentokoulutusta, on oltava vähintään seuraava varustus: A-26

64 JAR-FCL 1 Luku A (a) vähintään yksi kiitotie tai lentoonlähtöalue, jolla koulutuksessa käytettävät lentokoneet voivat suorittaa normaalin lentoonlähdön tai laskun suurimmalla sallitulla lentoonlähtö- tai laskumassalla: (i) tyynellä (tuulen nopeus enintään neljä solmua) lämpötilassa, joka on kyseisen alueen lämpimimmän kuukauden vuorokauden maksimilämpötilojen keskiarvo, (ii) ylittäen kaikki lentoonlähdön lentoradalla olevat esteet niin, että vähintään 50 jalan korkeusvara säilyy, (iii) käyttäen voimalaitetta, laskutelinettä ja laskusiivekkeitä valmistajan suositusten mukaan, ja (iv) siirtyen pehmeästi maasta irtoamisesta parhaan kohoamisnopeuden antavaan lentonopeuteen ilman, että siihen tarvitaan poikkeuksellisia ohjaajantaitoja tai menetelmiä; (b) tuulen suunnan osoitin, joka on nähtävissä maanpinnan tasolta jokaisen kiitotien päästä; (c) riittävät kiitotievalot, jos lentopaikkaa käytetään yölentokoulutukseen; ja (d) lennonjohtopalvelu, paitsi jos koulutusvaatimukset voidaan turvallisesti täyttää järjestämällä maan ja ilma-aluksen välinen radioyhteys muulla tavoin ja jos viranomainen sen hyväksyy. LENTOTOIMINTAAN LIITTYVÄT TILAT 28 Käytettävissä on [ ] oltava seuraavat tilat: (a) valvontatila, jossa on lentotoiminnan valvontaan tarvittava varustus; (b) lennonsuunnittelutila, jossa ovat seuraavat varusteet ja tiedot: - tarvittavat voimassa olevat kartat ja menetelmäkartat; - voimassa olevat AIS-tiedot; - ajan tasalla olevat säätiedot; - viestintäyhteys lennonjohtoon ja valvontatilaan; - kartat, joista ilmenevät tavallisesti käytetyt matkalentoreitit; - kartat, joista ilmenevät voimassa olevat kielto-, vaara- ja rajoitusalueet; - muu lentoturvallisuuteen liittyvä aineisto. (c) kooltaan ja määrältään riittävät huoneet tai erilliset tilat oppilaiden ohjeistusta ja palautteenantoa varten; (d) asianmukaiset toimistotilat hallintohenkilöstöä varten sekä työtilat, joissa lennonopettajat voivat kirjoittaa raportit oppilaista, täyttää päiväkirjat jne; (e) kalustetut miehistötilat opettajia ja oppilaita varten. TEORIAKOULUTUSTILAT JA OPETUSVÄLINEET 29 Teoriakoulutusta varten on oltava käytettävissä seuraavat tilat ja välineet: (a) oppilasmäärän mukaan riittävät opetustilat; (b) soveltuvat havaintovälineet tietopuolisen opetuksen tueksi; (c) radiopuhelinliikenteen koulutukseen ja kokeisiin tarvittavat välineet; (d) käsikirjasto, joka sisältää koulutusohjelmaan kuuluvat julkaisut; (e) opetushenkilöstön työhuoneet A-27

65 JAR-FCL 1 Luku A PÄÄSYVAATIMUKSET 30 Koulutukseen hyväksyttävällä oppilaalla on oltava kyseistä lupakirjaa varten vaadittava lääketieteellinen kelpoisuustodistus ja hänen on täytettävä lentokoulutusorganisaation asettamat pääsyvaatimukset, jotka viranomainen on hyväksynyt. KOULUTUSKÄSIKIRJA JA TOIMINTAKÄSIKIRJA 31 Lentokoulutusorganisaation on laadittava ja pidettävä ajan tasalla koulutuskäsikirja ja toimintakäsikirja siten, että henkilöstö pystyy niissä olevien tietojen ja ohjeiden avulla hoitamaan tehtävänsä ja oppilaat saavat ohjeet kurssivaatimusten täyttämiseksi. Lentokoulutusorganisaation on annettava koulutuskäsikirjan, toimintakäsikirjan ja organisaation hyväksymisasiakirjojen sisältämät tiedot henkilöstön ja tarvittaessa oppilaiden saataville. Muutosmenettely on määriteltävä ja muutoksia valvottava asianmukaisesti. 32 Koulutuskäsikirjassa on määriteltävä ne vaatimukset, päämäärät ja opetustavoitteet, jotka oppilaiden on täytettävä tai saavutettava eri koulutusvaiheissa. Siinä on oltava seuraavat osat: Osa 1 - Koulutussuunnitelma Osa 2 - Lentoa edeltävä ohjeistus (briefing) ja lentoharjoitukset Osa 3 - Synteettinen lentokoulutus Osa 4 - Teoriakoulutus Katso tarkemmat ohjeet kohdasta JAR-FCL 1.055, IEM N:o Toimintakäsikirjassa on oltava ne tiedot, joita eri henkilöstöryhmät, kuten lennonopettajat, simulaattorikouluttajat, teoriakouluttajat sekä lentotoiminta- ja huoltohenkilöstö, tarvitsevat tehtävissään. Siinä on oltava seuraavat osat: (a) (b) (c) (d) Yleistä Tekniikka Lentotoiminta Henkilöstön koulutus Katso tarkemmat ohjeet kohdasta JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3. [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-28

66 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, liite 1b Koulutus osittain JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella [Katso JAR-FCL 1.055(a)(1)] Lentokoulutusorganisaatiot voivat antaa koulutusta osittain JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella seuraavin ehdoin: (a) Koulutus voidaan hyväksyä, jos tämän liitteen vaatimukset täyttyvät ja hyväksyvä viranomainen katsoo, että riittävä valvonta on mahdollista järjestää. Koulutus rajoitetaan yhdistettyyn liikennelentäjäkurssiin kokonaisuudessaan tai osaan siitä (katso JAR-FCL 1.300, liite 1). (b) Yhdistetyn liikennelentäjäkurssin 3. vaiheessa vaadittavan lentosuunnistuksen välitarkastuslennon saa ottaa vastaan JAA-valtioiden ulkopuolella paikallinen lennonopettaja, joka ei ole osallistunut hakijan koulutukseen. Lennonopettajalla on oltava JAR-FCL-lupakirja, jossa on tapauksen mukaan joko lennonopettajan (FI(A)) tai luokkakelpuutuskouluttajan (CRI(A)) kelpuutus. Kun vaadittu koulutus on saatu päätökseen, hakija voi suorittaa liikennelentäjäkurssin 4. vaiheeseen kuuluvan ansiolentäjän (CPL(A)) lentokokeen paikalliselle tarkastuslentäjälle. Tarkastuslentäjällä on silloin oltava JAR-FCL 1:n luvun I mukainen valtuutus, ja hänen on oltava täysin riippumaton kyseisestä lentokoulutusorganisaatiosta, ellei viranomainen ole erikseen antanut kirjallista lupaa muunlaiseen järjestelyyn. (c) Mittarilentokelpuutuksen [lentokokeen voi suorittaa missä tahansa JAA:n jäsenvaltiossa sen viranomaisen harkinnan mukaan], joka hyväksyy koulutuksen. Lentokoulutusorganisaation, joka antaa hyväksyttyä koulutusta mittarilentokelpuutusta varten JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella, on huolehdittava siitä, että hyväksyttyyn kurssiin kuuluu lentoharjoittelua hyväksyvän viranomaisen valtiossa [tai minkä tahansa JAA:n jäsenvaltion ilmatilassa hyväksyvän viranomaisen harkinnan mukaan,] ennen kuin oppilas suorittaa mittarilentokelpuutukseen vaadittavan lentokokeen. (d) Liikennelentäjän teoriakoulutus voidaan antaa lentokoulutusorganisaatiossa, joka järjestää hyväksyttyä koulutusta JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella. Teoriakokeet lupakirjaa tai kelpuutusta varten pitää kuitenkin sen valtion viranomainen, joka myöntää lupakirjan (katso JAR-FCL 1.485). Lentokoejärjestelyissä (katso JAR-FCL 1.030) on otettava tarkoin huomioon, että koulutus on annettu JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella. (e) Koulutusta saa antaa vain sellaisen päälennonopettajan tai hänelle nimetyn sijaisen välittömässä valvonnassa, jolla on JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdan 16 mukainen JAR-FCL-lupakirja ja opettajakelpuutus. Päälennonopettajan tai hänen sijaisensa on oltava paikalla, kun koulutusta annetaan JAA:n ulkopuolisessa valtiossa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-29

67 JAR-FCL 1 Luku A [JAR-FCL 1.055, liite 1c Lisävaatimukset lentokoulutusorganisaatioille, joiden päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat JAAvaltioiden ulkopuolella [Katso JAR-FCL 1.055(a)(2)] (Katso JAR-FCL 1.300, liite 1) HYVÄKSYNTÄMENETTELY 1 Jos lentokoulutusorganisaatio, jonka päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella, haluaa antaa koulutusta JAR-FCL-lupakirjoja ja niihin liittyviä kelpuutuksia varten, sen on haettava tällaisten kurssien hyväksyntää joltain JAA:n täysjäsenvaltiolta. Hyväksynnän saaminen edellyttää, että: (a) lentokoulutusorganisaatio täyttää JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a vaatimukset ja tässä liitteessä esitetyt lisävaatimukset; ja (b) se viranomainen, jolle hakemus on esitetty, katsoo voivansa huolehtia hyväksyntäprosessiin kuuluvista viranomaisvelvollisuuksista ja riittävästä valvonnan tasosta siten kuin JAA:ssa sovitut menettelyt edellyttävät. Hyväksyntä- ja valvontamenettelyt tai niistä aiheutuvat kustannukset eivät saa kuormittaa viranomaisen resursseja kohtuuttomasti; ja (c) hyväksyvän JAA-valtion kansallinen ilmailuviranomainen pystyy varmistamaan, että sillä on riittävä toimivalta lentokoulutusorganisaation suhteen hyväksyntäprosessin aikana ja myöhemmin kursseja toteutettaessa; ja (d) sen JAA:n ulkopuolisen valtion kansallinen ilmailuviranomainen, jossa lentokoulutusorganisaation päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat, voi avustaa JAA-valtion viranomaista hyväksyntäprosessissa ja huolehtia kurssien valvonnasta JAA:n ja kyseisen JAA:n ulkopuolisen valtion sopiman järjestelyn mukaisesti. 2 Jos organisaatio läpäisee tarkastuksen, hyväksyntä myönnetään yhdeksi vuodeksi ja sen voimassaoloa voidaan myöhemmin jatkaa yhdeksi vuodeksi kerrallaan. TOIMIVALTA 3 JAA-valtioiden ulkopuolella sijaitsevien lentokoulutusorganisaatioiden hyväksymisen yhteydessä "riittävällä toimivallalla" tarkoitetaan, että hyväksyvän valtion viranomaisella on oltava mahdollisuus: (a) suorittaa JAA:n ulkopuolisessa valtiossa sijaitsevan lentokoulutusorganisaation hyväksyntäja määräaikaistarkastukset sen varmistamiseksi, että organisaatio täyttää JAR-FCL:n vaatimukset; ja (b) suorittaa tarkastuslentoja ja muita standardointitarkastuksia siinä määrin kuin hyväksyvä viranomainen katsoo tarpeelliseksi; ja (c) huolehtia hyväksyvässä JAA:n jäsenvaltiossa sovellettavan lainsäädännön mukaan oikeudellisista velvoitteistaan, jotka liittyvät hyväksynnän myöntämiseen, muuttamiseen tai peruuttamiseen määräajaksi tai kokonaan. Hyväksyvä viranomainen voi siirtää edellä kohdassa 3(a) tarkoitetut tehtävät sen JAA:n ulkopuolisen valtion viranomaiselle, jossa lentokoulutusorganisaation päätoimipaikka ja pääkonttori sijaitsevat, JAA:n ja kyseisen JAA:n ulkopuolisen valtion viranomaisen sopiman järjestelyn mukaisesti A-30

68 JAR-FCL 1 Luku A AMMATTILENTÄJÄN LUPAKIRJOJA JA KELPUUTUKSIA VARTEN KOULUTTAVAT LENTOKOULU- TUSORGANISAATIOT 4 Mikäli tässä liitteessä esitetyt vaatimukset täyttyvät, hyväksyntä voidaan myöntää, jos hyväksyvä viranomainen katsoo JAA:n menettelyjen mukaisen riittävän valvonnan olevan mahdollista. 5 Mittarilentokelpuutuksen lentokoe on suoritettava siinä JAA:n jäsenvaltiossa, jonka viranomainen hyväksyy koulutuksen. Lentokoulutusorganisaation on huolehdittava siitä, että hyväksyttyyn kurssiin kuuluu lentoharjoittelua hyväksyvän viranomaisen valtiossa tai missä tahansa JAA:n jäsenvaltiossa hyväksyvän viranomaisen harkinnan mukaan, ennen kuin oppilas suorittaa mittarilentokelpuutukseen vaadittavan lentokokeen hyväksyvän viranomaisen valtuuttamalle tarkastuslentäjälle. 6 Yhdistetyn liikennelentäjäkurssin 3. vaiheessa vaadittavan lentosuunnistuksen välitarkastuslennon saa ottaa vastaan hyväksyvän JAA-viranomaisen hyväksymä paikallinen lennonopettaja, joka ei ole osallistunut hakijan koulutukseen. Lennonopettajalla on oltava JAR-FCL-lupakirja, jossa on asianmukainen lennonopettajan (FI(A)) kelpuutus. Kun vaadittu koulutus on saatu päätökseen, hakija voi suorittaa yhdistetyn liikennelentäjäkurssin 4. vaiheeseen kuuluvan ansiolentäjän (CPL(A)) lentokokeen paikalliselle tarkastuslentäjälle (FE(A)), jonka hyväksyvä JAA-viranomainen on nimennyt ja valtuuttanut. Tarkastuslentäjällä on silloin oltava JAR-FCL 1:n luvun I mukainen valtuutus, ja hänen on oltava täysin riippumaton kyseisestä lentokoulutusorganisaatiosta, ellei hyväksyvä viranomainen ole erikseen antanut kirjallista lupaa muunlaiseen järjestelyyn. VAIN YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJAA JA SIIHEN LIITTYVIÄ KELPUUTUKSIA VARTEN KOULUTTA- VAT LENTOKOULUTUSORGANISAATIOT 7 Mikäli tässä liitteessä esitetyt vaatimukset täyttyvät, hyväksyntä kurssien järjestämiseen JAR-FCL:n mukaista yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) ja siihen liittyviä kelpuutuksia varten voidaan myöntää, jos hyväksyvä viranomainen katsoo JAA:n menettelyjen mukaisen riittävän valvonnan olevan mahdollista. 8 Yksityislentäjäkoulutuksessa käytettävien lentokoneiden, lentopaikkojen ja lentosuunnistuksen harjoittelureittien on oltava hyväksyvää viranomaista tyydyttäviä. 9 Vaaditun koulutuksen jälkeen suoritettavan yksityislentäjän lentokokeen saa ottaa vastaan hyväksyvän viranomaisen valtuuttama paikallinen tarkastuslentäjä (FE(A)), joka ei ole osallistunut oppilaan lentokoulutukseen. 10 Pelkästään yksityislentäjän lupakirjaa ja siihen liittyviä kelpuutuksia varten kouluttavissa lentokoulutusorganisaatioissa JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1a vaaditut koulutus- ja toimintakäsikirja voidaan yhdistää, ja käsikirjassa voidaan esittää vain ne tiedot, joilla on merkitystä yksityislentäjäkoulutuksen kannalta. TEORIAKOULUTUS 11 Teoriakoulutus voidaan antaa sellaisessa lentokoulutusorganisaatiossa, joka järjestää hyväksyttyä koulutusta JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella. Hyväksyvän viranomaisen on kuitenkin pidettävä lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämiseen vaadittavat teoriakokeet (katso JAR-FCL 1.485).] [, ] A-31

69 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, liite 2 Tyyppikoulutusorganisaatiot, jotka antavat koulutusta ainoastaan lupakirjan haltijoille tyyppikelpuutuksia varten (Katso JAR-FCL 1.055) [Katso myös JAR-FCL 1.261(c) & (d): kurssien hyväksyminen] (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1) (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2) (Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3) [Katso AMC FCL 1.261(c)(2)] JOHDANTO 1 Tyyppikoulutusorganisaatio (TRTO) on organisaatio, joka tarjoaa tyyppikoulutusta, miehistöyhteistyökoulutusta ja/tai synteettistä lentokoulutusta sekä mahdollisesti tiettyihin koulutusohjelmiin kuuluvaa teoriakoulutusta, ja jolla on näihin tarkoituksiin soveltuva henkilöstö, välineistö ja toimintaympäristö. 2 Tyyppikoulutusorganisaation, joka haluaa antaa JAR-FCL:n vaatimukset täyttävää hyväksyttyä koulutusta, on hankittava JAA:n jäsenvaltion viranomaisen hyväksyntä. Jäsenvaltion viranomainen myöntää hyväksynnän vain, jos: (a) viranomainen pystyy valvomaan, että JAR-FCL:n vaatimukset täyttyvät; ja (b) organisaatio täyttää kaikki JAR-FCL:n vaatimukset. Tämä liite sisältää tyyppikoulutusorganisaation hyväksynnän myöntämistä, voimassaolon jatkamista ja muuttamista koskevat vaatimukset. HYVÄKSYNNÄN HANKKIMINEN 3 Hyväksyntää hakevan tyyppikoulutusorganisaation on esitettävä viranomaiselle kohtien 17 ja vaatimusten mukaiset toiminta- ja koulutuskäsikirjat, mukaan lukien laatujärjestelmät, sekä koulutussuunnitelmat. Hakemuksen käsittelyn jälkeen organisaatio tarkastetaan sen varmistamiseksi, että se täyttää tämän liitteen vaatimukset. Jos organisaatio läpäisee tarkastuksen, hyväksyntä myönnetään ensin yhdeksi vuodeksi ja sen voimassaoloa voidaan myöhemmin jatkaa enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan (katso AMC FCL ja JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1). Viranomaisen ei ole pakko hyväksyä JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella sijaitsevaa lentokoulutusorganisaatiota, jos tarvittavia henkilöstöresursseja ei ole käytettävissä tai hakemuksen käsittelykustannukset ja tarkastukset kuormittaisivat viranomaista kohtuuttomasti. 4 Kaikkien kurssien on oltava hyväksyttyjä (katso IEM FCL 1.055, valmisteilla). 5 Viranomainen muuttaa hyväksyntää tai peruuttaa sen määräajaksi tai kokonaan, jos jokin hyväksyntävaatimus tai -normi ei enää täyty hyväksyttävän vähimmäistason mukaisesti. 6 Jos tyyppikoulutusorganisaatio haluaa muuttaa hyväksyttyä kurssia tai toiminta- tai koulutuskäsikirjaansa, sen on hankittava muutoksille viranomaisen hyväksyntä ennen niiden käyttöönottoa. Organisaation ei kuitenkaan tarvitse ilmoittaa viranomaiselle päivittäisen toimintansa vähäisistä muutoksista. Mikäli on epävarmaa, voidaanko ehdotettua muutosta pitää vähäisenä, on asia selvitettävä viranomaiselta. 7 Tyyppikoulutusorganisaatio voi sopia koulutusjärjestelyistä muiden koulutusorganisaatioiden kanssa tai perustaa sivutoimipisteitä muille lentopaikoille, jos viranomainen sen hyväksyy A-32

70 JAR-FCL 1 Luku A TALOUDELLISET EDELLYTYKSET 8 (a) Tyyppikoulutusorganisaation on osoitettava viranomaista tyydyttävästi, että hyväksyttyjen normien mukaisen koulutuksen järjestämiseen on käytettävissä riittävä rahoitus (katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2). (b) Tyyppikoulutusorganisaation on nimettävä viranomaista tyydyttävä henkilö, jonka on osoitettava viranomaiselle, että hyväksyttyjen normien mukaisen koulutuksen järjestämiseen on käytettävissä riittävä rahoitus. Tällaista henkilöä kutsutaan vastuulliseksi johtajaksi. TARKASTUKSET 9 Alkutarkastuksen lisäksi viranomainen tekee tarkastuskäyntejä sen varmistamiseksi, että tyyppikoulutusorganisaatio täyttää JAR:ien ja hyväksynnän vaatimukset. 10 Tarkastuskäyntien aikana viranomaisen on saatava tutkia koulutuskirjanpitoa, lupia ja valtuutuksia, teknisiä matkapäiväkirjoja, oppimateriaalia ja muuta tarvittavaa aineistoa sekä päästävä seuraamaan oppitunteja, lentoa edeltävää oppilaan ohjeistusta (briefing) ja palautteenantoa. Käynnistä laaditun raportin jäljennös toimitetaan kyseiselle tyyppikoulutusorganisaatiolle. JOHTO JA HENKILÖSTÖ 11 Johdon rakenteen on oltava sellainen, että jokaisen organisaatiotason henkilöstöä valvovilla on korkean laatutason ylläpitoon tarvittava kokemus ja ominaisuudet. Tyyppikoulutusorganisaation toimintakäsikirjassa on esitettävä johdon yksityiskohtainen rakenne, josta ilmenevät kunkin johtajan vastuualueet. 12 Organisaation on nimitettävä viranomaista tyydyttävä koulutuspäällikkö. Koulutuspäällikön tehtäviin on kuuluttava sen varmistaminen, että tyyppikoulutusorganisaatio täyttää JAR-FCL:n vaatimukset. Tämä henkilö on viime kädessä vastuussa suoraan viranomaiselle. 13 Tyyppikoulutusorganisaation henkilöstön on oltava riittävä koulutustavoitteiden saavuttamiseen. Jokaisen kouluttajan tehtävät on määriteltävä kirjallisesti. TYYPPIKOULUTTAJAT 14 Tyyppikouluttajilla on oltava: (a) ammattilentäjän lupakirja ja niiden lentokoulutuskurssien edellyttämät kelpuutukset, joita heidät nimitetään pitämään; (b) tyyppikouluttajan kelpuutus kurss(e)illa käytettäviä lentokoneita varten; tai (c) viranomaisen erityislupa tietyn koulutuksen antamiseen tyyppikoulutusorganisaatiossa (katso JAR- FCL 1.300). KOULUTTAJAT, JOTKA ANTAVAT SYNTEETTISTÄ LENTOKOULUTUSTA 15 Lentokoulutuslaitteessa annettavaa koulutusta varten opettajalla on oltava niiden kurssien edellyttämä koulutuskokemus, joita hänet nimitetään pitämään. Hänellä on myös oltava ammattilentäjän lupakirja tai hänellä on oltava ollut sellainen enintään 3 vuotta ennen ensimmäistä nimitystään opettajaksi, lukuun ottamatta niitä kouluttajia, joilla on JAR-FCL 1.005:n liitteen 1 kohdan 3 ja/tai 4 mukainen valtuutus. Lentosimulaattorissa, lentokoulutuslaitteessa ja/tai FNPT II:ssa annettavaan tyyppikoulutukseen A-33

71 JAR-FCL 1 Luku A usean ohjaajan lentokoneita varten ja/tai miehistöyhteistyökoulutukseen vaaditaan tyyppikouluttajan kelpuutus tai simulaattorikouluttajan valtuutus. TEORIAKOULUTUS 16 Teoriaopettajan on oltava valtuutettu kouluttaja, jolla on tarvittava tyyppi- tai luokkakelpuutus, tai muu kouluttaja, jolla on riittävä kokemus ilmailun alalta ja joka tuntee kyseisen ilma-aluksen, esim. lentomekaanikko, huoltomekaanikko, lennonvalmistelija. OPETUKSEN TASO 17 Tyyppikoulutusorganisaation on laadittava järjestelmä sen varmistamiseksi, että koulutuskeskuksen toiminta ja koulutus on järkevää ja tehokasta. Organisaation toimintaperiaatteiden, menetelmien ja koulutuksen tehokkuus määritetään laatujärjestelmän avulla. KOULUTUSKIRJANPITO 18 Tyyppikoulutusorganisaation on pidettävä seuraavat tiedot ajan tasalla ja säilytettävä ne vähintään viiden vuoden ajan, ja sillä on oltava näihin tehtäviin tarvittava hallintohenkilöstö: (a) lento-oppilaan ennen kurssia ja kurssin aikana saamat arvostelut; (b) tiedot yksittäisille oppilaille annetusta teoria-, lento- ja simulaattorikoulutuksesta; ja (c) henkilökohtaiset tiedot tyyppikoulutusorganisaation henkilöstöstä (lääketieteellisten kelpoisuustodistusten, kelpuutusten yms. voimassaolon päättymispäivät). 19 Koulutuskirjanpidon muodosta on määrättävä koulutuskäsikirjassa. 20 Tyyppikoulutusorganisaation on toimitettava koulutuskirjanpito ja selvitykset viranomaiselle tämän vaatimalla tavalla. KOULUTUSSUUNNITELMA 21 Jokaista tarjottavaa kurssityyppiä varten on laadittava koulutussuunnitelma. Suunnitelmaan on kuuluttava lento- ja teoriakoulutuksen jaottelu joko viikoittain tai opetusvaiheen mukaan, luettelo vakioharjoituksista ja yksityiskohtaisen koulutusohjelman tiivistelmä. Etenkin synteettinen lentokoulutus ja teoriakoulutus on ajoitettava siten, että oppilaat voivat lentoharjoituksissa soveltaa maassa saamiaan tietoja. Opetus olisi järjestettävä niin, että koulutuksen aikana esiin tulleet ongelmat voidaan ratkaista myöhemmässä koulutusvaiheessa. KOULUTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT LENTOKONEET 22 Jokaisessa lentokoneessa on oltava sellainen varustus, joka vaaditaan kyseessä olevan hyväksytyn kurssin koulutusohjeissa. TILAT 23 Käytössä on oltava tarkoitukseen soveltuvat koulutustilat A-34

72 JAR-FCL 1 Luku A PÄÄSYVAATIMUKSET 24 Tyyppikoulutusorganisaatio vastaa sen varmistamisesta, että oppilaat täyttävät vähintään kohdan JAR-FCL mukaiset tyyppikoulutuksen aloittamisen ehdot. KOULUTUSKÄSIKIRJA JA TOIMINTAKÄSIKIRJA 25 Tyyppikoulutusorganisaation on laadittava ja pidettävä ajan tasalla koulutuskäsikirja ja toimintakäsikirja siten, että henkilöstö pystyy niissä olevien tietojen ja ohjeiden avulla hoitamaan tehtävänsä ja oppilaat saavat ohjeet kurssivaatimusten täyttämiseksi. Tyyppikoulutusorganisaation on annettava koulutuskäsikirjan, toimintakäsikirjan ja organisaation hyväksymisasiakirjojen sisältämät tiedot henkilöstön ja tarvittaessa oppilaiden saataville. Muutosmenettely on määriteltävä ja muutoksia valvottava asianmukaisesti. 26 Koulutuskäsikirjassa on määriteltävä ne vaatimukset, päämäärät ja opetustavoitteet, jotka oppilaiden on täytettävä tai saavutettava eri koulutusvaiheissa, sekä jokaisen kurssin pääsyvaatimukset. Siinä on oltava seuraavat osat: Osa 1 - Koulutussuunnitelma Osa 2 - Lentoa edeltävä ohjeistus (briefing) ja lentoharjoitukset Osa 3 - Synteettinen lentokoulutus Osa 4 - Teoriakoulutus Katso tarkemmat ohjeet kohdasta JAR-FCL 1.055, IEM N:o Toimintakäsikirjassa on oltava ne tiedot, joita eri henkilöstöryhmät, kuten tyyppi-, simulaattori- ja teoriakouluttajat sekä lentotoiminta- ja huoltohenkilöstö, tarvitsevat tehtävissään. Siinä on oltava seuraavat osat: (a) (b) (c) (d) Yleistä Tekniikka Lentotoiminta Henkilöstön koulutus Katso tarkemmat ohjeet kohdasta JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3. [Muutos 1, ] A-35

73 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.075, liite 1 Ohjaamomiehistön lupakirjoja koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset (Katso IEM FCL 3.100) YLEISTÄ 1 Ilma-aluksen ohjaajan on pidettävä mukanaan voimassa oleva lupakirja, johon liittyy voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus, aina kun hän käyttää lupakirjan mukaisia oikeuksia. 2 Lupakirjan haltijan tunnistamista varten on oltava mukana kuvallinen henkilötodistus. 3 Mahdolliset lääketieteelliset rajoitukset (esim. silmälasien käyttö) merkitään lääketieteelliseen kelpoisuustodistukseen (katso JAR-FCL 3, IEM FCL 3.100) ja viranomaisen harkinnan mukaan myös lupakirjaan. 4 Tässä luvussa viranomaisella tarkoitetaan lupakirjan myöntäjävaltion ilmailuviranomaista A-36

74 JAR-FCL 1 Luku A JAA-LUPAKIRJAN VAKIOMALLI Kansilehti Viranomaisen nimi ja tunnus (Englanniksi ja ao. maan kielellä) Vaatimukset JOINT AVIATION AUTHORITIES (Vain englanniksi) Sivut eivät saa olla pienempiä kuin A4-arkin kahdeksasosa. FLIGHT CREW LICENCE (Englanniksi ja ao. maan kielellä) Issued in accordance with ICAO [and JAR-FCL] standards (Englanniksi ja ao. maan kielellä) Sivu 2 I III IV XIV V VI VII VIII X XI Lupakirjan myöntäjävaltio Lupakirjan numero Haltijan suku- ja etunimi Syntymäaika (katso ohjeet) ja -paikka Osoite Katuosoite, postinumero, paikkakunta Kansallisuus Haltijan nimikirjoitus Lupakirjan myöntänyt viranomainen Esim. Tämä ansiolentäjän lupakirja on annettu...(jaa:n ulkopuolinen valtio). myöntämän liikennelentäjän lupakirjan perusteella. Lupakirjan antaneen virkailijan allekirjoitus ja myöntämispäivämäärä Viranomaisen sinetti tai leima Vaatimukset Lupakirjan numeron alussa on aina oltava myöntäjävaltion YK-maatunnus. Päivämäärä merkitään vakiomuodossa, päivä/kuukausi/vuosi (esim. 21/01/1995). Katso JAR-FCL A-37

75 JAR-FCL 1 Luku A Sivu 3 II IX XII XIII Lupakirjalajit, ensimmäinen myöntämispäivä ja maatunnus Voimassaolo: Tämä lupakirja on kirjoitettava uudelleen viimeistään... Lupakirjan mukaisia oikeuksia saa käyttää ainoastaan, jos haltijalla on kyseiseen toimintaan vaadittava voimassa oleva lääketieteellinen kelpoisuustodistus. JAR-FCL 1.015(a)(1):n nojalla lupakirjan haltijalla on oikeus käyttää lupakirjan mukaisia oikeuksia missä tahansa JAA:n jäsenvaltiossa rekisteröidyssä ilma-aluksessa. Lupakirjan haltijan tunnistamista varten on pidettävä mukana kuvallinen henkilötodistus. Radiopuhelimenhoitajan kelpuutus: Tämän lupakirjan haltija on osoittanut kykenevänsä hoitamaan ilma-aluksen radiopuhelinliikennettä englannin kielellä (mahdolliset muut kielet mainitaan). Huomautukset: Esim. voimassa vain lupakirjan myöntäjävaltion rekisteriin merkityissä lentokoneissa. Lupakirjoista käytetään samoja lyhenteitä kuin JAR-FCL:ssä [esim. PPL(H), ATPL(A)]. Päivämäärä merkitään vakiomuodossa, päivä/kuukausi/vuosi (esim. 21/01/1995). Lupakirja on kirjoitettava uudelleen viimeistään viiden vuoden kuluttua kohtaan II merkitystä ensimmäisestä myöntämispäivästä. Henkilötodistusta ei ole tarkemmin määritelty, mutta passi katsotaan riittäväksi toimittaessa lupakirjan myöntäjävaltion ulkopuolella. Tähän kohtaan merkitään kaikki ICAOn, EU:n direktiivien tai asetusten ja JAR-vaatimusten edellyttämät lisätiedot. Sivu 4 XII Uusittavat kelpuutukset Vaatimukset Luokka/Tyyppi/ Mittari Opettaja Huomautukset / Rajoitukset Nämä sivut on tarkoitettu viranomaisen käyttöön, ja niille tehdään merkinnät kelpuutusten myöntämisestä ja uusimisesta. Kelpuutusten myöntämis- ja uusimismerkinnät tekee aina viranomainen. Toimintaan liittyvät rajoitukset merkitään Huomautukset / Rajoitukset -sarakkeeseen sen kelpuutuksen kohdalle, jota rajoitus koskee (esim. mittarilentokoe suoritettu perämiehen kanssa, opettajakelpuutus rajoitettu yhteen ilma-alustyyppiin jne.). Lääketieteelliset rajoitukset, ehdot ja poikkeusluvat (esim. kelpuutus voimassa vain perämiehenä) merkitään lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen ohjeiden mukaan (katso IEM FCL 3.100) A-38

76 JAR-FCL 1 Luku A Sivut 5, 6 ja 7: JAA-lupakirjan vakiomallissa näille sivuille voi tehdä merkintöjä se tarkastuslentäjä, joka ottaa vastaan tyyppi-, luokka- ja mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamiseen vaadittavat tarkastuslennot. Viranomainen voi kuitenkin harkintansa mukaan vaatia, että voimassaolon jatkamista koskevien merkintöjen on oltava viranomaisen tekemiä. Jos monimoottorisella lentokoneella suoritettuun tarkastuslentoon kuuluu myös mittarilentokelpuutusosuus, se riittää mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen (mahdollisine rajoituksineen). Mikäli tarkastuslennon mittarilentokelpuutusosuutta ei suoriteta eivätkä muilla lentokoneilla suoritetut mittaritarkastuslennot anna vastaavia IFR-oikeuksia, tarkastuslentäjä merkitsee kyseisen kelpuutuksen voimassaolon jatkamisen kohdalle VFR. Tarkastuslentäjälle voidaan viranomaisen harkinnan mukaan antaa oikeus merkitä lupakirjaan myös opettajakelpuutusten ja yksimoottoristen mäntämoottorilentokoneiden luokkakelpuutusten voimassaolon jatkaminen. Jos tarkastuslentäjälle ei ole annettu tällaista oikeutta, kelpuutusta koskevan merkinnän tekee viranomainen. Ne kelpuutukset, joiden voimassaoloa ei ole jatkettu, poistetaan lupakirjasta viranomaisen harkinnan mukaan, kuitenkin viimeistään viiden vuoden kuluttua viimeisestä voimassaolon jatkamisesta. XII Kelpuutus Tarkastuslennon suorituspäivä Voimassaolo päättyy Tarkastuslentäjän valtuutuksen nro Tarkastuslentäjän nimikirjoitus (Jokaisella sivulla on oltava 10 riviä kelpuutusten myöntämistä ja voimassaolon jatkamista koskevia merkintöjä varten) Sivu 8: Lupakirjassa käytetyt lyhenteet Esim. ATPL (Airline Transport Pilot Licence, liikennelentäjän lupakirja), CPL (Commercial Pilot Licence, ansiolentäjän lupakirja), IR (Instrument Rating, mittarilentokelpuutus), R/T (Radio Telephony, radiopuhelinliikenne), MEP (Multiengine piston aeroplanes, monimoottoriset mäntämoottorilentokoneet), FI (Flight Instructor, lennonopettaja), TRE (Type Rating Examiner, tyyppikelpuutustarkastuslentäjä), jne. [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-39

77 JAR-FCL 1 Luku B LUKU B - LENTO-OPPILAS JAR-FCL Vaatimukset (a) Lento-oppilaan on täytettävä sen valtion viranomaisen asettamat vaatimukset, jossa hän aikoo hankkia koulutuksen. Vaatimuksia asettaessaan viranomaisen on varmistettava, etteivät lento-oppilaille annettavat oikeudet johda siihen, että he saattaisivat aiheuttaa vaaraa lentoliikenteelle. (b) Lento-oppilas ei saa lentää yksin, ellei hän ole saanut siihen lupaa lennonopettajalta. JAR-FCL Vähimmäisikä Lento-oppilaan on oltava täyttänyt 16 vuotta ennen ensimmäistä yksinlentoaan. JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus Lento-oppilas ei saa lentää yksin, ellei hänellä ole voimassa olevaa luokan 1 tai luokan 2 lääketieteellistä kelpoisuustodistusta B-1 Muutos 1

78 JAR-FCL 1 Luku C LUKU C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA - PPL(A) JAR-FCL Vähimmäisikä Yksityislentäjän lupakirjan hakijan on oltava vähintään 17-vuotias. JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus Yksityislentäjän lupakirjan hakijalla on oltava voimassa oleva luokan 1 tai 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Yksityislentäjän lupakirjan mukaisten oikeuksien käyttämiseen vaaditaan voimassa oleva luokan 1 tai 2 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. JAR-FCL Oikeudet ja ehdot (a) Oikeudet. Edellyttäen, että muut JARvaatimukset täyttyvät, yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)) haltija on oikeutettu toimimaan ilman korvausta päällikkönä tai perämiehenä missä tahansa lentokoneessa muussa kuin ansiotarkoituksessa suoritettavilla lennoilla. (b) Ehdot (1) Yksityislentäjän lupakirjan hakija, joka täyttää kohdissa JAR-FCL 1.100, 1.105, 1.120, 1.125(a) ja (b), sekä määrätyt ehdot, täyttää yksityislentäjän lupakirjan ja vähintään lentokokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset. (2) Jos lupakirjan mukaisia oikeuksia käytetään yöllä, haltijan on täytettävä kohdan JAR-FCL 1.125(c) vaatimukset. [ ] [Muutos 1, ] [JAR-FCL Tyhjä ] [Muutos 1, ] JAR-FCL Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen Yksityislentäjän lupakirjan hakijalla on oltava lentokoneen ohjaajana vähintään 45 tunnin lentokokemus, josta yhteensä 5 tuntia saa olla hankittu FNPT:llä tai lentosimulaattorilla. Jos hakijalla on ohjaajan lupakirja tai vastaava oikeus ohjata helikopteria, [ultrakevythelikopteria, autogiroa,] kiinteäsiipistä ultrakevytlentokonetta, jossa on kaikkiin kolmeen suuntaan vaikuttavat liikutettavat ohjainpinnat, purjelentokonetta, apumoottorilla varustettua purjelentokonetta tai itselähtevää purjelentokonetta, 10 prosenttia tällaisen ilma-aluksen päällikkönä lennetystä kokonaislentoajasta, mutta kuitenkin enintään 10 tuntia, voidaan laskea hänen hyväkseen lentokoneen yksityislentäjän lupakirjaa varten vaadittavaksi lentoajaksi. JAR-FCL Kurssi (Katso JAR-FCL 1.125, liitteet 1, 2 ja 3) (Katso AMC FCL 1.125) (a) Yleistä. Yksityislentäjän lupakirjan hakijan on saatava vaadittu koulutus lentokoulutusorganisaatiossa tai hyväksytysti rekisteröidyltä kouluttajalta JAR-FCL 1.125:n liitteessä 1 määrätyn koulutusohjelman mukaisesti. Rekisteröintiä koskevat vaatimukset määritellään JAR-FCL 1.125:n liitteissä 2 ja 3. (b) Lentokoulutus. Yksityislentäjän lupakirjan hakijan on oltava saanut lentokoulutuksensa sellaisilla lentokoneilla, joilla on JAA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus. Koulutukseen on sisällyttävä vähintään 25 tuntia koululentoja ja vähintään 10 tuntia lennonopettajan valvomia yksinlentoja, joista vähintään 5 tuntia on oltava matkalentoja yksin. Näihin on kuuluttava ainakin yksi vähintään 270 kilometrin (150 NM) pituinen matkalento, jonka aikana suoritetaan lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle, jotka eivät saa olla samoja kuin lähtölentopaikka. Jos hakijan hyväksi on laskettu muiden ilma-alusten päällikkönä hankittua lentokokemusta kohdan JAR-FCL mukaisesti, lentokoneilla suoritettavien koululentojen vaatimusta voidaan pienentää 20 tuntiin asti. (c) Yölentokelpuutus. Jos lupakirjan mukaisia oikeuksia käytetään yöllä, lentokoulutukseen on kuuluttava edellisten lisäksi vähintään viisi tuntia yölentoa lentokoneilla. Siihen on sisällyttävä 3 tuntia koululentoja, C-1 Muutos 1

79 JAR-FCL 1 Luku C mukaan lukien vähintään 1 tunti matkalentoa sekä viisi lentoonlähtöä yksin ja viisi laskua pysähtymiseen asti yksin. Tämä kelpuutus merkitään lupakirjaan. JAR-FCL Teoriakoe (Katso JAR-FCL & 1.135, liite 1) Yksityislentäjän lupakirjan hakijan on oltava osoittanut viranomaiselle, että hänen teoriatietonsa ovat sillä tasolla, jota yksityislentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät. Teoriakokeiden vaatimuksista ja menetelmistä määrätään JAR-FCL & 1.135:n liitteessä 1. [JAR-FCL Taidot] [(Katso JAR-FCL 1.125(a))] (Katso JAR-FCL & 1.135:n liite 1, JAR-FCL 1.135:n liite 2 sekä JAR- FCL 1.240:n liitteet 1 ja 3) Yksityislentäjän lupakirjan hakijan on oltava osoittanut pystyvänsä suorittamaan ilmaaluksen päällikkönä lentokoneella [JAR-FCL & 1.135:n liitteessä 1] vaaditut menetelmät ja lentoliikkeet sellaisella pätevyydellä, jota yksityislentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät. Lentokoe on suoritettava kuuden kuukauden kuluessa lentokoulutuksen päättymisestä [katso JAR-FCL 1.125(a)]. [Muutos 1, ] C-2 Muutos 1

80 JAR-FCL 1 Luku C JAR-FCL 1.125, liite 1 Yksityislentäjäkurssi - Yhteenveto (Katso JAR-FCL 1.125) (Katso AMC FCL 1.125) 1 Yksityislentäjäkurssin päämääränä on kouluttaa lento-oppilas lentämään turvallisesti ja tehokkaasti näkölentosääntöjen (VFR) mukaisesti. TEORIAKOULUTUS 2 Yksityislentäjäkurssin teoriakoulutusohjelmaan on kuuluttava seuraavat oppiaineet: Ilmailun säädökset, ilma-aluksen yleistuntemus, suoritusarvot ja lennonsuunnittelu, ihmisen suorituskyky ja rajoitukset, sääoppi, lentosuunnistus, lentotoiminta, lennonteoria ja radiopuhelinliikenne. Teoriakoulutuksesta määrätään tarkemmin kohdassa AMC FCL LENTOKOULUTUS 3 Yksityislentäjän lentokoulutusohjelmaan on kuuluttava: (a) lennonvalmistelutoimenpiteet, mukaan lukien massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; (b) toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, varotoimenpiteet ja menetelmät yhteentörmäyksen välttämiseksi; (c) lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; (d) lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla; alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä; (e) lentäminen kriittisen suurilla ilmanopeuksilla; kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; (f) lentoonlähdöt ja laskut normaaleissa olosuhteissa sekä sivutuulessa; (g) lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen); laskut lyhyelle kiitotielle; (h) lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen vaakakaarto [tämän koulutuksen saa antaa lennonopettaja (FI(A)]; (i) matkalento käyttäen näkösuunnistusta, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita [ ]; ja (j) pakkotilannemenetelmät, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; (k) valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen C-3 Muutos 1

81 JAR-FCL 1 Luku C KOULUTUKSESSA KÄYTETTÄVÄT LENTOKONEET 4 Käytössä on oltava riittävä määrä kyseessä oleville kursseille soveltuvia lentokoneita, jotka on varustettu ja joita huolletaan JAR-vaatimusten mukaisesti. Kun koulutus suoritetaan lentokoneilla, joilla on JAA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus, hakijalla on oikeus saada lupakirjaansa yksimoottoristen mäntämoottorilentokoneiden luokkakelpuutus. JAR-22:n mukaisesti tyyppihyväksytyllä TMG-moottoripurjelentokoneella suoritettu koulutus oikeuttaa hakijan saamaan lupakirjaansa TMG-moottoripurjelentokoneiden luokkakelpuutuksen. Jokaisessa lentokoneessa on oltava kaksoisohjaimet lennonopettajan ja oppilaan käytettäviksi. Ohjaajalta toiselle siirrettäviä ohjaimia ei hyväksytä. Lentokalustoon olisi kuuluttava järjestettävien kurssien mukaan myös yksi tai useampia lentokoneita, jotka soveltuvat sakkausharjoituksiin ja syöksykierteen välttämisen opetukseen sekä yksi tai useampia lentokoneita, joissa on mittarisääolosuhteiden simulointiin tarvittava varustus. Koulutuksessa käytettävien lentokoneiden on oltava viranomaisen koulutustarkoituksiin hyväksymiä. LENTOPAIKAT 5 Kotilentopaikan ja kaikkien muiden lentopaikkojen, joilla lentokoulutusorganisaatiolla on sivutoimipiste ja joilla annetaan koulutusta, on täytettävä seuraavat vaatimukset: (a) Lentopaikalla on oltava vähintään yksi kiitotie tai lentoonlähtöalue, jolla koulutuksessa käytettävä lentokone voi suorittaa normaalin lentoonlähdön tai laskun suurimmalla sallitulla lentoonlähtö- tai laskumassalla: (i) tyynellä (tuulen nopeus enintään neljä solmua) lämpötilassa, joka on kyseisen alueen lämpimimmän kuukauden vuorokauden maksimilämpötilojen keskiarvo, (ii) ylittäen kaikki lentoonlähdön lentoradalla olevat esteet niin, että vähintään 50 jalan korkeusvara säilyy, käyttäen voimalaitetta, laskutelinettä ja laskusiivekkeitä valmistajan suositusten mu- (iii) kaan, ja (iv) siirtyen pehmeästi maasta irtoamisesta parhaan kohoamisnopeuden antavaan lentonopeuteen ilman, että siihen tarvitaan poikkeuksellisia ohjaajantaitoja tai menetelmiä. (b) Lentopaikalla on oltava tuulen suunnan osoitin, joka on nähtävissä maanpinnan tasolta jokaisen kiitotien päästä. (c) Lentopaikalla on oltava [riittävät] kiitotievalot, jos lentopaikkaa käytetään yölentokoulutukseen. (d) Lentopaikalla on oltava käytettävissä viranomaista tyydyttävät välineet maan ja ilma-aluksen välisen radioyhteyden aikaansaamiseen. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta AMC FCL [Muutos 1, ] C-4 Muutos 1

82 JAR-FCL 1 Luku C JAR-FCL 1.125, liite 2 Kouluttajien rekisteröiminen [vain] yksityislentäjäkoulutusta varten (Katso JAR-FCL 1.125) 1 Koulutusorganisaation omistajan tai sen toiminnasta vastaavan henkilön on anottava rekisteröintiä [sen JAA:n jäsenvaltion viranomaiselta, jossa koulutusorganisaatio sijaitsee. Viranomainen] toimittaa hakijalle rekisteröintihakemuslomakkeen. 2 Rekisteröintihakemuslomakkeessa on oltava JAR-FCL 1.125:n liitteessä 3 vaaditut tiedot. 3 [Kun koulutusorganisaation sijaintivaltion viranomainen on saanut täytetyn hakemuslomakkeen, se rekisteröi kouluttajan antamaan yksityislentäjäkoulutusta kyseisessä valtiossa ilman muodollista hyväksymismenettelyä harkintansa mukaan], ellei sillä ole syytä epäillä, ettei koulutusta voida suorittaa turvallisesti. Viranomainen ilmoittaa asiasta hakijalle. 4 Viranomaiselle on ilmoitettava kaikista lomakkeen tietoihin tulleista muutoksista. 5 Kouluttajan rekisteröinti on voimassa, kunnes toiminnan harjoittaja ilmoittaa viranomaiselle yksityislentäjäkoulutuksen lopettamisesta tai viranomainen toteaa, ettei koulutus ole turvallista ja/tai JAR-FCL:n mukaista. Kummassakin tapauksessa kouluttajan rekisteröinti peruutetaan. [Muutos 1, ] C-5 Muutos 1

83 JAR-FCL 1 Luku C JAR-FCL 1.125, liite 3 Rekisteröintihakemuslomakkeessa annettavat tiedot [(Katso JAR-FCL 1.115)] (Katso JAR-FCL 1.125) a b c d e f Kouluttajan toiminnassaan käyttämä nimi ja osoite; lentokerho, -koulu tms. Omistajan tai omistajien nimet Toiminnan aiottu aloituspäivä Lennonopettajien nimet, osoitteet, puhelinnumerot ja pätevyystiedot (i) Sen lentopaikan nimi ja osoite, jolta koulutustoimintaa aiotaan harjoittaa (ii) Lentopaikan pitäjän nimi Luettelo käytettävistä lentokoneista sekä mahdollisista simulaattoreista ja koulutuslaitteista. Lentokoneiden luokka/tyyppi, rekisteritunnukset, omistajat, lentokelpoisuustodistuksen luokat g Annettavan koulutuksen laji: Teoriakoulutus yksityislentäjän lupakirjaa varten Lentokoulutus yksityislentäjän lupakirjaa varten Yölentokelpuutus Yksimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutukset Muu (mikä) [(katso JAR-FCL 1.017)] h i j k Tiedot ilma-alusten vakuutuksista Tieto siitä, aikooko kouluttaja toimia koko- vai osa-aikaisesti Viranomaisen mahdollisesti vaatimat lisätiedot Hakijan vakuutus siitä, että edellä kohdissa (a) - (j) annetut tiedot ovat oikeita ja koulutus tullaan antamaan JAR-FCL:n mukaisesti. Päiväys: Allekirjoitus: [Muutos 1, ] C-6 Muutos 1

84 JAR-FCL 1 Luku C JAR-FCL & 1.135, liite 1 Teoria- ja lentokoe yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) varten (Katso JAR-FCL ja 1.135) [(Katso JAR-FCL 1.125, liite 1) (Katso IEM FCL 1.135)] TEORIAKOE [1 Kokeen on oltava kirjallinen, ja se voidaan suorittaa viranomaisen harkinnan mukaan yhtenä tai useampana päivänä. Kokeeseen on kuuluttava yhdeksän oppiainetta, jotka luetellaan alla olevassa taulukossa. Yhdessä koepaperissa voidaan käsitellä useita eri oppiaineita. Kysymyksiä on oltava yhteensä vähintään 120. Kuhunkin oppiaineeseen saa käyttää enintään taulukossa mainitun ajan: Oppiaine Ilmailun säädökset ja lennonjohtomenetelmät Ilma-aluksen yleistuntemus Suoritusarvot ja lennonsuunnittelu Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset Sääoppi Lentosuunnistus Lentotoiminta Lennonteoria Radiopuhelinliikenne Yhteensä Enimmäisaika 0h45 0h30 1h00 0h30 0h30 1h00 0h30 0h45 0h30 6h00 Jos viranomainen niin päättää, radiopuhelinliikenteen käytännön koe voidaan järjestää erikseen. 2 Useimpien koekysymysten on oltava monivalintatehtäviä. 3 Kokeet pidetään viranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomalla kielellä tai kielillä. Viranomainen ilmoittaa hakijoille, millä kielellä tai kielillä kokeet järjestetään. 4 Hakijan katsotaan suorittaneen oppiaineen hyväksytysti, jos hän on saanut vähintään 75 % kyseisen oppiaineen enimmäispistemäärästä. Pisteitä annetaan vain oikeista vastauksista.] 5 Mikäli muut JAR-FCL:n vaatimukset täyttyvät, hakijan on katsottava läpäisseen yksityislentäjän teoriakokeen, kun hän on suorittanut kaikki kokeen osat hyväksytysti 12 kuukauden kuluessa. Teoriakoe on voimassa yksityislentäjän lupakirjan myöntämistä varten 24 kuukauden ajan siitä, kun kaikki kokeet on suoritettu hyväksytysti. **** ks. kansallinen muutossivu 1-C-7-1 LENTOKOE 6 Yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavaa lentokoetta varten hakijan on oltava saanut koulutusta saman luokan tai tyypin lentokoneella, jota kokeessa käytetään. Hakija voi valintansa mukaan suorittaa kokeen yksimoottorisella lentokoneella tai, jos hänellä on kohdassa [JAR-FCL tai JAR-FCL vaadittu 70 tunnin päällikkökokemus, monimoottorisella lentokoneella. Kokeessa käytettävän lentokoneen on täytettävä koulutuksessa käytettäviä lentokoneita koskevat vaatimukset (katso JAR-FCL 1.125:n liite 1).] C-7 Muutos 1

85 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Licensing Sectorial Team on muuttanut JAR-FCL-vaatimusten JAR-FCL & 1.135, liite 1, kohta 5, teoriakokeen suorittamisen määräaikaa koskevan kohdan kuulumaan seuraavasti: 5 Mikäli muut JAR-FCL:n vaatimukset täyttyvät, hakijan on katsottava läpäisseen yksityislentäjän teoriakokeen, kun hän on suorittanut kaikki kokeen osat hyväksytysti 18 kuukauden kuluessa C-7-1

86 JAR-FCL 1 Luku C 7 Viranomainen päättää hallinnollisista järjestelyistä, joilla varmistetaan hakijan soveltuvuus kokeen suorittamiseen, kuten hakijan koulutustietojen esittämisestä tarkastuslentäjälle. [8 Hakijan on suoritettava hyväksytysti lentokokeen osat 1-5, ja monimoottorisilla lentokoneilla myös osa 6. Jos hakijan suoritus hylätään osan yhdessäkin kohdassa, koko osa katsotaan hylätyksi.] Jos hakijan suoritus hylätään useammassa kuin yhdessä osassa, hänen on suoritettava koko koe uudelleen. Vain yhdessä osassa hylätyn hakijan on suoritettava hylätty osa uudelleen. Jos uusintakokeen jokin osa hylätään, hakijan on suoritettava koko koe uudelleen, vaikka hän olisi suorittanut kyseisen osan hyväksytysti aiemmalla kerralla. Kaikki lentokokeen osat on suoritettava kuuden kuukauden kuluessa. 9 Lentokokeen hylkäyksen jälkeen voidaan vaatia lisäkoulutusta. Jos hakija ei läpäise kaikkia lentokokeen osia kahdella yrityksellä, vaaditaan lisäkoulutus siten kuin viranomainen määrää. Lentokokeen suorittamista voi yrittää miten monta kertaa tahansa. KOKEEN SUORITTAMINEN 10 Viranomainen antaa tarkastuslentäjälle riittävät turvallisuusohjeet sen varmistamiseksi, että lentokoe suoritetaan turvallisesti. 11 Jos hakija keskeyttää lentokokeen sellaisesta syystä, jota tarkastuslentäjä ei pidä riittävänä, hakijan on suoritettava koko lentokoe uudelleen. Jos koe keskeytetään tarkastuslentäjän mielestä riittävästä syystä, vain ne osat, joita ei ole suoritettu kokonaan, on suoritettava myöhemmin toisella lennolla. 12 Hakija voi suorittaa minkä tahansa lentokokeeseen kuuluvan liikkeen tai menetelmän kerran uudelleen. Tarkastuslentäjä voi keskeyttää kokeen missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että hakijan osoittamat lentotaidot edellyttävät sen suorittamista kokonaan uudelleen. 13 Hakijan on ohjattava lentokonetta sellaiselta paikalta, jolta ilma-aluksen päällikön tehtävät voi hoitaa, ja suoritettava koe siten kuin lentokoneessa ei olisi muita miehistön jäseniä. Vastuu lennosta määräytyy kansallisten määräysten mukaisesti. 14 Tarkastuslentäjä valitsee suunnistuskokeessa lennettävän reitin. Reitti voi päättyä lähtölentopaikalle tai muulle lentopaikalle. Hakija vastaa lennon suunnittelusta ja hänen on varmistettava, että kaikki lennon suorittamiseen tarvittavat varusteet ja asiakirjat ovat lentokoneessa. Lentokokeen suunnistusosuuden, josta määrätään JAR-FCL 1.135:n liitteessä 2, on kestettävä vähintään 60 minuuttia. Se voidaan hakijan ja tarkastuslentäjän niin sopiessa lentää erillisenä kokeena. 15 Hakijan on ilmaistava tarkastuslentäjälle suorittamansa tarkistukset ja tehtävät, mukaan lukien radiosuunnistuslaitteiden tunnistaminen. Tarkistukset on tehtävä kokeessa käytettävän lentokoneen hyväksytyn tarkistuslistan mukaisesti. [Koetta edeltävän lennonvalmistelun aikana hakijan on valittava käytettävät tehoasetukset ja nopeudet. Hakijan on myös laskettava suoritusarvot lentoonlähtöä, lähestymistä ja laskua varten toimintakäsikirjan tai lentokoneen lentokäsikirjan mukaisesti.] 16 Tarkastuslentäjä ei millään tavalla osallistu lennon suorittamiseen, paitsi jos se on tarpeen turvallisuussyistä tai muulle liikenteelle aiheutuvan kohtuuttoman viivytyksen välttämiseksi C-8 Muutos 1

87 JAR-FCL 1 Luku C LENTOKOKEEN HYVÄKSYMISRAJAT 17 Hakijan on osoitettava, että hän: - pystyy käyttämään lentokonetta sen rajoitusten mukaisesti; - pystyy suorittamaan kaikki lentoliikkeet pehmeästi ja tarkasti; - toimii harkitusti ja noudattaa hyvää ilmailutapaa; - osaa soveltaa ilmailutietämystään käytäntöön ja - kykenee koko ajan säilyttämään lentokoneen hallinnan niin, ettei menetelmän tai liikkeen onnistumista ole missään vaiheessa syytä vakavasti epäillä. 18 Seuraavat raja-arvot on tarkoitettu yleisohjeiksi. Tarkastuslentäjä ottaa huomioon turbulenttiset olosuhteet sekä käytettävän lentokoneen käsittelyominaisuudet ja suorituskyvyn. Korkeus normaali lento moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±150 jalkaa ±200 jalkaa Ohjaussuunta / radiosuunnistuslaitteiden ohjauksen seuraaminen Nopeus normaali lento ±10 moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±15 lentoonlähtö ja lähestyminen kaikki muut lennon vaiheet +15/-5 solmua ±15 solmua LENTOKOKEEN SISÄLTÖ 19 Yksityislentäjän lentokokeessa on käytettävä JAR-FCL 1.135:n liitteessä 2 vaadittua sisältöä ja osia [sekä yksi- että monimoottorisilla lentokoneilla]. Viranomainen voi päättää lentokoe- ja hakemuslomakkeen muodosta (katso IEM FCL 1.135). [Muutos 1, ] C-9 Muutos 1

88 JAR-FCL 1 Luku C [JAR-FCL 1.135, liite 2 Yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) varten vaadittavan lentokokeen sisältö (Katso JAR-FCL 1.135) (Katso IEM FCL 1.135) OSA 1 TOIMENPITEET ENNEN LENTOA JA LÄHTÖMENETELMÄT Tarkistuslistan käyttöä ja hyvää ilmailutapaa (lentokoneen ohjaaminen käyttäen ulkoisia näköhavaintoja, jäänesto- ja jäänpoistomenetelmät jne.) tarkkaillaan kaikissa lentokokeen osissa. a b c d e f g h Lennonvalmisteluasiakirjat ja säätietojen hankkiminen Massa-, massakeskiö- ja suoritusarvolaskelmat Lentokoneen tarkastus ja ohjaajan suorittamat huoltotoimenpiteet Moottorin käynnistys ja toimenpiteet käynnistyksen jälkeen Rullaus ja toiminta lentopaikalla, toimenpiteet ennen lentoonlähtöä Lentoonlähtö ja sen jälkeiset tarkistukset Lentopaikan lähtömenetelmien noudattaminen Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 2 LENTOKONEEN KÄSITTELY a b c d e f g Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne Suora vaakalento, jossa nopeuden muutoksia Nousu: i. paras nousunopeus ii. nousukaarrot iii. asettuminen vaakalentoon Keskikaarrot 30 asteen kallistuksella Jyrkät kaarrot 45 asteen kallistuksella, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä Hidaslento kriittisen pienellä nopeudella sileänä ja laskusiivekkeet ulkona Sakkaus: i. sakkaus sileänä, oikaisu tehoa käyttäen ii. sakkaukseen lähestyminen liukukaarrossa 20 asteen kallistuksella, lähestymisasussa iii. sakkaukseen lähestyminen laskuasussa C-10 Muutos 1

89 JAR-FCL 1 Luku C h Korkeuden vähentäminen: i. tehoa käyttäen ja tyhjäkäynnillä ii. kaarrot korkeutta vähentäen (jyrkät liukukaarrot) iii. oikaisu vaakalentoon liu usta OSA 3 MATKALENTO a b c d e f g Lentosuunnitelma, laskelmasuunnistus ja kartanluku Korkeuden, ohjaussuunnan ja nopeuden säilyttäminen Suunnistus kartan avulla, aika-arviot ja niiden korjaukset, lennon edistymisen kirjaaminen Lento varalentopaikalle (suunnittelu ja toteutus) Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Perusmittarilento (180 asteen kaarto simuloiduissa IMC-olosuhteissa) Lennon seuranta (tarkistukset, polttoainejärjestelmä, imuilman lämmitys jne.), yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 4 LÄHESTYMISMENETELMÄT JA LASKU a b c d e f g h Lentopaikan saapumismenetelmien noudattaminen *Tarkkuuslasku (lasku lyhyelle kiitotielle), sivutuulilasku, jos olosuhteet ovat sopivat *Lasku käyttämättä laskusiivekkeitä *Lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä (VAIN YKSIMOOTTORISILLA LENTOKONEILLA) Läpilasku Ylösveto matalalta Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne Toimenpiteet lennon jälkeen C-11 Muutos 1

90 JAR-FCL 1 Luku C OSA 5 TOIMINTA POIKKEUS- JA PAKKOTILANTEISSA Tämä osa voidaan suorittaa osien 1-4 yhteydessä. a b c d Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen (VAIN YKSIMOOTTORISILLA) *Simuloitu pakkolasku (VAIN YKSIMOOTTORISILLA) Simuloitu valmisteltu pakkolasku (VAIN YKSIMOOTTORISILLA) Muita simuloituja pakkotilanteita OSA 6 TOIMINTA MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEISSA JA LUOKKA-/TYYPPIKOHTAISET SEIKAT Tämä osa voidaan suorittaa osien 1-5 yhteydessä. a b c d e f Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdössä (turvallisessa korkeudessa, ellei suoriteta lentosimulaattorilla) Lähestyminen ja ylösveto moottorihäiriötä jäljitellen Lähestyminen ja lasku pysähtymiseen asti moottorihäiriötä jäljitellen Moottorin sammutus ja uudelleenkäynnistys Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne Luokka- tai tyyppikelpuutukseen vaadittavan lentokokeen soveltuvat kohdat tarkastuslentäjän harkinnan mukaan, mm. seuraavat siltä osin kuin ne tulevat kyseeseen: i. lentokoneen järjestelmät, automaattiohjauksen käyttö ii. paineistusjärjestelmän käyttö iii. jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmän käyttö g Suullinen kuulustelu * Jotkut näistä kohdista voidaan yhdistää tarkastuslentäjän harkinnan mukaan.] [Muutos 1, ] C-12 Muutos 1

91 JAR-FCL 1 Luku D LUKU D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA - CPL(A) JAR-FCL Vähimmäisikä Ansiolentäjän lupakirjan hakijan on oltava vähintään 18-vuotias. JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus Ansiolentäjän lupakirjan hakijalla on oltava voimassa oleva luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Ansiolentäjän lupakirjan mukaisten oikeuksien käyttämiseen vaaditaan voimassa oleva luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. JAR-FCL Oikeudet ja ehdot (a) Oikeudet. Edellyttäen, että muut JARvaatimukset täyttyvät, ansiolentäjän lupakirjan (CPL(A)) haltijalla on oikeus: (1) käyttää kaikkia yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)) haltijan oikeuksia; (2) toimia päällikkönä tai perämiehenä missä tahansa lentokoneessa, kun sitä käytetään muuhun toimintaan kuin kaupalliseen ilmakuljetukseen; (3) toimia päällikkönä missä tahansa yhden ohjaajan lentokoneessa, kun sitä käytetään kaupalliseen ilmakuljetukseen; (4) toimia perämiehenä kaupallisessa ilmakuljetuksessa. (b) Ehdot. Ansiolentäjän lupakirjan hakija, joka täyttää kohdissa JAR-FCL 1.140, ja määrätyt ehdot, täyttää vähintään ansiolentäjän lupakirjan ja lentokokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset, ja jos koulutukseen on sisältynyt [JAR-FCL 1:n luvun E mukaisesti suoritettu] mittarilentokurssi ja -koe, myös mittarilentokelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset. [, ] JAR-FCL (a) Yhdistetyt kurssit Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen (Katso JAR-FCL 1.050(a)(3)) [Katso JAR-FCL & 1.165(a)(1) - (3), liite 1] [Katso AMC FCL & 1.165(a)(1) - (3)] (1) Lentokokemus. Ansiolentäjän lupakirjan hakijalla, joka on osallistunut yhdistetylle lentokoulutuskurssille ja suorittanut sen hyväksytysti, on oltava vähintään 150 tunnin lentokokemus sellaisten lentokoneiden ohjaajana, joilla on JAA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus. (2) Lentoajan hyväksi laskeminen. [Yksityiskohtaiset ohjeet lentoajan hyväksi laskemisesta kohdassa (a)(1) vaadittua lentokokemusta varten annetaan JAR-FCL 1.160:n ja 1.165(a)(1):n liitteen 1 kohdassa 4, JAR- FCL 1.160:n ja 1.165(a)(2):n liitteen 1 kohdassa 4 tai JAR-FCL 1.160:n ja 1.165(a)(3):n liitteen 1 kohdassa 4.] (b) Ositetut kurssit (1) Lentokokemus. Ansiolentäjän lupakirjan hakijalla, joka ei ole suorittanut yhdistettyä lentokoulutuskurssia, on oltava vähintään 200 tunnin lentokokemus sellaisten lentokoneiden ohjaajana, joilla on JAA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus. (2) Lentoajan hyväksi laskeminen. Edellä mainitusta 200 tunnin lentoajasta saa olla: [(i)] 30 tuntia ilma-aluksen päällikkönä helikoptereilla helikopteriyksityislentäjän lupakirjan (PPL(H)) haltijana; tai [(ii)] 100 tuntia ilma-aluksen päällikkönä helikoptereilla helikopteriansiolentäjän lupakirjan (CPL(H)) haltijana; tai [(iii)] 30 tuntia ilma-aluksen päällikkönä TMG-moottoripurjelentokoneilla tai purjelentokoneilla D-1

92 JAR-FCL 1 Luku D (c) Lentoaika. Hakijan on oltava lentänyt lentokoneilla yhdistetyn kurssin aikana 150 tuntia [katso myös JAR-FCL 1.050(a)(3)] ja ositetun kurssin aikana 200 tuntia, mukaan lukien vähintään: (1) 100 tuntia päällikkönä, tai 70 tuntia päällikkönä, jos kokemus on hankittu yhdistetyn lentokoulutuskurssin aikana siten kuin JAR-FCL & 1.165(a)(1) - (3):n liitteessä 1 sekä kohdissa AMC FCL & 1.165(a)(1), (2) ja (3) vaaditaan; (2) 20 tuntia matkalentoja päällikkönä. Tähän määrään on sisällyttävä vähintään 540 kilometrin (300 NM) pituinen matkalento, jonka aikana on suoritettava lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle, jotka eivät saa olla samoja kuin lähtölentopaikka; (3) 10 tuntia mittarikoululentoja, joista enintään 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa; ja (4) 5 tuntia yölentoja siten kuin kohdassa JAR-FCL 1.165(b) vaaditaan. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Teoriatiedot [Katso JAR-FCL & 1.165(a)(1) - (4), liite 1] (a) Kurssi. Ansiolentäjän lupakirjan hakijan on oltava saanut teoriakoulutuksensa hyväksytyllä kurssilla hyväksytyssä lentokoulutusorganisaatiossa (FTO) tai hyväksytyssä tietopuoliseen opetukseen erikoistuneessa organisaatiossa. Teoriakurssi olisi yhdistettävä lentokoulutuskurssiin siten kuin kohdassa JAR- FCL vaaditaan. (b) Koe. Ansiolentäjän lupakirjan hakijan on oltava osoittanut, että hänen teoriatietonsa ovat sillä tasolla, jota ansiolentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät, ja hänen on täytettävä JAR-FCL 1:n luvun J vaatimukset. (c) Yhdistetyn lentokoulutuskurssin suorittaneen hakijan on osoitettava hallitsevansa vähintään kyseisellä kurssilla vaadittavat teoriatiedot, joista määrätään kunkin kurssityypin osalta JAR-FCL & 1.165(a)(1) - (3):n liitteessä 1. JAR-FCL Lentokoulutus [Katso JAR-FCL & 1.165(a)(1) - (4), liite 1 ja AMC FCL & (a)(1) - (4)] (a) Kurssi. Ansiolentäjän lupakirjan hakijan on oltava suorittanut hyväksytty yhdistetty tai ositettu lentokoulutuskurssi hyväksytyssä lentokoulutusorganisaatiossa sellaisilla lentokoneilla, joilla on JAA:n jäsenvaltion myöntämä tai hyväksymä lentokelpoisuustodistus. Lentokoulutus olisi yhdistettävä teoriakurssiin. Yksityiskohtaiset määräykset hyväksytyistä kursseista ovat seuraavissa kohdissa: (1) yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) - JAR-FCL ja 1.165(a)(1):n liite 1 sekä AMC FCL & 1.165(a)(1); (2) yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilentokelpuutusta (CPL(A)/IR) varten - JAR-FCL ja 1.165(a)(2):n liite 1 sekä AMC FCL & 1.165(a)(2); (3) yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten - JAR-FCL & 1.165(a)(3):n liite 1 ja AMC FCL & 1.165(a)(3); ja (4) ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten - JAR-FCL & 1.165(a)(4):n liite 1 ja AMC FCL & 1.165(a)(4). (b) Yölentokoulutus. Hakijan on oltava lentänyt lentokoneilla yöllä vähintään 5 tuntia. Tähän määrään on sisällyttävä vähintään 3 tuntia koululentoja, mukaan lukien vähintään 1 tunti matkalentoa, sekä 5 lentoonlähtöä yksin ja 5 laskua pysähtymiseen asti. JAR-FCL Taidot (Katso JAR-FCL 1.170, liitteet 1 ja 2) [Katso JAR-FCL 1.160, liite 1 ja 1.165(a)(1) - (4)] Ansiolentäjän lupakirjan hakijan on oltava osoittanut pystyvänsä suorittamaan ilmaaluksen päällikkönä lentokoneella JAR-FCL 1.170:n liitteissä 1 ja 2 vaaditut menetelmät ja lentoliikkeet sellaisella pätevyydellä, jota ansiolentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät. Hakijan on suoritettava lentokoe siten kuin kunkin kurssityypin osalta vaaditaan JAR-FCL & 1.165(a)(1) - (4):n liitteessä 1. [Muutos 1, ] D-2

93 JAR-FCL 1 Luku D JAR-FCL & 1.165(a)(1), liite 1 Yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) (Katso JAR-FCL 1.160, & 1.170) (Katso JAR-FCL 1.170:n liitteet 1 ja 2) (Katso JAR-FCL 1.210:n liitteet 1 ja 2) [Katso JAR-FCL 1.470:n liite 1] [Katso AMC FCL & 1.165(a)(1)] (Katso IEM FCL 1.170) 1 Yhdistetyn liikennelentäjäkurssin päämääränä on kouluttaa ohjaaja sille pätevyystasolle, joka vaaditaan toimintaan perämiehenä monimoottorisissa usean ohjaajan lentokoneissa kaupallisen ilmakuljetuksen aikana sekä ansiolentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen saamiseen. 2 Yhdistetylle liikennelentäjäkurssille osallistuvan hakijan on suoritettava kaikki koulutusvaiheet hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa samalla yhtäjaksoisella hyväksytyllä kurssilla, jonka kyseinen koulutusorganisaatio järjestää. 3 Kurssin kestoajan on oltava kuukautta. Viranomaisen hyväksymin erityisjärjestelyin kurssi saa kestää yli 36 kuukautta, jos lentokoulutusorganisaatio antaa lisälento- tai maakoulutusta. 4 Hakija voidaan hyväksyä koulutukseen joko alkeisoppilaana tai ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetyn yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)) haltijana. Alkeisoppilaan on täytettävä JAR-FCL:n luvussa B annetut lento-oppilaita koskevat vaatimukset. Jos koulutettavalla on yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)), 50 % ennen kurssia [lentokoneella] lennetystä lentoajasta voidaan laskea hänen hyväkseen [kohdassa JAR-FCL 1.165(a)(1) ja JAR-FCL 1.165(a)(1):n liitteen 1 kohdassa 13 vaadittua lentokoulutusta varten] kuitenkin niin, että hyväksi laskettavan lentokokemuksen enimmäismäärä on 40 tuntia, tai 45 tuntia silloin, kun koulutettavalla on [lentokoneen] yölentokelpuutus. Tästä määrästä enintään 20 tuntia saa olla koululentoaikaa. Lentokoulutusorganisaatio päättää lentotuntien hyväksi laskemisesta harkintansa mukaan, ja siitä on tehtävä merkintä hakijan koulutuskirjanpitoon. [Jos lento-oppilaalla ei ole ohjaajan lupakirjaa, lentokoulutusorganisaatio voi määrätä joitakin lentoharjoituksia [katso AMC FCL & 1.165(a)(1), vaiheet 2 ja 3] suoritettaviksi opettajan kanssa helikopterilla tai TMG-moottoripurjelentokoneella, mikäli viranomainen tämän hyväksyy. Tällaisten koululentojen enimmäismäärä on 20 tuntia.] 5 Hakija, joka ei läpäise liikennelentäjäkurssia tai pysty suorittamaan sitä kokonaan, voi hakea viranomaiselta teoriakokeen ja lentokokeen suorittamista alemman luokan lupakirjaa ja mahdollista mittarilentokelpuutusta varten. 6 Jos hakija haluaa siirtyä toiseen lentokoulutusorganisaatioon kurssin aikana, hänen on pyydettävä viranomaiselta virallinen arvio jäljellä olevasta koulutusajasta, joka on suoritettava toisessa koulutusorganisaatiossa. 7 Lentokoulutusorganisaation on varmistettava, että hakijalla on ennen kurssille hyväksymistään riittävät tiedot matematiikasta ja fysiikasta [sekä riittävä englannin kielen taito], jotta hänen on helpompi ymmärtää kurssin tietopuolinen opetussisältö. [Vaadittava englannin kielen taito on JAR- FCL 1.200:n liitteen 1 mukainen.] 8 Kurssiin on sisällyttävä: (a) teoriakoulutus liikennelentäjän lupakirjaan vaadittavalle tietotasolle; (b) näkö- ja mittarilentokoulutus; ja (c) miehistöyhteistyökoulutus usean ohjaajan lentokoneissa toimimista varten D-3

94 JAR-FCL 1 Luku D 9 Kun hakija on suorittanut kohdassa 12 tarkoitetun teoriakokeen tai -kokeet ja kohdassa 14 tarkoitetun lentokokeen tai -kokeet hyväksytysti, hänen katsotaan täyttävän ne tieto- ja taitovaatimukset, jotka on asetettu ansiolentäjän lupakirjan, kokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen sekä monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen myöntämiselle. TEORIAKOULUTUS 10 Teoriakoulutusohjelmasta määrätään JAR-FCL 1.470:n liitteessä 1. Hyväksyttyyn liikennelentäjän teoriakurssiin on sisällyttävä vähintään 750 tuntia (1 oppitunti = 60 minuuttia) opetusta, johon voi kuulua luokkahuonetyöskentelyä, interaktiivista videokoulutusta, dia-ääniesityksiä, opiskelua koulutuslaitteella, tietokoneavusteista opetusta ja muiden viranomaisen hyväksymien opetusvälineiden käyttöä tarkoituksenmukaisessa suhteessa. Nämä 750 tuntia on jaettava siten, että oppiaineiden vähimmäistuntimäärät ovat: Oppiaine Tunnit Ilmailun säädökset 40 Ilma-aluksen yleistuntemus 80 Suoritusarvot ja lennonsuunnittelu 90 Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset 50 Sääoppi 60 Lentosuunnistus 150 Lentotoiminta 20 Lennonteoria 30 Radiopuhelinliikenne 30 Lentokoulutusorganisaatio voi sopia viranomaisen kanssa muunlaisesta tuntijaosta. 11 Miehistöyhteistyökurssiin on kuuluttava vähintään 25 tuntia teoriakoulutusta ja harjoituksia. TEORIAKOE 12 Hakijan on osoitettava JAR-FCL 1:n luvun J vaatimusten mukaisesti, että hänen teoriatietonsa ovat liikennelentäjän lupakirjan haltijalta vaadittavalla tasolla. LENTOKOULUTUS 13 Lentokoulutukseen, johon ei sisälly tyyppikoulutusta, on kuuluttava yhteensä vähintään 195 tuntia. Tuntimäärään lasketaan mukaan kaikki välitarkastuslennot, ja enintään 55 tuntia koko kurssin aikana saa olla mittariaikaa maassa. Tähän 195 tunnin kokonaislentoaikaan on sisällyttävä vähintään: (a) 95 tuntia koululentoja, joista enintään 55 tuntia saa olla mittariaikaa maassa; (b) 100 tuntia päällikkönä, josta 50 tuntia VFR-lentoa ja 50 tuntia mittarilentoaikaa päällikköoppilaana (SPIC). Päällikköoppilaana lennetty lentoaika on laskettava päällikkönä lennetyksi lentoajaksi, paitsi jos lennonopettajan oli jossakin lennon vaiheessa puututtava lennon suoritukseen tai ohjattava lentokonetta. Lennonopettajan maassa antama palaute ei vaikuta lentoajan laskemiseen päällikkönä lennetyksi lentoajaksi; D-4

95 JAR-FCL 1 Luku D (c) 50 tuntia matkalentoja päällikkönä, mukaan lukien vähintään 540 kilometrin (300 NM) pituinen VFR-matkalento, jonka aikana on suoritettava lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle, jotka eivät saa olla samoja kuin lähtölentopaikka; (d) 5 tuntia lentokoneilla lennetystä lentoajasta on suoritettava yöllä. Tähän määrään on sisällyttävä 3 tuntia koululentoja, joista vähintään 1 tunti matkalentoa, sekä 5 lentoonlähtöä yksin ja 5 laskua pysähtymiseen asti yksin; ja (e) 115 tuntia mittariaikaa, johon sisältyy: (i) 50 tuntia mittarikoululentoja, joista enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai 40 tuntia jos maassa annettava mittarilentokoulutus tapahtuu kokonaan FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla; (ii) (iii) FNPT II:ta. 50 tuntia päällikköoppilaana; ja 15 tuntia miehistöyhteistyökoulutusta, johon voidaan käyttää lentosimulaattoria tai Katso lentokoulutusohjelma kohdasta AMC FCL & 1.165(a)(1). LENTOKOKEET 14 Kun hakija on saanut kurssiin kuuluvan lentokoulutuksen, hänen on suoritettava ansiolentäjän lupakirjaa varten vaadittava lentokoe joko yksi- tai monimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.170:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti, mittarilentokoe monimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.210:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti sekä muut kokeet, jotka vaaditaan kohdassa JAR-FCL 1.262(c). [Muutos 1, ; muutos 2, ] D-5

96 JAR-FCL 1 Luku D JAR-FCL & 1.165(a)(2), liite 1 Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilentokelpuutusta (CPL(A)/IR) varten (Katso JAR-FCL 1.160, & 1.170) (Katso JAR-FCL 1.170:n liitteet 1 ja 2) (Katso JAR-FCL 1.210:n liitteet 1 ja 2) [Katso JAR-FCL 1.470:n liite 1] [Katso AMC FCL & 1.165(a)(2)] (Katso IEM FCL 1.170) 1 Ansiolentäjän lupakirjaan ja mittarilentokelpuutukseen johtavan yhdistetyn kurssin päämääränä on kouluttaa ohjaaja sille pätevyystasolle, joka vaaditaan yksi- tai monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden ohjaamiseen kaupallisen ilmakuljetuksen aikana sekä ansiolentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen saamiseen. 2 Yhdistetylle ansiolentäjä- ja mittarilentokurssille osallistuvan hakijan on suoritettava kaikki koulutusvaiheet hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa samalla yhtäjaksoisella hyväksytyllä kurssilla, jonka kyseinen koulutusorganisaatio järjestää. 3 Kurssin kestoajan on oltava 9-30 kuukautta. 4 Hakija voidaan hyväksyä koulutukseen joko alkeisoppilaana tai ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetyn yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)) haltijana. Alkeisoppilaan on täytettävä JAR-FCL:n luvussa B annetut lento-oppilaita koskevat vaatimukset. Jos koulutettavalla on yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)), 50 % ennen kurssia [lentokoneella] lennetystä lentoajasta voidaan laskea hänen hyväkseen [kohdassa JAR-FCL 1.165(a)(2) ja JAR-FCL 1.165(a)(2):n liitteen 1 kohdassa 12 vaadittua lentokoulutusta varten] kuitenkin niin, että hyväksi laskettavan lentokokemuksen enimmäismäärä on 40 tuntia, tai 45 tuntia silloin, kun koulutettavalla on [lentokoneen] yölentokelpuutus. Tästä määrästä enintään 20 tuntia saa olla koululentoaikaa. Lentokoulutusorganisaatio päättää lentotuntien hyväksi laskemisesta harkintansa mukaan, ja siitä on tehtävä merkintä hakijan koulutuskirjanpitoon. [Jos lento-oppilaalla ei ole ohjaajan lupakirjaa, lentokoulutusorganisaatio voi määrätä joitakin lentoharjoituksia [katso AMC FCL & 1.165(a)(2), vaiheet 2 ja 3] suoritettaviksi opettajan kanssa helikopterilla tai TMG-moottoripurjelentokoneella, mikäli viranomainen tämän hyväksyy. Tällaisten koululentojen enimmäismäärä on 20 tuntia.] 5 Hakija, joka ei läpäise ansiolentäjä- ja mittarilentokurssia tai pysty suorittamaan sitä kokonaan, voi hakea viranomaiselta teoriakokeen ja lentokokeen suorittamista alemman luokan lupakirjaa ja mahdollista mittarilentokelpuutusta varten. 6 Jos hakija haluaa siirtyä toiseen lentokoulutusorganisaatioon kurssin aikana, hänen on pyydettävä viranomaiselta virallinen arvio jäljellä olevasta koulutusajasta, joka on suoritettava toisessa koulutusorganisaatiossa. 7 Lentokoulutusorganisaation on varmistettava, että hakijalla on ennen kurssille hyväksymistään riittävät tiedot matematiikasta ja fysiikasta [sekä riittävä englannin kielen taito], jotta hänen on helpompi ymmärtää kurssin tietopuolinen opetussisältö. [Vaadittava englannin kielen taito on JAR- FCL 1.200:n liitteen 1 mukainen.] 8 Kurssiin on sisällyttävä: (a) teoriakoulutus ansiolentäjän lupakirjaan ja mittarilentokelpuutukseen vaadittavalle tietotasolle; ja (b) näkö- ja mittarilentokoulutus D-6

97 JAR-FCL 1 Luku D 9 Kun hakija on suorittanut kohdassa 11 tarkoitetun teoriakokeen tai -kokeet ja kohdassa 13 tarkoitetun lentokokeen hyväksytysti, hänen katsotaan täyttävän ne tieto- ja taitovaatimukset, jotka on asetettu ansiolentäjän lupakirjan, kokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen sekä monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen myöntämiselle. TEORIAKOULUTUS 10 Teoriakoulutusohjelmasta määrätään JAR-FCL 1.470:n liitteessä 1. Hyväksyttyyn ansiolentäjän ja mittarilentokelpuutuksen teoriakurssiin on sisällyttävä vähintään 500 tuntia opetusta, johon voi kuulua luokkahuonetyöskentelyä, interaktiivista videokoulutusta, dia-ääniesityksiä, opiskelua koulutuslaitteella, tietokoneavusteista opetusta ja muiden viranomaisen hyväksymien opetusvälineiden käyttöä tarkoituksenmukaisessa suhteessa. Nämä 500 tuntia (1 oppitunti = 60 minuuttia) on jaettava siten, että oppiaineiden vähimmäistuntimäärät ovat: Oppiaine Tunnit Ilmailun säädökset 30 Ilma-aluksen yleistuntemus 50 Suoritusarvot ja lennonsuunnittelu 60 Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset 15 Sääoppi 40 Lentosuunnistus 100 Lentotoiminta 10 Lennonteoria 25 Radiopuhelinliikenne 30 Lentokoulutusorganisaatio voi sopia viranomaisen kanssa muunlaisesta tuntijaosta. TEORIAKOE 11 Hakijan on osoitettava JAR-FCL 1:n luvun J vaatimusten mukaisesti, että hänen teoriatietonsa ovat ansiolentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen haltijalta vaadittavalla tasolla. LENTOKOULUTUS 12 Lentokoulutukseen, johon ei sisälly tyyppikoulutusta, on kuuluttava yhteensä vähintään 180 tuntia. Tuntimäärään lasketaan mukaan kaikki välitarkastuslennot, ja enintään 40 tuntia koko kurssin aikana saa olla mittariaikaa maassa. Tähän 180 tunnin kokonaislentoaikaan on sisällyttävä vähintään: (a) 80 tuntia koululentoja, joista enintään 40 tuntia saa olla mittariaikaa maassa; (b) 100 tuntia päällikkönä, josta 50 tuntia VFR-lentoa ja 50 tuntia mittarilentoaikaa päällikköoppilaana (SPIC). Päällikköoppilaana lennetty lentoaika on laskettava päällikkönä lennetyksi lentoajaksi, paitsi jos lennonopettajan oli jossakin lennon vaiheessa puututtava lennon suoritukseen tai ohjattava lentokonetta. Lennonopettajan maassa antama palaute ei vaikuta lentoajan laskemiseen päällikkönä lennetyksi lentoajaksi; (c) 50 tuntia matkalentoja päällikkönä, mukaan lukien vähintään 540 kilometrin (300 NM) pituinen VFR-matkalento, jonka aikana on suoritettava lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle, jotka eivät saa olla samoja kuin lähtölentopaikka; D-7

98 JAR-FCL 1 Luku D (d) 5 tuntia lentokoneilla lennetystä lentoajasta on suoritettava yöllä. Tähän määrään on sisällyttävä vähintään 3 tuntia koululentoja, joista vähintään yksi tunti matkalentoa, sekä 5 lentoonlähtöä yksin ja 5 laskua pysähtymiseen asti yksin; ja (e) 100 tuntia mittariaikaa, johon sisältyy: (i) 50 tuntia mittarikoululentoja, joista enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai 40 tuntia jos maassa annettava mittarilentokoulutus tapahtuu kokonaan FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla; (ii) 50 tuntia päällikköoppilaana. Katso lentokoulutusohjelma kohdasta AMC FCL & 1.165(a)(2). LENTOKOKEET 13 Kun hakija on saanut kurssiin kuuluvan lentokoulutuksen, hänen on suoritettava ansiolentäjän lupakirjaa varten vaadittava lentokoe joko moni- tai yksimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.170:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti ja mittarilentokoe monimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.210:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] D-8

99 JAR-FCL 1 Luku D JAR-FCL & 1.165(a)(3), liite 1 Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten (Katso JAR-FCL 1.160, & 1.170) (Katso JAR-FCL 1.170:n liitteet 1 ja 2) [Katso JAR-FCL 1.470:n liite 1] [Katso AMC FCL & 1.165(a)(3)] (Katso IEM FCL 1.170) 1 Yhdistetyn ansiolentäjäkurssin päämääränä on kouluttaa ohjaaja sille pätevyystasolle, joka vaaditaan ansiolentäjän lupakirjan saamiseen ja muuhun lentotyökoulutukseen, jota hakija haluaa hankkia, lukuun ottamatta lennonopettajan koulutusta ja mittarilentokoulutusta. 2 Yhdistetylle ansiolentäjäkurssille osallistuvan hakijan on suoritettava kaikki koulutusvaiheet hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa samalla yhtäjaksoisella hyväksytyllä kurssilla, jonka kyseinen koulutusorganisaatio järjestää. 3 Kurssin kestoajan on oltava 9-24 kuukautta. 4 Hakija voidaan hyväksyä koulutukseen joko alkeisoppilaana tai ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetyn yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)) haltijana. Alkeisoppilaan on täytettävä JAR-FCL:n luvussa B annetut lento-oppilaita koskevat vaatimukset. Jos koulutettavalla on yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)), 50 % ennen kurssia [lentokoneella] lennetystä lentoajasta voidaan laskea hänen hyväkseen [kohdassa JAR-FCL 1.165(a)(3) ja JAR-FCL 1.165(a)(3):n liitteen 1 kohdassa 12 vaadittua lentokoulutusta varten] kuitenkin niin, että hyväksi laskettavan lentokokemuksen enimmäismäärä on 40 tuntia, tai 45 tuntia silloin, kun koulutettavalla on [lentokoneen] yölentokelpuutus. Tästä määrästä enintään 20 tuntia saa olla koululentoaikaa. Lentokoulutusorganisaatio päättää lentotuntien hyväksi laskemisesta harkintansa mukaan, ja siitä on tehtävä merkintä hakijan koulutuskirjanpitoon. [Jos lento-oppilaalla ei ole ohjaajan lupakirjaa, lentokoulutusorganisaatio voi määrätä joitakin lentoharjoituksia [katso AMC FCL & 1.165(a)(3), vaiheet 2 ja 3] suoritettaviksi opettajan kanssa helikopterilla tai TMG-moottoripurjelentokoneella, mikäli viranomainen tämän hyväksyy. Tällaisten koululentojen enimmäismäärä on 20 tuntia.] 5 Hakija, joka ei läpäise ansiolentäjäkurssia tai pysty suorittamaan sitä kokonaan, voi hakea viranomaiselta teoriakokeen ja lentokokeen suorittamista alemman luokan lupakirjaa varten. 6 Jos hakija haluaa siirtyä toiseen lentokoulutusorganisaatioon kurssin aikana, hänen on pyydettävä viranomaiselta virallinen arvio jäljellä olevasta koulutusajasta, joka on suoritettava toisessa koulutusorganisaatiossa. 7 Lentokoulutusorganisaation on varmistettava, että hakijalla on ennen kurssille hyväksymistään riittävät tiedot matematiikasta ja fysiikasta, jotta hänen on helpompi ymmärtää kurssin tietopuolinen opetussisältö. 8 Kurssiin on sisällyttävä: (a) teoriakoulutus ansiolentäjän lupakirjaan vaadittavalle tietotasolle; ja (b) näkö- ja mittarilentokoulutus. 9 Kun hakija on suorittanut kohdassa 11 tarkoitetut teoriakokeet ja kohdassa 13 tarkoitetun lentokokeen tai -kokeet hyväksytysti, hänen katsotaan täyttävän ne tieto- ja taitovaatimukset, jotka on asetettu ansiolentäjän lupakirjan ja kokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämiselle D-9

100 JAR-FCL 1 Luku D TEORIAKOULUTUS 10 Ansiolentäjän teoriakoulutusohjelmasta määrätään JAR-FCL 1.470:n liitteessä 1. Hyväksyttyyn ansiolentäjän teoriakurssiin on sisällyttävä vähintään 300 tuntia (1 oppitunti = 60 minuuttia) opetusta (tai 200 tuntia, jos hakijalla on yksityislentäjän lupakirja), johon voi kuulua luokkahuonetyöskentelyä, interaktiivista videokoulutusta, dia-ääniesityksiä, opiskelua koulutuslaitteella, tietokoneavusteista opetusta ja muiden viranomaisen hyväksymien opetusvälineiden käyttöä tarkoituksenmukaisessa suhteessa. TEORIAKOE 11 Hakijan on osoitettava JAR-FCL 1:n luvun J vaatimusten mukaisesti, että hänen teoriatietonsa ovat ansiolentäjän lupakirjan haltijalta vaadittavalla tasolla. LENTOKOULUTUS 12 Lentokoulutukseen, johon ei sisälly tyyppikoulutusta, on kuuluttava yhteensä vähintään 150 tuntia. Tuntimäärään lasketaan mukaan kaikki välitarkastuslennot, ja enintään 5 tuntia koko kurssin aikana saa olla mittariaikaa maassa. Tähän 150 tunnin kokonaislentoaikaan on sisällyttävä vähintään: (a) 80 tuntia koululentoja, joista enintään 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa; (b) 70 tuntia päällikkönä; (c) 20 tuntia matkalentoja päällikkönä, mukaan lukien vähintään 540 kilometrin (300 NM) pituinen VFR-matkalento, jonka aikana on suoritettava lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle, jotka eivät saa olla samoja kuin lähtölentopaikka; (d) 5 tuntia lentokoneilla lennetystä lentoajasta on suoritettava yöllä. Tähän määrään on sisällyttävä 3 tuntia koululentoja, joista vähintään 1 tunti matkalentoa, sekä 5 lentoonlähtöä yksin ja 5 laskua pysähtymiseen asti; ja (e) 10 tuntia mittarikoululentoja, joista enintään 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä tai II:lla tai lentosimulaattorilla. (f) 5 tuntia lentokoulutuksesta on suoritettava sellaisella lentokoneella, joka on hyväksytty vähintään neljän henkilön kuljetukseen ja jossa on vakiokierrospotkuri ja sisäänvedettävä laskuteline. Katso lentokoulutusohjelma kohdasta AMC FCL & 1.165(a)(3). LENTOKOE 13 Kun hakija on saanut lentokoulutuksen, hänen on suoritettava ansiolentäjän lupakirjaa varten vaadittava lentokoe yksi- tai monimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.170:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] D-10

101 JAR-FCL 1 Luku D JAR-FCL & 1.165(a)(4), liite 1 Ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten (Katso JAR-FCL 1.125(c)) (Katso JAR-FCL 1.160, & 1.170) (Katso JAR-FCL 1.170:n liitteet 1 ja 2) [Katso JAR-FCL 1.470:n liite 1] [Katso AMC FCL & 1.165(a)(4)] (Katso IEM FCL 1.170) 1 Ositetun ansiolentäjäkurssin päämääränä on kouluttaa yksityislentäjän lupakirjan haltija sille pätevyystasolle, joka vaaditaan ansiolentäjän lupakirjan saamiseen. 2 [(a)] Ennen ositetun ansiolentäjäkurssin aloittamista hakijalla on oltava ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetty yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)); (b) [Ennen lentokoulutuksen aloittamista: (i) hakijalla on oltava 150 tunnin lentokokemus ohjaajana; ja (ii) hakijan on täytettävä kohtien JAR-FCL ja vaatimukset, jos lentokokeessa käytetään monimoottorista lentokonetta.] 3 Ositetulle ansiolentäjäkurssille osallistuvan hakijan on suoritettava kaikki koulutusvaiheet hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa samalla yhtäjaksoisella hyväksytyllä kurssilla, jonka kyseinen koulutusorganisaatio järjestää. Tietopuolinen opetus voidaan antaa teoriakurssien järjestämiseen hyväksytyssä organisaatiossa siten kuin JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1 määrätään vain teoriakoulutukseen erikoistumisesta, jolloin tämän organisaation koulutuspäällikkö vastaa kurssin sen osan valvonnasta. 4 Teoriakurssi on suoritettava 18 kuukauden kuluessa. Lentokoulutus ja -koe on suoritettava hyväksytyn teoriakokeen voimassaoloaikana, josta määrätään kohdassa JAR-FCL Lentokoulutusorganisaation on varmistettava, että hakijalla on ennen kurssille hyväksymistään riittävät tiedot matematiikasta ja fysiikasta, jotta hänen on helpompi ymmärtää kurssin tietopuolinen opetussisältö. 6 Kurssiin on sisällyttävä: (a) teoriakoulutus ansiolentäjän lupakirjaan vaadittavalle tietotasolle; ja (b) näkö- ja mittarilentokoulutus. 7 Kun hakija on suorittanut kohdassa 9 tarkoitetun teoriakokeen ja kohdassa 13 tarkoitetun lentokokeen hyväksytysti, hänen katsotaan täyttävän ne tieto- ja taitovaatimukset, jotka on asetettu ansiolentäjän lupakirjan ja kokeessa käytetyn lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämiselle. TEORIAKOULUTUS 8 Ansiolentäjän teoriakoulutusohjelmasta määrätään JAR-FCL 1.470:n liitteessä 1. Hyväksyttyyn ansiolentäjän teoriakurssiin on sisällyttävä vähintään 200 tuntia (1 oppitunti = 60 minuuttia) opetusta, johon voi kuulua luokkahuonetyöskentelyä, interaktiivista videokoulutusta, diaääniesityksiä, opiskelua koulutuslaitteella, tietokoneavusteista opetusta ja muiden viranomaisen hyväksymien opetusvälineiden käyttöä tarkoituksenmukaisessa suhteessa. Viranomaisen niin salliessa voidaan kurssin osana käyttää myös hyväksyttyjä etäopiskelukursseja (kirjekursseja) D-11

102 JAR-FCL 1 Luku D TEORIAKOE 9 Hakijan on osoitettava JAR-FCL 1:n luvun J vaatimusten mukaisesti, että hänen teoriatietonsa ovat ansiolentäjän lupakirjan haltijalta vaadittavalla tasolla. LENTOKOULUTUS 10 Jos hakijalla ei ole mittarilentokelpuutusta, hänelle on annettava vähintään 25 tuntia lentokoulutusta [katso AMC FCL & 1.165(a)(4)]. Siihen on kuuluttava 10 tuntia mittarikoululentoja, joista enintään 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä tai II:lla tai lentosimulaattorilla [katso AMC FCL & 1.165(a)(4)]. [Jos hakijalla on voimassa oleva lentokoneiden mittarilentokelpuutus (IR(A)), hänelle on hyvitettävä vaadittu mittarikoululentoaika kokonaisuudessaan. Jos hakijalla on voimassa oleva helikopterien mittarilentokelpuutus (IR(H)), hänelle voidaan hyvittää enintään 5 tuntia vaaditusta mittarikoululentoajasta, jolloin hakijalle on annettava vähintään 5 tuntia mittarilentokoulutusta lentokoneella.] 11 (a) Jos hakijalla on voimassa oleva mittarilentokelpuutus, hänelle on annettava vähintään 15 tuntia lentokoulutusta näkölento-olosuhteissa. (b) Jos hakijalla ei ole [lentokoneen] yölentokelpuutusta, hänelle on annettava [lisäksi vähintään] 5 tuntia yölentokoulutusta [katso JAR-FCL 1.125(c)]. 12 Vähintään viisi tuntia lentokoulutuksesta on suoritettava sellaisella lentokoneella, joka on hyväksytty vähintään neljän henkilön kuljetukseen ja jossa on vakiokierrospotkuri ja sisäänvedettävä laskuteline. Katso lentokoulutusohjelma kohdasta AMC FCL & 1.165(a)(4). LENTOKOE 13 Kun hakija on saanut lentokoulutuksen ja hankkinut vaaditun kokemuksen, hänen on suoritettava ansiolentäjän lupakirjaa varten vaadittava lentokoe joko moni- tai yksimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.170:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] D-12

103 JAR-FCL 1 Luku D JAR-FCL 1.170, liite 1 Lentokoe ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten (Katso JAR-FCL 1.170) (Katso JAR-FCL 1.170, liite 2) (Katso IEM FCL 1.170) 1 Ansiolentäjän lupakirjaan vaadittavaa lentokoetta varten hakijan on oltava suorittanut hyväksytysti koko vaadittava koulutus, johon on sisältynyt koulutusta saman tyypin tai luokan lentokoneella, jota lentokokeessa käytetään. Hakija voi valintansa mukaan suorittaa kokeen yksimoottorisella lentokoneella tai, jos hänellä on kohdassa JAR-FCL tai JAR-FCL vaadittu 70 tunnin päällikkökokemus, monimoottorisella lentokoneella. Kokeessa käytettävän lentokoneen on täytettävä JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1 mainitut koulutuksessa käytettäviä lentokoneita koskevat vaatimukset, sen on oltava hyväksytty vähintään neljän henkilön kuljetukseen ja siinä on oltava vakiokierrospotkuri ja sisäänvedettävä laskuteline. 2 Viranomainen päättää hallinnollisista järjestelyistä, joilla varmistetaan hakijan soveltuvuus kokeen suorittamiseen, kuten hakijan koulutustietojen esittämisestä tarkastuslentäjälle. 3 Hakijan on suoritettava hyväksytysti lentokokeen osat 1-5 ja monimoottorista lentokonetta käytettäessä myös osa 6. Jos hakijan suoritus hylätään osan yhdessäkin kohdassa, koko osa katsotaan hylätyksi. Jos hakijan suoritus hylätään useammassa kuin yhdessä osassa, hänen on suoritettava koko koe uudelleen. Vain yhdessä osassa hylätyn hakijan on suoritettava hylätty osa uudelleen. Jos uusintakokeen jokin osa hylätään, hakijan on suoritettava koko koe uudelleen, vaikka hän olisi suorittanut kyseisen osan hyväksytysti aiemmalla kerralla. Kaikki lentokokeen osat on suoritettava kuuden kuukauden kuluessa. 4 Lentokokeen hylkäyksen jälkeen voidaan vaatia lisäkoulutusta. Jos hakija ei läpäise kaikkia lentokokeen osia kahdella yrityksellä, vaaditaan lisäkoulutus siten kuin viranomainen määrää. Lentokokeen suorittamista voi yrittää miten monta kertaa tahansa. KOKEEN SUORITTAMINEN 5 Viranomainen antaa tarkastuslentäjälle riittävät turvallisuusohjeet sen varmistamiseksi, että lentokoe suoritetaan turvallisesti. 6 Jos hakija keskeyttää lentokokeen sellaisesta syystä, jota tarkastuslentäjä ei pidä riittävänä, hakijan on suoritettava koko lentokoe uudelleen. Jos koe keskeytetään tarkastuslentäjän mielestä riittävästä syystä, vain ne osat, joita ei ole suoritettu kokonaan, on suoritettava myöhemmin toisella lennolla. 7 Tarkastuslentäjän niin salliessa hakija voi suorittaa minkä tahansa lentokokeeseen kuuluvan liikkeen tai menetelmän kerran uudelleen. Tarkastuslentäjä voi keskeyttää kokeen missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että hakijan osoittamat lentotaidot edellyttävät sen suorittamista kokonaan uudelleen. 8 Hakijan on ohjattava lentokonetta sellaiselta paikalta, jolta ilma-aluksen päällikön tehtävät voi hoitaa, ja suoritettava koe siten kuin lentokoneessa ei olisi muita miehistön jäseniä. Vastuu lennosta määräytyy kansallisten määräysten mukaisesti. 9 Tarkastuslentäjä valitsee lennettävän reitin. Määräpaikan on oltava valvottu lentopaikka, ja reitti voi päättyä lähtölentopaikalle tai muulle lentopaikalle. Hakija vastaa lennon suunnittelusta ja hänen on varmistettava, että kaikki lennon suorittamiseen tarvittavat varusteet ja asiakirjat ovat lentokoneessa. Lennon on kestettävä vähintään 90 minuuttia D-13

104 JAR-FCL 1 Luku D 10 Hakijan on ilmaistava tarkastuslentäjälle suorittamansa tarkistukset ja tehtävät, mukaan lukien radiosuunnistuslaitteiden tunnistaminen. Tarkistukset on tehtävä kokeessa käytettävän lentokoneen hyväksytyn tarkistuslistan mukaisesti. Koetta edeltävän lennonvalmistelun aikana hakijan on valittava käytettävät tehoasetukset ja nopeudet. Hakijan on myös laskettava suoritusarvot lentoonlähtöä, lähestymistä ja laskua varten toimintakäsikirjan tai lentokoneen lentokäsikirjan mukaisesti. 11 Tarkastuslentäjä ei saa millään tavalla osallistua lennon suorittamiseen, paitsi jos se on tarpeen turvallisuussyistä tai muulle liikenteelle aiheutuvan kohtuuttoman viivytyksen välttämiseksi. LENTOKOKEEN HYVÄKSYMISRAJAT 12 Hakijan on osoitettava, että hän: - pystyy käyttämään lentokonetta sen rajoitusten mukaisesti; - pystyy suorittamaan kaikki lentoliikkeet pehmeästi ja tarkasti; - toimii harkitusti ja noudattaa hyvää ilmailutapaa; - osaa soveltaa ilmailutietämystään käytäntöön ja - kykenee koko ajan säilyttämään lentokoneen hallinnan niin, ettei menetelmän tai liikkeen onnistumista ole missään vaiheessa syytä vakavasti epäillä. 13 Seuraavat raja-arvot on tarkoitettu yleisohjeiksi. Tarkastuslentäjän on otettava huomioon turbulenttiset olosuhteet sekä käytettävän lentokoneen käsittelyominaisuudet ja suorituskyky. Korkeus normaali lento moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±100 jalkaa ±150 jalkaa Radiosuunnistuslaitteiden ohjauksen seuraaminen ±5 Ohjaussuunta Nopeus normaali lento ±10 moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±15 lentoonlähtö ja lähestyminen kaikki muut lennon vaiheet ±5 solmua ±10 solmua KOKEEN SISÄLTÖ 14 Lentokokeessa on käytettävä JAR-FCL 1.170:n liitteessä 2 vaadittua lentokokeen sisältöä ja osia. Viranomainen voi päättää lentokoe- ja hakemuslomakkeen muodosta (katso IEM FCL 1.170). Osan 2 kohdissa c ja e(iv) tarkoitetut tehtävät sekä osat 5 ja 6 kokonaisuudessaan voidaan suorittaa FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla. [Muutos 1, ] D-14

105 JAR-FCL 1 Luku D JAR-FCL 1.170, liite 2 Ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten vaadittavan lentokokeen sisältö (Katso JAR-FCL 1.170) (Katso IEM FCL 1.170) OSA 1 TOIMENPITEET ENNEN LENTOA JA LÄHTÖMENETELMÄT Tarkistuslistan käyttöä ja hyvää ilmailutapaa (lentokoneen ohjaaminen käyttäen ulkoisia näköhavaintoja, jäänesto- ja jäänpoistomenetelmät jne.) tarkkaillaan kaikissa lentokokeen osissa. a b c d e f g Lennon valmistelu, mukaan lukien: asiakirjat, massan ja massakeskiön määritys, säätietojen hankkiminen Lentokoneen tarkastus ja ohjaajan suorittamat huoltotoimenpiteet Rullaus ja lentoonlähtö Suoritusarvojen huomioon ottaminen ja trimmin käyttö Toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa Lähtömenetelmä, korkeusmittarin asetus, menetelmät yhteentörmäyksen välttämiseksi (ilmatilan tarkkailu) Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 2 LENTOKONEEN KÄSITTELY a b c d e f Lentokoneen ohjaaminen käyttäen ulkoisia näköhavaintoja: suora vaakalento, nousu, liuku; ilmatilan tarkkailu Lentäminen kriittisen pienellä ilmanopeudella sekä alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu Kaartaminen, mukaan lukien kaarrot laskuasussa. Jyrkät kaarrot 45 asteen kallistuksella. Lentäminen kriittisen suurilla ilmanopeuksilla sekä kierukan tunnistaminen ja oikaisu Lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien: i. Vaakalento matkalentoasussa; ohjaussuunnan, korkeuden ja ilmanopeuden hallinta ii. Nousu- ja liukukaarrot asteen kallistuksella iii. Oikaisu epätavallisista asennoista iv. Lentäminen vajaalla mittaristolla Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne D-15

106 JAR-FCL 1 Luku D OSA 3 MATKALENTO a b c d e f g a b c d e f g h Lentokoneen ohjaaminen käyttäen ulkoisia näköhavaintoja. Matkalentoasu, toimintamatkan ja toiminta-ajan huomioon ottaminen. Näkösuunnistus, kartanluku Korkeuden, nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta, ilmatilan tarkkailu Korkeusmittarin asetus. Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne. Lennon edistymisen seuranta, operatiivinen lentosuunnitelma, polttoaineenkulutuksen seuranta, lentoreitiltä poikkeaman arviointi ja palaaminen takaisin oikealle lentoreitille Säätilan seuranta ja kehityksen arviointi, lennon suunnittelu varalentopaikalle NDB- tai VOR-ohjauksen seuraaminen, paikanmääritys niiden avulla, suunnistuslaitteiden tunnistaminen (mittarilento). Varalentopaikalle lentäminen suunnitelman mukaisesti (näkölento). OSA 4 LÄHESTYMISMENETELMÄT JA LASKU Lähestymismenetelmät, korkeusmittarin asetus, tarkistukset, ilmatilan tarkkailu Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne Ylösveto matalalta Normaali lasku, sivutuulilasku (jos olosuhteet ovat sopivat) Lasku lyhyelle kiitotielle Lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä (vain yksimoottorisilla lentokoneilla) Lasku käyttämättä laskusiivekkeitä Toimenpiteet lennon jälkeen OSA 5 TOIMINTA POIKKEUS- JA PAKKOTILANTEISSA Tämä osa voidaan suorittaa osien 1-4 yhteydessä. a b c d Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen (turvallisessa korkeudessa), palonsammutustoimenpiteet Laitteiden toimintahäiriöt mm. laskutelineen käyttö varajärjestelmän avulla, sähköjärjestelmän ja jarrujen viat Pakkolasku (simuloituna) Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne D-16

107 JAR-FCL 1 Luku D OSA 6 TOIMINTA MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEISSA JA LUOKKA-/TYYPPIKOHTAISET SEIKAT Tämä osa voidaan suorittaa osien 1-5 yhteydessä. a b c d e f Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdössä (turvallisessa korkeudessa, ellei suoriteta lentosimulaattorilla) Lähestyminen ja ylösveto moottorihäiriötä jäljitellen Lähestyminen ja lasku pysähtymiseen asti moottorihäiriötä jäljitellen Moottorin sammutus ja uudelleenkäynnistys Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne Luokka- tai tyyppikelpuutukseen vaadittavan lentokokeen soveltuvat kohdat tarkastuslentäjän harkinnan mukaan, mm. seuraavat siltä osin kuin ne tulevat kyseeseen: i. lentokoneen järjestelmät, automaattiohjauksen käyttö ii. paineistusjärjestelmän käyttö iii. jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmän käyttö g Suullinen kuulustelu [Muutos 1, ] D-17

108 JAR-FCL 1 Luku E LUKU E - MITTARILENTOKELPUUTUS - IR(A) [JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus Mittarilentokelpuutuksen hakijan on täytettävä kohdan JAR-FCL 3.355(b) lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset.] [, ] JAR-FCL Milloin mittarilentokelpuutus vaaditaan (a) Ohjaajan lupakirjan haltija ei saa toimia missään tehtävässä lentokoneen ohjaajana IFR-lennoilla muutoin kuin lentokokeessa tai koululennolla, ellei hänellä ole JAR-FCL:n mukaisesti myönnettyä mittarilentokelpuutusta kyseessä olevaa ilma-alusryhmää varten. (b) Niissä JAA:n jäsenvaltioissa, joiden kansallinen lainsäädäntö edellyttää mittarilentosääntöjen (IFR) mukaista lentämistä tietyissä olosuhteissa (esim. yöllä), ohjaajan lupakirjan haltija saa lentää mittarilentosääntöjen mukaisesti edellyttäen, että hänellä on sellainen kelpoisuus, joka kyseisessä tapauksessa tarvitaan lentämiseen siinä ilmatilassa ja niissä lento-olosuhteissa, joissa lento suoritetaan. Jos ohjaajalla on sellainen kansallinen kelpuutus, joka sallii mittarilentosääntöjen mukaisen lentämisen muutoin kuin näkösääolosuhteissa (VMC) ilman voimassa olevaa mittarilentokelpuutusta, hän saa käyttää sitä vain lupakirjan myöntäjävaltion ilmatilassa. [Muutos 1, ] JAR-FCL (a) Oikeudet Oikeudet ja ehdot (1) Mikäli noudatetaan niitä kelpuutuksen rajoituksia, jotka johtuvat perämiehenä toimivan toisen ohjaajan käytöstä JAR-FCL 1.210:n liitteissä 1 ja 2 vaaditun lentokokeen aikana (kelpuutus rajoitettu toimintaan usean ohjaajan miehistössä), ja muut JARvaatimukset täyttyvät, monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen haltija on oikeutettu toimimaan moni- ja yksimoottoristen lentokoneiden ohjaajana IFRlennoilla käyttäen 200 jalan (60 metrin) minimiratkaisukorkeutta. Viranomainen voi antaa oikeuden käyttää alle 200 jalan (60 metrin) ratkaisukorkeuksia, kun ohjaaja on suorittanut JAR-OPS:ssa, AMC FCL 1.261(a):n kohdassa 6 ja JAR-FCL 1.240:n liitteen 2 osassa 6 vaaditun lisäkoulutuksen ja -kokeet. (2) Edellyttäen, että JAR-FCL 1.210:n liitteissä 1 ja 2 tarkoitetun lentokokeen perusteella määrätyt ehdot ja muut JARvaatimukset täyttyvät, yksimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen haltija on oikeutettu toimimaan yksimoottoristen lentokoneiden ohjaajana IFR-lennoilla käyttäen 200 jalan (60 metrin) minimiratkaisukorkeutta. (b) Ehdot. Hakija, joka täyttää kohdissa JAR-FCL määrätyt ehdot, täyttää mittarilentokelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset. [Muutos 1, ] JAR-FCL Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutuksen uusiminen (a) Mittarilentokelpuutus on voimassa yhden vuoden. Monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi haltijan on täytettävä kohdan JAR-FCL 1.245(b)(1) mittarilentokelpuutusta koskevat vaatimukset, johon voidaan käyttää lentosimulaattoria tai FNPT II:ta. Yksimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi haltijan on suoritettava tarkastuslentona JAR-FCL 1.210:n liitteissä 1 ja 2 vaadittu lentokoe lukuun ottamatta osaa 6. (b) Jos mittarilentokelpuutus koskee toimintaa yhden ohjaajan miehistössä, voimassaolon jatkamiseksi vaadittavat lennot voidaan suorittaa joko usean ohjaajan tai yhden ohjaajan miehistöä käyttäen. Jos mittarilentokelpuutus on rajoitettu vain toimintaan usean ohjaajan miehistössä, voimassaolon jatkamiseksi vaadittavat lennot on suoritettava usean ohjaajan miehistön jäsenenä. (c) Jos hakija ei ole suorittanut kaikkia tarkastuslennon osia hyväksytysti ennen mitta E-1

109 JAR-FCL 1 Luku E rilentokelpuutuksen voimassaolon päättymistä, hän ei saa käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia ennen kuin tarkastuslento on hyväksytysti suoritettu. (d) Kelpuutuksen uusimiseksi haltijan on täytettävä edellä mainitut vaatimukset ja viranomaisen mahdollisesti määräämät lisävaatimukset. (e) Jos mittarilentokelpuutusta ei ole uusittu tai sen voimassaoloa jatkettu 7 viime vuoden aikana, haltijan on suoritettava uudelleen mittarilentokelpuutuksen teoriakoe. [Muutos 1, ] JAR-FCL Kokemus Mittarilentokelpuutuksen hakijalla on oltava yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)) ja yölentokelpuutus tai ansiolentäjän lupakirja (CPL(A)), sekä vähintään 50 tunnin matkalentokokemus lentokoneen tai helikopterin päällikkönä, josta vähintään 10 tuntia lentokoneella. JAR-FCL Teoriatiedot (a) Kurssi. Mittarilentokelpuutuksen hakijan on oltava saanut teoriakoulutuksensa hyväksytyllä kurssilla hyväksytyssä lentokoulutusorganisaatiossa tai sellaisessa organisaatiossa, joka on hyväksytty teoriakurssien järjestämiseen siten kuin JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1 määrätään tietopuolisesta opetuksesta. Teoriakurssi olisi yhdistettävä lentokoulutuskurssiin aina kun se on käytännössä mahdollista. (b) Koe. Hakijan on osoitettava, että hänen teoriatietonsa ovat sillä tasolla, jota mittarilentokelpuutuksen haltijan oikeudet edellyttävät, ja täytettävä JAR-FCL 1:n luvun J vaatimukset. [Muutos 1, ] JAR-FCL Englannin kielen käyttö (Katso JAR-FCL 1.200, liite 1) [(a)] Mittarilentokelpuutusta [tai ulkomaisen lupakirjan hyväksymistä (validointia) varten] hakijan on oltava osoittanut, että hän osaa käyttää englannin kieltä siten kuin JAR- FCL 1.200:n liitteessä 1 vaaditaan. [(b) JAR-FCL 1.200:n liitteen 1 mukaisesti myönnetyn mittarilentokelpuutuksen haltijan yksityislentäjän, ansiolentäjän tai liikennelentäjän lupakirjaan on liitettävä englanninkielisen radiopuhelinliikenteen hoitajan kelpuutus.] [, ] JAR-FCL Lentokoulutus (Katso JAR-FCL 1.205, liite 1) (a) Mittarilentokelpuutuksen hakijan on oltava osallistunut yhdistetylle lentokoulutuskurssille, johon on kuulunut koulutus mittarilentokelpuutusta varten (katso JAR-FCL 1.165), tai hänen on oltava suorittanut hyväksytty ositettu lentokoulutuskurssi siten kuin JAR-FCL 1.205:n liitteessä 1 vaaditaan. (b) Jos hakijalla on mittarilentokelpuutus helikoptereita varten, JAR-FCL 1.205:n liitteessä 1 vaadittu lentokoulutuksen kokonaismäärä voidaan vähentää 10 tuntiin yksi- tai monimoottorisilla lentokoneilla sen mukaan, mitä kelpuutusta haetaan. [Muutos 1, ] JAR-FCL Taidot (Katso JAR-FCL 1.210, liitteet 1 ja 2) (a) Yleistä. Mittarilentokelpuutuksen hakijan on oltava osoittanut pystyvänsä suorittamaan JAR-FCL 1.210:n liitteissä 1 ja 2 vaaditut menetelmät ja lentoliikkeet sellaisella pätevyydellä, jota mittarilentokelpuutuksen haltijan oikeudet edellyttävät. (b) Monimoottoriset lentokoneet. Monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutusta varten koe on suoritettava monimoottorisella lentokoneella. Jos hakija haluaa lentokokeessa käytettävän lentokoneen tyyppi- tai luokkakelpuutuksen, hänen on täytettävä myös JAR-FCL 1.262:n vaatimukset. (c) Yksimoottoriset lentokoneet. Yksimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutusta varten koe on suoritettava yksimoottorisella lentokoneella. Monimoottorista lentokonetta, jossa työntövoima vaikuttaa keskilinjalla, on yksimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen hankkimisen kannalta pidettävä yksimoottorisena lentokoneena E-2

110 JAR-FCL 1 Luku E JAR-FCL 1.200, liite 1 Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Englannin kielen käyttö (Katso JAR-FCL 1.200) (Katso JAR-FCL 1.005, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.015, liite 1) ENGLANNIN KIELEN KÄYTTÖ 1 Mittarilentokelpuutuksen hakijan [tai haltijan] on kyettävä käyttämään englannin kieltä seuraaviin tarkoituksiin: (a) lennon aikana: radioliikenne kaikissa lennon vaiheissa, mukaan lukien pakkotilanteet. [Tämän kohdan vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos hakija on suorittanut hyväksytysti mittarilentokelpuutusta tai liikennelentäjän lupakirjaa varten vaadittavan lentokokeen tai tarkastuslennon, jonka aikana hän on hoitanut kaksisuuntaista radiopuhelinliikennettä englannin kielellä.] (b) maassa: kaikkien lennon suorittamiseen tarvittavien tietojen hankkiminen, esim. pystyttävä lukemaan ja osoitettava ymmärtävänsä englanninkielisiä teknisiä käsikirjoja, kuten toimintakäsikirja, lentokäsikirja jne. lennon suunnittelu, säätietojen hankkiminen, NOTAMit, ATC-lentosuunnitelma jne. englanninkielisten reitti-, lähtöreitti- ja lähestymiskarttojen sekä niihin liittyvien asiakirjojen käyttö. [Tämän kohdan vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos hakija on valmistunut englanninkieliseltä mittarilentokelpuutus- tai liikennelentäjäkurssilta tai suorittanut hyväksytysti englanninkielisen teoriakokeen mittarilentokelpuutusta tai liikennelentäjän lupakirjaa varten.] (c) viestintä: pystyttävä viestimään muiden miehistön jäsenten kanssa englanniksi kaikissa lennon vaiheissa, mukaan lukien lennon valmistelu. [Tämän kohdan vaatimuksen katsotaan täyttyvän, jos mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) hakija tai haltija on suorittanut englanninkielisen miehistöyhteistyökurssin (MCC) ja hänellä on kohdassa JAR-FCL 1.250(a)(3) vaadittu todistus tällaisen kurssin hyväksytystä suorittamisesta, tai jos hän on suorittanut hyväksytysti usean ohjaajan lentokoneella JAR-FCL & 1.295:n liitteen 1 mukaisen lentokokeen tai tarkastuslennon, jonka aikana hän on hoitanut kaksisuuntaista radiopuhelinliikennettä ja viestinyt muiden miehistön jäsenten kanssa englannin kielellä.] 2 Vaihtoehtoisesti edellä olevien vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa osallistumalla kurssille, jolla hakija saa kohdissa 1(a), (b) ja (c) lueteltujen vaatimusten täyttämiseen tarvittavan koulutuksen, ja suorittamalla sen jälkeen viranomaisen pitämä tai sen puolesta järjestetty erillinen koe. [Muutos 1, ; muutos 2, ] E-3

111 JAR-FCL 1 Luku E JAR-FCL 1.205, liite 1 Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Ositettu kurssi (Katso JAR-FCL 1.205) 1 Ositetun mittarilentokurssin päämääränä on kouluttaa ohjaaja sille pätevyystasolle, joka vaaditaan lentokoneen käyttöön mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti ja mittarisääolosuhteissa (IMC) ICAO PANS OPS Document 8168:n mukaisesti. 2 Ennen ositetulle mittarilentokurssille osallistumista hakijalla on oltava ICAO Annex 1:n mukaisesti myönnetty yksityislentäjän (PPL(A)) tai ansiolentäjän (CPL(A)) lupakirja, johon kuuluu oikeus lentää yöllä. 3 Ositetulle mittarilentokurssille osallistuvan hakijan on suoritettava kaikki koulutusvaiheet hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa samalla yhtäjaksoisella hyväksytyllä kurssilla, jonka kyseinen koulutusorganisaatio järjestää. Tietopuolinen opetus voidaan antaa teoriakurssien järjestämiseen erikoistuneessa organisaatiossa siten kuin JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1 määrätään vain teoriakoulutukseen erikoistumisesta, jolloin tämän organisaation koulutuspäällikkö vastaa kurssin sen osan valvonnasta. 4 Teoriakurssi on suoritettava 18 kuukauden kuluessa. Lentokoulutus ja lentokoe on suoritettava hyväksytyn teoriakokeen voimassaoloaikana, josta määrätään kohdassa JAR-FCL Kurssiin on sisällyttävä: (a) teoriakoulutus mittarilentokelpuutukseen vaadittavalle tietotasolle; ja (b) mittarilentokoulutus. 6 Kun hakija on suorittanut kohdassa 8 tarkoitetun teoriakokeen tai -kokeet ja kohdassa 14 tarkoitetun lentokokeen hyväksytysti, hänen katsotaan täyttävän ne tieto- ja taitovaatimukset, jotka on asetettu mittarilentokelpuutuksen myöntämiselle. TEORIAKOULUTUS 7 Mittarilentokelpuutuksen teoriakoulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL 1.470(c). Hyväksyttyyn ositettuun mittarilentokurssiin on sisällyttävä vähintään 200 tuntia (1 oppitunti = 60 minuuttia) opetusta, johon voi kuulua luokkahuonetyöskentelyä, interaktiivista videokoulutusta, dia-ääniesityksiä, opiskelua koulutuslaitteella, tietokoneavusteista opetusta ja muiden viranomaisen hyväksymien opetusvälineiden käyttöä tarkoituksenmukaisessa suhteessa. Jos viranomainen sen sallii, voidaan kurssin osana käyttää myös hyväksyttyjä etäopiskelukursseja (kirjekursseja). TEORIAKOE 8 Hakijan on osoitettava JAR-FCL:n luvun J vaatimusten mukaisesti, että hänen teoriatietonsa ovat mittarilentokelpuutuksen haltijalta vaadittavalla tasolla. LENTOKOULUTUS 9 Yksimoottoristen lentokoneiden mittarilentokurssiin on kuuluttava vähintään 50 tuntia mittarilentokoulutusta, josta enintään 20 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai enintään 35 tuntia lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla, jos viranomainen sen sallii E-4

112 JAR-FCL 1 Luku E 10 Monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokurssiin on kuuluttava vähintään 55 tuntia mittarilentokoulutusta, josta enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai enintään 40 tuntia lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla, jos viranomainen sen sallii. Jäljelle jäävään osuuteen on kuuluttava vähintään 15 tuntia mittarikoululentoja monimoottorisilla lentokoneilla. 11 Yksimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen haltijan, jolla on myös monimoottorikoneen tyyppikelpuutus tai luokkakelpuutus monimoottorisia lentokoneita varten, on ensimmäisen monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutuksen saadakseen hyväksytysti suoritettava hyväksytyn lento- tai tyyppikoulutusorganisaation järjestämä kurssi, johon kuuluu vähintään viisi tuntia mittarilentokoulutusta monimoottorisilla lentokoneilla. Tästä koulutuksesta 3 tuntia voidaan suorittaa lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. 12 Jos hakijalla on ICAOn vaatimusten mukaisesti myönnetty ansiolentäjän lupakirja (CPL(A)), edellä kohdassa 9 tai 10 vaaditun koulutuksen kokonaismäärää voidaan vähentää 5 tunnilla. 13 Koululentoihin, jotka on suoritettava ennen mittarilentokelpuutusta varten vaadittavaa lentokoetta, on sisällyttävä: (a) IFR-lentojen valmistelutoimenpiteet, mukaan lukien lentokäsikirjan ja tarvittavien ilmaliikennepalvelun asiakirjojen käyttö IFR-lentosuunnitelman laadinnassa; (b) mittarilentotoiminnassa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, joihin on kuuluttava vähintään: - siirtyminen näkölennosta mittarilentoon lentoonlähdössä - vakiolähtö- ja tuloreitit - matkalennon IFR-menetelmät - odotusmenetelmät - mittarilähestymiset minimikorkeuteen - keskeytetyn lähestymisen menetelmät - laskut mittarilähestymisistä, mukaan lukien kiertolähestymiset; (c) normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; (d) tarvittaessa edellä luetellut harjoitukset monimoottorisella lentokoneella, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen yksinomaan mittarien avulla simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin pysäytys ja uudelleenkäynnistys (jälkimmäinen harjoitus on suoritettava turvallisessa korkeudessa, ellei sitä tehdä lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla). LENTOKOKEET 14 (a) Kun hakija on saanut kurssiin kuuluvan lentokoulutuksen ja hankkinut kohdassa JAR-FCL vaaditun kokemuksen, hänen on suoritettava mittarilentokelpuutusta varten vaadittava lentokoe joko moni- tai yksimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.210:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. (b) Kun hakija on suorittanut edellä kohdassa 11 tarkoitetun kurssin, hänen on suoritettava lentokoe monimoottorisella lentokoneella JAR-FCL 1.210:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. [Muutos 1, ] E-5

113 JAR-FCL 1 Luku E JAR-FCL 1.210, liite 1 Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Lentokoe ja tarkastuslento (Katso JAR-FCL ja 1.210) (Katso IEM FCL 1.210) 1 Hakijan on oltava saanut koulutusta saman luokan tai tyypin lentokoneella, jota mittarilentokelpuutusta varten suoritettavassa lentokokeessa käytetään. Kokeessa käytettävän lentokoneen on täytettävä JAR-FCL 1.055:n liitteessä 1 mainitut koulutuksessa käytettäviä lentokoneita koskevat vaatimukset. 2 Hakijan koulutuksen hyväksynyt viranomainen päättää hallinnollisista järjestelyistä, joilla varmistetaan hakijan soveltuvuus kokeen suorittamiseen, kuten hakijan koulutustietojen esittämisestä tarkastuslentäjälle. 3 Hakijan on suoritettava hyväksytysti lentokokeen tai tarkastuslennon osat 1-5 ja monimoottorista lentokonetta käytettäessä myös JAR-FCL 1.210:n liitteessä 2 vaadittu osa 6. Jos hakijan suoritus hylätään osan yhdessäkin kohdassa, koko osa katsotaan hylätyksi. Jos hakijan suoritus hylätään useammassa kuin yhdessä osassa, hänen on suoritettava koko koe uudelleen. Vain yhdessä osassa hylätyn hakijan on suoritettava hylätty osa uudelleen. Jos uusintakokeen jokin osa hylätään, hakijan on suoritettava koko koe uudelleen, vaikka hän olisi suorittanut kyseisen osan hyväksytysti aiemmalla kerralla. Kaikki lentokokeen osat on suoritettava kuuden kuukauden kuluessa. 4 Lentokokeen tai tarkastuslennon hylkäyksen jälkeen voidaan vaatia lisäkoulutusta. Jos hakija ei läpäise kaikkia lentokokeen osia kahdella yrityksellä, vaaditaan lisäkoulutus siten kuin viranomainen määrää. Lentokokeen suorittamista voi yrittää miten monta kertaa tahansa. KOKEEN SUORITTAMINEN 5 Kokeessa on tarkoitus jäljitellä normaalia lentoa. Tarkastuslentäjä valitsee lennettävän reitin. Kokeen oleellinen osa on selvittää hakijan kyky suunnitella ja suorittaa lento käyttäen tavanomaista lennonvalmisteluaineistoa. Hakijan on huolehdittava lennon suunnittelusta ja varmistettava, että kaikki lennon suorittamiseen tarvittavat varusteet ja asiakirjat ovat lentokoneessa. Lennon on kestettävä vähintään yksi tunti. 6 Viranomainen antaa tarkastuslentäjälle turvallisuusohjeet, joita kokeessa on noudatettava. 7 Jos hakija keskeyttää lentokokeen sellaisesta syystä, jota tarkastuslentäjä ei pidä riittävänä, hakijan on suoritettava koko lentokoe uudelleen. Jos koe keskeytetään tarkastuslentäjän mielestä riittävästä syystä, vain ne osat, joita ei ole suoritettu kokonaan, on suoritettava myöhemmin toisella lennolla. 8 Tarkastuslentäjän niin salliessa hakija voi suorittaa minkä tahansa lentokokeeseen kuuluvan liikkeen tai menetelmän kerran uudelleen. Tarkastuslentäjä voi keskeyttää kokeen missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että hakijan osoittamat lentotaidot edellyttävät sen suorittamista kokonaan uudelleen. 9 Hakijan on [ ] ohjattava lentokonetta sellaiselta paikalta, jolta ilma-aluksen päällikön tehtävät voi hoitaa, ja suoritettava koe siten kuin lentokoneessa ei olisi muita miehistön jäseniä. Tarkastuslentäjä ei saa millään tavalla osallistua lennon suorittamiseen, paitsi jos se on tarpeen turvallisuussyistä tai muulle liikenteelle aiheutuvan kohtuuttoman viivytyksen välttämiseksi. Jos tarkastuslentäjä tai muu ohjaaja toimii perämiehenä lentokokeen aikana, mittarilentokelpuutuksen oikeudet rajoitetaan koskemaan vain toimintaa usean ohjaajan miehistön jäsenenä. Rajoitus voidaan poistaa, kun hakija on suorittanut toisen lentokokeen mittarilentokelpuutusta varten yhden ohjaajan lentokoneella toimien siten kuin lentokoneessa ei olisi muita miehistön jäseniä. Vastuu lennosta määräytyy kansallisten määräysten mukaisesti E-6

114 JAR-FCL 1 Luku E 10 Hakijan on määritettävä ja tarkastuslentäjän hyväksyttävä ratkaisukorkeudet, minimilaskeutumiskorkeudet ja lähestymisen keskeytyspiste. 11 Mittarilentokelpuutuksen hakijan on ilmaistava tarkastuslentäjälle suorittamansa tarkistukset ja tehtävät, mukaan lukien radiosuunnistuslaitteiden tunnistaminen. Tarkistukset on tehtävä kokeessa käytettävän lentokoneen hyväksytyn tarkistuslistan mukaisesti. Koetta edeltävän lennonvalmistelun aikana hakijan on valittava käytettävät tehoasetukset ja nopeudet. Hakijan on myös laskettava suoritusarvot lentoonlähtöä, lähestymistä ja laskua varten toimintakäsikirjan tai lentokoneen lentokäsikirjan mukaisesti. Lupakirjan haltijan, joka suorittaa tarkastuslentoa mittarilentokelpuutuksen uusimiseksi tai voimassaolon jatkamiseksi JAR-FCL 1.185(a):n mukaisesti, on osoitettava tarkastuslentäjälle hallitsevansa edellä mainitut toimenpiteet. LENTOKOKEEN HYVÄKSYMISRAJAT 12 Hakijan on osoitettava, että hän: - pystyy käyttämään lentokonetta sen rajoitusten mukaisesti; - pystyy suorittamaan kaikki lentoliikkeet pehmeästi ja tarkasti; - toimii harkitusti ja noudattaa hyvää ilmailutapaa; - osaa soveltaa ilmailutietämystään käytäntöön ja - kykenee koko ajan säilyttämään lentokoneen hallinnan niin, ettei menetelmän tai liikkeen onnistumista ole missään vaiheessa syytä vakavasti epäillä. 13 Seuraavat raja-arvot on tarkoitettu yleisohjeiksi. Tarkastuslentäjän on otettava huomioon turbulenttiset olosuhteet sekä käytettävän lentokoneen käsittelyominaisuudet ja suorituskyky. Korkeus yleensä ylösvedon aloitus ratkaisukorkeudesta minimilaskeutumiskorkeuden/map:n noudattaminen ±100 jalkaa +50 jalkaa/-0 jalkaa +50 jalkaa/-0 jalkaa Lentoradan noudattaminen radiosuunnistuslaitteiden ohjauksen seuraaminen ±5 tarkkuuslähestyminen puolet suuntasäteen ja liukupolun maksimipoikkeamasta Ohjaussuunta Nopeus kaikkien moottorien toimiessa ±5 moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±10 kaikkien moottorien toimiessa moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±5 solmua +10 solmua/-5 solmua KOKEEN SISÄLTÖ 14 Lentokokeessa on käytettävä JAR-FCL 1.210:n liitteessä 2 vaadittua lentokokeen sisältöä ja osia. Viranomainen voi päättää lentokoe- ja hakemuslomakkeen muodosta (katso IEM FCL 1.210). Lentokokeen ja tarkastuslennon osan 2 kohta d sekä osa 6 kokonaisuudessaan voidaan turvallisuussyistä suorittaa lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. [Muutos 1, ; muutos 2, ] E-7

115 JAR-FCL 1 Luku E JAR-FCL 1.210, liite 2 Mittarilentokelpuutusta (IR(A)) varten vaadittavan lentokokeen/tarkastuslennon sisältö (Katso JAR-FCL ja 1.210) (Katso IEM FCL 1.210) OSA 1 TOIMENPITEET ENNEN LENTOA JA LÄHTÖMENETELMÄT Tarkistuslistan käyttöä, hyvää ilmailutapaa, jäänesto- ja jäänpoistomenetelmiä jne. tarkkaillaan kaikissa lentokokeen osissa. a b c d e f g h i j Lentokäsikirjan (tai vastaavan) käyttö, erityisesti suoritusarvolaskelmat, massan ja massakeskiön määritys Ilmaliikennepalvelun asiakirjojen ja säätietojen käyttö Operatiivisen ja ATC-lentosuunnitelman laatiminen IFR-lentoa varten Lentoa edeltävä tarkastus Sääminimit Rullaus Ennen lentoonlähtöä tehtävät tarkistukset, lentoonlähtö Siirtyminen mittarilentoon Mittarilähtömenetelmät, korkeusmittarin asetus Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 2 LENTOKONEEN KÄSITTELY a b c Lentokoneen ohjaaminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien vaakalento eri nopeuksilla, trimmin käyttö Nousu- ja liukukaarrot mittarikaartona Oikaisu epätavallisista asennoista, mukaan lukien kaarrot säilyttäen 45 asteen kallistuksen ja jyrkät liukukaarrot d* Oikaisu lähestyvästä sakkauksesta vaakalennossa, nousu- tai liukukaarrossa ja laskuasussa e Lentäminen vajaalla mittaristolla, vakaa nousu tai laskeutuminen mittarikaartona ennalta määrättyihin ohjaussuuntiin, oikaisu epätavallisista asennoista * Voidaan suorittaa lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. + Voidaan suorittaa osassa 4 tai osassa E-8

116 JAR-FCL 1 Luku E OSA 3 MATKALENNON IFR-MENETELMÄT a b c d e f g h Radiosuunnistuslaitteiden ohjauksen seuraaminen ja hakeutuminen määrätylle linjalle, esim. NDB, VOR, RNAV Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Vaakalento, ohjaussuunnan, korkeuden ja ilmanopeuden hallinta, tehonsäätö, trimmaus Korkeusmittarin asetus Aika-arviot ja niiden korjaaminen (reittiodotus, jos tarpeen) Lennon edistymisen seuranta, operatiivinen lentosuunnitelma, polttoaineenkulutuksen seuranta, järjestelmien valvonta Jäänestomenetelmät, tarvittaessa simuloituina Yhteydenpito lennonjohtoon, selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 4 TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄT a b c Suunnistuslaitteiden asetukset ja tarkistukset, asemien tunnistus Saapumismenetelmät, korkeusmittarin asetus Lähestymisen ja laskun valmistelu, mukaan lukien korkeuden vähennykseen, lähestymiseen ja laskuun liittyvät tarkistukset d+ Odotusmenetelmä e f g Julkaistun lähestymismenetelmän noudattaminen Kellon käyttö lähestymisessä Korkeuden, nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta, (vakaa lähestyminen) h+ Ylösveto i+ Keskeytetyn lähestymisen menetelmä / lasku j Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne * Voidaan suorittaa lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. + Voidaan suorittaa osassa 4 tai osassa E-9

117 JAR-FCL 1 Luku E OSA 5 EI-TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄT a b c Suunnistuslaitteiden asetukset ja tarkistukset, asemien tunnistus Saapumismenetelmät, korkeusmittarin asetukset Lähestymisen ja laskun valmistelu, mukaan lukien korkeuden vähennykseen, lähestymiseen ja laskuun liittyvät tarkistukset d+ Odotusmenetelmä e f g Julkaistun lähestymismenetelmän noudattaminen Kellon käyttö lähestymisessä Korkeuden, nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta, (vakaa lähestyminen) h+ Ylösveto i+ Keskeytetyn lähestymisen menetelmä / lasku j Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 6 (vain monimoottorisilla lentokoneilla) TOIMINTA MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEISSA a b c d Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen tai ylösvedossa Lähestyminen ja ylösvetomenetelmä moottorihäiriötä jäljitellen Lähestyminen, lasku ja keskeytetty lähestyminen moottorihäiriötä jäljitellen Yhteydenpito lennonjohtoon - selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne * Voidaan suorittaa lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. + Voidaan suorittaa osassa 4 tai osassa 5. [Muutos 1, ] E-10

118 JAR-FCL 1 Luku F LUKU F - LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUKSET (Lentokoneet) JAR-FCL Luokkakelpuutukset (Katso JAR-FCL 1.215, liite 1) (a) Jaottelu. Sellaisten yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutuksissa, joita varten ei vaadita tyyppikelpuutusta, on käytettävä seuraavaa jaottelua: (1) yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet; (2) yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet; (3) TMG-moottoripurjelentokoneet; (4) kunkin valmistajan yksimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset maalentokoneet; (5) kunkin valmistajan yksimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset vesilentokoneet; (6) monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet; ja (7) monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet. (b) Luettelo. Lentokoneiden luokkakelpuutukset myönnetään lentokoneluokkien luettelon mukaan (katso JAR-FCL 1.215, liite 1). Kun ohjaaja siirtyy toiseen lentokonetyyppiin tai -versioon, joka sisältyy samaan luokkakelpuutukseen, vaaditaan eroavuus- tai perehdyttämiskoulutus (katso JAR-FCL 1.215, liite 1). (c) Viranomainen päättää harkintansa mukaan [seuraavien luokkakelpuutusten myöntämisestä, voimassaolon jatkamisesta ja uusimisesta: (1) vesilentokoneet (2) monimoottoriset lentokoneet, joissa työntövoima vaikuttaa keskilinjalla.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Tyyppikelpuutukset (Katso JAR-FCL 1.220, liite 1) (a) Kriteerit. Kun päätetään tyyppikelpuutusten vaatimisesta muille kuin kohdassa JAR- FCL tarkoitetuille lentokoneille, on otettava huomioon: (1) tyyppihyväksymistodistus; (2) käsittelyominaisuudet; (3) hyväksytyt ohjaamomiehistön vähimmäismäärät; (4) lentokoneen tekninen taso. (b) Jaottelu. Lentokoneiden tyyppikelpuutuksissa on käytettävä seuraavaa jaottelua: (1) jokainen usean ohjaajan lentokonetyyppi; (2) jokainen monimoottorinen yhden ohjaajan lentokonetyyppi, jossa on potkuritai suihkuturbiinimoottorit; (3) jokainen yksimoottorinen yhden ohjaajan lentokonetyyppi, jossa on suihkuturbiinimoottori; (4) mikä tahansa muu lentokonetyyppi, jos katsotaan tarpeelliseksi. (c) Luettelo. Lentokoneiden tyyppikelpuutukset myönnetään lentokonetyyppien luettelon mukaan (katso JAR-FCL 1.220, liite 1). Kun ohjaaja siirtyy toiseen lentokoneversioon, joka sisältyy samaan tyyppikelpuutukseen, vaaditaan eroavuus- tai perehdyttämiskoulutus (katso JAR-FCL 1.220, liite 1). [Muutos 1, ] JAR-FCL Milloin tyyppi- tai luokkakelpuutus vaaditaan Ohjaajan lupakirjan haltija ei saa toimia missään tehtävässä lentokoneen ohjaajana muutoin kuin lentokokeessa tai koululennolla, ellei hänellä ole voimassa olevaa asianmukaista luokka- tai tyyppikelpuutusta. Jos luokka- tai tyyppikelpuutus on rajoitettu vain perämiehen tehtäviin tai siihen liittyy muita JAA:ssa sovittuja ehtoja, nämä rajoitukset on merkittävä kelpuutukseen F-1

119 JAR-FCL 1 Luku F JAR-FCL Erityisluvat Muussa kuin ansiotarkoituksessa suoritettavia erityislentoja, kuten ilma-alusten koelentoja, varten viranomainen voi myöntää lupakirjan haltijalle kirjallisen erityisluvan JAR-FCL 1.225:n mukaisen luokka- tai tyyppikelpuutuksen sijasta. Tällaisen luvan voimassaolo on rajoitettava tietyn tehtävän suorittamiseen. [Muutos 1, ] JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Oikeudet, lukumäärä ja lentokoneversiot (Katso JAR-FCL 1.215, liite 1 ja JAR-FCL 1.220, liite 1) (a) Oikeudet. Edellyttäen, että kohtien JAR- FCL (b) ja (c) vaatimukset täyttyvät, tyyppi- tai luokkakelpuutuksen haltija on oikeutettu toimimaan ohjaajana sen tyypin tai luokan lentokoneessa, joka kelpuutuksessa mainitaan. (b) Tyyppi- tai luokkakelpuutusten enimmäismäärä. JAR-FCL ei rajoita niiden kelpuutusten määrää, jotka lupakirjan haltijalla voi samanaikaisesti olla. JAR-OPS:n vaatimukset voivat kuitenkin rajoittaa niiden kelpuutusten määrää, joiden mukaisia oikeuksia voidaan käyttää samanaikaisesti. (c) Versiot. Jos ohjaaja ei ole lentänyt kyseisellä lentokoneversiolla kahden vuoden kuluessa eroavuuskoulutuksesta, vaaditaan kertauskoulutusta tai tarkastuslento tällä versiolla. Vaatimus ei kuitenkaan koske niitä tyyppejä ja versioita, jotka sisältyvät yksimoottoristen mäntämoottorilentokoneiden (SEP) luokkakelpuutukseen. (1) Eroavuuskoulutuksessa vaaditaan lisätietojen hankkimista ja koulutusta asianmukaisella koulutuslaitteella tai lentokoneella. Eroavuuskoulutuksesta on tehtävä merkintä ohjaajan lentopäiväkirjaan tai muuhun vastaavaan asiakirjaan. Tapauksen mukaan joko luokkakelpuutuskouluttajan, tyyppikouluttajan, simulaattorikouluttajan tai lennonopettajan on vahvistettava merkintä nimikirjoituksellaan. (2) Perehdyttämiskoulutuksessa vaaditaan lisätietojen hankkimista. [Muutos 1, ] JAR-FCL (a) Yleistä Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Vaatimukset (Katso JAR-FCL 1.240, liitteet 1-3) (1) Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijan on täytettävä kohtien JAR-FCL 1.250, ja tyyppikelpuutuksia koskevat vaatimukset. (2) Yhden ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijan on täytettävä kohtien JAR-FCL 1.255, 1.261(a), (b) ja (c) sekä 1.262(a) vaatimukset. (3) Luokkakelpuutuksen hakijan on täytettävä kohtien JAR-FCL 1.260, 1.261(a), (b) ja (c) sekä 1.262(a) vaatimukset. (4) Tyyppikurssi ja siihen kuuluva teoriakoulutus on suoritettava lentokoetta edeltävien 6 kuukauden kuluessa. (5) Viranomainen voi harkintansa mukaan myöntää lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen hakijalle, joka täyttää ne vaatimukset, jotka jokin JAA:n ulkopuolinen valtio on asettanut kyseisen kelpuutuksen saamiselle. Tämä edellyttää kuitenkin, että kohtien JAR-FCL 1.250, ja vaatimukset täyttyvät. Kelpuutus rajoitetaan olemaan voimassa vain sellaisissa lentokoneissa, jotka ovat kyseisen JAA:n ulkopuolisen valtion rekisterissä tai joita käyttää tämän valtion lentotoiminnan harjoittaja. Rajoitus voidaan poistaa, kun kelpuutuksen haltija on hankkinut kyseisen tyypin tai luokan lentokoneen ohjaajana vähintään 500 tunnin lentokokemuksen ja täyttänyt kohdan JAR-FCL vaatimukset, jotka koskevat kelpuutuksen voimassaolon jatkamista. [(6) JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämään lupakirjaan sisältyvä voimassa oleva tyyppikelpuutus voidaan siirtää JAR-FCLlupakirjaan edellyttäen, että hakija suorittaa vaadittavan tarkastuslennon, hänellä on viimeaikaista lentokokemusta ja vähintään 500 tunnin lentokokemus kyseisellä lentokonetyypillä ohjaajana, ja kohdan JAR-FCL 1.250, tai vaatimukset täyttyvät F-2

120 JAR-FCL 1 Luku F (7) JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämään lupakirjaan sisältyvä voimassa oleva luokkakelpuutus voidaan siirtää JAR-FCLlupakirjaan edellyttäen, että hakija suorittaa vaadittavan tarkastuslennon, hänellä on viimeaikaista lentokokemusta ja vähintään 100 tunnin lentokokemus kyseisellä lentokoneluokalla ohjaajana, ja kohdan JAR-FCL vaatimus täyttyy. (8) JAA:n jäsenvaltion myöntämään lupakirjaan sisältyvä voimassa oleva luokka- tai tyyppikelpuutus voidaan siirtää JAR-FCLlupakirjaan edellyttäen, että lupakirja on sillä hetkellä voimassa ja kelpuutuksen edellinen voimassaolon jatkaminen tai uusiminen on tapahtunut JAR-FCL-vaatimusten ja kohdan JAR-FCL 1.250, tai mukaisesti.] (b) Lentokoe (1) Lentokokeen sisällöstä ja osista monimoottoristen usean ohjaajan lentokoneiden kelpuutusta varten määrätään JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 2. (2) Lentokokeen sisällöstä ja osista monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden sekä yksimoottoristen lentokoneiden kelpuutuksia varten määrätään JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 3. Kaikki vaadittavat lentokokeen osat on oltava hyväksytysti suoritettu sitä päivää välittömästi edeltäneiden kuuden kuukauden kuluessa, jona kelpuutushakemus vastaanotetaan. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutusten uusiminen (Katso JAR-FCL 1.240, liitteet 1-3) (a) Lentokoneiden tyyppikelpuutukset ja monimoottoriluokkakelpuutukset - Voimassaoloaika. Lentokoneiden tyyppikelpuutukset ja monimoottoriluokkakelpuutukset ovat voimassa yhden vuoden ajan niiden myöntämispäivästä, tai edellisen kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivästä, jos voimassaoloa on jatkettu kelpuutuksen ollessa vielä voimassa. (b) Lentokoneiden tyyppikelpuutukset ja monimoottoriluokkakelpuutukset - Voimassaolon jatkaminen. Lentokoneiden tyyppikelpuutusten ja monimoottoriluokkakelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi hakijan on: (1) suoritettava JAR-FCL 1.240:n liitteen 1 mukainen tarkastuslento kyseisen tyypin tai luokan lentokoneella kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää välittömästi edeltävien kolmen kuukauden kuluessa; ja (2) lennettävä vähintään kymmenen yksittäistä lentoa kyseisen tyypin tai luokan lentokoneen ohjaajana, tai yksi yksittäinen lento kyseisen tyypin tai luokan lentokoneen ohjaajana tarkastuslentäjän kanssa kelpuutuksen voimassaoloaikana. **** ks. kansallinen muutossivu 1-F-3-1 (3) Jos ohjaajalla on mittarilentokelpuutus, sen voimassaoloa olisi jatkettava JAR- FCL & 1.295:n liitteen 1 mukaisen tyyppi- tai luokkakelpuutustarkastuslennon yhteydessä. (c) Yksimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutukset - Voimassaoloaika ja voimassaolon jatkaminen. Yksimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutukset ovat voimassa kaksi vuotta niiden myöntämispäivästä, tai edellisen kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivästä, jos voimassaoloa on jatkettu kelpuutuksen ollessa vielä voimassa. (1) Yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten maalentokoneiden luokkakelpuutukset ja TMG-moottoripurjelento-koneiden kelpuutukset - Voimassaolon jatkaminen. Yksimoottoristen mäntämoottorikäyttöisten yhden ohjaajan maalentokoneiden ja/tai TMG-moottoripurjelentokoneiden luokkakelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi hakijan on yksimoottorisilla mäntämoottorikäyttöisillä maalentokoneilla ja/tai TMGmoottoripurjelentokoneilla: (i) kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltävien kolmen kuukauden kuluessa suoritettava hyväksytysti [JAR- FCL 1.240:n liitteiden 1 ja 3 sekä JAR-FCL 1.210:n liitteiden 1 ja 2 mukainen] tarkastuslento valtuutetun tarkastuslentäjän kanssa joko yksimoottorisella mäntämoottorikäyttöisellä maalentokoneella tai TMGmoottoripurjelentokoneella; tai F-3

121 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 5/2000 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (b) (2) tekstin kuulumaan seuraavasti: (2) vähintään kymmenen yksittäistä lentoa kyseisen tyypin tai luokan lentokoneen ohjaajana kelpuutuksen voimassaoloaikana lentokoneella, tai yksi yksittäinen lento kyseisen tyypin tai luokan lentokoneen ohjaajana tarkastuslentäjän kanssa kelpuutuksen voimassaoloaikana lentokoneella tai vähintään D-tason simulaattorilla F-3-1

122 JAR-FCL 1 Luku F [(ii) kelpuutuksen voimassaolon päättymistä edeltävien 12 kuukauden kuluessa lennettävä kyseisen luokan lentokoneella 12 tuntia, joihin sisältyy: (A) 6 tuntia ilma-aluksen päällikkönä; (B) 12 lentoonlähtöä ja 12 laskua; ja (C) vähintään tunnin kestävä koululento lennonopettajan (FI(A)) tai luokkakelpuutuskouluttajan (CRI(A)) kanssa. Tämä lento voidaan korvata millä tahansa muulla luokka- tai tyyppikelpuutusta varten lennetyllä tarkastuslennolla tai lentokokeella.] (2) Yksimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset yhden ohjaajan maalentokoneet - Kelpuutuksen voimassaolon jatkaminen. Yksimoottoristen potkuriturbiinikäyttöisten maalentokoneiden luokkakelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi hakijan on kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltävien kolmen kuukauden kuluessa suoritettava hyväksytysti tarkastuslento valtuutetun tarkastuslentäjän kanssa kyseisen luokan lentokoneella. (d) Jos hakija ei ole suorittanut kaikkia tarkastuslennon osia hyväksytysti ennen tyyppitai luokkakelpuutuksen voimassaolon päättymistä, hän ei saa käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia ennen kuin tarkastuslento on hyväksytysti suoritettu. (e) Kelpuutusten voimassaolon jatkaminen erityistapauksissa: (1) Jos ilma-aluksen tyyppi-, luokka- tai mittarilentokelpuutuksen oikeuksia käytetään yksinomaan sellaisilla lentokoneilla, jotka ovat JAA:n ulkopuolisen valtion rekisterissä, viranomainen voi harkintansa mukaan jatkaa kelpuutuksen voimassaoloa edellyttäen, että kyseisen JAA:n ulkopuolisen valtion vaatimukset täyttyvät. (2) Jos ilma-aluksen tyyppi-, luokka- tai mittarilentokelpuutuksen oikeuksia käytetään JAA:n jäsenvaltion rekisterissä olevalla lentokoneella, jota käyttää JAA:n ulkopuolisen valtion lentotoiminnan harjoittaja Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimuksen (Chicagon yleissopimus) 83bis artiklan mukaisesti, viranomainen voi harkintansa mukaan jatkaa kelpuutuksen voimassaoloa edellyttäen, että kyseisen JAA:n ulkopuolisen valtion vaatimukset täyttyvät. (3) Edellä kohdissa (1) ja (2) tarkoitettuja kelpuutuksia ei kuitenkaan voi käyttää sellaisilla ilma-aluksilla, jotka ovat JAA:n jäsenvaltion rekisterissä ja joita käyttää JAA:n jäsenvaltion lentotoiminnan harjoittaja, ennen kuin niiden voimassaoloa on jatkettu kohtien JAR-FCL 1.245(b) tai (c) sekä tarvittaessa JAR-FCL mukaisesti. (4) JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämä tai sellaisessa valtiossa käytettävä kelpuutus voidaan pitää JAR-FCL-lupakirjassa viranomaisen harkinnan mukaan edellyttäen, että kyseisen JAA:n ulkopuolisen valtion vaatimukset täyttyvät ja kelpuutus on rajoitettu vain sen valtion rekisterissä oleviin ilmaaluksiin. (f) Vanhentuneet kelpuutukset (1) Jos tyyppikelpuutuksen tai monimoottoriluokkakelpuutuksen voimassaoloaika on päättynyt, hakijan on täytettävä viranomaisen määräämät kertauskoulutusvaatimukset ja suoritettava tarkastuslento JAR-FCL 1.240:n liitteiden 1 ja 2 tai 3 mukaisesti. Kelpuutus on voimassa siitä päivästä alkaen, jona uusimisvaatimukset on täytetty. (2) Jos yksimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutuksen voimassaoloaika on päättynyt, hakijan on suoritettava JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 3 vaadittu lentokoe. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot [Katso AMC FCL 1.261(d)] [Katso JAR-FCL 1.261(d), liite 1] (a) Koulutuksen aloittamisen ehdot. Ensimmäisen usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijalla on oltava: (1) vähintään 100 tunnin kokemus ilma-aluksen päällikkönä lentokoneilla; F-4

123 JAR-FCL 1 Luku F (2) voimassa oleva monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutus; (3) todistus miehistöyhteistyökoulutuksen (MCC) hyväksytystä suorittamisesta. Jos miehistöyhteistyökurssi sisältyy tyyppikurssiin [katso JAR-FCL ja sekä AMC FCL 1.261(d) ja JAR-FCL 1.261(d):n liite 1], tätä vaatimusta ei sovelleta; ja **** ks. kansallinen muutossivu 1-F-5-1 (4) hakijan on täytettävä kohdan JAR- FCL vaatimukset. (b) [Jos hakijalla on joko: (1) todistus JAR-FCL 2:n mukaisen miehistöyhteistyökoulutuksen (MCC) hyväksytystä suorittamisesta ja yli 100 tunnin kokemus usean ohjaajan helikopterin ohjaajana, tai (2) yli 500 tunnin kokemus usean ohjaajan helikopterin ohjaajana, hänen on katsottava täyttävän miehistöyhteistyökoulutusta koskevan vaatimuksen.] (c) Edellä olevan kohdan (4) vaatimusten täyttyminen on osoitettava, vaikka hakijalla olisi sellainen tietotaso, joka muiden kuin JAR-FCL-vaatimusten mukaisesti myönnetyn yksityislentäjän (PPL(A)) tai ansiolentäjän (CPL(A)) lupakirjan ja usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutusten haltijoilla oletetaan olevan. [(d)] Usean ohjaajan lentokoneiden [lisätyyppikelpuutusten myöntämistä] varten vaaditaan voimassa oleva monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutus. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Yhden ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot Kokemus - vain monimoottoriset lentokoneet Ensimmäisen monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijan on oltava lentänyt ilma-aluksen päällikkönä lentokoneilla vähintään 70 tuntia. JAR-FCL Luokkakelpuutus - Ehdot Kokemus - vain monimoottoriset lentokoneet Monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen luokkakelpuutuksen hakijan on oltava lentänyt ilma-aluksen päällikkönä lentokoneilla vähintään 70 tuntia. JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Tietopuolinen opetus ja lentokoulutus [Katso JAR-FCL 1.261(a):n liite 1 ja AMC FCL 1.261(a)] [Katso JAR-FCL 1.261(c)(2), liite 1] (Katso JAR-FCL 1.240:n liitteet 1, 2 ja 3) [Katso JAR-FCL 1.261(d), liite 1] (Katso JAR-FCL 1.055, liite 2) [Katso AMC FCL 1.261(c)(2)] [Katso AMC FCL 1.261(d) ja IEM FCL 1.261(d)] (a) Teoriakoulutus- ja koevaatimukset (1) Yksi- tai monimoottorisen lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen hakijan on oltava saanut vaadittu teoriakoulutus [katso JAR-FCL 1.261(a):n liite 1 ja AMC FCL 1.261(a)] ja osoittanut, että hänellä on kyseisen lentokonetyypin turvalliseen käyttöön tarvittavat tiedot. (2) Vain monimoottoriset lentokoneet. Monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen luokkakelpuutuksen hakijan on oltava saanut vähintään 7 tunnin teoriakoulutus monimoottorisen lentokoneen käyttöön. (b) Lentokoulutus (1) Yksi- tai monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen hakijan on oltava suorittanut lentokoulutuskurssi, joka päättyy luokka- tai tyyppikelpuutusta varten vaadittavaan lentokokeeseen (katso JAR-FCL 1.240, liite 3). (2) Vain monimoottoriset lentokoneet. Monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutuksen hakijan on oltava lentänyt monimoottorisilla lentokoneilla vähintään 2 tuntia 30 minuuttia koululentoja normaaliolosuhteissa ja vähintään F-5

124 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 4/2000 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (a)(3) tekstin kuulumaan seuraavasti: (3) todistus miehistöyhteistyökoulutuksen (MCC) hyväksytystä suorittamisesta. Jos miehistöyhteistyökurssi sisältyy tyyppikurssiin [katso JAR-FCL ja sekä AMC FCL 1.261(d) ja IEM FCL 1.261(d)], tämä vaatimus ei ole voimassa. Mikäli hakijalla on lentokokemusta vähintään 500 tuntia JAR/FAR-23 Commuter-luokan yhden ohjaajan lentokoneilla JAR-OPS:n mukaisessa toiminnassa kahden ohjaajan miehistöllä, edellä olevan miehistöyhteistyökoulutusta (MCC) koskevan vaatimuksen voidaan katsoa täyttyvän F-5-1

125 JAR-FCL 1 Luku F tuntia 30 minuuttia koululentoja, joilla on harjoiteltu moottorihäiriötilanteen menetelmiä ja lentämistä epäsymmetrisellä teholla. (3) Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijan on oltava suorittanut lentokoulutuskurssi, joka päättyy tyyppikelpuutusta varten vaadittavaan lentokokeeseen (katso JAR-FCL 1.240, liite 2). (c) Kurssien järjestäminen (1) Edellä tarkoitettujen kurssien on oltava lentokoulutusorganisaation tai tyyppikoulutusorganisaation järjestämiä. Kursseja voi järjestää myös lentotoiminnan harjoittajan tai lentokonevalmistajan koulutusyksikkö tai alihankkija, tai joissakin erityistapauksissa erikseen valtuutettu kouluttaja. (2) Näiden koulutusyksikköjen järjestämien kurssien on oltava viranomaisen hyväksymiä [katso AMC FCL 1.261(c)(2)] ja koulutusjärjestelyjen on täytettävä asiaankuuluvat JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 vaatimukset viranomaisen edellyttämällä tavalla. Koulutuksesta, joka annetaan kokonaan lentosimulaattorilla (Zero Flight Time Training) määrätään JAR-FCL 1.261(c)(2):n liitteessä 1. (3) Sen estämättä, mitä edellä kohdissa (c)(1) ja (2) vaaditaan, yksimoottoristen lentokoneiden ja TMG-moottoripurjelentokoneiden luokkakelpuutuskurssit voi pitää lennonopettaja tai luokkakelpuutuskouluttaja. (d) Miehistöyhteistyökoulutus [katso myös JAR-FCL 1.250(a)(3)] (1) Kurssin tarkoituksena on antaa miehistöyhteistyökoulutusta seuraavissa tapauksissa: (i) yhdistetylle liikennelentäjäkurssille osallistuville oppilaille kurssin tavoitteiden mukaisesti [katso JAR-FCL & 1.165(a)(1):n liite 1]; (ii) yksityislentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen tai ansiolentäjän lupakirjan ja mittarilentokelpuutuksen haltijoille, jotka eivät ole suorittaneet yhdistettyä liikennelentäjäkurssia mutta hakevat ensimmäistä tyyppikelpuutusta usean ohjaajan lentokonetta varten [katso JAR-FCL 1.250(a)(3)]. Miehistöyhteistyökurssiin on kuuluttava vähintään 25 tuntia teoriakoulutusta ja harjoituksia sekä 20 tuntia miehistöyhteistyökoulutusta. Yhdistetylle liikennelentäjäkurssille osallistuvien oppilaiden käytännön koulutusta voidaan vähentää 5 tunnilla. Jos mahdollista, miehistöyhteistyökoulutus olisi suoritettava ensimmäisen usean ohjaajan lentokoneen tyyppikurssin yhteydessä. (2) Miehistöyhteistyökoulutus on suoritettava hyväksytyn lento- tai tyyppikoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa tai lentotoiminnan harjoittajan järjestämällä hyväksytyllä kurssilla kuuden kuukauden kuluessa. Lentotoiminnan harjoittajan järjestämän kurssin on täytettävä ne JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 vaatimukset, jotka viranomainen edellyttää. Lisäohjeita miehistöyhteistyökoulutuksesta annetaan JAR-FCL 1.261(d):n liitteessä 1 ja kohdassa AMC FCL 1.261(d). Koulutuksessa on käytettävä FNPT II:ta tai lentosimulaattoria. [Miehistöyhteistyökoulutus olisi aina pyrittävä antamaan ensimmäisen usean ohjaajan lentokoneen tyyppikoulutuksen yhteydessä. Tällöin käytännön miehistöyhteistyökoulutusta voidaan vähentää 10 tuntiin asti, mikäli samaa lentosimulaattoria käytetään sekä miehistöyhteistyö- että tyyppikoulutuksessa.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Taidot (Katso JAR-FCL 1.240, liitteet 1, 2 ja 3) [Katso AMC FCL 1.261(d), liite 1] (a) Yhden ohjaajan lentokoe. Yhden ohjaajan lentokoneen tyyppi- tai luokkakelpuutuksen hakijan on oltava osoittanut, että hänellä on kyseessä olevan lentokonetyypin tai -luokan turvalliseen käyttöön tarvittavat taidot siten kuin JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 3 vaaditaan. (b) Usean ohjaajan lentokoe. Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen hakijan on oltava osoittanut, että hänellä on taidot, jotka tarvitaan kyseessä olevan lentokonetyypin turvalliseen käyttöön usean ohjaajan miehistön jäsenenä, tapauksen mukaan päällikkönä tai perämiehenä, siten kuin JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 2 vaaditaan F-6

126 JAR-FCL 1 Luku F (c) Miehistöyhteistyö. Miehistöyhteistyökoulutuksen saatuaan hakijan on joko osoitettava, että hän kykenee hoitamaan ohjaajan tehtäviä usean ohjaajan lentokoneessa suorittamalla hyväksytysti tyyppikelpuutukseen vaadittava lentokoe usean ohjaajan lentokoneella siten kuin JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 2 vaaditaan, tai hänelle on annettava AMC FCL 1.261(d):n liitteessä 1 esitetty todistus miehistöyhteistyökoulutuksen suorittamisesta F-7

127 JAR-FCL 1 Luku F [JAR-FCL 1.215, liite 1 Lentokoneluokkien luettelo (Katso JAR-FCL 1.215) Taulukon tulkinta [katso JAR-FCL 1.235(c)]: (a) merkintä (D) sarakkeessa 3 tarkoittaa, että eroavuuskoulutus vaaditaan siirryttäessä toiseen lentokoneversioon tai -tyyppiin, joka on erotettu viivalla sarakkeessa 2; (b) vaikka lupakirjamerkintään (sarake 4) sisältyvät kaikki sarakkeessa 2 luetellut lentokoneet, vaadittu perehdyttämis- tai eroavuuskoulutus on silti suoritettava; (c) se lentokoneversio, jolla luokkakelpuutukseen vaadittava lentokoe on suoritettu, kirjataan kohdan JAR-FCL mukaisesti; (d) merkintä HPA (High Performance Aeroplane) sarakkeessa 3 tarkoittaa, että kyseiseen lentokonetyyppiin vaaditaan lisäteoriakoulutusta (vaatimus valmisteilla), jos tyyppikelpuutuksen hakijalla ei ole liikennelentäjän lupakirjaa (ATPL(A)) eikä hänelle ole hyvitetty liikennelentäjän teoriakoulutusta. JAR-FCL-lupakirjaan voidaan merkitä myös muita kuin taulukoissa mainittuja lentokoneita. Silloin kelpuutuksen oikeudet kuitenkin rajoittuvat vain sellaisiin lentokoneisiin, jotka ovat kelpuutuksen myöntäjävaltion rekisterissä. 1. Yksi- ja monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset lentokoneet (maa/vesi) - Yksi ohjaaja (SP)(A) 1 Valmistaja Kaikki valmistajat 2 Lentokoneet Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet, joissa vakiokierrospotkuri (VP) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet, joissa sisäänvedettävä laskuteline (RU) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet, joissa ahdettu moottori (T) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet, joissa paineistus (P) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet, joissa kannuspyörä (TW) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet, joissa vakiokierrospotkuri (VP) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet, joissa ahdettu moottori (T) Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet, joissa paineistus (P) 3 4 Lupakirjamerkintä (D) (D) SEP (land) SEP (sea) 1 Valmistaja Kaikki valmistajat 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset maalentokoneet (D) MEP (land) Monimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset vesilentokoneet (D) MEP (sea) F-8

128 JAR-FCL 1 Luku F 2. Yksimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset maalentokoneet - Yksi ohjaaja 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Aerospatiale (Socata) TBM 700 (HPA) Aerospatiale SET Snow/Rockwell/Ayres S2R turbo thrush Snow/Ayres SET Cessna 208 A/T Soloy 207 A/T Soloy 208 (D) Cessna SET De Havilland (AirTech Canada) DHC-3 Turbo-Otter DHC3 (Bombardier) DHC-2 Turbo-Beaver DHC2 Gulfstream Am.G-164D Gulfstream SET Pilatus PC-6-sarja PC6 B2H2 PC-7 (D) Pilatus SET Rhein Flugzeugbau FT 600 Rhein Flugzeugbau SET 3. Yksimoottoriset mäntämoottorikäyttöiset moottoripurjelentokoneet (maa) - Yksi ohjaaja [, ] 1 Valmistaja Kaikki valmistajat 2 Lentokoneet Kaikki TMG-moottoripurjelentokoneet, joissa on kiinteästi asennettu moottori ja potkuri, joita ei voi vetää sisään 3 4 Lupakirjamerkintä TMG ] F-9

129 JAR-FCL 1 Luku F [JAR-FCL 1.220, liite 1 Lentokonetyyppien luettelo [Katso JAR-FCL 1.220(c)] Tämä liite sisältää JAA:n jäsenvaltioissa tyyppihyväksytyt lentokoneet. Siihen eivät kuulu: (i) lentokoneet, joita ei ole tyyppihyväksytty seuraavien vaatimusten mukaisesti: FAR/JAR 23, FAR/JAR 23 Commuter Category, FAR/JAR 25, BCAR tai AIR 2051; (ii) lentokoneet, jotka on tyyppihyväksytty JAA:n jäsenvaltiossa erityistarkoituksiin, kuten sotilaslentokoneiksi, entisiksi sotilaslentokoneiksi, koe- ja harrasteluokan ilma-aluksiksi tai museolentokoneiksi. JAR-FCL-lupakirjaan voidaan merkitä myös muita kuin taulukoissa mainittuja lentokoneita. Silloin kelpuutuksen oikeudet kuitenkin rajoittuvat vain sellaisiin lentokoneisiin, jotka ovat kelpuutuksen myöntäjävaltion rekisterissä. Taulukon tulkinta [katso JAR-FCL 1.235(c)]: (a) merkintä (D) sarakkeessa 3 tarkoittaa, että eroavuuskoulutus vaaditaan siirryttäessä toiseen lentokoneversioon tai -tyyppiin, joka on erotettu viivalla sarakkeessa 2; (b) vaikka lupakirjamerkintään (sarake 4) sisältyvät kaikki sarakkeessa 2 luetellut lentokoneet, vaadittu perehdyttämis- tai eroavuuskoulutus on silti suoritettava; (c) se lentokoneversio, jolla luokkakelpuutukseen vaadittava lentokoe on suoritettu, kirjataan kohdan JAR-FCL mukaisesti; (d) merkintä HPA (High Performance Aeroplane) sarakkeessa 3 tarkoittaa, että kyseiseen lentokonetyyppiin vaaditaan lisäteoriakoulutusta (vaatimus valmisteilla), jos tyyppikelpuutuksen hakijalla ei ole liikennelentäjän lupakirjaa (ATPL(A)) eikä hänelle ole hyvitetty liikennelentäjän teoriakoulutusta; (e) merkintä SP* tarkoittaa joissakin JAA:n jäsenvaltioissa tyyppihyväksyttyä yhden ohjaajan lentokonetta.] F-10

130 JAR-FCL 1 Luku F A Yhden ohjaajan lentokoneet 1. Monimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset maalentokoneet: yksi ohjaaja (SP) (A) 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Asta GAF Nomad -22B -24A AstaMET Beechcraft 90-sarja 99-sarja 100-sarja 200-sarja 300-sarja 1900-sarja (HPA) (D) (HPA) (D) BE90/99/100/200 BE300/1900 Cessna/Reims Aviation F406 (HPA) C406/ (HPA) C441 De Havilland - Canada (Bombardier) DHC6-sarja DHC6 Dornier DO D128 DO 228-sarja D228 Embraer Bandeirante EMB 110 EMB110 Grumman Tracker S2FT S2FT Mitsubishi MU 2B -sarja (HPA) MU2B Piaggio P166 Piaggio166 P180 (HPA) Piaggio180 Pilatus Britten BN2T Turbine Islander BN2T - 4R MSSA BN2T - 4S Defender (D) BN2T Piper PA31-sarja Cheyenne I/II PA42-sarja Cheyenne III (HPA) (D) PA31/42 Rockwell AC 680T AC 690-sarja AC 900-sarja (HPA) Rockwell MET Short (Bombardier) SC7 Skyvan SC7Skyvan Swearingen/Fairchild 226 T 226 T(B) 226 AT 226 TC 227TT (HPA) (D) SA226/ AC 227 AT 227 BC F-11

131 JAR-FCL 1 Luku F 2. Yksimoottoriset lentokoneet - Yksi ohjaaja 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Pilatus PC-7MkII PC-9 PC-9 (M) (HPA) PC9/PC7MkII PC-12-sarja (HPA) PC12 Piper PA-46 Malibu PA-46 Malibu Turbine (HPA) (D) PA46 Walter Extra Extra 400 (HPA) Extra Monimoottoriset potkuriturbiinikäyttöiset vesilentokoneet - Yksi ohjaaja 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Canadair (Bombardier) CL215T CL215T 4. Monimoottoriset suihkumoottorikäyttöiset maalentokoneet - Yksi ohjaaja (SP) 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Aerospatiale MS 760 Paris (HPA) S760 Cessna C501/500SP* C551/550SP* (HPA) (D) C501/551 C525 (HPA) C525 ] F-12

132 JAR-FCL 1 Luku F [B USEAN OHJAAJAN LENTOKONEET 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Aerospatiale/Sud Aviation SN601 Corvette SE 210 III IIIR VIN SE 10B3 SE 11 SE 12 (D) SN601 SE210/10B3/11/12 Aerospatiale/BAC Concorde Concorde Aerospatiale/Nord Aviation Nordatlas 2501 C160 P Transall 260A Nord 262 A-B-C Nord ND25 ND16 ND26 Aero Spaceline 377 SGTF Super Guppy SuperGuppy Airbus A300 -B1 -B2-sarja -B4-sarja A300 -C4-200-sarja -F4-200-sarja A300 -FFCC A300FFCC A sarja -300-sarja A300 -B4 600-sarja A310/ C4 600-sarja -F4 600-sarja A sarja A sarja -200-sarja A319/320/321 A sarja -200-sarja A sarja A sarja A sarja -300-sarja A340 A ST/Beluga A ST ] F-13

133 JAR-FCL 1 Luku F [ 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä ATR ATR /300/400 ATR sarja (D) ATR42/72 Mitsubishi/Beech/Raytheon Beechjet 400-sarja MU 300 Beech400/MU300 Boeing B sarja -300-sarja (D) B707/720 B720 B717-sarja B717 B sarja B sarja B sarja B sarja B sarja -400-sarja -500-sarja (D) B sarja -700-sarja -800-sarja B sarja -200-sarja -300-sarja (D) B B747-SP B sarja B B sarja -300-sarja B sarja -300-sarja (D) B757/767 B sarja B sarja Bombardier Global Express BD700 ] F-14

134 JAR-FCL 1 Luku F [ 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä British Aerospace / AVRO ATP Jetstream 61 Bae/ATP/Jetstream 61 AVRO RJ-sarja sarja AVRORJ/Bae sarja -300-sarja British Aerospace / AVRO BAC sarja -400-sarja -500-sarja BAC1-11 HawkerSiddeley/Bae/Raytheon HS125-sarja Bae sarja sarja HS 748 -sarja (D) HS125 HS748 Hawker Siddeley/Bae Jetstream sarja sarja Jetstream31/32 Bae / Avro Jetstream 41 Jetstream41 Canadair (Bombardier) CL 415 (Challenger-sarja) CL 600 CL 601-1A CL 601-3A (Challenger) CL 604 (Regional Jet -sarja) CRJ (D) CL415 CL600/601 CL604 CRJ 100 Casa C212-sarja CN-235 C212 CN235 ] F-15

135 JAR-FCL 1 Luku F [ 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Cessna C 500 C 550 CS 550 CS 550 Bravo C 560 Encore C 560XL C650 Citation III Citation VI Citation VII C750 Citation X (D) C500/550/560 C560XL C650 C750 Consolidated Vultee Aircraft CV CV 340 CV 440 CV 580 (D) CV240/340/440 CV580 Dassault Falcon 10 Falcon 100 Falcon 20 -sarja Falcon 200 Falcon 50 Falcon 900 Falcon 900 EX Falcon 2000 (D) (D) (D) Falcon10/100 Falcon20/200 Falcon50/900 Falcon2000 De Havilland - Canada (Bombardier) DHC7 DHC8-100-sarja -200-sarja -300-sarja DHC8-400-sarja (D) DHC7 DHC8 Dornier DO DO DO DO McDonnell-Douglas Douglas A-26B Douglas -3A-S1C3G DC4 DC6-sarja DC7C DCA26 DC3 DC4 DC6 DC7 ] F-16

136 JAR-FCL 1 Luku F [ 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä McDonnell-Douglas/Boeing DC , -60, 70-sarja DC8 DC sarja DC DC9 80-sarja MD 88 -sarja (D) DC9 80/MD88/MD90 MD 90 -sarja DC10-sarja DC10 MD 11 MD11 Embraer EMB 120 Brasilia EMB , 145-sarja EMB120 EMB 135/145 Fokker/Fairchild FH227 F27A/F/J F27-sarja F28-sarja F50 F70 F100 F27 F28 F50 F70/100 Grumman Gulfstream Grumman G-159 Grumman G-1159 Grumman G-1159A Gulfstream 1159C Gulfstream V (D) GulfstreamI GulfstreamII/III GulfstreamIV GulfstreamV Handley Page Herald-sarja Herald Israel Aircraft Industry IAI Jetcommander Commodore Jet Westwind IAI Astra IAI1121/23/24 IAI1125 Junkers Junkers 52 JU52 Lockheed L188 Electra, A-sarja L188 Electra, C-sarja L382 G (C 130) L1011-sarja L1329 (D) L188Electra Hercules L1011 Jetstar ] F-17

137 JAR-FCL 1 Luku F [ 1 Valmistaja 2 Lentokoneet 3 4 Lupakirjamerkintä Learjet (Bombardier) Learjet-20-sarja -30-sarja Learjet-45-sarja Learjet-55-sarja Learjet-60-sarja (D) Learjet20/30 Learjet45 Learjet55 Learjet60 Leteckee L410 UVP LetL410 MBB HFB 320 HFB320 VFW 614 VFW-614 PT Industry IPTN CN IPTNCN235 Rockwell International NA-265-sarja NA265 Saab SAAB SF340 -sarja SAAB 2000 SAAB340 SAAB2000 Short Brothers (Bombardier) SD SC5 Belfast (D) SD3-30/60 Belfast Vickers-Armstrong Vanguard Viscount Vanguard Viscount ] [, ] F-18

138 JAR-FCL 1 Luku F JAR-FCL & 1.295, liite 1 Lentokoe ja tarkastuslento tyyppi- tai luokkakelpuutuksia ja liikennelentäjän lupakirjaa varten (Katso JAR-FCL ja 1.295) [Katso JAR-FCL 1.261(a), liite 1] [Katso AMC FCL 1.261(a)] [Katso IEM FCL 1.240(1) ja (2)] 1 Hakijan on oltava suorittanut vaadittu koulutus koulutusohjelman mukaisesti [katso myös JAR-FCL 1.261(a):n liite 1 sekä JAR-FCL 1.240:n liitteet 2 ja 3]. Viranomainen päättää hallinnollisista järjestelyistä, joilla varmistetaan hakijan soveltuvuus lentokokeen suorittamiseen, kuten hakijan koulutustietojen esittämisestä tarkastuslentäjälle. 2 Lentokokeessa tai tarkastuslennolla suoritettavat tehtävät luetellaan JAR-FCL 1.240:n liitteissä 2 ja 3. Jos viranomainen sen hyväksyy, voidaan laatia useita erilaisia lentokoe- ja tarkastuslentoohjelmia, joihin sisältyy reittilentotoiminnan jäljittelyä. Tarkastuslentäjä valitsee yhden näistä ohjelmista. Lentosimulaattoreita, jos niitä on käytettävissä, ja muita hyväksyttyjä koulutuslaitteita on käytettävä. 3 [(a) Yhden ohjaajan lentokoneilla (SPA):] Hakijan on suoritettava hyväksytysti kaikki lentokokeen tai tarkastuslennon osat. Jos hakijan suoritus hylätään osan yhdessäkin tehtävässä, koko osa katsotaan hylätyksi. Jos hakijan suoritus hylätään useammassa kuin yhdessä osassa, hänen on suoritettava koko lentokoe tai tarkastuslento uudelleen. Vain yhdessä osassa hylätyn hakijan on suoritettava hylätty osa uudelleen. Jos uusintakokeen tai -tarkastuslennon jokin osa hylätään, hakijan on suoritettava koko koe tai tarkastuslento uudelleen, vaikka hän olisi suorittanut kyseisen osan hyväksytysti aiemmalla kerralla. [(b) Usean ohjaajan lentokoneilla (MPA): Hakijan on suoritettava hyväksytysti kaikki lentokokeen tai tarkastuslennon osat. Jos hakijan suoritus hylätään useammassa kuin viidessä tehtävässä, hänen on suoritettava koko lentokoe tai tarkastuslento uudelleen. Enintään viidessä tehtävässä hylätyn hakijan on suoritettava hylätyt tehtävät uudelleen. Jos uusintakokeen tai -tarkastuslennon jokin tehtävä hylätään, hakijan on suoritettava koko koe tai tarkastuslento uudelleen, vaikka hän olisi suorittanut kyseisen tehtävän hyväksytysti aiemmalla kerralla. (c) Jos hakijan suoritus hylätään vain osassa 6 tai hän ei suorita sitä, tyyppikelpuutus myönnetään ilman CAT II tai III -oikeuksia. (d) Osa 6 ei kuulu liikennelentäjän (ATPL) lentokokeeseen.] 4 Lentokokeen tai tarkastuslennon hylkäyksen jälkeen voidaan vaatia lisäkoulutusta. Jos hakija ei läpäise kaikkia osia kahdella yrityksellä, vaaditaan tarkastuslentäjän määräämä lisäkoulutus. Lentokokeen tai tarkastuslennon suorittamista voi yrittää miten monta kertaa tahansa. LENTOKOKEEN TAI TARKASTUSLENNON SUORITTAMINEN - YLEISTÄ 5 Viranomainen antaa tarkastuslentäjälle turvallisuusohjeet, joita lentokokeen tai tarkastuslennon suorittamisessa on noudatettava. 6 Jos hakija päättää olla jatkamatta lentokoetta tai tarkastuslentoa sellaisesta syystä, jota tarkastuslentäjä ei pidä riittävänä, hakijan suoritus katsotaan hylätyksi niissä tehtävissä, joita hän ei yrittänyt. Jos lentokoe tai tarkastuslento keskeytetään tarkastuslentäjän mielestä riittävästä syystä, vain ne tehtävät, joita ei ole suoritettu kokonaan, on suoritettava myöhemmin toisella lennolla F-19

139 JAR-FCL 1 Luku F 7 Tarkastuslentäjän niin salliessa hakija voi suorittaa minkä tahansa lentokokeeseen tai tarkastuslentoon kuuluvan liikkeen tai menetelmän kerran uudelleen. Tarkastuslentäjä voi keskeyttää lentokokeen tai tarkastuslennon missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että hakijan taidot edellyttävät sen suorittamista kokonaan uudelleen. 8 Tarkistukset ja menetelmät on suoritettava lentokokeessa tai tarkastuslennolla käytettävän lentokoneen hyväksytyn tarkistuslistan mukaisesti ja tarvittaessa miehistön yhteistyömenetelmiä noudattaen. Hakijan on laskettava suoritusarvot lentoonlähtöä, lähestymistä ja laskua varten toimintakäsikirjan tai käytettävän lentokoneen lentokäsikirjan mukaisesti. Liikennelentäjän lupakirjan hakijan tai tarkastuslentoa suorittavan tyyppi- tai luokkakelpuutuksen haltijan on määritettävä käytettävät ratkaisukorkeudet, minimilaskeutumiskorkeudet ja lähestymisen keskeytyspiste. ERITYISVAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT LENTOKOETTA JA TARKASTUSLENTOA USEAN OHJAAJAN LENTOKONEEN TYYPPIKELPUUTUSTA VARTEN SEKÄ LENTOKOETTA LIIKENNE- LENTÄJÄN LUPAKIRJAA (ATPL(A)) VARTEN 9 Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutukseen vaadittava lentokoe tai tarkastuslento on suoritettava vähintään kahden hengen ohjaamomiehistöä käyttäen, jolloin toisena ohjaajana voi toimia toinen hakija tai muu ohjaaja. Jos kokeessa tai tarkastuslennolla käytetään lentokonetta eikä simulaattoria, toisen ohjaajan on oltava kouluttaja. 10 Kun lentokoe tai tarkastuslento suoritetaan ensimmäistä usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta tai liikennelentäjän lupakirjaa varten, hakijan on toimittava kaikissa sen osissa ohjaavana ohjaajana (PF) JAR-FCL & 1.295:n liitteen 2 mukaisesti. Hakijan on myös osoitettava kykynsä toimia avustavana ohjaajana (PNF). Hakija voi valintansa mukaan suorittaa lentokokeen tai tarkastuslennon joko vasemmalta tai oikealta ohjaajan paikalta. 11 Kun lentokoe tai tarkastuslento koskee liikennelentäjän lupakirjaa tai usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta, jonka haltija tulee toimimaan ilma-aluksen päällikkönä, on kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin riippumatta siitä, toimiiko hakija ohjaavana ohjaajana vai avustavana ohjaajana: (a) ohjaamoyhteistyön johtaminen; (b) kyky valvoa lennon suoritusta kokonaisuutena; ja (c) kyky asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja tehdä päätöksiä ottaen huomioon tilanteeseen liittyvät turvallisuusnäkökohdat, säännöt ja määräykset, myös pakkotilanteissa. 12 Lentokoe tai tarkastuslento olisi suoritettava mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti ja mahdollisimman tarkoin kaupallisen ilmakuljetuksen olosuhteita jäljitellen. Kokeen oleellinen osa on selvittää hakijan kyky suunnitella ja suorittaa lento käyttäen tavanomaista lennonvalmisteluaineistoa. LENTOKOKEEN HYVÄKSYMISRAJAT 13 Hakijan on osoitettava, että hän: (a) pystyy käyttämään lentokonetta sen rajoitusten mukaisesti; (b) pystyy suorittamaan kaikki lentoliikkeet pehmeästi ja tarkasti; (c) toimii harkitusti ja noudattaa hyvää ilmailutapaa; F-20

140 JAR-FCL 1 Luku F (d) osaa soveltaa ilmailutietämystään käytäntöön; (e) kykenee koko ajan säilyttämään lentokoneen hallinnan niin, ettei menetelmän tai liikkeen onnistumista ole missään vaiheessa syytä epäillä; (f) tuntee ja hallitsee käytännössä miehistöyhteistyön menetelmät sekä toimenpiteet miehistön jäsenen menettäessä toimintakykynsä (jos vaaditaan); ja (g) pystyy viestimään tehokkaasti muiden miehistön jäsenten kanssa (jos vaaditaan). 14 Seuraavat raja-arvot on tarkoitettu yleisohjeiksi. Tarkastuslentäjän on otettava huomioon turbulenttiset olosuhteet sekä käytettävän lentokonetyypin käsittelyominaisuudet ja suorituskyky. Korkeus yleensä ylösvedon aloitus ratkaisukorkeudesta minimilaskeutumiskorkeuden noudattaminen ±100 jalkaa +50 jalkaa/-0 jalkaa +50 jalkaa/-0 jalkaa Lentoradan noudattaminen radiosuunnistuslaitteiden ohjauksen seuraaminen ±5 tarkkuuslähestyminen puolet suuntasäteen ja liukupolun maksimipoikkeamasta Ohjaussuunta Nopeus kaikkien moottoreiden toimiessa ±5 moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±10 kaikkien moottoreiden toimiessa moottorihäiriötä jäljiteltäessä ±5 solmua +10 solmua/-5 solmua LENTOKOKEEN TAI TARKASTUSLENNON SISÄLTÖ 15 (a) Lentokokeen tai tarkastuslennon sisällöstä ja osista määrätään usean ohjaajan lentokoneiden osalta JAR-FCL 1.240:n liitteessä 2 ja yhden ohjaajan lentokoneiden osalta JAR-FCL 1.240:n liitteessä 3. Viranomainen voi päättää lentokoe- ja hakemuslomakkeen muodosta [katso IEM FCL 1.240(1) ja (2)]. (b) Jos tyyppikurssiin kuuluu alle 2 tuntia lentokoulutusta lentokoneella, lentokoe voidaan suorittaa pelkästään lentosimulaattorilla ja sen voi suorittaa ennen lentokoneella annettavaa lentokoulutusta. Tässä tapauksessa todistus tyyppikurssin ja siihen kuuluvan lentokoulutuksen suorittamisesta on toimitettava viranomaiselle ennen kuin uusi tyyppikelpuutus merkitään hakijan lupakirjaan. [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-21

141 JAR-FCL 1 Luku F JAR-FCL & 1.295, liite 2 Liikennelentäjän lupakirjaa tai tyyppikelpuutusta varten vaadittavan koulutuksen, lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö usean ohjaajan lentokoneilla (Katso JAR-FCL ja 1.295) 1 Taulukon merkkien selitykset: P = Koulutetaan päällikön tai perämiehen tehtävissä sekä ohjaavana ohjaajana (PF) ja avustavana ohjaajana (PNF) tyyppikelpuutuksen myöntämistä varten. X = Suoritettava lentosimulaattorilla, jos sellainen on käytettävissä; muussa tapauksessa on käytettävä lentokonetta, [jos se soveltuu kyseisen lentoliikkeen tai menetelmän suorittamiseen]. 2 Käytännön koulutus on annettava vähintään P-kirjaimella merkityllä koulutuslaitteella, ja se voidaan antaa nuolen ( ) osoittamilla korkeammantasoisilla laitteilla. Koulutuslaitteista käytetään seuraavia lyhenteitä: A = Lentokone FS = Lentosimulaattori FTD = Lentokoulutuslaite OTD = Muu koulutuslaite 3 Tähdellä (*) merkityt tehtävät on lennettävä [yksinomaan mittarien avulla]. Jos [tämä ehto ei täyty lentokokeen tai tarkastuslennon aikana], tyyppikelpuutus rajoitetaan vain VFRtoimintaan. 4 M-kirjain lentokoe/tarkastuslento -sarakkeessa osoittaa tehtävän olevan pakollinen. 5 Käytännön koulutuksessa [ja lentokokeissa] on käytettävä lentosimulaattoria, jos simulaattorin käyttö kuuluu hyväksyttyyn tyyppikurssiin. Kurssin hyväksymisessä otetaan huomioon: (a) (b) (c) (d) käytettävän lentosimulaattorin [tai FNPT II:n] hyväksyntä, josta määrätään JAR-STD:ssä; kouluttajan ja tarkastuslentäjän pätevyys; kurssilla annettavan reittitoiminnan mukaisen simulaattorikoulutuksen määrä; koulutettavan ohjaajan pätevyys ja aiempi kokemus reittitoiminnasta; ja (e) uuden tyyppikelpuutuksen myöntämisen jälkeen valvonnan alaisena hankittavan reittilentokokemuksen määrä F-22

142 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) OSA 1 1 Lennon valmistelu KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 1.1 Suoritusarvolaskelmat P 1.2 Lentokoneen ulkopuolinen tarkastus; tarkastuskohteet ja tarkastuksen tarkoitus P 1.3 Ohjaamotarkistukset P 1.4 Tarkistuslistan käyttö ennen moottoreiden käynnistystä, käynnistys, radio- ja suunnistuslaitteiden tarkistus, suunnistus- ja yhteydenpitotaajuuksien valinta ja asetus P M 1.5 Rullaus lennonjohdon tai kouluttajan antamien ohjeiden mukaan P 1.6 Tarkistukset ennen lentoonlähtöä P M OSA 2 2 Lentoonlähdöt 2.1 Normaalit lentoonlähdöt eri laippa-asetuksilla, myös pysähtymättä kiitotielle 2.2[*] Lentoonlähtö, siirtyminen mittarilentoon rotaation aikana tai heti maasta irtoamisen jälkeen 2.3 Lentoonlähtö sivutuulessa (lentokoneella, jos mahdollista) 2.4 Lentoonlähtö todellisella tai simuloidulla suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla 2.5 Lentoonlähdöt, joissa simuloitu moottorihäiriö P P P P P 2.5.1* pian V 2 :n saavuttamisen jälkeen, [ ] F-23

143 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) (Lentokoneilla, joita ei ole tyyppihyväksytty liikenneluokan (JAR/FAR 25) tai kevytliikenneluokan (SFAR 23) lentokoneiksi, moottorihäiriötä ei saa simuloida ennen kuin on saavutettu vähintään 500 jalan korkeus kiitotien pään korkeustasosta. Jos lentokoneen suoritusarvot ovat lentoonlähtömassan ja tiheyskorkeuden suhteen samat kuin liikenneluokan lentokoneilla, kouluttaja voi simuloida moottorihäiriön pian V 2 :n saavuttamisen jälkeen.) KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 2.5.2[*] V 1 :n ja V 2 :n välillä, [ ] P X M [ ] Vain FS [2.6 Lentoonlähdön keskeytys riittävän paljon ennen V 1 :n saavuttamista] P X M OSA 3 3 Lentoliikkeet ja -menetelmät 3.1 Kaarrot spoilereita käyttäen ja ilman niitä 3.2 Pituuskallistuksen muutos ja tärinä kriittisen Machin luvun saavuttamisen jälkeen sekä lentokoneen muut erityiset lento-ominaisuudet (esim. dutch roll) P P X Tätä harjoitusta ei saa suorittaa lentokoneella 3.3 Lentomekaanikon paneelin normaali käyttö P F-24

144 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) 3.4 Seuraavien järjestelmien käyttö normaalitoiminnassa ja poikkeustilanteissa: Moottori (tarvittaessa potkuri) KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A P Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A M Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu Kohdista 3.4[.0] - 3.[4.14] on valittava vähintään 3 [poikkeustilanne-] tehtävää Paineistus ja ilmastointi P Pitot-staattinen järjestelmä P Polttoainejärjestelmä P Sähköjärjestelmä P Hydraulijärjestelmä P Ohjaimet ja trimmit P Jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmä, tuulilasin lämmitys Autopilotti, lennonohjausnäyttö (flight director) Sakkauksen varoitus- tai ehkäisyjärjestelmät, vakautusjärjestelmät P P P GPWS, säätutka, radiokorkeusmittari, transponderi P Radiot, suunnistuslaitteet, mittarit, lennonhallintajärjestelmä (FMS) P Laskuteline ja jarrut P Solakot ja laskusiivekkeet P Apuvoimalaite (APU) P [Tyhjä] F-25

145 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) 3.6 Toiminta poikkeus- ja pakkotilanteissa: Palonsammutustoimet, esim. moottorin, APU:n, matkustamon, rahtitilan, ohjaamon, siiven ja sähkölaitteiden palot, mukaan lukien evakuointi KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A P Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A M Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu Kohdista [3.6.9] on valittava vähintään 3 pakollista tehtävää Savun torjunta ja poisto P Moottorihäiriöt, pysäytys ja uudelleenkäynnistys turvallisessa korkeudessa Polttoaineen pikatyhjennys (simuloituna) P P Nopeat tuulen muutokset (windshear) lentoonlähdössä ja laskussa Paineistushäiriö (simuloituna) ja nopea korkeuden vähennys (emergency descent) P X Vain FS P Ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys Muut pakkotilannemenetelmät lentokäsikirjan mukaisesti [3.6.9 ACAS-varoitus P 3.7 Jyrkät kaarrot 45 asteen kallistuksella vasemmalle ja oikealle P P P Vain FS] 3.8 Lähestyvän sakkauksen varhainen tunnistaminen ja oikaisu (sakkausvaroituksesta) lentoonlähtöasussa (laipat lentoonlähtöasennossa), matkalentoasussa ja laskuasussa (laipat laskuasennossa, laskuteline ulkona) Oikaisu täydestä sakkauksesta tai sakkausvaroittimen toimimisen jälkeen nousu-, matkalentoja lähestymisasussa P P X F-26

146 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) 3.9 Mittarilentomenetelmät KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 3.9.1[*] Lähtö- ja saapumisreittien sekä lennonjohdon ohjeiden noudattaminen P M [ ] 3.9.2[*] Odotusmenetelmät P 3.9.3[* Tarkkuuslähestymiset] ratkaisukorkeuteen [vähintään 60 metriä (200 ft)] [*] käsin ohjaten, ilman lennonohjausnäyttöä (flight director) [*] käsin ohjaten, käyttäen lennonohjausnäyttöä P P M [vain lentokoe] [*] automaattiohjauksella P [ ] [*] käsin ohjaten, yksi moottori epäkunnossa; moottorihäiriötä on simuloitava loppulähestymisen aikana ennen ulkomerkin ylitystä maakosketukseen asti tai keskeytetyn lähestymisen menetelmän loppuun asti. P [M] Lentokoneilla, joita ei ole tyyppihyväksytty liikenneluokan (JAR/FAR 25) tai kevytliikenneluokan (SFAR 23) lentokoneiksi, lähestyminen moottorihäiriötä jäljitellen ja sitä seuraava ylösveto on tehtävä kohdassa tarkoitetun [eitarkkuuslähestymisen] yhteydessä. Ylösveto on aloitettava, kun saavutetaan julkaistu estevarakorkeus (OCH/A), mutta kuitenkin viimeistään saavutettaessa minimilaskeutumiskorkeus (MDH/A) 500 jalkaa kiitotien kynnyksen korkeustasosta. Jos lentokoneen suoritusarvot ovat kyseisellä lentoonlähtömassalla ja tiheyskorkeudella samat kuin liikenneluokan lentokoneilla, kouluttaja voi simuloida moottorihäiriön kohdan mukaisesti F-27

147 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 3.9.4[*] [Ei-tarkkuuslähestyminen] minimilaskeutumiskorkeuteen (MDH/A) Kiertolähestyminen seuraavasti: P* M[ ] P* [ ] (a)[*] mittarilähestyminen kyseisen lentopaikan kiertolähestymisen minimilaskeutumiskorkeuteen simuloiduissa IMColosuhteissa, jota seuraa: (b) kiertolähestyminen minimilaskeutumiskorkeudessa toiselle kiitotielle, jonka suunta poikkeaa vähintään 90 kohdan a) mittarilähestymisen loppulähestymissuunnasta. Huom: Jos kohtien a) ja b) tehtäviä ei voida lennonjohdollisista syistä suorittaa, huonon näkyvyyden kuvio voidaan lentää simuloituna. OSA 4 4 Keskeytetyt lähestymiset 4.1 Ylösveto kaikkien moottorien toimiessa* ILS-lähestymisen ratkaisukorkeudesta 4.2 Muita keskeytettyjä lähestymisiä 4.3[*] [Ylösveto käsin ohjaten kriittinen moottori epäkunnossa (simuloituna)* mittarilähestymisen jälkeen DH:sta, MDH:sta tai lähestymisen keskeytyspisteestä (MAPt)] 4.4 Laskun keskeytys 15 metrin (50 ft) korkeudesta kiitotien kynnyksen yläpuolella ja ylösveto P* P* P* M[ ] P F-28

148 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) OSA 5 5 Laskut 5.1 Normaaleja laskuja*, myös ILS-lähestymisistä siirtyen näkölentoon ratkaisukorkeudessa KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A P Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 5.2 Lasku, jossa korkeusohjaimen trimmi on simuloitu lukkiutuneeksi sellaiseen asentoon, jossa lentokone ei ole trimmattuna 5.3 Sivutuulilaskuja (lentokoneella, jos mahdollista) 5.4 Laskukierros ja lasku laipat ja solakot sisällä tai vain osittain ulkona P P P Tätä harjoitusta ei saa suorittaa lentokoneella 5.5 Lasku kriittinen moottori epäkunnossa (simuloituna) P M 5.6 Lasku kaksi moottoria epäkunnossa [ ]: - Kolmimoottorisilla lentokoneilla keskimmäinen ja toinen ulompi moottori, jos se on mahdollista lentokäsikirjan tietojen mukaan P X M Vain FS (vain lentokoe) - Nelimoottorisilla lentokoneilla kaksi saman puolen moottoria Yleisiä huomautuksia: [ ] Erityisvaatimukset tyyppikelpuutuksen laajentamiseksi koskemaan mittarilähestymisiä alle 200 jalan (60 metrin) ratkaisukorkeutta käyttäen, t.s. Cat II/III -toimintaa: (Katso luku E, JAR-FCL ) F-29

149 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) OSA 6 6 Tyyppikelpuutukseen liitettävä lisäoikeus mittarilähestymisiin, joissa käytetään alle 60 metrin (200 ft) ratkaisukorkeutta (CAT II/III) Sellaisten mittarilähestymisten sallimiseksi, joissa ratkaisukorkeus on alle 60 metriä (200 ft), koulutukseen on kuuluttava vähintään seuraavat lentoliikkeet ja menetelmät. Seuraavassa tarkoitettujen mittarilähestymisten ja keskeytettyjen lähestymisten aikana on käytettävä kaikkia lentokoneen varusteita, jotka tyyppihyväksynnän mukaan vaaditaan mittarilähestymisiin käyttäen alle 60 metrin (200 ft) ratkaisukorkeutta. 6.1[*] Lentoonlähdön keskeytys kiitotienäkyvyyden ollessa huonoin sallittu KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A M* Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 6.2[*] ILS-lähestymiset P* X Tätä harjoitusta ei saa suorittaa lentokoneella Simuloiduissa mittarilentoolosuhteissa ratkaisukorkeuteen asti käyttäen lennonohjausjärjestelmää. Normaaleja miehistön yhteistyömenetelmiä (tehtävänjako, vakiosanonnat ja niiden käyttö, keskinäinen valvonta, tiedonvaihto ja avustaminen) on noudatettava. P M F-30

150 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät (myös miehistöyhteistyö) 6.3[*] Ylösveto KÄYTÄNNÖN KOULUTUS OTD FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis ATPL/TYYPPIKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu kohdassa 6.2 tarkoitettujen lähestymisten jälkeen ratkaisukorkeudesta. Koulutukseen on kuuluttava myös ylösveto, jonka syynä on (simuloitu) riittämätön kiitotienäkyvyys, nopeat tuulen muutokset (wind shear), lentokoneen poikkeaminen liiaksi onnistuneen lähestymisen rajoista ja maalaitteiden tai lentokoneen laitteiden häiriö ennen ratkaisukorkeuden saavuttamista, sekä ylösveto, jossa simuloitu lentokoneen laitehäiriö. P M* 6.4[*] Lasku(t) siten, että näköyhteys on saavutettu mittarilähestymisessä ratkaisukorkeuteen tultaessa. Jos se on kyseisellä lennonohjausjärjestelmällä mahdollista, on suoritettava automaattilasku. P M HUOM: CAT II/III -lähestymiset on suoritettava kyseistä toimintaa koskevien määräysten mukaisesti. [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-31

151 JAR-FCL 1 Luku F JAR-FCL 1.240, liite 3 Luokka- tai tyyppikoulutuksen sekä lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö yksi- ja monimoottorisilla yhden ohjaajan lentokoneilla (Katso JAR-FCL ja 1.295) 1 Taulukon merkkien selitykset: P = Koulutetaan ilma-aluksen päällikön tehtävissä luokka- tai tyyppikelpuutuksen myöntämistä varten. X = Suoritettava lentosimulaattorilla, jos sellainen on käytettävissä; muussa tapauksessa on käytettävä lentokonetta, [jos se soveltuu kyseisen lentoliikkeen tai menetelmän suorittamiseen]. 2 Käytännön koulutus on annettava vähintään P-kirjaimella merkityllä koulutuslaitteella, ja se voidaan antaa nuolen ( ) osoittamilla korkeammantasoisilla laitteilla. Koulutuslaitteista käytetään seuraavia lyhenteitä: A = [ ] Lentokone FS = Lentosimulaattori FTD = Lentokoulutuslaite (monimoottoriluokkakelpuutusta varten myös FNPT II) 3 [Osan 3B ja monimoottorisilla lentokoneilla myös osan 6 tähdellä (*) merkityt tehtävät on lennettävä yksinomaan mittarien avulla, jos lentokokeella tai tarkastuslennolla uusitaan samalla mittarilentokelpuutus tai jatketaan sen voimassaoloa]. Mikäli [tähdellä (*) merkittyjä tehtäviä] ei lennetä [yksinomaan mittarien avulla lentokokeen tai tarkastuslennon aikana], tyyppi- tai luokkakelpuutus rajoitetaan vain VFR-toimintaan. 4 Osa 3A on suoritettava tyyppikelpuutuksen tai monimoottoriluokkakelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi [vain VFR-toimintaa varten] silloin, kun ohjaajalla ei ole vaadittua kymmenen yksittäisen lennon kokemusta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. [Osaa 3A ei vaadita, jos osa 3B suoritetaan.] 5 M-kirjain lentokoe/tarkastuslento -sarakkeessa osoittaa tehtävän olevan pakollinen [tai merkitsee valintamahdollisuutta, jos tässä yhteydessä mainitaan useampi kuin yksi vaihtoehtoinen tehtävä]. 6 [Jos tarkastuslento suoritetaan yhden ohjaajan lentokoneella JAR-OPS:n mukaista usean ohjaajan miehistöä käyttäen, tyyppi- tai luokkakelpuutus rajoitetaan toimintaan usean ohjaajan miehistössä.] [7] Käytännön koulutuksessa tyyppikelpuutusta tai monimoottoriluokkakelpuutusta varten on käytettävä lentosimulaattoria tai FNPT II:ta, jos simulaattorin tai FNPT II:n käyttö kuuluu hyväksyttyyn tyyppi- tai luokkakelpuutuskurssiin. Kurssin hyväksymisessä otetaan huomioon: (a) (b) (c) (d) käytettävän lentosimulaattorin tai FNPT II:n hyväksyntä, josta määrätään JAR-STD:ssä; kouluttajien ja tarkastuslentäjän pätevyys; kurssilla annettavan lentosimulaattori- tai FNPT II -koulutuksen määrä; ja koulutettavan ohjaajan pätevyys ja aiempi kokemus F-32

152 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät OSA 1 1 Toimenpiteet lennolle lähdettäessä 1.1 Lennonvalmistelu, mukaan lukien: Asiakirjat Massa- ja massakeskiölaskelmat Säätietojen hankkiminen 1.2 Tarkistukset ennen käynnistystä Ulkopuoliset/sisäpuoliset 1.3 Moottorin käynnistys: Normaali käynnistys Häiriöt KÄYTÄNNÖN KOULUTUS FTD FS A P P Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis TYYPPI/LUOKKAKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A M M Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 1.4 Rullaus P M 1.5 Tarkistukset ennen lentoonlähtöä: Moottorin koekäyttö (jos tarvitaan) P M 1.6 Lentoonlähtömenetelmä: Normaali lentoonlähtö lentokäsikirjan mukaisilla laippaasetuksilla Lentoonlähtö sivutuulessa (jos sopivat olosuhteet) 1.7 Nousu: Vx/Vy Kaarrot määrättyihin ohjaussuuntiin Asettuminen vaakalentoon 1.8 Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 2 2 Lentokoneen käsittely (VFR) 2.1 Suora vaakalento eri nopeuksilla, ml. hidaslento sileänä ja laskusiivekkeet ulkona [(sekä hidastaminen pienintä ohjattavuusnopeutta (V MCA ) kohti, jos vaaditaan)] P P P M M F-33

153 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät 2.2 Jyrkät kaarrot (360 vasemmalle ja oikealle 45 asteen kallistuksella) 2.3 [Sakkaukset ja oikaisu:] i. [ ] sakkaus sileänä [ ] ii. Sakkaukseen lähestyminen liukukaarrossa, lähestymisasussa ja -teholla iii. Sakkaukseen lähestyminen laskuasussa ja laskuteholla iv. Sakkaukseen lähestyminen nousukaarrossa, laipat lentoonlähtöasennossa ja nousuteholla [(vain yksimoottorisilla lentokoneilla)] 2.4 Lentokoneen käsittely automaattiohjauksen ja lennonohjausnäytön (flight director) avulla (voidaan suorittaa osassa 3), [jos lentokoneessa ovat nämä laitteet] 2.5 Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 3A 3A Matkalennon VFR-menetelmät [(katso JAR-FCL 1.240:n liite 3, kohdat 3 ja 4)] 3A.1 Lentosuunnitelma, laskelmasuunnistus ja kartanluku 3A.2 Korkeuden, ohjaussuunnan ja nopeuden säilyttäminen 3A.3 Suunnistus kartan avulla, aika-arviot ja niiden korjaukset 3A.4 Radiosuunnistuslaitteiden käyttö (jos vaaditaan) 3A.5 Lennon seuranta (operatiivinen lentosuunnitelma, rutiinitarkastukset mm. polttoaine, järjestelmät, jäänesto) KÄYTÄNNÖN KOULUTUS FTD FS A P P P [ ] [ ] [ ] [ ] [ ] Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis TYYPPI/LUOKKAKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A M M M Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu F-34

154 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät 3A.6 Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 3B KÄYTÄNNÖN KOULUTUS FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis TYYPPI/LUOKKAKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 3B Mittarilento 3B.1* IFR-lähtömenetelmät P M 3B.2* IFR-matkalento P M 3B.3* Odotusmenetelmät P M 3B.4* ILS-lähestyminen 200 jalan (60 m) ratkaisukorkeuteen tai menetelmäminimiin (automaattiohjausta voidaan käyttää liukupolkuun hakeutumiseen) 3B.5* Ei-tarkkuuslähestyminen minimilaskeutumiskorkeuteen (MDH/A) ja lähestymisen keskeytyspisteeseen P P M M [3B.6*] Lentoharjoituksia kompassin ja keinohorisontin häiriöitä jäljitellen: Mittarikaarrot Oikaisut epätavallisista asennoista [3B.7*] Suunta- tai liukusäteen häiriö [ ] P P M [3B.8*] Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne [ ] F-35

155 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät OSA 4 KÄYTÄNNÖN KOULUTUS FTD FS A Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis TYYPPI/LUOKKAKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu 4 Saapumismenetelmä ja laskut 4.1 Lentopaikan saapumismenetelmä P M 4.2 Normaali lasku P M 4.3 Lasku käyttämättä laskusiivekkeitä P M 4.4 Sivutuulilasku (jos sopivat olosuhteet) P 4.5 Lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä enintään 2000 jalan korkeudesta kiitotien yläpuolelta [(vain yksimoottorisilla lentokoneilla)] P 4.6 Ylösveto minimikorkeudesta P M 4.7 Ylösveto ja lasku yöllä [(jos vaaditaan)] P 4.8 Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne OSA 5 5 Toiminta poikkeus- ja pakkotilanteissa (Voidaan suorittaa osien 1-4 yhteydessä.) 5.1 Lentoonlähdön keskeytys [kohtuullisesta nopeudesta] P M 5.2 Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen (vain yksimoottorisilla lentokoneilla) 5.3 Simuloitu pakkolasku ilman moottoritehoa (vain yksimoottorisilla lentokoneilla) P P M M 5.4 Muita simuloituja pakkotilanteita: i. tulipalo tai savunmuodostus lennolla ii. järjestelmävikoja P F-36

156 JAR-FCL 1 Luku F Lentoliikkeet/Menetelmät 5.5 Moottorin pysäytys ja uudelleenkäynnistys (vain monimoottorikelpuutuksen lentokokeessa) 5.6 Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne KÄYTÄNNÖN KOULUTUS FTD FS A/C P Kouluttajan kuittaus, kun koulutus valmis TYYPPI/LUOKKAKELP. LENTOKOE/ TARKASTUSLENTO Millä tarkastettu FS A/C Tarkastuslentäjän kuittaus, kun tarkastettu OSA 6 6 Toiminta moottorihäiriötilanteissa 6.1* (Voidaan suorittaa osien 1-5 yhteydessä.) Simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdössä (turvallisessa korkeudessa, ellei suoriteta simulaattorilla tai FNPT II:lla) P X M 6.2* Lähestyminen ja ylösveto moottorihäiriötä jäljitellen 6.3* Lähestyminen ja lasku pysähtymiseen asti moottorihäiriötä jäljitellen 6.4 Yhteydenpito lennonjohtoon: selvitysten noudattaminen, radiopuhelinliikenne P P M M [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-37

157 JAR-FCL 1 Luku F JAR-FCL 1.261(a), liite 1 Luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten vaadittaviin lentokokeisiin ja tarkastuslentoihin liittyvät teoriakoulutusvaatimukset [Katso JAR-FCL 1.261(a)] [Katso AMC FCL 1.261(a)] 1 Teoriaopettajan on oltava valtuutettu kouluttaja, jolla on tarvittava tyyppi- tai luokkakelpuutus, tai muu kouluttaja, jolla on riittävä kokemus ilmailun alalta ja joka tuntee kyseisen ilmaaluksen, esim. lentomekaanikko, huoltomekaanikko, lennonvalmistelija. 2 Teoriakoulutuksen on katettava kohdassa AMC FCL 1.261(a) esitetty koulutusohjelma siltä osin kuin kyseistä lentokoneluokkaa tai -tyyppiä varten on tarkoituksenmukaista. [Lentokoneeseen asennetuista varusteista ja järjestelmistä riippuen koulutuksessa on käsiteltävä vähintään seuraavat asiat: (a) Lentokoneen rakenne ja varustus, järjestelmien normaali toiminta ja häiriöt - Mitat - Moottori ja apuvoimalaite - Polttoainejärjestelmä - Paineistus ja ilmastointi - Jäänestojärjestelmät, tuulilasinpyyhkimet ja sadevedenpoisto - Hydraulijärjestelmät - Laskuteline - Ohjaimet, nostovoimaan vaikuttavat laitteet - Virtalähteet - Lennonvalvontamittarit, yhteydenpito-, tutka- ja suunnistuslaitteet - Ohjaamo-, matkustamo- ja rahtitilat - Hätävarustus (b) Rajoitukset - Yleiset rajoitukset - Moottorin rajoitukset - Järjestelmien rajoitukset - Minimivarusteluettelo (c) Suoritusarvot, lennon suunnittelu ja seuranta - Suoritusarvot - Lennon suunnittelu - Lennon seuranta (d) Kuormaus, massakeskiö ja huoltotoimet - Kuormaus ja massakeskiö - Maassa tehtävät huoltotoimet (e) Pakkotilannemenetelmät (f) Erityisvaatimukset tyyppikelpuutuksen laajentamiseksi mittarilähestymisiin, joissa käytetään alle 200 jalan (60 m) ratkaisukorkeutta - Lentokoneen varustus, menetelmät ja rajoitukset F-38

158 JAR-FCL 1 Luku F (g) Erityisvaatimukset näyttöruuduilla varustettuja lasiohjaamo -lentokoneita varten - Elektroniset lennonvalvontamittaristot (esim. EFIS, EICAS) (h) Lennonhallintajärjestelmät (FMS)] 3 Uuden tyyppikelpuutuksen saamiseen usean ohjaajan lentokonetta varten vaaditaan kirjallinen tai tietokoneella suoritettava koe, johon on [ ] kuuluttava [vähintään] sata monivalintatehtävää. Tehtävien on jakauduttava tarkoituksenmukaisesti koulutusohjelman eri oppiaineiden kesken. Alin hyväksyttävä koetulos on 75 % jokaisessa koulutusohjelman pääoppiaineessa. 4 Uuden tyyppi- tai luokkakelpuutuksen saamiseen monimoottorista yhden ohjaajan lentokonetta varten vaaditaan kirjallinen tai tietokoneella suoritettava koe. Monivalintatehtävien määrä riippuu lentokoneen vaativuudesta. Alin hyväksyttävä koetulos on 75 %. 5 Jos kyseessä on yksimoottorinen yhden ohjaajan lentokone, tarkastuslentäjä voi kuulustella lentokokeen ja tarkastuslennon teoriaosan suullisesti ja ratkaista sen perusteella, ovatko hakijan tiedot riittävät. 6 Usean ohjaajan lentokoneiden ja monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden tarkastuslentojen yhteydessä teoriatietojen tarkistamiseen on käytettävä monivalintatehtäviä tai muita soveltuvia menetelmiä. [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-39

159 JAR-FCL 1 Luku F JAR-FCL 1.261(c)(2), liite 1 Kokonaan lentosimulaattorilla suoritettavien tyyppikurssien hyväksyminen (Zero Flight Time Training, ZFTT) 1 KOKONAAN SIMULAATTORILLA SUORITETTAVAN KOULUTUKSEN HYVÄKSYMINEN Kokonaan lentosimulaattorilla suoritettava tyyppikurssi voidaan hyväksyä, jos seuraavat vaatimukset täyttyvät: (a) Käytettävä lentosimulaattori on hyväksytty JAR-STD:n mukaisesti ja käyttäjällä on viranomaisen hyväksyntä sen käyttöön. Käyttäjähyväksyntä annetaan vain, jos lentosimulaattori vastaa lentotoiminnan harjoittajan käytössä olevaa lentokonetta. (b) Lentosimulaattori on koulutuksen aikana täysin toimintakuntoinen (katso JAR-STD). (c) Tyyppikurssiin kuuluu ylimääräisiä lentoonlähtö- ja laskuharjoituksia, ja vähintään kuusi lentoonlähtöä ja laskua suoritetaan tyyppikouluttajan valvonnassa. (d) Ennen kuin lentotoiminnan harjoittaja voidaan hyväksyä järjestämään kokonaan simulaattorilla annettavaa koulutusta, sillä on oltava ollut JAR-OPS:n mukainen ansiolentolupa vähintään yhden vuoden ajan. (e) Lentotoiminnan harjoittaja voidaan myöhemmin hyväksyä järjestämään kokonaan lentosimulaattorilla annettavaa koulutusta muita lentokonetyyppejä varten vain, jos sillä on kyseisen lentokonetyypin käytöstä vähintään 90 päivän kokemus. (f) Hyväksyntä kokonaan lentosimulaattorilla annettavaan koulutukseen voidaan myöntää vain lentotoiminnan harjoittajan koulutusorganisaatiolle tai sellaiselle koulutusorganisaatiolle, jolla on JAR-OPS 1:n mukaisen lentotoiminnan harjoittajan kanssa erikseen hyväksytty järjestely sen varmistamiseksi, että oppilaat täyttävät koulutuksen ennakkoehdot ja tyyppikelpuutus rajoitetaan toimintaan vain kyseisen lentotoiminnan harjoittajan palveluksessa, kunnes vaadittavat lennot valvonnan alaisena on suoritettu. 2 OHJAAJALTA VAADITTAVA KOKEMUS Tyyppikoulutus voidaan hyväksyä annettavaksi kokonaan lentosimulaattorilla vain sellaisille usean ohjaajan lentokoneiden ohjaajille, jotka täyttävät seuraavat lentokokemusvaatimukset sen mukaan, minkä tason simulaattoria kurssilla käytetään: (a) Kokonaan lentosimulaattorilla annettavaan koulutukseen osallistuvan ohjaajan on oltava lentänyt vastaavalla lentokonetyypillä vähintään 1500 tuntia tai 250 yksittäistä lentoa, jos kurssilla käytetään tason CG tai C lentosimulaattoria. Jos kurssilla käytetään tason DG, Interim D tai D lentosimulaattoria, ohjaajan on oltava lentänyt vastaavalla tyypillä vähintään 500 tuntia tai 100 yksittäistä lentoa; (b) Vastaavalla lentokonetyypillä tarkoitetaan liikenneluokan suihkulentokonetta, jonka suurin sallittu lentoonlähtömassa on vähintään 10 tonnia tai hyväksytty matkustajapaikkaluku vähintään 20. (c) Opettajan pätevyys: Edellä tarkoitettuja ylimääräisiä lentoonlähtö- ja laskuharjoituksia varten opettajalla on oltava tyyppikouluttajan (TRI(A)) kelpuutus F-40

160 JAR-FCL 1 Luku F 3 REITTILENTÄMINEN KOKONAAN LENTOSIMULAATTORILLA ANNETUN KOULUTUKSEN JÄLKEEN (a) Reittilentäminen valvonnan alaisena on aloitettava mahdollisimman pian simulaattorikoulutuksen jälkeen, mutta viimeistään 15 päivän kuluttua sen päättymisestä. (b) Neljä ensimmäistä lentoonlähtöä ja laskua simulaattorikoulutuksen jälkeen on suoritettava tyyppikouluttajan valvonnassa niin, että tyyppikouluttaja istuu ohjaajan istuimella. [Muutos 1, ] F-41

161 JAR-FCL 1 Luku F [JAR-FCL 1.261(d), liite 1 Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) [Katso JAR-FCL 1.261(d)] [Katso AMC FCL 1.261(d)] 1 Kurssin päämääränä on kehittää miehistön yhteistyötaitoja niin, että miehistö voi lentää turvallisesti monimoottorisilla usean ohjaajan lentokoneilla mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten kurssilla pyritään varmistamaan, että: a. Ilma-aluksen päällikkö huolehtii johtamistehtävistään ja päätöksenteosta riippumatta siitä, toimiiko hän ohjaavana vai avustavana ohjaajana. b. Ohjaavan ja avustavan ohjaajan tehtävät on tarkasti määritelty ja jaettu niin, että ohjaava ohjaaja voi täysin keskittyä ilma-aluksen ohjaamiseen ja hallintaan. c. Yhteistoiminta toteutetaan järjestelmällisellä tavalla, joka soveltuu kohdattaviin normaaleihin, poikkeus- ja hätätilanteisiin. d. Keskinäinen valvonta, tiedonvaihto ja avustaminen on varmistettu kaikissa tilanteissa. KOULUTTAJAT 2 Miehistöyhteistyökurssin kouluttajien on oltava hyvin perehtyneitä ilmailupsykologiaan ja miehistöresurssien hallintaan (CRM). Heidän olisi tunnettava ilmailupsykologian koulutuksen ja CRM-menetelmien uusin kehitys. TEORIAKOULUTUS 3 Teoriakoulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL 1.261(d). Hyväksyttyyn miehistöyhteistyön teoriakurssiin on kuuluttava vähintään 25 tuntia. LENTOKOULUTUS 4 Lentokoulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL 1.261(d). TODISTUS 5 Kurssin päätteeksi hakijalle voidaan antaa todistus kurssin hyväksytystä suorittamisesta. HYVITTÄMINEN 6 Jos hakijalla on todistus miehistöyhteistyökoulutuksen hyväksytystä suorittamisesta helikoptereilla, hänen ei tarvitse suorittaa kohdassa AMC FCL 1.261(d) vaadittua teoriakoulutusta.] [, ] F-42

162 JAR-FCL 1 Luku G LUKU G - LIIKENNELENTÄJÄN LUPAKIRJA - ATPL(A) JAR-FCL Vähimmäisikä Liikennelentäjän lupakirjan hakijan on oltava vähintään 21-vuotias. JAR-FCL Lääketieteellinen kelpoisuus Liikennelentäjän lupakirjan hakijalla on oltava voimassa oleva luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. Liikennelentäjän lupakirjan mukaisten oikeuksien käyttämiseen vaaditaan voimassa oleva luokan 1 lääketieteellinen kelpoisuustodistus. [Muutos 1, ] JAR-FCL Oikeudet ja ehdot (a) Oikeudet. Edellyttäen, että muut JARvaatimukset täyttyvät, liikennelentäjän lupakirjan (ATPL(A)) haltijalla on oikeus: (1) käyttää kaikkia yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)), ansiolentäjän lupakirjan (CPL(A)) ja mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) haltijan oikeuksia; ja (2) toimia päällikkönä tai perämiehenä lentokoneessa, kun sitä käytetään ilmakuljetukseen. (b) Ehdot. Liikennelentäjän lupakirjan hakija, joka täyttää kohdissa JAR-FCL 1.265, ja määrätyt ehdot, täyttää liikennelentäjän lupakirjan ja lentokokeessa käytetyn lentokoneen tyyppikelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset. JAR-FCL Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen [Katso JAR-FCL 1.050(a)(3)] (a) Liikennelentäjän lupakirjan hakijalla on oltava lentokoneen ohjaajana vähintään 1500 tunnin lentokokemus [katso myös JAR-FCL 1.050(a)(3)], josta enintään 100 tuntia saa olla hankittu lentosimulaattorilla. Tuntimäärään on sisällyttävä vähintään: (1) 500 tuntia lentokoneilla, jotka on tyyppihyväksytty JAR/FAR-25 (liikenneluokka), JAR/FAR-23 (kevytliikenneluokka), [BCAR tai AIR 2051] -vaatimusten mukaisesti, sellaisessa lentotoiminnassa, johon vaaditaan vähintään kahden ohjaajan miehistö; (2) 250 tuntia ilma-aluksen päällikkönä, tai vähintään 100 tuntia ilma-aluksen päällikkönä ja 150 tuntia perämiehenä hoitaen ilma-aluksen päällikön tehtäviä päällikön valvonnassa, mikäli valvontamenetelmä on viranomaista tyydyttävä; (3) 200 tuntia matkalentoja, joista vähintään 100 tuntia ilma-aluksen päällikkönä, tai perämiehenä hoitaen ilma-aluksen päällikön tehtäviä päällikön valvonnassa, mikäli valvontamenetelmä on viranomaista tyydyttävä; (4) 75 tuntia mittariaikaa, josta enintään 30 tuntia saa olla mittariaikaa maassa; ja (5) 100 tuntia yölentoja ilma-aluksen päällikkönä tai perämiehenä. (b) (1) Jos hakijalla on ohjaajan lupakirja tai vastaava muuta ilma-alusryhmää varten, hänen hyväkseen lasketaan näillä muilla ilma-alusryhmillä lennetty lentoaika siten kuin kohdassa JAR-FCL määrätään, lukuun ottamatta helikopterilentokokemusta, jolla voidaan korvata enintään 50 % kaikista (a) kohdan lentoaikavaatimuksista. (2) Lentomekaanikon lupakirjan haltijan hyväksi lasketaan 50 % lentomekaanikkona hankitusta lentokokemuksesta, kuitenkin enintään 250 tuntia. Nämä 250 tuntia voidaan vähentää kohdassa (a) vaaditusta 1500 tunnista ja alakohdassa (a)(1) vaaditusta 500 tunnista edellyttäen, ettei näiden kohtien vaatimuksista hyvitettyjen tuntien kokonaismäärä ylitä 250 tuntia. (c) Vaadittava kokemus on oltava hankittu ennen JAR-FCL 1.295:ssä tarkoitetun lentokokeen suorittamista. [Muutos 1, ] G-1 Muutos 1

163 JAR-FCL 1 Luku G JAR-FCL Teoriatiedot (Katso AMC FCL 1.285) (a) Kurssi. Liikennelentäjän lupakirjan hakijan on oltava saanut teoriakoulutuksensa hyväksytyllä kurssilla hyväksytyssä lentokoulutusorganisaatiossa (FTO) tai [hyväksytyn tietopuoliseen opetukseen erikoistuneen organisaation hyväksytyllä kurssilla]. Jos hakija ei ole saanut teoriakoulutusta yhdistetyn kurssin aikana, hänen on suoritettava JAR-FCL 1.285:n liitteessä 1 vaadittu kurssi. (b) Koe. Liikennelentäjän lupakirjan hakijan on oltava osoittanut JAR-FCL 1:n luvun J vaatimusten mukaisesti, että hänen teoriatietonsa ovat sillä tasolla, jota liikennelentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät. [Muutos 1, ] JAR-FCL Lentokoulutus [Katso AMC FCL 1.261(d)] Liikennelentäjän lupakirjan hakijalla on oltava JAR-FCL:n mukaisesti myönnetty tai hyväksytty ansiolentäjän lupakirja (CPL(A)) ja monimoottoristen lentokoneiden mittarilentokelpuutus, ja hänen on oltava saanut kohdassa JAR-FCL 1.261(d) vaadittu miehistöyhteistyökoulutus [katso AMC FCL 1.261(d)]. JAR-FCL Taidot (a) Liikennelentäjän lupakirjan hakijan on oltava osoittanut pystyvänsä suorittamaan JAR-FCL 1.240:n [ja 1.295:n] liitteissä 1 ja 2 vaaditut menetelmät ja lentoliikkeet sellaisella pätevyydellä, jota liikennelentäjän lupakirjan haltijan oikeudet edellyttävät, ilmaaluksen päällikkönä sellaisella lentokoneella, jonka tyyppihyväksyntä edellyttää vähimmäismiehistöön kuuluvan IFRlentotoiminnassa vähintään kaksi ohjaajaa (katso AMC FCL 1.220, osa B). (b) Liikennelentäjän lupakirjaa varten vaadittava lentokoe voi toimia samalla kertaa lentokokeena lupakirjan myöntämiseksi ja tarkastuslentona kokeessa käytettävän lentokoneen tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi. Se voidaan myös yhdistää lentokokeeseen, joka vaaditaan usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta varten. [Muutos 1, ] G-2 Muutos 1

164 JAR-FCL 1 Luku G JAR-FCL 1.285, liite 1 Ositettu teoriakurssi liikennelentäjän lupakirjaa (ATPL(A)) varten (Katso JAR-FCL 1.285) [(Katso JAR-FCL 1.055, liite 1)] [Katso AMC FCL 1.470(a)] 1 Kurssin päämääränä on kouluttaa sellaiset ohjaajat, jotka eivät ole saaneet teoriakoulutusta yhdistetyn kurssin aikana, sille tietotasolle, joka vaaditaan liikennelentäjän lupakirjaa varten. 2 Ositetulle liikennelentäjän teoriakurssille osallistuvan hakijan on saatava hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuspäällikön valvonnassa 650 tuntia (1 oppitunti = 60 minuuttia) liikennelentäjän teoriakoulutusta 18 kuukauden kuluessa. Hakijalla on oltava yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)). Jos hakijalla on ansiolentäjän lupakirja ja mittarilentokelpuutus (CPL(A)/IR), teoriatuntimäärää voidaan vähentää 350 tunnilla. Jos hakijalla on joko ansiolentäjän lupakirja tai mittarilentokelpuutus, teoriatuntimäärää voidaan vähentää 200 tunnilla. Koulutus voidaan myös antaa vain teoriakoulutukseen erikoistuneessa hyväksytyssä organisaatiossa siten kuin JAR-FCL 1.055:n liitteessä [1] määrätään, jolloin tämän organisaation koulutuspäällikkö vastaa kurssin valvonnasta. 3 Lentokoulutusorganisaation on varmistettava, että hakijalla on ennen kurssille hyväksymistään riittävät tiedot matematiikasta ja fysiikasta, jotta hänen on helpompi ymmärtää kurssin opetussisältö. 4 Koulutuksen on katettava kaikki AMC FCL 1.470(a):ssa määrättyjen asiaankuuluvien koulutusohjelmien kohdat. Hyväksyttyyn kurssiin olisi sisällyttävä luokkahuonetyöskentelyä, ja siihen voi kuulua esimerkiksi interaktiivista videokoulutusta, dia-ääniesityksiä, opiskelua koulutuslaitteella, tietokoneavusteista opetusta ja muiden viranomaisen hyväksymien opetusvälineiden käyttöä. Viranomaisen niin salliessa voidaan kurssin osana käyttää myös hyväksyttyjä etäopiskelukursseja (kirjekursseja). [Muutos 1, ] G-3 Muutos 1

165 JAR-FCL 1 Luku H LUKU H - OPETTAJAKELPUUTUKSET (Lentokoneet) JAR-FCL Koulutus - Yleistä (a) Lentokoulutusta ohjaajan lupakirjan tai kelpuutuksen myöntämistä varten saa antaa ainoastaan henkilö, jolla on: (1) ohjaajan lupakirja, jossa on opettajakelpuutus; tai (2) JAA:n jäsenvaltion myöntämä erityislupa, kun: (i) uusi lentokonetyyppi otetaan käyttöön; tai (ii) kyseessä on museolentokone tai erikoisvalmisteinen lentokone, jota varten kenelläkään ei ole opettajakelpuutusta; tai (iii) koulutus annetaan JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella eikä kouluttajalla ole JAR-FCL:n mukaista lupakirjaa (katso JAR-FCL 1.300, liite 1). (b) Synteettistä lentokoulutusta saa antaa ainoastaan henkilö, jolla on lennonopettajan, tyyppikouluttajan, luokkakelpuutuskouluttajan tai mittarilentokouluttajan kelpuutus tai simulaattorikouluttajan valtuutus. Edellä oleva kohta (a)(2) koskee myös synteettistä lentokoulutusta. [Muutos 1, ] JAR-FCL Opettajakelpuutukset - Yleistä (a) Edellytykset. Kaikilla opettajilla on oltava vähintään saman tasoinen lupakirja, kelpuutus ja pätevyys kuin se, jota varten he antavat opetusta (ellei toisin määrätä), ja oikeus toimia ilma-aluksen päällikkönä kyseisen koulutuksen aikana. (b) Toimiminen useassa tehtävässä. Mikäli opettaja täyttää tässä luvussa määritellyt pätevyys- ja kokemusvaatimukset jokaisen suorittamansa tehtävän osalta, kelpuutus ei ole rajoitettu toimintaan vain yhdessä tehtävässä lennonopettajana (FI), tyyppikouluttajana (TRI), luokkakelpuutuskouluttajana (CRI) tai mittarilentokouluttajana (IRI). (c) Hyvitykset muiden kelpuutusten hankkimista varten. Ne opettamiseen ja oppimiseen liittyvät taidot, jotka opettajakelpuutuksen haltija on jo osoittanut nykyistä kelpuutustaan varten, voidaan laskea hänen hyväkseen muita opettajakelpuutuksia haettaessa. JAR-FCL Opettajakelpuutukset ja valtuutukset - Voimassaoloaika (a) Kaikki opettajakelpuutukset ja simulaattorikouluttajan valtuutukset ovat voimassa 3 vuoden ajan. JAR-FCL Opettajakelpuutukset ja valtuutus - Jaottelu (b) Minkään erityisluvan voimassaoloaika ei saa olla yli 3 vuotta. Opettajakelpuutuksia on viittä eri lajia: (a) Lennonopettajakelpuutus - lentokoneet (FI(A)) (b) Tyyppikouluttajan kelpuutus - lentokoneet (TRI(A)) (c) Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus - lentokoneet (CRI(A)) (d) Mittarilentokouluttajan kelpuutus - lentokoneet (IRI(A)) (e) Simulaattorikouluttajan valtuutus - lentokoneet (SFI(A)). (c) Jos hakija ei ole suorittanut kaikkia tarkastuslennon osia hyväksytysti ennen opettajakelpuutuksen voimassaolon päättymistä, hän ei saa käyttää kelpuutuksen mukaisia oikeuksia ennen kuin tarkastuslento on hyväksytysti suoritettu. [Muutos 1, ] JAR-FCL Lennonopettajakelpuutus (FI(A)) - Vähimmäisikä Lennonopettajakelpuutuksen hakijan on oltava vähintään 18-vuotias H-1

166 JAR-FCL 1 Luku H JAR-FCL FI(A) - Rajoitetut oikeudet (a) Rajoitusten voimassaolo. Kelpuutuksen oikeudet ovat rajoitetut, kunnes lennonopettajakelpuutuksen haltija on antanut vähintään 100 tuntia lennonopetusta ja sen lisäksi valvonut vähintään 25 oppilaan yksinlentoa. Rajoitukset poistetaan, kun edellä mainitut vaatimukset on täytetty ja valvova lennonopettaja on antanut puoltavan lausuntonsa. (b) Rajoitukset. Rajoitettu kelpuutus oikeuttaa antamaan tarkoitusta varten hyväksytyn lennonopettajan valvonnassa: (1) lennonopetusta yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) varten (tai yhdistettyjen kurssien niissä osissa, jotka vastaavat yksityislentäjän lupakirjan tasoa) sekä yksimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten, lukuun ottamatta ensimmäiselle päivällä tai yöllä suoritettavalle yksinlennolle ja yksin lennettävälle päivä- tai yömatkalennolle hyväksymistä; ja (2) yölentokoulutusta edellyttäen, että rajoitetun lennonopettajakelpuutuksen haltijalla on yölentokelpuutus, [kyky antaa yölentokoulutusta on osoitettu lennonopettajalle, joka on valtuutettu antamaan lennonopettajakoulutusta kohdan JAR-FCL 1.330(f) mukaisesti, ja kohdan JAR-FCL viimeaikaista yölentokokemusta koskeva vaatimus täyttyy]. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL FI(A) - Oikeudet ja vaatimukset (Katso JAR-FCL 1.325) (Katso JAR-FCL & 1.345, liite 1) (Katso AMC FCL 1.395) Lennonopettajakelpuutuksen haltijalla (rajoituksista määrätään kohdassa JAR-FCL 1.325) on oikeus antaa lennonopetusta: (a) yksityislentäjän lupakirjaa (PPL(A)) varten sekä yksimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten edellyttäen, että tyyppikoulutusta antava lennonopettaja on lentänyt kyseisellä tyypillä vähintään 15 tuntia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; (b) ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten edellyttäen, että hänellä on vähintään 500 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana, josta vähintään 200 tuntia lennonopettajana; (c) yölentoa varten edellyttäen, että hänellä on yölentokelpuutus, [kyky antaa yölentokoulutusta on osoitettu lennonopettajalle, joka on valtuutettu antamaan lennonopettajakoulutusta kohdan JAR-FCL 1.330(f) mukaisesti, ja kohdan JAR-FCL viimeaikaista yölentokokemusta koskeva vaatimus täyttyy]; (d) mittarilentokelpuutusta (IR(A)) varten edellyttäen, että: (1) hänellä on vähintään 200 tunnin kokemus mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesta toiminnasta, josta enintään 50 tuntia saa olla mittariaikaa maassa lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla; ja (2) hän on suorittanut oppilaana hyväksytyn kurssin, johon on kuulunut vähintään 5 tuntia lentokoulutusta lentokoneella, lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla (katso JAR-FCL 1.395:n liite 1 ja AMC FCL 1.395) ja läpäissyt vaadittavan lentokokeen siten kuin JAR-FCL & 1.345:n liitteessä 1 määrätään; (e) monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden tyyppi- tai luokkakelpuutuksia varten edellyttäen, että hän täyttää kohdan JAR-FCL 1.380(a) vaatimukset; (f) lennonopettajakelpuutusta varten edellyttäen, että: (1) hän on toiminut opettajana lentokoneessa vähintään 500 tuntia; ja (2) hän on osoittanut kykynsä antaa lennonopettajakoulutusta suorittamalla JAR- FCL & 1.345:n liitteen 1 mukaisen lentokokeen lennonopettajien tarkastuslentäjälle; ja (3) viranomainen on valtuuttanut hänet tähän toimintaan. [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-2

167 JAR-FCL 1 Luku H JAR-FCL FI(A) - Pääsyvaatimukset (Katso JAR-FCL 1.240, liite 3) (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) Ennen hyväksytyn lennonopettajakurssin aloittamista: (a) hakijalla on oltava vähintään 200 tunnin lentokokemus. Tästä on oltava päällikkökokemusta vähintään 100 tuntia, jos hakijalla on liikennelentäjän (ATPL(A)) tai ansiolentäjän (CPL(A)) lupakirja, tai 150 tuntia, jos hänellä on yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)); **** ks. kansallinen muutossivu 1-H-3-1 (b) hakijan on oltava täyttänyt JAR-FCL 1.470:n liitteessä 1 mainitut ansiolentäjän teoriakoulutusvaatimukset; (c) hakijan on oltava lentänyt yksimoottorisilla mäntämoottorilentokoneilla vähintään 30 tuntia, joista vähintään viisi tuntia niiden kuuden kuukauden kuluessa, jotka edeltävät kohdassa (f) vaadittua arviointilentoa; (d) hakijan on oltava saanut vähintään 10 tuntia mittarilentokoulutusta, josta enintään viisi tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT:llä tai lentosimulaattorilla; (e) hakijalla on oltava vähintään 20 tunnin matkalentokokemus ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien vähintään 540 kilometrin (300 nm) pituinen lento, jonka aikana on tehty lasku pysähtymiseen asti kahdelle eri lentopaikalle; ja (f) hakijan on oltava läpäissyt erityinen arviointilento kurssille hyväksymistä varten enintään 6 kuukautta ennen kurssin alkua. Arviointilennon vastaanottajan on oltava lennonopettaja, jolla on kohdan JAR-FCL 1.330(f) mukainen pätevyys, ja sen on perustuttava JAR-FCL 1.240:n liitteessä 3 vaadittuun tarkastuslentoon. Arviointilennon tarkoituksena on selvittää, ovatko hakijan taidot riittävät kurssin suorittamiseen. [Muutos 1, ] JAR-FCL FI(A) - Kurssi (Katso JAR-FCL 1.340, liite 1) (Katso AMC FCL 1.340) (a) Lennonopettajakelpuutuksen hakijan on oltava suorittanut hyväksytty teoria- ja lentokoulutuskurssi hyväksytyssä lentokoulutusorganisaatiossa (katso JAR-FCL 1.340:n liite 1 ja AMC FCL 1.340). (b) Kurssin tarkoituksena on kouluttaa hakija antamaan opetusta yksityislentäjän lupakirjan tasolle yksimoottorisilla lentokoneilla. Lentokoulutukseen on kuuluttava vähintään 30 tuntia lentoharjoituksia, joista 25 tuntia on oltava opettajan kanssa suoritettavia koululentoja. Jäljelle jäävät viisi tuntia voivat olla oppilaiden keskenään suorittamia pariharjoittelulentoja, joilla kaksi hakijaa lentää yhdessä harjoitellakseen lentotehtävien näyttämistä oppilaalle. Koululentoihin käytettävistä 25 tunnista viisi tuntia voidaan suorittaa viranomaisen tarkoitusta varten hyväksymällä lentosimulaattorilla tai FNPT:llä. Lentokokeeseen käytettävää aikaa ei lasketa mukaan kurssin koulutusaikaan. [Muutos 1, ] JAR-FCL FI(A) - Taidot (Katso JAR-FCL & 1.345, liitteet 1 ja 2) Lennonopettajakelpuutuksen hakijan on osoitettava viranomaisen tarkoitusta varten määräämälle tarkastuslentäjälle JAR-FCL & 1.345:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti, että hänen taitonsa ovat riittävät lentooppilaan kouluttamiseen yksityislentäjän lupakirjaan vaadittavalle tasolle. Tarkastuslentoon kuuluu myös lentoa edeltävä ohjeistus, lennon jälkeinen palaute ja tietopuolinen opetus. [Muutos 1, ] JAR-FCL FI(A) - Kelpuutuksen myöntäminen Lennonopettajakelpuutuksen hakija, joka täyttää kohdissa JAR-FCL 1.310, ja määrätyt ehdot, täyttää lennonopettajakelpuutuksen myöntämiselle asetetut vaatimukset. Alkuvaiheessa kelpuutusta koskevat JAR-FCL 1.325:ssä mainitut rajoitukset. JAR-FCL FI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen (Katso JAR-FCL & 1.345, liitteet 1 ja 2) [Katso AMC FCL 1.355(a)(2)] (Katso IEM FCL 1.355) (a) Lennonopettajakelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi haltijan on täytettävä kaksi seuraavista kolmesta vaatimuksesta: H-3

168 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Licensing Sectorial Team on muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (a) tekstin kuulumaan seuraavasti: Ennen hyväksytyn lennonopettajakurssin aloittamista: (a) hakijalla on oltava vähintään ansiolentäjän lupakirja (CPL(A)) tai, jos hakijalla on yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)), vähintään 200 tunnin lentokokemus, josta vähintään 150 tuntia ilma-aluksen päällikkönä; H-3-1

169 JAR-FCL 1 Luku H (1) oltava antanut kelpuutuksen voimassaoloaikana lentokoneilla lennonopettajana, luokkakelpuutuskouluttajana, mittarilentokouluttajana tai tarkastuslentäjänä vähintään 100 tuntia lennonopetusta, josta vähintään 30 tuntia lennonopettajakelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa. Jos halutaan jatkaa mittarilentokouluttajan oikeuksien voimassaoloa, näistä 30 tunnista vähintään 10 tuntia on oltava mittarilentokelpuutusta varten annettua opetusta; **** ks. kansallinen muutossivu 1-H-4-1 (2) oltava osallistunut viranomaisen hyväksymään lennonopettajan kertauskoulutukseen [katso AMC FCL 1.355(a)(2)] kelpuutuksen [voimassaoloaikana]; (3) oltava suorittanut kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa tarkastuslentona JAR- FCL 1.330:n ja 1.345:n liitteissä 1 ja 2 vaadittu lentokoe. (b) Jos kelpuutuksen voimassaolo on päättynyt, hakijan on täytettävä edellä alakohdissa (a)(2) ja (a)(3) mainitut vaatimukset 12 kuukauden kuluessa ennen kelpuutuksen uusimista. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Tyyppikouluttajan kelpuutus (usean ohjaajan lentokoneet) (TRI(MPA)) - Oikeudet [Katso JAR-FCL 1.261(d)] [Katso AMC FCL 1.261(d)] [(a)] Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikouluttajakelpuutuksen haltijalla on oikeus antaa lupakirjan haltijoille opetusta usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta varten sekä miehistöyhteistyökoulutusta [katso JAR-FCL 1.261(d), JAR-FCL 1.261(d):n liite 1 ja AMC FCL 1.261(d)]. [(b) Jos koulutus tyyppikouluttajakelpuutusta varten on suoritettu pelkästään lentosimulaattorilla, kelpuutusta rajoitetaan siten, että siihen ei kuulu hätä- ja poikkeustilannemenetelmien kouluttaminen ilmaaluksella. Rajoituksen poistamiseksi tyyppikouluttajakelpuutuksen haltijan on suoritettava AMC FCL 1.365:n osan 2 kohdassa 8 vaadittu koulutus lentokoneella.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL TRI(MPA) - Vaatimukset (Katso JAR-FCL 1.365, liite 1) (Katso AMC FCL 1.365) Tyyppikouluttajakelpuutuksen myöntämiseksi usean ohjaajan lentokonetta varten: (a) (1) hakijan on oltava hyväksytysti suorittanut hyväksytty tyyppikouluttajakurssi hyväksytyssä lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa (katso JAR-FCL 1.365:n liite 1 ja AMC FCL 1.365); (2) hakijalla on oltava vähintään 1500 tunnin lentokokemus usean ohjaajan lentokoneiden ohjaajana; (3) hakijan on oltava hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa lentänyt ilma-aluksen päällikkönä tai perämiehenä kyseisellä lentokonetyypillä tai samankaltaisella tyypillä, jonka käyttöön on viranomaisen suostumus, vähintään 30 yksittäistä lentoa, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut. Näistä lennoista enintään 15 saa olla suoritettu lentosimulaattorilla; ja (4) hakijan on oltava antanut täydellisen tyyppikurssin aikana kyseisellä lentokonetyypillä ja/tai lentosimulaattorilla vähintään 3 tuntia lennonopetusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppikouluttajan valvonnassa ja häntä tyydyttävästi. (b) Ennen oikeuksien laajentamista muihin usean ohjaajan lentokonetyyppeihin: (1) hakijan on oltava hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa lentänyt ilma-aluksen päällikkönä tai perämiehenä kyseisellä lentokonetyypillä tai samankaltaisella tyypillä, jonka käyttöön on viranomaisen suostumus, vähintään 15 yksittäistä lentoa, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut. Näistä lennoista enintään 7 saa olla suoritettu lentosimulaattorilla; (2) hakijan on oltava hyväksytysti suorittanut hyväksytyn tyyppikouluttajakurssin asiaankuuluva tekninen opetussisältö hyväksytyssä lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa (katso JAR-FCL 1.365, liite 1); ja (3) hakijan on oltava antanut täydellisen tyyppikurssin aikana kyseisellä lento H-4

170 JAR-FCL 1 Luku H konetyypillä ja/tai lentosimulaattorilla vähintään 3 tuntia lennonopetusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppikouluttajan valvonnassa ja häntä tyydyttävästi. [Muutos 1, ] JAR-FCL TRI(MPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen (Katso JAR-FCL 1.365, liite 1) (Katso AMC FCL 1.365) (a) Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikouluttajakelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi hakijan on kelpuutuksen voimassaolon päättymispäivää edeltävien 12 kuukauden kuluessa: (1) opetettava yksi seuraavista täydellisen tyyppi-, kertaus- tai määräaikaiskurssin osista: (i) yksi vähintään kolme tuntia kestävä simulaattoriharjoitus; tai (ii) yksi vähintään yhden tunnin kestävä lentoharjoitus, johon kuuluu vähintään kaksi lentoonlähtöä ja laskua; tai (2) saatava viranomaista tyydyttävä tyyppikouluttajan kertauskoulutus. (b) Jos kelpuutuksen voimassaolo on päättynyt, hakijan on oltava: (1) lentänyt hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa ilma-aluksen päällikkönä tai perämiehenä kyseisellä lentokonetyypillä tai samankaltaisella tyypillä, jonka käyttöön on viranomaisen suostumus, vähintään 30 yksittäistä lentoa, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut. Näistä lennoista enintään 15 saa olla suoritettu lentosimulaattorilla; (2) suorittanut hyväksytysti ne hyväksytyn TRI(MPA)-kurssin osat, jotka viranomainen on katsonut tarkoituksenmukaisiksi (katso JAR-FCL 1.365:n liite 1 ja AMC FCL 1.365) ottaen huomioon hakijan viimeaikaisen kokemuksen; ja (3) antanut täydellisen tyyppikurssin aikana kyseisellä lentokonetyypillä ja/tai lentosimulaattorilla vähintään 3 tuntia lennonopetusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppikouluttajan valvonnassa ja häntä tyydyttävästi. [Muutos 1, ] JAR-FCL Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus (yhden ohjaajan lentokoneet) (CRI(SPA)) - Oikeudet [Katso JAR-FCL 1.310(a)] Yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutuksen haltijalla on oikeus antaa lupakirjan haltijoille opetusta yhden ohjaajan lentokoneiden tyyppi- ja luokkakelpuutuksia varten. Kelpuutuksen haltija voi antaa opetusta yksi- tai monimoottorisilla lentokoneilla edellyttäen, että hänellä on tarvittava pätevyys [katso JAR-FCL 1.310(a)]. [Muutos 1, ] JAR-FCL CRI(SPA) - Vaatimukset (Katso JAR-FCL & 1.345, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.380, liite 1) (Katso AMC FCL 1.380) (a) Monimoottoriset lentokoneet. CRI(SPA) -kelpuutuksen myöntämiseksi monimoottorisia lentokoneita varten hakijan on oltava: (1) hankkinut vähintään 500 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana; (2) lentänyt kyseisen tyypin tai luokan lentokoneella ilma-aluksen päällikkönä vähintään 30 tuntia, joista vähintään 10 tuntia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; (3) suorittanut hyväksytyssä lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa hyväksytty kurssi, johon on kuulunut vähintään viisi tuntia tarkoitusta varten hyväksytyn kouluttajan antamaa lentokoulutusta lentokoneella tai lentosimulaattorilla (katso JAR-FCL 1.380:n liite 1 ja AMC FCL 1.380); ja H-5

171 JAR-FCL 1 Luku H (4) suorittanut lentokoe JAR-FCL & 1.345:n [liitteen 1 sekä liitteen 2 osien 1, 2, 3, 5 ja 7] mukaisesti. (b) Yksimoottoriset lentokoneet. CRI(SPA)- kelpuutuksen myöntämiseksi yksimoottorisia lentokoneita varten hakijan on oltava: (1) hankkinut vähintään 300 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana; (2) lentänyt kyseisen tyypin tai luokan lentokoneella ilma-aluksen päällikkönä vähintään 30 tuntia, joista vähintään 10 tuntia viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; (3) suorittanut hyväksytyssä lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa hyväksytty kurssi, johon on kuulunut vähintään kolme tuntia tarkoitusta varten hyväksytyn kouluttajan antamaa lentokoulutusta lentokoneella tai lentosimulaattorilla [(katso JAR-FCL 1.380, liite 2)]; ja (4) suorittanut lentokoe JAR-FCL & 1.345:n [liitteen 1 sekä liitteen 2 osien 1, 2, 3, 4 ja 7] mukaisesti. (c) Ennen kelpuutuksen mukaisten oikeuksien laajentamista muuhun lentokonetyyppiin tai -luokkaan hakijan on oltava viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana lentänyt vähintään 10 tuntia kyseisellä lentokonetyypillä tai -luokalla, tai samankaltaisella tyypillä, jonka käyttöön on viranomaisen suostumus. Jos luokkakelpuutuskouluttajan oikeudet halutaan laajentaa yksimoottorisista monimoottorisiin lentokoneisiin, on täytettävä edellä olevan (a) kohdan vaatimukset. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL CRI(SPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen (Katso JAR-FCL & 1.345, liite 1) (a) Yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi hakijan on voimassaolon päättymispäivää edeltävien 12 kuukauden kuluessa: (1) annettava vähintään 10 tuntia lentokoulutusta; tai (2) annettava kertauskoulutusta viranomaista tyydyttävästi; tai (3) saatava kertauskoulutus luokkakelpuutuskouluttajana. (b) Jos kelpuutuksen voimassaolo on päättynyt, hakijan on oltava hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa: (1) saanut luokkakelpuutuskouluttajana kertauskoulutusta viranomaista tyydyttävästi; ja (2) suorittanut tarkastuslentona JAR-FCL & 1.345:n liitteissä 1 ja 2 vaaditun lentokokeen asiaankuuluva osa (sen mukaan, onko kyseessä monimoottorinen vai yksimoottorinen lentokone). [Muutos 1, ] JAR-FCL Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) - Oikeudet Mittarilentokouluttajan kelpuutuksen haltijan oikeudet rajoittuvat lennonopetuksen antamiseen mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) myöntämistä varten. JAR-FCL IRI(A) - Vaatimukset (Katso JAR-FCL & 1.345, liitteet 1 ja 2) (Katso JAR-FCL 1.395, liite 1) (Katso AMC FCL 1.395) Mittarilentokouluttajan kelpuutuksen hakijan on oltava: (a) hankkinut vähintään 800 tunnin lentokokemus mittarilentosääntöjen (IFR) mukaisesta toiminnasta, josta vähintään 400 tuntia lentokoneilla; (b) hyväksytysti suorittanut hyväksytyssä lentokoulutusorganisaatiossa hyväksytty kurssi (katso JAR-FCL 1.395:n liite 1 ja AMC FCL 1.395), johon on kuulunut tietopuolista opetusta ja vähintään 10 tuntia lentokoulutusta lentokoneella, lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla; ja (c) läpäissyt JAR-FCL & 1.345:n liitteissä 1 ja 2 vaadittu lentokoe. [Muutos 1, ] H-6

172 JAR-FCL 1 Luku H JAR-FCL IRI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen (a) Mittarilentokouluttajan kelpuutuksen voimassaolon jatkamiseksi haltijan on täytettävä kohdassa JAR-FCL 1.355(a) mainitut vaatimukset. (b) Jos kelpuutuksen voimassaolo on päättynyt, haltijan on täytettävä kohdan JAR- FCL 1.355(b) vaatimukset ja muut viranomaisen mahdollisesti asettamat vaatimukset. JAR-FCL Simulaattorikouluttajan valtuutus (SFI(A)) - Oikeudet [Katso JAR-FCL 1.261(d)] Simulaattorikouluttajan valtuutuksen haltijalla on oikeus antaa synteettistä lentokoulutusta tyyppikelpuutuksia varten sekä miehistöyhteistyökoulutusta [katso JAR-FCL 1.261(d)]. (5) hakijan on oltava antanut täydellisen tyyppikurssin aikana kyseisellä lentokonetyypillä vähintään 3 tuntia lennonopetusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppikouluttajan valvonnassa ja häntä tyydyttävästi; (6) hakijan on oltava suorittanut hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 2 vaadittu tarkastuslento kyseisen lentokonetyypin lentosimulaattorilla; ja (7) hakijan on oltava ollut hakemusta edeltäneiden 12 kuukauden kuluessa vähintään kolmella yksittäisellä lennolla tarkkailijana kyseisen lentokonetyypin ohjaamossa. (b) Jos oikeudet halutaan laajentaa muihin usean ohjaajan lentokonetyyppeihin: (1) hakijan on oltava suorittanut hyväksytysti kyseisen lentokoneen tyyppikurssin simulaattoriosuus; ja [Muutos 1, ] JAR-FCL SFI(A) - Vaatimukset (Katso JAR-FCL 1.240, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.365, liite 1) (Katso AMC FCL 1.365) (2) hakijan on oltava antanut täydellisen tyyppikurssin aikana kyseisellä lentokonetyypillä vähintään 3 tuntia lennonopetusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppikouluttajan valvonnassa ja häntä tyydyttävästi. [Muutos 1, ] (a) Simulaattorikouluttajan valtuutuksen myöntämiseksi: (1) hakijalla on oltava tai oltava aiemmin ollut JAA:n jäsenvaltion myöntämä ammattilentäjän lupakirja tai viranomaista tyydyttävä muu kuin JAR-FCL:n mukainen ammattilentäjän lupakirja; (2) hakijan on oltava suorittanut kyseisen lentokoneen tyyppikurssin simulaattoriosuus hyväksytyssä lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa; (3) hakijalla on oltava vähintään 1500 tunnin lentokokemus usean ohjaajan lentokoneiden ohjaajana; (4) hakijan on oltava suorittanut hyväksytty tyyppikouluttajakurssi (katso JAR-FCL 1.365:n liite 1 ja AMC FCL 1.365); JAR-FCL SFI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen (Katso JAR-FCL 1.240, liite 1) (Katso JAR-FCL 1.365, liite 1) (Katso AMC FCL 1.365) (a) Simulaattorikouluttajan valtuutuksen voimassaolon jatkamiseksi hakijan on valtuutuksen voimassaoloajan 12 viimeisen kuukauden kuluessa: (1) opetettava yksi vähintään kolme tuntia kestävä simulaattoriharjoitus täydellisen tyyppi-, kertaus- tai määräaikaiskurssin osana [ja] (2) oltava suorittanut JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 2 vaadittu tarkastuslento kyseisen tyypin lentosimulaattorilla H-7

173 JAR-FCL 1 Luku H (b) Jos valtuutuksen voimassaolo on päättynyt, hakijan on oltava: (1) suorittanut kyseisen lentokoneen tyyppikurssin simulaattoriosuus; (2) hyväksytysti suorittanut hyväksytty tyyppikouluttajakurssi viranomaisen sopivaksi katsomalla tavalla (katso JAR-FCL 1.365:n liite 1 ja AMC FCL 1.365); (3) antanut täydellisen tyyppikurssin aikana kyseisellä lentokonetyypillä vähintään 3 tuntia lennonopetusta viranomaisen tätä tarkoitusta varten ilmoittaman tyyppikouluttajan valvonnassa ja häntä tyydyttävästi; ja [(4) suorittanut JAR-FCL 1.240:n liitteessä 1 vaadittu tarkastuslento kyseisen tyypin lentosimulaattorilla.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-8

174 JAR-FCL 1 Luku H JAR-FCL 1.300, liite 1 Vaatimukset, joiden mukaan opettajalle, jolla ei ole JAR-FCL-lupakirjaa, voidaan antaa erityislupa opettaa JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella toimivassa lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa [tai osittain JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella kouluttavassa lentokoulutusorganisaatiossa JAR-FCL 1.055:n liitteen 1b mukaisesti] [Katso JAR-FCL 1.300(a)(2)(iii)] 1 (a) Jotta opettaja voi antaa opetusta JAR-FCL-lupakirjaa ja siihen liittyviä luokka- ja mittarilentokelpuutuksia varten: (i) (ii) hänellä on oltava vähintään sellainen ICAO Annex 1:n mukaan myönnetty ansiolentäjän lupakirja ja kelpuutukset, jotka kyseinen JAA:n ulkopuolinen valtio vaatii vastaavan koulutuksen antamiseen siinä valtiossa rekisteröidyillä lentokoneilla; hänellä on oltava lentokoneen ohjaajana vähintään 500 tunnin lentokokemus, josta vähintään 200 tuntia lennonopettajana aiottua koulutusta vastaavissa tehtävissä. Lisäksi hänen on täytettävä kohtien JAR-FCL 1.330(a), (b), (c), (d) ja/tai (e) kokemusvaatimukset; (iii) hänen on oltava suorittanut tarvittavat JAR-FCL:n mukaisesti hyväksytyt teoria- ja lentokoulutuskurssit. Kurssia voidaan viranomaisen hyväksymällä tavalla muuttaa niin, että huomioon otetaan hakijan aiempi koulutus ja kokemus. Kurssiin on kuitenkin kuuluttava vähintään 30 tuntia teoriakoulutusta ja 15 tuntia koululentoja, joilla opettajana toimii sellainen lennonopettaja, jolla on JAR-FCL-lupakirja ja kohdan JAR-FCL 1.330(f) mukainen kelpuutus; (iv) hänen on oltava suorittanut hyväksytysti kohdassa JAR-FCL vaadittu lentokoe; (v) viranomainen päättää erityisluvan voimassaoloajasta, joka on kuitenkin enintään 3 vuotta; (vi) edellä olevien kohtien (i) - (iv) mukaan myönnetty erityislupa uusitaan ja sen voimassaoloa jatketaan kohdan JAR-FCL mukaisesti. (b) Erityislupaa koskevat seuraavat rajoitukset: (i) (ii) koulutusta ei saa antaa opettajakelpuutuksia varten; koulutusta ei saa antaa JAA:n jäsenvaltioissa; (iii) koulutusta saa antaa vain sellaisille oppilaille, jotka osaavat riittävästi sitä kieltä, jolla opetus annetaan; (iv) koulutusta saa antaa yhdistetyllä liikennelentäjäkurssilla vain niiltä osin kuin opettaja voi osoittaa, että hänellä on aiottua koulutusta varten riittävä kokemus siten kuin kohdassa 1(a)(ii) vaaditaan; (v) miehistöyhteistyökoulutusta, [siten kuin se määritellään JAR-FCL 1.261(d):n liitteessä 1 ja kohdassa AMC FCL 1.261(d),] ei saa antaa. 2 (a) Jotta opettaja voi antaa opetusta JAR-FCL:n mukaista tyyppikelpuutusta varten: (i) hänellä on oltava vähintään sellainen ICAO Annex 1:n mukaan myönnetty lupakirja ja kelpuutukset, jotka kyseinen JAA:n ulkopuolinen valtio vaatii vastaavan koulutuksen antamiseen siinä valtiossa rekisteröidyillä lentokoneilla; H-9

175 JAR-FCL 1 Luku H (ii) hänen on täytettävä tyyppikouluttajana toimiakseen kohtien JAR-FCL 1.365(a)(2) ja (3) vaatimukset ja simulaattorikouluttajana toimiakseen kohtien JAR-FCL 1.410(a)(3) ja (7) vaatimukset; (iii) hänen on oltava antanut tyyppikouluttajana [TRI(A) tai vastaava] vähintään 100 tuntia lennonopetusta tai simulaattorikoulutusta; (iv) viranomainen päättää erityisluvan voimassaoloajasta, joka on kuitenkin enintään 3 vuotta; (v) opettajan on täytettävä kohdan JAR-FCL vaatimukset, jos hän toimii tyyppikouluttajana, ja kohdan JAR-FCL vaatimukset, jos hän toimii simulaattorikouluttajana. (b) Erityislupaa koskevat seuraavat rajoitukset: (i) (ii) koulutusta ei saa antaa opettajakelpuutuksia varten; [koulutusta ei saa antaa JAA:n jäsenvaltioissa;] [(iii)] koulutusta saa antaa vain sellaisille oppilaille, jotka osaavat riittävästi sitä kieltä, jolla opetus annetaan; (iii) miehistöyhteistyökoulutusta, [siten kuin se määritellään JAR-FCL 1.261(d):n liitteessä 1 ja kohdassa AMC FCL 1.261(d),] ei saa antaa. [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-10

176 JAR-FCL 1 Luku H JAR-FCL & 1.345, liite 1 Lentokokeen, tarkastuslennon ja suullisen teoriakuulustelun järjestäminen lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten (Katso JAR-FCL 1.330, 1.345, 1.355, 1.380, ja 1.395) 1 Lennonopettajakelpuutusta varten vaadittavasta lentokokeesta määrätään JAR-FCL & 1.345:n liitteessä 2. Kokeeseen kuuluvat maassa suoritettavat suulliset teoriakuulustelut, lentoa edeltävä ohjeistus ja lennon jälkeinen palaute sekä opetusnäytteet, jotka annetaan lentokokeen aikana lentokoneessa. 2 Hakijan on oltava saanut koulutusta saman tyypin tai luokan lentokoneella, jota lentokokeessa käytetään. Kokeessa käytettävän lentokoneen on täytettävä JAR-FCL 1.055:n liitteen 1 kohdan 25 vaatimukset. 3 Hakijan on oltava suorittanut vaadittu koulutus ennen lentokoetta. Lentokoulutusorganisaation on esitettävä hakijaa koskeva koulutuskirjanpito tarkastuslentäjän niin vaatiessa. 4 Kokeen osa 1, suullinen teoriakuulustelu, jakautuu kahteen osaan: (a) Hakija pitää koetilanteessa oppitunnin muille oppilaille, joista yksi on tarkastuslentäjä. Näyteoppitunnin aihe on valittava osan 1 kohdista a - h. Näyteoppitunnin valmisteluun käytettävästä ajasta on sovittava tarkastuslentäjän kanssa etukäteen. Hakija voi käyttää apunaan asianmukaista kirjallisuutta. Näyteoppitunti ei saisi kestää yli 45 minuuttia. (b) Tarkastuslentäjä kuulustelee suullisesti hakijan tiedot osan 1 kohdista a - i sekä opetusoppia koskevasta lennonopettajakurssin sisällöstä. 5 Osat 2, 3 ja 7 vaaditaan lennonopettajakelpuutuksen saamiseen yksimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten. Näihin osiin sisältyy tehtäviä, joiden tarkoituksena on osoittaa kyky toimia lennonopettajana (t.s. opetusnäytteitä) ja jotka tarkastuslentäjä on valinnut lennonopettajakurssien lentokoulutusohjelmista (katso AMC FCL 1.340, ja 1.395). Hakijan on osoitettava, että hänellä on lennonopettajalta vaadittavat taidot, mukaan lukien oppilaan ohjeistus ennen lentoa, lennonopetus ja palautteen antaminen. 6 Osa 4 on tarkoituksellisesti jätetty tyhjäksi. Siihen voidaan merkitä muita tarkastuslentäjän valitsemia opetusnäytteitä, jotka on ilmoitettu hakijalle ennen lentokoetta. 7 Osa 5 sisältää ne lisätehtävät (opetusnäytteet), jotka vaaditaan monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden lennonopettajakelpuutusta varten. Tämä osa on suoritettava monimoottorisella yhden ohjaajan lentokoneella, lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. Jos käytetään simulaattoria tai FNPT:tä, sillä on jäljiteltävä monimoottorista lentokonetta. Tämä osa on suoritettava osien 2, 3, 4 (jos se on käytössä) ja 7 lisäksi. 8 Osa 6 on tarkoituksellisesti jätetty tyhjäksi. Tähän osaan merkitään tarkastuslentäjän valitsemat lisätehtävät (opetusnäytteet), jotka vaaditaan mittarilentokouluttajan kelpuutuksen saamiseen ja joista on sovittu hakijan kanssa ennen lentokoetta. Nämä tehtävät liittyvät mittarilentokelpuutuksen koulutusvaatimuksiin. 9 Lentokokeen aikana hakijan on oltava sillä paikalla, jolla lennonopettaja normaalisti istuu. Oppilaana toimii tarkastuslentäjä tai toinen lennonopettaja. Hakijan on selitettävä harjoitukset ja näytettävä oppilaalle niiden suoritus, milloin se on tarkoituksenmukaista. Tämän jälkeen oppilas suorittaa saman harjoituksen tehden tyypillisiä kokemattoman oppilaan virheitä. Hakijan on korjattava virheet suullisesti ja tarvittaessa puututtava ohjaamiseen. 10 Osat 1 ja 2-7 (siltä osin kuin vaaditaan) on suoritettava kuuden kuukauden kuluessa. Kaikki osat olisi kuitenkin pyrittävä suorittamaan samana päivänä, mikäli se on mahdollista. Jos hakijan H-11

177 JAR-FCL 1 Luku H suoritus hylätään missä tahansa osien 2, 3 ja 4 (jos vaaditaan) ja 5/6 (jos käytössä) tehtävässä, hänen on suoritettava uusintakoe, johon kuuluvat kaikki tehtävät. Jos suoritus hylätään osassa 1, se voidaan uusia erikseen. 11 Tarkastuslentäjä voi keskeyttää kokeen missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että hakijan osoittamat lento- tai opetustaidot edellyttävät sen suorittamista uudelleen. 12 Tarkastuslentäjän on [ ] toimittava ilma-aluksen päällikkönä, paitsi jos toinen lennonopettaja on tarkastuslentäjän suostumuksella nimetty lennolle ilma-aluksen päälliköksi. Vastuu lennosta määräytyy kansallisten määräysten mukaisesti. 13 Lentokokeessa on käytettävä JAR-FCL & 1.345:n liitteessä 2 vaadittua lentokokeen sisältöä ja osia. Viranomainen voi päättää lentokoe- ja hakemuslomakkeen muodosta (katso IEM FCL 1.130). [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-12

178 JAR-FCL 1 Luku H JAR-FCL & 1.345, liite 2 Lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten vaadittavan lentokokeen, suullisen teoriakuulustelun ja tarkastuslennon sisältö (Katso JAR-FCL 1.330, 1.345) (Katso IEM FCL 1.330) OSA 1 SUULLINEN TEORIAKUULUSTELU a b c d e f g h i Ilmailun säädökset Ilma-aluksen yleistuntemus Suoritusarvot ja lennonsuunnittelu Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset Sääoppi Lentosuunnistus Lentotoiminta Lennonteoria Koulutuksen hallinto OSISTA 2 JA 3 VALITTU PÄÄTEHTÄVÄ: OSA 2 LENTOA EDELTÄVÄ OHJEISTUS (BRIEFING) a b c d e f g Visuaalinen esitys Sisällön tarkkuus Opetuksen selkeys Puheen selkeys Opetustekniikka Apuvälineiden käyttö Oppilaan aktivoiminen H-13

179 JAR-FCL 1 Luku H OSA 3 LENTO a b c d e f g Suorituksen näyttäminen Näyttämisen ja puheen synkronointi Virheiden korjaaminen Lentokoneen käsittely Opetustekniikka Hyvä ilmailutapa ja turvallisuus Paikannus, ilmatilan käyttö OSA 4 MUUT TEHTÄVÄT a b c d e f g OSA 5 MONIMOOTTORISILLA LENTOKONEILLA SUORITETTAVAT TEHTÄVÄT a b c 1 Toimenpiteet moottorihäiriön sattuessa pian lentoonlähdön jälkeen 1 Lähestyminen ja ylösveto yhdellä moottorilla 1 Lähestyminen ja lasku yhdellä moottorilla d e f g 1 Nämä tehtävät on suoritettava lentokokeessa, joka vaaditaan monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutukseen H-14

180 JAR-FCL 1 Luku H OSA 6 MITTARILENTO a b c d e f g OSA 7 LENNON JÄLKEINEN PALAUTE a b c d e f g Visuaalinen esitys Sisällön tarkkuus Opetuksen selkeys Puheen selkeys Opetustekniikka Apuvälineiden käyttö Oppilaan aktivoiminen H-15

181 JAR-FCL 1 Luku H [JAR-FCL 1.340, liite 1 Lennonopettajakurssi (FI(A)) (Katso JAR-FCL 1.340) (Katso AMC FCL 1.340) KURSSIN TAVOITE 1 Lennonopettajakurssin päämääränä on kouluttaa lentokoneen ohjaajan lupakirjan haltija sille pätevyystasolle, joka vaaditaan lennonopettajakelpuutuksen (FI(A)) saamiseen, ja tätä tarkoitusta varten: a. kerrata ja ajanmukaistaa lennonopettajaoppilaan tekninen tietämys; b. kouluttaa lennonopettajaoppilas opettamaan teoriaoppiaineita ja lentoharjoituksia; c. varmistaa, että lennonopettajaoppilaan omat lentotaidot ovat riittävät; ja d. opettaa lennonopettajaoppilaalle kouluttamisen perusperiaatteet ja niiden soveltaminen yksityislentäjätasolla. 2 Opetusoppia koskevaa osaa lukuun ottamatta lennonopettajan teoria- ja lentokoulutuskurssin sisältö täydentää yksityislentäjäkurssin koulutusohjelmaa, ja sen pitäisi olla jo tuttua hakijalle. 3 Lennonopettajakurssilla olisi erityisesti korostettava yksilön roolia ja inhimillisten tekijöiden tärkeyttä toimintaympäristössä, joka perustuu ihmisen ja koneen sekä teoriatiedon väliseen vuorovaikutukseen. Huomiota olisi kiinnitettävä etenkin hakijan kypsyyteen ja arviointikykyyn sekä aikuisten ihmisten ja heidän käyttäytymisensä, asenteidensa ja koulutustason erojen ymmärtämiseen. 4 Kurssin aikana hakija on saatava tiedostamaan oma asenteensa lentoturvallisuuteen. Turvallisuustietoisuuden parantamisen on oltava koko kurssin keskeisenä tavoitteena. Koulutuksessa on tärkeää pyrkiä antamaan hakijoille lennonopettajan tehtävän edellyttämät tiedot, taidot ja asenteet. 5 Kun hakija on suorittanut hyväksytysti kurssin ja loppukokeen, hänelle voidaan myöntää lennonopettajan (FI(A)) kelpuutus. OPETUSOPPI 6 Koulutusohjelmasta määrätään AMC FCL 1.340:n osassa 1. Hyväksyttyyn lennonopettajan teoriakurssiin on kuuluttava vähintään 125 tuntia, mukaan lukien tasokokeet. Jos hakijalla on tai on aiemmin ollut helikopterilennonopettajan (FI(H)) kelpuutus, hänelle hyvitetään 75 tuntia lennonopettajakurssin osaan 1, Opetusoppi, kuuluvasta 125 tunnin kokonaismäärästä. LENTOKOULUTUS 7 Lentokoulutusohjelmasta määrätään AMC FCL 1.340:n osassa 2. Hyväksyttyyn lennonopettajakurssiin on kuuluttava vähintään 30 tuntia lentoharjoituksia. LENTOKOE 8 Kurssin päätteeksi hakijan on suoritettava lentokoe JAR-FCL & 1.345:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti.] [, ] H-16

182 JAR-FCL 1 Luku H [JAR-FCL 1.365, liite 1 Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten (TRI(MPA)) (Katso JAR-FCL 1.365) (Katso AMC FCL 1.365) KURSSIN TAVOITE 1 Tyyppikouluttajakurssin päämääränä on kouluttaa lentokoneen ohjaajan lupakirjan haltija, jolla on yli 1500 tunnin lentokokemus usean ohjaajan lentokoneiden ohjaajana, sille pätevyystasolle, joka vaaditaan tyyppikouluttajakelpuutuksen (TRI(A)) saamiseen. Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen teoriaopetuksen, lentokoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen antamiseen, jotta hän voi toimia kouluttajana sellaisten usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten, joihin hänellä on tarvittava pätevyys (katso JAR-FCL 1.365). OPETUSOPPI 2 Koulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL Hyväksytyn tyyppikouluttajakurssin opetusoppia koskevaan osuuteen on kuuluttava vähintään 25 tuntia. Jos hakijalla on tai on aiemmin ollut jokin seuraavista kelpuutuksista, hänen ei tarvitse suorittaa tyyppikouluttajakurssin opetusoppia käsittelevää osuutta: FI(A), CRI(A), IRI(A) FI(H), TRI(H), IRI(H), SFI(H) LENTOKOULUTUS 3 Lentokoulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL ] [, ] H-17

183 JAR-FCL 1 Luku H [JAR-FCL 1.380, liite 1 Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) (Katso JAR-FCL 1.380) (Katso AMC FCL 1.380) 1 Kurssin päämääränä on kouluttaa lentokoneen ohjaajan lupakirjan haltija, jolla on vähintään 500 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana, sille pätevyystasolle, joka vaaditaan luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutuksen (CRI(A)) saamiseen monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten. Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen teoriaopetuksen, lentokoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen antamiseen, jotta hän voi toimia kouluttajana sellaisten monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- tai tyyppikelpuutuksia varten, joihin hänellä on tarvittava pätevyys (katso JAR-FCL 1.380). OPETUSOPPI 2 Koulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL Hyväksytyn luokkakelpuutuskouluttajakurssin opetusoppia koskevaan osuuteen on kuuluttava vähintään 25 tuntia. Jos hakijalla on tai on aiemmin ollut jokin seuraavista kelpuutuksista, hänen ei tarvitse suorittaa luokkakelpuutuskouluttajakurssin opetusoppia käsittelevää osuutta: FI(A), IRI(A), TRI(A), SFI(A) FI(H), TRI(H), IRI(H), SFI(H) LENTOKOULUTUS 3 Monimoottoristen lentokoneiden luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutuksen hakijan on saatava vähintään 5 tuntia lentokoulutusta tähän tarkoitukseen hyväksytyltä opettajalta. Lentokoulutuksen päämääränä on varmistaa, että hakija pystyy opettamaan lentoharjoitukset turvallisesti ja tehokkaasti oppilaille, jotka suorittavat monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- tai tyyppikelpuutuskurssia. Lentokoulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL LENTOKOE 4 Kurssin päätteeksi hakijan on suoritettava lentokoe JAR-FCL & 1.345:n liitteen 1 sekä liitteen 2 kohtien 1, 2, 3, 5 ja 7 mukaisesti.] [, ] H-18

184 JAR-FCL 1 Luku H [JAR-FCL 1.380, liite 2 Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi yksimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) (Katso JAR-FCL 1.380) 1 Kurssin päämääränä on kouluttaa lentokoneen ohjaajan lupakirjan haltija, jolla on yli 300 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana, sille pätevyystasolle, joka vaaditaan luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutuksen (CRI(A)) saamiseen yksimoottorisia lentokoneita varten. Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen teoriaopetuksen, lentokoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen antamiseen, jotta hän voi toimia kouluttajana sellaisten yksimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- tai tyyppikelpuutuksia varten, joihin hänellä on tarvittava pätevyys (katso JAR-FCL 1.380). OPETUSOPPI 2 Hyväksytyn luokkakelpuutuskouluttajakurssin opetusoppia koskevaan osuuteen on kuuluttava vähintään 25 tuntia. Jos hakijalla on tai on aiemmin ollut jokin seuraavista kelpuutuksista, hänen ei tarvitse suorittaa luokkakelpuutuskouluttajakurssin opetusoppia käsittelevää osuutta: FI(A), IRI(A), TRI(A), SFI(A) FI(H), TRI(H), IRI(H), SFI(H) LENTOKOULUTUS 3 Yksimoottoristen lentokoneiden luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutuksen hakijan on saatava vähintään 3 tuntia lentokoulutusta tähän tarkoitukseen hyväksytyltä opettajalta. Lentokoulutuksen päämääränä on varmistaa, että hakija pystyy opettamaan lentoharjoitukset turvallisesti ja tehokkaasti oppilaille, jotka suorittavat yksimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- tai tyyppikelpuutuskurssia. Lentokoulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL LENTOKOE 4 Kurssin päätteeksi hakijan on suoritettava lentokoe JAR-FCL & 1.345:n liitteen 1 sekä liitteen 2 kohtien 1, 2, 3, 4 ja 7 mukaisesti.] [, ] H-19

185 JAR-FCL 1 Luku H [JAR-FCL 1.395, liite 1 Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) (Katso JAR-FCL 1.395) (Katso AMC FCL 1.395) 1 Kurssin päämääränä on kouluttaa lentokoneen ohjaajan lupakirjan haltija sille pätevyystasolle, joka vaaditaan mittarilentokouluttajan kelpuutuksen (IRI(A)) saamiseen. Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen maa- ja lentokoulutustekniikoihin, jotka perustuvat vakiintuneisiin opetusmenetelmiin. OPETUSOPPI 2 Koulutusohjelmasta määrätään kohdassa AMC FCL Hyväksytyn mittarilentokouluttajakurssin opetusoppia koskevaan osuuteen on kuuluttava vähintään 25 tuntia. Jos hakijalla on tai on aiemmin ollut jokin seuraavista kelpuutuksista, hänen ei tarvitse suorittaa mittarilentokouluttajakurssin opetusoppia käsittelevää osuutta: FI(A), CRI(A), TRI(A), SFI(A) FI(H), TRI(H), SFI(H) Jos hakijalla on mittarilentokouluttajan kelpuutus helikoptereita varten (IRI(H)) ja hän täyttää kohdan JAR-FCL 1.395(a) vaatimukset, hänen ei tarvitse suorittaa kurssia lukuun ottamatta kohtia briefingharjoitus 2, harjoituslento 2 ja lentokoetta. LENTOKOULUTUS 3 Hyväksyttyyn mittarilentokouluttajakurssiin on kuuluttava vähintään 10 tuntia tai, jos kyseessä on lennonopettaja (FI(A)), 5 tuntia lentokoulutusta lentokoneella, lentosimulaattorilla tai FNPT II:lla. LENTOKOE 4 Kurssin päätteeksi hakijan on suoritettava lentokoe JAR-FCL & 1.345:n liitteiden 1 ja 2 mukaisesti.] [, ] H-20

186 JAR-FCL 1 Luku I LUKU I - TARKASTUSLENTÄJÄT (Lentokoneet) JAR-FCL Tarkastuslentäjien jaottelu Tarkastuslentäjiä on kuutta eri lajia: (a) tarkastuslentäjä - lentokoneet (FE(A)) (b) tyyppitarkastuslentäjä - lentokoneet (TRE(A)) (c) luokkakelpuutustarkastuslentäjä - lentokoneet (CRE(A)) (d) mittaritarkastuslentäjä - lentokoneet (IRE(A)) (e) simulaattoritarkastuslentäjä - lentokoneet (SFE(A)) (f) lennonopettajien tarkastuslentäjä - lentokoneet (FIE(A)). [Muutos 1, ] JAR-FCL (a) Edellytykset Tarkastuslentäjät - Yleistä (Katso JAR-FCL 1.425, liite 1) (Katso AMC FCL 1.425) (Katso IEM FCL 1.425) (1) Tarkastuslentäjällä on oltava vähintään saman tasoinen lupakirja tai kelpuutus kuin se, johon vaadittavia lentokokeita tai tarkastuslentoja hänet valtuutetaan vastaanottamaan. Ellei toisin määrätä, hänellä on oltava myös oikeus antaa opetusta kyseistä lupakirjaa tai kelpuutusta varten. (2) Tarkastuslentäjällä on oltava lentokokeessa tai tarkastuslennolla käytettävän ilma-aluksen päälliköltä vaadittu pätevyys ja hänen on täytettävä kohtien JAR-FCL kokemusvaatimukset. Jos pätevää tarkastuslentäjää ei ole saatavilla, valtuutus voidaan viranomaisen harkinnan mukaan antaa myös sellaiselle tarkastuslentäjälle tai tarkastajalle, joka ei täytä edellä mainittuja opettaja-, tyyppi- tai luokkakelpuutusvaatimuksia. (3) Tarkastuslentäjän valtuutuksen hakijan on oltava vastaanottanut siinä tarkastuslentäjän tehtävässä, jota varten valtuutusta haetaan, vähintään yksi lentokoe, johon on kuulunut tarkastettavan ohjeistus ennen lentoa, lentokokeen vastaanottaminen, tarkastettavan suorituksen arviointi, palautteen antaminen lennon jälkeen ja tarvittavien asiakirjojen täyttö. Tämä tarkastuslentäjän valtuutukseen vaadittava koe suoritetaan viranomaisen tarkastajan tai viranomaisen kyseistä tarkoitusta varten erikseen valtuuttaman kokeneen tarkastuslentäjän valvonnassa. (b) Toimiminen useassa tehtävässä. Mikäli tarkastuslentäjä täyttää tässä luvussa määritellyt pätevyys- ja kokemusvaatimukset jokaisen suorittamansa tehtävän osalta, valtuutus ei ole rajoitettu toimintaan vain yhdessä tehtävässä [FE(A), TRE(A), CRE(A), IRE(A) tai FIE(A)]. (c) JAR-vaatimusten noudattaminen. Tarkastuslentäjät valtuutetaan kohdan JAR-FCL mukaisesti. Tarkastuslentäjän on noudatettava viranomaisen määräämiä tai hyväksymiä järjestelyitä tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistamiseksi (katso JAR-FCL 1.425:n liite 1, AMC FCL ja IEM FCL 1.425). (d) Lupakirjaan tehtävät merkinnät. Jos voimassaolon jatkamista koskevat merkinnät tekee tarkastuslentäjä, hän: (1) merkitsee kyseessä olevan kelpuutuksen, tarkastuslennon suorituspäivän, voimassaolon päättymispäivän ja valtuutusnumeronsa sekä kuittaa merkinnän; (2) toimittaa alkuperäisen lentokokeen tai tarkastuslennon lausuntolomakkeen lupakirjan myöntäjäviranomaiselle ja säilyttää itsellään jäljennöksen lomakkeesta. [Muutos 1, ] JAR-FCL Tarkastuslentäjät - Valtuutuksen voimassaolo Tarkastuslentäjän valtuutus myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi. Valtuutuksen voimassaoloa jatketaan viranomaisen harkinnan mukaan [ja JAR-FCL 1.425:n liitteen 1 mukaisesti]. [, ] I-1

187 JAR-FCL 1 Luku I JAR-FCL Tarkastuslentäjä (FE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset Tarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan: (a) lentokokeita yksityislentäjän lupakirjan (PPL(A)) myöntämiseksi sekä lentokokeita ja tarkastuslentoja siihen liittyviä yhden ohjaajan lentokoneiden tyyppi- tai luokkakelpuutuksia varten edellyttäen, että hänellä on lentokoneen ohjaajana vähintään 1000 tunnin lentokokemus, josta vähintään 250 tuntia lennonopetusta; (b) lentokokeita ansiolentäjän lupakirjan (CPL(A)) myöntämiseksi sekä lentokokeita ja tarkastuslentoja siihen liittyviä yhden ohjaajan lentokoneiden tyyppi- tai luokkakelpuutuksia varten edellyttäen, että hänellä on lentokoneen ohjaajana vähintään 2000 tunnin lentokokemus, josta vähintään 250 tuntia lennonopetusta. [Muutos 1, ] JAR-FCL Tyyppitarkastuslentäjä (TRE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset Tyyppitarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan: (a) lentokokeita usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutusten myöntämiseksi; (b) tarkastuslentoja usean ohjaajan lentokoneiden tyyppi- ja mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi tai uusimiseksi; (c) lentokokeita liikennelentäjän lupakirjan myöntämiseksi; edellyttäen, että tarkastuslentäjällä on vähintään 1500 tunnin lentokokemus usean ohjaajan lentokoneiden ohjaajana, josta vähintään 500 tuntia päällikkönä, ja hänellä on tai on aiemmin ollut tyyppikouluttajan (TRI(A)) kelpuutus tai erityislupa. [Muutos 1, ] JAR-FCL Luokkakelpuutustarkastuslentäjä (CRE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset Luokkakelpuutustarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan: (a) lentokokeita yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutusten myöntämiseksi; (b) tarkastuslentoja yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi tai uusimiseksi sekä mittarilentokelpuutusten voimassaolon jatkamiseksi; edellyttäen, että tarkastuslentäjällä on [tai on aiemmin ollut lentokoneen] ammattilentäjän lupakirja ja [hänellä on yksityislentäjän lupakirja (PPL(A)) sekä] vähintään 500 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana. [Muutos 1, ; muutos 2, ] JAR-FCL Mittaritarkastuslentäjä (IRE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset [Muutos 1, ] JAR-FCL Mittaritarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan lentokokeita mittarilentokelpuutusten myöntämiseksi ja tarkastuslentoja niiden voimassaolon jatkamiseksi tai uusimiseksi edellyttäen, että hänellä on vähintään 2000 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana. Tähän määrään on sisällyttävä vähintään 450 tuntia IFR-lentoaikaa, josta 250 tuntia lennonopettajana. Simulaattoritarkastuslentäjä (SFE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset Simulaattoritarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan tarkastuslentoja usean ohjaajan lentokoneiden tyyppi- ja mittarilentokelpuutuksia varten lentosimulaattorissa edellyttäen, että hänellä on liikennelentäjän lupakirja (ATPL(A)), vähintään 1500 tunnin lentokokemus usean ohjaajan lentokoneiden ohjaajana ja oikeus toimia simulaattorikouluttajana (katso JAR-FCL 1.405). JAR-FCL Lennonopettajien tarkastuslentäjä (FIE(A)) - Oikeudet ja vaatimukset Lennonopettajien tarkastuslentäjällä on oikeus ottaa vastaan lentokokeita lennonopettajakelpuutusten myöntämiseksi ja tarkastuslentoja niiden voimassaolon jatkamiseksi tai uusimiseksi edellyttäen, että hänellä I-2

188 JAR-FCL 1 Luku I on vähintään 2000 tunnin lentokokemus lentokoneen ohjaajana, josta vähintään 100 tuntia lennonopettajakelpuutuksen hakijoiden kouluttajana. [Muutos 1, ] I-3

189 JAR-FCL 1 Luku I [JAR-FCL 1.425, liite 1 Tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistaminen (Katso JAR-FCL & 1.430) (Katso AMC FCL 1.425) YLEISTÄ 1 Jokainen JAA:n jäsenvaltio julkaisee ja toimittaa JAA:lle valtuutettujen tarkastuslentäjien luettelon, josta ilmenee, mihin tehtäviin tarkastuslentäjä on valtuutettu ja mahdolliset lisävaltuutukset. 2 Tarkastuslentäjien on johdonmukaisesti noudatettava JAR-FCL:n vaatimuksia lentokokeen tai tarkastuslennon aikana. Koska lentokokeen tai tarkastuslennon suoritusolosuhteet kuitenkin voivat vaihdella, tarkastuslentäjän on otettava arvioinnissa huomioon myös suorituksen aikana mahdollisesti vallinneet epäsuotuisat olosuhteet. TARKASTUSLENTÄJIEN NIMITTÄMINEN JA VALTUUTTAMINEN 3 Tarkastuslentäjä nimitetään ja valtuutetaan JAR-FCL:n mukaisesti. Tarkastuslentäjä voi olla: (a) (b) (c) ilmailuviranomaisen tarkastaja; tai lennonopettaja, joka on lento- tai tyyppikoulutusorganisaation tai muun rekisteröidyn kouluttajan, lentokonevalmistajan koulutusyksikön tai alihankkijan palveluksessa; tai lentäjä, jolla on JAA:n jäsenvaltiolta saatu erityinen valtuutus. 4 Kaikilla tarkastuslentäjillä on oltava tehtäväänsä soveltuva koulutus, pätevyys ja kokemus kyseistä lentokonetyyppiä tai -luokkaa varten. Tarkkoja pätevyysvaatimuksia ei voida määritellä, koska jokaisen organisaation tilanne on erilainen. Joka tapauksessa on kuitenkin tärkeää, että tarkastuslentäjän tausta ja kokemus ovat sellaiset, että hän nauttii ilmailuyhteisön ammatillista arvostusta. TARKASTUSLENTÄJÄN VALTUUTUKSEN VOIMASSAOLON JATKAMINEN 5 Tarkastuslentäjän valtuutuksen voimassaoloa voidaan jatkaa kohdan JAR-FCL mukaisesti. Voimassaolon jatkamiseksi tarkastuslentäjän on oltava ottanut vastaan vuosittain vähintään kaksi lentokoetta tai tarkastuslentoa valtuutuksen kolmivuotisena voimassaoloaikana. Valtuutuksen voimassaoloaikana tarkastuslentäjän on otettava vastaan yksi lentokoe tai tarkastuslento niin, että viranomaisen tarkastaja tai tähän tarkoitukseen erikseen valtuutettu kokenut tarkastuslentäjä on lennolla mukana tarkkailijana.] [, ] I-4

190 JAR-FCL 1 Luku J LUKU J - TEORIAKOULUTUSVAATIMUKSET JA TEORIAKOKEIDEN JÄRJESTÄMINEN AMMATTILENTÄJÄN LUPAKIRJOJA JA MITTARILENTOKELPUUTUKSIA VARTEN JAR-FCL Vaatimukset Ammattilentäjän lupakirjan tai mittarilentokelpuutuksen hakijan on osoitettava, että hänen teoriatietonsa ovat sillä tasolla, jota kyseisen lupakirjan tai kelpuutuksen haltijan oikeudet edellyttävät, suorittamalla teoriakokeet hyväksytysti siten kuin kohdissa JAR-FCL vaaditaan. JAR-FCL Teoriakokeiden sisältö (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (a) Liikennelentäjän lupakirjan hakijan on osoitettava, että hänen teoriatietonsa ovat hänelle myönnettäviä oikeuksia vastaavalla tasolla seuraavissa oppiaineissa: Ilmailun säädökset, ilma-aluksen yleistuntemus, suoritusarvot ja lennonsuunnittelu, ihmisen suorituskyky ja rajoitukset, sääoppi, lentosuunnistus, lentotoiminta, lennonteoria ja radiopuhelinliikenne. Oppiaineiden jakamisesta osakokeisiin ja niihin käytettävästä ajasta sovitaan JAA:n jäsenvaltioiden sisällä. (b) Ansiolentäjän lupakirjan hakijan on osoitettava, että hänen teoriatietonsa ovat hänelle myönnettäviä oikeuksia vastaavalla tasolla seuraavissa oppiaineissa: Ilmailun säädökset, ilma-aluksen yleistuntemus, suoritusarvot ja lennonsuunnittelu, ihmisen suorituskyky ja rajoitukset, sääoppi, lentosuunnistus, lentotoiminta, lennonteoria ja radiopuhelinliikenne. Oppiaineiden jakamisesta osakokeisiin ja niihin käytettävästä ajasta sovitaan JAA:n jäsenvaltioiden sisällä. (c) Mittarilentokelpuutuksen hakijan on osoitettava, että hänen teoriatietonsa ovat hänelle myönnettäviä oikeuksia vastaavalla tasolla seuraavissa oppiaineissa: Ilmailun säädökset/lentotoiminta, ilma-aluksen yleistuntemus, suoritusarvot ja lennonsuunnittelu, ihmisen suorituskyky ja rajoitukset, sääoppi, lentosuunnistus ja radiopuhelinliikenne. Oppiaineiden jakamisesta osakokeisiin ja niihin käytettävästä ajasta sovitaan JAA:n jäsenvaltioiden sisällä. JAR-FCL Kysymykset [Katso IEM FCL (a) ja (b)] (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (a) Kysymyspankki. Koulutusohjelmiin (katso JAR-FCL 1.470, liite 1) liittyvät kysymykset säilytetään JAA:n koekysymyspankissa (Central Question Bank). Kysymyspankkiin tallennettavat kysymykset laaditaan englannin kielellä tietokonekäsittelyyn soveltuvassa muodossa noudattaen kohdassa IEM FCL 1.475(a) annettuja ohjeita ja käyttäen lyhenteitä [katso IEM FCL 1.475(b)]. Kysymykset ovat monivalintatehtäviä. Viranomainen voi käyttää kysymyksiä kokeissa harkintansa mukaan siten kuin kohdassa JAR-FCL vaaditaan. (b) Julkaiseminen. JAA julkaisee ajoittain näytteitä kysymyksistä ja monivalintatehtävien vastausvaihtoehdoista. [Muutos 1, ] JAR-FCL Kokeiden järjestäminen (Katso JAR-FCL 1.470, liite 1) (a) Yleistä. JAA:n jäsenvaltio antaa hakijalle mahdollisuuden suorittaa vaaditut kokeet tässä luvussa määrättyjen menettelyjen mukaisesti. Täydelliseen lupakirja- tai kelpuutuskokeeseen sisältyy kuulustelu kaikista JAR- FCL 1.470:n liitteessä 1 luetelluista oppiaineista. Viranomainen voi sallia sellaisen liikennelentäjän lupakirjan hakijan, joka yrittää suorittaa kaikki oppiaineet, suorittavan vaaditut koetehtävät kahdessa osassa. Nämä kaksi osasuoritusta lasketaan yhteensä yhdeksi yritykseksi. Tällaisissa tapauksissa kumpaankin osaan kuuluvista oppiaineista ja kokeiden välisestä ajasta päättää viranomainen. (b) Kieli. Kokeet pidetään viranomaisen tarkoituksenmukaiseksi katsomalla kielellä tai kielillä. Viranomainen ilmoittaa hakijoille, millä kielellä tai kielillä kyseisen viranomaisen kokeet järjestetään J-1

191 JAR-FCL 1 Luku J (c) Sisältö. Viranomainen valitsee koekysymykset kysymyspankista noudattaen yhteisesti sovittua menetelmää, jonka avulla jokaisen oppiaineen koko koulutusohjelma tulee katetuksi. Kysymysten sisältöä ei muuteta, paitsi jos se on tarpeen kansalliselle kielelle tai kielille kääntämisen helpottamiseksi. Laskemista tai kaavioiden tulkintaa edellyttävien tehtävien vastaustapaa voidaan muuttaa sellaiseen muotoon, jota viranomainen pitää tarkoituksenmukaisena. Radiopuhelinliikenteen koe voidaan viranomaisen niin päättäessä järjestää erillään muiden oppiaineiden kokeista. Hakijan, joka on aikaisemmin suorittanut hyväksytysti joko VFR- tai IFRradiopuhelinliikenteen kokeen tai molemmat, ei tarvitse suorittaa näitä kokeen osia uudelleen. (d) Suulliset kuulustelut. Kirjallisia tai tietokoneella suoritettavia kokeita ei voi korvata suullisilla kuulusteluilla. (e) Välineet. Viranomainen antaa hakijoiden käyttöön koekysymyksiin vastaamisessa tarvittavat kartat ja taulukot sekä muistilla varustetun nelilaskimen. Hakija ei saa käyttää muita elektronisia laskukoneita tai muistilaitteita. (f) Henkilöllisyyden tarkistaminen. Hakijan henkilöllisyys tarkistetaan ennen koetta. (g) Luottamuksellisuus. Koetehtävät ovat luottamuksellisia. [Muutos 1, ] JAR-FCL Hakijan velvollisuudet (a) Hakijan on suoritettava koko koesarja samassa JAA:n jäsenvaltiossa. (b) Hakijan on annettava kokeen järjestävälle viranomaiselle sitä tyydyttävä kirjallinen osoitus siitä, että kokeisiin valmistautuminen on tapahtunut JAR-FCL:n mukaisesti. (c) Jos viranomainen katsoo, ettei hakija kokeen aikana noudata määrättyjä koemenettelyjä, rikkomuksen vakavuus arvioidaan ja hakijan suoritus saatetaan hylätä kokonaan tai tietyssä oppiaineessa. JAR-FCL Hyväksytyn suorituksen kriteerit (a) Osakokeen hyväksyttyyn suoritukseen vaaditaan vähintään 75 % kyseisen osakokeen enimmäispistemäärästä. Vääristä vastauksista ei anneta virhepisteitä. (b) Kokeen osittaiseen hyväksymiseen vaaditaan hyväksytty tulos vähintään 50 prosentissa kaikista kokeeseen kuuluvista osakokeista. Jos koe suoritetaan ensimmäisellä yrityskerralla kahdessa osassa, osittaisesta hyväksymisestä päätetään hyväksyttyjen suoritusten kokonaismäärän perusteella. (c) Jos hakijan suoritus on osittain hyväksytty, hänen on suoritettava uudelleen kaikki hyväksymättä jääneet osakokeet. Uusintakoetta ei saa suorittaa useassa osassa. Mikäli hakija ei ole läpäissyt koetta kolmella yrityskerralla, hänen on suoritettava koko koe uudelleen siten kuin kyseessä olisi ensimmäinen yritys. Ennen kokeen uudelleen suorittamista hakijan on saatava lisäkoulutusta siten kuin viranomainen määrää. (d) Edellyttäen, että muut JAR-vaatimukset täyttyvät, hakijan katsotaan suorittaneen lupakirjaa tai kelpuutusta varten vaadittavan teoriakokeen hyväksytysti, kun hän on saanut hyväksytyn tuloksen kaikista vaadituista oppiaineista 12 kuukauden kuluessa, jos kyseessä on ansiolentäjän lupakirja tai mittarilentokelpuutus, ja 18 kuukauden kuluessa, jos kyseessä on liikennelentäjän lupakirja. Tämä aika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jolloin hakija ensimmäisen kerran yritti kokeen suorittamista. (e) Jos hakija ei saa edellä (d) kohdassa määrätyn enimmäisajan kuluessa hyväksyttyä tulosta kaikista vaadittavista kokeista tai JAR- FCL:n sallimasta pienemmästä määrästä osakokeita, hänen on suoritettava koko koe uudelleen siten kuin kyseessä olisi ensimmäinen yritys. [Ennen kokeen uudelleen suorittamista hakijan on saatava lisäkoulutusta siten kuin viranomainen määrää.] **** ks. kansallinen muutossivu 1-J-2-1 [Muutos 1, ; muutos 2, ] [Muutos 1, ] J-2

192 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 6/2000 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (b), (c), (d) ja (e) tekstin kuulumaan seuraavasti: (b) Edellyttäen, että muut JAR-vaatimukset täyttyvät, hakijan katsotaan suorittaneen lupakirjaa tai kelpuutusta varten vaadittavan teoriakokeen hyväksytysti, kun hän on saanut hyväksytyn tuloksen kaikista vaadituista osakokeista 18 kuukauden kuluessa. Tämä aika lasketaan sen kalenterikuukauden lopusta, jolloin hakija ensimmäisen kerran yritti teoriakokeen suorittamista. (c) Ammattilentäjän lupakirjoja ja mittarilentokelpuutusta varten hakijan on suoritettava koko teoriakoe uudelleen mikäli hän on saanut hylätyn tuloksen mistä tahansa osakokeesta neljällä yrityskerralla tai hän ei ole suorittanut teoriakoetta hyväksytysti kuudella yrityskerralla. Nämä yrityskerrat on käytettävä kohdassa (b) mainitun ajan kuluessa. Ennen koko teoriakokeeseen uudelleen osallistumistaan hakijan on saatava lisäkoulutusta siten kuin viranomainen määrää. (d) Jos hakija ei saa edellä (b) ja (c) alakohdissa määrättyjen enimmäisaikojen kuluessa hyväksyttyä tulosta kaikista vaadittavista osakokeista on hänen suoritettava koko teoriakoe uudelleen siten kuin kyseessä olisi ensimmäinen yritys J-2-1

193 JAR-FCL 1 Luku J JAR-FCL Hyväksytyn suorituksen voimassaolo (a) Kohdan JAR-FCL mukainen teoriakokeen hyväksytty suoritus on voimassa ansiolentäjän lupakirjan tai mittarilentokelpuutuksen myöntämistä varten 36 kuukauden ajan siitä päivämäärästä, jona hakija ensimmäisen kerran sai vaadituista kokeista hyväksytyn tai osittain hyväksytyn tuloksen. **** ks. kansallinen muutossivu 1-J-3-1 (b) Jos mittarilentokelpuutus on hankittu edellä olevan (a) kohdan mukaisesti, liikennelentäjän teoriakokeen hyväksytty suoritus on voimassa liikennelentäjän lupakirjan myöntämistä varten 7 vuoden ajan ansiolentäjän lupakirjaan merkityn mittarilentokelpuutuksen viimeisestä voimassaolopäivästä. (c) Liikennelentäjän teoriakokeen hyväksytty suoritus on voimassa 7 vuoden ajan lentomekaanikon lupakirjaan merkityn tyyppikelpuutuksen viimeisestä voimassaolopäivästä. [Muutos 1, ] J-3

194 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN JAR-FCL-komitea on kokouksessaan 6/2000 muuttanut JAR-FCL-vaatimusten kohdan JAR-FCL (a) tekstin kuulumaan seuraavasti: (a) JAR-FCL 1.490:n mukainen teoriakokeen hyväksytty suoritus on voimassa ansiolentäjän lupakirjan tai mittarilentokelpuutuksen myöntämistä varten 36 kuukauden ajan siitä päivämäärästä, jona hakija sai teoriakokeesta hyväksytyn tuloksen J-3-1

195 JAR-FCL 1 Luku J [JAR-FCL 1.470, liite 1 Teoriakokeiden oppiaineet, osat ja suoritusajat - ATPL, CPL ja IR (Katso JAR-FCL 1.470) ATPL Liikennelentäjän lupakirja Lentokone (A) CPL Ansiolentäjän lupakirja IR Mittarilentokelp. (Ilma-alus) ATPL Liikennelentäjän lupakirja Helikopteri (H) CPL Ansiolentäjän lupakirja IR Mittarilentokelp. (Ilma-alus) Oppiaine Koe nro Koe nro Koe nro Koe nro Koe nro Koe nro Suoritusaika Suoritusaika Suoritusaika Suoritusaika Suoritusaika Suoritusaika 010 Ilmailun säädökset (S) Ilmailun säädökset / lentotoiminta 020 Ilma-aluksen yleistuntemus (S) runko/järjestelmät/voimalaite (1.30) (0.15) (1.30) (0.15) mittarit/elektroniikka (1.00) (1.00) (1.00) (1.00) 030 Suoritusarvot ja lennonsuunnittelu (S) massa ja massakeskiö (0.45) (1.00) suoritusarvot (0.45) (1.00) lennon suunnittelu ja seuranta (1.30) (2.00) (1.30) (2.00) 040 Ihmisen suorituskyky ja rajoitukset (S) Sääoppi (S) Lentosuunnistus (S) yleinen suunnistus (1.00) (0.30) (1.00) (0.30) radiosuunnistus (0.30) (1.30) (0.30) (1.30) 070 Lentotoiminta (S) Lennonteoria (S) Radiopuhelinliikenne VFR-radiopuhelinliikenne (0.30) (0.30) IFR-radiopuhelinliikenne (0.30) (0.30) Yhteensä Huom. 1: Huom. 2: Huom. 3: Lentoajan ja teoriakoulutuksen hyvittämisestä määrätään kohdissa JAR-FCL 1.050(b) ja 2.050(b). Kirjain (S) tarkoittaa, että siirtymäkoe vaaditaan lentokoneen lentäjän lupakirjan muuntamiseen helikopterilentäjän lupakirjaksi ja päinvastoin. Katso JAR-FCL 1.050, liite 1 ja JAR-FCL 2.050, liite 1. Koulutusohjelmaan sisältyvät sekä lentokone- että helikopterilentäjien teoriakoulutusohjelmat. Sarakkeeseen merkitty rasti (x) tarkoittaa, että kyseinen aihealue on opetettava tietyn tasoista lupakirjaa varten. Jos sarakkeessa on piste ( ), kyseinen asia EI sovellu kyseisen lupakirjatason opetukseen.] J-4

196 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR ILMAILUN SÄÄDÖKSET JA LENNONJOHTOMENETELMÄT x x x x x x KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET JA JÄRJESTÖT x x x x x x Chicagon yleissopimus x x x x x x Osa I Ilmailu x x x x x x - yleiset periaatteet ja soveltaminen: ilmatilan herruus, alue - lentäminen sopimusvaltioiden alueiden yläpuolella: oikeus ei-aikataulunmukaisiin lentoihin, aikataulunmukainen lentoliikenne, kotimaanliikenne (kabotaasi), lasku tullilentoasemalle, ilmailumääräysten sovellettavuus, lentosäännöt, tarkastus ilma-aluksessa - ilmailua helpottavat toimenpiteet: tullimaksut, ilma-alukseen nähden täytettävät ehdot: lentokelpoisuustodistus, henkilöstön lupakirjat, todistusten ja lupakirjojen tunnustaminen, tavararajoitukset, valokuvauskoneet, ilmaaluksessa mukana pidettävät asiakirjat - kansainväliset standardit ja suositukset: kansainvälisten standardien ja menettelytapojen hyväksyminen, todistusten ja lupakirjojen poikkeusmerkinnät, poikkeusmerkinnällä varustettujen todistusten ja lupakirjojen pätevyys, kansainvälisistä standardeista ja menettelytavoista poikkeaminen (eroavuuksien ilmoittaminen) Osa II Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) x x x x x x - päämäärät ja rakenne Alueellinen organisaatio ja aluetoimistot x x x x Seuraaviin liittyvät velvollisuudet: x x x - yleissopimuksen liitteet (Annexit) - standardit ja suositukset - lennonvarmistusmenetelmät (PANS) - alueelliset lisämenetelmät - alueellinen lentosuunnistus (regional air navigation) - käsikirjat ja muut julkaisut Muut kansainväliset sopimukset x x x x x x Kansainvälinen ilmakuljetussopimus: x x x x - viisi vapautta Tokion, Haagin ja Montrealin sopimukset x x x x - toimivalta - ilma-aluksen päällikön käskyvalta Eurooppalaisten organisaatioiden nimet, rakenne, päämäärät ja julkaisut - Euroopan siviili-ilmailukonferenssi (ECAC) ja Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelin (Joint Aviation Authorities, JAA) - Eurocontrol - Euroopan unionin komissio x x x x x x Varsovan sopimus x x x x Ilma-aluksen päällikön käskyvalta ja vastuu turvallisuudesta x x x x ] J-5

197 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Lentotoiminnan harjoittajan ja ilma-aluksen ohjaajan vastuuvelvollisuus maassa olevien henkilöiden ja tavaroiden osalta silloin, kun ilma-aluksen toiminnasta on aiheutunut vamma tai vahinkoa. ATPL CPL IR ATPL CPL IR x x x x Kaupalliset käytännöt ja säännöt (leasing) x x x x - vuokraus ilman miehistöä (dry lease) - vuokraus miehistöineen (wet lease) ANNEX 8 - LENTOKELPOISUUS x x x x - soveltamisala ANNEX 7 - ILMA-ALUSTEN KANSALLISUUS- JA REKISTERITUNNUKSET - soveltamisala x x x x ANNEX 1 - LUPAKIRJAT x x x x x x - soveltamisala - ANNEX 1:n ja JAR-FCL:n välinen suhde LENTOSÄÄNNÖT (ANNEX 2) x x x x x x Annex 2: x x x x x x - tärkeimmät määritelmät, lentosääntöjen soveltaminen, yleiset säännöt (lukuun ottamatta vesilentotoimintaa), näkölentosäännöt, mittarilentosäännöt, merkit, puuttuminen siviili-ilma-aluksen lentoon tunnistamista varten, matkalentokorkeustaulukko LENNONVARMISTUSMENETELMÄT - ILMA-ALUSTEN KÄYTTÖ Doc OPS/611, VOLUME 1 x x x x x x Esipuhe x x x x - johdanto Määritelmät ja lyhenteet x x x x Lähtömenetelmät x x x x - yleiset kriteerit - vakiolähtöreitit - monisuuntalähdöt - julkaistut tiedot - samanaikainen toiminta rinnakkaisilta tai lähes rinnakkaisilta mittarikiitoteiltä - aluesuunnistuksen (RNAV) VOR/DME:en perustuvat lähtömenetelmät - FMS/RNAV-laitteiden käyttö tavanomaisten lähtömenetelmien seuraamiseen Lähestymismenetelmät x x x x - yleiset kriteerit (lukuun ottamatta taulukkoja) - lähestymismenetelmän suunnittelu: mittarilähestymisalueet, rastien tarkkuus (rastitoleranssiin vaikuttavat tekijät leikkausrastilla, muita rastitoleranssitekijöitä, suuntaopastukseen käytettävän laitteen tarkkuus, lähestymisalueiden viisteet, laskeutumiskaltevuus) - tulo- ja lähestymissegmentit: yleistä, vakiotuloreitti, alkulähestymissegmentti (vain yleisesti), välilähestymissegmentti, loppulähestymissegmentti (ei taulukoita), keskeytetyn lähestymisen segmentti (vain yleisesti) ] J-6

198 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri - näkölentoliikehtiminen lentopaikan läheisyydessä (kiertolähestyminen): yleistä, kiertolähestymisalue (ei taulukkoa); kiertolähestymisalueen sektori, jota ei huomioida estevarassa (ei taulukkoa); minimilaskeutumiskorkeus, näkölentoliikkeet, lähestymisen keskeytys kiertolähestymisen aikana - samanaikaiset ILS-lähestymiset rinnakkaisille tai lähes rinnakkaisille kiitoteille - aluesuunnistuksen (RNAV) VOR/DME:en perustuvat lähestymismenetelmät - FMS/RNAV-laitteiden käyttö tavanomaisten ei-tarkkuuslähestymismenetelmien seuraamiseen ATPL CPL IR ATPL CPL IR Odotusmenetelmät x x x x - menetelmät lennolla (ei taulukkoa), liittyminen, odotus - estevara (ei taulukkoa) Korkeusmittarin asetusmenetelmät (myös ICAO Doc Regional Supplementary Procedures) - perusvaatimukset (ei taulukoita), menetelmät lentotoiminnan harjoittajille ja ohjaajille (ei taulukoita) Toisiotutkavastaimen käyttö (myös ICAO Doc Regional Supplementary Procedures) - toisiotutkavastaimen (transponderin) käyttö - ACAS-laitteiden käyttö - vakiosanonnat x x x x x x x x x x x x ILMALIIKENNEPALVELU (ANNEX 11 ja Doc. 4444) x x x x x x Ilmaliikennepalvelu - Annex 11 x x x x x x - määritelmät Yleistä x x x x x x - ilmaliikennepalvelun tarkoitus, ilmaliikennepalvelun jaottelu; niiden ilmatilan osien ja valvottujen lentopaikkojen määrittely, joissa annetaan ilmaliikennepalvelua; ilmatilaluokat (Annex 11, Appendix 4); suunnistustarkkuusvaatimukset (RNP), ilmaliikennepalvelua antavien elinten perustaminen ja nimitykset; lentotiedotusalueita, lennonjohtoalueita ja lähialueita koskevat vaatimukset; minimilentokorkeudet, hätätilanteessa olevan ilma-aluksen etuoikeusasema, lennolla sattuvat poikkeustilanteet, ilmaliikennepalvelussa käytettävä aika Lennonjohtopalvelu x x x x x x - soveltamisala - lennonjohtopalvelun antaminen, lennonjohtopalvelun toiminta, porrastusminimit, selvitysten sisältö, selvitysten koordinointi, lentopaikalla liikkuvien ihmisten ja ajoneuvojen valvonta Lentotiedotuspalvelu x x x x x x - soveltamisala - lentotiedotuspalvelun toiminta-ala - lentotiedotuspalvelun sanomat J-7

199 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Hälytyspalvelu x x x x x x - soveltamisala, ilmoittaminen pelastuskeskuksille (vain INCERFA, ALERFA, DETRESFA); tietojen antaminen ilma-aluksille, jotka toimivat hätätilanteessa olevan ilmaaluksen läheisyydessä RNP-luokkien ja ATS-reittien (muiden kuin vakiolähtö- ja tuloreittien) tunnukset (Appendix 1) Lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelu (Rules of the air and air traffic services, ICAO Doc RAC/501/11 ja ICAO Doc Regional supplementary procedures) - määritelmät - suhde muihin julkaisuihin x x x x x x x x x x x x Yleiset vaatimukset x x x x x x - ilmaliikennepalvelun yleiset toimintaperiaatteet: lentosuunnitelman esittäminen, siirtyminen IFR-lennosta VFR-lentoon, selvitykset ja tiedotukset, ilmaliikennevirtojen säätely, korkeusmittarin asetusmenetelmät, raskaan pyörrevanaluokan ja MLS-varustuksen ilmoittaminen, paikkailmoitukset, ilmoittaminen vaaratilanteista ja ilmaliikennepalvelun häiriöistä, ACAS-järjestelmällä varustettuja ilma-aluksia koskevat menetelmät - Appendix Aluelennonjohtopalvelu x x x x x x - yleiset ohjeet johdettujen lentojen porrastuksesta - korkeusporrastus: korkeusporrastuksen soveltaminen, korkeusporrastusminimi, minimimatkalentopinta, matkalentopintojen määrääminen, korkeusporrastus nousun ja liu un aikana - vaakasuora porrastus: sivuttaisporrastuksen soveltaminen, sivuttaisporrastusminimi, pitkittäisporrastuksen soveltaminen (paitsi ääntä nopeampien ilma-alusten välillä) - porrastusminimien pienentäminen - lennonjohtoselvitykset: sisältö, lennonjohtoselvitysten kuvaus, selvitys oman porrastuksen säilyttämiseen näkösääolosuhteissa (VMC), tiedotukset vaikuttavasta liikenteestä, selvitys lentosuunnitelmaan pyydetyn muutoksen takia - hätätilanteet ja radioyhteyden katkeaminen: hätätilannemenetelmät [vain yleinen etuoikeusasema, nopea korkeudenvähennys (emergency descent), ilma-aluksen päällikön toiminta], ilma-aluksen ja maa-aseman välisen radioyhteyden katkeaminen (vain ilma-aluksen päällikön toiminnan kannalta), siviili-ilma-alusten tunnistustoimenpiteet Lähestymislennonjohtopalvelu x x x x x x - lähtevä liikenne: yleiset menetelmät, lähtevien ilma-alusten selvitys nousuun säilyttäen oma porrastus näkösääolosuhteissa, lähteville ilma-aluksille annettavat tiedot - saapuva liikenne: yleiset menetelmät, saapuvien ilmaalusten selvitys korkeuden vähentämiseen säilyttäen oma porrastus näkösääolosuhteissa, näkölähestyminen, mittarilähestyminen, odotus, lähestymisjärjestys, laskettu lähestymisaika (EAT), saapuville ilma-aluksille annettavat tiedot ] J-8

200 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lähilennonjohtopalvelu x x x x x x - lähilennonjohdon tehtävät: yleistä, lähilennonjohdon hälytyspalvelu, VFR-lentotoiminnan keskeyttäminen - laskukierros ja rullausreitit: käytössä olevan kiitotien valinta - lähilennonjohdon antamat tiedot ilma-aluksille: ilmaalusten toimintaan liittyvät tiedot, tiedot lentopaikan olosuhteista - liikenteen johtaminen lentopaikalla: saapuvien ja lähtevien lentojen etuoikeusjärjestys, saapuvan ja lähtevän liikenteen johtaminen, ilma-alusten pyörrevanaluokitus ja pitkittäisporrastusminimien suurentaminen, erityis-vfrlentojen hyväksyminen Lentotiedotus- ja hälytyspalvelu x x x x x x - lentotiedotuspalvelu - hälytyspalvelu Tutkan käyttö ilmaliikennepalvelussa x x x x x - yleiset vaatimukset: tutkan käyttörajoitukset, tunnistusmenetelmät (vain tutkatunnistus), paikannustiedotukset, tutkavektorointi - tutkan käyttö lennonjohtopalvelussa ILMAILUTIEDOTUSPALVELU (ANNEX 15) x x x x x x Annex 15 x x x x x x - tärkeimmät määritelmät - soveltamisala LENTOPAIKAT (ANNEX 14, VOL 1 & 2) x x x x x x Annex 14 x x x x x x - määritelmät Lentopaikan tiedot: x x x x x x - kenttäalueen ja sen laitteiden kunto Visuaaliset maalaitteet x x x x x x - osoittimet ja merkinantolaitteet - merkinnät - valot - kyltit - merkit Lentoestevalot ja -merkinnät x x x x x x - esteiden merkitseminen - estevalot Suljettujen alueiden merkitseminen x x x x x x Pelastus- ja muut palvelut x x x x x x - palo- ja pelastustoiminta - asematasovalvonta - ilma-alusten maapalvelut Annex 14, Attachment A x x x x x x - laskennallisten kiitotiepituuksien laskeminen - radiokorkeusmittarin käyttöalue - lähestymisvalojärjestelmät J-9

201 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ILMA-ALUSTEN MAASTALÄHTÖ, KAUTTAKULKU JA SAAPUMINEN (FACILITATION) (ANNEX 9) - määritelmät ATPL CPL IR ATPL CPL IR x x x x x x Ilma-aluksen saapuminen ja lähtö x x x x x x - ilma-aluksen asiakirjat, niiden tarkoitus ja käyttö: tulliselvitys Henkilöiden ja matkatavaroiden saapuminen ja lähtö x x x x x x - maahanpääsyvaatimukset ja -menetelmät miehistölle ja muulle lentotoiminnan harjoittajan henkilökunnalle ETSINTÄ- JA PELASTUSPALVELU (ANNEX 12) x x x x x x Annex 12 x x x x x x - määritelmät Palvelun järjestäminen x x x x x x - etsintä- ja pelastuspalvelun perustaminen ja antaminen - lentopelastusalueiden perustaminen - etsintä- ja pelastuspalveluyksiköiden perustaminen ja nimitykset Yhteistoiminta x x x x x x - valtioiden välinen yhteistoiminta - yhteistoiminta muiden palvelujen ja viranomaisten kanssa Toimintamenetelmät x x x x x x - ilma-aluksen päällikön toimenpiteet onnettomuuspaikalla - hätäsanoman vastaanottaneen ilma-aluksen päällikön toimenpiteet - etsintä- ja pelastuspalvelun merkit Etsintä- ja pelastuspalvelun merkit: x x x x x x - pinta-alusten kanssa käytettävät merkit - maasta ilma-alukselle annettavat merkit - ilma-aluksesta maahan annettavat merkit TURVATOIMET (ANNEX 17) x x x x Annex 17 x x x x Yleistä: x x x x - tavoitteet Turvatoimien järjestäminen - yhteistoiminta ja koordinointi Lentotoiminnan harjoittajat: lentotoiminnan harjoittajan turvaohjelma x x x x x x x x LENTO-ONNETTOMUUSTUTKINTA (ANNEX 13) x x x x x x Annex 13 x x x x - määritelmät - soveltamisala JAR-FCL x x x x x x KANSALLINEN LAINSÄÄDÄNTÖ x x x x x x Kansallinen lainsäädäntö ja eroavuudet ICAOn Annexeista ja JAR-vaatimuksista x x x x x x ] J-10

202 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR ILMA-ALUKSEN YLEISTUNTEMUS x x x x x x RAKENNE JA JÄRJESTELMÄT, SÄHKÖJÄRJESTELMÄ, VOIMALAITE, HÄTÄVARUSTEET - LENTOKONEET x x RAKENNE JA JÄRJESTELMÄT, SÄHKÖJÄRJESTELMÄ, VOIMALAITE, HÄTÄVARUSTEET - HELIKOPTERIT x x RAKENNE JA JÄRJESTELMÄT, SÄHKÖJÄRJESTELMÄ, VOIMALAITE, HÄTÄVARUSTEET - ILMA-ALUKSET x x LENTOKONEEN RAKENNE JA JÄRJESTELMÄT x x x x Runko x x - rakennetyypit - rakenneosat ja materiaalit - kuormitus Ohjaamon ja matkustamon ikkunat x x - rakenne (laminoitu lasi) - rakenteelliset rajoitukset Siivet x x - rakennetyypit - rakenneosat ja materiaalit - moottorien aiheuttaman kuormituksen vähentäminen jne - kuormitus Vakainpinnat x x - sivuvakain, korkeusvakain ja V-pyrstö - materiaalit - voimat - värähtely (flutteri) - kevitysjärjestelmä - mach-trimmijärjestelmä Laskutelineet x x - tyypit - rakenne - lukituslaitteet ja varajärjestelmät - tahattoman sisäänoton estävät laitteet - asennon ja liikkeen merkkivalot ja ilmaisimet - nokkapyöräohjaus - pyörät ja renkaat (rakenne, rajoitukset) - jarrujärjestelmä - rakenne - pysäköintijarru - luistonestojärjestelmän toiminta - automaattijarrujen toiminta - toiminta, merkit ja varoitukset ] J-11

203 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Ohjainjärjestelmä (rakenne ja toiminta) x x Pääohjaimet: x x - korkeusperäsin, siivekkeet ja sivuperäsin - trimmijärjestelmä - käyttövoima (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen, elektroninen fly-by-wire ) - toiminta, ilmaisimet, varoitusjärjestelmät ja hallintalaitteet - ohjainvoimien siirto Toissijaiset ohjaimet: x x - johto- ja jättöreunan nostovoimaa lisäävät laitteet - spoilerit ja lentojarrut - muunneltava korkeusperäsin - käyttövoima (mekaaninen, hydraulinen, sähköinen, elektroninen fly-by-wire ) - toiminta, ilmaisimet, varoitusjärjestelmät - vaaratilanteet ja mahdolliset viat Hydrauliikka x x Hydromekaniikan perusteet x x - hydraulinesteet - hydraulijärjestelmien rakenne ja toiminta Hydraulijärjestelmät x x - pää-, vara- ja hätäjärjestelmät - toiminta, ilmaisimet, varoitusjärjestelmät - apujärjestelmät ATPL CPL IR ATPL CPL IR Paineilmakäyttöiset järjestelmät (vain mäntämoottorit) x x x x Pneumaattiset järjestelmät x x - käyttövoiman lähteet - rakenne ja toiminta Ilmastointi x x - lämmitys ja jäähdytys - rakenne, toiminta ja säätölaitteet Paineistus x x - matkustamon painekorkeus, suurin sallittu painekorkeus paine-ero - ilma-aluksen paineistetut alueet - toiminta ja ilmaisimet - turvalaitteet ja varoitusjärjestelmät - äkillinen paineistuksen menetys, matkustamon painekorkeusvaroitus - hätämenetelmät Jäänpoisto x x x x - siipien ja ohjainpintojen johtoreunan pneumaattiset jäänpoistokumit - järjestelmän rakenne - toimintarajoitukset - jäänpoistojärjestelmän käytön aloitus ja ajoittaminen J-12

204 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Paineilmakäyttöiset järjestelmät (potkuriturbiini- ja suihkumoottori-ilma-alukset) x x x x Pneumaattinen järjestelmä x x - käyttövoiman lähteet - rakenne - mahdolliset viat, varoituslaitteet - toiminta, ilmaisimet, varoitusjärjestelmät - paineilmakäyttöiset järjestelmät Ilmastointi x x - rakenne, toiminta, käyttö, ilmaisimet ja varoituslaitteet - lämmitys ja jäähdytys - lämpötilan säätely - automaattinen ja manuaalinen - patopainetuuletus - järjestelmän rakenne Jäänesto x x x x - kantopinnat (lentokone), kantopinnat/roottorit (helikopteri), ohjainpinnat, voimalaite, ilmanottoaukot, tuulilasi - järjestelmän rakenne ja toimintarajoitukset; jäänpoistojärjestelmän käytön aloitus ja ajoittaminen - jäätymisvaroitusjärjestelmä Paineistus x x - matkustamon painekorkeus, suurin sallittu matkustamon painekorkeus, paine-ero - ilma-aluksen paineistetut alueet - toiminta ja ilmaisimet - turvalaitteet ja varoitusjärjestelmät - äkillinen paineistuksen menetys, matkustamon painekorkeusvaroitus - hätämenetelmät Muut kuin paineilmalla toimivat jäänesto- ja poistojärjestelmät x x x x Jäänestojärjestelmien rakenne, toiminta ja käyttö: x x x x - ilmanotto - potkuri (lentokone); potkuri/roottorit (helikopteri) - pitot-putki, staattisen paineen aukot ja sakkausvaroittimet - tuulilasi - siiven nestejäänestojärjestelmä (weeping wing) - sadevedenpoisto Polttoainejärjestelmä x x Polttoainesäiliöt x x - rakenneosat ja tyypit - säiliöiden sijainti yksi- ja monimoottorisissa ilma-aluksissa - tankkausjärjestys ja -menetelmät - käyttämättä jäävä polttoaine Polttoaineen syöttö x x - painovoima- ja painesyöttö - ristiinsyöttö - järjestelmän rakenne Polttoaineen pikatyhjennys x x J-13

205 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Polttoainejärjestelmän valvonta x x - toiminta, mittarit, varoitusjärjestelmät - polttoaineen käytön hallinta (säiliöiden valintajärjestys) - mittatikku ATPL CPL IR ATPL CPL IR SÄHKÖJÄRJESTELMÄ x x x x x x Tasavirta (DC)(ATPL ja CPL); tasa- ja vaihtovirta (DC/AC)(IR) x x x x x x Yleistä x x x x x x - virtapiirit - jännite, virta, vastus - Ohmin laki - vastuspiirit - lämpötilan vaikutus vastukseen - sähköteho ja työ - sulakkeet (tehtävä, tyypit ja käyttö) - sähkökenttä - kondensaattori (tehtävä) Akut x x x x x x - tyypit ja ominaisuudet - kapasiteetti - käyttö - vaarat Magnetismi x x x x x x - kestomagnetismi - sähkömagnetismi: - rele, lämpölaukaisin, solenoidiventtiili (toimintaperiaatteet, tehtävät ja käyttötarkoitukset) - sähkömagneettinen teho - sähkömagneettinen induktio Generaattorit x x x x x x - vaihtovirtageneraattori: - toimintaperiaate, tehtävä ja käyttötarkoitukset - valvontalaitteet - säätö, hallinta ja suojaus - herätevirtatyypit - käynnistingeneraattori Sähkövirran jakelu x x x x x x - virranjakelu (virtakiskot) - sähköllä toimivien lennonvalvontamittarien ja järjestelmien seuranta: - ampeerimittari, volttimittari - merkkivalot - sähkönkulutuskohteet - tasavirran jakelu: - järjestelmän rakenne, toiminta ja valvonta - peruskytkentäpiirit Taajuusmuuttaja (invertteri) (käyttötarkoitukset) x x x x x x Ilma-aluksen rakenne sähkönjohtimena x x x x J-14

206 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Vaihtovirta (AC) x x x x Yleistä x x x x - yksi- ja monivaihevirta - taajuus - vaihesiirto - komponentit Generaattorit x x x x - kolmivaihegeneraattori - harjaton generaattori (rakenne ja toiminta) - generaattorin käyttölaite: - vakionopeuskäyttökoneisto - integroitu käyttökoneisto Vaihtovirran jakelujärjestelmä x x x x - rakenne, toiminta ja valvonta - suojapiirit, vaihtovirtageneraattorien rinnankytkentä Muuntajat x x x x - tehtävä - tyypit ja käyttötarkoitukset Tahti- ja epätahtimoottorit x x x x - toiminta - käyttötarkoitus Muuntaja- / tasasuuntaajayksiköt x x x x Puolijohteet x x x x - puolijohteiden periaatteet - puolijohdevastukset (ominaisuudet ja käyttötarkoitus) - tasasuuntaaja (tehtävä ja käyttötarkoitukset) - transistori (tehtävä ja käyttötarkoitukset) - diodi (tehtävä ja käyttötarkoitukset) Perustiedot tietokoneista x x x x Logiikkapiirit x x x x Logiikan symbolit x x x x Kytkentäpiirit ja logiikan symbolit x x x x Radioaaltojen etenemisen perusteet x x x x x x Perusperiaatteet x x x x x x - sähkömagneettiset aallot - aallonpituus, amplitudi, vaihekulma, taajuus - taajuuskaistat, sivukaistat, yksisivukaistaliikenne (single sideband) - pulssin ominaisuudet - kantoaalto, modulaatio, demodulaatio - modulaatiotyypit (amplitudi, taajuus, pulssi, multiplex) - oskillaattoripiirit Antennit x x x x x x - ominaisuudet - polarisaatio - antennityypit J-15

207 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Radioaaltojen eteneminen x x x x x x - pinta-aallot - avaruusaallot - eteneminen eri taajuuskaistoilla - taajuusennuste (MUF) - signaalin häipyminen - etenemiseen vaikuttavat tekijät (heijastuminen, absorptio, interferenssi, hämärä, rannikko, vuoristo, staattiset häiriöt) VOIMALAITE x x x x Mäntämoottori x x x x Yleistä x x x x - moottorityypit - nelitahtimoottorin toimintaperiaatteet - mekaaniset osat Voitelujärjestelmä x x x x - tehtävät - rakennekaavio - valvontalaitteet ja mittarit - voiteluaineet Ilmajäähdytys x x x x - järjestelmän valvonta - sylinterinpään lämpötila - kidusluukut Sytytys x x x x - rakennekaavio ja toiminta - eri sytytystyypit - magneettojen tarkistus Moottorin polttoaineen syöttö x x x x - kaasutin (rakenne ja toiminta, kaasuttimen jäätyminen) - polttoaineen ruiskutus (rakenne ja toiminta) - varailmanotto Moottorin suorituskyky x x x x - paine- / tiheyskorkeus - ilmanpaineen ja lämpötilan vaikutus suorituskykyyn Tehoa lisäävät laitteet x x x x - turboahdin, mekaaninen ahdin (rakenne ja vaikutus moottorin suorituskykyyn) Polttoaine x x x x - polttoainelaadut - nakutusominaisuudet, oktaaniluvut - tunnusvärit - lisäaineet - vesi polttoaineessa, jäänmuodostus - polttoaineen tiheys - vaihtoehtoiset polttoaineet, ominaisuuksien erot, rajoitukset Seos x x x x - rikas ja laiha seos - suurimman tehon ja polttoaineensäästötehon asettaminen J-16

208 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Potkuri x x - kiinto- ja vakiokierrospotkurit - potkurin toimintaperiaatteet yksi- ja monimoottorisissa ilma-aluksissa - potkurin tarkistus - ilmanopeuden vaikutus potkurin tehoon - ilma-aluksen ja moottorin suojaus (potkurin käyttö: maassa/ilmassa, lapakulman muutosrajoitukset) ATPL CPL IR ATPL CPL IR Moottorin käyttö ja säädöt x x x x - tehoasetus, tehoalue - seossäätö - käyttörajoitukset Käyttökriteerit x x x x - maksimi- ja minimikierrosluku - (indusoitu) moottorin tärinä ja kriittinen kierrosluku - epänormaalin käynnistyksen, koekäytön ja lennonaikaisten häiriöiden korjaustoimenpiteet Turbiinimoottori x x x x Toimintaperiaatteet x x x x Moottorityypit x x x x - keskipakoturbiini - aksiaaliturbiini - vapaaturbiini - yksiakselinen turbiini - potkuriturbiini - suihkuturbiini - ohivirtausmoottori Moottorin rakenne x x x x Ilmanotto x x x x - tehtävä Ahdin x x x x - tehtävä - rakenne ja toiminta - vaurioitumisen vaikutukset - ahtimen sakkaus ja painesysäys (syyt ja ehkäisy) - ahtimen ominaisuudet Ahdinkammio x x x x - tehtävä Polttokammio x x x x - tehtävä, tyypit ja toimintaperiaatteet - seossuhteet - polttoaineen ruiskutussuuttimet - lämpökuorma Turbiini x x x x - tehtävä, rakenne ja toimintaperiaatteet - lämpö- ja mekaaninen kuormitus - vaurioitumisen vaikutukset - pakokaasun lämpötilan seuranta J-17

209 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Suihkuputki x x - tehtävä - eri tyypit - äänenvaimentimet ATPL CPL IR ATPL CPL IR Paine, lämpötila ja ilman virtaus turbiinimoottorissa x x x x Reverssi x x - tehtävä, tyypit ja toimintaperiaatteet - tehokkuus - käyttö ja valvonta Suorituskyvyn ja työntövoiman lisääminen x x - vesiruiskutus, toimintaperiaatteet - käyttö ja järjestelmän valvonta Vuodatusilma x x x x - vuodatusilman käytön vaikutus työntövoimaan, pakokaasun lämpötilaan, kierroslukuun ja painesuhteeseen - vuodatusilman käytön vaikutus suorituskykyyn Apulaitevaihteisto x x x x - tehtävä Moottorin järjestelmät x x x x Sytytys x x x x - tehtävä, tyypit, osat, toiminta, turvallisuus Käynnistin x x x x - tehtävä, tyypit, rakenne ja toimintatapa - valvonta ja seuranta - itseylläpito- ja tyhjäkäyntinopeudet Käynnistyshäiriöt x x x x - syyt ja ehkäiseminen Polttoainejärjestelmä x x x x - rakenne, osat - käyttö ja valvonta - häiriöt Voitelujärjestelmä x x x x - rakenne, osat - käyttö ja valvonta - häiriöt Polttoaine x x x x - lämpötilan vaikutus - epäpuhtaudet - lisäaineet Työntövoima x x - työntövoiman kaava - tehorajoitettu moottori (flat rated) - ilmanopeuden, ilman tiheyden, paineen, lämpötilan ja kierrosluvun vaikutus työntövoimaan Voimalaitteen käyttö ja valvonta x x x x ] J-18

210 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Teho x x - tehon jako useammasta moottorista kohteeseen - tiheyden vaikutus - tehorajoitettu moottori (flat rated) Apuvoimalaite (APU) x x x x Yleistä x x x x - tehtävä, tyypit - sijainti - käyttö ja valvonta Patopainesuihkuturbiini x x - tehtävä HÄTÄVARUSTEET x x x x Ovet ja varauloskäynnit x x x x - luoksepäästävyys - käyttö normaaleissa ja hätätilanteissa - merkinnät - lattiatason poistumistiemerkinnät - miehistön varauloskäynnit - matkustajien varauloskäynnit - pelastusliukumäet; normaali toiminta ja käyttö pelastuslauttoina tai kelluntavälineinä Savunilmaisimet x x x x - sijainti, merkit, toimintakoe Palovaroittimet x x x x - sijainti, varoitustapa, toimintakoe Palontorjuntavarusteet x x x x - sijainti, käyttö, sisältö, painemittari, toimintakoe Ilma-aluksen happilaitteet x x x x - toimintaperiaatteet - suoja- ja valvontalaitteet - harjoitus, toimenpiteet äkillisessä paineistuksen menetyksessä, varusteiden käyttö - jatkuvavirtauksisten ja hengitysohjauksisten happilaitteiden vertailu - happigeneraattorit - hapen käyttöön liittyvät vaarat ja turvatoimet Hätävarusteet x x x x - kannettava käsisammutin - savunaamari ja suojahuppu - kannettavat happilaitteet - hätäpaikannuslähetin (ELT) - pelastusliivit ja -lautat - taskulamppu, hätävalaistus - megafoni - palokirves - tulenkestävät käsineet - hätäkellukkeet J-19

211 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR HELIKOPTERIN RAKENNE JA JÄRJESTELMÄT x x Rakennetyypit x x - yksiroottorinen - tandemroottori - koaksiaaliroottori - rinnakkaisroottori Ohjaimet ja roottorit x x Ohjainjärjestelmät x x - tyypit - osat - säädöt - pääohjaimet (ohjaussauva, nousuvipu, suuntaohjaus / polkimet) Roottorin navat x x - tyypit - osat - materiaali Pyrstöroottorit / Notar (pyrstöroottoriton helikopteri) x x - tyypit - osat - materiaali Lavat x x - tyypit - poikkileikkaus - rakenne - materiaali - säätö Ohjainpinnat x x - pysty- ja vaakasuuntaiset - rakenne - materiaali Runko x x - rakennetyypit - rakenneosat, materiaalit, rajoitukset Ohjaamo ja matkustamo x x - rakenne - rakenteelliset rajoitukset Laskuteline x x - tyypit, esim. kellukkeet, jalakset, pyörät - rakenne - lukituslaitteet ja varajärjestelmät (hätäulosotto) - tahattoman sisäänoton estävät laitteet - asennon ilmaisimet, siirtymisen ilmaisimet, merkkivalot - pyörät ja renkaat - jarrujärjestelmä : - rakenne - pysäköintijarru - toiminta, merkit ja varoitukset J-20

212 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Voimansiirtojärjestelmät x x Vetoakselit x x - tyypit - osat - materiaali Vaihteistot x x - tyypit - rakenne - materiaali - voitelu - ilmaisimet Kytkimet x x - tyypit - osat Vapaakytkin x x - tyypit - osat Roottorijarru x x - osat - rakenne Tarkastukset x x - tärinä - tasapainotus - roottorin uranajo Hydrauliikka x x Hydromekaniikan perusteet x x - hydraulinesteet - hydraulijärjestelmien rakenne ja toiminta Hydraulijärjestelmät x x - pää-, vara- ja hätäjärjestelmät - toiminta, ilmaisimet, varoitusjärjestelmät - lisäjärjestelmät - apujärjestelmät Paineilmakäyttöiset järjestelmät x x Pneumaattiset järjestelmät x x - käyttövoiman lähteet - rakennekaavio - mahdolliset viat, turvalaitteet - toiminta, ilmaisimet, varoitusjärjestelmät - pneumaattisesti toimivat järjestelmät Ilmastointijärjestelmä x x - rakenne, toiminta, käyttö, ilmaisimet ja varoituslaitteet - lämmitys ja jäähdytys - lämpötilan säätely - automaattinen ja manuaalinen - patopainetuuletus J-21

213 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Jäänpoisto- ja jäänestojärjestelmät x x - rakenne, toiminta ja käyttö - ilmanotto - roottorit (pää- ja pyrstöroottori) - pitot-putki, staattisen paineen aukot - tuulilasi - ohjainpinnat (korkeusvakain) - sadevedenpoisto - jäätymisvaroitusjärjestelmät Polttoainejärjestelmä x x Polttoainesäiliöt (pää- ja varasäiliöt) x x - rakenneosat ja tyypit - säiliöiden sijainti yksi- ja monimoottorisissa helikoptereissa - tankkausjärjestys ja -menetelmät - käyttämättä jäävä polttoaine - törmäyksenkestävyys Polttoaineen syöttö x x - painovoima- ja painesyöttö - ristiinsyöttö - järjestelmän rakenne Polttoaineen pikatyhjennys x x Polttoainejärjestelmän valvonta x x - toiminta, mittarit, varoitusjärjestelmät - polttoaineen käytön hallinta (säiliöiden valintajärjestys) - mittatikku ] J-22

214 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENTOKONEEN MITTARIT x x ILMA-ALUKSEN MITTARIT x x HELIKOPTERIN MITTARIT x x LENNONVALVONTAMITTARIT x x x x x x Ilmanpaineeseen perustuvat mittarit x x x x x x Pitot-staattinen järjestelmä x x x x x x - pitot-putki, rakenne ja toimintaperiaate - staattisen paineen aukot - häiriöt - lämmitys - staattisen paineen varajärjestelmä Korkeusmittari x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate - näyttö ja asettaminen - virheet - korjaustaulukot - toleranssit (sallitut virherajat) Nopeusmittari x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate - mittarinäyttämät (IAS) - värimerkintöjen tarkoitus - suurimman sallitun ilmanopeuden osoitin, Vmo/Mmoosoitin - virheet Mach-mittari x - Machin luvun kaava - rakenne ja toimintaperiaate - näyttö - rakennetyypit - virheet Pystynopeusmittari (VSI) x x x x x x - aneroidi- ja viiveetön variometri (IVSI) - rakenne ja toimintaperiaate - näyttö Lentoarvolaskin (ADC) x x x - toimintaperiaate - syöttö- ja tulostiedot, signaalit - tulostietojen käyttö - lohkokaavio - järjestelmän valvonta Hyrrämittarit x x x x x x J-23

215 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Hyrrän toimintaperiaatteet x x x x x x - hyrrävoimien teoriaa (vakaus, presessio) - seuraavien mittarien tyypit, rakenne ja toimintaperiaate: - keinohorisontti - suuntahyrrä - kaarto- ja luisumittari (kulmanopeushyrrä) - integroiva kulmanopeushyrrä - yhden vapausasteen hyrrä - laserhyrrä - näennäisryömintä - satunnaisryömintä - kiinnitykset - käyttölaitetyypit, valvonta Suuntahyrrä x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate Magneettisesti ohjattu suuntahyrrä x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate - osat - asennus ja toimintamuodot - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - käyttötarkoitus, tulostietojen käyttö Keinohorisontti x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate - näyttötyypit - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - käyttötarkoitus, tulostietojen käyttö Kaarto- ja luisumittari x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate - näyttötyypit - käyttövirheet - käyttötarkoitus, tulostietojen käyttö - kaartokoordinaattori Hyrrävakautettu alusta (kardaaniripustettu alusta) x x x - käytössä olevat tyypit - kiihtyvyysmittari, mittausjärjestelmät - rakenne ja toimintaperiaate - alustan linjaus - käyttötarkoitus, tulostietojen käyttö Kiinteät asennukset (jäykästi kiinnitetyt järjestelmät) x x x - rakenne ja toimintaperiaate - käytössä olevat tyypit - syöttösignaalit - käyttötarkoitus, tulostietojen käyttö Magneettikompassi x x x x x x - rakenne ja toimintaperiaate - virheet (eksymä, kallistuksen vaikutus) J-24

216 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Radiokorkeusmittari x x x x x x - osat - taajuusalue - toimintaperiaate - näyttö - virheet Elektroninen lennonvalvontamittaristo (EFIS) x x x x x x - erilaiset näyttöjärjestelmät - tietojen syöttö - säätötaulu, näyttöyksikkö - esimerkki tyypillisestä ilma-alusasennuksesta Lennonhallintajärjestelmä (FMS) x x x - yleiset periaatteet - tietojen syöttö ja tulkinta AUTOMAATTISET LENNONOHJAUSJÄRJESTELMÄT x x x x x x Lennonohjausnäyttö (flight director) x x x x x x - tehtävä ja käyttötarkoitus - lohkokaavio, osat - toimintatapa - asetukset lennon eri vaiheissa - käskevät moodit (palkit) - toimintatilan ilmaisin - järjestelmän valvonta - toiminnalliset rajoitukset Automaattiohjaus (autopilotti) x x x x x x - tehtävä ja käyttötarkoitus - tyypit (eri akselit) - lohkokaavio, osat - sivuttaiskallistusmoodit - pituuskallistusmoodit - yhdistelmämoodit - automaattilasku, toimintajärjestys - järjestelmän toiminnot: automaattilasku, ylösveto, lentoonlähtö, vikaantuessa passiivinen, vikaantuessa toimintakykyinen (varmistettu) - ohjausmoodit - signaalien välitys ohjainpinnoille - käyttö ja ohjelmointi lennon eri vaiheissa - järjestelmän valvonta - toiminnalliset rajoitukset Sallitun lentoalueen suojaus x x x - tehtävä - syöttötiedot, signaalit - tulostiedot, signaalit - järjestelmän valvonta J-25

217 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Suuntaheilahtelun vaimennin (yaw damper) / vakautusjärjestelmä - tehtävä - lohkokaavio, osat - signaalien välitys sivuvakaimelle ATPL CPL IR ATPL CPL IR x x x x x x Automaattinen korkeusohjaintrimmi x - tehtävä - syöttötiedot, signaalit - toimintatapa - korkeusvakain, trimmilevyn käyttölaite - järjestelmän valvonta, turvallisuus Työntövoiman laskentajärjestelmä x - tehtävä - osat - syöttötiedot, signaalit - tulostiedot, signaalit - järjestelmän valvonta Automaattinen tehonsäätö x - tehtävä ja käyttötarkoitukset - lohkokaavio, osat - toimintatapa - automaattisen toimintamoodin valinta - signaalien välitys tehovipumekanismille - käyttö ja ohjelmointi lennon eri vaiheita varten - järjestelmän valvonta - toiminnalliset rajoitukset VAROITUS- JA TALLENNUSLAITTEET x x x x Varoitukset, yleistä x x x x - varoitusten luokitus - näytöt ja ilmaisujärjestelmät Korkeusvaroitusjärjestelmä x x x - tehtävä - lohkokaavio, osat - järjestelmän käyttö ja valvonta Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) x x x - tehtävä - lohkokaavio, osat - syöttötiedot, signaalit - varoitusmoodit - järjestelmän toimintakuntoisuuden testaus Yhteentörmäysvaarasta varoittava järjestelmä (TCAS) x x x - tehtävä - varoitustavat J-26

218 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Ylinopeusvaroitus x - tehtävä - syöttötiedot, signaalit - näyttö, ilmaisimet - toimintakoe - häiriöiden vaikutus toimintaan Sakkausvaroitus x x - tehtävä - yksinkertaistetun järjestelmän osat - lohkokaavio, kohtauskulmamittarilla varustetun järjestelmän osat - toiminta ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lentoarvotallennin (FDR) x x x - tehtävä - lohkokaavio, osat - toiminta - järjestelmän valvonta Ohjaamoäänitin (CVR) x x x - tehtävä - lohkokaavio, osat - toiminta Roottorien ja moottorin yli-/alinopeusvaroitus x x - tehtävä - syöttötiedot, signaalit - mittari, ilmaisimet - toimintakoe - häiriöiden vaikutus toimintaan VOIMALAITTEEN JA JÄRJESTELMIEN VALVONTAMITTARIT x x x x Painemittari x x x x - anturit - painemittarinäytöt - värimerkintöjen tarkoitus Lämpömittari x x x x - anturit - patopaineen aiheuttama lämpötilan nousu, korjauskerroin - lämpömittarinäytöt - värimerkintöjen tarkoitus Kierroslukumittari x x x x - signaalien välitys anturilta kierroslukumittariin - mäntä- ja turbiinimoottorien kierroslukumittarit - värimerkintöjen tarkoitus Kulutusmittarit x x x x - polttoaineen virtausmittari (tehtävä, lukemat) - polttoaineen korkeapainelinjan virtausmittari (tehtävä, lukemat, vikavaroitukset) J-27

219 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Polttoainemittari x x x x - tilavuuden/massan mittaus, yksiköt - mittausanturit - polttoainemäärän mittarit - virheellisten lukemien syyt Vääntömomenttimittari x x x x - mittarit, yksiköt - värimerkintöjen tarkoitus Lentotuntimittari x x x x - käyttövoiman lähde - näyttölaite Värinänvalvonta x x - mittarit, yksiköt - kytkentä ohivirtausmoottoriin - varoitusjärjestelmä Signaalien siirtojärjestelmä x x x x - mekaaninen - sähköinen Elektroniset näytöt x x x x - EFIS - EICAS - ECAM Lastuvaroittimet x x - ilmaisimet - toimintaperiaatteet ] J-28

220 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR SUORITUSARVOT JA LENNONSUUNNITTELU x x x x x x MASSA JA MASSAKESKIÖ - LENTOKONEET x x MASSA JA MASSAKESKIÖ - HELIKOPTERIT x x PERUSTIEDOT MASSASTA JA MASSAKESKIÖSTÄ x x x x Massakeskiö x x x x Määritelmä x x x x Vaikutus ilma-aluksen vakavuuteen (lentokone); vaikutus helikopterin vakavuuteen (ohjaussauvan liike / rajoitukset) (helikopteri) x x x x Massan ja massakeskiön raja-arvot x x x x Lentokoneen / helikopterin lentokäsikirjasta: x x x x - massakeskiön raja-arvot lentoonlähtö-, lasku- ja matkalentoasussa Suurin sallittu lattiakuorma x x x x Suurin sallittu seisonta- ja rullausmassa (lentokone); suurin x x x x sallittu rullausmassa (helikopteri) Suurimpaan sallittuun massaan vaikuttavat tekijät: x x x x - rakenteelliset rajoitukset - suoritusarvorajoitukset: esim. lentoonlähtöön ja laskuun käytettävissä oleva kiitotie - sääolosuhteet (lämpötila, ilmanpaine, tuuli, sade); estevaran säilyttämiseen tarvittava kohoamisnopeus ja lentokorkeus; moottorihäiriötilanteen suoritusarvovaatimukset Massakeskiön raja-arvoihin vaikuttavat tekijät: x x x x - ilma-aluksen vakaus, helikopterin vakaus; ohjainten ja ohjainpintojen kyky kumota massan ja nostovoiman aiheuttamat pituuskallistusmomentit kaikissa lentotiloissa - polttoaineen kulutuksesta, laskutelineen sisään vetämisestä ja alas laskemisesta, matkustajien tai rahdin tarkoituksellisesta siirtämisestä ja polttoaineen siirrosta johtuvat massakeskiön sijainnin muutokset lennon aikana - nostovoimakeskiön siirtyminen laskusiivekkeiden asennonmuutosten yhteydessä (lentokone); vinssauksen ja ulkopuolisen kuorman vaikutus (helikopteri) KUORMAUS x x x x Käsitteet x x x x Tyhjämassa x x x x Operatiivinen kuivamassa (tyhjämassa + miehistö + lentotoimintavarusteet + käyttämättä jäävä polttoaine) x x x x Massa ilman polttoainetta x x x x Standardimassat x x x x - miehistö, matkustajat ja matkatavarat - polttoaine, öljy, vesi (tilavuus/massa-muuntokertoimet) - käsimatkatavarat J-29

221 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Hyötykuorma (matkustajat ja rahti + käytettävissä oleva polttoaine) x x x x Ilma-aluksen massan tarkistukset x x x x Menetelmä (yleisesti, yksityiskohtia ei tarvitse käsitellä) x x x x Ilma-aluksen uudelleenpunnitusta koskevat vaatimukset x x x x Varusteluettelot x x x x Lentokoneen massa- ja massakeskiömääritysten asiakirjojen dokumentointimenettely; helikopterin massa- ja massakeskiömääritysten asiakirjojen dokumentointimenettely x x x x Operatiivisen kuivamassan määritys (miehistö, varusteet jne.) x x x x Tyhjä x x x x Lisätään matkustajien ja rahdin massa (mukaan lukien matkustajien matkatavarat) (standardimassa) x x x x Lisätään polttoaineen massa x x x x Tarkistetaan, etteivät suurimman sallitun kokonaismassan rajat ylity (massa sallituissa rajoissa) x x x x Ylikuorman vaikutukset x x x x Suurempi lentoonlähtönopeus ja turvalliset nopeudet x x x x Pidempi lentoonlähtö- ja laskumatka x x x x Pienempi kohoamisnopeus x x x x Vaikutus toimintamatkaan ja toiminta-aikaan (lentokone); lyhyempi toimintamatka ja toiminta-aika (helikopteri) x x x x Huonommat suoritusarvot moottorihäiriötilanteessa x x x x Mahdolliset rakennevauriot äärimmäisissä tapauksissa x x x x MASSAKESKIÖ x x x x Massakeskiölaskelmien perusta (kuormaus- ja tasapainolaskelmien asiakirjat) x x x x Vertailutaso x x x x - termin selitys - sijainti - käyttö massakeskiön laskennassa Momenttivarsi x x x x - termin selitys - etumerkin määrittäminen - käyttö Momentti x x x x - termin selitys - momentti = massa x momenttivarsi Ilmoittaminen prosentteina aerodynaamisesta keskijänteestä (% MAC) x x Etäisyyden ilmoittaminen vertailutasosta x x Massakeskiön laskenta (lentokone); pituus- ja poikittaisakselin massakeskiön laskenta (myös tietokoneella) (helikopteri) x x x x J-30

222 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Massakeskiö tyhjämassalla x x x x - määritetään ilma-aluksen punnituksen yhteydessä - massakeskiö operatiivisella kuivamassalla merkitty ilma-aluksen asiakirjoihin Massakeskiön siirtyminen polttoaineen, kuorman ja painolastin lisäyksen yhteydessä x x x x Käytännön laskentamenetelmät x x x x - laskeminen matemaattisesti tai erityisen laskuviivoittimen avulla - katsominen käyrältä - katsominen taulukosta Matkustajien tai rahdin tarkoituksellinen siirtäminen, jotta massakeskiön raja-arvot eivät ylity x x Kuorman kiinnitys x x x x Riittävän kiinnityksen tärkeys x x x x - rahtitilan ja rahtilentokoneen varustus - kontti - palletti Kuorman siirtymisen vaikutus x x x x - massakeskiön siirtyminen, mahdollisesti sallittujen rajaarvojen ulkopuolelle - liikkuvan kuorman inertiasta johtuvat mahdolliset vauriot - lentokoneen kiihtyvyysmonikerran vaikutus Kuorma pinta-alayksikköä kohti, kuorma juoksumetriä kohti, kuorman tukeminen x x x x ] J-31

223 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENTOKONEEN SUORITUSARVOT x x MUIDEN KUIN JAR/FAR 25:N MUKAISESTI TYYPPI- HYVÄKSYTTYJEN YKSIMOOTTORISTEN LENTOKONEI- DEN SUORITUSARVOT - SUORITUSARVOLUOKKA B x x Käsitteiden ja nopeuksien määritelmät x x Lentoonlähdön ja laskun suoritusarvot x x Lentokoneen massan, tuulen, ilman tiheyden, korkeuden, kiitotien kaltevuuden ja kiitotieolosuhteiden vaikutus x x Lentokoneen lentokäsikirjan tietojen käyttö x x Nousu- ja matkalentosuoritusarvot x x Lentokoneen lentotietojen käyttö x x Tiheyskorkeuden ja lentokoneen massan vaikutus x x Toiminta-aika ja erilaisten suositeltujen tehoasetusten vaikutukset x x Toimintamatka tyynessä eri tehoasetuksilla x x MUIDEN KUIN JAR/FAR 25:N MUKAISESTI TYYPPI- HYVÄKSYTTYJEN MONIMOOTTORISTEN LENTOKONEI- DEN SUORITUSARVOT - SUORITUSARVOLUOKKA B x x Käsitteiden ja nopeuksien määritelmät x x Monimoottoristen lentokoneiden suoritusarvoihin liittyvät uudet käsitteet ( ) x x Suoritusarvolaskelmien tärkeys x x Suoritusarvojen määritys normaaliolosuhteissa x x Painekorkeuden, lämpötilan, tuulen, lentokoneen massan, kiitotien kaltevuuden ja kiitotieolosuhteiden vaikutus x x Suoritusarvojen perusteet x x Lentoonlähtö- ja laskumatkat x x - estevara lentoonlähdössä Kohoamis- ja vajoamisnopeus x x - valittujen tehoasetusten, nopeuksien ja lentoasun vaikutus Matkalentokorkeudet ja lakikorkeus x x - vaatimukset matkalentovaiheessa Hyötykuorman ja toimintamatkan yhteensovittaminen x x Nopeuden ja taloudellisuuden yhteensovittaminen x x Suoritusarvokäyrien ja -taulukkojen käyttö x x Lentokäsikirjan suoritusarvo-osa x x ] J-32

224 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR JAR/FAR 25:N MUKAISESTI TYYPPIHYVÄKSYTTYJEN LENTOKONEIDEN SUORITUSARVOT - SUORITUSARVOLUOKKA A x Lentoonlähtö x Käsitteiden ja nopeuksien määritelmät x - lentoonlähdön suoritusarvoihin liittyvien nopeuksien määritelmät, erityisesti: - V 1: ratkaisunopeus, jos lentoonlähdössä tapahtuu moottorihäiriö - V R: rotaationopeus - V 2: turvallinen lentoonlähtönopeus - lentoonlähtöön liittyvien matkojen määritelmät: - balansoitu kiitotiepituus - lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (TORA) - lentoonlähtöön käytettävissä oleva matka (TODA) - käytettävissä oleva kiihdytys- ja pysäytysmatka (ASDA) - nousualueet, pysäytystiet - massa-, korkeus- ja lämpötilarajat - muut nopeudet: - V MCG - V MCA - V MU - V LOF - V MBE Kiitotien ominaisuudet x - pituus, kaltevuus, pinta - kiitotien kantavuus (päällysrakenteen luokitusluku, yksittäisen pyörän kuormitusvaikutus) Lentokoneen ominaisuudet x - massa - laskusiivekeasetus - alennetut tehoasetukset - suurentunut V 2-nopeus - jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmien käyttö - ahtimen vuodatusilman käyttö (ilmastointijärjestelmä) Sääolosuhteet x - painekorkeus ja lämpötila (tiheyskorkeus), puuskakerroin, kiitotien pinnan kunto (seisova vesi, lumi, jää jne.) Lentoonlähtönopeudet x - V 1, V R ja V 2-nopeuksien laskeminen; alkunousunopeus, laskutelineen ja laskusiivekkeiden sisäänottonopeudet Lentoonlähtömatka x - lentoonlähtömatkan laskeminen - lentokoneen ja kiitotien ominaisuuksien sekä sääolosuhteiden huomioon ottaminen lentoonlähtömatkan ja -nopeuden laskennassa - aikaisen ja myöhäisen rotaation vaikutus lentoonlähtömatkaan; sakkausmahdollisuus aikaisessa rotaatiossa J-33

225 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Kiihdytys- ja pysäytysmatka x Balansoidun kiitotiepituuden käsite x - määritelmien kertaus ( ) - balansoidun/ei-balansoidun kiitotiepituuden suhde V 1- nopeuteen Lentokäsikirjan taulukoiden käyttö x - kiihdytys- ja pysäytysmatkojen laskeminen - päätöksentekoaikaan ja hidastusmenetelmään liittyvät oletukset: - päätöksentekoon tarvittava aika - jarrujen käyttö - reverssin käyttö - jarrutusenergian absorbointirajat: - viive lämpötilan nousussa - renkaiden rajoitukset Alkunousu x Noususegmentit x - laskutelineen ja laskusiivekkeiden sisäänotto - nousuvaatimuksista johtuvat lentoonlähtömassan rajoitukset Kaikki moottorit toiminnassa x - nousunopeus - kohoamisnopeus - melunvaimennusmenetelmä Moottorihäiriötilanne x - parhaan nousukulman antava lentonopeus - parhaan kohoamisnopeuden antava lentonopeus - kohoamisnopeudet: - tiheyskorkeuden vaikutus nousukykyyn Estevaravaatimukset x - nousu esteiden yli - kaarrot esteiden väistämiseksi: - kaartojen vaikutus nousukykyyn Nousu x Lentokäsikirjan suoritusarvotaulukoiden käyttö x - lentokoneen massan vaikutus - tiheyskorkeuden muutosten vaikutus - matkalentokorkeuteen nousuajan laskeminen Merkitykselliset ilmanopeudet nousun aikana x - laskusiivekkeiden sisäänottonopeus - normaalit nousunopeudet (kaikki moottorit toiminnassa): - paras nousukulma - paras kohoamisnopeus Nousu yksi moottori epäkunnossa x - ilmanopeudet: - paras kohoamisnopeus - paras nousukulma - suurin matkalentokorkeus ATPL CPL IR ATPL CPL IR J-34

226 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Matkalento x Matkalennon suoritusarvotaulukoiden käyttö x - matkalentokorkeuksien määritys - suurin saavutettavissa oleva matkalentokorkeus - maksimimatkalentonopeuksien ja tehoasetusten suurentaminen Matkalennon hallinta x - pisin toimintamatka: tehoasetukset, nopeudet, polttoaineenkulutus - pisin toiminta-aika: tehoasetukset, nopeudet, polttoaineenkulutus - nopeuden ja toimintamatkan yhteensovittaminen; matkalennon tehoasetukset - matkalennon maksimitehoasetukset: saavutettavat nopeudet, polttoaineenkulutus Matkalento yksi moottori epäkunnossa x - moottorihäiriötilanteen suoritusarvotaulukot - toimintamatka ja toiminta-aika - moottorihäiriötilanteen käytännöllinen lakikorkeus: - suurin jatkuva teho - ETOPS-toiminta Estevara matkalennolla x - nettolentorata - pysty- ja vaakasuuntainen estevara - painorajoitukset - menetelmät korkeuden menetyksessä (drift down) ATPL CPL IR ATPL CPL IR Matkalento: kolmi- tai useampimoottoriset lentokoneet, kaksi moottoria epäkunnossa - vaatimukset ja rajoitukset x Korkeuden vähentäminen ja lasku x Liukumatkataulukoiden käyttö x - liu un aloitusaika - polttoaineenkulutus liu ussa - rajoittavat nopeudet, esim. - normaali toimintanopeus - suurin toimintanopeus - parhaan liitosuhteen nopeus - suurinta vajoamisnopeutta vastaava nopeus (matkustamon ilmanpaineen muutosnopeus) Suurin sallittu laskumassa x - ilma-aluksen valmistajan ja valtion lentokelpoisuusviranomaisten määräämä rakenteellinen rajoitus ] J-35

227 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Lähestymisen ja laskun suoritusarvolaskelmat x - valitun laskukiitotien soveltuvuus: - laskuun käytettävissä oleva matka - suurimman laskumassan laskenta tiettyjä kiitotieolosuhteita varten - minimikiitotiepituuden laskenta tiettyä lentokoneen massaa varten - muut tekijät: kiitotien kaltevuus, pinnan kunto, tuuli, lämpötila, tiheyskorkeus - odotettavissa olevan todellisen laskumassan laskenta - lähestymis- ja laskunopeuksien laskenta - laskelmat tehtävä myös varalentopaikkoja varten - käsitteiden ja nopeuksien määritelmät: - lasku - VTH, kynnysnopeus - ylösveto lähestymisasussa - ylösveto laskuasussa - laskumatka kuivalla, märällä ja epäpuhtaalla kiitotiellä - laskuun tarvittava matka - määrälentopaikka - varalentopaikka - laskuasussa (kaikki moottorit toiminnassa) - lähestymisasussa (yksi moottori epäkunnossa) ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lentokoneen suoritusarvokäsikirjan käyttö x Tyypillisen suihku- tai potkuriturbiinilentokoneen suoritusarvokäsikirjan käyttö - lentoonlähtö- ja laskumassan laskenta - lentoonlähdön suoritusarvojen laskenta: - kiitotien ja lentokoneen ominaisuuksien ja sääolosuhteiden vaikutus - lentoonlähdön ja alkunousun 'V'-nopeuksien laskenta - kiitotiepituuden kertoimien laskenta - kohoamisnopeus ja nousugradientti alkunousussa - estevara - asianmukaiset moottorihäiriötilanteen laskelmat - nousun suoritusarvojen laskenta: - kohoamisnopeudet ja nousugradientit - nousuun kuluva aika - polttoaineenkulutus - moottorihäiriötilanteen laskelmat x J-36

228 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Matkalentosuoritusarvojen laskenta x - tehoasetukset ja nopeudet pisintä toimintamatkaa, pisintä toiminta-aikaa ja normaalia matkalentoa varten - polttoaineenkulutus - toiminta moottorihäiriötilanteessa; paineistushäiriö, matalamman lentokorkeuden vaikutus toimintamatkaan ja toiminta-aikaan - ETOPS-lento - muut polttoaineenkulutukseen liittyvät seikat: - lentokorkeuden ja ilma-aluksen massan vaikutus - odotukseen, lähestymiseen ja varalentopaikalle lentämiseen tarvittava polttoaine - normaaleissa ja poikkeustilanteissa - suihkumoottorin vikaantumisen jälkeen - paineistuksen menetyksen jälkeen ATPL CPL IR ATPL CPL IR ] J-37

229 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENNON SUUNNITTELU JA SEURANTA - LENTOKONEET x x LENNON SUUNNITTELU JA SEURANTA - HELIKOPTERIT x x LENNON SUUNNITTELU JA SEURANTA - ILMA-ALUKSET x x MATKALENTOJEN SUUNNITTELU x x x x x x Navigointisuunnitelma x x x x x x Reittien, nopeuksien, lentokorkeuksien ja varakenttien tai varalaskupaikkojen valinta - korkeusvara maastoon ja esteisiin - matkalentokorkeudet lentosuunnan mukaan - suunnistuksen tarkistuspisteet (visuaaliset tai radiomajakat) x x x x x x Lentosuuntien ja etäisyyksien mittaaminen x x x x x x Tuuliennusteen hankkiminen jokaiselle reittiosuudelle x x x x x x Ohjaussuuntien, maanopeuksien ja lentoaikojen laskeminen lentosuuntien, tosi-ilmanopeuden ja tuulen perusteella Lentosuunnistuskaavakkeen ennen lentoa täytettävän osan täyttäminen x x x x x x x x x x x x Polttoainelaskelmat x x x x x x Polttoaineenkulutuksen laskeminen jokaiselle reittiosuudelle ja lennon kokonaiskulutuksen laskeminen x x x x x x - lentokäsikirjan tiedot polttoaineenkulutuksesta nousun, matkalennon ja korkeudenvähennyksen aikana - reittiosuuksien aikalaskelmat Odotukseen ja varakentälle lentämiseen tarvittava polttoaine x x x x x x Varapolttoaine x x x x x x Lennolle tarvittava kokonaispolttoainemäärä x x x x x x Polttoainekaavakkeen ennen lentoa täytettävän osan täyttäminen x x x x x x Lennon seuranta ja suunnitelman korjaukset lennon aikana x x x x x x Polttoainelaskelmat lennon aikana x x x x x x - reittitarkistuspisteissä jäljellä olevan polttoainemäärän muistiin merkitseminen Todellisen polttoaineenkulutuksen laskeminen x x x x x x - todellisen ja suunnitellun kulutuksen vertaaminen ja polttoainetilanteen tarkistus Varapolttoainetta koskevien arvioiden tarkistus ja korjaaminen x x x x x x Lentosuunnitelman muuttaminen ongelmatilanteissa x x x x x x - matkalentokorkeuden ja tehoasetusten valinta uutta määrälentopaikkaa varten - lentoaika uudelle määrälentopaikalle - polttoainetilanne, polttoaineen tarve, varapolttoaine Radioyhteydenpito- ja suunnistuslaitteet x x x x x x Tarvittavat lennonjohtoelinten ja muiden palvelujen, kuten sääasemien, radiotaajuudet ja kutsut x x x x x x J-38

230 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Radiosuunnistus- ja lähestymislaitteet (tarvittaessa) x x x x x x - tyyppi - taajuudet - tunnistaminen ICAON LENTOSUUNNITELMA x x x x x x Lentosuunnitelmatyypit x x x x x x ICAOn lentosuunnitelma x x x x x x - muoto - lentosuunnitelmassa esitettävät tiedot - toistuvaislentosuunnitelma Lentosuunnitelmalomakkeen täyttäminen x x x x x x Lentosuunnitelmatietojen siirto seuraavista x x x x x x - lentosuunnistuslaskelmat - polttoainelaskelmat - ilma-aluksen perustiedot lentotoiminnan harjoittajan asiakirjoista - massa- ja massakeskiölaskelmat Lentosuunnitelman esittäminen x x x x x x Esittämismenettelyt x x x x x x Lentosuunnitelmien käsittelystä vastaava elin x x x x x x Valtiokohtaiset vaatimukset siitä, milloin lentosuunnitelma on esitettävä x x x x x x Lentosuunnitelman päättäminen x x x x x x Velvollisuudet ja menettelyt x x x x x x Käsittelystä vastaava elin x x x x x x Slot-ajan tarkistus x x x x x x Lentosuunnitelman noudattaminen x x x x x x Valtion sallimat poikkeamarajat erityyppisille lentosuunnitelmille x x x x x x Lentosuunnitelman muuttaminen lennon aikana x x x x x x - missä tilanteissa lentosuunnitelmaa on muutettava - ohjaajan velvollisuudet ja lentosuunnitelman muutosmenettely - mille elimelle muutoksesta on ilmoitettava KÄYTÄNNÖN LENNONSUUNNITTELU x x x x x x Karttojen valmistelu x x x x x x Reitin merkitseminen karttaan, suuntien ja etäisyyksien x x x x x x mittaaminen Lentosuunnistuslaskelmat x x x x x x Lentosuunnistuskaavakkeen täyttäminen: x x x x x x - lentosuunnat ja etäisyydet kartalta - ilmoitetut tuulen nopeudet - tosi-ilmanopeudet tilanteen mukaan J-39

231 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Yksinkertaiset polttoainesuunnitelmat x x x x x x Polttoainesuunnitelman laatiminen: x x x x x x - kullakin reittiosuudella kuluva polttoaine - kunkin reittiosuuden lopussa jäljellä oleva polttoaine - toiminta-aika kunkin reittiosuuden lopussa jäljellä olevan polttoainemäärän ja arvioidun kulutuksen perusteella Radioiden käyttösuunnitelma x x x x x x Yhteydenpito x x x x x x - lennonjohtoelinten ja muiden palvelujen, kuten sääasemien, radiotaajuudet ja kutsut Suunnistuslaitteet x x x x x - reittisuunnistus- ja lähestymislaitteiden taajuudet ja tunnukset tarvittaessa IFR-REITTIKARTTOJEN KÄYTTÖ LENTOSUUNNITELMAN TEOSSA x x x x Sääolosuhteiden huomioon ottaminen x x x x Suunnitellulla lentoreitillä vallitsevien säätyyppien analysointi x x x x Suunnitellulla lentoreitillä vallitsevien ylätuulten analysointi x x x x Määrälentopaikan ja mahdollisten varalentopaikkojen vallitsevan sään ja sääennusteiden analysointi x x x x Reittien valinta määrä- ja varalentopaikoille x x x x Ensisijaiset lentoreitit (lentoväylät) x x x x Lentosuuntien ja etäisyyksien mittaaminen radiosuunnistuskartasta x x x x Reittisuunnistuslaitteiden taajuudet ja tunnukset x x x x Reitin minimilentokorkeudet, pienimmät ylitys- ja radiovastaanottokorkeudet x x x x Vakiolähtöreitit (SID) ja vakiotuloreitit (STAR) x x x x Lennonsuunnitteluun yleisesti kuuluvat tehtävät x x x x Reittiä ja lentopaikkoja koskevien uusimpien AIP:n tietojen ja NOTAM-tiedotteiden tarkistus x x x x Lentokorkeuksien tai -pintojen valinta kullekin reittiosuudelle x x x x Ohjaussuunnan ja maanopeuden laskeminen kullekin reittiosuudelle tuulitietojen perusteella Kunkin reittiosuuden lentoajan laskeminen sekä määrä- että varalentopaikalle, kokonaislentoajan määritys x x x x x x x x Polttoainelaskelman tekeminen x x x x Määrä- ja varalentopaikan mittarilähestymismenetelmien ja minimien alustava tarkastelu Lentosuunnitelmalomakkeen (ATC FPL) täyttäminen ja esittäminen x x x x x x x x ] J-40

232 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENNONSUUNNITTELU SUIHKUMOOTTORI- LENTOKONEILLA (tarvittavat lisätiedot) - JAR-OPS Lennonsuunnittelussa suihkumoottorilentokoneilla huomioon otettavat lisäseikat x x Polttoainesuunnitelmat x - reittivarapolttoaine - määräkentälle lentämiseen, odotukseen ja varakentälle lentämiseen tarvittava polttoaine - varapolttoaine syrjäiselle paikalle lennettäessä - lentokorkeuden valinnan merkitys lennon suunnittelussa varalentopaikalle - suoritusarvotaulukoiden käyttö polttoaineenkulutuksen sekä nousuun, matkalentoon ja liukuun tarvittavan polttoainemäärän laskennassa - varapolttoainevaatimukset - massakeskiöaseman vaikutus polttoaineenkulutukseen Saman ajan pisteen (PET) ja turvallisen paluun rajakohdan (PSR) laskeminen x Tietokoneen käyttö lennonsuunnittelussa x Nykyisten järjestelmien yleiset periaatteet x - edut - puutteet ja rajoitukset LENNONSUUNNITTELULOMAKKEIDEN TÄYTTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ (lentosuunnitelma, operatiivinen lentosuunnitelma, suunnistuslaskelmat, ATClentosuunnitelma jne.) x x x x x x Tietojen hankkiminen x x x x x x Suunnistustietojen hankkiminen x x x x x x Säätietojen hankkiminen x x x x x x Suoritusarvotietojen hankkiminen x x x x x x Lentosuunnistuskaavakkeen täyttäminen x x x x x x Polttoainelaskelman tekeminen x x x x x x - matkalentokorkeuden saavuttamiseen kuluva aika ja tarvittava polttoaine - matkalento-osuuksiin kuluva aika ja polttoaine - kokonaislentoaika ja polttoainetarve määräkentälle - keskeytettyyn lähestymiseen, matkalentokorkeuteen nousemiseen ja varakentälle lentämiseen tarvittava polttoaine - varapolttoaine PET:n (mukaan lukien saman polttoainemäärän ja saman ajan pisteet) ja PSR:n (turvallisen paluun rajakohdan) laskenta x x x Lennonjohdolle esitettävän lentosuunnitelman täyttäminen x x x x x x ] J-41

233 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENTOTOIMINTA MERIALUEELLA TAI SYRJÄISELLÄ ALUEELLA Lennonsuunnittelussa huomioon otettavat lisäseikat, kun toimitaan merialueella tai syrjäisellä alueella x x x x Polttoainesuunnitelmat x x - reittivarapolttoaine - määräkentälle lentämiseen, odotukseen ja varakentälle lentämiseen tarvittava polttoaine - varapolttoaine maalla sijaitsevalle määräkentälle - suoritusarvotaulukoiden käyttö polttoaineenkulutuksen sekä nousuun, matkalentoon ja liukuun tarvittavan polttoainemäärän laskennassa - varapolttoainevaatimukset - moottorihäiriötilanteen (OEI) huomioon ottaminen Saman ajan pisteen (PET) ja turvallisen paluun rajakohdan x x (PSR) laskeminen Tietokoneen käyttö lennonsuunnittelussa x x Nykyisten järjestelmien yleiset periaatteet x x - edut - puutteet ja rajoitukset ] J-42

234 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR HELIKOPTERIN SUORITUSARVOT x x LENTOKELPOISUUSVAATIMUKSET x x Seuraavissa vaatimuksissa käytettyjen käsitteiden ja nopeuksien määritelmät: - JAR/FAR 27 & 27.1 (soveltamisala) - JAR/FAR 29 & 29.1 (soveltamisala) x x KÄSITTEIDEN MÄÄRITELMÄT x x - massat - nopeudet: V LE, V LO, V x, V y, V toss : (V 1) V NE V NO V mini - parhaan toimintamatkan ja pisimmän toiminta-ajan antavat nopeudet - tehorajoitukset (kaikki moottorit toiminnassa / yksi moottori epäkunnossa) - korkeudet - suoritusarvoluokkien 1, 2, 3 toiminta (katso ICAO Annex 6 Part III ja JAR-OPS 3 luvut F, G, H ja I) LENTOONLÄHDÖN, MATKALENNON JA LASKUN SUORITUSARVOT - CAT A ja CAT B -menetelmiin liittyvien kaavioiden ja taulukoiden tulkinta ja käyttö luokkien 1, 2 ja 3 suoritusarvoprofiilien valintaan ja kehittämiseen helikopterikentän koon ja sijainnin (maanpinnan tasolla tai korkeammalla) mukaan. Katso JAR-OPS 3:n luvut F, G, H, I HELIKOPTERIEN SUORITUSARVOT: JAR-OPS 3, LUVUT F, G, H, I x x x x Soveltamisala - suoritusarvoluokat 1, 2 ja 3 x x Yleistä x x - helikopterin massa - lentokäsikirjan hyväksytyt suoritusarvotiedot Määritelmät x x - luvuissa F, G, H ja I käytetyt termit, joita ei ole määritelty JAR-1:ssä SUORITUSARVOLUOKKA 1 (LUKU G) x x Yleistä ja soveltamisala x x - lentoonlähtö maanpinnan tasolla sijaitsevalta helikopterikentältä - lentoonlähtö maanpintaa korkeammalla sijaitsevalta helikopterikentältä tai helikopterikannelta - kriittisen voimalaitteen häiriö ennen lentoonlähdön ratkaisupistettä (TDP) ja sen jälkeen Seuraavien vaikutus : x x - lentoonlähtömassa - painekorkeus - lämpötila - lentoonlähtömenetelmä - vastatuulikomponentti - myötätuulikomponentti J-43

235 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lentoonlähdön lentorata x x - lentorata kriittinen voimalaite epäkunnossa - sivuttais- ja pystysuuntainen estevara sekä estevaravaatimukset suunnanmuutoksen yhteydessä Matkalento kriittinen voimalaite epäkunnossa x x Matkalennon lentorata x x - ei näköyhteyttä maan tai veden pintaan - vuoristoisilla alueilla - VMC-olosuhteissa ja näköyhteydessä maan tai veden pintaan - lentokorkeus - tuulen vaikutus lentorataan - polttoaineen pikatyhjennys - sivuttaissuuntainen estevara Lasku: maanpinnan tasolla sijaitsevalle helikopterikentälle; x x maanpintaa korkeammalla sijaitsevalle helikopterikentälle tai helikopterikannelle; kriittisen voimalaitteen häiriö ennen laskun ratkaisupistettä (LDP) ja sen jälkeen Seuraavien vaikutus: x x - laskumassa - painekorkeus - lämpötila - laskumenetelmä - vastatuulikomponentti - myötätuulikomponentti SUORITUSARVOLUOKKA 2 (LUKU H) x x Yleistä ja soveltamisala x x Lentoonlähtö x x - maanpinnan tasolla sijaitsevalta helikopterikentältä - maanpintaa korkeammalla sijaitsevalta helikopterikentältä tai helikopterikannelta Lentoonlähdön lentorata x x - kriittisen voimalaitteen häiriö ennen määriteltyä pistettä lentoonlähdön jälkeen (DPATO) ja/tai myöhemmin Matkalento kriittinen voimalaite epäkunnossa x x Lasku x x - kriittisen voimalaitteen häiriö ennen kuin on saavutettu määritelty piste ennen laskua (DPBL) tai sen jälkeen Laskumassa x x - maanpinnan tasolla sijaitsevalla helikopterikentällä - maanpintaa korkeammalla sijaitsevalla helikopterikentällä tai helikopterikannella SUORITUSARVOLUOKKA 3 (LUKU I) x x Yleinen soveltamisala: luokkaan A tai B hyväksytyt ilmaalukset - toimintaa harjoitetaan vain lentopaikoilta - helikopterilentopaikkojen, reittien, alueiden ja varalentopaikalle lentämiseen käytettävien reittien on oltava sellaisia, että voimalaitehäiriön sattuessa on mahdollista tehdä turvallinen pakkolasku x x J-44

236 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Pilvikorkeus- ja näkyvyysrajoitukset x x - rajoitukset, jotka koskevat lentämistä veden yllä pakkolaskun kannalta vaarallisella alueella Lentotoiminta, johon liittyy alttiusaika (exposure time) (määritelmä JAR-OPS 3:n luvussa F) Lentoonlähtö x x Matkalento x x Lasku x x ] x x J-45

237 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET x x x x x x Inhimillisten tekijöiden peruskäsitteet x x x x x x Inhimilliset tekijät ilmailussa x x x x x x Kyvyt ja rajoitukset x x x x x x Miten tullaan hyväksi lentäjäksi x x x x x x - perinteinen näkökulma; pätevyys - inhimillisiä tekijöitä painottava näkökulma; ammattimaisuus Onnettomuustilastot x x x x x x Lentoturvallisuuskäsitteet x x x x x x Ilmailufysiologian perusteet ja terveydenhoito x x x x x x Lentämisen fysiologian perusteet x x x x x x Ilmakehä x x x x x x - koostumus - kaasulait - kudosten hapentarve Hengitys ja verenkierto x x x x x x - rakenne ja toiminta - alhaisen ilmanpaineen vaikutus - paineistus, paineistuksen menetys - äkillinen paineistuksen menetys - kehon onteloihin jäävät kaasut, painevauriot - hapenpuute (hypoksia) ja sen ehkäiseminen - oireet - hyödyllisen tajunnan aika - ylihengitys (hyperventilaatio) - kiihtyvyydet Korkeuden vaikutukset x x - otsoni - säteily - kosteus Ihminen ja ympäristö: aistijärjestelmä x x x x x x Keskus- ja ääreishermosto x x x x x x - aistimuskynnys, herkkyys, mukautuminen - tottuminen - refleksit ja biologiset säätelyjärjestelmät Näköaisti x x x x x x - silmän rakenne ja toiminta - näkökenttä, keskeinen ja perifeerinen näkö - yhteisnäkö ja yhden silmän näkö - yhden silmän näköhavainnot - yönäkö Kuuloaisti x x x x x x - rakenne ja toiminta - lentämiseen liittyvät vaarat kuulolle ] J-46

238 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Tasapainoaisti x x x x x x - rakenne ja toiminta - liike, kiihtyvyys, asento (pystysuunnan aistiminen) - matkapahoinvointi Eri aistien välittämien havaintojen yhdistäminen x x x x x x - asentotajun menetys - harha-aistimukset - fyysiset syyt - fysiologiset syyt - psykologiset syyt - ongelmat lähestymisessä ja laskussa Terveys ja hygienia x x x x x x Henkilökohtainen hygienia x x x x x x Yleiset vähäiset sairaudet x x x x x x - vilustuminen - influenssa - vatsavaivat Lentäjien ongelma-alueet x x x x x x - kuulon heikkeneminen - näön heikkeneminen - liian korkea tai alhainen verenpaine, sepelvaltimotauti - liikalihavuus - ravintohygienia - trooppinen ilmasto - epideemiset sairaudet Lääkkeet ja päihteet x x x x x x - tupakka - alkoholi - huumeet, reseptilääkkeet ja käsikauppalääkkeet - myrkylliset aineet Toimintakyvyn menetys x x x x x x - oireet ja syyt - tunnistaminen - toimintamenetelmät tilanteesta selviytymiseksi ILMAILUPSYKOLOGIAN PERUSTEET x x x x x x Ihmisen tiedonkäsittely x x x x x x Tarkkaavaisuus ja valppaus x x x x x x - valikoiva tarkkaavaisuus - tarkkaavaisuuden jakaminen Havaitseminen x x x x x x - harha-aistimukset - havaintojen subjektiivisuus - käsittely alhaalta ylös / ylhäältä alas Muisti x x x x x x - sensorinen muisti - työmuisti - pitkäkestoinen muisti - liikemuisti (taidot) ] J-47

239 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Reagointitavan valinta x x x x x x - oppimisen periaatteet ja menetelmät - tarpeet - motivaatio ja suorituskyky Inhimilliset virheet ja luotettavuus x x x x x x Ihmisen toiminnan luotettavuus x x x x x x Todellisuutta koskevat oletukset x x x x x x - samankaltaisuus, toistuvuus - täydentäminen, syysuhteet Inhimillisten virheiden teoria ja toimintamallit x x x x x x Virheiden synty x x x x x x - sisäiset tekijät (kognitiiviset tyylit) - ulkoiset tekijät - ergonomia - taloudellisuus - sosiaalinen ympäristö (ryhmä, organisaatio) Päätöksenteko x x x x x x Päätöksenteon käsitteet x x x x x x - rakenne (vaiheet) - rajoitukset - riskinarviointi - soveltaminen käytäntöön Virheiden välttäminen ja hallinta: ohjaamotyöskentely x x x x x x Turvallisuustietoisuus x x x x x x - tietoisuus riskitekijöistä - virhealttiuden tunnistaminen (itsessä) - virhelähteiden tunnistaminen (muissa) - tilannetietoisuus Yhteistoiminta (usean ohjaajan miehistö) x x Yhteistyö x x - pienryhmän dynamiikka - johtajuus, johtamistyylit - tehtävä ja rooli Viestintä x x x x x x - viestintämallit - sanallinen ja sanaton viestintä - viestinnän esteet - ristiriitatilanteiden (konfliktien) hallinta Persoonallisuus x x x x x x Persoonallisuus ja asenteet x x x x x x - kehittyminen - ympäristön vaikutus Yksilölliset persoonallisuuserot x x x x x x - käsitys itsestä (esim. toimintaan tai tilaan suuntautunut) Vaarallisten asenteiden tunnistaminen (virhealttius) x x J-48

240 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Ylikuormitus ja liian pieni työmäärä x x x x x x Kiihtymys x x x x x x Stressi x x x x x x - määritelmät, käsitteet, mallit - ahdistuneisuus ja stressi - stressin vaikutukset Väsymys x x x x x x - tyypit, syyt, oireet - väsymyksen vaikutukset Vuorokausirytmi ja nukkuminen x x x x x x - vuorokausirytmin häiriytyminen - oireet, vaikutukset, hallinta Väsymyksen ja stressin hallinta x x x x x x - selviytymisstrategiat - hallintamenetelmät - terveys ja kuntoiluohjelmat - rentoutumismenetelmät - uskonnon harjoittaminen - avun hakeminen Ohjaamon pitkälle viety automaatio x x x x x x Edut ja haitat (kriittiset seikat) x x x x x x Liiallinen luottamus automatiikkaan x x x x x x Toimintaperiaatteet x x ] J-49

241 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR SÄÄOPPI x x x x x x ILMAKEHÄ x x x x x x Koostumus, laajuus, kerrokset x x x x x x Koostumus, laajuus, kerrokset x x x x x x Lämpötila x x x x x x Lämpötilan pystyjakauma x x x x x x Lämmön siirtyminen x x x x x x - auringon ja maanpinnan säteily - johtuminen - konvektio - advektio ja turbulenssi Lämpötilan lasku korkeuden kasvaessa, vakaus ja epävakaus x x x x x x Inversioiden muodostuminen, inversiotyypit x x x x x x Lämpötila lähellä maan pintaa, pinnan vaikutukset, vuorokautiset vaihtelut, pilvien ja tuulen vaikutus x x x x x x Ilmanpaine x x x x x x Ilmanpaineen mittaaminen, isobaarit x x x x x x Paineen muuttuminen korkeuden mukaan, korkeuskäyrät (isohypsit) x x x x x x Paineen redusointi keskimääräiselle merenpinnalle, QFF x x x x x x Pintamatala/ylämatala, pintakorkea/yläkorkea x x x x x x Ilman tiheys x x x x x x Paineen, lämpötilan ja tiheyden suhteet x x x x x x Kansainvälinen standardi-ilmakehä (ISA) x x x x x x Kansainvälinen standardi-ilmakehä x x x x x x Korkeuden mittaaminen x x x x x x Painekorkeus, todellinen korkeus merenpinnasta x x x x x x Korkeus vertailutasosta, korkeus merenpinnasta, lentopinta x x x x x x Korkeusmittariasetukset: QNH, QFE, hpa x x x x x x Maastoestevaran laskeminen, alin käyttökelpoinen lentopinta, nyrkkisääntö lämpötilan ja paineen vaikutuksesta x x x x Pinnanmuodoista johtuvien nopeiden ilmavirtojen vaikutus x x x x x x TUULI x x x x x x Määritelmä ja mittaaminen x x x x x x Määritelmä ja mittaaminen x x x x x x Tuulen syntymisen perussyy x x x x x x Tuulen syntymisen perussyy, painegradientti, coriolisvoima, gradienttituuli x x x x x x Isobaarien ja tuulen välinen suhde x x x x x x J-50

242 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Konvergenssin ja divergenssin vaikutus x x x Ilman kiertoliike eli sirkulaatio x x x x x x Ilman kiertoliike maapallolla x x x x x x Turbulenssi x x x x x x Turbulenssi ja puuskaisuus, turbulenssityypit x x x x x x Turbulenssin synty ja esiintyminen x x x x x x Tuulen muuttuminen korkeuden mukaan x x x x x x Tuulen muuttuminen kitkakerroksessa x x x x x x Rintamien aiheuttamat tuulen muutokset x x x Paikalliset tuulet x x x x x x Nousevat ja laskevat rinnetuulet, maa- ja merituuli, venturiilmiö x x x x x x Suihkuvirtaukset x x Suihkuvirtausten synty x x Suihkuvirtausten ominaisuudet ja sijainti x x Suihkuvirtausten nimitykset, korkeudet ja esiintyminen vuodenaikojen mukaan x x Suihkuvirtauksen tunnistaminen x x Kirkkaan ilman turbulenssi (CAT): syyt, esiintyminen ja ennustaminen x x Seisovat aallot (vuoristoaallot) x x x x x x Seisovien aaltojen synty x x x x x x TERMODYNAMIIKKA x x x x x x Kosteus x x x x x x Vesihöyry ilmakehässä x x x x x x Lämpötila ja kastepiste, sekoitussuhde, suhteellinen kosteus x x x x x x Veden olomuotojen muutokset x x x x x Tiivistyminen, haihtuminen, sublimaatio, jäätyminen ja sulaminen, latenttilämpö Adiabaattiset (lämpöenergian kokonaismäärän säilyttävät) prosessit x x x x x x x x x x Adiabaattiset prosessit x x x x x PILVET JA SUMU x x x x x x Pilvien muodostuminen ja pilven rakennekuvaus x x x x x x Adiabaattisen laajenemisen ja advektion aiheuttama ilman jäähtyminen x x x x x Pilvityypit, pilvien luokitus x x x x x x Inversioiden vaikutus pilvien kehitykseen x x x x x x Lento-olosuhteet eri pilvityypeissä x x x x J-51

243 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Sumu, utu, auer x x x x x x Säteilysumu x x x x x x Advektiosumu x x x x x x Höyrysumu x x x x x x Rintamasumu x x x x x x Rinnesumu (orografinen sumu) x x x x x x SADE x x x x x x Sateen synty x x x x x x Sateen synty x x x x x x Sadetyypit x x x x x x Sadetyyppien yhteys eri pilvityyppeihin x x x x x x ILMAMASSAT JA RINTAMAT x x x x x x Ilmamassatyypit x x x x x x Ilmamassojen ominaisuudet ja niihin vaikuttavat tekijät x x x x x x Ilmamassojen luokitus, muuttuminen ja syntyalueet x x x x x x Rintamat x x x x x x Ilmamassojen väliset rajapinnat (rintamat), yleinen sijainti, maantieteelliset erot x x x x x x Lämmin rintama, siihen liittyvät pilvet ja sää x x x x x x Kylmä rintama, siihen liittyvät pilvet ja sää x x x x x x Lämmin sektori, siihen liittyvät pilvet ja sää x x x x x x Kylmän rintaman jäljessä oleva sää x x x x x x Okkluusiorintamat, niihin liittyvät pilvet ja sää x x x x x x Stationäärinen rintama, siihen liittyvät pilvet ja sää x x x x x x Rintamien sekä matala- ja korkeapaineiden liikkeet, elinkaari x x x x x x PAINEKUVIOT x x x x x x Tärkeimpien matala- ja korkeapaineen alueiden sijainti x x x x x x Tärkeimpien matala- ja korkeapaineen alueiden sijainti x x x x x x Antisykloni (korkeapaine) x x x x x x Korkeapainetyypit, yleiset ominaisuudet, kylmät ja lämpimät korkeapaineet, selänteet ja kiilat, subsidenssi (ilman laskeva liike) x x x x x x Muut kuin rintamiin liittyvät matalapaineet x x x x x x Termiset, orografiset (maaston korkeusvaihteluista johtuvat) ja sekundääriset matalapaineet, kylmän ilman altaat, solat x x x x x x Trooppiset pyörremyrskyt x x x Trooppisten pyörremyrskyjen kehitys x x x Alkuperä ja paikalliset kutsumanimet, esiintymisalueet ja -ajat x x x J-52 ]

244 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR ILMASTO-OPPI x x x x x x Ilmastovyöhykkeet x x x Yleinen vuodenaikainen kierto troposfäärissä ja stratosfäärin alaosassa Trooppinen sademetsäilmasto, kuiva ilmasto, lauhkea ilmasto, subarktinen ilmasto (kylmät talvet), lumi-ilmasto x x x x x x Trooppiset ilmastot x x x Trooppisten sateiden syyt ja kehitys: kosteus, lämpötila, tropopausi Vuodenaikoihin liittyvät sään ja tuulen vaihtelut, tyypillinen säätila Pasaatien kohtaamisvyöhyke (intertropical convergence zone, ITCZ), sää ITCZ-vyöhykkeellä, yleinen vuodenaikainen liike Alueelliset ilmasto-olosuhteet (monsuunit, pasaatituulet, hiekkamyrskyt, kylmän ilman purkaukset) x x x x x x x x x x x x Itävirtauksen aallot x x x Keskileveysasteiden tyypilliset sääolosuhteet x x x x x x Länsivirtauksen aallot x x x x x x Korkeapainevyöhyke x x x x x x Keskimääräinen painekuvio x x x x x x Kylmän ilman allas x x x x x x Paikallinen sää ja tuulet eri vuodenaikoina x x x x x x Paikallinen sää ja tuulet eri vuodenaikoina x x x x x x - föhn, mistraali, bora, scirocco - khamsin, harmattan, ghibbli ja pampero VAARALLISET LENTO-OLOSUHTEET x x x x x x Jäätäminen x x x x x x Jäänmuodostukselle tyypilliset sääolosuhteet, pinnanmuotojen vaikutus x x x x x x Muodostuvan jään tyypit x x x x x Jäänmuodostuksen vaarat, ehkäiseminen x x x x x Turbulenssi x x x x x x Vaikutukset lentoon, välttäminen x x x x x x Kirkkaan ilman turbulenssi (CAT): vaikutukset lentoon x x x Nopeat tuulen muutokset (windshear) x x x x x x Windshear-ilmiön määrittely x x x x x x Sääolosuhteet, joissa windshearia esiintyy x x x x x x Vaikutukset lentoon x x x x x x Ukkonen x x x x x x Ukkospilven rakenne, puuskarintamat, elinkaari, ukkossolut, sähkön esiintyminen ilmakehässä, staattiset sähkövaraukset x x x x x x J-53 ]

245 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Ukkosen synnyn edellytykset ja kehitysprosessi, ennustaminen, esiintymisalueet, ukkostyypit Ukkosmyrskyn välttäminen, maassa tai ilma-aluksessa oleva säätutka, salamanilmaisin x x x x x x x x x x x x Syöksyvirtausten kehittyminen ja vaikutus x x x x x x Salaman synty, salamaniskun vaikutus ilma-alukseen ja lennon suoritukseen x x x x x x Tornadot x x x Esiintyminen x x x Maanpintainversiot ja yläinversiot x x x x x x Vaikutus ilma-aluksen suoritusarvoihin x x x x x x Stratosfäärin olosuhteet x x x Tropopausin vaikutus ilma-aluksen suoritusarvoihin x x x Otsonin ja radioaktiivisuuden vaikutus x x Vuoristoalueiden vaarat x x x x x x Maaston vaikutus pilviin ja sateeseen, rintamien liikkeeseen x x x x x x Pystysuorat ilmavirtaukset, vuoristoaallot, windshear, turbulenssi, jäänmuodostus x x x x x x Laaksoinversioiden synty ja vaikutus x x x x x x Näkyvyyttä heikentävät sääilmiöt x x x x x x Sumun, savun, pölyn, hiekan ja sateen vaikutus näkyvyyteen x x x x x x Ajelehtivan lumen ja lumituiskun vaikutus näkyvyyteen x x x x x x Mikrometeorologia x x SÄÄTIEDOT x x x x x x Säähavainnot x x x x x x Maanpinnalla: pintatuuli, näkyvyys ja kiitotienäkyvyys (RVR), näkyvyysmittarit; Pilvet: tyypit, määrä, ala- ja ylärajan korkeus, liikkeet; Sää: sadetyypit, lämpötila, suhteellinen kosteus, kastepiste, ilmanpaine x x x x x x Yläilmakehän säähavainnot x x x x x Satelliittihavainnot ja niiden tulkinta x x x x x Maassa tai ilma-aluksessa olevan säätutkan havainnot, niiden tulkinta Ilma-aluksista tehdyt havainnot ja niiden ilmoittaminen, tiedonsiirtojärjestelmät, ohjaajan ilmoitukset (PIREP) x x x x x x x x x x x Sääkartat x x x x x x Merkitsevän sään kartat (SWC) x x x x x x Pintasääkartat x x x x x x Yläsääkartat x x x x x x Analyysi- ja ennustuskarttojen merkit ja symbolit x x x x x x Lennonsuunnittelussa tarvittavat tiedot x x x x x x ] J-54

246 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lentosääkoodit: METAR, TAF, SPECI, SIGMET, SNOWTAM, kiitotieolosuhteet Ilmailun sääsanomalähetykset: VOLMET, ATIS, HF-VOLMET, ACARS Lennonvalmistelussa käytettävien sääsanomien sisältö ja käyttö x x x x x x x x x x x x x x x x x x Lentosääpalvelu ja -neuvonta x x x x x x Matalalla esiintyvän windshear-ilmiön ja inversion mittaus- ja varoitusjärjestelmät x x x x x x Säävaroitukset x x x x x x Tiedot tietokoneella tehtävää lennonsuunnittelua varten x x x ] J-55

247 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENTOSUUNNISTUS x x x x x x YLEINEN LENTOSUUNNISTUS x x x x x x LENTOSUUNNISTUKSEN PERUSTEET x x x x Aurinkokunta x x x x - auringon näennäinen liike ja vuodenajoista johtuva aseman vaihtelu Maapallo x x x x - isoympyrä, pikkuympyrä, kompassiviiva - konvergenssi, isoympyräoikaisu - leveyspiiri, leveysero - pituuspiiri, pituusero - leveys- ja pituuskoordinaattien käyttö paikanmääritykseen Aika ja aikamuunnokset x x x x - todellinen aika (tähtiaika) - koordinoitu maailmanaika (UTC) - paikallisaika (LMT) - vyöhykeajat - päivämääräraja - auringon laskun, auringon nousun ja hämärän määritys Suunnat x x x x - maan magnetismi: pystykallistus, eksymä ja eranto - magneettiset navat, erantokäyrät, tosi- ja magneettisen suunnan suhde - grid-ruudukot, isogriivit (saman grid-erannon viivat) Etäisyys x x x x - suunnistuksessa käytettävät matkan ja korkeuden mittayksiköt: merimailit, maamailit, kilometrit, metrit, jaardit ja jalat - yksikkömuunnokset - merimailien ja leveysasteen minuuttien välinen suhde MAGNETISMI JA KOMPASSIT x x x x Yleiset periaatteet x x x x - maan magneettisuus - maan magneettisen vetovoiman jakautuminen pysty- ja vaakasuoraan komponenttiin - leveysasteen vaikutus voimakomponentteihin - suuntaava voima - magneettikentän inklinaatio (kaltevuus) - eranto Ilma-aluksen magneettisuus x x x x - teräs ja pystysuorassa oleva pehmeä rauta - syntyvät magneettikentät - suuntaavan voiman vaihtelu - eksymän muutos leveysasteen ja ilma-aluksen ohjaussuunnan muuttuessa - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - magneettisten materiaalien pitäminen poissa kompassin lähistöltä ] J-56

248 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Toimintaperiaatteet, vara- ja laskeutumis- eli pääkompassit sekä etäkompassit (orjakompassit) - yksityiskohtaiset tiedot näiden kompassien käytöstä - toimintakuntoisuuden testaus - etäkompassin edut ja haitat - suoratoimintaisen kompassin säätö ja kompensointi ATPL CPL IR ATPL CPL IR x x x x KARTAT x x x x x x Eri projektiotyyppien yleiset ominaisuudet x x x x - Mercatorin projektio - Lambertin kartioprojektio - polaarinen stereografinen projektio - poikittainen Mercatorin projectio - vino Mercatorin projektio Pituus- ja leveyspiirien, isoympyröiden ja kompassiviivojen kuvaaminen - suora Mercatorin projektio - Lambertin kartioprojektio - polaarinen stereografinen projektio x x x x Ilmailukartan käyttö x x x x x x - paikan koordinaattien määrittäminen - mittakaavan ja korkeussuhteiden merkintätavat - karttamerkit - suunnan ja matkan mittaaminen - suuntimien määrittäminen LASKELMASUUNNISTUS x x x x Laskelmasuunnistuksen perusteet x x x x - lentosuunta - ohjaussuunta (kompassisuunta, magneettinen suunta, tosisuunta, grid-suunta) - tuulen nopeus - ilmanopeus ( IAS, CAS, TAS, Machin luku) - maanopeus - arvioitu saapumisaika (ETA) - sorto, tuulikorjauskulma - paikanmääritys laskelmasuunnistuksen avulla, rasti Suunnistuslaskimen ("kakkaran") käyttö x x x x - nopeus - aika - matka - polttoaineenkulutus - muunnokset - ohjaussuunta - ilmanopeus - tuulen nopeus ] J-57

249 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Tuulikolmiolaskut: x x x x - ohjaussuunta - maanopeus - tuulen nopeus - lentosuunta ja sortokulma, reittivirhe (poikkeama) - aika- ja matkalaskut Sijainnin määritys laskelmasuunnistuksen avulla x x x x - laskelmasuunnistuksen tarve - lennon edistymisen seuraaminen (päässä laskeminen) - menetelmät eksyttäessä - ohjaussuunta ja tosi-ilmanopeusvektori viimeisestä varmasti tunnistetusta sijainnista - tuulennopeusvektorin soveltaminen - viimeinen tiedossa ollut lentosuunta ja maanopeusvektori - laskelmasuunnistuksen avulla saadun sijainnin tarkkuuden arviointi Laskelmasuunnistuksessa tarvittavien tietojen määritys x x x x - korkeuden laskeminen, tarkistukset, korjaukset ja virheet - lämpötilan määritys - asianmukaisen nopeuden määritys - Machin luvun määritys Suunnistustehtävien ratkaiseminen laskelmasuunnistuksella x x seuraavien karttojen avulla: - Mercatorin kartat - Lambertin kartat - polaarinen stereografinen projektio Seuraavien mittaaminen: x x x x - pisin toimintamatka - toimintasäde - turvallisen paluun rajakohta (PSR) ja saman ajan piste (PET) Laskelmasuunnistuksen epävarmuustekijät ja käytännön korjauskeinot x x x x SUUNNISTUS LENNON AIKANA x x x x Näköhavaintojen käyttö suunnistuksessa lennon aikana x x x x Suunnistus nousun ja liu'un aikana x x x x - keskimääräinen ilmanopeus - keskimääräinen tuulen nopeus - maanopeus ja kuljettu matka nousun tai liu'un aikana Suunnistus matkalennolla, paikannuksen avulla saatujen x x x x pisteiden käyttö suunnistustietojen tarkistukseen - maanopeuden tarkistus - reittipoikkeaman korjaus - tuulen nopeuden ja suunnan laskeminen - arvioitujen saapumisaikojen (ETA) tarkistukset Operatiivinen lentosuunnitelma (mm. suunnistustiedot) x x x x Lennonhallintajärjestelmän (FMS) käyttöperiaatteet ja tarkoitus x x x J-58

250 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR INERTIASUUNNISTUSJÄRJESTELMÄT (INS) x Toimintaperiaate ja käytännön sovellukset x - hyrrän toimintaperiaate - hyrräkehikon kiinnitys - kiihtyvyysmittarin toimintaperiaate - integrointiperiaatteet - Shuler-viritetty alusta - suunnistuslaskin - kiinnitys ilma-alukseen Suuntausmenetelmät x - hyrrän suuntaoikaisu - oikaisu vaakatasoon Tarkkuus, luotettavuus, virheet ja peittoalue x Ohjaamossa olevat laitteet ja niiden käyttö x - moodinvalintayksikkö (MSU) - näppäimistö ja näyttö (CDU) - sivusuuntainen poikkeamanäyttö (HSI) Inertiasuunnistusjärjestelmän käyttö x - normaali lento, sijainnin ja reittipisteiden syöttö - lentosuunnitelman muutokset - reittipisteen ohitus - reittipistetietojen muuttaminen - järjestelmän tarkistus ja päivitys ] J-59

251 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR RADIOSUUNNISTUS x x x x x x RADIOSUUNNISTUSLAITTEET x x x x x x VDF (myös suuntimien luokitus) x x x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät ADF (myös siihen liittyvät radiomajakat ja RMI:n käyttö) x x x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät VOR ja Doppler-VOR (myös RMI:n käyttö) x x x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät DME (etäisyydenmittauslaite) x x x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät ILS (mittarilaskeutumisjärjestelmä) x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät MLS (mikroaaltolaskeutumisjärjestelmä) x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät J-60

252 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR TUTKAN TOIMINTAPERIAATTEET x x x x x x Pulssitekniikka ja siihen liittyvät termit x x x x x Maatutka x x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät Ilma-aluksen säätutka x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - peittoalueet - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät - käyttö suunnistuksessa Toisiovalvontatutka (SSR) ja transponderi x x x x x x - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - moodit ja koodit, myös S-moodi Tutkahavaintojen käyttö ja soveltaminen suunnistukseen lennolla x x x ALUESUUNNISTUSJÄRJESTELMÄT x x x x x Yleinen periaate x x x x - radio- tai inertiasuunnistusjärjestelmien käyttö Tyypilliset ohjaamon laitteet ja niiden käyttö x x x x - reittipisteiden ja haluttujen lentosuuntien syöttö ja valinta (näppäimistön käyttö) - maa-asemien valinta, viritys ja tunnistaminen - suuntaopastusta reitillä antavat näytöt - joissakin järjestelmissä kuljetun matkan, jäljellä olevan matkan ja tarvittaessa maanopeuden näyttö - sijaintitietojen näyttö Mittarinäytöt x x x x Aluesuunnistusjärjestelmien tiedonlähteet x x x x - itsenäiset ilma-aluksen järjestelmät (inertiasuunnistusjärjestelmä, doppler) - ulkoisten tiedonlähteiden (VOR/DME, LORAN-C, Decca) vastaanottolaitteet - lentotietojen syöttö (tosi-ilmanopeus, korkeus, magneettinen ohjaussuunta) VOR/DME-aluesuunnistus (RNAV) x x x x - toimintaperiaate - edut ja haitat - tarkkuus, luotettavuus, peittoalueet - ohjaamon laitteet Lennonohjausnäytön (flight director) ja automaattiohjauksen keskinäinen kytkentä x x x J-61

253 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR ITSENÄISET JA ULKOISIIN TIETOLÄHTEISIIN PERUSTUVAT SUUNNISTUSJÄRJESTELMÄT x x x x x x Doppler x x - toimintaperiaate (ilma-aluksen järjestelmä) - maanopeuden ja sorron laskenta - edut ja haitat - tarkkuus ja luotettavuus - ohjaamon laitteet Loran-C x x x - toimintaperiaate Decca-suunnistusjärjestelmä x x x - toimintaperiaate Satelliittisuunnistus: GPS/GLONASS/DGPS x x x x x x - toimintaperiaate - edut ja haitat ] J-62

254 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENTOTOIMINTA x x x x x x LENTOTOIMINTA - LENTOKONEET x x LENTOTOIMINTA - POIKKEUS- JA HÄTÄTILANNE- MENETELMÄT x x LENTOTOIMINTA - ILMA-ALUKSET x x YLEISTÄ x x x x x x ICAO Annex 6, osat I, II ja III (soveltuvin osin) x x x x - määritelmät - soveltamisala - yleinen rakenne ja sisältö JAR-OPS-vaatimukset x x x x x x Yleiset vaatimukset: x x x x - laatujärjestelmä - miehistön lisäjäsenet - henkilöiden kuljettaminen - pääsy ohjaamoon - salamatkustus ja luvaton kuljetus - kannettavat elektroniset laitteet - turvallisuuden vaarantaminen - mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet - maassa säilytettävät tiedot - tarkastusvaltuudet - asiakirjojen ja tietojen toimittaminen - asiakirjojen säilyttäminen - vuokraaminen (leasing) Lentotoiminnan harjoittajien hyväksyminen ja valvonta: x x x x - lentotoiminnan harjoittajien hyväksymisen yleiset ehdot - ansiolentoluvan myöntäminen - ansiolentoluvan muuttaminen ja voimassa pitäminen - hallinnolliset vaatimukset Toimintamenetelmät: x x x x - toiminnan ohjaus ja valvonta - ilmaliikennepalvelujen käyttö - mittarilähtö- ja mittarilähestymismenetelmät - liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen - karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty - matkatavaran ja rahdin sijoittaminen - matkustajien sijoittaminen - matkustamon ja tarjoomon turvallisuuden varmistaminen - tupakointi ilma-aluksessa - lentoonlähtöolosuhteet - lentoonlähtöminimien noudattaminen J-63

255 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Lentotoiminta eri sääolosuhteissa: huonon näkyvyyden lentotoiminta ATPL CPL IR ATPL CPL IR x x x x x x - Lentopaikan toimintaminimit - Yleistä - Määritelmät - Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt - Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Lentopaikat - Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset - Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Toimintamenetelmät - Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Vähimmäisvarustus - VFR-toimintaminimit Mittarit ja varusteet: x x x x - yleistä - ylivirtasuojat - tuulilasinpyyhkimet - ilma-aluksen säätutka - ohjaamomiehistön sisäpuhelinjärjestelmä - matkustamokuulutusjärjestelmä - sisäovet ja jakoverhot - ensiapupakkaukset - hätälääkintäpakkaus - ensiapuhappi - lisähappi - paineistetut lentokoneet - lisähappi - paineistamattomat lentokoneet - miehistön suojaavat hengityslaitteet - käsisammuttimet - palokirveet ja sorkkaraudat - sisäänmurtautumiskohtien merkitseminen - hätäevakuointivälineet - megafonit - hätävalaistus - hätäpaikannuslähetin (ELT) - pelastusliivit - pelastuslautat ja hätäpaikannuslähettimet pitkillä lennoilla veden yllä - pelastautumisvarusteet Yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet: x x x x - radiolaitteet - audiovalintapaneeli - radiolaitteet VFR-lentotoimintaa varten - yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet IFR- ja VFR-lentotoimintaa varten Ilma-aluksen huolto: x x x x - määritelmät - hyväksynnän hakeminen ja myöntäminen lentotoiminnan harjoittajan huoltojärjestelyille - huollon järjestäminen - laatujärjestelmä - lentotoiminnan harjoittajan huoltotoimintakäsikirja - lentotoiminnan harjoittajan huolto-ohjelma - ansiolentoluvan voimassa pitäminen huoltojärjestelyjen osalta - vastaava turvallisuustaso J-64

256 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Ohjaamomiehistö x x x x Lento- ja työaikarajoitukset ja lepovaatimukset x x x x Matkustamomiehistö x x x x Suunnistusvaatimukset pitkillä lennoilla x Lennon suunnittelu x - lentosuunnistuksen suunnittelumenetelmät - lentosuunnitelmalomakkeiden täyttäminen - reitin, nopeuden ja lentokorkeuden valinta - varalentopaikan valinta - pienimmän lentoajan reitit, määritelmä Lennot valtamerten ja napa-alueiden yli (ICAO Doc Regional Supplementary Procedures) - lentosuunnan määritykseen käytettävän varamenetelmän valinta ja inertiasuunnistusjärjestelmän ristiintarkistukset - ristiintarkistukset - lentoradan ja -suunnan määritys - napa-alueen lentoväylät - maan magnetismin erityispiirteet napa-alueilla - suunnistuksen erityisongelmat napa-alueilla MNPS-ilmatila (ICAO Doc Regional Supplementary Procedures, NAT Doc. 001, T 13 5N/5 - Ohjeita ja tietoja lentosuunnistuksesta Pohjois-Atlantin alueella, North Atlantic MNPS Airspace Operations Manual, ja RVSM) - määritelmä - maantieteelliset rajat - määräykset ja menetelmät - tiedotteet x x ERITYISET TOIMINTAMENETELMÄT JA VAARAT (YLEISTÄ) x x x x x x Minimivarusteluettelo x x x x - lentokäsikirja (AFM) Jäänpoisto maassa x x x x - jäätävät olosuhteet - määritelmä ja tunnistaminen maassa/lennolla - jäänpoisto, jäänesto, jäänpoistonesteiden tyypit - suoritusarvojen heikkeneminen maassa/lennolla Lintutörmäysvaara ja sen välttäminen x x x x Meluntorjunta x x x x - lentomenetelmän vaikutus (lähtö, matkalento, lähestyminen) - ohjaajan vaikutus (tehoasetus, pieni vastus, pieni teho) - ohjaajan vaikutus (tehoasetus, helikopterin lentorata) ] J-65

257 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Tulipalo ja savu x x x x - kaasutinpalo - moottoripalo - tulipalo matkustamossa, ohjaamossa tai rahtitilassa (oikean sammutusaineen valinta palotyypin mukaan, sammuttimien käyttö) - toimenpiteet jarrujen ylikuumennuttua lentoonlähdön keskeytyksessä tai laskussa - savu ohjaamossa tai matkustamossa (vaikutus ja tarvittavat toimenpiteet) Paineistuksen menetys x x - hidas paineen aleneminen - äkillinen tai räjähdysmäinen paineenlasku - vaarat ja toimenpiteet Windshear (nopeat tuulen muutokset), mikropurkaus x x x x - määritelmä ja kuvaus - vaikutukset ja tunnistaminen lentoonlähdön ja lähestymisen aikana - välttäminen ja toimenpiteet kohdattaessa Jättöpyörteet x x x x x x - synty - ilma-aluksen nopeuden, massan ja tuulen vaikutus - toimenpiteet, kun lentoonlähdössä tai laskussa joudutaan leikkaamaan toisen ilma-aluksen lentorata Turvatoimet x x x x - laiton lentoon puuttuminen Pakkolaskut ja valmistellut pakkolaskut x x x x Toiminta erilaisten maa- ja vesialueiden yllä (rinteet, vuoret, viidakko, merialueet) - määritelmä - pakkolaskun syyt - huomioon otettavat tekijät (tuuli, maasto, valmistelu, lentotaktiikka, lasku erilaiseen maastoon ja veteen) - tiedottaminen matkustajille - evakuointi - toimenpiteet laskun jälkeen Polttoaineen pikatyhjennys x x x x - turvallisuusnäkökohdat - laillisuusnäkökohdat Vaarallisten aineiden kuljetus x x x x - Annex 18 - käytännön toiminta Epäpuhtaudet kiitotiellä x x x x - epäpuhtauksien tyypit - jarrutusteho, kitkakerroin - suoritusarvojen korjaukset ja laskelmat Roottorin alastaitevirtaus x x J-66

258 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lentotoiminta x x sääolosuhteiden vaikutus: - jäätäminen - white out (lumisokeus) - kova tuuli - windshear, mikropurkaus HÄTÄTILANNEMENETELMÄT x x teknisten ongelmien vaikutus: - moottorihäiriö - tulipalo matkustamossa, ohjaamossa tai moottorissa - pyrstöroottorin/suuntaohjauksen vikaantuminen - maaresonanssi - roottorin lavan sakkaus - pyörrevirtaustila - lapakulman ylitys suhteessa saatavaan tehoon - ylinopeus - pikapysäytys - dynaaminen kaatuminen, roottorin hakkaaminen ] J-67

259 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENNONTEORIA x x x x LENNONTEORIA - LENTOKONEET x x ALISOONISEN NOPEUSALUEEN AERODYNAMIIKKA x x Perusteet, lait ja määritelmät x x Lait ja määritelmät x x - yksiköt - Newtonin lait - ideaalikaasuyhtälöt - impulssiperiaate - jatkuvuusyhtälö - Bernoullin laki - staattinen paine - dynaaminen paine - viskositeetti - tiheys - IAS, CAS, EAS, TAS Ilman virtauksen perusteet x x - stationaarinen ilmavirtaus - epästationaarinen ilmavirtaus - virtaviiva - virtaputki (streamtube) - kaksiulotteinen ilmavirtaus - kolmiulotteinen ilmavirtaus Pintaan vaikuttavat aerodynaamiset voimat x x - syntyvät voimat - nostovoima - vastus - kohtauskulma - voimat ja voimatasapaino nousussa, vaakalennossa, liu'ussa ja kaarrossa Kantopinnan muoto x x - paksuussuhde - jänneviiva - keskiviiva - etureunasäde - käyristys - kohtauskulma - asetuskulma Siiven muoto x x - sivusuhde - tyvijänne - kärkijänne - kapeneva siipi (trapetsisiipi) - siiven pinnan muoto - aerodynaaminen keskijänne (MAC) Kaksiulotteinen ilmavirtaus kantopinnan ympärillä x x J-68

260 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Virtauskuvio x x Patopiste x x Painejakautuma x x Painekeskiö x x Nostovoima ja virtauksen alastaittuminen (downwash) x x Vastus ja jättövirtaus (impulssin menetys) x x Kohtauskulman vaikutus x x Virtauksen irtoaminen suurella kohtauskulmalla x x Nostovoiman ja kohtauskulman suhde (kuvaaja) x x Kertoimet x x Nostovoimakerroin C l x x - nostovoiman kaava - C l - α -käyrä - C lmax (maksiminostovoimakerroin) ja kohtauskulma α - maksiminostovoimakertoimen, kriittisen kohtauskulman ja sakkauskohtauskulman normaaliarvot, C l - α -käyrän muoto Vastuskerroin C d x x - vastuksen kaava: - nollanostovoiman (vahingollinen) vastus - nostovoimasta aiheutuva (indusoitu) vastus - C d - α -käyrä - C l - C d -käyrä, profiilin polaarikäyrä - nostovoimakertoimen ja vastuskertoimen (C l - C d) suhde - C l - C d -suhteen normaaliarvot Kolmiulotteinen ilmavirtaus lentokoneen ympärillä x x Virtauskuvio x x - kärkivälin suuntainen virtaus ja sen syyt - siivenkärkipyörteet ja paikallinen α - siivenkärkipyörteet ja kohtauskulma - ylös- ja alasvirtauksen muuttuminen kärkipyörteeksi - kärkivälin suuntainen nostovoimajakautuma - ilma-aluksen jättöpyörteet (syyt, jakautuminen, ilmiön kestoaika) ATPL CPL IR ATPL CPL IR J-69

261 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Indusoitu vastus x x - siivenkärkipyörteiden vaikutus kohtauskulmaan - indusoitu paikallinen kohtauskulma α - indusoidun kohtauskulman vaikutus nostovoimavektorin suuntaan - indusoitu vastus ja kohtauskulma - indusoitu vastus ja nopeus - indusoitu vastus ja siiven sivusuhde - indusoitu vastus ja siiven tasomuoto - indusoitu vastuskerroin - indusoitu vastuskerroin ja kohtauskulma - indusoidun vastuksen vaikutus C L - α -käyrään - indusoidun vastuksen vaikutus C L - C D -käyrään, lentokoneen polaarikäyrä, nostovoiman ja vastuksen suhde - parabolinen lentokoneen polaarikäyrä ja kaava - leikkaustason vaikutus - siivenkärkilevyt (winglets) - siivenkärkitankit - kärkivälikuormitus - siiven kierron vaikutus - käyryyden muutoksen vaikutus ATPL CPL IR ATPL CPL IR Kokonaisvastus x x Vahingollinen vastus x x - profiilivastus - interferenssivastus - kitkavastus Profiilivastuksen riippuvuus nopeudesta x x Indusoidun vastuksen riippuvuus nopeudesta x x Kokonaisvastus x x Kokonaisvastuksen riippuvuus nopeudesta x x Minimivastus x x Vastus-nopeuskäyrä x x Maavaikutus x x Vaikutus indusoituun vastukseen (C Di) x x Vaikutus kriittiseen kohtauskulmaan (αcrit) x x Vaikutus nostovoimakertoimeen (C L) x x Vaikutus ilma-aluksen lentoonlähtö- ja laskuominaisuuksiin x x Nostovoimakertoimen ja vakionostovoiman antavan nopeuden suhde x x Kaavana x x Kuvaajana x x Sakkaus x x ] J-70

262 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Virtauksen irtoaminen kohtauskulman kasvaessa x x - rajakerros: - laminaarinen kerros - turbulenttinen kerros - siirtymäalue - irtoamiskohta - kohtauskulman vaikutus - vaikutus seuraaviin: - painejakautuma - painekeskiön asema - nostovoimakerroin (C L) - vastuskerroin (C D) - pituuskallistusmomentit - virtauksen alastaipuma korkeusvakaimessa - tärinä (buffet) - ohjainten käyttö Sakkausnopeus x x - nostovoiman kaavassa - 1g-sakkausnopeus - FAA:n määrittelemä sakkausnopeus - seuraavien vaikutus: - massakeskiöasema - tehoasetus - korkeus (IAS) - siipikuormitus, paino/pinta-ala - kuormituskerroin n: - määritelmä - kaarrot - voimat Alkava sakkaus siiven kärkivälin suunnassa x x - siiven tasomuodon vaikutus - aerodynaaminen kierto (negatiivinen kierto) - geometrinen kierto - siivekkeiden käyttö - rajakerrosaitojen, virtausohjainten, sahalaitojen ja pyörregeneraattorien vaikutus Sakkausvaroitus x x - sakkausvaroituksen merkitys - nopeusmarginaali - tärinä - sakkauslista - "läppäkytkin" (flapper switch) - kohtauskulmaviiri - kohtauskulma-anturi - sauvantäristin (stick shaker) - sakkauksesta oikaiseminen ATPL CPL IR ATPL CPL IR ] J-71

263 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Sakkaukseen liittyvät erityisilmiöt x x - sakkaus tehoa käyttäen - sakkaus nousu- ja liukukaarrosta - nuolimuotoinen siipi - super- eli syväsakkaus, sauvantyönnin - etusiivet (canard) - T-pyrstöinen ilma-alus - syöksykierteen välttäminen: - syöksykierteen kehittyminen - syöksykierteen tunnistaminen - oikaiseminen syöksykierteestä - jää (patopisteessä ja siiven pinnalla): - sakkausvaroituksen puuttuminen - poikkeava käyttäytyminen sakkauksessa - korkeusvakaimen sakkaus Maksiminostovoimakerrointa parantavat laitteet x x Jättöreunan laskusiivekkeet ja niiden käytön syyt lentoonlähdössä ja laskussa - laskusiiveketyypit: - levylaskusiiveke - yksinkertainen laskusiiveke - solalaskusiiveke - fowler-laskusiiveke - vaikutus C L - α -käyrään - vaikutus C L - C D -käyrään - laskusiivekkeiden epäsymmetria - vaikutus pituuskallistusliikkeeseen Johtoreunalaipat ja niiden käytön syyt lentoonlähdössä ja x x laskussa - tyypit: - krüger-laipat - käyryydeltään muuttuvat laipat - solakot - vaikutus C L - α -käyrään - vaikutus C L - C D -käyrään - solakoiden epäsymmetria - normaali käyttö ja automaattinen toiminta Pyörregeneraattorit x x - aerodynaamiset toimintaperiaatteet - edut - haitat Nostovoima- ja vastuskertoimen suhdetta pienentävät, x x vastusta lisäävät laitteet Spoilerit ja niiden käytön syyt lennon eri vaiheissa x x - käyttötarkoitukset: - lentospoilerit (lentojarrut) - maaspoilerit (nostovoiman vähentimet) - ohjausspoilerit (roll spoilers) - spoiler-mixer - vaikutus C L - α -käyrään - vaikutus C L - C D -käyrään ja suhteeseen ATPL CPL IR ATPL CPL IR x x J-72

264 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Lentojarrut vastuksen lisäämiskeinona ja niiden käytön syyt lennon eri vaiheissa - vaikutus C L - C D -käyrään ja suhteeseen x x Rajakerros x x Tyypit x x - laminaarinen - turbulenttinen Niiden edut ja haitat painevastuksen ja kitkavastuksen kannalta Erityisolosuhteet x x Jää ja muut epäpuhtaudet x x - jää patopisteessä - jää siiven pinnalla (huurre, lumi, kirkas jää) - sade - johtoreunan epäpuhtaudet - vaikutukset sakkaukseen - vaikutukset ohjattavuuden menetykseen - vaikutukset ohjainpinnan momenttiin - vaikutus nostovoimaa lisääviin laitteisiin lentoonlähdön ja laskun aikana sekä hitaalla nopeudella - vaikutus nostovoiman ja vastuksen suhteeseen x x Rungon muodonmuutokset ja muutostyöt, vanhenevat ilmaalukset x x LÄHISOONISEN NOPEUSALUEEN AERODYNAMIIKKA x Machin luvun määritelmä x Äänennopeus x Lämpötilan ja korkeuden vaikutus x Kokoonpuristuvuus x Normaalit tiivistysaallot x Kriittinen Machin luku ja sen ylittäminen x Seuraavien vaikutus: x - Machin luku - ohjainten poikkeutus - kohtauskulma - kantopinnan paksuus - nuolimuoto - poikkipinta-alasääntö Vaikutus seuraaviin: x - C L - α -käyrä - C Lmax - C D - C L - C D Aerodynaaminen kuumeneminen x Tiivistysaaltosakkaus / tärinä kriittisen Machin luvun saavuttamisen jälkeen x ] J-73

265 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Vaikutus seuraaviin: x - vastus - pituuskallistus (Mach-trimmi): - seuraavien osatekijöiden vaikutus: - painekeskiön siirtyminen - nuolimuoto - virtauksen alastaite Tärinäraja (buffet margin), aerodynaaminen lakikorkeus x Kriittisen Machin luvun ylittymisen vaikutusten välttäminen x Pyörregeneraattorit x Superkriittinen profiili x - muoto - kantopinnan muodon vaikutus tiivistysaaltoihin - superkriittisen siiven edut ja haitat YLISOONISEN NOPEUSALUEEN AERODYNAMIIKKA x Vino tiivistysaalto x Machin kartio x Ilma-aluksen painon vaikutus x Harvennusaallot x Painekeskiö x Aaltovastus x - ohjainpinnan saranamomentti - ohjainpinnan tehokkuus ATPL CPL IR ATPL CPL IR VAKAVUUS x x Tasapainotila vakaassa vaakalennossa x x Staattisen vakavuuden edellytys x x Momenttien summa x x - nostovoima ja paino - vastus ja työntövoima Voimien summa x x - vaakatasossa - pystytasossa Tasapainon saavuttamiskeinot x x Siipi ja korkeusohjaus (pyrstö ja etusiipi) x x Ohjainpinnat x x Painolasti tai painopisteen säätö (trimmi) x x ] J-74

266 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Pituusvakavuus x x Perusteet ja määritelmät x x - staattinen vakavuus; positiivinen, neutraali ja negatiivinen - dynaamisen vakavuuden edellytys - dynaaminen vakavuus; positiivinen, neutraali ja negatiivinen - heilahtelun vaimennus: - fugoidi - lyhytjaksoinen - suuren korkeuden vaikutus dynaamiseen vakavuuteen Staattinen vakavuus x x Neutraalipiste ja sen sijainti x x - määritelmä Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - ilma-aluksen geometria - virtauksen alastaite: - siiven aerodynaaminen jänne Massakeskiöasema x x - takaraja, minimivakavuusmarginaali - massakeskiöaseman eturaja - vaikutukset staattiseen ja dynaamiseen vakavuuteen C M - α -käyrä x x Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massakeskiöasema - ohjainten poikkeutus - ilma-aluksen pääosat (siivet, runko, pyrstö) - lentoasu: - laskusiivekkeiden ulosotto - laskutelineen alas laskeminen Korkeusperäsimen asento - nopeuskäyrä (IAS) x x Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massakeskiöasema - trimmi (korkeusperäsimen säätölaippa) - trimmi (korkeusvakaimen säätö) Sauvavoima-nopeuskäyrä (IAS) x x Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massakeskiöasema - trimmi (korkeusperäsimen säätölaippa) - trimmi (korkeusvakaimen säätö) - Machin luku / Mach-trimmi - kitka - downspring (jousikuorma) - bobweight (heiluripaino) Liikehtimiskyky/sauvavoima g-yksikköä kohti x x Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massakeskiöasema - trimmi - jousi - bobweight (heiluripaino) ATPL CPL IR ATPL CPL IR J-75

267 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Sauvavoima g-yksikköä kohti ja rajakuormituskerroin x x - hyväksyntäluokka Erityisolosuhteet x x - jää: - laskusiivekkeiden ulosoton vaikutus - vakaimen jäätymisen vaikutus - sade - rungon muodonmuutos Staattinen suuntavakavuus x x Sivuluisukulma ß x x Suuntamomenttikerroin C N x x C N - ß -käyrä x x Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massakeskiöasema - siiven nuolimuoto - runko suurella kohtauskulmalla - virtausevät - selkäevä ja evän nuolimuoto - ilma-aluksen pääosat Staattinen poikittaisvakavuus x x Kallistuskulma ø x x Kallistusmomenttikerroin C l x x Sivuluisukulman (ß) vaikutus x x C l - ß -käyrä x x Seuraavien osatekijöiden vaikutus x x - siiven nuolimuoto - alaevä - siiven sijainti - siiven v-kulma / negatiivinen v-kulma Tehollinen poikittaisvakavuus x x Dynaaminen poikittaisvakavuus x x Epäsymmetrisen potkurivirran vaikutus x x Taipumus kierukkasyöksyyn x x Dutch roll x x - syyt - Machin luvun vaikutus - suuntaheilahtelun vaimennin (yaw damper) Korkeuden vaikutus dynaamiseen vakavuuteen x x LENTOKONEEN OHJAAMINEN x x Yleistä x x Perusteet, kolme tasoa ja kolme akselia x x Käyryyden muutos x x Kohtauskulman muutos x x ATPL CPL IR ATPL CPL IR J-76

268 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Korkeusohjaus x x Korkeusperäsin x x Virtauksen alastaittumisen vaikutukset x x Pyrstöön muodostuva jää x x Massakeskiöasema x x Suuntaohjaus x x Poljinten ja sivuperäsimen poikkeutussuhteen muuttaja x x Moottoreiden työntövoimasta johtuvat momentit x x - suora - indusoitu Moottorihäiriö (n - 1) x x - sivuperäsimen rajoitukset epäsymmetrisellä työntövoimalla - pienimpien ohjattavuusnopeuksien (V MCA, V MCG) merkitys Kallistusohjaus x x Siivekkeet x x - tyviosan siivekkeet - kärkiosan siivekkeet - tehtävät lennon eri vaiheissa Spoilerit x x ATPL CPL IR ATPL CPL IR Nokan kääntymispyrkimys kaarrolle vastakkaiseen suuntaan (adverse yaw) x x Nokan kääntymispyrkimyksen kumoaminen x x - frise-siivekkeet - siivekkeiden erisuuruinen liike ylös ja alas - siivekkeiden kytkeminen sivuperäsimeen jousella - ohjausspoilerit (roll spoilers) - epäsymmetrisen potkurivirran vaikutukset Ohjainten yhteiskäyttö (suunta- ja kallistusohjaus) x x Epäsymmetrisen tehon rajoitukset x x Ohjainvoimien vähennyskeinot x x Aerodynaaminen tasapaino x x - nokkakevitin (nose balance) - sarvikevittimet - sisäiset kevittimet - kevityslevyt ja ohjainvoimaa lisäävät levyt - servolaippa - jousikevityslevy Keinotekoiset järjestelmät x x - tehostettu ohjaus - täyshydraulinen ohjaus - keinotunto: - syöttötiedot: - dynaaminen paine q - korkeusvakaimen asento J-77

269 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Massatasapaino x x Tasapainotuksen syyt x x - keinot Viritys (trimmaus) x x Virityksen syyt x x Trimmilevyt x x ATPL CPL IR ATPL CPL IR Korkeusvakaimen säätö / Trimmin liikenopeuden riippuvuus nopeudesta (IAS) - massakeskiöaseman vaikutus trimmin / korkeusvakaimen asentoon lentoonlähtöä varten x x RAJOITUKSET x x Käyttörajoitukset x x - värähtely (flutteri) - siivekkeen käänteisvaikutus - laskutelineen ja laskusiivekkeiden käyttö V MO, V NO, V NE x x M MO x Liikehtimisen rajakäyrä x x Liikehtimiskuormituskäyrä x x - kuormituskerroin - g-sakkausnopeus - V A, V C, V D. - liikehtimisen rajakuormituskerroin / hyväksyntäluokka Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massa - korkeus - Machin luku Puuskakuormituksen rajakäyrä x x Puuskakuormituskäyrä x x - pystysuuntaiset puuskanopeudet - g-sakkausnopeus - V B, V C, V D - puuskakuormitusrajakerroin - V RA Seuraavien osatekijöiden vaikutus: x x - massa - korkeus - Machin luku POTKURIT x x Moottorin vääntömomentin muuttaminen työntövoimaksi x x Nousukulman merkitys x x Lavan kierto x x J-78

270 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Kiinto- ja säätöpotkurit / vakiokierrospotkurit x x Potkuritehon riippuvuus nopeudesta x x Jään vaikutus potkuriin x x Moottorihäiriö tai moottorin pysähtyminen x x "Tuulimyllynä" pyörivän potkurin aiheuttama vastus x x - vaikutus suuntamomenttiin epäsymmetrisellä teholla Potkurin lepuutus x x - vaikutus liukusuoritusarvoihin - vaikutus suuntamomenttiin epäsymmetrisellä teholla Muotoilu moottoritehon hyödyntämiseksi x x Lavan sivusuhde x x Potkurin halkaisija x x Lapojen lukumäärä x x Potkurin melu x x Potkurin toiminnasta johtuvat momentit ja voimat x x Vääntövaikutus x x Hyrrävaikutus x x Potkurivirran kiertovaikutus x x Lapojen epäsymmetrinen vaikutus x x LENNON MEKANIIKKA x x Lentokoneeseen vaikuttavat voimat x x Suora tasainen vaakalento x x Suora tasainen nousu x x Suora tasainen korkeudenvähennys x x Suora tasainen liuku x x Tasainen luistamaton kaarto x x - kallistuskulma - kuormituskerroin - kaartosäde - kulmanopeus - mittarikaarto Epäsymmetrinen työntövoima x x Pystyakselin ympäri vaikuttavat momentit x x Sivuvakaimeen vaikuttavat voimat x x Kallistuskulman vaikutus x x - ylikallistuminen - sivuvakaajan/peräsimen sakkaus Ilma-aluksen painon vaikutus x x Siivekkeiden käytön vaikutus x x Potkurin erityisvaikutukset sivuttaiskallistusmomentteihin x x - potkurin vääntö - potkurivirta laskusiivekkeisiin ATPL CPL IR ATPL CPL IR J-79

271 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri Sivuluisukulman vaikutus sivuttaiskallistusmomentteihin x x V MCA x x V MCL x x V MCG x x Korkeuden vaikutus x x ATPL CPL IR ATPL CPL IR Nopea korkeudenvähennys hätätilanteessa (emergency descent) x x Lentoasun vaikutus x x Valitun Machin luvun ja mittarinopeuden vaikutus x x Tyypilliset pisteet polaarikäyrällä x x Nopeat tuulen muutokset (windshear) x x ] J-80

272 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR LENNONTEORIA - HELIKOPTERIT x x ALISOONISEN NOPEUSALUEEN AERODYNAMIIKKA x x Perusteet, lait ja määritelmät x x Ilma-aluksen osat x x Ilma-aluksen rakenne x x Seuraavien mittayksiköt: x x - pituus - pinta-ala - tilavuus - nopeus - massa - paine - lämpötila - tiheys - voima - teho - energia Aerodynaamisista ilmiöistä käytettävät termit x x Vertailunopeudet x x Lyhenteet x x Nostovoiman synty x x Jatkuvuusyhtälö x x Bernoullin laki x x Laminaarivirtaus x x Kohtauskulma x x Painejakauma siiven ympärillä (poikittais- ja pituussuunnassa) x x Painekeskiö x x Kantopinnan muoto (tasomuoto ja poikkileikkaus) ja sen vaikutus nostovoimaan x x Nostovoiman kaava x x Nostovoiman ja vastuksen suhde x x Vastus x x Profiilivastus x x - syyt - vaihtelu nopeuden mukaan - vähentämiskeinot Indusoitu vastus x x - syyt - kärkipyörteet - vaihtelu nopeuden mukaan - indusoituun vastukseen vaikuttavat suunnittelutekijät Profiili- ja indusoidun vastuksen yhteisvaikutus x x J-81

273 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Voimajakauma, voimaparien tasapaino x x Nostovoima/paino ja työntövoima/vastus x x Tasapainon saavuttamisen tarve x x Tasapainon saavuttamisen menetelmät x x Vakavuus x x Ilma-aluksen akselit ja pyörimistasot x x Staattinen vakavuus x x Dynaaminen vakavuus x x Ilma-aluksen suunnittelupiirteiden vaikutus vakavuuteen x x Vakavuus eri tasojen suhteen, keskinäinen vaikutus x x Korkeuden ja nopeuden vaikutus vakavuuteen x x Kallistus- ja suuntaheilahtelun vaimentimet x x Lavan sakkaus x x Kohtauskulma x x Rajakerros ja sakkauksen syyt x x Nostovoiman ja vastuksen muuttuminen sakkauksessa x x Painekeskiön siirtyminen x x Lapoihin kohdistuvat vaikutukset lähisoonisella nopeusalueella x x Tiivistysaallot x x - muodostuminen alisoonisella nopeudella - vaikutus helikopterin käsittelyyn ja käyttöön Rajoitukset x x Liikehtimisen ja puuskakuormituksen rajakäyrä x x Suoritusarvojen heikkeneminen x x Profiilin epäpuhtauksien vaikutus suoritusarvoihin x x - jää - sade - runkoon tehdyt muutokset ja rungon kunto HELIKOPTERIN AERODYNAMIIKKA x x Helikopteri ja siihen liittyvät käsitteet x x Vertailu kiinteäsiipiseen ja autogiroon x x Pyörimistaso x x Pyörimisakselit x x Roottorin pyörimistaso x x Roottorin urataso x x Roottorin kehä x x Kehäkuormitus x x Lapakuormitus x x J-82

274 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Voimakaavio ja siihen liittyvät käsitteet x x Lapakulma x x Pyörimisestä aiheutuva ilmavirtaus x x Indusoitu ilmavirtaus x x Suhteellinen ilmavirtaus lapaan nähden x x Kohtauskulma x x Etenevä lapa x x Taantuva lapa x x Lavan kokonaisreaktiovoima x x Roottorin työntövoima x x Roottorin vastus x x Vääntömomentti x x Paino x x Roottorin nostovoiman jakautuminen koko lavan pituudella x x Lavan kierto x x Trapetsisuus x x Kartiokulma x x Keskipakovoima x x Roottorin kierrosluvun rajoitukset x x Keskipakovoiman aiheuttamat vääntömomentit x x Helikopterin ohjaimet x x Nousuvipu x x - kaikkien lapojen lapakulman samanaikainen muutos - suhde roottorin työntövoimaan ja vastukseen Ohjaussauva x x - jaksottainen lapakulman muutos kierroksen aikana - roottorin uratason kallistuminen - roottorin työntövoiman kallistuminen Polkimet (suuntaohjaus) x x - pääroottorin vääntövaikutus helikopterin runkoon - pyrstöroottorin aiheuttama sivuttaisliike - pyrstöroottorin aiheuttama kallistus - puhallinpyrstöroottori (fenestron) - tandemroottorit - koaksiaaliroottorit - pyrstöroottoriton helikopteri (notar) Roottorin lapojen vapaa liike x x Sulkaliike x x - sulkanivel - lapakulmien muuttuminen pyörinnän aikana Lepatusliike x x - lepatusnivel - taivutusrasituksen lieventäminen - lepatuksella voimatasapainoon J-83

275 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Vastusliike x x - vastusnivel - vastusvaimentimet - lavan heilunta eteen ja taakse - vastuksen jaksottaiset vaihtelut - lavan massakeskiö (liikemäärämomentin säilyminen) - hookes joint effect Kulmanmuutoksen vaikutusviive ja lavan etenemiskulma x x Lavan voimatasapaino pyöriessä x x Lapakulman muutoksen aiheuttama momentti x x Lapakulman muutosnopeus x x Lavan lepatusnopeus x x Syntyvä urataso ja sen kallistuskulma x x Kulmanmuutoksen vaikutusviiveen (phase lag) määritelmä x x Etenemiskulman määritelmä x x Pystysuora lento x x Lentoonlähtö x x Pystysuora nousu x x Pystysuora laskeutuminen x x Leijunta maavaikutuksen ulkopuolella x x Maavaikutus x x Maavaikutukseen vaikuttavat tekijät x x Dynaaminen kaatuminen ja sen välttäminen x x Voimatasapaino x x Leijunnassa x x Eteenpäinlennossa x x Massakeskiön vaikutus x x Roottoriakselin kallistuksen vaikutus x x Helikopterin liikkeestä syntyvä lisänostovoima x x Vaakasuuntaisen ilmavirtauksen vaikutus indusoituun virtaukseen Roottorin kehän läpi tapahtuvan kokonaisvirtauksen muuttuminen eteenpäinlennossa x x x x Lapakulman ja kohtauskulman välinen suhde x x Tehontarve x x Roottorin profiilivastusteho x x Tehonkulutus - pyrstöroottori ja apulaitteet x x Roottorin profiilivastustehon vaihtelu lentonopeuden mukaan x x Indusoitu vastus x x Vahingollinen vastus x x J-84

276 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Kokonaistehontarve x x Saatavissa oleva teho x x Aerodynamiikka eteenpäinlennossa x x Siirtyminen leijuntaan ja pois leijunnasta x x Roottorin työntövoiman symmetria ja epäsymmetria x x Pääroottorin kallistuspyrkimys taakse (flapback) x x Pyrstöroottorin "vortex" ja sen poistamismenetelmät x x Suurimpaan eteenpäinlentonopeuteen vaikuttavat tekijät x x - ohjaussauvan suunnittelurajat - ilmavirtauksen kääntyminen - taantuvan lavan sakkaus - sakkauksesta varoittavat merkit ja tarvittavat toimet - kokoonpuristuvuus - virtauksen irtoaminen - tiivistysaaltosakkaus - g-sakkaus Roottorin kallistus sivulle ilmavirtauksesta (inflow roll) x x Ohjaussauvan rajoituksiin vaikuttavat tekijät x x Kokonaismassa (AUM) x x Tiheyskorkeus x x Massakeskiöasema x x Loppuveto - tehoa käyttäen x x Työntövoiman muuttaminen käänteiseksi x x Vaikutus ilma-aluksen asentoon x x Roottorin työntövoiman kasvu x x Roottorin vastuksen väheneminen x x Roottorin kierrosluvun kasvu x x Hidastamisen vaikutus x x Pyörrevirtaustila x x Kärkipyörteet x x Indusoidun ja ulkopuolisen virtauksen vertailu x x Kehittyminen x x Suhteellisen ilmavirtauksen muutos lavan pituudella x x - tyvisakkaus ja turbulenssi Lavan taipuminen pienellä roottorin kierrosluvulla (sailing) x x Roottorin kierrosluku ja lavan jäykkyys x x Vastatuulen vaikutus x x Vaaran minimointi x x Autorotaatio - pystysuora nousu x x Ilmavirtausnopeus liu'ussa x x Tehollinen ilmavirtaus x x J-85

277 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Suhteellinen ilmavirtaus x x Sisäänvirtaus ja sisäänvirtauskulma x x Autorotaatiovoima x x Roottorin vastus x x Massan ja korkeuden vaikutus x x Roottorin kierrosluvun säätö nousuvivulla x x Roottorin kierrosluvun vakaus x x Autorotaatio - eteenpäinlento x x Sisäänvirtauskulmaan vaikuttavat tekijät x x Eteenpäinlentonopeuden vaikutus vajoamisnopeuteen x x Autorotaatioalueen epäsymmetria eteenpäinlennossa x x Kaartaminen x x Loppuveto x x - roottorin kierrosluvun kasvu autorotaatioalueen liikkumisen seurauksena - roottorin työntövoiman kasvu - vajoamisnopeuden pieneneminen Toimintamatka ja toiminta-aika x x Autorotaatiolasku x x Korkeus-nopeuskäyrä (vältettävä lentoalue) x x Vakavuus x x Leijunta x x Eteenpäinlento x x Taaksepäinlento x x Vakautta lisäävät laitteet x x - vakaimet ja massakeskiön vaikutukset - hyrräohjattu vakainjärjestelmä - stabilointitangot - lepatusnivelen vaikutus Nousuvivun käytön vaikutus asentoon liikkeellelähdössä, kun tehontarve alkaa pienentyä (translational lift) Ohjainten tehokkuus (control power) x x Puolijäykkä roottori x x Täysin nivelöity roottori x x Jäykkä roottori x x Vaikutus vakavuuteen x x Vaikutus dynaamiseen / staattiseen kaatumiseen x x Tehontarvekäyrät x x Tarvittavan / saatavilla olevan tehon käyrä x x Parhaan kohoamisnopeuden antava lentonopeus x x Toiminta rajoitetulla teholla x x x x J-86

278 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR Parhaan nousukulman antava lentonopeus x x Suurin nopeus x x Toimintamatka ja toiminta-aika x x Lapakulman ylitys suhteessa saatavaan tehoon x x Liiallinen vääntömomentti x x Kaartaminen x x Mäntä- ja turbiinimoottoristen helikopterien vertailu x x - toimintamatka ja toiminta-aika - tiheyskorkeuden vaikutus - ilma-aluksen painon vaikutus ] J-87

279 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR RADIOPUHELINLIIKENNE x x x x x x VFR-RADIOPUHELINLIIKENNE x x x x MÄÄRITELMÄT x x x x Radiopuhelinliikenteen termien merkitys ja käyttötarkoitus x x x x Ilmaliikennepalvelussa käytettävät lyhenteet x x x x Ilmailun radiopuhelinliikenteessä yleisesti käytettävät Q- koodiryhmät x x x x Sanomaluokat x x x x YLEISET TOIMINTAMENETELMÄT x x x x Kirjainten lähettäminen x x x x Lukujen lähettäminen (myös lentopinnat) x x x x Ajan ilmoittaminen x x x x Lähetystekniikka x x x x Vakiosanat ja -sanonnat (radiopuhelinfraseologia) x x x x Ilmaliikennepalveluelinten kutsumerkit ja lyhennettyjen kutsumerkkien käyttö Ilma-alusten kutsumerkit ja lyhennettyjen kutsumerkkien käyttö x x x x x x x x Radioyhteyden siirto x x x x Radionkokeilumenetelmät ja kuuluvuusasteikko x x x x Sanomien takaisinlukeminen ja kuittaus x x x x Tutkasanonnat x x x x SÄÄTIETOIHIN LIITTYVÄT TERMIT (VFR) x x x x Lentopaikan sää x x x x Säälähetykset x x x x TOIMENPITEET RADIOYHTEYDEN KATKETESSA x x x x HÄTÄ- JA PAKKOTILANNEMENETELMÄT x x x x Hätätilanne (määritelmä, taajuudet, hätätaajuuksien kuuntelu, hätämerkki, hätäsanoma) Pakkotilanne (määritelmä, taajuudet, pakkotilamerkki, pakkotilasanoma) VHF-RADIOAALTOJEN ETENEMISEN YLEISPERIAATTEET JA TAAJUUSJAKO x x x x x X x x x X x x ] J-88

280 JAR-FCL 1 Luku J [ Lentokone Helikopteri ATPL CPL IR ATPL CPL IR IFR-RADIOPUHELINLIIKENNE x x x x MÄÄRITELMÄT x x x x Radiopuhelinliikenteen termien merkitys ja käyttötarkoitus x x x x Lennonjohtopalvelussa käytettävät lyhenteet x x x x Ilmailun radiopuhelinliikenteessä yleisesti käytettävät Q- koodiryhmät x x x x Sanomaluokat x x x x YLEISET TOIMINTAMENETELMÄT x x x x Kirjainten lähettäminen x x x x Lukujen lähettäminen (myös lentopinnat) x x x x Ajan ilmoittaminen x x x x Lähetystekniikka x x x x Vakiosanat ja -sanonnat (radiopuhelinfraseologia) x x x x Ilmaliikennepalveluelinten kutsumerkit ja lyhennettyjen kutsumerkkien käyttö Ilma-alusten kutsumerkit ja lyhennettyjen kutsumerkkien käyttö x x x x x x x x Radioyhteyden siirto x x x x Radionkokeilumenetelmät ja kuuluvuusasteikko, radioyhteyden avaaminen x x x x Sanomien takaisinlukeminen ja kuittaus x x x x Tutkasanonnat x x x x Lentopinnan muutokset ja niistä ilmoittaminen x x x x TOIMENPITEET RADIOYHTEYDEN KATKETESSA x x x x HÄTÄ- JA PAKKOTILANNEMENETELMÄT x x x x Lääketieteellinen pakkotilanne (PAN medical) x x x x Hätätilanne (määritelmä, taajuudet, hätätaajuuksien kuuntelu, hätämerkki, hätäsanoma) Pakkotilanne (määritelmä, taajuudet, pakkotilamerkki, pakkotilasanoma) x x x x x x x x SÄÄTIETOIHIN LIITTYVÄT TERMIT (IFR) x x x x Lentopaikan sää x x x x Säälähetykset x x x x VHF-RADIOAALTOJEN ETENEMISEN YLEISPERIAATTEET JA TAAJUUSJAKO x x x x MORSEAAKKOSET x x x x x x ] [Muutos 1, ; muutos 2, ] J-89

281 OSA 2 JAR-FCL 1 OSA 2 - HYVÄKSYTTÄVÄT MENETELMÄT VAATIMUSTEN TÄYTTÄMISEKSI (AMC) / TULKINNAT JA SELITYKSET (IEM) 1 YLEISTÄ 1.1 Tämä osa sisältää hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi sekä tulkinnat ja selitykset, jotka on hyväksytty liitettäviksi JAR-FCL 1:een. 1.2 Jos tiettyyn JAR-kohtaan ei liity kuvausta hyväksyttävistä menetelmistä, joilla vaatimukset voidaan täyttää, tai tulkintaa tai selitystä, kyseiseen kohtaan ei ole katsottu tarvittavan lisäselvitystä. 2 JULKAISUASU 2.1 Hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi sekä tulkinnat ja selitykset julkaistaan koko sivun levyisenä tekstinä irtolehdillä. Jokaiselle sivulle on merkitty julkaisupäivä tai muutosnumero, jolla sivua on muutettu tai se on julkaistu uudelleen. 2.2 Hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi sekä tulkinnat ja selitykset on numeroitu samalla numerolla kuin vastaava JAR-kohta. Numeron edessä ovat kirjaimet AMC tai IEM erotuksena varsinaisesta JAR-vaatimuksesta. 2.3 Lyhenteet AMC ja IEM ilmaisevat myös tekstikohdan luonteen. Nämä kaksi erityyppistä aineistoa erotellaan käyttötarkoituksensa mukaan seuraavasti: Hyväksyttäviä menetelmiä koskevassa tekstissä (Acceptable Means of Compliance, AMC) kuvataan menetelmä tai useita vaihtoehtoisia menetelmiä, joilla vaatimus voidaan täyttää, mutta tekstissä mainitut eivät välttämättä ole ainoita mahdollisia menetelmiä vaatimuksen täyttämiseksi. Aina kun uusi hyväksyttävä menetelmä laaditaan, siihen liittyvä AMC-teksti lisätään tähän asiakirjaan lausuntokierrosmenettelyn (NPA) jälkeen. Se voidaan ottaa mukaan aiemmin julkaistun AMC:n lisäksi. Tulkinta tai selitys (Interpretative/Explanatory Material, IEM) selventää vaatimuksen merkitystä. 2.4 Uusi AMC tai IEM saadaan nopeasti käyttöön julkaisemalla se ensin tilapäisenä ohjelehtisenä (Temporary Guidance Leaflet, TGL). Lupakirjoja koskevat TGL:t sisältyvät julkaisuun Joint Aviation Authorities Administrative & Guidance Material, Section 5 - Personnel Licensing, Part Three: Temporary Guidance. Tilapäiseen ohjelehtiseen liittyvät menettelyt kuvataan julkaisussa Licensing Joint Implementation Procedures, Section 5 - Personnel Licensing, Part 2, Chapter 7. Huom: Kun halutaan ehdottaa muita hyväksyttäviä menetelmiä, tulkintoja tai selityksiä kuin ne, jotka on julkaistu, asiasta olisi annettava yksityiskohtainen esitys JAA:n lupakirjaosaston johtajalle (Licensing Director) ja jäljennös esityksestä määräysosaston johtajalle (Regulation Director), jotta JAA voi asianmukaisesti harkita vaihtoehtojen hyväksymistä. Ehdotettuja menetelmiä, tulkintoja ja selityksiä ei saa käyttää ennen kuin JAA on julkaissut ne AMC:nä, IEM:nä tai TGL:nä. 2.5 AMC- tai IEM-tekstiin kuulumattomat selventävät huomautukset on painettu pienemmällä kirjasinkoolla. 2.6 Uusi, muutettu tai korjattu teksti on merkitty lihavoiduin hakasulkein Muutos 1

282 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A AMC/IEM A - YLEISET VAATIMUKSET IEM FCL Lyhenteet A A/C AMC AMC AME AMS ATC ATP ATPL Lentokone (Aeroplane) Ilma-alus (Aircraft) Hyväksyttävät menetelmät vaatimusten täyttämiseksi (Acceptable Means of Compliance) Ilmailulääketieteellinen keskus (Aeromedical Centre) Valtuutettu ilmailulääkäri (Authorised Medical Examiner) Ilmailulääketieteen jaos (Aeromedical Section) Lennonjohto (Air Traffic Control) Liikennelentäjä (Airline Transport Pilot) Liikennelentäjän lupakirja (Airline Transport Pilot Licence) CFI CGI CP CPL CRE CRI CQB Päälennonopettaja (Chief Flying Instructor) Pääteoriakouluttaja (Chief Ground Instructor) Perämies (Co-pilot) Ansiolentäjän lupakirja (Commercial Pilot Licence) Luokkakelpuutustarkastuslentäjä (Class Rating Examiner) Luokkakelpuutuskouluttaja (Class Rating Instructor) Kysymyspankki (Central Question Bank) FCL FE F/E FI FIE FNPT FS FTD FTO Ohjaamomiehistön lupakirjat (Flight Crew Licensing) Tarkastuslentäjä (Flight Examiner) Lentomekaanikko (Flight Engineer) Lennonopettaja (Flight Instructor) Lennonopettajien tarkastuslentäjä (Flight Instructor Examiner) Lento- ja suunnistusmenetelmien koulutuslaite (Flight and Navigation Procedures Trainer) Lentosimulaattori (Flight Simulator) Lentokoulutuslaite (Flight Training Device) Lentokoulutusorganisaatio (Flying Training Organisation) H [HPA HT Helikopteri (Helicopter) "Suorituskykyinen lentokone" (High Performance Aeroplane)] Koulutuspäällikkö (Head of Training) ICAO IEM IFR IMC IR IRE IRI Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (International Civil Aviation Organisation) Tulkinnat ja selitykset (Interpretative and Explanatory Material) Mittarilentosäännöt (Instrument Flight Rules) Mittarisääolosuhteet (Instrument Meteorological Conditions) Mittarilentokelpuutus (Instrument Rating) Mittaritarkastuslentäjä (Instrument Rating Examiner) Mittarilentokouluttaja (Instrument Rating Instructor) JAA JAR Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelin (Joint Aviation Authorities) Yhteiseurooppalaiset ilmailuvaatimukset (Joint Aviation Requirements) A-1

283 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A LOFT Reittitoiminnan mukainen lentokoulutus (Line Orientated Flight Training) MCC ME MEL MEP MET MPA MPH Miehistöyhteistyö (Multi Crew Co-operation) Monimoottorinen (Multi-engine) Minimivarusteluettelo (Minimum Equipment List) Monimoottorinen mäntämoottorilentokone (Multi-engine Piston) Monimoottorinen potkuriturbiinilentokone (Multi-engine Turbo-prop) Usean ohjaajan lentokone (Multi-pilot Aeroplane) Usean ohjaajan helikopteri (Multi-pilot Helicopter) nm meripeninkulmaa (Nautical Miles) OML OSL OTD Rajoitus toimintaan usean ohjaajan miehistössä (Operational Multicrew Limitation) Rajoitus toimintaan varmistusohjaajan kanssa (Operational Safety Pilot Limitation) Muut koulutuslaitteet (Other Training Devices) PF PIC PICUS PNF PPL Ohjaava ohjaaja (Pilot Flying) Ilma-aluksen päällikkö (Pilot-in-Command) Valvottuna toimiva ilma-aluksen päällikkö (Pilot-in-Command Under Supervision) Avustava ohjaaja (Pilot Not Flying) Yksityislentäjän lupakirja (Private Pilot Licence) R/T Radiopuhelinliikenne (Radiotelephony) SE SEP SET SFE SFI SPA SPH SPIC STD Yksimoottorinen (Single-engine) Yksimoottorinen mäntämoottorilentokone (Single-engine Piston) Yksimoottorinen potkuriturbiinilentokone (Single-engine Turbo-prop) Simulaattoritarkastuslentäjä (Synthetic Flight Examiner) Simulaattorikouluttaja (Synthetic Flight Instructor) Yhden ohjaajan lentokone (Single-pilot Aeroplane) Yhden ohjaajan helikopteri (Single-pilot Helicopter) Päällikköoppilas (Student Pilot-in-Command) Synteettiset koulutuslaitteet (Synthetic Training Devices) TMG TR TRE TRI TRTO TMG-moottoripurjelentokone (Touring Motor Glider) Tyyppikelpuutus (Type Rating) Tyyppitarkastuslentäjä (Type Rating Examiner) Tyyppikouluttaja (Type Rating Instructor) Tyyppikoulutusorganisaatio (Type Rating Training Organisation) VFR VMC Näkölentosäännöt (Visual Flight Rules) Näkösääolosuhteet (Visual Meteorological Conditions) ZFTT Kokonaan simulaattorilla suoritettava lentokoulutus (Zero Flight Time Training) [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-2

284 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A AMC FCL & Teoriatietovaatimukset JAR-FCL-lupakirjan myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion kansallisen lupakirjan perusteella ja JAA:n ulkopuolisten valtioiden lentolupakirjojen hyväksymiseksi JAR-FCL 1 (Lentokoneet) JAR-FCL, LUKU A - YLEISET VAATIMUKSET Oikeus toimia ohjaamomiehistön jäsenenä Lupakirjojen, kelpuutusten, valtuutusten, hyväksyntöjen ja todistusten hyväksyminen JAA:n ulkopuolisen valtion myöntämän lupakirjan haltijalle annettava hyvitys Erityiskelpuutukset ja -valtuutukset Sotilaspalveluksen hyvittäminen Lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo Viimeaikainen kokemus: muut kuin JAR-OPS 1:n mukaisesti toimivat ohjaajat Lääketieteellinen kelpoisuus Lääketieteellisen kelpoisuuden heikkeneminen Lentoajan hyväksi laskeminen vuotta täyttäneen lupakirjanhaltijan oikeuksien rajoittaminen Lentopäiväkirjan pitäminen - JAR-FCL 1.005, liite 1 - Vähimmäisvaatimukset JAA:n lupakirjan tai valtuutuksen myöntämiseksi JAA:n jäsenvaltion myöntämän kansallisen lupakirjan tai valtuutuksen perusteella - JAR-FCL 1.015, liite 1 - Vähimmäisvaatimukset JAA:n ulkopuolisten valtioiden myöntämien lupakirjojen hyväksymiseksi JAR-FCL, LUKU C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen JAR-FCL, LUKU D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen A-3

285 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL, LUKU E - MITTARILENTOKELPUUTUS Milloin mittarilentokelpuutus vaaditaan Oikeudet ja ehdot Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutuksen uusiminen JAR-FCL, LUKU F - TYYPPI- JA LUOKKAKELPUUTUKSET Luokkakelpuutusten jaottelu Tyyppikelpuutusten jaottelu Milloin tyyppi- tai luokkakelpuutus vaaditaan Oikeudet, lukumäärä ja lentokoneversiot Vaatimukset Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutusten uusiminen Usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot Yhden ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutus - Ehdot Luokkakelpuutus - Ehdot Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Tietopuolinen opetus ja lentokoulutus Tyyppi- ja luokkakelpuutukset - Taidot - JAR-FCL & 1.295, liite 1 - Lentokoe ja tarkastuslento tyyppi- tai luokkakelpuutuksia ja liikennelentäjän lupakirjaa (ATPL) varten - JAR-FCL & 1.295, liite 2 - Liikennelentäjän lupakirjaa tai tyyppikelpuutusta varten vaadittavan koulutuksen, lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö usean ohjaajan lentokoneilla - JAR-FCL 1.240, liite 3 - Luokka- tai tyyppikoulutuksen sekä lentokokeen ja tarkastuslennon sisältö yksi- ja monimoottorisilla yhden ohjaajan lentokoneilla JAR-FCL, LUKU G - LIIKENNELENTÄJÄN LUPAKIRJA Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lentokokemus [JAR-FCL, LUKU H - OPETTAJAKELPUUTUKSET (LENTOKONEET) Koulutus - Yleistä Opettajakelpuutukset ja valtuutus - Jaottelu Opettajakelpuutukset - Yleistä Opettajakelpuutukset ja valtuutukset - Voimassaoloaika A-4

286 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Lennonopettajakelpuutus (FI(A)) - Vähimmäisikä FI(A) - Rajoitetut oikeudet FI(A) - Oikeudet ja vaatimukset FI(A) - Pääsyvaatimukset FI(A) - Kurssi FI(A) - Taidot FI(A) - Kelpuutuksen myöntäminen FI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Tyyppikouluttajan kelpuutus (usean ohjaajan lentokoneet) (TRI(MPA))- Oikeudet TRI(MPA) - Vaatimukset TRI(MPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus (yhden ohjaajan lentokoneet)(cri(spa)) - Oikeudet CRI(SPA) - Vaatimukset CRI(SPA) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) - Oikeudet IRI(A) - Vaatimukset IRI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen Simulaattorikouluttajan valtuutus (SFI(A)) - Oikeudet SFI(A) - Vaatimukset SFI(A) - Voimassaolon jatkaminen ja uusiminen - JAR-FCL 1.300, liite 1 - Vaatimukset, joiden mukaan opettajalle, jolla ei ole JAR-FCLlupakirjaa, voidaan antaa erityislupa opettaa JAA:n jäsenvaltioiden ulkopuolella toimivassa lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiossa - JAR-FCL & 1.345, liite 1 - Lentokokeen, tarkastuslennon ja suullisen teoriakuulustelun järjestäminen lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten - JAR-FCL & 1.345, liite 2 - Lennonopettajakelpuutusta (FI(A)) varten vaadittavan lentokokeen, suullisen teoriakuulustelun ja tarkastuslennon sisältö - JAR-FCL 1.340, liite 1 - Lennonopettajakurssi (FI(A)) - JAR-FCL 1.365, liite 1 - Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten (TRI(MPA)) - JAR-FCL 1.380, liite 1 - Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) - JAR-FCL 1.380, liite 2 - Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi yksimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) - JAR-FCL 1.395, liite 1 - Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A))] A-5

287 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 3 (Lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset) JAR-FCL, LUKU A - YLEISET VAATIMUKSET Ilmailulääkärin tarkastukset [3.095(a) ja (b)] Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten voimassaoloaika Lääketieteellisen kelpoisuuden arviointiperusteet Lääkkeet ja muut hoidot Hakijan velvollisuudet JAR-OPS, OSA 1 - VAATIMUKSET JAR-OPS, LUKU A - SOVELTAMISALA Soveltamisala JAR-OPS, LUKU B - YLEISTÄ Yleistä Poikkeusluvat Erityiset toimintamääräykset Yhteinen kieli Minimivarusteluettelot - Lentotoiminnan harjoittajan velvollisuudet Miehistön lisäjäsenet Pakkolasku veteen Sota-aseiden ja sotatarvikkeiden kuljettaminen Urheiluaseiden ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen Henkilöiden kuljettaminen Miehistön velvollisuudet Ilma-aluksen päällikön määräysvalta Pääsy ohjaamoon Salamatkustus ja luvaton kuljetus Kannettavat elektroniset laitteet Alkoholi ja huumeet Turvallisuuden vaarantaminen Mukana pidettävät käsikirjat Mukana pidettävät lisätiedot ja lomakkeet Maassa säilytettävät tiedot Tarkastusvaltuudet Asiakirjojen ja tietojen toimittaminen Lennonrekisteröintilaitteen tallenteiden säilyttäminen, toimittaminen ja käyttö A-6

288 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JAR-OPS, LUKU D - TOIMINTAMENETELMÄT Toimintakäsikirja Menetelmien laatiminen Lentopaikan toimintaminimit Liikuntarajoitteisten henkilöiden kuljettaminen Karkotettujen tai pidätettyjen henkilöiden sekä sellaisten matkustajien kuljettaminen, joiden pääsy maahan on kielletty Matkatavaran ja rahdin sijoittaminen Matkustajien sijoittaminen Matkustajille annettavat turvallisuusohjeet Lennon valmistelu Lentopaikkojen valinta ATS-lentosuunnitelman esittäminen Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä Miehistön jäsenten paikat Hätäevakuoinnin apuvälineet Istuimet sekä istuin- ja olkavyöt Matkustamon ja tarjoomon turvallisuuden varmistaminen Hätävarusteiden saatavuus Tupakointi lentokoneessa Sääolosuhteet Jää ja muut epäpuhtaudet Poltto- ja voiteluainemäärät Lentoonlähtöolosuhteet Lentoonlähtöminimien noudattaminen Minimilentokorkeudet Poikkeus- ja häiriötilanteiden jäljittely lennolla Polttoainemäärän seuranta lennon aikana Lisähapen käyttö Kosminen säteily Maan läheisyyden havaitseminen Lähestymis- ja laskuolosuhteet Lähestymisen aloittaminen ja jatkaminen Lentomenetelmät - Kynnyksen ylityskorkeus Matkapäiväkirja Poikkeamailmoitukset A-7

289 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Onnettomuuksista ilmoittaminen - JAR-OPS 1.305, liite 1 - Polttoainetankkaus ja polttoaineen poisto matkustajien noustessa lentokoneeseen, ollessa lentokoneessa tai poistuessa siitä - JAR-OPS 1.375, liite 1 - Polttoainemäärän seuranta lennon aikana JAR-OPS, LUKU E - LENTOTOIMINTA ERI SÄÄOLOSUHTEISSA Määritelmät Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Yleiset toimintasäännöt Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Lentopaikat Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Koulutus- ja kelpoisuusvaatimukset Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Toimintamenetelmät Huonon näkyvyyden lentotoiminta - Vähimmäisvarustus VFR-toimintaminimit - JAR-OPS 1.430, liite 1 - Lentopaikan toimintaminimit - JAR-OPS 1.430(c), liite 2 - Lentokoneiden nopeusluokat - Lentotoiminta eri sääolosuhteissa JAR-OPS, LUKU J - MASSA JA MASSAKESKIÖ Massa- ja massakeskiöasiakirjat - JAR-OPS 1.625, liite 1 - Massa- ja massakeskiöasiakirjat JAR-OPS, LUKU K - MITTARIT JA VARUSTEET Yleistä Lentokoneen valot VFR-lentotoiminta päivällä - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet IFR- tai yölentotoiminta - Lento- ja suunnistusmittarit ja niihin liittyvät varusteet Korkeusvaroitusjärjestelmä (Altitude alerting system) Maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) Lentokoneen säätutka Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen tarvittava varustus Kosmisen säteilyn mittauslaitteet Miehistön jäsenten sisäpuhelinjärjestelmä Matkustamokuulutusjärjestelmä A-8

290 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Ohjaamoäänittimet Ohjaamoäänittimet Ohjaamoäänittimet Lentoarvotallentimet Lentoarvotallentimet Lentoarvotallentimet Lisähappi - Paineistetut lentokoneet Lisähappi - Paineistamattomat lentokoneet Miehistön suojaavat hengityslaitteet (PBE) Hätäpaikannuslähetin (ELT) JAR-OPS, LUKU N - OHJAAMOMIEHISTÖ Ohjaamomiehistön kokoonpano Siirtymäkoulutus, tarkastuslennot ja kokeet Eroavuuskoulutus ja perehdyttämiskoulutus Nimittäminen ilma-aluksen päälliköksi Ilma-aluksen päälliköt, joilla on ansiolentäjän lupakirja Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella Viimeaikainen kokemus Reitti- ja lentopaikkakelpoisuus Tehostettu koulutussuunnitelma (Advanced Qualification Programme) Toiminta useammassa kuin yhdessä lentokonetyypissä tai -versiossa Koulutuskirjanpito - JAR-OPS 1.940, liite 1 - Ohjaamomiehistön jäsenten vuorottelu lennon aikana - JAR-OPS 1.940, liite 2 - IFR- tai yölentotoiminta yhden ohjaajan miehistöä käyttäen - JAR-OPS 1.965, liite 1 - Määräaikaiskoulutus, tarkastuslennot ja kokeet - Ohjaajat - JAR-OPS 1.968, liite 1 - Ohjaajan kelpuuttaminen toimimaan kummalla tahansa ohjaajan istuimella JAR-OPS, LUKU O - MATKUSTAMOMIEHISTÖ Matkustamomiehistön lukumäärä ja kokoonpano JAR-OPS, LUKU P - KÄSIKIRJAT, MATKAPÄIVÄKIRJAT JA TIETOJEN TALLENTAMINEN Toimintakäsikirjoja koskevat yleiset säännöt A-9

291 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Toimintakäsikirjan rakenne ja sisältö Lentokäsikirja Matkapäiväkirja Operatiivinen lentosuunnitelma - JAR-OPS , liite 1 - Toimintakäsikirjan sisältö JAR-OPS, LUKU Q - LENTO- JA TYÖAIKARAJOITUKSET JA LEPOVAATIMUKSET JULKAISTAAN MYÖHEMMIN JAR-OPS, LUKU R - VAARALLISTEN AINEIDEN ILMAKULJETUS Tietojen antaminen JAR-OPS, LUKU S - TURVAVAATIMUKSET Yleiset vaatimukset Koulutussuunnitelmat Ilmoittaminen laittomasta lentoon puuttumisesta Lentokoneessa käytettävät etsintämenetelmät Ohjaamon turvaaminen [Muutos 1, ; muutos 2, ] A-10

292 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A IEM FCL Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten voimassaolo Tämä IEM-teksti on jäljennös kohdan JAR-FCL vaatimuksista. JAR-FCL Lääketieteellisten kelpoisuustodistusten voimassaoloaika (a) Voimassaoloaika. Lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa ensimmäisen yleisen lääkärintarkastuksen päivämäärästä alkaen: (1) Luokan 1 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen ollessa kyseessä 12 kuukautta; haltijan täytettyä 40 vuotta voimassaoloaika on kuitenkin vain 6 kuukautta. (2) Luokan 2 lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen ollessa kyseessä 60 kuukautta siihen asti, kunnes haltija on täyttänyt 30 vuotta, sitten 24 kuukautta kunnes haltija on täyttänyt 50 vuotta, 12 kuukautta kunnes haltija on täyttänyt 65 vuotta ja sen jälkeen 6 kuukautta. (3) Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolon päättymispäivä lasketaan kohtien 1 ja 2 perusteella. (4) Huolimatta siitä, mitä edellä kohdassa 2 määrätään, ennen haltijan 30. syntymäpäivää myönnetty lääketieteellinen kelpoisuustodistus ei ole voimassa luokan 2 mukaisten oikeuksien käyttämistä varten haltijan täytettyä 32 vuotta. (b) Voimassaolon jatkaminen. Jos voimassaolon jatkamiseksi vaadittava lääkärintarkastus tehdään enintään 45 päivää ennen kohdan (a) mukaisesti laskettua voimassaolon päättymispäivää, uusi lääketieteellinen kelpoisuustodistus on voimassa kohdassa (a)(1) tai (2) määrätyn ajan edellisen todistuksen voimassaolon päättymispäivästä lukien. (c) Uusiminen. Jos lääkärintarkastusta ei suoriteta edellä (b) kohdassa tarkoitettujen 45 päivän kuluessa, voimassaolon päättymispäivä lasketaan kohdan (a) mukaisesti seuraavan yleisen lääkärintarkastuksen päivämäärästä lukien. (d) Voimassaolon jatkamista ja uusimista koskevat vaatimukset. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaolon jatkamiseksi tai uusimiseksi on täytettävä samat vaatimukset kuin ensimmäisen todistuksen myöntämiseksi, ellei erikseen toisin mainita. (e) Voimassaoloajan lyhentäminen. Lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen voimassaoloaikaa voi lyhentää valtuutettu ilmailulääkäri ilmailulääketieteen jaoksen kanssa neuvoteltuaan, jos siihen on lääketieteellistä syytä. (f) Lisätutkimukset. Jos viranomaisella on perusteltu syy epäillä lääketieteellisen kelpoisuustodistuksen haltijan terveydentilan säilymistä vaatimukset täyttävänä, ilmailulääketieteen jaos voi vaatia haltijalle tehtävän lisätarkastuksia, tutkimuksia tai kokeita. Lausunnot on toimitettava ilmailulääketieteen jaokselle. Katso myös JAR-FCL 3.105:n liite 1. [Muutos 1, ] A-11

293 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A IEM FCL Varmistusohjaajan käyttö Katso JAR-FCL JOHDANTO 1 Varmistusohjaajalla tarkoitetaan ohjaajaa, jonka tehtävänä on ryhtyä ohjaamaan lentokonetta, jos ilma-aluksen päällikkö, jolla on rajoitettu lääketieteellinen kelpoisuustodistus, menettää toimintakykynsä. Varmistusohjaajalla on oltava pätevyys toimia kyseisen tyypin tai luokan ilma-aluksen päällikkönä. 2 Varmistusohjaajille olisi annettava seuraavat tiedot: a. miksi varmistusohjaajan tehtävä on otettu käyttöön, b. varmistusohjaajana hankitun lentoajan merkitseminen lentopäiväkirjaan, c. lääketieteelliset syyt, joiden vuoksi kyseinen ohjaaja ei voi lentää yksin, d. varmistusohjaajan tehtävät ja vastuu, ja e. ohjeita varmistusohjaajana toimimiseen. 3 Kun ohjaajan lupakirjan haltija saa lentää vain varmistusohjaajan kanssa, viranomaisen olisi annettava hänelle aina lääketieteellistä kelpoisuustodistusta myönnettäessä tai uusittaessa erityinen tiedote, joka sisältää ohjeita varmistusohjaajina käytettäville ohjaajille. Seuraavassa on esimerkki tällaisesta tiedotteesta. OHJEITA VARMISTUSOHJAAJALLE Yleistä 4 Näiden ohjeiden tarkoituksena on auttaa varmistusohjaajaa tehtävässään. Ohjaaja, jonka kanssa tulet lentämään, on ilmailulääketieteen jaoksessa arvioitu kelpaamattomaksi lentämään yksin, mutta hänet on kelpuutettu lentämään varmistusohjaajan kanssa. Vaikka tämä voi kuulostaa arveluttavalta, on muistettava, että tällaisenkin ohjaajan kelpoisuusvaatimukset ovat korkeat ja hänet katsottaisiin ilman muuta terveydeltään riittäväksi toimimaan normaalisti monissa muissa tehtävissä. Sen vuoksi on epätodennäköistä, että lennolla ilmenee mitään ongelmia. Lentoturvallisuudessa on kuitenkin aina arvioitava ja karsittava pienetkin riskit mahdollisimman tarkoin. Tästä syystä ohjaajan lupakirja on rajoitettu olemaan voimassa vain varmistusohjaajan kanssa. 5 Varmistusohjaaja on ylimääräinen miehistön jäsen eikä voi laskea lentoaikaa hyväkseen, ellei hän joudu ohjaamaan lentokonetta. Hänen on suoritettava vaaditut tarkastuslennot ja hänellä on oltava tarvittava viimeaikainen lentokokemus kyseisellä ilma-aluksella. Ilma-aluksessa on oltava kaksoisohjaimet. Varmistusohjaajalla on oltava sellainen lupakirja, joka vaaditaan lentämiseen kyseisessä ilmatilassa ja olosuhteissa. 6 Varmistusohjaajan olisi tiedettävä, mikä sairaus tai vamma ohjaajalla on ja mitä ongelmia lennolla saattaa ilmetä. Jos ohjaaja pystyy muutoin toimimaan täysin normaalisti, riskinä voi olla äkillinen tai vähittäinen toimintakyvyn menetys. Toisaalta sairaus tai vamma voi olla pysyvä, kuten huono näkö toisessa silmässä tai amputoitu jalka, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia tietyissä erityistilanteissa A-12

294 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A 7 Jos ohjaaja saattaa menettää toimintakykynsä, varmistusohjaajan on erityisen tärkeää tarkkailla häntä lennon kriittisissä vaiheissa, kuten lentoonlähdössä ja lähestymisessä. Näissä tapauksissa voi olla hyödyllistä käyttää jonkinlaista kysymys- ja vastausmenettelyä samaan tapaan kuin kaupallisilla lennoilla. Jos ohjaaja menettää toimintakykynsä, varmistusohjaajan kaksi tärkeintä tehtävää ovat ohjata lentokonetta ja estää ohjaajaa koskemasta ohjaimiin. Jälkimmäisessä tehtävässä on avuksi, jos käytetään jatkuvasti kiinteää turvavyötä ja olkavöitä (ei rullavyötä). Kun ohjaajalla on pysyvä vamma, on yleensä mahdollista ennakoida, milloin apua tarvitaan (esim. nopea jarrutus) ja toimia tilanteen mukaisesti. Varmistusohjaajan on muistettava myös seuraavat asiat: a. Lääketieteellisestä kelpoisuustodistuksesta on tarkistettava, onko ohjaajan kelpoisuus rajoitettu erikoisohjaimilla varustettuihin lentokoneisiin tai tiettyyn lentokonetyyppiin, ja varmistettava, että ohjaaja noudattaa tätä rajoitusta. b. Ennen lentoa on keskusteltava ohjaajan kanssa siitä, millaisissa tapauksissa varmistusohjaajan on syytä puuttua tilanteeseen ja ryhtyä ohjaamaan lentokonetta. Samalla on selvitettävä, haluaako ohjaaja varmistusohjaajan toimivan avustavana ohjaamomiehistön jäsenenä. Jos näin on, tehtävät on jaettava tarkasti etukäteen, jotta ohjaajan ja varmistusohjaajan tehtävistä ei tule sekaannuksia lennon aikana. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun on toimittava nopeasti ja lentokone on matalalla, esimerkiksi lentoonlähdön ja loppulähestymisen aikana. c. Varmistusohjaaja ei ole pelkkä matkustaja, vaan voi milloin tahansa lennon aikana joutua ohjaamaan lentokonetta. Siksi hänen on oltava aina varautunut tähän tilanteeseen. d. Onnettomuuksia on tapahtunut myös siksi, että lentokoneessa on kaksi pätevää ohjaajaa, joista kumpikin luulee toisen ohjaavan. Varmistusohjaajan ja ohjaajan on sen vuoksi sovittava viestintätapa, jonka avulla kumpikin tietää kuka ohjaa lentokonetta kyseisellä hetkellä. Yksinkertainen ja hyvä tapa on, että toinen ohjaaja sanoo Minä ohjaan ja toinen vastaa Sinä ohjaat. e. Varmistusohjaajan on pidettävä kätensä ja jalkansa pois ohjaimilta, jotta ei häiritsisi ohjaajaa lennon aikana. Varmistusohjaaja koskee ohjaimiin vain silloin, kun hänen on turvallisuussyistä ryhdyttävä ohjaamaan lentokonetta. [Muutos 1, ] A-13

295 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A AMC FCL Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät Katso JAR-FCL 1.055:n liitteet 1a ja 2 Katso JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1 1 JAR-FCL 1.055:n liitteissä 1a ja 2 määrätään, että lento- ja tyyppikoulutusorganisaation hyväksyminen edellyttää laatujärjestelmän laatimista ja ylläpitoa. Tässä AMC-kohdassa määritellään laatujärjestelmän tavoitteet ja annetaan ohjeita siitä, miten laatujärjestelmävaatimus voidaan hyväksyttävästi täyttää, mitä osia järjestelmässä on oltava ja miten järjestelmän tulisi toimia organisaatiossa. 2 Laatujärjestelmävaatimuksen tarkoituksena on selventää viranomaisen ja koulutusorganisaation välistä työnjakoa. Näin erotetaan selkeästi toisistaan määräys- ja valvontavastuu ja toisaalta vastuu varsinaisesta koulutustoiminnasta. Koulutusorganisaation on laadittava järjestelmä, jonka avulla se pystyy seuraamaan omaa toimintaansa, havaitsemaan poikkeamat säännöistä ja normeista, tarvittaessa korjaamaan puutteet ja siten varmistamaan, että viranomaisen määräyksiä ja organisaation omia vaatimuksia noudatetaan. Kun organisaatiolla on hyvin laadittu ja toimiva laatujärjestelmä, valvova viranomainen voi suorittaa tarkastukset ja muut valvontatoimet tehokkaasti ja kohtuullisin resurssein. 3 Laatujärjestelmän laajuus on tietenkin sovitettava koulutusorganisaation kokoon ja toiminnan laajuuteen. Tavoitteet ja periaatteet ovat kuitenkin samat kaikissa koulutusorganisaatioissa, riippumatta organisaation koosta ja toiminnan laajuudesta. Pienissä koulutusorganisaatioissa laatujärjestelmä voi olla varsin yksinkertainen ja toimia muun organisaation yhteydessä, kun taas suurissa organisaatioissa, joiden koulutustoiminta on laajempaa, on perustettava erillinen ja itsenäinen laatuorganisaatio. 4 Koulutusorganisaation koon ja toiminnan laajuuden määrittämisessä noudatetaan seuraavia periaatteita: - koulutusorganisaatiota, jossa työskentelee enintään 5 kouluttajaa, pidetään hyvin pienenä organisaationa; - koulutusorganisaatiota, jossa työskentelee 6-20 kouluttajaa, pidetään pienenä organisaationa. Toiminnan laajuuden määrittämisessä otetaan huomioon koulutuksessa käytettävien ilmaalustyyppien lukumäärä, kurssivalikoima, koulutustoiminnan maantieteellinen laajuus (esim. sivutoimipisteet), koulutusjärjestelyt muiden koulutusorganisaatioiden kanssa jne. 5 Jokaisen lento- ja tyyppikoulutusorganisaation laatujärjestelmästä olisi oltava selvästi tunnistettavissa seuraavat osat: a. organisaation yleiset koulutusperiaatteet sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimukset; b. vastuunjako, resurssit, organisaatio ja toimintamenetelmät, jotka mahdollistavat koulutusperiaatteiden sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimusten noudattamisen; c. seurantajärjestelmä sen varmistamiseksi, että määriteltyjä periaatteita sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimuksia noudatetaan; d. poikkeamien kirjaaminen ja dokumentointi sekä tarvittavat analyysi-, arviointi- ja korjausmenettelyt; e. koulutusperiaatteisiin sekä koulutus- ja lentoturvallisuusvaatimuksiin liittyvien kokemusten ja kehityssuuntien arviointi A-14

296 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A 6 Laatujärjestelmän tavoitteet ja eri osat määritellään tarkemmin kohdassa JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1. Siinä annetaan myös ohjeet laatujärjestelmän perustamisesta suuria ja/tai toimialaltaan laajoja koulutusorganisaatioita varten. Pienten ja hyvin pienten organisaatioiden laatujärjestelmiä käsitellään JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1:n kohdassa JAR-FCL:ssä vaadittava laatujärjestelmä voidaan yhdistää muihin JAR:n mukaisiin laatujärjestelmiin. [Muutos 1, ] A-15

297 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, IEM N:o 1 Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät Katso AMC FCL JOHDANTO Jokaisen lento- ja tyyppikoulutusorganisaation olisi laadittava järjestelmä, johon toiminnan laatu perustuu, ja sovellettava ongelmanratkaisumenetelmiä prosessien johtamiseen. Tärkeää on tietoisuus siitä, miten koulutuksen laatua mitataan, määritellään ja miten se lopulta saavutetaan. Tämän IEM-kohdan tarkoituksena on antaa koulutusorganisaatioille tietoa ja ohjeita siitä, miten rakennetaan laatujärjestelmä, joka täyttää JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdan 3 ja JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohdan 3 vaatimukset. Täyttääkseen JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdan 3 ja JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohdan 3 vaatimukset lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi laadittava laatujärjestelmänsä seuraavien ohjeiden mukaisesti. LENTO- TAI TYYPPIKOULUTUSORGANISAATION LAATUJÄRJESTELMÄ 1 Määritelmät Vastuullinen johtaja (Accountable Manager) Viranomaista tyydyttävä henkilö, jolla on valtuudet varmistaa, että koulutustoiminta voidaan rahoittaa ja suorittaa viranomaisen vaatimusten sekä lento- tai tyyppikoulutusorganisaation asettamien lisävaatimusten mukaisesti. Laatu (Quality) Tuotteen tai palvelun niiden piirteiden ja ominaisuuksien kokonaisuus, joihin perustuu sen kyky täyttää sille asetetut vaatimukset ja siihen kohdistuvat odotukset. Laadunvarmistus (Quality Assurance) Suunnitellut ja järjestelmälliset toimet, jotka tarvitaan riittävän varmuuden saamiseen siitä, että koulutustoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset, mukaan lukien ne vaatimukset, jotka lento- tai tyyppikoulutusorganisaatio on määritellyt omissa käsikirjoissaan. Laatujohtaja (Quality Manager) Laatujärjestelmän johtamisesta, valvonnasta ja korjaavien toimien vaatimisesta vastaava johtaja, joka on viranomaista tyydyttävä. Laatukäsikirja (Quality Manual) Asiakirja, joka sisältää tarvittavat tiedot organisaation laatujärjestelmästä ja laadunvarmistusohjelmasta. Laatuauditointi (Quality Audit) Järjestelmällinen ja riippumaton tutkinta sen määrittämiseksi, ovatko laatutoiminnot ja niiden tulokset suunnitelmien mukaiset, toteutetaanko suunnitelmia tehokkaasti ja ovatko ne tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisia A-16

298 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A 2 Laatupolitiikka ja -strategia Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation on tärkeää kuvata, miten organisaatio määrittelee, soveltaa ja tarkistaa laatupolitiikkaansa ja -strategiaansa, ja miten ne muutetaan käytännön suunnitelmiksi ja toimenpiteiksi. Organisaation olisi laadittava laatupolitiikastaan virallinen kirjallinen lausuma, jossa koulutuspäällikkö sitoutuu siihen, mitä laatujärjestelmällä pyritään saavuttamaan. Laatupolitiikasta olisi käytävä ilmi, miten asiaankuuluvien JAR-FCL:n osien vaatimukset sekä organisaation omat lisävaatimukset täytetään ja miten niiden jatkuva noudattaminen varmistetaan. Kokonaisvastuu laatujärjestelmästä, samoin kuin organisaation sisäisten johdon katselmusten suoritustiheydestä, suoritustavasta ja käytettävistä menetelmistä, kuuluu vastuulliselle johtajalle. 3 Laatujärjestelmän tarkoitus Laatujärjestelmän avulla lento- tai tyyppikoulutusorganisaatio voi valvoa JAR-FCL:n, toimintakäsikirjan, koulutuskäsikirjan sekä organisaation itsensä tai viranomaisen asettamien vaatimusten noudattamista. Näin varmistetaan koulutuksen turvallisuus ja tehokkuus. 4 Laatujohtaja 4.1 Laatujohtajan päätehtävä on koulutustoimintaa seuraamalla varmistaa, että viranomaisen vaatimuksia ja organisaation omia lisävaatimuksia noudatetaan asianmukaisesti koulutuspäällikön, päälennonopettajan ja pääteoriakouluttajan valvonnassa. 4.2 Laatujohtajan olisi oltava vastuussa sen varmistamisesta, että laadunvarmistusohjelmaa toteutetaan ja ylläpidetään asianmukaisesti, ja että sitä myös jatkuvasti tarkistetaan ja kehitetään. Laatujohtajalla olisi oltava: - suora yhteys koulutuspäällikköön; - pääsy lento- tai tyyppikoulutusorganisaation kaikkiin osiin. 4.3 Pienissä ja hyvin pienissä lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioissa koulutuspäällikön ja laatujohtajan toimet voidaan yhdistää. Tässä tapauksessa laatuauditoinnin suorittajien olisi kuitenkin oltava riippumattomia henkilöitä. Jos koulutusorganisaatio järjestää yhdistettyjä kursseja, laatujohtaja ei saisi samalla toimia koulutuspäällikön, päälennonopettajan ja pääteoriakouluttajan tehtävissä. 5 Laatujärjestelmä 5.1 Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation laatujärjestelmän avulla olisi varmistettava, että koulutustoimintaa koskevia vaatimuksia, normeja ja menetelmiä noudatetaan ja että ne ovat riittäviä. 5.2 Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi määriteltävä laatujärjestelmän perusrakenne, jota sovelletaan kaikkeen koulutustoimintaan. 5.3 Laatujärjestelmän rakenteen olisi oltava valvottavan lento- tai tyyppikoulutusorganisaation koon ja koulutustoiminnan laajuuden mukainen. 6 Laatujärjestelmän sisältö Laatujärjestelmään olisi kuuluttava seuraavat asiat: A-17

299 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A 6.1 johtaminen 6.2 politiikka ja strategia 6.3 prosessit 6.4 JAR-FCL:n vaatimukset 6.5 koulutusorganisaation asettamat lisävaatimukset ja koulutusmenetelmät 6.6 koulutusorganisaation organisaatiorakenne 6.7 vastuu laatujärjestelmän kehittämisestä, toteutuksesta ja johtamisesta 6.8 dokumentointi, mukaan lukien käsikirjat, raportit ja tietojen taltiointi 6.9 laadunvarmistusohjelma 6.10 tarvittavat taloudelliset, aineelliset ja henkilöstöresurssit 6.11 koulutusvaatimukset 6.12 asiakastyytyväisyys. 7 Palautejärjestelmä Laatujärjestelmään olisi kuuluttava palautejärjestelmä sen varmistamiseksi, että korjaavien toimien tarve tunnistetaan ja ne toteutetaan ripeästi. Palautejärjestelmässä olisi myös määriteltävä, kenen tehtävänä on kussakin tapauksessa korjata vaatimusten noudattamisessa havaitut poikkeamat ja puutteet, sekä määrättävä menettely, jota käytetään, jos korjaavia toimia ei toteuteta kohtuullisessa ajassa. 8 Dokumentointi Laatujärjestelmän dokumentointiin kuuluvat koulutus- ja toimintakäsikirjan laatujärjestelmää koskevat osat. Niistä voidaan laatia erillinen laatukäsikirja. 8.1 Laatujärjestelmän dokumentointiin olisi lisäksi kuuluttava: laatupolitiikka; määritelmät; koulutustoiminnalle asetetut vaatimukset; organisaation kuvaus; tehtävien ja vastuun jako; koulutusmenetelmät, joilla varmistetaan määräysten noudattaminen. 8.2 Laadunvarmistusohjelma, johon kuuluvat: valvonta-aikataulu; auditointimenettelyt; raportointimenettelyt; seuranta- ja korjausmenettelyt; tietojen tallennusjärjestelmä; koulutusohjelma; ja asiakirjojen hallinta A-18

300 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A 9 Laadunvarmistusohjelma Laadunvarmistusohjelmassa olisi määriteltävä kaikki suunnitellut ja järjestelmälliset toimet, jotka tarvitaan sen varmistamiseen, että koulutuksessa noudatetaan kaikkia asiaa koskevia vaatimuksia, normeja ja menetelmiä. 10 Laaduntarkastus Laaduntarkastuksen päätarkoituksena on tietyn tapahtuman tai toimenpiteen havainnointi tai asiakirjan tms. tarkastelu sen selvittämiseksi, noudatetaanko tehtävää suoritettaessa voimassa olevia koulutusmenetelmiä ja vaatimuksia ja saavutetaanko vaadittu laatutaso. Laaduntarkastuksen tyypillisiä kohteita ovat: käytännön lento- ja teoriakoulutus; huolto; tekniset vaatimukset; ja koulutusvaatimukset. 11 Auditointi Auditoinnilla tarkoitetaan annetun koulutuksen järjestelmällistä ja riippumatonta vertaamista siihen, miten koulutus julkaistujen menetelmien mukaan pitäisi toteuttaa. Auditointiin olisi kuuluttava vähintään seuraavat menetelmät ja prosessit: auditoinnin laajuuden määrittely; suunnittelu ja valmistelu; aineiston kerääminen ja taltiointi; ja aineiston analysointi. Tehokkaita auditointitapoja ovat: henkilöstön haastattelu tai keskustelu henkilöstön kanssa; julkaistujen asiakirjojen tarkastelu; riittävän näytteen ottaminen tallennetuista tiedoista ja sen tutkiminen; koulutukseen kuuluvien toimien seuraaminen; ja asiakirjojen säilyttäminen ja havaintojen kirjaaminen. 12 Auditoijat Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi toimintansa laajuuden mukaan päätettävä, käyttääkö se erityistä auditointiryhmää vai yksittäistä auditoijaa. Auditoijalla tai auditointiryhmällä olisi kuitenkin aina oltava soveltuva kokemus koulutus- ja/tai lentotoiminnasta. Auditoijien vastuualueet olisi selvästi määriteltävä laatujärjestelmän dokumentoinnissa. 13 Auditoijien riippumattomuus Auditoijilla ei saisi päivittäisissä tehtävissään olla kytkentää siihen lento- tai huoltotoiminnan alueeseen, jota heidän on auditoitava. Sen lisäksi, että koulutusorganisaatio käyttää erillisen laatuosaston kokopäivätoimisen henkilöstön palveluja, se voi järjestää joidenkin alueiden tai toimien valvonnan käyttämällä osa-aikaisia auditoijia. Jos lento- tai tyyppikoulutusorganisaation ei ole rakenteensa ja kokonsa puolesta tarkoituksenmukaista ottaa palvelukseensa kokopäivätoimisia auditoijia, se voi käyttää auditointiin A-19

301 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A osa-aikaista henkilöstöä omasta organisaatiostaan tai sen ulkopuolelta, mikäli asiasta tehdään viranomaista tyydyttävä sopimus. Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi aina laadittava soveltuvat menetelmät sen varmistamiseksi, että auditoitavista toimista suoraan vastaavia henkilöitä ei valita auditointiryhmän jäseniksi. Ulkopuolisia auditoijia käytettäessä on erittäin tärkeää varmistaa, että ulkopuolinen asiantuntija tuntee koulutusorganisaation toimialan. Koulutusorganisaation laadunvarmistusohjelmassa olisi määriteltävä ne henkilöt, joilla on kyseisessä organisaatiossa riittävä kokemus, vastuu ja valtuudet: - suorittaa laaduntarkastuksia ja auditointeja osana jatkuvaa laadunvarmistusta; - tunnistaa ja kirjata ongelmia ja havaintoja sekä hankkia niiden toteamiseen tarvittavaa aineistoa; - käynnistää toimia tai suositella toimenpiteitä ongelmien ratkaisemiseksi tai havaittujen puutteiden korjaamiseksi määrättyjen raportointimenettelyjen mukaisesti; - tarkistaa, että ratkaisut pannaan toimeen tietyn ajan kuluessa; - raportoida suoraan laatujohtajalle. 14 Auditoinnin laajuus Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden vaaditaan valvovan, että koulutuksen turvallisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi laadittuja koulutus- ja toimintakäsikirjoja noudatetaan. Tässä yhteydessä olisi valvottava vähintään seuraavia toiminnan osa-alueita, siltä osin kuin ne tulevat kysymykseen: (a) (b) (c) (d) (e) (f) (g) (h) (i) (j) (k) organisaatio; suunnitelmat ja tavoitteet; koulutusmenetelmät; lentoturvallisuus; käsikirjat, päiväkirjat ja tietojen tallentaminen; lento- ja työaikarajoitukset; lepovaatimukset ja työvuorosuunnittelu; ilma-alusten huollon ja lentotoiminnan väliset yhteydet; huolto-ohjelmat ja lentokelpoisuuden ylläpito; lentokelpoisuusmääräysten käsittely ja noudattaminen; huoltojen suorittaminen. 15 Auditointiaikataulu Auditointiaikataulu ja määräajoin toistuvat tarkastukset olisi määriteltävä laadunvarmistusohjelmassa. Aikataulun olisi oltava joustava, jotta muita kuin aikataulun mukaisia auditointeja A-20

302 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A voidaan tehdä silloin, kun kehityssuuntia havaitaan. Tarvittaessa olisi suoritettava jälkiauditointeja sen tarkistamiseksi, onko korjaavat toimet toteutettu ja ovatko ne olleet tehokkaita. Lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi laadittava aikataulu auditoinneille, jotka on suoritettava tietyn kalenteriajan kuluessa. Kaikki koulutustoiminnan osa-alueet olisi käytävä läpi ohjelman mukaisesti 12 kuukauden jaksolla, ellei auditointijakson pidentämistä ole hyväksytty jäljempänä selostetulla tavalla. Koulutusorganisaatio voi harkintansa mukaan lisätä auditointien suoritustiheyttä, mutta sitä ei tulisi vähentää ilman viranomaisen lupaa. Yli 24 kuukauden väliaikaa ei todennäköisesti voida hyväksyä mitään auditointikohdetta varten. Koulutusorganisaation olisi auditointiaikataulua laatiessaan otettava huomioon johdon, organisaation, koulutuksen ja teknisten seikkojen merkittävät muutokset sekä viranomaismääräysten muutokset. 16 Valvonta ja puutteiden korjaaminen Laatujärjestelmään kuuluvan valvonnan ensisijaisena tarkoituksena on tutkia ja arvioida järjestelmän tehokkuutta ja siten varmistaa, että määriteltyjä periaatteita ja koulutusvaatimuksia noudatetaan. Valvonta perustuu laaduntarkastuksiin, auditointeihin, korjaaviin toimenpiteisiin ja seurantaan. Koulutusorganisaation olisi laadittava ja julkaistava menetelmä, jolla määräysten noudattamista valvotaan jatkuvasti. Valvonnalla olisi pyrittävä poistamaan puutteellisten suoritusten syyt. Havaituista puutteista olisi ilmoitettava sille johtajalle, joka vastaa korjaavien toimien toteuttamisesta, tai tarvittaessa vastuulliselle johtajalle. Puutteet olisi kirjattava lisätutkimuksia varten, jotta niiden syy voidaan selvittää ja suositella asianmukaisia korjaavia toimia. Laadunvarmistusohjelmaan olisi kuuluttava menettelyt sen varmistamiseksi, että havaittujen puutteiden korjaamiseksi ryhdytään toimenpiteisiin. Laadunvarmistusohjelman avulla olisi valvottava näitä toimenpiteitä ja tarkistettava niiden tehokkuus ja loppuun saattaminen. Vastuu korjaavien toimien toteuttamisesta kuuluu organisaatiossa sille osastolle, joka mainitaan kyseistä havaintoa koskevassa raportissa. Vastuullinen johtaja vastaa viime kädessä laatujohtajan kautta sen varmistamisesta, että toiminta on korjaavien toimien myötä palautettu viranomaisvaatimusten ja koulutusorganisaation omien lisävaatimusten mukaiseksi. 17 Korjaavat toimet Koulutusorganisaation olisi laaduntarkastuksen tai auditoinnin jälkeen määritettävä: (a) (b) (c) (d) (e) (f) havaittujen puutteiden vakavuus ja onko korjaaviin toimiin tarvetta ryhtyä heti; havaitun puutteen alkuperä; mitä korjaavia toimia tarvitaan sen varmistamiseksi, ettei puute toistu; korjaavien toimien aikataulu; korjaavien toimien toteuttamisesta vastaavat henkilöt tai osastot; vastuullisen johtajan suorittama resurssien jako, jos se on tarpeen Laatujohtajan olisi: tarkistettava, että kyseisestä toiminnasta vastaava johtaja ryhtyy toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi; A-21

303 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A tarkistettava, että korjaavissa toimissa otetaan huomioon kohdassa 16 tarkoitetut seikat; valvottava korjaavien toimien toteuttamista ja valmistumista; annettava johdolle riippumaton arvio korjaavista toimista, niiden toteuttamisesta ja valmistumisesta; arvioitava korjaavien toimien tehokkuus seurantamenettelyn avulla. 18 Johdon katselmus Johdon katselmus on perusteellinen, järjestelmällinen ja dokumentoitu laatujärjestelmän, koulutusperiaatteiden ja menetelmien tarkastelu, jonka suorittaa organisaation johto. Katselmuksessa olisi kiinnitettävä huomiota laaduntarkastusten, auditointien ja muiden mittausten tuloksiin sekä johto-organisaation yleiseen tehokkuuteen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Johdon katselmuksessa pyritään havaitsemaan ja korjaamaan kehityssuuntia ja mahdollisuuksien mukaan ehkäisemään puutteiden syntymistä tulevaisuudessa. Katselmuksen tuloksena tehdyt johtopäätökset ja suositukset olisi toimitettava kirjallisina kyseisestä asiasta vastaavalle johtajalle toimenpiteitä varten. Tämän johtajan olisi oltava henkilö, jolla on ratkaisujen tekemiseen ja toimenpiteiden toteuttamiseen tarvittavat valtuudet. Vastuullisen johtajan olisi päätettävä organisaation sisäisten johdon katselmusten suoritustiheydestä, suoritustavasta ja käytettävistä menetelmistä. 19 Tietojen tallentaminen Koulutusorganisaation olisi tallennettava laadunvarmistusohjelman tulokset tarkasti, täydellisesti ja siten, että tiedot ovat helposti käytettävissä. Tallennetut tiedot ovat erittäin tärkeitä silloin, kun koulutusorganisaatio analysoi ja selvittää havaittujen puutteiden perimmäisiä syitä tunnistaakseen ja korjatakseen ne osa-alueet, joilla puutteita esiintyy. Seuraavat tiedot olisi säilytettävä viiden vuoden ajan: auditointiaikataulut; laaduntarkastus- ja auditointiraportit; havaintojen aiheuttamat toimenpiteet; raportit korjaavista toimista; seuranta- ja loppuraportit; ja raportit johdon katselmuksista. 20 Vastuu alihankkijoiden laadunvarmistuksesta Lento- tai tyyppikoulutusorganisaatio voi tehdä tietyistä toiminnoista alihankintasopimuksia ulkopuolisten yritysten kanssa. Niihin vaaditaan kuitenkin viranomaisen hyväksyntä. Lopullinen vastuu alihankkijan antamasta koulutuksesta on aina koulutusorganisaatiolla itsellään. Koulutusorganisaation ja alihankkijan välillä olisi oltava kirjallinen sopimus, jossa selvästi määritellään toimitettavat turvallisuuteen vaikuttavat palvelut ja niiden laatu. Alihankkijan suorittamat turvallisuuteen vaikuttavat toiminnot, jotka kuuluvat sopimukseen, olisi otettava mukaan koulutusorganisaation laadunvarmistusohjelmaan. Koulutusorganisaation olisi varmistettava, että alihankkijalla on tarvittava valtuutus tai hyväksyntä, jos sellainen vaaditaan, sekä riittävät voimavarat ja pätevyys tehtävän hoitamiseen. Jos koulutusorganisaatio vaatii alihankkijan suorittavan toimia, jotka eivät kuulu tämän valtuutukseen tai hyväksyntään, koulutusorganisaatio vastaa sen varmistamisesta, että nämä lisävaatimukset otetaan huomioon alihankkijan laadunvarmistuksessa A-22

304 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A 21 Laatujärjestelmäkoulutus Oikea ja perusteellinen koulutus on tärkeä osa jokaisen organisaation laadun kehittämistä. Jotta koulutuksella saavutettaisiin hyviä tuloksia, lento- tai tyyppikoulutusorganisaation olisi varmistettava, että koko henkilöstö ymmärtää laatukäsikirjassa määritellyt tavoitteet. Laatujärjestelmän johtamisesta vastaavien henkilöiden olisi saatava koulutus seuraavista aiheista: johdatus laatujärjestelmän käsitteeseen; laadunhallinta; laadunvarmistuksen käsite; laatukäsikirjat; auditointimenetelmät; raportointi ja kirjaaminen; ja miten laatujärjestelmä toimii kyseisessä koulutusorganisaatiossa. Jokaisen laadunhallintaan osallistuvan henkilön koulutukseen ja muiden työntekijöiden opastamiseen olisi varattava aikaa. Aika ja resurssit olisi jaettava organisaation koon ja toiminnan laajuuden mukaan. 22 Koulutuksen järjestäminen Laadunhallinnan kursseja järjestävät monet kansalliset ja kansainväliset standardointilaitokset, ja koulutusorganisaation olisi harkittava tällaisten kurssien tarjoamista laatujärjestelmien johtamiseen todennäköisesti osallistuville henkilöille. Jos organisaation palveluksessa on riittävästi henkilöstöä, jolla on tarvittava pätevyys, olisi harkittava sisäisen koulutuksen järjestämistä. 23 Pienten ja hyvin pienten koulutusorganisaatioiden laatujärjestelmät Laatujärjestelmän käyttöönoton, dokumentoinnin ja laatujohtajan nimittämisen vaatimus koskee kaikkia lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioita. Monimutkaiset laatujärjestelmät eivät ehkä sovellu pienille ja hyvin pienille koulutusorganisaatioille, ja laajan järjestelmän käsikirjojen ja laatumenetelmien laatimiseen tarvittava paperityö saattaa kuluttaa liikaa organisaation voimavaroja. Sen vuoksi nämä koulutusorganisaatiot saavat sovittaa laatujärjestelmänsä koulutustoiminnan laajuutta vastaavaksi ja kohdentaa voimavaransa sen mukaan. Pienten ja hyvin pienten koulutusorganisaatioiden saattaa olla tarkoituksenmukaista laatia laadunvarmistusohjelma, joka perustuu tarkistuslistan käyttöön. Tarkistuslistan lisäksi olisi oltava aikataulu, joka edellyttää kaikkien tarkistuslistan kohtien läpikäymistä tietyn ajan kuluessa, sekä kuittaukset ylimmän johdon määräaikaisten katselmusten suorittamisesta. Tarkistuslistan sisällöstä ja laadunvarmistuksen tuloksista olisi ajoittain tehtävä riippumaton arviointi. Pieni koulutusorganisaatio voi käyttää joko sisäisiä tai ulkopuolisia auditoijia tai molempien yhdistelmää. Tällaisessa tapauksessa ulkopuoliset asiantuntijat ja/tai pätevät organisaatiot voivat suorittaa laatuauditoinnit laatujohtajan puolesta. Jos riippumattomasta laatuauditoinnista huolehtivat ulkopuoliset auditoijat, auditointiaikataulu olisi esitettävä laatujärjestelmän dokumentoinnissa. Edellä tarkoitetuista järjestelyistä riippumatta lopullinen vastuu laatujärjestelmästä ja erityisesti korjaavien toimien toteuttamisesta ja seurannasta on koulutusorganisaatiolla itsellään. [Muutos 1, ] A-23

305 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, IEM N:o 2 Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden taloudellisen tilan arviointi Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1a ja 2 TARKOITUS 1 Tämän IEM:n tarkoituksena on määritellä menetelmät, joilla viranomainen voi varmistaa, että lento- tai tyyppikoulutusorganisaatiolla on käytettävissään riittävä rahoitus JAR-FCL-vaatimusten mukaisen koulutuksen järjestämiseen. JAR-FCL 1.055:n liitteen 1a kohdassa 9 ja JAR-FCL 1.055:n liitteen 2 kohdassa 8 pyritään varmistamaan, että hyväksyttävä lentokoulutuksen taso pidetään yllä koko kurssin ajan. Sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kuluttajansuojasäännökseksi. Koulutusorganisaation hyväksyntää ja sen uusimista ei voida pitää takeena siitä, että organisaation taloudellinen tila on vakaa. Hyväksyntä on vain merkki siitä, että viranomaisen saamien taloudellisten tietojen mukaan koulutusorganisaatio pystyy tarjoamaan riittävät koulutustilat ja -laitteet sekä pätevän henkilöstön, jotta lentokoulutus voidaan antaa JAR-FCL:n koulutusvaatimusten mukaisesti. HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN JA UUSIMINEN 2 Jokaiseen hyväksyntä- ja uusimishakemukseen on liitettävä suunnitelma, joka kattaa haetun hyväksyntäjakson ja sisältää vähintään seuraavat tiedot: (a) Koulutustilat, -välineet, kouluttajat ja oppilaiden määrä - koulutuksessa käytettävien ilma-alusten määrä ja tyyppi - lennonopettajien ja teoriakouluttajien määrä - luokkahuoneiden määrä ja muut koulutustilat ja -laitteet (esim. synteettiset koulutuslaitteet) - muut tilat (toimistot, lennonvalmistelutilat, lepohuoneet, lentokonehallit jne.) - suunniteltu oppilasmäärä (kuukausittain ja kursseittain). (b) Taloudelliset tiedot - suunnitelman mukaisiin koulutustiloihin ja -laitteisiin tarvittavat investoinnit - jokaisen kurssin kustannukset, jota varten hyväksyntää haetaan - tuloennuste hyväksyntäjaksolle - sen toiminnan arvioitu tilinpäätös, johon hyväksyntää haetaan - tiedot mahdollisista muista rahoitusjärjestelyistä, joista hyväksytyn organisaation taloudellinen kannattavuus on riippuvainen. 3 Koulutusorganisaation hyväksyntä- tai hyväksynnän uusimishakemukseen liitetyssä suunnitelmassa on oltava myös hakijan pankin tai tilintarkastajien selvitys siitä, että hakijalla on itsellään tai käytettävissään riittävät varat suunnitelman mukaisten JAR-FCL-kurssien järjestämiseen. Uusi rahoitusselvitys vaaditaan aina, kun hakija aikoo laajentaa toimintaansa suunnitelmasta poikkeavasti A-24

306 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JATKUVA RAHOITUSSEURANTA 4 Jos viranomaisella on hyväksynnän myöntämisen jälkeen aihetta epäillä, että koulutusorganisaatio ei täytä JAR-FCL:n vaatimuksia varojen puutteen vuoksi, viranomainen voi vaatia organisaatiolta kirjallisen selvityksen siitä, että hyväksynnän ehtojen ja mahdollisesti sovittujen muutosten mukaiseen toimintaan on käytettävissä ja käytetään riittävästi varoja. Selvitykseen on liitettävä pankin tai tilintarkastajien allekirjoittama uusi rahoituslaskelma. 5 Viranomainen voi vaatia rahoituslaskelman myös silloin, kun hyväksyttyjen kurssien järjestelyt näyttävät poikkeavan merkittävästi siitä, mitä toimintasuunnitelmassa esitettiin. [Muutos 1, ] A-25

307 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A JAR-FCL 1.055, IEM N:o 3 Lento- ja tyyppikoulutusorganisaatioiden koulutus- ja toimintakäsikirjat Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1a ja 2 KOULUTUSKÄSIKIRJA Yhdistettyjä tai ositettuja kursseja järjestävän hyväksytyn lentokoulutusorganisaation koulutuskäsikirjoissa olisi oltava seuraavat tiedot: Osa 1 - Koulutussuunnitelma Kurssin tavoite [ATP(A), CPL/IR(A), CPL(A)] Pääsyvaatimukset Selvitys siitä, mitä oppilaan odotetaan saavuttavan koulutuksen tuloksena, taitotaso ja koulutusta koskevat rajoitukset. Vähimmäisikä, koulutusvaatimukset (mukaan lukien kielitaito), lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset. Mahdolliset kansalliset vaatimukset. Aiemman kokemuksen hyvittäminen Yksityiskohtaiset koulutusohjelmat Aikataulu ja kuhunkin koulutusohjelmaan käytettävä aika viikkoina Koulutussuunnitelma Hyvitys hankittava viranomaiselta ennen koulutuksen alkua. Lentokoulutusohjelma (yksimoottoriset), lentokoulutusohjelma (monimoottoriset), synteettisen lentokoulutuksen ohjelma sekä teoriakoulutusohjelma. Kurssijärjestelyt ja koulutusohjelmien aikojen yhteensovittaminen Lento-, teoria-, ja synteettisen lentokoulutuksen päivä- ja viikkoohjelmien yleiset järjestelyt. Huonosta säästä johtuvat rajoitukset. Oppilaiden enimmäiskoulutusajat (lento-, teoria- ja synteettinen koulutus) esim. päivässä/viikossa/kuukaudessa. Oppilaiden työaikarajoitukset. Koulu- ja yksinlentojen kestoajat eri koulutusvaiheissa. Lentotuntien enimmäismäärä päivässä/yössä; koululentojen enimmäismäärä päivässä/yössä. Työjaksojen välinen vähimmäislepoaika. Koulutuskirjanpito Tietoja ja asiakirjoja koskevat tietosuoja- ja turvallisuusohjeet. Läsnäolotiedot. Koulutuskirjanpidon kuvaus. Koulutustietojen ja oppilaiden lentopäiväkirjojen tarkistuksista vastaavat henkilöt. Koulutuskirjanpidon tarkistusmenettelyt ja tarkistusten tiheys. Koulutuskirjanpidossa käytettävät merkinnät. Lentopäiväkirjamerkintöjä koskevat säännöt A-26

308 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Turvallisuuskoulutus Kokeet ja tarkastuslennot Henkilökohtaiset vastuut. Tärkeimmät harjoitukset. Pakkotilanneharjoitukset (suoritustiheys). Tarkastuslennot (suoritustiheys eri koulutusvaiheissa). Vaatimukset, jotka on täytettävä ennen ensimmäistä yksinlentoa päivällä, yöllä, matkalentoa yksin jne. Tarkastuslennot (a) Välitarkastuslennot (b) Lentokokeet Teoriakokeet (a) Välikokeet (b) Loppukokeet Hyväksyminen kokeeseen. Säännöt kertauskoulutuksesta, joka on suoritettava ennen kokeen uusimista. Arvosanat ja kirjanpito. Ohjeet koetehtävien laadinnasta, kysymystyypeistä ja arvostelusta, alin hyväksyttävä koetulos. Ohjeet kysymysten analysoinnista ja tarkistamisesta sekä kokeiden muuttamisesta. Kokeen uusimismenettelyt. Koulutuksen tehokkuus Standardointi ja vaatimustaso eri koulutusvaiheissa Henkilökohtaiset vastuut. Yleinen arviointi. Osastojen välinen yhteistyö. Yksittäisten oppilaiden heikon edistymisen toteaminen ja toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Opettajien vaihtamismenettely. Opettajanvaihdosten enimmäismäärä oppilasta kohti. Sisäinen palautejärjestelmä koulutuksen puutteiden havaitsemiseksi. Oppilaan koulutuksen keskeyttämistä koskevat säännöt. Kurinpito. Asiakirjat ja raportointi. Henkilökohtaiset vastuut. Standardointi. Standardointivaatimukset ja -menetelmät. Kokeiden arvosteluperusteiden soveltaminen. Osa 2 - Lentoa edeltävä ohjeistus (briefing) ja lentoharjoitukset Lentoharjoitukset Luettelo lentoharjoituksista Yksityiskohtainen selvitys kaikkien koulutuksessa käytettävien lentoharjoitusten sisällöstä jaoteltuna pää- ja alaotsikoita käyttäen suoritusjärjestykseen. Sisällön olisi normaalisti oltava lennonopettajakurssia koskevien vaatimusten mukainen. Edellä tarkoitettujen harjoitusten lyhennetty luettelo, jossa annetaan vain pää- ja alaotsikot nopeaa tarkistusta varten. Tämän luettelon olisi mieluiten oltava tukevalehtisenä rengaskirjasena, jota lennonopettajat voivat helposti käyttää A-27

309 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Kurssin rakenne - Koulutusvaiheet Kurssin rakenne - Koulutusohjelmien yhteensovittaminen Oppilaan edistyminen Opetusmenetelmät Välitarkastuslennot ja -kokeet Termien määritelmät Liitteet Selvitys siitä, miten kurssi jaetaan vaiheisiin, miten lentoharjoitukset jakautuvat eri koulutusvaiheisiin ja miten ne järjestetään sen varmistamiseksi, että ne suoritetaan oppimisen kannalta parhaassa järjestyksessä ja tärkeimmät (pakkotilanne)harjoitukset toistuvat riittävän usein. Lisäksi on määriteltävä kuhunkin koulutusvaiheeseen ja harjoitusryhmään opetusohjelman mukaan käytettävä tuntimäärä sekä välitarkastuslentojen ajankohdat jne. Tietopuolisen opetuksen, synteettisen lentokoulutuksen ja lentokoulutuksen yhteensovittaminen siten, että oppilaat voivat lentoharjoituksissa soveltaa teoriakoulutuksessa ja synteettisessä lentokoulutuksessa saamiaan tietoja. Oppilaan edistymisvaatimukset sekä lyhyt mutta tarkka selvitys siitä, mitä ja millä tasolla oppilaan on osattava ennen siirtymistä seuraavaan lentokoulutusvaiheeseen. Lisäksi on mainittava vaadittu vähimmäiskokemus lentotunteina, mitkä harjoitukset on suoritettava hyväksytysti ennen tiettyjä tärkeitä harjoituksia, kuten yölentoa, ja muut vaatimukset tarpeen mukaan. Lentokoulutusorganisaation vaatimukset, jotka koskevat erityisesti ennen lentoa annettavaa ohjeistusta (briefing) ja lennon jälkeistä palautetta, koulutusohjelmien ja -ohjeiden noudattamista, yksinlennoille kelpuuttamista jne. Kokeiden pitäjille ja tarkastuslentäjille tarkoitetut ohjeet välitarkastuslentojen ja -kokeiden järjestämisestä ja niihin liittyvien asiakirjojen laadinnasta. Keskeisten termien määritelmät tarpeen mukaan. Välitarkastuslentojen lausuntolomakkeet. Lentokokeiden lausuntolomakkeet. Vaadittavat lentokoulutusorganisaation todistukset kokemuksesta, pätevyydestä jne. Osa 3 - Synteettinen lentokoulutus Rakenne pääosin sama kuin osassa 2. Osa 4 - Teoriakoulutus Rakenne pääosin sama kuin osassa 2, mutta jokaisesta oppiaineesta on lisäksi oltava koulutusohjeet ja opetustavoitteet. Yksittäiset oppituntisuunnitelmat, joissa mainitaan käytettävissä olevat opetusvälineet A-28

310 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A TOIMINTAKÄSIKIRJA Yhdistettyjä tai ositettuja kursseja järjestävän hyväksytyn lentokoulutusorganisaation toimintakäsikirjassa on oltava seuraavat tiedot: (a) Yleistä - kaikkien toimintakäsikirjan osien luettelo ja kuvaus - hallinto (tehtävät ja organisaatio) - vastuut (johto- ja hallintohenkilöstö) - oppilaskuri ja kurinpitotoimet - lupien antaminen lennoille - lento-ohjelman laatiminen (lentokoneiden määrän rajoittaminen huonolla säällä) - ilma-aluksen päällikkyys - ilma-aluksen päällikön velvollisuudet - matkustajien kuljettaminen - lentokoneen asiakirjat - asiakirjojen säilyttäminen - ohjaamomiehistön kelpoisuustiedot (lupakirjat ja kelpuutukset) - lääketieteellisten kelpoisuustodistusten ja kelpuutusten voimassaolon jatkaminen - lennonopettajien lentotyöjakso- ja lentoaikarajoitukset - oppilaiden lentotyöjakso- ja lentoaikarajoitukset - lennonopettajien lepoajat - oppilaiden lepoajat - ohjaajien lentopäiväkirjat - lennonsuunnittelu (yleistä) - turvallisuus (yleistä) - varustus, radiokuuntelun ylläpito, vaaratekijät, onnettomuudet ja vaaratilanteet (mm. ilmoitukset), varmistusohjaajat jne. (b) Tekniset seikat - lentokoneen kuvaus - lentokoneen käyttö (mukaan lukien tarkistuslistat, rajoitukset, lentokoneen huollot ja tekniset matkapäiväkirjat JAR-vaatimusten mukaisesti jne.) - pakkotilannemenetelmät - radio- ja radiosuunnistuslaitteet - sallitut puutteet (MMEL:n mukaan, jos on) A-29

311 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A (c) Lentotoiminta - suoritusarvot (määräykset, lentoonlähtö, matkalento, lasku jne.) - lennonsuunnittelu (polttoaine, öljy, alin turvallinen lentokorkeus, suunnistuslaitteet jne.) - kuormaus (kuormauslaskelmat, massa, massakeskiö, rajoitukset) - lennonopettajien sääminimit - oppilaiden sääminimit eri koulutusvaiheissa - koulutusreitit tai -alueet (d) Henkilöstön koulutus - lentohenkilöstön tasosta ja pätevyydestä vastaavien henkilöiden nimittäminen - peruskoulutus - kertauskoulutus - standardointikoulutus (yhdenmukaistamiskoulutus) - tarkastuslennot - koulutus vaativampiin tehtäviin - lentokoulutusorganisaation henkilöstön pätevyyden arviointi [Muutos 1, ] A-30

312 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A IEM FCL Lentopäiväkirjan pitäminen oint Aviation Authorities PILOT LOGBOOK HOLDER S NAME: HOLDER S LICENCE NUMBER: A-31

313 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A HOLDER S ADDRESS: [space for address change] [space for address change] [space for address change] [space for address change] [space for address change] A-32

314 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A NAME PIC LANDINGS DATE (dd/mm/yy) DEPARTURE ARRIVAL AIRCRAFT SINGLE PILOT TIME PLACE TIME PLACE TIME MAKE, MODEL, VARIANT MULTI- PILOT TIME TOTAL TIME OF REGISTRATION SE ME FLIGHT DAY NIGHT TOTAL THIS PAGE TOTAL FROM PREVIOUS PAGES TOTAL TIME A-33

315 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A OPERATIONAL PILOT FUNCTION TIME SYNTHETIC TRAINING DEVICES SESSION REMARKS CONDITION TIME AND ENDORSEMENTS NIGHT IFR PILOT-IN- COMMAND CO-PILOT DUAL INSTRUCTOR DATE (dd/mm/yy) TYPE TOTAL TIME OF SESSION I certify that the entries in this log are true. TOTAL THIS PAGE TOTAL FROM PREVIOUS PAGES PILOT S SIGNATURE TOTAL TIME A-34

316 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A TÄYTTÖOHJEET 1 Kohdissa JAR-FCL ja vaaditaan, että lentolupakirjan haltijan on kirjattava määrätyt tiedot kaikista lennoistaan sellaisessa muodossa, joka on lupakirjan tai kelpuutuksen myöntänyttä viranomaista tyydyttävä. Tätä lentopäiväkirjaa käyttämällä lupakirjan haltija voi kirjata lentokokemuksensa vaatimusten edellyttämällä tavalla, ja se on samalla pysyvä todiste hänen lennoistaan. Jos ohjaaja lentää säännöllisesti sekä lentokoneilla että helikoptereilla tai muuntyyppisillä ilma-aluksilla, suositellaan erillisten lentopäiväkirjojen pitämistä. 2 Lentopäiväkirjan merkinnät olisi tehtävä mahdollisimman pian jokaisen lennon jälkeen. Kaikki merkinnät on tehtävä musteella tai muulla pysyvällä merkintätavalla. 3 Tiedot kaikista lennoista, joilla lupakirjan haltija on toiminut ohjaamomiehistön jäsenenä, on merkittävä asianmukaisiin sarakkeisiin niin, että jokaista lentoa varten käytetään yksi rivi. Jos ilma-aluksella kuitenkin suoritetaan saman päivän aikana useita lentoja, joilta palataan samaan lähtöpaikkaan ja joiden välinen aika on enintään 30 minuuttia, tällaiset lennot voidaan kirjata yhtenä lentona samalle riville. 4 Lentoaika kirjataan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin ilma-alus lähtee ensimmäisen kerran omalla voimallaan liikkeelle lentoonlähtöä varten, ja päättyväksi silloin, kun ilma-alus laskun jälkeen lopullisesti pysähtyy (katso JAR-FCL 1.001). 5 Kun ohjaamomiehistöön kuuluu kaksi tai useampia ohjaajia, lentotoiminnan harjoittajan on ennen lennon alkamista nimettävä yksi heistä ilmaaluksen päälliköksi (commander) JAR-OPS:n mukaisesti. Päällikkö voi siirtää lennon suorittamisen toisen ohjaajan tehtäväksi, jos tällä on siihen vaadittava pätevyys. Päällikkönä (commander) suoritettu lentoaika merkitään lentopäiväkirjaan päällikköajaksi (pilot-in-command). Myös valvonnan alaisena ilmaaluksen päällikkönä (PICUS) tai päällikköoppilaana (SPIC) hankittu lentoaika merkitään päällikköajaksi, mutta silloin päällikön (commander) tai lennonopettajan on vahvistettava merkintä nimikirjoituksellaan lentopäiväkirjan sarakkeeseen Remarks and Endorsements (Huomautukset). 6 Lentoajan merkitseminen: Sarake 1: Lennon alkamispäivä (pp/kk/vv). Sarake 2/3: Lähtö- ja määräpaikan koko nimi tai kansainvälinen kolmi- tai nelikirjaiminen tunnus. Kaikki ajat merkitään UTC-aikoina. Sarake 5: Jos lennolla oli yksi ohjaaja, merkitse rasti oikeaan sarakkeeseen sen mukaan, oliko kyseessä yksi- vai monimoottorinen lentokone. Jos lennolla oli kahden tai useamman ohjaajan miehistö, merkitse lentoaika Multi-pilot time -sarakkeeseen. Sarake 6: Kokonaislentoaika voidaan merkitä tunteina ja minuutteina tai desimaalilukuna. Sarake 7: Ilma-aluksen päällikön nimi, tai jos toimit itse päällikkönä, kirjoita SELF. Sarake 8: Ohjaavana ohjaajana tehdyt laskut päivällä ja/tai yöllä A-35

317 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A NAME PIC LANDINGS DATE (dd/mm/yy) DEPARTURE ARRIVAL AIRCRAFT SINGLE PILOT TIME PLACE TIME PLACE TIME MAKE, MODEL, VARIANT REGISTRATION SE ME MULTI- PILOT TIME TOTAL TIME OF FLIGHT DAY NIGHT 14/11/98 LFAC 1025 EGBJ 1240 PA G-SENE X 2 15 SELF 1 15/11/98 EGBJ 1810 EGBJ 1930 C152 G-NONE X 1 20 SELF 2 22/11/98 LGW 1645 LAX 0225 B G-ABCD SPEAKIN A-36

318 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku A Sarake 9: Merkitse tarvittaessa yöllä tai mittarilentosääntöjen mukaisesti lennetty lentoaika. Sarake 10: Ohjaajan tehtävä: Pilot-in-command -sarakkeeseen merkitään lentoaika päällikkönä (PIC), päällikköoppilaana (SPIC) tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä (PICUS). Jos lentoaika on suoritettu päällikköoppilaana tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä, päällikön (commander) tai lennonopettajan on vahvistettava se nimikirjoituksellaan sarakkeeseen 12 (Remarks and endorsements). Lentoaika lennonopettajana merkitään sekä omaan sarakkeeseensa (instructor) että päällikköajaksi. Sarake 11: Lentosimulaattorit (FS) ja lentokoulutuslaitteet (FNPT): Lentosimulaattorista merkitään ilma-alustyyppi ja hyväksymistodistuksen numero. Muista lentokoulutuslaitteista merkitään tyypin mukaan joko FNPT I tai FNPT II. Harjoitusaikaan (Total time of session) sisältyvät kaikki harjoitukset, mukaan lukien lentoa edeltävät ja lennon jälkeiset tarkistukset. Merkitse suoritetun harjoituksen tyyppi sarakkeeseen 12, esim. yhtiön tarkastuslento (operator proficiency check), voimassaolon jatkaminen (revalidation). Sarake 12: Remarks (Huomautukset) -sarakkeeseen haltija voi merkitä haluamiaan tietoja lennosta. Seuraavat merkinnät on kuitenkin aina tehtävä: lupakirjaa tai kelpuutusta varten suoritettu mittarilentoaika lentokokeen tai tarkastuslennon tyyppi päällikön nimikirjoitus, jos ohjaaja kirjaa lentoaikaa päällikköoppilaana tai valvonnan alaisena ilma-aluksen päällikkönä lennonopettajan nimikirjoitus, jos lento liittyy yksimoottorisen mäntämoottorilentokoneen tai TMG-moottoripurjelentokoneen luokkakelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen. 7 Kun sivu on täynnä, yhteenlasketut lentoajat merkitään niille varattuihin ruutuihin. Ohjaaja vahvistaa ne nimikirjoituksellaan Remarks-sarakkeeseen PILOT FUNCTION TIME SYNTHETIC TRAINING DEVICES SESSION OPERATIONAL CONDITION TIME NIGHT IFR PILOT-IN- COMMAND CO-PILOT DUAL INSTRUCTOR DATE (dd/mm/yy) TYPE TOTAL TIME OF SESSION REMARKS AND ENDORSEMENTS Night rating training (A L Pilot) 20/11/98 B (Q1234) 4 10 Revalidation Prof Check PIC(US) (C Speakin) [Muutos 1, ] A-37

319 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C AMC/IEM C - YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL Yksityislentäjän teoria- ja lentokoulutusohjelma Katso JAR-FCL Katso JAR-FCL 1.125:n liite 1 YKSITYISLENTÄJÄN TEORIAKOULUTUSOHJELMA ILMAILUN SÄÄDÖKSET Lainsäädäntö 1 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimus 2 Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö (ICAO) 3 Yleissopimuksen seuraavat artiklat: 1 Ilmatilan hallintaoikeus 2 Alue 5 Oikeus ei-aikataulunmukaisiin lentoihin 10 Lasku tullilentoasemalle 11 Ilmailumääräysten sovellettavuus 12 Lentosäännöt 13 Maahantulo- ja selvitysmääräykset 16 Tarkastus ilma-aluksessa 22 Muodollisuuksien helpottaminen 23 Tullaus ja maahanmuutto 24 Tullimaksut 29 Ilma-aluksessa mukana pidettävät asiakirjat 30 Ilma-aluksen radiolaitteet 31 Lentokelpoisuustodistus 32 Henkilöstön lupakirjat 33 Todistusten ja lupakirjojen tunnustaminen 34 Matkapäiväkirjat 35 Tavararajoitukset 36 Valokuvaus ilma-aluksesta 37 Kansainvälisten standardien ja menettelytapojen hyväksyminen 39 Todistusten ja lupakirjojen poikkeusmerkinnät 40 Poikkeusmerkinnällä varustettujen todistusten ja lupakirjojen pätevyys 4 Yleissopimuksen liitteet (ICAO Annexes) Annex 7 Ilma-alusten kansallisuus- ja rekisteritunnukset - määritelmät - ilma-alusten rekisteritunnukset - rekisteröimistodistus - tunnuskilpi Annex 8 Ilma-alusten lentokelpoisuus - määritelmät - lentokelpoisuustodistus - jatkuvan lentokelpoisuuden ylläpito - lentokelpoisuustodistuksen voimassaolo - mittarit ja laitteet - ilma-aluksen käyttörajoitukset ja -tiedot C-1 Muutos 1

320 KANSALLINEN MUUTOSSIVU JAR-FCL 1:EEN Nämä kansalliset muutossivut sisältävät Lentoturvallisuushallinnon tarpeellisiksi katsomiaan lisäyksiä ja ohjeita JAR-FCL 1, :n mukaiseen PPL-teoria- ja lentokoulutusohjelmaan AMC FCL JAR-FCL 1:n mukaisen koulutuksen sekä näiden kansallisten muutossivujen mainitsemien lisäysten ohella on annettava SEP-luokkakelpuutukseen liittyvä teoria- ja lentokoulutus sen lentokoneen tuntemukseen, jolla lentokoulutusta annetaan. TEORIAKOULUTUSOHJELMA JA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Tietopuolista opetusta tulisi antaa vähintään 100 tuntia (60 minuutin tuntia). Tuntimäärä sisältää varsinaisen tietopuolisen koulutuksen ja siihen liittyvät harjoitukset. Näihin tunteihin ei lasketa mukaan lennonopettajan antamaa koululentoihin liittyvää koulutusta. Koulu voi harkintansa mukaan käyttää erilaisia opetusmenetelmiä, kuten luentoja, harjoituksia, tietokonepohjaista opetusta jne. 2. Yksityislentäjän tietopuolisen koulutuksen tarkoituksena on antaa käytännön VFR-lentotoiminnassa tarvittavat tiedot. Teoriaa, yleisiä perusteita ja teknisiä yksityiskohtia on opetettava siinä määrin kuin käytännön menetelmien ja lentotoiminnassa tarvittavien tietojen ymmärtäminen ja omaksuminen vaatii. 3. Koulun on laadittava koulutusohjelmansa siten, että asioiden esitysjärjestys, ryhmittely sekä teoriakoulutuksen ja lentokoulutuksen vuorottelu ovat oppimisen ja opetettavien asioiden omaksumisen kannalta mahdollisimman hyvät. JAR-FCL 1:N MUKAISEN PPL-TEORIAKOULUTUSOHJELMAN LISÄKSI ON OPETETTAVA SEURAAVIEN OPPIAINEIDEN ERIKSEEN MÄÄRITELLYT OSA-ALUEET: ILMAILUN SÄÄDÖKSET Suomalaiset ilmailumääräykset ja ilmailutiedotukset - ilmailumääräyskokoelma, määräysten ja tiedotusten sitovuus ja oikeudellinen merkitys; - yksityislentäjää, yksityislentäjän lupakirjaa ja siihen merkittäviä kelpuutuksia, yksityislentotoimintaa, yksityislentotoimintaa koskevia vakuutuksia ja lentopaikkojen käyttöä koskevat ilmailumääräykset ja tiedotukset; - yksityislentotoiminnassa käytettävien lentokoneiden lentokelpoisuutta, päiväkirjoja ja muita asiakirjoja, varustusta, tankkausta, vikailmoituksia, huoltotoimintaa ja katsastusta koskevat määräykset ja tiedotukset ohjaajaa ja ilma-aluksen omistajaa koskevin osin C-1-1

321 LENTOKONEEN YLEISTUNTEMUS Voimalaitteet Kaasutin - kaasuttimen jäätyminen, imuilman lämpötila, seoksen lämpötila, sääolosuhteet ja ilman lämpötilat joissa kaasuttimen jäätymistä voi esiintyä, jäätymisen oireet; - imuilman lämmitys; vaikutus moottorin tehoon, seossuhteeseen, moottorin lämpötilaan, polttoaineen kulutukseen; Lentomoottorien polttoaineet - erot autopolttoaineisiin - polttoaineeseen sekoitettavat lisäaineet Potkurit - muuttuvakulmainen ja vakiokierrossäätöpotkuri, niiden rakenne ja toiminta Moottorin käyttö - esilämmittäminen talvella Järjestelmät Hydraulijärjestelmät - toimintaperiaate ja pääosat; - koulutuksessa käytettävän lentokoneen hydraulijärjestelmä; sen käyttämät laitteet ja järjestelmät; hydraulijärjestelmän hallintalaitteet ja indikaattorit, ominaisuudet, käyttö ja rajoitukset, käytettävä hydraulineste; Jäänehkäisy- ja jäänpoistojärjestelmät - jäänehkäisy- ja jäänpoistojärjestelmien toimintaperiaatteet; sähkölämmitys, kuumailmalämmitys, jäänpoistokumit, jäänpoistonesteen suihkuttamiseen tai tihkumiseen perustuvat järjestelmät; - koulutuksessa käytettävän lentokoneen jäänehkäisy ja jäänpoistojärjestelmät; niihin liittyvät hallintalaitteet ja indikaattorit, järjestelmien ominaisuudet, käyttö ja rajoitukset, käytettävät nesteet. Mittarit Stabiloidut kompassijärjestelmät - toimintaperiaate, pääosat, käyttövoima; - tarkkuus; eksymä, lentokoneen liikehtimisen vaikutus; - suunnan tarkistus ja asettaminen; - stabiloidun kompassijärjestelmän toimintakuntoisuuden toteaminen, tyypilliset häiriöt ja niiden tunnistaminen, toimenpiteet häiriöissä; - koulutuksessa käytettävän lentokoneen stabiloidut kompassijärjestelmät, niihin liittyvät hallintalaitteet ja indikaattorit C-1-2

322 Muut mittarit - seoslämpömittari - imuilmanlämpömittari LENTOSUUNNISTUS Radiosuunnistuslaitteet - HSI: käyttö, toimintaperiaate, näyttö ja tulkinta, toimintasäde, virheet ja tarkkuus, toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät; - ILS: periaate, taajuudet, käyttö- ja näyttölaitteet ja niiden käyttö, ILS-aseman tunnistaminen; koulutuksessa käytettävän lentokoneen ILS-laitteet, niiden käyttölaitteet ja näytöt; - MARKER: periaate, taajuus RADIOPUHELINLIIKENNE Radiopuhelinliikenne on koulutettava ilmailumääräyksen TRG M1-11 ja ilmailutiedotuksen TRG T1-17 mukaisesti. JAR-FCL 1:n koulutusohjelman kohdat on kuitenkin käytävä läpi koulutuksessa. YLEINEN LENTOTURVALLISUUS Pakkotilannevarustuksen käyttö - pelastusliivit, pelastuslautat - tulensammuttimet; - hätäradiot ja -majakat Ilmoitukset (GEN M1-4) - ilmoitukset onnettomuudesta, vauriosta, vaaratilanteesta, häiriöstä lennonvarmistuspalvelussa ja lintutörmäyksestä ilmoittaminen; - tekniset vikailmoitukset Perusmittarilennon teoria - lennonvalvontamittareiden näyttötavat ja niiden antamat osoitukset, hallintamittarit, suoritusmittarit ja suunnistusmittarit; - lennonvalvontamittareiden näyttämien lukemistapa, yhtenäistyön hallitseminen; - koneen hallinta ja ohjausmenetelmät; pituuskallistus, kallistus, lentokoneen viritys, korkeuden säilyttäminen, vaakakaarrot, jyrkät kaarrot, ajoitettu kaarto, kaarto määrättyyn suuntaan, nousut, liu'ut, epätavalliset asennot ja niistä oikaiseminen. - harha-aistimukset - Cross-check käsite C-1-3

323 LENTOKOULUTUSOHJELMA JA KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN 1. Yksityislentäjän lentokoulutuksen on katettava JAR-FCL 1:ssä luetellut asiat. Lentokoulutusta annettaessa opetusjärjestyksen ja yksittäisten koululentojen sisällön suhteen määrääviä ovat seuraavat näkökohdat: - oppilaan edistyminen ja taidot; - sääolosuhteet; - koululentoon ja siihen liittyvään maassa annettavaan opetukseen ja lennon jälkeiseen palautteeseen käytettävissä oleva aika; - koulutukselliset näkökohdat; - paikalliset olosuhteet; - koululennon aiheita koskeva tietopuolinen opetus on oltava suoritettu ennen lentoa. JAR-FCL:n mukaiset harjoitukset 1-13E on koulutettava ennen ensimmäistä yksinlentoa. 2. Koulutuksessa on opetettava hyvää ilmailutapaa, joka sisältää mm. seuraavat asiat, joita on painotettava oppilaalle alusta alkaen, ja joihin on kiinnitettävä huomiota jokaisella lennolla kyseisen lennon erityispiirteiden mukaisesti: huolellinen lennon valmistelu mukaan lukien säätietoihin ja NOTAMeihin perehtyminen; riittävien ja ajan tasalla olevien karttojen ja muiden suunnistusvälineiden ja lennolla tarvittavien tietojen mukana pitäminen kaikilla lennoilla; jatkuva ja riittävä ilmatilan tarkkailu; liikennetilanteesta selvillä pysyminen ja muun liikenteen huomioon ottaminen; asiallinen ja ohjeiden mukainen radioliikenne; meluhaittojen minimoiminen; lentokoneen ja sen laitteiden oikea ja juohea käyttäminen; jatkuva lennon edistymisen seuranta; sään kehittymisen tarkkailu; tinkimätön määräysten noudattaminen; lennon jälkeen lentokoneesta, asiakirjoista ja tarvittavista ilmoituksista huolehtiminen. 3. Lupakirjan hakijan on suoritettava koko lupakirjakurssi, saavutettava vaadittu osaamisen taso kaikissa kurssiin kuuluvissa aiheissa, ja hänellä on oltava lupakirjan myöntämiseksi vaadittu lentokokemus sekä täytettävä muut viranomaisen määräämät vaatimukset ennen lentokoetta. JAR-FCL 1:N MUKAISEN PPL-LENTOKOULUTUSOHJELMAN LISÄKSI ON OPETETTAVA SEURAAVIIN HARJOITUKSIIN LIITTYVÄT ERIKSEEN MÄÄRITELLYT OSA-ALUEET: Harjoitus 2: Lennonvalmistelu ja toimenpiteet lennon jälkeen - lentokoneen asiakirjojen tarkastus, lentokelpoisuuden toteaminen Harjoitus 7: Nousu - nousu laipat alhaalla (Huom! Turvallisella korkeudella) Harjoitus 18C: Radiosuunnistus - GPS:n esittely C-1-4

324 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Lentosäännöt Annex 2 Lentosäännöt - määritelmät - soveltaminen - yleiset säännöt - näkölentosäännöt - merkit (Appendix 1; Suomessa OPS M1-1 luku 6) - siviili-ilma-aluksen lentoon puuttuminen tunnistamista varten (Appendix 2; Suomessa OPS M1-1 luku 7) Ilmaliikennepalvelu Annex 11 Ilmaliikennepalvelu - määritelmät - ilmaliikennepalvelun tarkoitus - ilmatilaluokat - lentotiedotusalueet, lennonjohtoalueet ja lähialueet - lennonjohtopalvelu - lentotiedotuspalvelu - hälytyspalvelu - näkösääolosuhteet (VMC) - mittarisääolosuhteet (IMC) - poikkeustilanteet lennolla [Annex 14 Lentopaikat - määritelmät - kenttäalueen ja sen laitteiden kunto - visuaaliset maalaitteet - osoittimet ja merkinantolaitteet - merkinnät - valot - kyltit - merkit - merkinantopaikka - lentoestevalot ja -merkinnät - esteiden merkitseminen - estevalot - suljettujen alueiden merkitseminen - pelastus- ja muut palvelut - palo- ja pelastustoiminta - asematasovalvonta - lentopaikan valojen ja merkintöjen värit - valojen värit - merkintöjen värit] 5 ICAO Document Rules of the air and air traffic services (Lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelu) Yleiset säännöt - määritelmät - ilmaliikennepalvelun toimintaperiaatteet - reittiselvitys ja tiedotukset - ilmaliikennevirtojen säätely - korkeusmittarin asetusmenetelmät - jättöpyörretiedotukset - säätiedot - ilma-alusten antamat tiedotukset (AIREP) C-2 Muutos 1

325 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Aluelennonjohtopalvelu - johdettujen lentojen porrastus eri ilmatilaluokissa - ohjaajien vastuu porrastuksen säilymisestä näkösääolosuhteissa - ohjaajan toiminta hätätilanteissa ja radioyhteyden katketessa - siviili-ilma-aluksen lentoon puuttuminen tunnistamista varten Lähestymislennonjohtopalvelu - lähtevien ja saapuvien ilma-alusten menetelmät näkösääolosuhteissa Lähilennonjohtopalvelu - lähilennonjohdon toiminta - VFR-lennot - liikenne- ja laskukierrosmenetelmät - ilma-aluksille annettavat tiedot - lähiliikenteen valvonta Lentotiedotus- ja hälytyspalvelut - ilmaliikenteen neuvontapalvelu - tarkoitus ja perusperiaatteet JAA:n vaatimukset 6 Euroopan ilmailuviranomaisten yhteistyöelimen JAA:n vaatimukset (JAR) JAR-FCL, luku A - Yleiset vaatimukset Lupakirjojen ja kelpuutusten voimassaolo Lääketieteellinen kelpoisuus Lääketieteellisen kelpoisuuden heikkeneminen Lentoajan hyväksi laskeminen Lupakirjan myöntäjävaltio JAR-FCL, luku B - Lento-oppilas Vaatimukset Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus JAR-FCL, luku C - Yksityislentäjän lupakirja Vähimmäisikä Lääketieteellinen kelpoisuus Oikeudet ja ehdot Lupakirjaan liittyvät erityiskelpuutukset Lentokokemus ja lentoajan hyväksi laskeminen Kurssi Teoriakoe Lentokoe JAR-FCL, luku E - Mittarilentokelpuutus Milloin mittarilentokelpuutus vaaditaan JAR-FCL, luku F - Tyyppi- ja luokkakelpuutukset Luokkakelpuutusten jaottelu Milloin tyyppi- tai luokkakelpuutus vaaditaan Voimassaoloaika, voimassaolon jatkaminen ja kelpuutusten uusiminen JAR-FCL, luku H - Opettajakelpuutukset Koulutus - yleistä C-3 Muutos 1

326 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C LENTOKONEEN YLEISTUNTEMUS Lentokoneen rakenne 7 Rakenne - osat ja laitteet - runko, siivet, korkeusvakain, sivuvakain - pääohjaimet - trimmijärjestelmät, laskusiivekkeet ja solakot - laskuteline - nokkapyörä ja nokkapyöräohjaus - renkaat ja niiden kunto - jarrujärjestelmät ja niihin liittyvät varotoimet - laskutelineen sisäänvetojärjestelmät 8 Rakenteisiin kohdistuvat kuormitukset - staattinen lujuus - varmuuskertoimet - ohjainlukot ja niiden käyttö - varotoimet maassa ja lennolla Voimalaitteet 9 Yleistä - nelitahtimoottorin toimintaperiaate - moottorin rakenne pääpiirteissään - ennenaikaisen sytytyksen ja nakutusilmiön syyt - moottorin pyörimisnopeuden ja tehon suhde 10 Moottorin jäähdytys - ilmajäähdytys - moottorin suojus ja jäähdytysilman ohjaimet - kidusluukkujen rakenne ja käyttö - sylinterinpään lämpömittari 11 Moottorin voitelu - voitelun tarkoitus ja voitelumenetelmät - voitelujärjestelmät - öljynkierto - öljypumput ja suodattimet - öljylaadut ja luokitukset - öljyn lämpötilan ja paineen säätö - öljyn jäähdytys - voitelujärjestelmän häiriöiden tunnistaminen 12 Sytytysjärjestelmä - magneettosytytyksen toimintaperiaate - rakenne ja tehtävä - laukaisukytkimen tarkoitus ja toimintaperiaate - toimintakuntoisuuden tarkistaminen, häiriöiden tunnistaminen - toimintamenetelmät sytytystulppien likaantumisen estämiseksi C-4 Muutos 1

327 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C 13 Kaasutin - kohokaasuttimen toimintaperiaate - rakenne ja tehtävä - oikean seossuhteen säilyttäminen - suuttimien ja kiihdytinpumpun toiminta - korkeuden vaikutus seossuhteeseen - manuaalinen seoksen säätö - oikean seossuhteen säilyttäminen - käytön rajoitukset suurella teholla - nakutuksen esto - seossäätö - tärkeimpien säätimien toiminta ja käyttö - imuilmajärjestelmä - varailmanottojärjestelmät - kaasuttimen jäätyminen, imuilman lämmitys - ruiskutusjärjestelmien toimintaperiaatteet 14 Lentomoottorien polttoaineet - polttoainelaadut - oktaaniluvut ja värit - laatuvaatimukset - polttoaineen tarkistaminen epäpuhtauksien varalta - sakanerottimien ja vedenpoistoventtiilien käyttö 15 Polttoainejärjestelmä - polttoainesäiliöt ja -putket - huohottimet - mekaaniset ja sähköiset polttoainepumput - putouspainejärjestelmä - käytettävän säiliön valinta - polttoainejärjestelmän käyttö 16 Potkurit - potkurien nimitykset - moottorin tehon muuttuminen työntövoimaksi - kiintopotkurin rakenne ja toiminta - potkurin lapaan vaikuttavat voimat - pyörimisnopeuden muuttuminen lentonopeuden mukaan - työntövoiman ja hyötysuhteen riippuvuus lentonopeudesta - säätöpotkurin rakenne ja toiminta - vakiokierrossäätimen toiminta - lapakulman muutosten vaikutus - potkurin pyöriminen tuulimyllynä (windmilling) 17 Moottorin käyttö - käynnistysmenetelmät ja varotoimet - vikojen tunnistaminen - lämmitys, koekäyttö ja järjestelmien tarkistukset - öljyn lämpötilan ja paineen rajoitukset - sylinterinpään lämpötilan rajoitukset - sytytyksen ja muiden järjestelmien tarkistukset - tehorajoitukset - nopeiden tehonmuutosten välttäminen - seoksen säätö C-5 Muutos 1

328 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Järjestelmät 18 Sähköjärjestelmä - vaihto- ja tasavirtageneraattorien rakenne ja toiminta - tasavirtajärjestelmä - akut: kapasiteetti ja lataus - voltti- ja ampeerimittarit - sulakkeet ja lämpölaukaisimet - sähköllä toimivat laitteet ja mittarit - häiriöiden tunnistaminen - toimenpiteet häiriötilanteissa 19 Alipainejärjestelmä - osat - pumput - säädin ja mittari - suodatinjärjestelmä - häiriöiden tunnistaminen - toimenpiteet häiriötilanteissa Mittarit 20 Pitot-staattinen järjestelmä - pitotputken tarkoitus - pitotputken toimintaperiaate ja rakenne - staattisen paineen järjestelmä - staattisen paineen varajärjestelmä - asemavirhe - vedenpoisto - lämmitys - tukkeutumien ja vuotojen aiheuttamat virheet 21 Nopeusmittari - toimintaperiaate ja rakenne - pitot- ja staattisen paineen suhde - mittarinopeuden, kalibroidun ilmanopeuden ja todellisen ilmanopeuden määritelmät - mittarivirheet - nopeusmittarin lukemat, värimerkinnät - toimintakuntoisuuden toteaminen 22 Korkeusmittari - toimintaperiaate ja rakenne - asetusasteikon tarkoitus - ilman tiheyden vaikutus - painekorkeus - todellinen korkeus - kansainvälinen standardi-ilmakehä - lentopinta - mittarin näyttö (kolme osoitinta) - mittarivirheet - toimintakuntoisuuden toteaminen 23 Pystynopeusmittari - toimintaperiaate ja rakenne - tarkoitus - näytön viive C-6 Muutos 1

329 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C - viiveetön pystynopeusmittari - näyttö - toimintakuntoisuuden toteaminen 24 Hyrrämittarit - toimintaperiaate - vakavuus - presessio 25 Kaarto- ja luisumittari - tarkoitus ja toiminta - nopeuden vaikutus - näyttö - viiksi (kaartokoordinaattori) - rajoitettu kaartonopeuden näyttö - käyttövoima - kuula - toimintaperiaate - näyttö - toimintakuntoisuuden toteaminen 26 Keinohorisontti - tarkoitus ja toiminta - näytöt - tulkinta - toiminnalliset rajoitukset - käyttövoima - toimintakuntoisuuden toteaminen 27 Suuntahyrrä - tarkoitus ja toiminta - näyttö - käyttö magneettikompassin kanssa - asetusmenetelmä - hyrrän ryömintä - toiminnalliset rajoitukset - käyttövoima - toimintakuntoisuuden toteaminen 28 Magneettinen kompassi - rakenne ja toiminta - maan magneettikenttä - eranto ja eksymä - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - varotoimet, kun kuljetetaan magneettisia esineitä - toimintakuntoisuuden toteaminen 29 Moottorin valvontamittarit - seuraavien mittarien toimintaperiaatteet, näytöt ja käyttö: - öljyn lämpötila - öljynpaine - sylinterinpään lämpötila - pakokaasun lämpötila - ahtopaine - polttoaineen paine - polttoaineen virtaus - polttoaineen määrä - pyörimisnopeus C-7 Muutos 1

330 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C 30 Muut mittarit - seuraavien mittarien toimintaperiaatteet, näytöt ja käyttö: - alipainemittari - voltti- ja ampeerimittarit - varoitusvalot ja -merkit - muut mittarit lentokonetyypin mukaan Lentokelpoisuus 31 Lentokelpoisuus - lentokelpoisuustodistuksen voimassaolo - vaatimusten noudattaminen - määräaikaishuollot - lentokäsikirjan (tai vastaavan), ohjeiden, rajoitusten, varoituskylttien ym. noudattaminen - lentokäsikirjan liitteet - asiakirjojen mukana pitäminen ja ylläpito - lentokoneen, moottorin ja potkurin tekniset päiväkirjat - vikojen merkitseminen - huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä SUORITUSARVOT JA LENNON SUUNNITTELU Massa ja massakeskiö 32 Massa ja massakeskiö - maksimimassan rajoitukset - massakeskiön etu- ja takarajat normaaliluokan ja rajoitetun taitolentoluokan toiminnassa - massa- ja massakeskiölaskelmat lentokoneen käsikirjan ja punnitustodistuksen perusteella Suoritusarvot 33 Lentoonlähtö - lähtökiito ja käytettävissä oleva matka - lentoonlähtö ja alkunousu - massan, tuulen ja tiheyskorkeuden vaikutukset - kiitotien pinnan laadun ja kaltevuuden vaikutukset - laskusiivekkeiden käyttö 34 Lasku - massan, tuulen, tiheyskorkeuden ja lähestymisnopeuden vaikutukset - laskusiivekkeiden käyttö - kiitotien pinnan laatu ja kaltevuus 35 Matkalento - tarvittavan ja käytettävissä olevan tehon suhde - suoritusarvotaulukko - paras kohoamisnopeus ja nousukulma - toimintamatka ja toiminta-aika - lentoasun, massan, lämpötilan ja korkeuden vaikutukset - nousukyvyn heikkeneminen kaarrossa - liitosuhde - seuraavien tekijöiden vaikutukset: - jäätyminen, sade - lentokoneen pinnan kunto - laskusiivekkeet C-8 Muutos 1

331 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET Fysiologian perusteet 36 Käsitteet - ilmakehän koostumus - kaasulait - hengitys ja verenkierto 37 Hapen osapaineen vaikutukset - korkeuden vaikutus - hapen kuljetus - hapenpuute - oireet - ennaltaehkäisy - lentokoneen paineistus - nopean paineenalenemisen vaikutukset - hyödyllisen tajunnan aika - happinaamarien käyttö ja nopea korkeuden vähennys - ylihengitys - oireet - välttäminen - kiihtyvyyksien vaikutukset 38 Näköaisti - näköaistin fysiologia - näköaistin rajoitukset - näköviat - näköharhat - asentotajun menetys - asentotajun menetyksen ehkäisy 39 Kuuloaisti - kuuloaistin fysiologia - sisäkorvan aistimukset - korkeuden muutoksen vaikutukset - melu ja kuulovauriot - kuulon suojaaminen - asentotajun menetys - tasapaino- ja näköaistin ristiriidat - asentotajun menetyksen ehkäisy 40 Matkapahoinvointi - syyt - oireet - ehkäisy 41 Lentäminen ja terveys - lääketieteelliset kelpoisuusvaatimukset - tavallisten sairauksien ja hoitojen vaikutukset - vilustumiset - vatsavaivat - lääkkeet ja niiden sivuvaikutukset - alkoholi - väsymys - fyysinen kunto - matkustajista huolehtiminen - laitesukellus; varotoimenpiteet ennen lentoa C-9 Muutos 1

332 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C 42 Myrkytysvaarat - vaaralliset aineet - lämmityslaitteiden häkä Psykologian perusteet 43 Tiedonkäsittelyprosessi - aistimisen käsitteitä - kognitiivinen havainnointi - odotukset - ennakointi - tavat ja tottumukset 44 Päätöksenteon keskushermostollinen perusta - henkinen kuormitus, rajoitukset - tiedonlähteet - ärsykkeet ja tarkkaavaisuus - sanallinen viestintä - muisti ja sen rajoitukset - virheellisten tulkintojen syitä 45 Stressi - syyt ja vaikutukset - vireystila - vaikutus suorituskykyyn - stressin tunnistaminen ja vähentäminen 46 Tilanteen arviointi ja päätöksenteko - ohjaajan päätöksenteon peruskäsitteitä - asenteet - käyttäytymiseen liittyvät näkökulmat - riskin arviointi - tilannetajun kehittyminen SÄÄOPPI 47 Ilmakehä - koostumus ja rakenne - kerrokset 48 Paine, tiheys ja lämpötila - ilmanpaine, isobaarit - paineen, tiheyden ja lämpötilan muuttuminen korkeuden mukaan - korkeudenmittauksen terminologia - lämmön säteily auringosta ja maasta, lämpötila - lämpötilan vuorokausivaihtelu - adiabaattinen muutos - lämpötilan vertikaaligradientti - vakaa ja epävakaa ilmamassa - säteilyn, advektion, ilman laskevan liikkeen (subsidenssin) ja konvergenssin vaikutukset 49 Kosteus ja sade - ilmakehän vesihöyry - höyryn paine - kastepiste ja suhteellinen kosteus - tiivistyminen ja höyrystyminen - sade C-10 Muutos 1

333 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C 50 Ilmanpaine ja tuuli - korkeapaineen ja matalapaineen alueet - ilmakehän liikkeet, painegradientti - pysty- ja vaakasuuntainen liike, konvergenssi, divergenssi - pintatuuli ja geostrofinen tuuli - tuuligradientin ja nopeiden tuulen muutosten (windshear) vaikutus lentoonlähdössä ja laskussa - isobaarien ja tuulen välinen suhde, Buys-Ballot n tuulisääntö - pyörteisyys (turbulenssi) ja puuskaisuus - paikalliset tuulet, föhn-tuuli, maa- ja merituulet 51 Pilvien muodostuminen - jäähtyminen advektion, säteilyn ja adiabaattisen laajenemisen vaikutuksesta - pilvityypit - konvektiopilvet - orografiset (maaston korkeusvaihtelun synnyttämät) pilvet - stratus- ja cumuluspilvet - lento-olosuhteet eri pilvityypeissä 52 Sumu, utu ja auer - säteilysumu, advektiosumu, rintamasumu, jäätävä sumu - syntytavat ja hälveneminen - näkyvyyden huononeminen sumun, lumen, savun, pölyn ja hiekan vuoksi - huonon näkyvyyden todennäköisyyden arviointi - huonon pysty- ja vaakasuuntaisen näkyvyyden aiheuttamat vaarat lennolla 53 Ilmamassat - ilmamassojen ominaisuudet ja niihin vaikuttavat tekijät - ilmamassojen jaottelu ja syntyalueet - ilmamassojen muuttuminen liikkeiden aikana - matala- ja korkeapaineiden kehittyminen - matala- ja korkeapaineisiin liittyvä sää 54 Rintamat - lämpimien ja kylmien rintamien muodostuminen - ilmamassojen rajapinnat - lämpimän rintaman kehittyminen - lämpimään rintamaan liittyvät pilvet ja sää - lämpimän sektorin sää - kylmän rintaman kehittyminen - kylmään rintamaan liittyvät pilvet ja sää - okkluusiorintamat - okkluusiorintamaan liittyvät pilvet ja sää - paikallaan pysyvät rintamat - paikallaan pysyviin rintamiin liittyvät pilvet ja sää 55 Jäätäminen - olosuhteet, joissa jäänmuodostusta voi esiintyä - huurteen, huurrejään ja kirkkaan jään vaikutukset - jäätymisen vaikutus lentokoneen suoritusarvoihin - jäätävien olosuhteiden välttäminen ja varotoimet - moottorin jäätyminen - imuilmajärjestelmän ja kaasuttimen jäätymisen ehkäisy, varotoimet ja jään poisto C-11 Muutos 1

334 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C 56 Ukkonen - ukkosen syntyminen: ilmamassa-, rintama- ja orografiset ukkoset - ukkosen syntyyn tarvittavat olosuhteet - ukkosen kehittyminen - ukkosen synnylle otollisten olosuhteiden tunnistaminen - ukkosen aiheuttamat vaarat lentokoneille - salamoinnin ja voimakkaan turbulenssin vaikutukset - ukkosmyrskyn lähelle lentämisen välttäminen 57 Vuoristossa lentäminen - vaarat - maaston vaikutus säähän - aaltovirtaus, nopeat tuulen muutokset (windshear), pyörteisyys, nousevat ja laskevat virtaukset, roottori, laaksotuulet 58 Ilmasto - vuodenaikaiset ilmastonvaihtelut Euroopan troposfäärissä - paikallinen sää ja tuulet eri vuodenaikoina 59 Korkeuden mittaus - korkeusmittarin ilmanpaineasetusten merkitys lentotoiminnassa - painekorkeus, tiheyskorkeus - korkeus määritetystä vertailutasosta, korkeus merenpinnasta, lentopinta - ICAOn standardi-ilmakehä - QNH, QFE, standardiasetus - siirtokorkeus, siirtokerros ja siirtopinta 60 Ilmailun sääpalvelu - lentopaikkojen sääpalveluasemat - lentosääkeskukset - sääennustepalvelu - sääpalvelut lentopaikoilla - määräajoin annettavat sääennusteet 61 Säätietojen tulkinta ja ennustaminen - sääkartat ja niissä käytettävät symbolit ja merkit - merkitsevän sään kartat (SWC) - yleisilmailuun tarkoitetut ennustekartat 62 Lennon suunnittelussa käytettävät säätiedot - lähtölentopaikan, reitin, määrälentopaikan ja varalentopaikkojen säätiedotteet ja -ennusteet - koodimuotoisten sääsanomien (METAR, TAF, GAFOR) tulkitseminen - tuuli-, windshear- ja näkyvyystietojen saatavuus 63 Lentosäälähetykset - VOLMET, ATIS, SIGMET C-12 Muutos 1

335 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C LENTOSUUNNISTUS 64 Maapallon muoto - akseli, navat - pituuspiirit - leveyspiirit - isoympyrä, pikkuympyrä, kompassiviiva - pallonpuoliskot: pohjoinen/eteläinen, itäinen/läntinen 65 Kartat - ilmailukartat (topografiset) - projektiot ja niiden ominaisuudet - oikeakulmaisuus - vastaavuus - mittakaava - isoympyrä ja kompassiviiva kartalla 66 Konforminen kartioprojektio (ICAO 1: ilmailukartta) - tärkeimmät ominaisuudet - rakenne - pituuspiirien konvergenssi - pituuspiirien, leveyspiirien, isoympyröiden ja kompassiviivojen esittäminen kartalla - mittakaava, standardileveyspiirit - korkeuden kuvaaminen 67 Suunnat - maantieteellinen pohjoinen - maan magneettikenttä, eranto ja sen vuotuinen muutos - magneettinen pohjoinen - vaakasuora ja pystysuora komponentti - erantokäyrät, erannon nollakäyrät 68 Magneettisuus lentokoneessa - magneettiset vaikutukset lentokoneessa - kompassin eksymä - kaarto- ja kiihtyvyysvirheet - kompassiin vaikuttavien magneettisten häiriöiden välttäminen 69 Matka - matkan yksiköt - matkan mittaaminen eri karttaprojektioilta 70 Kartan käyttö suunnistuksessa - paikan maantieteellisten koordinaattien määrittäminen - leveys- ja pituusasteet - suuntima ja etäisyys - astelevyn käyttö - suunnan ja matkan mittaaminen [71 Kartanluku - kartan tulkinta] - topografia - korkeussuhteet - karttamerkit [- pysyvät merkit (esim. viivat, pisteet, erikoismerkit) - muuttuvat merkit (esim. vesi) - valmistelu C-13 Muutos 1

336 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C - kartan taitto käyttöä varten - kartanlukumenetelmät - kartan suunta - tarkistuspisteiden merkinnät - tarkistuspisteiden ennakointi - jatkuvassa näköyhteydessä - ilman jatkuvaa näköyhteyttä - kun sijainti on epävarma] - ilmailukarttojen symbolit - ilmailukarttojen tiedot - mittayksiköiden muuntaminen 72 Suunnistuksen perusteet [- mittarinopeus (IAS), kalibroitu ilmanopeus (CAS), todellinen ilmanopeus (TAS)] - tosisuunta ja magneettinen suunta - tuulen nopeus, ohjaussuunta ja maanopeus - tuulikolmio - ohjaussuunnan ja maanopeuden laskeminen - sortokulma, tuulikorjauskulma - arvioitu saapumisaika (ETA) - laskelmasuunnistus, arvioitu sijainti, paikanmääritys 73 Suunnistuslaskin - Suunnistuslaskimen ( kakkaran ) käyttö: - todellinen ilmanopeus, aika ja matka - yksikkömuunnokset - polttoainelaskelmat - paine-, tiheys- ja todellinen korkeus - lentoaika ja arvioitu saapumisaika - laskimen käyttö tuulikolmion ratkaisemiseen - todellisen ilmanopeuden ja tuulen nopeuden huomioiminen lentoradassa - ohjaussuunnan ja maanopeuden määrittäminen - sorto ja tuulikorjauskulma 74 Aika - koordinoidun maailmanajan (UTC) ja paikallisen ajan (LMT) välinen suhde - auringon nousu- ja laskuajan määrittäminen 75 Lennon suunnittelu - tarvittavat kartat - lentoreitin ja lentopaikkojen sääennusteet ja -tiedot - säätilan arviointi - reitin merkitseminen karttaan - valvottu ilmatila, ilmatilaluokat, korkeusrajoitukset, vaara-alueet jne. - AIP:n ja NOTAMien käyttö - yhteydenpito lennonjohtoon valvotussa ilmatilassa - polttoainelaskelmat - turvalliset reittikorkeudet - varalentopaikat - yhteydenpito, radio- ja suunnistuslaitteiden taajuudet - operatiivisen lentosuunnitelman laatiminen - ATS-lentosuunnitelman laatiminen - tarkistuspisteiden valinta, aika- ja matkamerkit - massa- ja massakeskiölaskelmat - massa- ja suoritusarvolaskelmat 76 Käytännön lentosuunnistus - kompassisuunnat, eksymätaulukon käyttö C-14 Muutos 1

337 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Radiosuunnistuslaitteet - ohjaamotyöskentelyn organisointi - lähtömenetelmät, merkinnät operatiiviseen lentosuunnitelmaan, korkeusmittarin asetus ja mittarinopeuden määrittäminen - korkeuden ja ohjaussuunnan säilyttäminen - näköhavaintojen käyttö - paikanmääritys, tarkistuspisteet - ohjaussuunnan ja arvioidun saapumisajan korjaukset - saapumismenetelmät, yhteydenpito lennonjohtoon - lentopäiväkirjan täyttäminen ja lentokoneen tekniseen päiväkirjaan tehtävät merkinnät 77 VDF - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 78 ADF, radiomajakat (NDB) ja RMI:n käyttö - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 79 VOR/DME - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - toimintasäteeseen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 80 GPS - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - luotettavuuteen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 81 Maatutka - käyttö - toimintaperiaate - näyttö ja tulkinta - toimintasäde - virheet ja tarkkuus - luotettavuuteen ja tarkkuuteen vaikuttavat tekijät 82 Toisiovalvontatutka - toimintaperiaate (tutkavastaimet) - käyttö - näyttö ja tulkinta - moodit ja koodit C-15 Muutos 1

338 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C LENTOTOIMINTA 83 ICAO Annex 6, Part II - Lentotoiminta - johdanto - määritelmät - yleiset määräykset - lennon valmistelu ja lentomenetelmät - suoritusarvot ja käyttörajoitukset - mittarit ja varusteet - yhteydenpito- ja suunnistuslaitteet - huolto - ohjaamomiehistö - ilma-aluksen valot 84 ICAO Annex 12 - Etsintä- ja pelastuspalvelu - määritelmät - eriasteiset hälytykset - ilma-aluksen päällikön toimenpiteet (kohdat 5.8 ja 5.9) - etsintä- ja pelastuspalvelun merkit (kohta 5.9 ja liite A) 85 ICAO Annex 13 - Lento-onnettomuustutkinta - määritelmät - kansalliset menettelyt 86 Meluntorjunta - yleiset menetelmät - lentoonlähdössä ja laskussa käytettävät menetelmät 87 Ilmailumääräysten rikkomukset - rikkomukset - seuraamukset LENNONTEORIA 88 Ilmakehä - koostumus ja rakenne - ICAOn standardi-ilmakehä - ilmanpaine 89 Ilman virtaus kappaleen ympärillä aliääninopeuksilla - ilmanvastus ja ilman tiheys - rajakerros - kitkavoimat - laminaarinen ja turbulenttinen virtaus - Bernoullin laki, venturi-ilmiö 90 Ilman virtaus kaksiulotteisen kantopinnan ympärillä - ilman virtaus suoran levyn ympärillä - ilman virtaus kaarevan levyn (kantopinnan) ympärillä - kantopinnan poikkileikkaus - nostovoima ja vastus - nostovoimakerroin, vastuskerroin ja niiden suhde kohtauskulmaan 91 Kolmiulotteinen virtaus kantopinnan ympärillä - siipiprofiilit ja siiven muodot - indusoitu vastus - virtauksen taipuminen, kärkipyörrevastus, maavaikutus C-16 Muutos 1

339 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C - siiven sivusuhde - vahingollinen vastus - muoto-, kitka- ja interferenssivastus - nostovoiman ja vastuksen suhde 92 Lennolla vaikuttavat voimat - voimien tasapaino ja voimaparit - nostovoima ja koneen paino - työntövoima ja vastus - tasapainotila 93 Ohjaimet - kolme tasoa - pituuskallistus (poikittaisakselin ympäri) - sivuttaiskallistus (pituusakselin ympäri) - suuntaohjaus (pystyakselin ympäri) - korkeusperäsimen (pendeliperäsimen), siivekkeiden ja sivuperäsimen vaikutus - pituus- ja sivuttaiskallistuksen säätely, suuntaohjaus - kallistuksen ja suuntaohjauksen yhteys - ohjainpintojen massa- ja aerodynaaminen tasapainotus 94 Ohjainten trimmaus - säätölaipat, kevityslaipat ja ohjainvoimaa lisäävät laipat - tarkoitus ja toiminta - käyttö 95 Laskusiivekkeet ja solakot - yksinkertaiset sekä levy-, sola- ja Fowler-laskusiivekkeet - tarkoitus ja toiminta - käyttö - johtoreunasolakot - tarkoitus ja toiminta - normaali käyttö ja automaattinen toiminta 96 Sakkaus - sakkauskohtauskulma - virtauksen irtoaminen - nostovoiman väheneminen, vastuksen lisääntyminen - painekeskiön siirtyminen - lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit - lentokoneen ominaisuudet sakkauksessa - tekijät, jotka vaikuttavat sakkausnopeuteen ja lentokoneen käyttäytymiseen sakkauksessa - sakkaus vaakalennossa, nousussa, liu ussa ja kaarrossa - sakkauksen merkit ja sakkausvaroittimet - oikaisu sakkauksesta 97 Syöksykierteen välttäminen - kärkisakkaus - kallistuksen kehittyminen - alkavan syöksykierteen tunnistaminen - välitön ja varma oikaisu sakkauksesta 98 Lentokoneen vakavuus - staattisen ja dynaamisen vakavuuden peruskäsitteet - pituusvakavuus - massakeskiön sijainnin vaikutus pituusvakavuuteen ja ohjattavuuteen C-17 Muutos 1

340 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C - kallistus- ja suuntavakavuus - kallistus- ja suuntavakavuuden keskinäinen suhde 99 Kuormituskerroin ja lentoliikkeet - rakenteellisten vaatimusten huomioonottaminen - liikehtimisen ja puuskakuormituksen rajakäyrät - rajoittavat kuormituskertoimet sileänä ja käytettäessä laskusiivekkeitä - kuormituskertoimen muutokset kaarroissa ja ylösvedoissa - nopeusrajoitukset liikehdinnässä - varotoimenpiteet lennolla 100 Lentokoneeseen maassa kohdistuvat kuormat - laskutelineen sivuttaiskuormitus - lasku - rullaus, varotoimenpiteet kaarroissa RADIOPUHELINLIIKENNE 101 Radioliikenne ja yhteydenpito - ilmailukäsikirjan (AIP) käyttö ja taajuuden valinta - mikrofonin käyttö - radiopuhelinaakkoset - maa-aseman ja lentokoneen radiokutsut, niiden lyhenteet - sanoman lähettäminen - vakiosanontojen käyttö - kuuntelu - sanomien kuittaus 102 Lähtömenetelmät - radiolaitteiden tarkistukset - rullausohjeet - odotus maassa - lähtöselvitys 103 Menetelmät lentoreitillä - siirtyminen toiselle taajuudelle - paikan, korkeuden ja lentopinnan ilmoittaminen - lentotiedotuspalvelu - säätiedot - sääolosuhteista ilmoittaminen - suuntiman, ohjaussuunnan ja paikannustietojen pyytäminen - käytettävät sanonnat - radiolaitteen kuuluvuusalue 104 Saapumismenetelmät ja toiminta laskukierroksessa - tuloselvitys - ilmoitukset ja lennonjohdon ohjeet: - laskukierroksessa - lähestymisessä ja laskussa - kiitotieltä poistuttaessa 105 Radioyhteyden katkeaminen - tarvittavat toimenpiteet - varataajuus - laitteiden toiminnan tarkistus, myös mikrofonit ja kuulokkeet - lennolla käytettävät menetelmät eri ilmatilaluokissa C-18 Muutos 1

341 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C 106 Hätä- ja pakkotilanteet - hätäkutsu (Mayday), sen merkitys ja milloin käytetään - käytettävät taajuudet - hätäsanoman sisältö - pikakutsu (Pan), sen merkitys ja milloin käytetään - käytettävät taajuudet - sanomien välittäminen - hätäliikenteen ensisijaisuus, radiohiljaisuus - hätä- tai pikasanoman peruuttaminen Yleinen lentoturvallisuus 107 Lentokone - istuimen säätö ja varmistaminen - istuin- ja olkavyöt - hätävarustus ja sen käyttö - käsisammutin - moottori- ja matkustamopalot - jäänpoistojärjestelmät - pelastautumisvarusteet, pelastusliivit, pelastuslautat - häkämyrkytys - varotoimenpiteet polttoainetankkauksessa - helposti syttyvät aineet, paineastiat 108 Lentotoiminta - jättöpyörteet - vesiliirto - nopeat tuulen muutokset (windshear) lentoonlähdössä, lähestymisessä ja laskussa - matkustajille annettavat turvallisuusohjeet - varauloskäynnit - lentokoneen evakuointi - pakkolasku - lasku teline ylhäällä - pakkolasku veteen LENTOKOULUTUSOHJELMA YKSITYISLENTÄJÄN LUPAKIRJAA VARTEN (LENTOKONEET) Harjoitus 1: Lentokoneeseen tutustuminen - lentokoneen esittely - ohjaamojärjestelyt - järjestelmät - tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet, hallintalaitteet Harjoitus 1E: Hätätoimenpiteiden harjoittelua - toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa - moottorin, matkustamon ja sähköjärjestelmien palot - järjestelmähäiriöt - evakuoimisharjoituksia, varauloskäyntien ja hätävarusteiden käyttö ja sijainti C-19 Muutos 1

342 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 2: Lennonvalmistelu ja toimenpiteet lennon jälkeen - lupien voimassaolo ja lentokoneen käyttöoikeus - lentokoneen asiakirjojen tarkastus - tarvittavat välineet, kartat ym. - ulkopuolinen tarkastus - sisäpuolinen tarkastus - istuimien, turvavöiden ja ohjainten säädöt - käynnistys ja lämmityskäyttö - koekäyttö ja järjestelmien kokeilu - jäähdytyskäyttö, järjestelmien tarkastukset ja moottorin pysäyttäminen - pysäköinti, suojaukset ja varmistukset, maahan sitominen - asiakirjojen täyttäminen Harjoitus 3: Tutustumislento - lentoharjoitus Harjoitus 4: Ohjainten vaikutus - kunkin ohjaimen välitön vaikutus suorassa vaakalennossa ja kaarrossa - siivekkeiden ja sivuperäsimen muut vaikutukset - seuraavien seikkojen vaikutus: - ilmanopeus - potkurivirta - teho - trimmit - laskusiivekkeet - muut mahdolliset ohjaimet - seuraavien järjestelmien käyttö: - seossäätö - imuilman lämmitys - ohjaamon lämmitys ja tuuletus - hyvä ilmailutapa Harjoitus 5: Rullaus - tarkistukset ennen rullausta - liikkeelle lähtö, nopeuden säätö ja pysäyttäminen - moottorin oikea käsittely - ohjaaminen, kääntyminen - kääntyminen ahtaissa paikoissa - menetelmät ja varotoimet pysäköintialueella - tuulen vaikutus ja ohjainten käyttö tuulessa - maanpinnan laadun vaikutus rullaukseen - sivuperäsimen vapaa liike - opastusmerkit - mittareiden tarkistukset - lennonjohtomenetelmät - hyvä ilmailutapa Harjoitus 5E: Häiriötilanteet - jarruvika, ohjainvika C-20 Muutos 1

343 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 6: Suora vaakalento - vaakalentoon asettuminen ja vaakalennon säilyttäminen normaalilla matkalentoteholla - lentäminen suurimmilla sallituilla ilmanopeuksilla - lentokoneen vakavuuden esittely - pituuskallistusohjaus, mukaan lukien trimmin käyttö - ohjainten yhteiskäyttö, trimmin käyttö - vaakalento eri nopeuksilla (tehon käyttö) - nopeuden ja lentoasun muutokset - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 7: Nousu - nousun aloitus, normaalin ja parhaan kohoamisnopeuden säilyttäminen, vaakalentoon siirtyminen - vaakalentoon siirtyminen ennalta sovittuun korkeuteen - matkanousu - nousu laskusiivekkeet alhaalla - siirtyminen normaaliin nousuun - nousu parhaalla nousukulmalla - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 8: Korkeuden vähentäminen - aloitus, säilyttäminen ja vaakalentoon siirtyminen - vaakalentoon siirtyminen ennalta sovittuun korkeuteen - liuku, korkeuden vähentäminen osateholla ja matkalennon aikana (tehon ja ilmanopeuden vaikutus) - sivuluisu (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 9: Kaartaminen - keskikaartojen aloitus ja säilyttäminen - oikaisu kaarrosta - virheet kaarrossa (pituuskallistus, sivuttaiskallistus, ohjainten yhteiskäyttö) - nousukaarrot - liukukaarrot - sivuluisukaarrot (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) - kaarrot ennalta määrättyyn suuntaan, suuntahyrrän ja kompassin käyttö - mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa Harjoitus 10A: Hidaslento HUOM: Tarkoituksena on opettaa oppilas tunnistamaan, milloin nopeus on kriittisen pieni, säilyttämään koneen hallinta ja palauttamaan kone normaalille lentonopeudelle. - tarkistukset ennen aloitusta - hidaslennon esittely - hidastaminen kriittisen pieneen nopeuteen - täyden tehon ja ohjainten oikea käyttö normaalin nousunopeuden saavuttamiseksi - hyvä ilmailutapa C-21 Muutos 1

344 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 10B: Sakkaus - hyvä ilmailutapa - tarkistukset ennen aloitusta - lähestyvästä sakkauksesta kertovat merkit - sakkauksen tunnistaminen - sakkaus sileänä; oikaisu ilman tehoa sekä tehoa käyttäen - oikaisu kun kone kallistuu sakkauksessa - oikaisu sakkauksen alkuvaiheessa lähestyttäessä sakkausta lähestymis- ja laskuasussa ilman tehoa ja tehoa käyttäen Harjoitus 11: Syöksykierteen välttäminen - hyvä ilmailutapa - tarkistukset ennen aloitusta - alkavan syöksykierteen oikaisu (sakkaus siten, että kone kallistuu noin 45 ) - opettajan suorittama häirintä sakkauksen aikana HUOM. 1: Kurssin aikana on suoritettava vähintään kaksi tuntia koululentoja, joilla harjoitellaan sakkauksen oikaisua ja syöksykierteen välttämistä. HUOM. 2: Liikehtimistä, massaa ja massakeskiön asemaa koskevia lentokäsikirjan rajoituksia on noudatettava. Harjoitus 12: Lentoonlähtö ja nousu myötätuuliosalle - tarkistukset ennen lentoonlähtöä - lentoonlähtö vastatuuleen - oikea asento lähtökiidossa (nokkapyörän kuorma) - lentoonlähtö sivutuulessa - muistinvaraiset toimenpiteet lentoonlähdössä ja lentoonlähdön jälkeen - menetelmät ja tekniikat, joita käytetään lentoonlähdössä lyhyeltä kiitotieltä ja pehmeältä kiitotieltä, mukaan lukien suoritusarvolaskelmat - melunvaimennusmenetelmät - hyvä ilmailutapa Harjoitus 13: Laskukierros, lähestyminen ja lasku - menetelmät laskukierroksessa, myötätuuliosa, perusosa - lähestyminen tehoa käyttäen ja lasku - oikea asento laskukiidossa (nokkapyörän kuorma) - tuulen huomioonottaminen lähestymis- ja kosketusnopeuksissa, laskusiivekkeiden käyttö - lähestyminen ja lasku sivutuulessa - lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä - menetelmät ja tekniikat, joita käytetään laskussa lyhyelle kiitotielle ja pehmeälle kiitotielle - lähestyminen ja lasku ilman laskusiivekkeitä - lasku päätelineille (kannuspyöräkoneilla) - keskeytetty lähestyminen, ylösveto - melunvaimennusmenetelmät - hyvä ilmailutapa Harjoitus 12/13E: Pakkotilanteet - lentoonlähdön keskeytys - moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen - epäonnistunut lasku, ylösveto - lähestymisen keskeytys Nokkapyöräkoneilla koulutuksen saaneille oppilaille on turvallisuussyistä annettava tyyppikoulutus ennen lentämistä kannuspyöräkoneilla, ja päinvastoin C-22 Muutos 1

345 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C Harjoitus 14: Ensimmäinen yksinlento - opettajan antama ohjeistus, lennon valvonta, palaute lennon jälkeen HUOM: Oppilaan saatua rutiinia laskukierroksen lentämisessä yksin olisi seuraavilla koululennoilla kerrattava: - laskukierroksesta poistuminen ja laskukierrokseen liittyminen - kentän lähiympäristö, rajoitukset, kartanluku - radiolaitteiden käyttö kohtilennossa - kaarrot käyttäen magneettista kompassia, kompassin virheet - hyvä ilmailutapa Harjoitus 15: Jyrkät kaarrot ja oikaisut epätavallisista asennoista - jyrkät kaarrot (45 ), vaakalennossa ja korkeutta vähentäen - kaartosakkaus ja oikaisu - oikaisut epätavallisista asennoista, myös kierukasta - hyvä ilmailutapa Harjoitus 16: Pakkolasku ilman moottoritehoa - pakkolaskumenetelmä - pakkolaskupaikan valinta, varautuminen laskupaikan vaihtoon - liitomatka - pakkolaskukuvion suunnittelu - tarkistuskohdat - moottorin jäähdytys - tarkistukset moottorihäiriötilanteessa - radion käyttö - perusosa - loppulähestyminen - lasku - toimenpiteet laskun jälkeen - hyvä ilmailutapa Harjoitus 17: Valmisteltu pakkolasku Harjoitus 18A: Matkalento - menetelmä suoritetaan kokonaisuudessaan minimikorkeuteen asti muualla kuin lentokentällä - tilanteet, joissa valmisteltu pakkolasku on tehtävä - olosuhteet lennon aikana - laskupaikan valinta - normaali lentopaikka - käytöstä poistettu lentopaikka - pelto - laskukierros ja lähestyminen - toimenpiteet laskun jälkeen - hyvä ilmailutapa Lennon suunnittelu - sääennusteet ja vallitsevat säät - karttojen valinta ja valmistelu - reitin valinta - valvottu ilmatila - vaara-, kielto- ja rajoitusalueet - turvalliset korkeudet - laskelmat - magneettiset ohjaussuunnat ja lentoajat reitillä - polttoaineenkulutus C-23 Muutos 1

346 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C - massa ja massakeskiö - massa ja suoritusarvot - lennolla tarvittavat tiedot - NOTAMit ym. - radiotaajuudet - varalentopaikkojen valinta - lentokoneen asiakirjat - ilmoitukset lennosta - mahdollisesti tarvittavat luvat - lentosuunnitelma Lähtö ja matkalento - ohjaamotyöskentelyn järjestely - lähtömenetelmät - korkeusmittariasetukset - lennonjohtoselvitykset ja radioliikenne eri ilmatilaluokissa - halutun ohjaussuunnan määrittäminen - arviot tarkistuspisteisiin ja niiden muistiin merkitseminen - korkeuden ja suunnan säilyttäminen - korjaukset arvioihin ja ohjaussuuntaan - lennon edistymisen kirjaaminen - radion käyttö - radiosuunnistuslaitteiden käyttö - minimisääolosuhteet, joissa lentoa voi jatkaa - päätöksenteko lennon aikana - siirtyminen ilmatilasta toiseen, lentäminen valvotun ilmatilan läpi - lentoreitin muuttaminen, lento varakentälle - toimenpiteet, kun sijainti on epävarma - toimenpiteet eksyttäessä Saapumismenetelmät - lennonjohtoselvitykset ja radioliikenne eri ilmatilaluokissa - korkeusmittarin asetukset - liittyminen laskukierrokseen - menetelmät laskukierroksessa - pysäköinti - lentokoneen suojaukset ja varmistukset - tankkaus - lentosuunnitelman päättäminen - asiakirjojen täyttö ja tarvittavien ilmoitusten teko Harjoitus 18B: Suunnistusvaikeudet matalalla ja huonossa näkyvyydessä - toimenpiteet ennen korkeuden vähennystä - turvallisuusriskit, kuten esteet ja maasto - vaikeudet kartanluvussa - tuulen ja turbulenssin vaikutukset - meluarkojen alueiden välttäminen - liittyminen laskukierrokseen - laskukierros ja lasku huonoissa sääolosuhteissa Harjoitus 18C: Radiosuunnistus VOR:n käyttö - käytettävissä olevat VOR-majakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja VOR-majakan tunnistaminen - radiaalin valinta (OBS) C-24 Muutos 1

347 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C - TO/FROM-näyttö, sijainnin määritys suhteessa VOR-majakkaan - poikkeamanäyttö (CDI) - radiaalin määritys - radiaalille hakeutuminen ja radiaalin seuraaminen - VOR-aseman ylitys - sijainnin määritys kahden VOR:n avulla Radiokompassin (ADF) käyttö - suuntaamattomat radiomajakat (NDB) - käytettävissä olevat radiomajakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja radiomajakan tunnistaminen - sijainnin määritys suhteessa radiomajakkaan - kohtilento VHF-suuntiman käyttö (VDF) - käytettävissä olevat VDF-asemat, AIP:n tiedot, taajuudet - radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - QDM:n pyytäminen ja kohtilento Reitti/lähivalvontatutkan käyttö - käytettävissä olevat tutkapalvelut, AIP:n tiedot - menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - ohjaajan velvollisuudet - toisiovalvontatutka (SSR) - tutkavastaimet (transponderit) - koodin valinta - kysely- ja vastauspulssit Etäisyydenmittauslaitteen (DME) käyttö - viritys ja DME-aseman tunnistaminen - toimintamoodit - etäisyys, maanopeus, lentoaika Harjoitus 19: Perusmittarilento - fyysiset aistimukset - mittarinäyttämien tulkinta - asentomittarilento - mittareiden rajoitukset - hyvä ilmailutapa - peruslentoliikkeet - suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla - nousu ja korkeuden vähentäminen - mittarikaarrot vaakalennossa, nousussa ja liu ussa, oikaisu määrättyyn suuntaan - oikaisu suoraan vaakalentoon nousu- ja liukukaarroista KOULUTUKSEN ALOITTAMINEN Ennen koulutukseen hyväksymistä hakijalle olisi ilmoitettava, että asianmukainen lääketieteellinen kelpoisuustodistus on hankittava ennen ensimmäistä yksinlentoa. [Muutos 1, ] C-25 Muutos 1

348 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku C IEM FCL Yksityislentäjän (PPL(A)) lentokoelomake Katso JAR-FCL LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (PPL(A)) Hakijan sukunimi: Etunimi: 1 Lennon tiedot Lentokoneen tyyppi: Rekisterinumero: Liikkeellelähtöaika: Lentoaika yhteensä: Lähtölentopaikka: Määrälentopaikka: Pysähtymisaika: Lentoonlähtöaika: Laskuaika: 2 Lentokokeen tulos * Tarpeeton yliviivataan Hyväksytty* Hylätty* Osittain hyväksytty* 3 Huomautukset Paikka ja päivämäärä: Tarkastuslentäjän allekirjoitus: Tarkastuslentäjän lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: [Muutos 1, ] C-26 Muutos 1

349 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D AMC/IEM D - ANSIOLENTÄJÄN LUPAKIRJA AMC FCL & 1.165(a)(1) Yhdistetty liikennelentäjäkurssi (ATP(A)) Katso JAR-FCL & [Katso AMC FCL 1.470(a)] (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus jaetaan viiteen vaiheeseen: Vaihe 1 1 Ennen ensimmäistä yksinlentoa on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa yksimoottorisella lentokoneella. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lennonvalmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; b. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, yhteentörmäyksen välttäminen ja varotoimenpiteet; c. lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; d. normaalit lentoonlähdöt ja laskut; e. lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä, syöksykierteen välttäminen; f. epätavalliset asennot ja simuloitu moottorihäiriö. Vaihe 2 2 Ennen ensimmäistä matkalentoa yksin on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia yksinlentoja. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle; b. lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen kaarto; c. matkalentoja opettajan kanssa käyttäen suunnistukseen ulkoisia näköhavaintoja, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita, lentäminen varalentopaikalle; d. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa eri lentopaikoilla; e. lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa: f. poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; g. valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; h. lentosääpalvelun toiminnan tuntemus, sääolosuhteiden riittävyyden arviointi ennen lentoa ja ilmailutiedotuspalvelun (AIS) käyttö D-1 Muutos 1

350 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D Vaihe 3 3 Ennen VFR-suunnistuskoetta on lennettävä vähintään 5 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 40 tuntia ilma-aluksen päällikkönä. 4 Ennen VFR-suunnistuskoetta suoritettaviin koululentoihin ja kokeisiin on kuuluttava: a. vaiheiden 1 ja 2 harjoitusten kertaaminen; b. VFR-lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; c. VFR-suunnistuskoe sellaisen lennonopettajan kanssa, joka ei ole osallistunut hakijan koulutukseen. Vaihe 4 [5 Harjoituksiin, jotka suoritetaan ennen mittarilentokoetta, on kuuluttava:] a. vähintään 55 tuntia mittarilentoa, josta enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai enintään 40 tuntia FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla lennonopettajan ja/tai valtuutetun simulaattorikouluttajan kanssa; ja b. 50 tuntia mittarilentoaikaa päällikköoppilaana; c. yölento ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut; d. IFR-lentojen valmistelu, mukaan lukien lentokäsikirjan ja asiaankuuluvien ilmaliikennepalvelun asiakirjojen käyttö IFR-lentosuunnitelman laadinnassa; e. mittarilentotoiminnassa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, joihin on kuuluttava vähintään: - siirtyminen näkölennosta mittarilentoon lentoonlähdössä - vakiolähtö- ja tuloreitit - matkalennon IFR-menetelmät - odotusmenetelmät - mittarilähestymiset minimikorkeuteen - keskeytetyn lähestymisen menetelmät - laskut mittarilähestymisistä, mukaan lukien kiertolähestymiset; f. normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; g. kohdan [5(e)] harjoitukset monimoottorisella lentokoneella, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen yksinomaan mittarien avulla simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys (jälkimmäinen koulutus on annettava turvallisessa korkeudessa, ellei sitä suoriteta synteettisellä koulutuslaitteella). Vaihe 5 6 Miehistöyhteistyökoulutuksen ja -kokeiden on täytettävä kohdan AMC FCL 1.261(d) asiaankuuluvat vaatimukset. 7 Jos tämän koulutusvaiheen päättyessä ei vaadita usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta, hakijalle annetaan AMC FCL 1.261(d):n liitteessä 1 määrätty todistus miehistöyhteistyökurssin suorittamisesta. [Muutos 1, ] D-2 Muutos 1

351 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D AMC FCL & 1.165(a)(2) Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa ja mittarilentokelpuutusta (CPL(A)/IR) varten Katso JAR-FCL & [Katso AMC FCL 1.470(b) & (c)] (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus jaetaan neljään vaiheeseen: Vaihe 1 1 Ennen ensimmäistä yksinlentoa on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa yksimoottorisella lentokoneella. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lennonvalmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; b. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, yhteentörmäyksen välttäminen ja varotoimenpiteet; c. lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; d. normaalit lentoonlähdöt ja laskut; e. lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä, syöksykierteen välttäminen; f. epätavalliset asennot ja simuloitu moottorihäiriö. Vaihe 2 2 Ennen ensimmäistä matkalentoa yksin on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia yksinlentoja. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle; b. lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen kaarto; c. matkalentoja opettajan kanssa käyttäen suunnistukseen ulkoisia näköhavaintoja, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita, lentäminen varalentopaikalle; d. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa eri lentopaikoilla; e. lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa: f. toiminta ja lentoliikkeet poikkeus- ja pakkotilanteissa, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; g. valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; h. lentosääpalvelun toiminnan tuntemus, sääolosuhteiden riittävyyden arviointi ennen lentoa ja ilmailutiedotuspalvelun (AIS) käyttö D-3 Muutos 1

352 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D Vaihe 3 3 Ennen VFR-suunnistuskoetta on lennettävä vähintään 5 tuntia koululentoja ja vähintään 40 tuntia ilma-aluksen päällikkönä. 4 Ennen VFR-suunnistuskoetta suoritettaviin koululentoihin ja kokeisiin sekä lentokokeeseen on sisällyttävä: a. vaiheiden 1 ja 2 harjoitusten kertaaminen; b. VFR-lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; c. VFR-suunnistuskoe sellaisen lennonopettajan kanssa, joka ei ole osallistunut hakijan koulutukseen. Vaihe 4 [5 Harjoituksiin, jotka suoritetaan ennen mittarilentokoetta, on kuuluttava:] a. vähintään 55 tuntia mittariaikaa, josta enintään 25 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT I:llä, tai enintään 40 tuntia FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla lennonopettajan ja/tai valtuutetun simulaattorikouluttajan kanssa; ja b. 50 tuntia mittarilentoaikaa päällikköoppilaana; c. yölento ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut; d. IFR-lentojen valmistelu, mukaan lukien lentokäsikirjan ja asiaankuuluvien ilmaliikennepalvelun asiakirjojen käyttö IFR-lentosuunnitelman laadinnassa; e. mittarilentotoiminnassa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, joihin on kuuluttava vähintään: - siirtyminen näkölennosta mittarilentoon lentoonlähdössä - vakiolähtö- ja tuloreitit - matkalennon IFR-menetelmät - odotusmenetelmät - mittarilähestymiset minimikorkeuteen - keskeytetyn lähestymisen menetelmät - laskut mittarilähestymisistä, mukaan lukien kiertolähestymiset; f. normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; g. kohdan [5(e)] harjoitukset monimoottorisella lentokoneella, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen yksinomaan mittarien avulla simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys (jälkimmäinen harjoitus turvallisessa korkeudessa, ellei sitä suoriteta synteettisellä koulutuslaitteella). [Muutos 1, ] D-4 Muutos 1

353 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D AMC FCL & 1.165(a)(3) Yhdistetty kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten Katso JAR-FCL & [Katso AMC FCL 1.470(b)] (Katso IEM FCL 1.170) Lentokoulutus jaetaan neljään vaiheeseen: Vaihe 1 1 Ennen ensimmäistä yksinlentoa on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa yksimoottorisella lentokoneella. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lennonvalmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus sekä huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä; b. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa, yhteentörmäyksen välttäminen ja varotoimenpiteet; c. lentokoneen ohjaaminen ulkoisten näköhavaintojen perusteella; d. normaalit lentoonlähdöt ja laskut; e. lentäminen suhteellisen pienillä ilmanopeuksilla, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä, syöksykierteen välttäminen; f. epätavalliset asennot ja simuloitu moottorihäiriö. Vaihe 2 2 Ennen ensimmäistä matkalentoa yksin on lennettävä vähintään 10 tuntia koululentoja opettajan kanssa ja vähintään 10 tuntia yksinlentoja. Harjoituksiin on kuuluttava: a. lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle; b. lentäminen yksinomaan mittarien avulla, mukaan lukien 180 asteen kaarto; c. matkalentoja opettajan kanssa käyttäen suunnistukseen ulkoisia näköhavaintoja, laskelmasuunnistusta ja radiosuunnistuslaitteita, lentäminen varalentopaikalle; d. toiminta lentopaikalla ja laskukierroksessa eri lentopaikoilla; e. lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa: f. poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät ja lentoliikkeet, mukaan lukien simuloidut lentokoneen laitteiden toimintahäiriöt; g. valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen, ilmaliikennepalvelun ja radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; h. lentosääpalvelun toiminnan tuntemus, sääolosuhteiden riittävyyden arviointi ennen lentoa ja ilmailutiedotuspalvelun (AIS) käyttö D-5 Muutos 1

354 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D Vaihe 3 3 Ennen VFR-suunnistuskoetta on lennettävä vähintään 30 tuntia koululentoja ja vähintään 58 tuntia ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien: a. vähintään 10 tuntia mittariaikaa lennonopettajan ja/tai valtuutetun simulaattorikouluttajan kanssa, josta 5 tuntia saa olla mittariaikaa maassa FNPT:llä tai lentosimulaattorilla; ja b. vaiheiden 1 ja 2 harjoitusten kertaaminen, johon kuuluu vähintään viisi tuntia sellaisella lentokoneella, joka on hyväksytty vähintään neljän henkilön kuljetukseen ja jossa on vakiokierrospotkuri ja sisäänvedettävä laskuteline; c. VFR-lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä; ja d. yölentoaikaa ilma-aluksen päällikkönä, mukaan lukien lentoonlähdöt ja laskut. Vaihe 4 4 Koululentoihin ja kokeisiin, jotka suoritetaan ennen ansiolentäjän lentokoetta, on sisällyttävä: a. enintään 30 tuntia koululentoja, jotka voidaan käyttää erityiseen lentotyökoulutukseen; ja b. vaiheen 3 harjoitusten kertaaminen tarpeen mukaan; [c. normaalit lentoliikkeet ja käytettävän lentokoneen erityiset lento-ominaisuudet; ja d. monimoottorikoulutus. Vaadittaessa monimoottorisen lentokoneen käyttö, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys (jälkimmäinen harjoitus turvallisessa korkeudessa, ellei sitä suoriteta synteettisellä koulutuslaitteella).] [Muutos 1, ] D-6 Muutos 1

355 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D AMC FCL & 1.165(a)(4) Ositettu kurssi ansiolentäjän lupakirjaa (CPL(A)) varten Katso JAR-FCL & [Katso AMC FCL 1.470(b)] (Katso IEM FCL 1.170) [Lentokoulutus:] Näkölentokoulutus Ohjeellinen lentoaika 1 Lennon valmistelu, massan ja massakeskiön määritys, lentokoneen tarkastus ja huoltotoimenpiteet, jotka ohjaaja saa tehdä 2 Lentoonlähtö, laskukierros, lähestyminen ja 0:45 lasku. Tarkistuslistan käyttö, yhteentörmäyksen välttäminen, tarkistusmenetelmät 3 Laskukierroksia: simuloitu moottorihäiriö lentoon- 0:45 lähdössä ja lentoonlähdön jälkeen 4 Lentoonlähdöt maksimisuoritusarvoja käyttäen 1:00 (lyhyt kiitotie ja esteiden ylittäminen), laskut lyhyelle kiitotielle 5 Lentoonlähdöt ja laskut sivutuulessa, ylösvedot 1:00 6 Lentäminen suhteellisen kriittisillä suurilla 0:45 ilmanopeuksilla, kierukan tunnistaminen ja oikaisu siitä 7 Lentäminen kriittisen pienillä ilmanopeuksilla, 0:45 syöksykierteen välttäminen, alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu niistä 8 Matkalento käyttäen laskelmasuunnistusta ja 10:00 radiosuunnistuslaitteita. Hakija suunnittelee lennon; lentosuunnitelman esittäminen; säätietojen, NOTAMien ym. arviointi; radiopuhelinliikenteen menetelmien ja sanontojen noudattaminen; paikanmääritys radiosuunnistuslaitteiden avulla; valvotulle lentopaikalle saapuminen, sieltä lähteminen, lentopaikan ohittaminen; ilmaliikennepalvelun menetelmien noudattaminen VFR-lennolla; simuloitu radioyhteyden katkeaminen, sään huononeminen, lentäminen varalentopaikalle; simuloitu moottorihäiriö matkalennon aikana; pakkolaskupaikan valinta D-7 Muutos 1

356 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D Mittarilentokoulutus [Kaikki harjoitukset voi suorittaa FNPT I:llä, FNPT II:lla tai lentosimulaattorilla. Jos mittarilentokoulutus annetaan näkösääolosuhteissa (VMC), mittarisääolosuhteet olisi simuloitava oppilasta varten tarkoituksenmukaisin keinoin.] 9 Perusmittarilento ilman ulkoista näköyhteyttä. 0:30 Vaakalento; tehonmuutokset kiihdytystä ja hidastusta varten, pysyminen suorassa vaakalennossa, kaarrot vaakalennossa 15 ja 25 asteen kallistuksella vasemmalle ja oikealle, oikaisu ennalta määrättyyn suuntaan. 10 Harjoituksen 9 kertaus; lisäksi nousu ja 0:45 korkeuden vähennys, ohjaussuunnan ja nopeuden säilyttäminen, siirtyminen vaakalentoon, nousu- ja liukukaarrot. 11 Mittarilähestymiskuvio 0:45 a. Harjoituksen aloitus, hidastaminen lähestymisnopeuteen, laskusiivekkeet lähestymisessä käytettävään asentoon; b. Mittarikaarron aloitus (vasemmalle tai oikealle); c. Oikaisu vastakkaiseen suuntaan, uusi ohjaussuunta säilytetään 1 minuutin ajan; d. Mittarikaarto, laskuteline alas, korkeuden vähennys 500 ft/min; e. Oikaisu alkuperäiseen suuntaan, säilytetään laskeutumisnopeus (500 ft/min) ja uusi ohjaussuunta 1 minuutin ajan; f. Siirtyminen vaakalentoon 1000 jalkaa aloituslentopintaa alempana; g. Ylösveto; ja h. Nousu parhaan kohoamisnopeuden antavalla lentonopeudella. 12 Harjoituksen 9 kertaus ja jyrkät kaarrot 45 asteen 0:45 kallistuksella, oikaisu epätavallisista asennoista 13 Harjoituksen 12 kertaus 0:45 14 Radiosuunnistus VOR, NDB (tai VDF, jos 0:45 käytettävissä) -laitteiden avulla; ennalta määrätylle QDM- ja QDR-linjalle hakeutuminen 15 Harjoituksen 9 kertaus ja oikaisu epätavallisista 0:45 asennoista D-8 Muutos 1

357 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D 16 Harjoituksen 9 kertaus, kaarrot ja korkeuden- 0:45 muutokset keinohorisontin ja/tai suuntahyrrän vikaantumista jäljitellen 17 Alkavan ja täyden sakkauksen tunnistaminen ja 0:45 oikaisu niistä 18 Harjoitusten 14, 16 ja 17 kertaus 3:30 [Monimoottorikoulutus] Vaadittaessa harjoitukset 1-18 monimoottorisella lentokoneella, mukaan lukien lentokoneen ohjaaminen simuloidussa moottorihäiriötilanteessa sekä moottorin sammutus ja uudelleen käynnistys. Ennen koulutuksen aloittamista hakijan on täytettävä kohtien JAR-FCL ja vaatimukset kokeessa käytettävän lentokoneen osalta. [Muutos 1, ] D-9 Muutos 1

358 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku D IEM FCL Ansiolentäjän (CPL(A)) lentokoelomake Katso JAR-FCL LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (CPL(A)) Hakijan sukunimi: Hakijan lupakirjan laji: Etunimi: Lupakirjan numero: 1 Lennon tiedot Lentokoneen tyyppi/luokka: Rekisterinumero: Liikkeellelähtöaika: Lentoaika yhteensä: Lähtölentopaikka: Määrälentopaikka: Pysähtymisaika: Lentoonlähtöaika: Laskuaika: 2 Lentokokeen tulos * Tarpeeton yliviivataan Hyväksytty* Hylätty* Osittain hyväksytty* 3 Huomautukset Paikka ja päivämäärä: Tarkastuslentäjän allekirjoitus: Tarkastuslentäjän lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: [Muutos 1, ] D-10 Muutos 1

359 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku E AMC/IEM E - MITTARILENTOKELPUUTUS IEM FCL Mittarilentokelpuutuksen (IR(A)) lentokoe- ja tarkastuslentolomake Katso JAR-FCL & LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (IR(A)) Hakijan sukunimi: Hakijan lupakirjan laji: Etunimi: Lupakirjan numero: 1 Lennon tiedot Lentokoneen tyyppi/luokka: Rekisterinumero: Liikkeellelähtöaika: Lentoaika yhteensä: Lähtölentopaikka: Määrälentopaikka: Pysähtymisaika: Lentoonlähtöaika: 2 Lentokokeen tulos * Tarpeeton yliviivataan Hyväksytty* Hylätty* Osittain hyväksytty* 3 Huomautukset Paikka ja päivämäärä: Tarkastuslentäjän allekirjoitus: Tarkastuslentäjän lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: [Muutos 1, ] E-1 Muutos 1

360 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F AMC/IEM F - LUOKKA- JA TYYPPIKELPUUTUKSET AMC FCL Lentokoneluokkien luettelo [Siirretty JAR-FCL 1.215:n liitteeseen 1.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] AMC FCL Lentokonetyyppien luettelo [Siirretty JAR-FCL 1.220:n liitteeseen 1.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-1

361 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F IEM FCL 1.240(b)(1) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake liikennelentäjän lupakirjaa ja monimoottoristen usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten Katso JAR-FCL HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE Hakijan sukunimi: Lupakirjan laji: Etunimet: Lupakirjan numero: Valtio: Tyyppikelpuutus päällikön / Hakijan allekirjoitus: perämiehen* tehtäviin Monimoottorinen lentokone: Tarkastuslento: Koulutusmerkintä: Tyyppikelpuutus: Lentokoe: Liikennelentäjän lupakirja (ATPL(A)): Hakija on suorittanut hyväksytysti seuraavan vaatimusten mukaisen tyyppikoulutuksen: 1 Tyyppikoulutuksen teoriaosuus Alkoi: Päättyi: Suorituspaikka: Arvosana: % (hyväksymisraja 75%) Lupakirjan laji ja numero: Opettajan allekirjoitus: Nimenselvennys: 2 Simulaattori (lentokonetyyppi): 3 tai us. akselia KYLLÄ EI Toimintakuntoinen ja käytetty Simulaattorin valmistaja: Liikejärjestelmä: Simulaattorin käyttäjä (koulutusorganisaatio): Näkymäjärjestelmä: KYLLÄ* EI* Koulutusaika ohjaimissa: Mittarilähestymiset lentopaikoille: ratkaisukorkeuteen: Paikka/päiväys/aika: Lupakirjan laji ja numero: Tyyppikouluttajan/tarkastuslentäjän* allekirjoitus: Nimenselvennys: 3 Lentokoulutus: Lentokonetyyppi: Rekisteritunnus: Lentoaika ohjaimissa: Lentoonlähdöt: Laskut: Koulutuksessa käytetyt lentopaikat (lentoonlähdöt, lähestymiset, laskut): Paikka ja päiväys: Lupakirjan laji ja numero: Tyyppikouluttajan/tarkastuslentäjän* allekirjoitus: Nimenselvennys: 4 Lentokoe/tarkastuslento Huom: Jos hakija hylätään, tarkastuslentäjän on ilmoitettava hylkäämisen syyt Paikka ja päiväys Valtuutetun tarkastuslentäjän* allekirjoitus Hyväksytty Hylätty Simulaattorin / ilma-aluksen tunnus: Lupakirjan laji ja numero Nimenselvennys * Yliviivaa tarpeeton F-2

362 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F IEM FCL 1.240(b)(2) Koulutus-, lentokoe- ja tarkastuslentolomake yksi- ja monimoottoristen yhden ohjaajan lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten Katso JAR-FCL HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE Hakijan sukunimi: Etunimi: Lupakirjan laji: Lupakirjan numero: Valtio: Lentokonetyyppi: Rekisteritunnus: Hakijan allekirjoitus: Vakuutan, että hakija on saanut seuraavan vaatimusten mukaisen teoria- ja lentokoulutuksen: 1 Yksimoottoriset / monimoottoriset yhden ohjaajan lentokoneet Tyyppikelpuutus: + Lentokoe: + Luokkakelpuutus: + Tarkastuslento: + Koulutusmerkintä: + 2 Lentokoulutus Lentoaika: Lentoonlähdöt: Laskut: Koulutuksessa käytetyt lentopaikat (lentoonlähdöt, lähestymiset, laskut): Paikka ja päiväys: Lupakirjan laji ja numero: Tyyppi-/luokkakouluttajan* allekirjoitus: Nimenselvennys: 3 Lentokoe Lentopaikka: Lentoonlähtöaika: Laskuaika: Lentokoe/tarkastuslento Huom: Jos hakija hylätään, tarkastuslentäjän on ilmoitettava hylkäämisen syyt Paikka ja päiväys: Valtuutetun tarkastuslentäjän* allekirjoitus: Hyväksytty Hylätty Lupakirjan laji ja numero: Nimenselvennys: Simulaattorin / ilma-aluksen tunnus: * Yliviivaa tarpeeton F-3

363 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F [IEM FCL 1.240(b)(1) & 1.261(c)(2) Tyyppikoulutuksen, lentokokeen ja tyyppitarkastuslennon sisältö usean ohjaajan lentokoneella Katso JAR-FCL Usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikoulutuksen ja lentokokeen sisältöä koskevat vaatimukset esitetään JAR-FCL 1.240:n liitteissä 1 ja 2, JAR-FCL 1.261(a):n liitteessä 1 ja kohdassa AMC FCL 1.261(a)(2). Ohjeita tyyppikurssien hyväksymisestä annetaan kohdassa AMC FCL 1.261(c)(2). Tämä IEM sisältää ohjeita usean ohjaajan lentokoneilla aiemmin suoritetun tyyppikoulutuksen ja lentokokeen hyvittämisestä silloin, kun hakijalla on jo kelpuutus samankaltaiseen tyyppiin tai versioon. 1 Tyyppikurssin sisältö Tyyppikurssin sisällön hyväksymiseen voidaan käyttää samaa menetelmää, jota sovelletaan tyyppikelpuutusten arviointiin ja/tai tyyppikelpuutusten arviointilautakunnan (Type Rating Evaluation Board, TREB) päätöksiin. Hyvitystä voidaan antaa sellaisista lentoliikkeistä tai menetelmistä, jotka ovat yhteisiä tai samankaltaisia kahdessa lentokonetyypissä tai -versiossa, eikä niitä tarvitse suorittaa uudelleen. 2 Lentokoe tai tarkastuslento Lentokokeen sisällön hyväksymiseen voidaan käyttää samaa menetelmää, jota sovelletaan tyyppikelpuutusten arviointiin ja/tai tyyppikelpuutusten arviointilautakunnan (Type Rating Evaluation Board, TREB) päätöksiin. Hyvitystä voidaan antaa sellaisista lentoliikkeistä tai menetelmistä, jotka ovat yhteisiä tai samankaltaisia kahdessa lentokonetyypissä tai -versiossa.] [, ] AMC FCL 1.261(a) Teoriakoulutusohjelma yksi- ja monimoottoristen lentokoneiden luokka- ja tyyppikelpuutuksia varten Katso JAR-FCL 1.261(a) Katso JAR-FCL 1.261(a), liite 1 [ ] YKSITYISKOHTAINEN KOULUTUSOHJELMA 1 Lentokoneen rakenne ja varustus, järjestelmien normaali toiminta ja häiriöt 1.1 Mitat 180 asteen käännökseen tarvittava kiitotieleveys 1.2 Moottori ja apuvoimalaite moottorin/moottorien tyyppi seuraavien järjestelmien ja laitteiden yleiset toimintaperiaatteet: - moottori - apuvoimalaite - voitelujärjestelmä - polttoainejärjestelmä - sytytysjärjestelmä - käynnistysjärjestelmä - palovaroitus- ja sammutusjärjestelmät F-4

364 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F - generaattorit ja generaattorien käyttölaitteet - tehonäyttö - reverssi - vesiruiskutus mäntä- ja potkuriturbiinimoottoreista lisäksi: - potkurit - lepuutusjärjestelmä moottorin säätimet (mukaan lukien käynnistin), ohjaamossa olevat moottorien valvontamittarit ja ilmaisimet, niiden toiminta, yhteydet toisiinsa ja näyttöjen tulkinta moottorin ja apuvoimalaitteen käyttö moottorin käynnistyksen aikana sekä käynnistys- ja moottorihäiriötilanteissa, normaalit toimintamenetelmät oikeassa järjestyksessä 1.3 Polttoainejärjestelmä polttoainesäiliöiden sijainti, polttoainepumput, polttoaineputket, säiliöiden tilavuus, venttiilit, polttoainemäärän mittaaminen seuraavien järjestelmien sijainti: - suodattimet - lämmitys - tankkaus ja polttoaineen poisto - vedenpoisto - huohottimet ohjaamossa olevat polttoainejärjestelmän valvontalaitteet ja mittarit, polttoainemäärän ja -virtauksen mittarit ja näyttämien tulkinta menetelmät: polttoaineen jakaminen eri säiliöihin polttoaineen syöttö, lämpötilan valvonta ja polttoaineen pikatyhjennys 1.4 Paineistus ja ilmastointi järjestelmän osat ja suojalaitteet ohjaamossa olevat valvontalaitteet ja ilmaisimet näyttämien tulkinta järjestelmän toimintakunnon selvittämiseksi paineistusjärjestelmän normaali toiminta moottorin käynnistyksen, matkalennon, lähestymisen ja laskun aikana, ilmastointijärjestelmän virtauksen ja lämpötilan säätö 1.5 Jäänestojärjestelmät, tuulilasinpyyhkimet ja sadevedenpoisto lentokoneen ja moottorin osat, joissa jäänestoa käytetään, lämmönlähteet, säätölaitteet ja ilmaisimet jäänesto- ja jäänpoistojärjestelmän käyttö lentoonlähdön, nousun, matkalennon ja laskeutumisen aikana; olosuhteet, joissa järjestelmiä on käytettävä tuulilasinpyyhkimien ja sadevedenpoistojärjestelmän säätölaitteet ja ilmaisimet, käyttö F-5

365 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F 1.6 Hydraulijärjestelmä hydraulijärjestelmän osat, nestemäärät ja paine, kuhunkin hydraulijärjestelmään liittyvät hydraulisesti toimivat laitteet ohjaamossa olevat hydraulijärjestelmän säätö-, valvonta- ja näyttölaitteet, niiden toiminta ja yhteydet toisiinsa sekä näyttämien tulkinta 1.7 Laskuteline seuraavien pääosat: - päälaskuteline - nokkateline - nokkapyöräohjaus - pyöräjarrut ja luistonestojärjestelmä laskutelineen alaslaskeminen ja sisäänvetäminen (myös laskutelineen aiheuttamat trimmimuutokset ja vastus) vaadittu rengaspaine tai sen ilmoittavan kyltin sijainti ohjaamossa olevat hallintalaitteet ja näytöt, mukaan lukien varoittimet, jotka ilmaisevat laskutelineen asennon ja jarrujen tilanteen laskutelineen varajärjestelmän osat 1.8 Ohjaimet ja nostovoimaa lisäävät laitteet siivekkeet - korkeusperäsin - sivuperäsin - trimmijärjestelmä - spoilerit - nostovoimaan vaikuttavat laitteet - sakkausvaroittimet - lentoonlähtöasun varoitusjärjestelmä ohjausjärjestelmän toiminta, ohjainten vaikutus ohjainpintoihin kohdassa mainittujen järjestelmien hallinta-, valvonta- ja näyttölaitteet sekä varoittimet, yhteydet toisiinsa ja riippuvuussuhteet 1.9 Virtalähteet päävirtalähteiden (tasa-/vaihtovirta) lukumäärä, teho, jännite, taajuus ja sijainti, lisävirtalähteen sijainti ja ulkoisen virtalähteen käyttö sähköjärjestelmän hallinta-, valvonta- ja näyttölaitteiden sijainti ohjaamossa lennonvalvontamittarien sekä yhteydenpito- ja suunnistusjärjestelmien pää- ja varavirtalähteet tärkeimpien lämpölaukaisimien sijainti generaattorin toiminta ja virransyötön valvontamenetelmät F-6

366 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F 1.10 Lennonvalvontamittarit, yhteydenpito-, tutka- ja suunnistuslaitteet, automaattiohjaus ja lennonrekisteröintilaite näkyvät antennit seuraaviin varusteisiin liittyvät ohjaamon hallintalaitteet ja mittarit normaalitoiminnassa: - lennonvalvontamittarit - lennonhallintajärjestelmät - tutkalaitteet ja radiokorkeusmittari - yhteydenpito- ja suunnistusjärjestelmät - automaattiohjaus - lennonrekisteröintilaite, ohjaamoäänitin - maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (GPWS) - törmäysvaroitusjärjestelmä - muut varoitusjärjestelmät 1.11 Ohjaamo-, matkustamo- ja rahtitilat ulkovalaistuksen, ohjaamon, matkustamon ja rahtitilan valaistuksen sekä hätävalaistuksen käyttö matkustamon ja rahtitilan ovien, portaiden, ikkunoiden ja varauloskäyntien käyttö happijärjestelmän pääosat ja niiden sijainti, happinaamarit, miehistölle ja matkustajille tarkoitetun happijärjestelmän käyttö; vaadittu happimäärä taulukon tai kaavion avulla esitettynä 1.12 Hätävarustus; seuraavien hätävarusteiden oikea käyttö kyseisessä lentokoneessa: - käsisammutin - ensiapupakkaukset - kannettavat happilaitteet - pelastusköydet - pelastusliivit - pelastuslautat - hätäpaikannuslähettimet - palokirveet - megafonit - hätämerkit 1.13 Paineilmajärjestelmä paineilmajärjestelmän osat, paineen lähde, paineilmalla toimivat laitteet ohjaamon hallinta-, valvonta- ja näyttölaitteet, paineilmajärjestelmän toiminta alipainejärjestelmä 2 RAJOITUKSET 2.1 Yleiset rajoitukset lentokoneen tyyppihyväksyntä, lentotoimintakategoria, melurajoitukset, maksimi- ja minimisuoritusarvot kaikilla lentoprofiileilla ja eri olosuhteissa, järjestelmien toimintarajoitukset - suurimmat sallitut myötä- ja sivutuulikomponentit lentoonlähdössä ja laskussa - suurimmat sallitut nopeudet: laskusiivekkeiden ulosottonopeus V fo F-7

367 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F - eri laippa-asetuksilla V fe - laskutelineen käyttönopeus V lo, M lo - laskuteline ulkona V le, M le - peräsimen maksimipoikkeutukselle V a, M a - renkaille - yksi potkuri lepuutettuna pienin ohjattavuusnopeus ilmassa V mca - pienin ohjattavuusnopeus maassa V mcg - sakkausnopeus eri olosuhteissa V so, V s1 - suurin sallittu nopeus V ne, M ne - suurin sallittu nopeus normaalitoiminnassa V mo, M mo - korkeus- ja lämpötilarajoitukset - sakkausvaroittimen (stick shaker) aktivoitumisnopeus suurin lentopaikan painekorkeus, kiitotien kaltevuus - suurin sallittu rullausmassa - suurin sallittu lentoonlähtömassa - suurin sallittu ilmaannousumassa - massa ilman polttoainetta - suurin sallittu nopeus polttoaineen pikatyhjennykseen V dco, M dco, V dce, M dce - suurin sallittu kuormituskerroin lentotoiminnan aikana - hyväksytty massakeskiöalue 2.2 Moottorin rajoitukset Moottorien toimintarajoitukset - aikarajoitukset ja maksimilämpötilat - pienimmät kierrosluvut ja lämpötilat - vääntömomentti - suurin sallittu lentoonlähtö- ja ylösvetoteho painekorkeuden tai lentokorkeuden ja lämpötilan mukaan - mäntämoottorit: sallittu seossuhdealue - öljyn minimi- ja maksimilämpötila ja -paine - maksimikäynnistysaika ja vaadittu jäähdytys - kahden käynnistysyrityksen välinen vähimmäisaika moottoreille ja apuvoimalaitteelle - potkurin enimmäiskierrosluku, automaattisen lepuutuksen laukaisu Käytettävät öljylaadut 2.3 Järjestelmien rajoitukset Seuraavien järjestelmien toimintarajoitukset: - paineistuksen ja ilmastoinnin maksimipaineet - virransyöttö, päävirtajärjestelmän maksimikuormitus (tasa- tai vaihtovirta) - enimmäisaika, jonka akku tuottaa virtaa hätätilanteessa - mach-trimmijärjestelmän ja suuntaheilahtelun vaimentimen (yaw damper) nopeusrajoitukset - automaattiohjauksen rajoitukset eri toimintatiloissa - jäänestojärjestelmä - ikkunan lämmityksen nopeus- ja lämpötilarajoitukset - moottorin ja siiven jäänestojärjestelmän lämpötilarajoitukset F-8

368 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F Polttoainejärjestelmä Käytettävä polttoaine, polttoaineen minimi- ja maksimipaine ja -lämpötila 2.4 Minimivarusteluettelo 3 SUORITUSARVOT JA LENNONSUUNNITTELU 3.1 Suoritusarvot Suoritusarvolaskelmat: käsikirjojen mukaiset nopeudet, gradientit ja massat eri olosuhteissa lentoonlähtöä, matkalentoa, lähestymistä ja laskua varten, esim. lentoonlähdön V 1, V mbe, V r, V lof, V 2 -nopeudet, lentoonlähtömatka, suurin sallittu lentoonlähtömassa ja pysähtymiseen tarvittava matka, ottaen huomioon seuraavat seikat: - kiihdytys- ja pysäytysmatka - lähtökiitoon ja lentoonlähtöön käytettävissä olevat matkat (TORA, TODA) - lämpötila maan pinnalla, painekorkeus, kiitotien kaltevuus, tuuli - maksimikuorma ja -massa (esim. massa ilman polttoainetta) - vähimmäisnousugradientti moottorihäiriötilanteessa - kiitotiellä olevan lumen, loskan, kosteuden ja seisovan veden vaikutus - yhden tai kahden moottorin vikaantuminen matkalennon aikana - jäänestojärjestelmien käyttö - vesiruiskutusjärjestelmän ja/tai luistonestojärjestelmän häiriöt - alennetun tehon nopeudet, V 1, V 1red, V mbe, V mu, V r, V lof, V 2 - turvallinen nopeus lähestymisessä, V ref, ottaen huomioon pienimmän ohjattavuusnopeuden (V mca ) ja turbulenttiset olosuhteet - liian suuren lähestymisnopeuden ja poikkeavan liukukulman vaikutus laskumatkaan - vähimmäisnousugradientti lähestymisessä ja laskussa - ylösvedon raja-arvot minimipolttoainetilanteessa - suurin sallittu laskumassa ja laskuun tarvittava matka määrä- ja varalentopaikalla, ottaen huomioon seuraavat seikat: - laskuun käytettävissä oleva matka - lämpötila maan pinnalla, painekorkeus, kiitotien kaltevuus ja tuuli - polttoaineen kulutus määrä- tai varalentopaikalle lennettäessä - kiitotiellä olevan lumen, loskan, kosteuden ja seisovan veden vaikutus - vesiruiskutusjärjestelmän ja/tai luistonestojärjestelmän häiriöt - reverssin ja spoilerien vaikutus 3.2 Lennon suunnittelu Lennon suunnittelu normaaliolosuhteita ja poikkeustilanteita varten - optimaalinen/korkein mahdollinen lentopinta - vaadittava minimilentokorkeus - vajoamismenetelmä, jota käytetään moottorin vikaannuttua matkalennon aikana - moottorien tehoasetukset nousussa, matkalennolla ja odotuskuviossa eri olosuhteissa, taloudellisin matkalentopinta - pitkän ja lyhyen toimintamatkan lentosuunnitelmien laatiminen - optimaalinen ja korkein mahdollinen lentopinta, moottorien tehoasetukset moottorihäiriötilanteessa F-9

369 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F 4 KUORMAUS, MASSAKESKIÖ JA HUOLTOTOIMET 4.1 Kuormaus ja massakeskiö - kuormaus- ja trimmilaskelmat suurimman sallitun lentoonlähtö- ja laskumassan mukaan - massakeskiöalueen rajat polttoaineen kulutuksen vaikutus massakeskiöön sitomispisteet, kuorman kiinnitys, maksimikuorma maassa 4.2 Huoltotoimet Seuraavien järjestelmien huoltotoimet: - polttoaine - öljy - vesi - hydrauliikka - happi - typpi - ilmastointi - sähkövirta - käynnistysilma - käymälät ja turvallisuusmääräykset 5 PAKKOTILANNEMENETELMÄT 5.1 Tilanteen tunnistaminen ja välittömät muistinvaraiset toimenpiteet oikeassa järjestyksessä niitä tilanteita varten, jotka ilma-aluksen valmistaja ja tyyppihyväksyntäviranomainen ovat määritelleet pakkotilanteiksi: - moottorihäiriö lentoonlähdössä ennen ratkaisunopeuden (V 1 ) saavuttamista ja sen jälkeen, sekä lennon aikana - potkurijärjestelmän viat - moottorin ylikuumeneminen, moottoripalo maassa tai lennon aikana - tulipalo laskutelinekuilussa - sähköjärjestelmästä tuleva savu ja/tai sähköpalo - äkillinen paineistuksen menetys ja korkeuden vähennys (emergency descent) - ilmastointi- tai jäänestojärjestelmän ylikuumeneminen - polttoainepumpun vikaantuminen - polttoaineen jäätyminen tai ylikuumeneminen - sähkövirran menetys - jäähdytysjärjestelmän vika - lennonvalvontamittarien häiriöt - hydraulijärjestelmän tai sen osan vikaantuminen - nostovoimaan vaikuttavien laitteiden, ohjainten ja tehostimien toimintahäiriöt - savua ja/tai tulipalo rahtitilassa 5.2 Hyväksytyn tarkistuslistan mukaiset toimenpiteet poikkeus- ja pakkotilanteissa - moottorin käynnistäminen lennon aikana - laskutelineen käyttö varajärjestelmän avulla - hätäjarrujen käyttö - nostovoimaan vaikuttavien laitteiden käyttö varajärjestelmien avulla - polttoaineen pikatyhjennys - nopea korkeuden vähennys paineistushäiriön vuoksi F-10

370 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F 6 ERITYISVAATIMUKSET TYYPPIKELPUUTUKSEN LAAJENTAMISEKSI MITTARILÄHESTYMI- SIIN, JOISSA KÄYTETÄÄN ALLE 200 JALAN (60 M) RATKAISUKORKEUTTA 6.1 Lentokoneen varustus ja maalaitteet - tekniset vaatimukset - lentotoiminnalliset vaatimukset - toiminnallinen luotettavuus - vikaantuessa toimintakykyiset järjestelmät - vikaantuessa passiiviset järjestelmät - laitteiden käyttövarmuus - toimintamenetelmät - valmistelut - varustuksen toimintaluokan alentaminen - yhteydenpito 6.2 Menetelmät ja rajoitukset - toimintamenetelmät - miehistön yhteistoiminta 7 ERITYISVAATIMUKSET NÄYTTÖRUUDUILLA VARUSTETTUJA LASIOHJAAMO - LENTOKONEITA VARTEN, JOISSA ON ELEKTRONISET LENNONVALVONTAMITTARISTOT (EFIS) 7.1 Lisäopetustavoitteet lentokoneen tietokonelaitteiden ja -ohjelmistojen yleiset suunnitteluperiaatteet ilmoitus- ja varoitusjärjestelmien toimintaperiaatteet ja rajoitukset lentokoneen tietokonejärjestelmien vaikutukset toisiinsa, rajoitukset, tietokonevikojen tunnistamismahdollisuudet ja toimenpiteet tietokonevian sattuessa normaalimenetelmät, mukaan lukien miehistön yhteistoiminta lentokoneen hallinta eri tietokonehäiriötilanteissa (peruslentotaidot) 8 LENNONHALLINTAJÄRJESTELMÄT (FMS) F-11

371 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(c)(2) Ohjeita tyyppikurssien hyväksymiseen Katso JAR-FCL 1.261(c)(2) Katso JAR-FCL 1.055, liitteet 1 ja 2 Katso JAR-FCL 1.240, liite 2 KOULUTUSOHJELMA 1 Tyyppi Hyväksytyllä kurssilla olisi annettava yhteen sovitettua teoria-, simulaattori- ja lentokoulutusta niin, että oppilas pystyy sen käytyään ohjaamaan lentokonetta turvallisesti ja hänellä on riittävä pätevyys tyyppikelpuutuksen saamiseen. Kurssilla olisi käsiteltävä tiettyä lentokonetyyppiä, mutta jos siitä on olemassa eri versioita, hyväksytyn kurssin peruslento- ja teoriakoulutuksen olisi koskettava vain yhtä versiota. 2 Versiot Lisäkoulutus JAR-FCL 1.235(c):n mukaisesti. 3 Koulutus lentokoneella ja synteettisellä koulutuslaitteella Koulutusohjelmassa olisi määriteltävä lentokoneella ja synteettisillä koulutuslaitteilla (lentosimulaattori, lentokoulutuslaite tai muu koulutuslaite) annettavan koulutuksen määrä, johon on saatu viranomaisen suostumus. (Katso JAR-FCL 1.240, liite 2.) Jos tarkoitukseen soveltuva lentosimulaattori on kaukana tavanomaisesta koulutuspaikasta, viranomainen voi sallia koulutusohjelmaan sisältyvän lisäkoulutusta tällaisessa kauempana sijaitsevassa koulutuspaikassa. 4 Lentokoe Lentokoulutusohjelman olisi vastattava kyseisen tyypin lentokokeen sisältöä. JAR-FCL 1.240:n liitteissä 2 ja 3 vaadittua käytännön koulutusta [ja lentokoetta] olisi mukautettava tarpeen mukaan. Lentokoe voidaan suorittaa lentokoneella, lentosimulaattorilla tai osittain kummallakin. Synteettisen koulutuslaitteen käyttö lentokokeessa riippuu simulaattorin tasoluokituksesta ja oppilaan aiemmasta kokemuksesta. Jos lentosimulaattoria ei ole käytettävissä, järjestelmien toimintahäiriöitä ei saa harjoitella ilma-aluksella, ellei se ole kyseisen tyypin lentokoelomakkeen mukaan sallittua. 5 Teoriakoulutuksen väli- ja loppukokeet Ennen koko opetusohjelman kattavaa teoriakoetta olisi järjestettävä välikokeita. Välikokeilla arvioidaan oppilaan tiedot kunkin koulutusvaiheen päätyttyä. 6 Koulutustilat ja -laitteet: teoriakoulutus 6.1 Koulutustilat ja opetusvälineet Tyyppikoulutusorganisaatiolla olisi oltava vähintään luokkaopetukseen tarvittavat tilat ja välineet. Muita opetusvälineitä ja laitteita, kuten tietokoneita, olisi oltava kurssin sisällön ja ilmaaluksen vaativuuden mukaan. Jos lentokone on hyväksytty toimintaan usean ohjaajan miehistöllä, hyväksynnän minimivaatimuksiin kuuluvat myös laitteet, joilla saadaan aikaan todellista vastaava ohjaamon työympäristö. Tehtäväanalyysin ja uusimman koulutusteknologian käyttö on suositeltavaa, ja tällaiset laitteet olisi mahdollisuuksien mukaan yhdistettävä käytössä oleviin koulutustiloihin. Lisäksi käytettävissä olisi oltava laitteet, joilla oppilas voi itsenäisesti ja valvotusti testata tietojaan F-12

372 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F 7 Koulutuslaitteet Lentokoulutuslaitetta tai muuta koulutuslaitetta voidaan käyttää luokkaopetuksen lisäksi, jotta oppilaat voivat harjoitella ja vahvistaa teoriakoulutuksessa opittuja asioita. Mikäli sopivia koulutuslaitteita ei ole saatavilla tai niiden käyttö ei ole tarkoituksenmukaista, käytössä olisi oltava kyseisen version ilma-alus tai lentosimulaattori. Jos lentokoulutuslaite edustaa lentokonetyypin eri versiota kuin se, jota varten oppilasta koulutetaan, vaaditaan eroavuus- ja/tai perehdyttämiskoulutus. 8 Tietokoneavusteinen opetus (CBT) Jos tietokonetta käytetään opetusvälineenä, koulutusorganisaation olisi varmistettava, että pätevä teoriakouluttaja on käytettävissä aina, kun oppilaat opiskelevat tietokoneen avulla. Kertausjaksoja lukuun ottamatta tietokoneella opiskeluun olisi aina kuuluttava pätevän teoriakouluttajan antama opetus ennen tietokoneharjoituksia ja niiden jälkeen tehtävien läpikäynti opettajan johdolla. 9 Teoriakoulutus Teoriakoulutuksen yleisenä tavoitteena on, että oppilas: a. tuntee perusteellisesti ilma-aluksen rakenteen, voimalaitteen ja järjestelmät sekä niihin liittyvät rajoitukset; b. tuntee ilma-aluksen ja järjestelmien hallinta- ja näyttölaitteiden sijainnin ja toiminnan; c. ymmärtää järjestelmien häiriötilanteet sekä niiden vaikutuksen ilma-aluksen toimintaan ja muihin järjestelmiin; d. ymmärtää normaaleissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa käytettävät menetelmät. Teoriakoulutuksen sisältö ja siihen käytettävä aika riippuu kyseisen ilma-alustyypin vaativuudesta ja jossain määrin oppilaan aiemmasta kokemuksesta. 10 Lentokoulutus 10.1 Synteettiset koulutuslaitteet Synteettisellä koulutuslaitteella annettavan käytännön koulutuksen määrä ja mahdollinen lentokokeen suoritus riippuu laitteen tasoluokituksesta ja kyseisen lentokonetyypin vaativuudesta. Ennen lentokokeen suorittamista oppilaan olisi osoitettava taitonsa lentokokeeseen kuuluvissa tehtävissä käytännön koulutuksen aikana. Kun koulutusta annetaan usean ohjaajan lentokonetta varten kahdelle hakijalle, synteettisellä koulutuslaitteella voidaan kouluttaa jokaisen tyyppikurssin aikana vähintään 32 tuntia, josta 16 tuntia on suoritettava lentosimulaattorilla Lentokone (simulaattori käytettävissä) Lentokoneella lennettävän lentoajan olisi oltava riittävä lentokokeen suorittamiseen, lukuun ottamatta niitä kursseja, jotka on hyväksytty suoritettaviksi kokonaan simulaattorilla. Jos ohjaajalla on alle 500 tunnin lentokokemus samankaltaisilla ilma-alustyypeillä tai alle 1500 tunnin kokonaislentokokemus, hänen olisi tehtävä vähintään 6 laskua, joihin kuuluu laskuja pysähtymiseen asti. Jos ohjaajalla on yli 500 tunnin lentokokemus samankaltaisilla tyypeillä ja yli 1500 tunnin kokonaislentokokemus, hänen olisi suoritettava vähintään 4 laskua F-13

373 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F 10.3 Lentokone (ilman simulaattoria) Kun koulutus annetaan lentokoneella, käytännön koulutuksessa hankittavan lentoajan olisi oltava riittävä lentokokeen suorittamiseen. Suihku- ja potkuriturbiinilentokoneilla tämän ajan tulisi olla vähintään 8 tuntia Vaadittavan lentokoulutuksen määrä riippuu kyseisen lentokonetyypin vaativuudesta ja jossain määrin oppilaan aiemmasta kokemuksesta. [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-14

374 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(d) Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) Katso JAR-FCL 1.261(d) Katso JAR-FCL 1.261(d), liite 1 Katso IEM FCL 1.261(d) [ ] MIEHISTÖYHTEISTYÖKOULUTUS [1] Miehistöyhteistyökoulutuksen tavoitteena on kehittää päätöksentekoa, viestintää, tehtävänjakoa, tarkistuslistojen käyttöä, miehistön keskinäistä valvontaa, yhteistoimintaa ja toistensa tukemista kaikissa lennon vaiheissa normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja pakkotilanteissa. Koulutuksessa painotetaan muita kuin teknisiä taitoja, joita tarvitaan työskentelyyn usean ohjaajan toimintaympäristössä. [2] Koulutuksessa olisi erityisesti keskityttävä opettamaan perusasiat siitä, miten miehistön jäsenet toimivat usean ohjaajan lentokoneissa ryhmänä eivätkä vain teknisesti pätevinä erillisinä yksilöinä. Oppilaille olisi myös annettava tilaisuus harjoitella niitä taitoja, joita tarvitaan tehokkaaseen toimintaan ryhmän johtajana ja jäsenenä. Tämän vuoksi oppilaiden olisi harjoituksissa toimittava sekä ohjaavan että avustavan ohjaajan tehtävissä. [3] Oppilaiden olisi perehdyttävä kurssilla henkilöiden välisiin vuorovaikutussuhteisiin ja opittava hyödyntämään miehistöyhteistyön menetelmiä sekä henkilökohtaisia ominaisuuksiaan ja johtamistapojaan niin, että miehistö toimii mahdollisimman tehokkaasti. Oppilaiden olisi tiedostettava, että heidän toimintatapansa normaalitilanteissa voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten miehistö toimii stressitilanteissa ja silloin, kun työkuorma on suuri. [4] Tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että henkilön käyttäytymistä ei missään toimintaympäristössä voida muuttaa kovin lyhyessä ajassa, vaikka koulutus olisi hyvin suunniteltua. Oppilaat tarvitsevat aikaa, tiedostamista, käytännön harjoittelua, palautetta ja jatkuvaa oikeiden toimintamallien vahvistamista, jotta opitut asiat pysyisivät mielessä. Miehistöyhteistyökoulutus on tehokkainta silloin, kun se suoritetaan useassa jaksossa melko pitkän ajan kuluessa. [ ] MIEHISTÖYHTEISTYÖN PERUSKURSSI [5] Miehistöyhteistyön peruskurssiin olisi kuuluttava teoriakoulutusta, harjoituksia ja palautteenantoa seuraavista aiheista: a. vuorovaikutus - käytännön esimerkkejä ohjelmiston, laitteiston, toimintaympäristön ja miehistön vuorovaikutuksen häiriöistä b. johtajuus, alaisuus ja määräysvalta - johtamis- ja valvontataidot - määrätietoisuus - vuorovaikutusta haittaavat tekijät - kulttuurierojen vaikutus - ohjaavan ja avustavan ohjaajan tehtävät - ammattimaisuus - ryhmän yhteisvastuu F-15

375 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F c. persoonallisuus, asenteet ja motivaatio - kuunteleminen - ristiriitojen ratkaisu - sovittelu - kritiikin antaminen (lennonvalmistelu ja -suunnittelu, jatkuva seuranta, lennon jälkeen) - ryhmähengen vahvistaminen d. tehokas ja selkeä viestintä lennon aikana - kuunteleminen - palautteen antaminen - vakiosanonnat - määrätietoisuus - osallistuminen e. miehistön yhteistoimintamenetelmät - lento- ja ohjaamomenetelmät - vakiosanonnat - kurinalaisuus [6] Tarkistuslistojen käyttö on lennon järjestelmällisen ja turvallisen suorittamisen kannalta erittäin tärkeää. Tarkistuslistojen käytössä noudatetaan erilaisia periaatteita riippuen käytettävän ilmaaluksen vaativuudesta, tilanteesta, ohjaamomiehistön kokoonpanosta ja lentokokemuksesta sekä lentotoimintakäsikirjassa määrätyistä lentotoiminnan harjoittajan menetelmistä. [7] Keskinäinen valvonta, tiedonvaihto ja avustaminen. a. Ohjaamomiehistön jäsenten olisi valvottava toistensa toimintaa kaikissa lentokoneen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Tietystä toiminnosta tai tehtävästä vastaavalle ohjaajalle (ohjaava tai avustava ohjaaja) olisi ilmoitettava aina, kun havaitaan merkittäviä poikkeamia (esim. aiotusta lentoradasta, lentoasusta jne.). b. Vakioilmoitusten käyttö on tärkeää erityisesti lentoonlähdön ja lähestymisen aikana, jotta ohjaaja saa tietoa lennon etenemisestä, järjestelmien toiminnasta yms. c. Ilma-aluksen järjestelmiä ei tulisi käyttää eikä esim. radio- ja suunnistuslaitteiden asetuksia muuttaa ilman, että ohjaava ohjaaja pyytää sitä tai hänelle ilmoitetaan asiasta ja hän vahvistaa saaneensa tiedon. [8] Kohdissa 3 ja 4 tarkoitettuja asioita voidaan parhaiten harjoitella suorittamalla kohdan IEM FCL 1.261(d) harjoitukset kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristöä jäljitellen. [9] Niissä miehistöyhteistyökurssin harjoitus- ja palautetilaisuuksissa, joissa käsitellään ihmisten välistä vuorovaikutusta, olisi annettava oppilaille mahdollisuus myös omien ja muiden oppilaiden suoritusten arviointiin viestintä-, päätöksenteko- ja johtamistaitojen kehittämiseksi. Tässä koulutusvaiheessa on hyödyllisintä käyttää lentosimulaattoria ja videolaitteita. Video on erityisen tehokas opetusväline, koska sen avulla oppilas voi katsella suoritustaan ulkopuolisen näkökulmasta. Se auttaa häntä tunnistamaan omat heikkoutensa ja edistää siten asenteen ja toimintatapojen muutosta. [HARJOITUKSET 10 Harjoituksissa olisi mahdollisuuksien mukaan jäljiteltävä kaupallisen lentoliikenteen toimintaympäristöä. Koulutukseen olisi kuuluttava seuraavat aihealueet: F-16

376 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F a. lennon valmistelu, tarvittavat asiakirjat, lentoonlähdön suoritusarvojen laskeminen; b. lentoa edeltävät tarkistukset, radio- ja suunnistuslaitteiden tarkistukset ja asetukset; c. tarkistukset ennen lentoonlähtöä, moottorin tarkistukset, ohjaavan ohjaajan antama ohjeistus (briefing) ennen lentoonlähtöä; d. normaalit lentoonlähdöt eri laippa-asetuksilla, ohjaavan ja avustavan ohjaajan tehtävät, vakioilmoitukset; e. lentoonlähdön keskeytys, lentoonlähtö sivutuulessa, lentoonlähtö suurimmalla sallitulla lentoonlähtömassalla, moottorihäiriö ratkaisunopeuden (V 1 ) saavuttamisen jälkeen; f. ilma-aluksen järjestelmien normaali toiminta ja häiriötilanteet, tarkistuslistojen käyttö; g. valittuja pakkotilannemenetelmiä, mukaan lukien moottorihäiriö ja moottoripalo, savun torjunta ja poisto, nopeat tuulen muutokset (windshear) lentoonlähdössä ja laskussa, nopea korkeuden vähennys paineistushäiriön vuoksi (emergency descent), ohjaamomiehistön jäsenen toimintakyvyn menetys; h. lähestyvän sakkauksen varhainen tunnistaminen ja oikaisu siitä eri lentoasuissa; i. mittarilentomenetelmät, mukaan lukien odotusmenetelmät, tarkkuuslähestymiset käyttäen navigointilaitteiden raakanäyttöä, lennonohjausjärjestelmää ja automaattiohjausta, lähestyminen yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), ei-tarkkuuslähestymiset ja kiertolähestymiset, ohjaavan ohjaajan antama ohjeistus (briefing) ennen lähestymisen aloitusta, suunnistuslaitteiden asetukset, vakioilmoitukset lähestymisen aikana, lähestymisessä ja laskussa tarvittavien tietojen laskeminen; j. ylösvedot normaalitilanteessa ja yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), siirtyminen mittarilennosta näkölentoon ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa; k. laskut normaaliolosuhteissa, sivutuulessa ja yksi moottori epäkunnossa (simuloituna), siirtyminen mittarilennosta näkölentoon ratkaisukorkeudessa tai minimilaskeutumiskorkeudessa. Jos miehistöyhteistyökoulutus annetaan ensimmäisen usean ohjaajan lentokoneen tyyppikurssin yhteydessä, harjoitukset 2(a), (b), (c), (f), (g) ja (j) voidaan suorittaa lentokoulutuslaitteella hyväksytyn kurssin osana.] KERTAUSKOULUTUS [11] Vaikka teoriaopetus, vuorovaikutusharjoitukset, reittitoiminnan mukainen lentokoulutus (LOFT) ja palautteenanto olisivat mahdollisimman tehokkaita, yksi miehistöyhteistyökurssi ensimmäistä usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutusta hankittaessa ei yksin riitä. Miehistön yhteistoimintaa heikentäviä asenteita ja vaikutteita esiintyy kaikkialla, ja ne ovat voineet kehittyä vähitellen ohjaajan koko elinaikana. Yhteistyötaitojen kehittämisen olisikin kuuluttava olennaisena osana kaikkeen kertauskoulutukseen, jota vaaditaan usean ohjaajan lentokoneen tyyppikelpuutuksen voimassaolon jatkamiseen, ja muiden usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten vaadittavaan koulutukseen. [Muutos 1, ; muutos 2, ] F-17

377 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku F AMC FCL 1.261(d), liite 1 Miehistöyhteistyökurssi (lentokoneet) - Todistus miehistöyhteistyökoulutuksen suorittamisesta Katso JAR-FCL 1.261(d) TODISTUS MIEHISTÖYHTEISTYÖKURSSIN SUORITTAMISESTA Oppilaan sukunimi: Etunimet: Lupakirjan laji: Numero: Valtio: Monimoottorimittarilentokelpuutus: myönnetty (pvm): Oppilaan allekirjoitus: TAI Mittarilentokoe monimoottorisella lentokoneella: suoritettu (pvm): Oppilas on suorittanut hyväksytysti seuraavan vaatimusten mukaisen miehistöyhteistyökoulutuksen: KOULUTUS Miehistöyhteistyökoulutus: alkoi: päättyi: koulutuspaikka: FTO/TRTO/lentoyritys* Paikka ja päiväys: Koulutusorganisaation johtajan / valtuutetun kouluttajan* allekirjoitus: Lupakirjan laji ja numero, myöntäjävaltio: Nimenselvennys: * Yliviivaa tarpeeton F-18

378 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H AMC/IEM H - OPETTAJAKELPUUTUKSET IEM FCL Lentokoe- ja tarkastuslentolomake lennonopettajan kelpuutusta (FI(A)) varten Katso JAR-FCL ja LENTOKOKEEN HAKEMUS- JA LAUSUNTOLOMAKE (FI(A)) 1 Hakijan henkilötiedot Sukunimi: Etunimet: Syntymäaika: Puhelin (koti): Puhelin (työ): Osoite: Valtio: 2 Lupakirjan tiedot Lupakirjan laji: Luokkakelpuutukset: Tyyppikelpuutukset: Muut kelpuutukset: Numero: Voim.olo päättyy: 3 Lentokokemus ennen kurssia (katso JAR-FCL 1.335) LENTOTUNNIT YHTEENSÄ PÄÄLLIKKÖ- TUNNIT YKSIMOOTTORISET (MÄNTÄ) edelliset 6 kk MITTARILENTO- KOULUTUS MATKALENTO- TUNNIT CPL-TEORIAKOE SUORITETTU (pvm) (Vain PPL:n haltijat) (Todistuksen kopio tämän lomakkeen liitteeksi.) H-1

379 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 4 Arviointilento [katso JAR-FCL 1.335(f)] Suosittelen. lennonopettajakurssille. Lentokoulutusorganisaation nimi: Tarkastuslennon pvm: Vastaanottaneen lennonopettajan nimi (tekstaten): Lupakirjan numero: Allekirjoitus: 5 Hakijan vakuutus Olen saanut viranomaisen hyväksymän koulutusohjelman mukaisen koulutuksen seuraavaa kelpuutusta varten (rasti ruutuun): Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) Hakijan nimi: (tekstaten) Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) Allekirjoitus: Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(A) ME SPA) 6 Päälennonopettajan vakuutus Todistan, että. on suorittanut hyväksytysti kurssin seuraavaa kelpuutusta varten: Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) Mittarilentokouluttajan kelpuutus (IRI(A)) Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(A) ME SPA) Lentotunnit kurssin aikana: viranomaisen hyväksymän koulutusohjelman mukaisesti. Kurssilla käytetyt lentokoneet, simulaattorit ja koulutuslaitteet: Päälennonopettajan nimi: Allekirjoitus: Lentokoulutusorganisaation nimi: H-2

380 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 7 Lennonopettajien tarkastuslentäjän todistus Olen ottanut vastaan hakijan lentokokeen lausunnon mukaisesti A - TARKASTUSLENTÄJÄN ARVIO (jos osittain hyväksytty): Suullinen teoriakuulustelu: Lentokoe: Hyväksytty Hylätty Hyväksytty Hylätty Suosittelen lisää lento-/teoriakoulutusta lennonopettajan kanssa ennen kokeen uusimista. En pidä lisälento- tai teoriakoulutusta tarpeellisena ennen kokeen uusimista. Rasti ruutuun B - TARKASTUSLENTÄJÄN ARVIO: Lennonopettajan kelpuutus Mittarilentokouluttajan kelpuutus Luokkakelpuutuskouluttajan kelpuutus (ME SPA) Rasti ruutuun Tarkastuslentäjän nimi (tekstaten): Allekirjoitus: Lupakirjan numero: Päiväys: [Muutos 1, ] H-3

381 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Lennonopettajakurssi Katso JAR-FCL [Katso JAR-FCL 1.340, liite 1] KURSSIN TAVOITE [Kurssin päämääränä on antaa hakijalle riittävä koulutus teoria- ja lennonopetuksen antamiseen niin, että hän kykenee antamaan opetusta yksityis- ja ansiolentäjän lupakirjaa, yksimoottorisen lentokoneen luokka- tai tyyppikelpuutusta ja mahdollista yölentokelpuutusta varten.] 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI OSA 1 OPETUSOPPI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen H-4

382 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Tasokokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 YÖLENTOKOULUTUS Tavoitteet Lainsäädännölliset vaatimukset Lentokoneen varustus Lentokoneen valot Ohjaamomiehistön lupakirjat Lentopaikkaluvat (jos vaaditaan) Tutustuminen yölentoon Lennon valmistelu Lennolle vaadittavat varusteet Näkökyvyn mukautuminen yöolosuhteisiin Varotoimet pysäköintialueilla Lentokoneen ulko- ja sisäpuolinen tarkastus yöolosuhteissa Lentokoneen valojen käyttö H-5

383 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 10 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset H-6

384 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H [ ] LENNONOPETTAJAKURSSIN TEORIAOPETUKSEN OHJEELLINEN TUNTIJAKO (Taulukon oppiaineiden numerot viittaavat edellä Opetusoppi -osassa käytettyyn numerointiin.) Oppiaineen nro Oppitunteja Harjoitustunteja luokassa Ohjeet Tasokokeet Varaa aikaa kysymyksiin ja lyhyeen keskusteluun Oppitunneilla olisi varattava aikaa kysymyksiin ja lyhyeen keskusteluun Lähdemateriaalina olisi käytettävä yksityislentäjäkurssin koulutusohjelmaa a Tämän kohdan harjoitusaikaan kuuluu teknisten tietojen kertaamista ja luokkaopetusmenetelmien kehittämistä. Lisäksi se sisältää keskusteluja kurssilaisten kesken ja valvovan opettajan neuvoja opettamisesta. 4.b Harjoitusaika käytetään pääasiassa lentoa edeltävän ohjeistuksen (briefing) harjoitteluun. Tarkoituksena on kehittää kurssilaisten kykyä antaa lento-oppilaalle käytännöllinen ja lyhyt ohjeistus (10-15 minuuttia). Ohjeistuksessa esitetään suoritettavan koululennon kulku loogisessa järjestyksessä. 5.a Opetuksessa olisi korostettava tasokokeissa käytettävien kysymysten tarkoituksenmukaisuutta. 5.b Opetuksessa olisi korostettava oppilaan rohkaisemisen tärkeyttä Harjoitusaika käytetään luokkaopetusjaksojen suunnitteluun ja kehitetään kurssilaisten kykyä laatia tuntisuunnitelmia Opetuksessa olisi järjestettävä hyvää arviointia ja päätöksentekoa vaativia tilanteita ja analysoitava ne Vaara- ja ongelmaesimerkkien tulisi kattaa monia erilaisia kevyitä ilma-alustyyppejä ja eri lentotoiminnan lajeja, eikä opetus saisi rajoittua vain kurssilla käytettävään ilma-alustyyppiin Pitkät briefingharjoitukset, joiden tarkoituksena on opettaa kurssilaiset antamaan yölentokoulutusta Tarvittavien asiakirjojen yleinen läpikäyminen YHTEENSÄ: KOKO KURSSI YHT. 125 TUNTIA (sis. tasokokeet) H-7

385 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H [OSA 2] [ ] LENTOHARJOITUKSET [1] Lentoharjoitukset ovat samantyyppisiä kuin yksityislentäjäkurssilla käytetyt, mutta niihin lisätään lennonopettajakoulutuksessa tarpeellisia harjoituksia. [2] Harjoitusten numerointia olisi käytettävä ensisijaisesti hakemistona ja viitteellisenä ohjeena opetusjärjestyksestä. Opetusta ja harjoituksia ei välttämättä tarvitse suorittaa esitetyssä järjestyksessä. Toteutuva opetusjärjestys ja -sisältö riippuvat seuraavista tekijöistä: Oppilaan edistyminen ja taidot Lentoon vaikuttavat sääolosuhteet Käytettävissä oleva lentoaika Opetustekniset näkökohdat Paikallinen toimintaympäristö [3] Lennonopettajaoppilaat joutuvat aikanaan ottamaan samat tekijät huomioon myös omassa opetuksessaan. Heille olisi esitettävä ja opetettava koululentosuunnitelmien laatiminen niin, että nämä tekijät huomioiden jokaisesta koululennosta saadaan paras mahdollinen hyöty, tarvittaessa eri harjoitusten osia yhdistämällä. YLEISTÄ [4] Yleensä lentoa edeltävässä ohjeistuksessa kerrotaan koululennon opetustavoite ja viitataan vain lyhyesti lennonteoriaan, jos se on tarpeen. Oppilaalle on selitettävä yksityiskohtaisesti, mitä lentoharjoituksia opettaja opettaa ja oppilas harjoittelee lennon aikana. Ohjeistuksessa olisi käsiteltävä myös lennon suoritusta, kuten kuka missäkin vaiheessa lentää lentokonetta ja mitä hyvään ilmailutapaan, säätilaan ja lentoturvallisuuteen liittyviä näkökohtia on syytä ottaa huomioon kyseisellä lennolla. Koululennon luonne vaikuttaa siihen, missä järjestyksessä siihen kuuluvat asiat opetetaan. [5] Ohjeistuksen (briefingin) neljä pääosaa ovat: 1 Tavoite 2 Lennonteoria (vain lyhyt viittaus) 3 Lentoharjoitukset (mitä, miten ja kuka suorittaa) 4 Hyvä ilmailutapa (sää, lentoturvallisuus jne.) KOULULENTOJEN SUUNNITTELU [6] Koululentosuunnitelmien laatiminen on hyvän opetuksen perusedellytys. Siksi lennonopettajaoppilaalle on järjestettävä ohjattua harjoittelua koululentosuunnitelmien tekemisessä ja käytäntöön soveltamisessa. YLEISIÄ NÄKÖKOHTIA [7] Lennonopettajaoppilaan olisi suoritettava kurssin lentokoulutusohjelma harjoitellakseen peruslentokoulutuksen periaatteita yksityislentäjän (PPL(A)) tasolla. [8] Tämän koulutuksen aikana lennonopettajaoppilaan on oltava sillä paikalla, jolla lennonopettaja normaalisti istuu, paitsi silloin kun hän toimii harjoitusoppilaana pariharjoittelulennoilla H-8

386 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H [9] Hyvä ilmailutapa on tärkeä tekijä kaikessa lentotoiminnassa. Sen vuoksi seuraavissa lentoharjoituksissa on jokaisella lennolla sopivaan aikaan painotettava hyvään ilmailutapaan liittyviä näkökohtia. [10 Jos lennonopettajakelpuutuksen oikeuksiin kuuluu yölentokoulutus, lentokoulutusohjelman harjoitukset 12 ja 13 olisi suoritettava paitsi päivällä myös yöllä joko kurssin aikana tai kelpuutuksen myöntämisen jälkeen.] [ ] LENTOKOULUTUSOHJELMAN SISÄLTÖ LENTOA EDELTÄVÄT OHJEISTUKSET (BRIEFING) JA HARJOITUSLENNOT 1 Lentokoneeseen tutustuminen 2 Lennonvalmistelu [ennen lentoa] ja toimenpiteet lennon jälkeen 3 Tutustumislento 4 Ohjainten vaikutukset 5 Rullaus 6 Suora vaakalento 7 Nousu 8 Korkeuden vähentäminen 9 Kaarrot 10A 10B 11A 11B Hidaslento Sakkaus Alkavan syöksykierteen oikaisu Kehittyneet syöksykierteet - aloitus ja oikaisu 12 Lentoonlähtö ja nousu myötätuuliosalle 13 Laskukierros, lähestyminen ja lasku 14 Ensimmäinen yksinlento 15 Vaativammat (jyrkät) kaarrot 16 Pakkolasku ilman moottoritehoa 17 Valmisteltu pakkolasku 18A 18B 18C Lentosuunnistus Suunnistus matalalla / huonossa näkyvyydessä Radiosuunnistus H-9

387 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 19 Johdatus mittarilentoon 20 Yölennon perusteet HUOM: Vaikka harjoitusta 11B ei vaadita PPL-kurssilla, se kuuluu lennonopettajakurssin vaatimuksiin. BRIEFINGHARJOITUS 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN Tavoitteet Lentokoneen esittely Ohjaamojärjestelyn esittely Lentokoneen ja moottorin järjestelmät Tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet, hallintalaitteet Erot toimittaessa opettajan istuimella HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET Toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa: moottori, ohjaamo ja sähköjärjestelmät Järjestelmähäiriöt lentokonetyypin mukaan Evakuointiharjoituksia: hätävarusteiden ja varauloskäyntien sijainti ja käyttö HARJOITUSLENTO 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN Lentokoneen esittely Ohjaamojärjestelyn esittely Lentokoneen järjestelmät Tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet, hallintalaitteet HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET Toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa: moottori, ohjaamo ja sähköjärjestelmät Järjestelmähäiriöt lentokonetyypin mukaan Evakuointiharjoituksia: hätävarusteiden ja varauloskäyntien sijainti ja käyttö BRIEFINGHARJOITUS 2 LENNONVALMISTELU JA TOIMENPITEET LENNON JÄLKEEN Tavoitteet Lupien voimassaolo ja lentokoneen hyväksyminen, mukaan lukien tekninen matkapäiväkirja (jos vaaditaan) ja huoltomerkinnät Lennolla tarvittava varustus (kartat yms.) Ulkopuolinen tarkastus Sisäpuolinen tarkastus Oppilaan oikea asento: turvavöiden, istuimen tai ohjainten (jalkapolkimien) säätäminen Käynnistys ja lämmityskäyttö, tarkistukset Koekäyttö ja järjestelmien kokeilu Jäähdytyskäyttö, järjestelmien tarkistukset ja moottorin pysäyttäminen Lentokoneen jättäminen: pysäköinti, suojaukset ja varmistukset Asiakirjojen täyttäminen H-10

388 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 2 LENNONVALMISTELU JA TOIMENPITEET LENNON JÄLKEEN Lupien voimassaolo ja lentokoneen hyväksyminen Lentokoneen asiakirjojen tarkastus Lennolla tarvittava varustus (kartat yms.) Ulkopuolinen tarkastus Sisäpuolinen tarkastus Oppilaan oikea asento: turvavöiden, istuimen tai ohjainten (jalkapolkimien) säätäminen Käynnistys ja lämmityskäyttö, tarkistukset Koekäyttö ja järjestelmien kokeilu Jäähdytyskäyttö, järjestelmien tarkistukset ja moottorin pysäyttäminen Lentokoneen jättäminen: pysäköinti, suojaukset ja varmistukset Asiakirjojen täyttäminen BRIEFINGHARJOITUS 3 (Vain harjoituslento) HARJOITUSLENTO 3 Tutustumislento BRIEFINGHARJOITUS 4 OHJAINTEN VAIKUTUKSET Tavoitteet Pääohjainten toiminta, siivet vaakasuorassa ja kallistettuna Siivekkeiden ja sivuperäsimen muut vaikutukset Inertian vaikutus Ilmanopeuden vaikutus Potkurivirran vaikutus Tehon vaikutus Ohjainten virityksen (trimmauksen) vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Seossäädön käyttö Imuilman lämmityksen käyttö Ohjaamon lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien käyttö Muiden säätimien vaikutus (tarpeen mukaan) Hyvä ilmailutapa HARJOITUSLENTO 4 OHJAINTEN VAIKUTUKSET Pääohjainten toiminta, siivet vaakasuorassa ja kallistettuna Siivekkeiden ja sivuperäsimen muut vaikutukset Ilmanopeuden vaikutus Potkurivirran vaikutus Tehon vaikutus Ohjainten virityksen (trimmauksen) vaikutus H-11

389 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Laskusiivekkeiden vaikutus Seossäädön käyttö Imuilman lämmityksen käyttö Ohjaamon lämmitys- ja tuuletusjärjestelmien käyttö Muiden säätimien vaikutus (tarpeen mukaan) Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 5 RULLAUS Tavoitteet: Tarkistukset ennen rullausta Liikkeelle lähtö, nopeuden säätö ja pysäyttäminen Moottorin oikea käsittely Ohjaaminen ja kääntyminen (myös liikkuminen ahtaissa paikoissa) Menetelmät ja varotoimet pysäköintialueella Tuulen vaikutus ja ohjainten käyttö Maanpinnan laadun vaikutus Sivuperäsimen vapaa liike Opastusmerkit Mittareiden tarkistukset Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät Yleisiä virheitä HÄTÄTILANTEET Ohjainvika / jarruvika HARJOITUSLENTO 5 RULLAUS Tarkistukset ennen rullausta Liikkeelle lähtö, nopeuden säätö ja pysäyttäminen Moottorin oikea käsittely Ohjaaminen ja kääntyminen Kääntyminen ahtaassa paikassa Menetelmät ja varotoimet pysäköintialueella Tuulen vaikutus ja ohjainten käyttö Maanpinnan laadun vaikutus Sivuperäsimen vapaa liike Opastusmerkit Mittareiden tarkistukset Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät HÄTÄTILANTEET Ohjainvika / jarruvika H-12

390 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 6 SUORA VAAKALENTO Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Pituusvakavuus ja korkeusohjaus Massakeskiön sijainnin vaikutus pituusvakavuuteen ja ohjattavuuteen Kallistus- ja suuntavakavuus (kallistusohjaus ja tasapaino) Lentokoneen asennon ja tasapainon hallinta Lentokoneen ohjainten säätäminen (trimmaus) Tehoasetukset ja ilmanopeudet Vastus- ja tehokäyrät Toimintamatka ja toiminta-aika Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 6 SUORA VAAKALENTO Normaalilla matkalentoteholla: Vaakalentoon asettuminen ja vaakalennon säilyttäminen Lentokoneen vakavuuden esittely Korkeusohjaus, mukaan lukien korkeusperäsintrimmin käyttö Kallistusohjaus, suunta ja tasapaino, sivuperäsintrimmin käyttö (jos on) Valituilla nopeuksilla (tehon käyttö): Vastuksen vaikutus ja tehon käyttö (kaksi ilmanopeutta samalla tehoasetuksella) Suora vaakalento eri lentoasuissa (laskusiivekkeet, laskuteline) Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 7 NOUSU Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Tehon/ilmanopeuden ja kohoamisnopeuden välinen suhde (tehokäyrät, paras kohoamisnopeus V Y ) Massan vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Moottoriin liittyvät seikat Tiheyskorkeuden vaikutus Matkanousu Paras nousukulma (V X ) Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä H-13

391 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 7 NOUSU Nousun aloitus ja parhaan kohoamisnopeuden säilyttäminen Vaakalentoon siirtyminen Vaakalentoon siirtyminen määräkorkeudessa Nousu laskusiivekkeet alhaalla Siirtyminen normaaliin nousuun Matkanousu Nousu parhaalla nousukulmalla Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 8 KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Liukukulma - ilmanopeus - vajoamisnopeus Laskusiivekkeiden vaikutus Tuulen vaikutus Massan vaikutus Moottoriin liittyvät seikat Korkeuden vähentäminen osateholla - teho/ilmanopeus - vajoamisnopeus Matkalentoliuku Sivuluisu Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 8 KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Liu un aloitus ja säilyttäminen Vaakalentoon siirtyminen Vaakalentoon siirtyminen määräkorkeudessa Korkeuden vähentäminen laskusiivekkeet alhaalla Korkeuden vähentäminen osateholla ja matkalentoliuku (myös tehon ja ilmanopeuden vaikutus) Sivuluisu (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 9 KAARROT Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Ohjainten käyttö Tehon käyttö Lentoasennon ja tasapainon säilyttäminen H-14

392 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Keskikaarrot Nousu- ja liukukaarrot Sivuluisukaarrot Kaarrot ennalta määrättyyn suuntaan - suuntahyrrän ja magneettikompassin käyttö Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 9 KAARROT Keskikaartojen aloitus ja säilyttäminen Oikaisu kaarrosta Virheet kaarrossa (pituuskallistus, sivuttaiskallistus, ohjainten yhteiskäyttö) Nousukaarrot Liukukaarrot Sivuluisukaarrot (vain soveltuvilla lentokonetyypeillä) Kaarrot ennalta määrättyyn suuntaan, suuntahyrrän ja kompassin käyttö Mittareiden käyttö lentotarkkuuden saavuttamiseksi Hyvä ilmailutapa SAKKAUKSEN / SYÖKSYKIERTEEN TUNNISTAMINEN JA VÄLTTÄMINEN KOULUTUKSEEN KUULUVAT HARJOITUKSET: 10 A, 10 B ja 11 A BRIEFINGHARJOITUS 10 A HIDASLENTO Tavoitteet: Lentokoneen käsittelyominaisuudet hidaslennossa seuraavilla nopeuksilla: V S1 & V SO + 10 solmua V S1 & V SO + 5 solmua Opettajan suorittama häirintä hidaslennon aikana Ylösvedon vaikutus lentoasuissa, joissa moottoritehon käyttö aiheuttaa voimakkaan nokan nousutaipumuksen Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 10 A HIDASLENTO Hyvä ilmailutapa Turvallisuustarkistukset Hidaslennon esittely H-15

393 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Hallittu hidaslento sileänä: V S solmua, myös laskusiivekkeet alhaalla V SO + 10 solmua: Suora vaakalento Vaakakaarrot Nousu ja korkeuden vähentäminen Nousu- ja liukukaarrot Hallittu hidaslento sileänä: V S1 + 5 solmua, myös laskusiivekkeet alhaalla V SO + 5 solmua: Suora vaakalento Vaakakaarrot Nousu ja korkeuden vähentäminen Nousu- ja liukukaarrot Epävakaat liukukaarrot hitaalla ilmanopeudella - vakaan lennon säilyttämisen tärkeys Opettajan suorittama häirintä hidaslennon aikana - vakaan lennon ja turvallisen ilmanopeuden säilyttämisen tärkeys Ylösveto lentoasuissa, joissa moottoritehon käyttö aiheuttaa voimakkaan nokan nousutaipumuksen BRIEFINGHARJOITUS 10 B SAKKAUS Tavoitteet: Sakkauksen ominaispiirteet Kohtauskulma Ohjainten teho sakkauksen aikana Sakkausnopeuteen vaikuttavat tekijät: Laskusiivekkeiden/etureunasolakoiden/solien vaikutus Tehon/massan/massakeskiön/kuormituskertoimen vaikutus Epätasapainon vaikutus sakkauksessa Sakkauksesta varoittavat merkit Sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu Sakkaus ja oikaisu: Ilman tehoa Tehoa käyttäen Laskusiivekkeet alhaalla Nousu maksimiteholla (suora lento ja kaarrot sakkaukseen asti käyttämättä sivuperäsintä suunnan korjaukseen) * Sakkaus ja oikaisu liikkeissä, joissa kiihtyvyys on yli 1 G (g-sakkaus, mukaan lukien jälkisakkaus ja oikaisu siitä) Oikaisu alkavasta sakkauksesta lasku- ja muissa lentoasuissa ja olosuhteissa Oikaisu sakkauksen alkuvaiheessa lentoasun muutoksen aikana Sakkaus ja oikaisu alkavasta sakkauksesta; opettajan suorittama häirintä Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä * Kiinnittäen huomiota liikehtimisrajoituksiin, ja myös massa- ja massakeskiörajoitukset on tarkistettava lentokäsikirjasta tai käyttöohjekirjasta. Nämä tekijät on huomioitava myös seuraavassa harjoituksessa (syöksykierteet) H-16

394 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 10 B SAKKAUS Hyvä ilmailutapa - turvallisuustarkistukset Sakkauksesta varoittavat merkit Sakkauksen tunnistaminen ja oikaisu Oikaisu ilman tehoa Oikaisu tehoa käyttäen Oikaisu kun kone kallistuu sakkauksessa Sakkaus moottoritehoa käyttäen ja oikaisu Sakkaus laskusiivekkeet alhaalla ja oikaisu Nousu maksimiteholla (suora lento ja kaarrot) sakkaukseen asti käyttämättä sivuperäsintä suunnan korjaukseen - Epätasapainon vaikutus sakkauksessa, kun käytetään nousutehoa. * Sakkaus ja oikaisu liikkeissä, joissa kiihtyvyys on yli 1 G (g-sakkaus, mukaan lukien jälkisakkaus ja oikaisu siitä) Oikaisu alkavasta sakkauksesta lasku- ja muissa lentoasuissa sekä olosuhteissa Oikaisu sakkauksen alkuvaiheessa lentoasun muutoksen aikana Opettajan suorittama häirintä sakkauksen aikana * Kiinnittäen huomiota liikehtimisrajoituksiin, lentokäsikirjan ohjeisiin sekä massa- ja massakeskiölaskelmiin. Nämä tekijät on huomioitava myös seuraavassa harjoituksessa (syöksykierteet). BRIEFINGHARJOITUS 11 A ALKAVAN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Tavoitteet: Syöksykierteen ominaispiirteet, syyt, vaiheet ja autorotaatio Tunnistaminen ja oikaisu syöksykierteen alkuvaiheessa - aloitus eri lentoasennoista Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 11 A ALKAVAN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa Turvallisuustarkistukset Syöksykierteen tunnistus alkuvaiheessa Oikaisu alkavasta syöksykierteestä, johon on menty eri lentoasennoista sileänä; myös opettajan suorittaman häirinnän aikana. BRIEFINGHARJOITUS 11 B KEHITTYNEEN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Tavoitteet: Syöksykierteen aloitus Syöksykierteen suunnan tunnistaminen H-17

395 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Syöksykierteen oikaisu Ohjainten käyttö Tehon/laskusiivekkeiden vaikutukset (lentokonetyypin mukaiset laskusiivekerajoitukset) Massakeskiöaseman vaikutus syöksykierreominaisuuksiin Syöksykierteen suoritus eri lentoasennoista Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa, turvallisuustarkistukset Yleisiä virheitä oikaisussa HARJOITUSLENTO 11 B KEHITTYNEEN SYÖKSYKIERTEEN OIKAISU Lentokoneen rajoitukset Hyvä ilmailutapa Turvallisuustarkistukset Syöksykierteen aloitus Syöksykierteen suunnan tunnistaminen Syöksykierteen oikaisu (lentokäsikirjan mukaan) Ohjainten käyttö Tehon/laskusiivekkeiden vaikutus (lentokonetyypin mukaiset rajoitukset) Syöksykierteen aloitus ja oikaisu eri lentoasennoista BRIEFINGHARJOITUS 12 LENTOONLÄHTÖ JA NOUSU MYÖTÄTUULIOSALLE Tavoitteet: Lentokoneen käsittely - lähtökiidon pituuteen ja alkunousuun vaikuttavat tekijät Oikea irrotusnopeus, korkeusperäsimen käyttö (nokkapyörän rasituksen välttäminen), sivuperäsimen ja tehon käyttö Tuulen vaikutus (myös sivutuulikomponentti) Laskusiivekkeiden vaikutus (päättäminen niiden käytöstä ja sallittu määrä) Kiitoalueen laadun ja kaltevuuden vaikutus lähtökiitoon Massan, lentopaikan korkeuden ja lämpötilan vaikutus lentoonlähdön ja nousun suoritusarvoihin Tarkistukset ennen lentoonlähtöä Lennonjohdon menetelmät (ennen lentoonlähtöä) Muistinvaraiset toimenpiteet lentoonlähdön aikana ja sen jälkeen Melunvaimennusmenetelmät Kannuspyöräkoneen erityispiirteet (tarvittaessa) Lentoonlähdössä lyhyeltä tai pehmeältä kiitotieltä huomioon otettavat seikat ja menetelmät HÄTÄTILANTEET: Lentoonlähdön keskeytys Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät Yleisiä virheitä H-18

396 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 12 LENTOONLÄHTÖ JA NOUSU MYÖTÄTUULIOSALLE Tarkistukset ennen lentoonlähtöä Lentoonlähtö vastatuuleen Oikea asento lähtökiidossa (nokkapyörän rasituksen välttäminen) Lentoonlähtö sivutuulessa Muistinvaraiset toimenpiteet lentoonlähdössä ja lentoonlähdön jälkeen Menetelmät ja tekniikat lentoonlähdössä lyhyeltä ja/tai pehmeältä kiitotieltä (mukaan lukien suoritusarvolaskelmat) Melunvaimennusmenetelmät Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 13 LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Tavoitteet: Myötätuuliosa, perusosa, lähestyminen - asema ja toimenpiteet Loppulähestymiseen ja laskukiitoon vaikuttavat tekijät Massan vaikutus Korkeuden ja lämpötilan vaikutukset Tuulen vaikutus Laskusiivekkeiden vaikutus Lasku Laskualueen laadun ja kaltevuuden vaikutus laskukiitoon Erilaiset lähestymiset ja laskut: Moottoritehoa käyttäen Sivutuulessa Laskusiivekkeitä käyttämättä (sopivassa kurssin vaiheessa) Liuku (lähestyminen ja lasku ilman moottoritehoa) Lyhyt kiitotie Pehmeä kiitotie Kannuspyöräkoneen erityispiirteet (tarvittaessa) Keskeytetty lähestyminen Moottorin oikea käsittely Jättöpyörteiden huomioon ottaminen Nopeiden tuulen muutosten (windshear) huomioon ottaminen Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdon menetelmät Laskun keskeytys / ylösveto Ilmatilan tarkkailu (korostettava erityisesti) Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 13 LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Menetelmät laskukierroksessa - myötätuuliosa, perusosa Lähestyminen ja lasku tehoa käyttäen Oikea asento laskukiidossa (nokkapyörän rasituksen välttäminen) H-19

397 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Tuulen vaikutus lähestymis- ja kosketusnopeuksiin, laskusiivekkeiden käyttö Lähestyminen ja lasku sivutuulessa Lähestyminen ja lasku tyhjäkäynnillä Lähestyminen ja lasku ilman laskusiivekkeitä (lyhyt ja pehmeä kiitotie) Lyhyellä ja pehmeällä kiitotiellä käytettävät menetelmät Lasku päätelineille (kannuspyöräkoneilla) Keskeytetty lähestyminen / ylösveto Laskun keskeytys / ylösveto Melunvaimennusmenetelmät Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 14 ENSIMMÄINEN YKSINLENTO JA KOKEMUKSEN HANKKIMINEN Yhteenveto asioista, jotka on käsiteltävä ennen oppilaan lähettämistä ensimmäiselle yksinlennolle. HUOM: Oppilaan saatua rutiinia laskukierroksen lentämisessä yksin olisi seuraavilla koululennoilla käsiteltävä: Laskukierroksesta poistuminen ja laskukierrokseen liittyminen Kentän lähiympäristö (rajoitukset, valvottu ilmatila jne.) Kaarrot kompassin avulla QDM:n merkitys ja käyttö Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 14 ENSIMMÄINEN YKSINLENTO JA KOKEMUKSEN HANKKIMINEN Oppilaan saatua rutiinia laskukierroksen lentämisessä yksin olisi seuraavilla koululennoilla käsiteltävä: Laskukierroksesta poistuminen ja laskukierrokseen liittyminen Kentän lähiympäristö (rajoitukset, valvottu ilmatila jne.) Kaarrot kompassin avulla QDM-suuntiman hankkiminen Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 15 VAATIVAMMAT (JYRKÄT) KAARROT Tavoitteet: Lentoon vaikuttavat voimat Tehon käyttö Kuormituskertoimen vaikutus: Rakenteelliset seikat Suurempi sakkausnopeus Fysiologiset vaikutukset Kaartonopeus ja -säde Jyrkät vaaka-, liuku- ja nousukaarrot Kaartosakkaus H-20

398 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H * Syöksykierre kaarrosta - oikaisu alkuvaiheessa * Kierukka Epätavalliset lentoasennot ja oikaisu niistä Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä * Kiinnittäen huomiota liikehtimisrajoituksiin, lentokäsikirjan tai käyttöohjekirjan massa- ja massakeskiörajoituksiin sekä muihin syöksykierteen harjoittelua koskeviin rajoituksiin. HARJOITUSLENTO 15 VAATIVAMMAT (JYRKÄT) KAARROT Jyrkät vaaka-, liuku- ja nousukaarrot Kaartosakkaus Kierukka Syöksykierre kaarrosta Oikaisu epätavallisista asennoista Kaarrot maksimikulmanopeudella Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 16 PAKKOLASKU ILMAN MOOTTORITEHOA Tavoitteet: Pakkolaskupaikan valinta Varautuminen suunnitelman muuttamiseen Liitomatkan huomioon ottaminen Korkeuden vähennyksen suunnittelu Tarkistuskohdat Tarkistukset moottorihäiriötilanteessa Radion käyttö - radiopuhelinliikenteen hätämenetelmät Perusosa Loppulähestyminen Ylösveto Laskussa huomioon otettavat seikat Toimenpiteet laskun jälkeen - lentokoneen turvallisuus Moottorihäiriön syyt Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 16 PAKKOLASKU ILMAN MOOTTORITEHOA Pakkolaskumenetelmät Pakkolaskupaikan valinta: Varautuminen suunnitelman muuttamiseen Liitomatkan huomioon ottaminen H-21

399 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Korkeuden vähennyksen suunnittelu: Tarkistuskohdat Tarkistukset moottorihäiriötilanteessa Moottorin jäähtymiseen liittyvät varotoimet Radion käyttö Perusosa Loppulähestyminen Lasku ) Kun harjoitus Toimenpiteet laskun jälkeen: ) suoritetaan Lentokoneen turvallisuus ) lentopaikalla Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 17 VALMISTELTU PAKKOLASKU Tavoitteet: Tilanteet, joissa valmisteltu pakkolasku on tarpeen (olosuhteet lennon aikana): Laskupaikan valinta ja yhteydenpito (radiopuhelinliikenne) Laskupaikan tarkistus ylilennolla Simuloitu lähestyminen Nousu uudelleen Lasku normaalille lentopaikalle Lasku käytöstä poistetulle lentopaikalle Lasku tavalliselle pellolle Laskukierros ja lähestyminen Toimenpiteet laskun jälkeen: Lentokoneen turvallisuus Hyvä ilmailutapa Yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 17 VALMISTELTU PAKKOLASKU Tilanteet, joissa valmisteltu pakkolasku on tarpeen (olosuhteet lennon aikana): Laskupaikan valinta Laskupaikan tarkistus ylilennolla Simuloitu lähestyminen Nousu uudelleen Lasku normaalille lentopaikalle Lasku käytöstä poistetulle lentopaikalle Lasku tavalliselle pellolle Laskukierros ja lähestyminen Toimenpiteet laskun jälkeen: Lentokoneen turvallisuus Hyvä ilmailutapa H-22

400 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 18A LENTOSUUNNISTUS Lennon suunnittelu Tavoitteet: Sääennusteet ja vallitseva sää Karttojen valinta ja valmistelu Reitin valinta: Valvottu ilmatila Vaara-, kielto- ja rajoitusalueet Turvallinen korkeus Laskelmat: Magneettiset ohjaussuunnat ja lentoajat reitillä Polttoaineenkulutus Massa ja massakeskiöasema Massa ja suoritusarvot Lennolla tarvittavat tiedot: NOTAMit ym. Tarvittavien radiotaajuuksien muistiin merkitseminen Varalentopaikkojen valinta Lentokoneen asiakirjat Ilmoitukset lennosta: Lähtöilmoitusmenettelyt Lentosuunnitelmat Lähtö lentopaikalta Ohjaamotyöskentelyn järjestely Lähtömenetelmät: Korkeusmittariasetukset Ohjaussuuntien määrittäminen Arvioidut saapumisajat tarkistuspisteisiin ja niiden muistiin merkitseminen Matkalento: Kartanluku - maaston piirteiden tunnistaminen Korkeuden ja suunnan säilyttäminen Aika-arvioiden ja ohjaussuunnan korjaukset, tuulen vaikutuksen, sortokulman ja maanopeuden tarkistukset Lennon edistymisen kirjaaminen Radion käyttö (myös VDF, jos käytettävissä) Minimisääolosuhteet lennon jatkamiseen Päätöksenteko lennon aikana, lentoreitin muuttaminen / lento varakentälle Toiminta valvotussa ilmatilassa Valvottuun ilmatilaan saapuminen, sen läpi lentäminen ja sieltä poistuminen Suunnistus minimikorkeudessa Toimenpiteet, kun sijainti on epävarma ) mukaan lukien Toimenpiteet eksyttäessä ) radiopuhelinliikenne Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Saapumismenetelmät Saapuminen lentopaikan laskukierrokseen: H-23

401 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Korkeusmittarin asetus, yhteydenpito lennonjohtoon, radiopuhelinliikenne jne. Laskukierrokseen liittyminen (valvotulla / valvomattomalla lentopaikalla) Menetelmät laskukierroksessa Pysäköintimenetelmät Lentokoneen suojaukset ja varmistukset Tankkaus ja saapumisilmoitus HARJOITUSLENTO 18A LENTOSUUNNISTUS Lennon suunnittelu: Sääennuste ja vallitseva sää Karttojen valinta ja valmistelu: Reitin valinta Valvottu ilmatila Vaara-, kielto- ja rajoitusalueet Turvallinen korkeus Laskelmat: Magneettiset ohjaussuunnat ja lentoajat reitillä Polttoaineenkulutus Massa ja massakeskiöasema Massa ja suoritusarvot Lennolla tarvittavat tiedot: NOTAMit ym. Tarvittavien radiotaajuuksien muistiin merkitseminen Varalentopaikkojen valinta Lentokoneen asiakirjat Ilmoitukset lennosta: Lennonselvitysmenettelyt (tarpeen mukaan) Lentosuunnitelmat LÄHTEMINEN LENTOPAIKALTA Ohjaamotyöskentelyn järjestely Lähtömenetelmät: Korkeusmittariasetukset Matkalento: Arvioidut saapumisajat tarkistuspisteisiin ja niiden muistiin merkitseminen Tuulen vaikutuksen, sortokulman ja maanopeuden tarkistukset Korkeuden ja ohjaussuunnan säilyttäminen Arvioiden ja ohjaussuunnan korjaukset Lennon edistymisen kirjaaminen Radion käyttö (myös VDF, jos käytettävissä) Minimisääolosuhteet lennon jatkamiseen Päätöksenteko lennon aikana Lentoreitin muuttaminen / lento varakentälle Toiminta valvotussa ilmatilassa Valvottuun ilmatilaan saapuminen, sen läpi lentäminen ja sieltä poistuminen Toimenpiteet, kun sijainti on epävarma Toimenpiteet eksyttäessä H-24

402 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Saapumismenetelmät: Saapuminen lentopaikalle: Korkeusmittarin asetus, yhteydenpito lennonjohtoon jne. Laskukierrokseen liittyminen Menetelmät laskukierroksessa Pysäköintimenetelmät Lentokoneen suojaukset ja varmistukset Tankkaus Saapumisilmoitus BRIEFINGHARJOITUS 18B SUUNNISTUS MATALALLA / HUONOSSA NÄKYVYYDESSÄ Tavoitteet: Yleistä: Suunnitteluvaatimukset ennen lentämistä tulo- ja lähtöreiteillä Lennonjohtosäännöt, ohjaajan kelpoisuus ja lentokoneen varustus Tulo- ja lähtöreitit sekä alueet, joilla on noudatettava paikallisia erityissääntöjä Tutustuminen matalalentoon: Toimenpiteet ennen korkeuden vähentämistä Näkövaikutelmat ja korkeuden säilyttäminen matalalla Nopeuden ja inertian vaikutukset kaarroissa Tuulen ja turbulenssin vaikutukset Lentäminen matalalla: Sään huomioon ottaminen Matalat pilvet ja hyvä näkyvyys Matalat pilvet ja huono näkyvyys Kohtalaisten ja rankkojen sadekuurojen välttäminen Sateen vaikutus Liittyminen laskukierrokseen Laskukierros, lähestyminen ja lasku huonossa säässä Hyvä ilmailutapa HARJOITUSLENTO 18B SUUNNISTUS MATALALLA Tutustuminen matalalentoon: Tulo- ja lähtöreitit sekä alueet, joilla on noudatettava paikallisia erityissääntöjä Toimenpiteet ennen korkeuden vähentämistä Näkövaikutelmat ja korkeuden säilyttäminen matalalla Nopeuden ja inertian vaikutukset kaarroissa Tuulen ja turbulenssin vaikutukset Lentäminen matalalla: Sään huomioon ottaminen Matalat pilvet ja hyvä näkyvyys Matalat pilvet ja huono näkyvyys Kohtalaisten ja rankkojen sadekuurojen välttäminen H-25

403 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Sateen vaikutus (näkyvyys eteenpäin) Liittyminen laskukierrokseen Laskukierros, lähestyminen ja lasku huonossa säässä Hyvä ilmailutapa BRIEFINGHARJOITUS 18C RADIOSUUNNISTUSLAITTEIDEN KÄYTTÖ VFR-LENNOILLA Tavoitteet: a. VOR:n käyttö - käytettävissä olevat VOR-majakat, AIP:n tiedot - signaalin vastaanottoetäisyys - viritys ja VOR-majakan tunnistaminen - radiaalit ja numerointimenetelmä - suuntimanvalitsimen (OBS) käyttö - TO/FROM-näyttö, aseman ylitys - radiaalin valinta, radiaalille hakeutuminen ja radiaalin seuraaminen - sijainnin määritys kahden aseman avulla b. ADF:n käyttö - käytettävissä olevat NDB-majakat, AIP:n tiedot - signaalin vastaanottoetäisyys - viritys ja radiomajakan tunnistaminen - sijaintisuunnan määritys suhteessa NDB-majakkaan - kohtilento NDB-majakalle c. VHF-suuntiman käyttö (VDF) - saatavuus, AIP:n tiedot - radiopuhelinliikenteen menetelmät - QDM:n ja QTE:n pyytäminen d. Tutkapalvelun käyttö - palvelun saatavuus ja antajat, AIS - palvelutyypit - radiopuhelinliikenteen menetelmät ja transponderin käyttö - moodin valinta - hätäkoodit e. Etäisyydenmittauslaitteen (DME) käyttö - käytettävyys, AIP:n tiedot - toimintamoodit - viistoetäisyys f. Alue- ja satelliittisuunnistusjärjestelmien käyttö (RNAV - SATNAV) - käytettävyys - toimintamoodit - rajoitukset H-26

404 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 18C RADIOSUUNNISTUS a. VOR:n käyttö - käytettävissä olevat VOR-majakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja VOR-majakan tunnistaminen - suuntimanvalitsin (OBS) - TO/FROM-näyttö, sijainnin määritys - poikkeamanäyttö (CDI) - radiaalin määritys - radiaalille hakeutuminen ja radiaalin seuraaminen - VOR-aseman ylitys - paikanmääritys kahden VOR:n avulla b. Radiokompassin (ADF) käyttö - suuntaamattomat radiomajakat (NDB) - käytettävissä olevat radiomajakat, AIP:n tiedot, taajuudet - viritys ja radiomajakan tunnistaminen - sijaintisuunnan määritys suhteessa radiomajakkaan - kohtilento c. VHF-suuntiman käyttö (VDF) - saatavuus, AIP:n tiedot, taajuudet - radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - QDM:n pyytäminen ja kohtilento d. Reitti/lähivalvontatutkan käyttö - saatavuus, AIP:n tiedot - menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon - ohjaajan velvollisuudet ja vastuu - toisiovalvontatutka (SSR) - tutkavastaimet (transponderit) - koodin valinta - kysely- ja vastauspulssit e. Etäisyydenmittauslaitteen (DME) käyttö - viritys ja DME-aseman tunnistaminen - toimintamoodit f. Alue- ja satelliittisuunnistusjärjestelmien käyttö (RNAV - SATNAV) - asetukset - toiminta - tulkinta BRIEFINGHARJOITUS 19 JOHDATUS MITTARILENTOON Tavoitteet: Lennonvalvontamittarit Fysiologiset seikat Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistusnäytöt Sivuttaiskallistusnäytöt H-27

405 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Erilaiset mittarien näyttötyypit Johdatus keinohorisontin käyttöön Pituuskallistus (nokan asento) Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Mittarien rajoitukset (mm. järjestelmähäiriöt) LENTOASENTO, TEHO JA SUORITUSKYKY Asentomittarilento: Hallintamittarit Suorituskyvyn mittarit Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Mittarien tulkinta Suorat ja epäsuorat näytöt (suorituskyvyn mittarit) Mittarinäytön viive Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka ) Nousu ) ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan Liuku ) HARJOITUSLENTO 19 JOHDATUS MITTARILENTOON Fysiologiset aistimukset Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistusasento Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Asentomittarilento Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka ) Nousu ) ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan Liuku ) H-28

406 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 20 YÖLENNON PERUSTEET Yhteenveto asioista, jotka on käsiteltävä ennen oppilaan lähettämistä ensimmäiselle yksinlennolle yöllä. Käynnistysmenetelmät Paikalliset toimintamenetelmät - mm. yhteydenpito lennonjohtoon Rullaus Pysäköintialueen ja rullausteiden valot Nopeuden ja etäisyyksien arviointi Rullaustien valojen käyttö Vaarojen välttäminen - estevalot Mittarien tarkistukset Odotuspaikka - valojen käyttö Tutustumislento yöllä Tutustuminen paikallisiin olosuhteisiin Muiden ilma-alusten valojen merkitys Maassa olevat estevalot Ohjaajan huomion jakaminen - ulkoisten vertailukohtien ja mittarien seuraaminen Paluumenetelmä Lentopaikan valot - lähestymis- ja kiitotievalot (mm. VASI ja PAPI) Kynnysvalot Lähestymisvalot Liukukulmavalojärjestelmät LASKUKIERROKSEN LENTÄMINEN YÖLLÄ Lentoonlähtö ja nousu Rullaaminen kiitotielle lähtöpaikkaan Ulkoiset vertailukohdat lähtökiidon aikana Siirtyminen mittarilentoon Alkunousu Lennonvalvontamittarien käyttö Mittarinousu ja alkukaarto Laskukierros Lentokoneen aseman määritys - näköyhteys kiitotievaloihin Laskukierros ja ilmatilan tarkkailu Alkulähestyminen ja kiitotievalojen esittely Lentokoneen aseman määritys Kiitotievalojen ja VASI (tai PAPI) -valojen muuttuminen Oikealle lähestymislinjalle hakeutuminen Nousu uudelleen Lähestyminen ja lasku Aseman määritys, perusosa ja loppulähestyminen Tuulen vuorokausivaihtelun vaikutus Laskuvalonheittimen käyttö Loppuloivennus ja maakosketus Laskukiito Kääntyminen pois kiitotieltä - nopeuden hallinta H-29

407 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Keskeytetty lähestyminen Mittarien käyttö Liittyminen uudelleen laskukierrokseen MATKALENTO YÖLLÄ Lennon suunnittelun erityinen tärkeys Yöllä näkyvien maamerkkien valinta Valomajakat Ohjaamon valaistuksen vaikutus kartan väreihin Radiosuunnistuslaitteiden käyttö Kuunvalon vaikutus näkyvyyteen yöllä Turvallisen lentokorkeuden säilyttämisen tärkeys Varalentopaikat ja niiden käytettävyys Vaikeus havaita sään huononeminen Menetelmät eksyttäessä HÄTÄTILANTEET YÖLLÄ Radiovika Kiitotievalojen vika Lentokoneen laskuvalonheittimen vika Lentokoneen sisävalaistuksen vika Lentokoneen purjehdusvalojen vika Sähköjärjestelmän täydellinen vikaantuminen Lentoonlähdön keskeytys Moottorihäiriö Menetelmät esteiden rajoittamalla kiitotiellä [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-30

408 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL 1.355(a)(2) Lennonopettajien (FI) ja mittarilentokouluttajien (IRI) kertauskoulutus Katso JAR-FCL Lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutustilaisuuksien järjestämisessä JAA:n jäsenvaltioissa olisi otettava huomioon koulutuspaikkojen maantieteellinen sijainti ja osanottajamäärä. Tilaisuuksia olisi järjestettävä kiertävästi eri puolilla maata. 2 Koulutustilaisuuksien olisi oltava vähintään kaksipäiväisiä. Osanottajien vaaditaan osallistuvan koko tilaisuuteen, mukaan lukien ryhmätyöt. Lisäksi olisi harkittava eri näkökohtia, kuten muiden ilma-alusryhmien kelpuutusten haltijoiden mukaan ottamista. 3 Koulutustilaisuuksissa olisi oltava opettajina kokeneita, koulutustyössä mukana olevia lennonopettajia tai mittarilentokouluttajia, jotka tuntevat lupakirjojen ja kelpuutusten uusimisvaatimukset ja nykyaikaiset opetusmenetelmät käytännössä. 4 Viranomaisen hyväksymän koulutustilaisuuden järjestäjä täyttää ja allekirjoittaa osanottolomakkeen (katso IEM FCL 1.355) sen jälkeen, kun lennonopettaja tai mittarilentokouluttaja on ollut mukana tilaisuudessa ja osallistunut siihen hyväksytysti. 5 Lennonopettajien ja mittarilentokouluttajien kertauskoulutustilaisuuden sisältö olisi valittava seuraavista aiheista: a. uudet ja/tai ajankohtaiset säännöt ja määräykset, korostaen erityisesti JAR-FCL ja JAR-OPSvaatimusten tuntemusta; b. opetusoppi; c. opetusmenetelmät; d. opettajan rooli; e. kansalliset määräykset (tarvittaessa); f. inhimilliset tekijät; g. lentoturvallisuus, vaaratilanteiden ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy; h. hyvä ilmailutapa; i. lainsäädäntö ja sen noudattamisen valvonta; j. lentosuunnistustaidot, mukaan lukien uudet tai ajankohtaiset radiosuunnistuslaitteet; k. mittarilennon opetus; ja l. säähän liittyvät aiheet, mukaan lukien säätietojen jakelu. m. Viranomaisen mahdollisesti valitsemat lisäaiheet. Koulutusjaksoihin olisi kuuluttava 45 minuutin esitys aiheesta, ja 15 minuuttia olisi varattava osanottajien kysymyksiin. Visuaalisten apuvälineiden käyttöä suositellaan. Tilaisuuksiin voi kuulua interaktiivista videokoulutusta ja muiden saatavilla olevien opetusvälineiden käyttöä ryhmätöissä. [Muutos 1, ] H-31

409 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H IEM FCL Lennonopettajan kelpuutus (FI(A)) - Voimassaolon jatkamis- ja uusimislomake Katso JAR-FCL LENNONOPETUSKOKEMUS (Katso JAR-FCL 1.355(a)(1)) Lennonopettajan kelpuutuksen voimassaolon jatkamista hakevat merkitsevät lennonopetustuntien määrän viimeksi kuluneiden 36 kuukauden ajalta. YKSIMOOTTORISILLA MONIMOOTTORISILLA MITTARIAIKA PÄIVÄ YÖ PÄIVÄ YÖ Opetustunnit yhteensä (edelliset 36 kk): Opetustunnit yhteensä (edelliset 12 kk): LENNONOPETTAJAN KERTAUSKOULUTUSTILAISUUS (Katso JAR-FCL 1.355(a)(2)) 1 Todistan, että alla mainittu henkilö on osallistunut viranomaisen hyväksymään lennonopettajan kertauskoulutukseen. 2 Osanottajan henkilötiedot: Nimi: Lupakirjan nro: Osoite: FI(A)-kelpuutuksen päättymispäivä: 3 Koulutustilaisuuden tiedot: Päivämäärä: Paikka: 4 Vastuullisen järjestäjän vakuutus: Todistan, että yllä olevat tiedot ovat oikeita ja kertauskoulutus toteutettiin viranomaisen hyväksymällä tavalla. Hyväksymispäivä: Järjestäjän nimi: (tekstaten) Päivämäärä ja paikka: Allekirjoitus: H-32

410 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 5 Osanottajan vakuutus: Vahvistan kohtien 1-3 tiedot. Osanottajan allekirjoitus: TARKASTUSLENTO (Katso JAR-FCL 1.355(a)(3)).(Hakijan nimi) on tarkastuslennolla osoittanut, että hänellä on riittävät lennonopetustaidot. Lentoaika: Käytetty lentokone / simulaattori: Päälentoharjoitus: Lennonopettajien tarkastuslentäjän nimi: Lupakirjan numero: Päivämäärä ja paikka: Allekirjoitus: H-33

411 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Tyyppikouluttajakurssi usean ohjaajan lentokoneita varten (TRI(MPA)) Katso JAR-FCL KURSSIN TAVOITE 1 Kurssi on suunniteltava niin, että hakija saa riittävän koulutuksen teoriaopetuksen, lentokoulutuksen ja synteettisen lentokoulutuksen antamiseen, jotta hän voi toimia kouluttajana sellaisten usean ohjaajan lentokoneiden tyyppikelpuutuksia varten, joihin hänellä on tarvittava pätevyys (katso JAR-FCL 1.365). [ ] OSA 1 OPETUSOPPI 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen H-34

412 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Tasokokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset H-35

413 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEKNINEN KOULUTUS 1 Kurssilla olisi käsiteltävä sitä lentokonetyyppiä, jota varten hakija haluaa antaa koulutusta. Koulutussuunnitelmassa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti koko teoriakoulutus. 2 Inhimillisten tekijöiden tunnistaminen ja soveltaminen (kuten ATPL-koulutusohjelman kohdassa 040), liittyen koulutuksen miehistöyhteistyöosuuteen. 3 Koulutusohjelmaan olisi kuuluttava lentokonetyypin mukaiset harjoitukset. 4 Tyyppikouluttajan kelpuutuksen hakija olisi opetettava ja harjoitettava antamaan opetusta siltä paikalta, jolla perämies normaalisti toimii. Harjoitukset 5 Lentosimulaattorilla Tähdellä (*) merkityt harjoitukset olisi suoritettava lentokoneella, jos simulaattoria ei ole käytettävissä. a. tarkistuslistan käyttö, radio- ja suunnistuslaitteiden asetukset b. moottorien käynnistäminen c.* lentoonlähtötarkistukset d.* lentoonlähtö mittarien avulla, siirtyminen mittarilentoon ilmaannousun jälkeen e. lentoonlähtö sivutuulessa f. moottorihäiriö lentoonlähdön aikana V 1 :n ja V 2 :n välillä g. lentoonlähdön keskeytys ennen V 1 :n saavuttamista h. suurella Mach-nopeudella esiintyvä tärinä, erityiset lento-ominaisuudet (tarvittaessa) i.* jyrkät kaarrot j.* oikaisu lähestyvästä sakkauksesta lentoonlähtöasussa, sileänä ja laskuasussa k. mittarilähestyminen vaadittuun minimiratkaisukorkeuteen tai minimilaskeutumiskorkeuteen käsin ohjaten, yksi moottori epäkunnossa (simuloituna) lähestymisen ja laskun tai ylösvedon aikana l. laskun keskeytys ja ylösveto m. sivutuulilasku. Kategorian II ja III toiminta, jos vaaditaan 6 a. tarkkuuslähestymisiä automaattiohjauksella käyttäen automaattista tehonsäätöä ja lennonohjausnäyttöä (flight director), ylösveto ilma-aluksen tai maalaitteiden häiriön vuoksi b. ylösveto sääolosuhteiden vuoksi c. ylösveto ratkaisukorkeudesta (DH), koska lentokone on sivussa kiitotien keskilinjalta d. yksi CAT II / CAT III -lähestyminen laskuun asti. Lentokoneella (ei koske simulaattorikouluttajan valtuutuksen hakijoita [eikä tyyppikouluttajia, jotka antavat ZFTT-koulutusta)] 7 a. ohjaimiin tutustuminen ulkopuolisten tarkistusten aikana b. tarkistuslistan käyttö, radio- ja suunnistuslaitteiden asetukset, moottorien käynnistys c. rullaus d. lentoonlähtö e. moottorihäiriö lentoonlähdön aikana pian V 2 :n jälkeen, kun nousuasento on saavutettu H-36

414 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H f. muita hätätilannetoimenpiteitä (tarvittaessa) [g.] ylösveto vaaditusta minimiratkaisukorkeudesta yhden moottorin ollessa epäkunnossa (simuloituna) [h.] lasku yhden (kriittisen) moottorin ollessa epäkunnossa (simuloituna). [8 ZFTT-koulutukseen hyväksytyllä lentosimulaattorilla (rajoitettua tyyppikouluttajan kelpuutusta varten) a. ohjaimiin tutustuminen ulkopuolisten tarkistusten aikana b. tarkistuslistan käyttö, radio- ja suunnistuslaitteiden asetukset, moottorien käynnistys c. rullaus d. lentoonlähtö e. simuloitu moottorihäiriö lentoonlähdön aikana pian V 2 :n jälkeen, kun nousuasento on saavutettu f. muita hätätilannetoimenpiteitä (tarvittaessa) g. ylösveto vaaditusta minimiratkaisukorkeudesta yhden moottorin ollessa epäkunnossa h. lasku yhden (kriittisen) moottorin ollessa epäkunnossa.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-37

415 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Luokkakelpuutuskouluttajan kurssi monimoottorisia yhden ohjaajan lentokoneita varten (CRI(SPA)) Katso JAR-FCL [Katso JAR-FCL 1.380, liite 1] KURSSIN TAVOITE 1 [Kurssin päämääränä on antaa hakijalle riittävä koulutus teoria- ja lennonopetuksen antamiseen niin, että hän kykenee antamaan opetusta monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen luokkakelpuutusta varten.] TEORIAKOULUTUS [2] Tämä koulutusohjelma koskee vain monimoottorisia lentokoneita. Sen vuoksi muita, sekä yksi- että monimoottorisille lentokoneille yhteisiä asioita olisi tarpeen mukaan kerrattava, jotta myös lentokoneen käsittely ja käyttö kaikkien moottorin toimiessa tulisi katetuksi. Tähän tarkoitukseen käytetään lennonopettajakurssin teoriakoulutusohjelman soveltuvia osia (AMC FCL 1.340). Lisäksi teoriakoulutukseen olisi kuuluttava 25 tuntia luokkaopetustyöskentelyä, jossa kehitetään hakijan kykyä opettaa oppilaalle ne tiedot, jotka vaaditaan monimoottorikurssin lentokoulutusosaan. Tähän osaan kuuluvat myös harjoituslentojen ohjeistukset (briefingit). 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus OSA 1 OPETUSOPPI 2 OPETTAMISPROSESSI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen H-38

416 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Tasokokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen H-39

417 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset H-40

418 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEORIAKOULUTUSOHJELMA LUOKKAOPETUKSEN OHJEELLINEN TUNTIJAKO Oppitunteja Harjoitustunteja luokassa Aihe Tasokokeet 1.00 Ilmailun säädökset Suoritusarvot kaikkien moottorien toimiessa, massa ja massakeskiö 2.00 Lentäminen epäsymmetrisellä teholla Lennonteoria Ohjaaminen epäsymmetrisellä teholla lennettäessä Pienin ohjattavuusnopeus ja turvalliset nopeudet Potkurin lepuuttaminen ja palauttaminen lepuutuksesta 2.00 Suoritusarvot epäsymmetrisellä teholla lennettäessä Kyseisen lentokonetyypin järjestelmien toiminta Rungon ja moottorin rajoitukset Harjoituslentojen ohjeistukset (briefingit) Koko kurssi yht (sis. tasokokeet) ILMAILUN SÄÄDÖKSET TEORIAKOULUTUKSEN OPPIAINEET Lentokoneiden suoritusarvoluokkien määritelmät (JAA) Suoritusarvokertoimet LENNONTEORIA ONGELMAT epäsymmetrinen teho ohjattavuus suoritusarvot LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA (MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEET) H-41

419 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H VOIMAT JA VOIMAPARIT työntövoimalinja sivussa keskilinjasta epäsymmetrinen lapavaikutus vastuslinja sivussa keskilinjasta pysähtyneen moottorin potkurin aiheuttama vastus kokonaisvastuksen kasvu nostovoiman epäsymmetrisyys epätasaisen potkurivirran vaikutus nokan kääntymisen (yaw) vaikutus suorassa vaakalennossa ja kaarroissa työntövoiman ja sivuperäsimen aiheuttamat sivuttaisvoimat vaikutus momenttivarsiin OHJAAMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA LENNETTÄESSÄ seuraavien ohjainten käyttö, virheellinen käyttö ja rajoitukset: sivuperäsin siivekkeet korkeusperäsin kallistuksen/sivuluisun/tasapainon vaikutus siivekkeiden ja sivuperäsimen tehon heikkeneminen sivuvakaimen sakkausmahdollisuus mittarinopeuden ja työntövoiman suhteen vaikutus jäljelle jäävän voimaepätasapainon vaikutus poljinvoimat ja säätäminen (trimmin käyttö) PIENIN OHJATTAVUUSNOPEUS JA TURVALLISET NOPEUDET pienin ohjattavuusnopeus kriittinen moottori pysähtyneenä (V MC ) määritelmä alkuperä V MC -nopeuteen vaikuttavat tekijät työntövoima massa ja massakeskiöasema korkeus merenpinnasta laskuteline laskusiivekkeet moottorin jäähdytysilman säätöluukut turbulenssi ja puuskat ohjaajan reaktiot ja taidot koneen kallistaminen toimivan moottorin puolelle vastus potkurin lepuutus kriittinen moottori turvallinen lentoonlähtönopeus V 2 -nopeuden määritelmä ja alkuperä muut aiheeseen liittyvät V-nopeudet LENTOKONEEN SUORITUSARVOT YKSI MOOTTORI EPÄKUNNOSSA vaikutus käytettävissä olevaan tehoylimäärään lakikorkeus yhdellä moottorilla matkalento, toimintamatka ja toiminta-aika nopeuden lisääminen ja vähentäminen nollatyöntövoiman määritelmä ja tarkoitus H-42

420 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H POTKURIT vakiokierrospotkuri - yleiset toimintaperiaatteet lepuutus- ja palautusmekanismi, rajoitukset (esim. minimikierrosluku) TYYPPIKOHTAISET SEIKAT LENTOKONEEN JA MOOTTORIN JÄRJESTELMÄT normaali toiminta häiriötilanteet hätämenetelmät RAJOITUKSET - RUNKO kuormituskertoimet laskutelineiden ja laskusiivekkeiden käyttöä rajoittavat nopeudet (V LO ja V FE ) puuskaisen sään nopeus (V RA ) suurimmat sallitut nopeudet (V NO ja V NE ) RAJOITUKSET - MOOTTORI kierrosluku ja ahtopaine öljyn lämpötila ja paine hätämenetelmät MASSA JA MASSAKESKIÖ (Käsitellään lentokäsikirjan tai lentokoneen käyttöohjekirjan mukaisesti) lentokonetyypin massa- ja massakeskiöasiakirjat perusperiaatteiden kertaus lentokonetyyppikohtaiset laskelmat MASSA JA SUORITUSARVOT (Käsitellään lentokäsikirjan tai lentokoneen käyttöohjekirjan mukaisesti) lentokonetyyppikohtaiset laskelmat (kaikkien moottorien toimiessa) lähtökiito lentoonlähtömatka kiihdytys- ja pysäytysmatka laskumatka laskukiito lentoonlähdön ja alkunousun lentorata lentokonetyyppikohtaiset laskelmat (yksi moottori toiminnassa) alkunousun lentorata laskumatka laskukiito H-43

421 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H OSA 3 LENTOKOULUTUSOHJELMA - NORMAALI LENTO Tämä osa on samankaltainen kuin yksimoottorikoneiden lennonopettajakurssin lentoharjoitusosa, mukaan lukien Johdatus mittarilentoon. Harjoitusten tavoitteet, hyvä ilmailutapa ja yleiset virheet käsitellään kuitenkin monimoottorisen lentokoneen kannalta. Tämän osan tarkoituksena on tutustuttaa hakija opetusnäkökohtiin, jotka liittyvät monimoottorisella lentokoneella käytettäviin toimintamenetelmiin ja sen käsittelyyn kaikkien moottorien toimiessa. Koulutuksessa olisi käsiteltävä seuraavat aiheet: 1 Lentokoneeseen tutustuminen 2 Lennon valmistelu ja lentokoneen tarkastus 3 Moottorien käynnistys 4 Rullaus 5 Toimenpiteet ennen lentoonlähtöä 6 Lentoonlähtö ja alkunousu vastatuuleen sivutuulessa lyhyeltä kiitotieltä 7 Nousu 8 Suora vaakalento 9 Korkeuden vähentäminen [myös hätätilanteessa (emergency descent)] 10 Kaarrot 11 Hidaslento 12 Sakkaus ja oikaisut 13 Perusmittarilento 14 Hätätilannetoimenpiteet (lukuun ottamatta moottorihäiriötä) 15 Laskukierros, lähestyminen ja lasku vastatuuleen sivutuulessa lyhyelle kiitotielle 16 Laskun keskeytys ja ylösveto 17 Toimenpiteet lennon jälkeen H-44

422 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENNOT Seuraavat harjoitukset perustuvat normaaliin (yksimoottoristen lentokoneiden) koulutusohjelmaan. Ne on kuitenkin mukautettava monimoottoristen lentokonetyyppien käsittelyyn sen varmistamiseksi, että oppilas oppii hänelle ehkä vieraiden ohjainten ja menetelmien merkityksen ja käytön normaaliolosuhteissa sekä poikkeus- ja hätätilanteissa. Moottorihäiriöitä ja lentämistä epäsymmetrisellä teholla käsitellään erikseen osan 2 lentoharjoituksissa. BRIEFINGHARJOITUS 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN lentokoneen esittely seuraavien esittely: ohjaamojärjestely järjestelmät ja hallintalaitteet lentokoneen voimalaite tarkistuslistat ja muistinvaraiset toimenpiteet erot toimittaessa opettajan istuimella HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET toiminta tulipalon sattuessa: ilmassa maassa evakuointiharjoituksia: varauloskäyntien sijainti hätävarusteet, esim. käsisammuttimet LENNONVALMISTELU JA LENTOKONEEN TARKASTUS lentokoneen asiakirjat ulkopuolinen tarkastus sisäpuolinen tarkastus turvavöiden, istuimen ja jalkapolkimien säätäminen MOOTTORIEN KÄYNNISTÄMINEN tarkistuslistojen käyttö tarkistukset ennen käynnistystä tarkistukset käynnistyksen jälkeen HARJOITUSLENTO 1 LENTOKONEESEEN TUTUSTUMINEN ulkopuolinen tutustuminen ohjaamojärjestely lentokoneen järjestelmät tarkistuslistat, muistinvaraiset toimenpiteet H-45

423 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H toiminta tulipalon sattuessa maassa ja ilmassa - moottoripalot - ohjaamo- ja matkustamopalot - sähköjärjestelmäpalot järjestelmähäiriöt (lentokonetyypin mukaan) evakuointiharjoituksia - hätävarusteiden ja varauloskäyntien sijainti ja käyttö LENNONVALMISTELU JA TOIMENPITEET LENNON JÄLKEEN lupien voimassaolo ja lentokoneen hyväksyminen tekninen matkapäiväkirja / huoltotodiste massan ja massakeskiöaseman sekä suoritusarvojen huomioon ottaminen ulkopuolinen tarkastus sisäpuolinen tarkastus, turvavöiden ja/tai jalkapolkimien säätäminen moottorien käynnistys ja lämmityskäyttö käynnistyksen jälkeen tehtävät tarkistukset radioiden ja suunnistuslaitteiden tarkistukset korkeusmittarin tarkistus ja asetusmenetelmät koekäyttö ja järjestelmien kokeilu jäähdytyskäyttö ja moottorien pysäyttäminen asiakirjojen täyttäminen BRIEFINGHARJOITUS 2 RULLAUS varotoimenpiteet ennen rullausta suurempi massa - suurempi inertia erisuuruisen tehon vaikutus varotoimenpiteet kapeilla rullausteillä yleisiä virheitä TOIMENPITEET ENNEN LENTOONLÄHTÖÄ tarkistuslistan käyttö moottorien koekäyttö tarkistukset ennen lentoonlähtöä opettajan ohjeistus menetelmästä, jota noudatetaan mahdollisessa hätätilanteessa lentoonlähdön aikana (esim. moottorihäiriö) yleisiä virheitä LENTOONLÄHTÖ JA ALKUNOUSU lennonjohdolliset näkökohdat lähtökiidon ja lentoonlähtömatkan pituuteen vaikuttavat tekijät oikea irrotusnopeus turvallisen nopeuden tärkeys lentoonlähtö sivutuulessa: huomioon otettavat seikat ja menetelmät lentoonlähtö lyhyeltä kiitotieltä: huomioon otettavat seikat ja menetelmät moottorin käsittely lentoonlähdön jälkeen; kaasu, nokan asento ja moottorien synkronointi yleisiä virheitä H-46

424 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H NOUSU hyvä ilmailutapa tarkistukset ennen nousun aloittamista moottorin käsittely kaasun ja potkurin säätövivun käyttö suurimman kohoamisnopeuden antava lentonopeus suurimman nousukulman antava lentonopeus moottorien synkronointi yleisiä virheitä HARJOITUSLENTO 2 RULLAUS tarkistukset ennen rullausta liikkeelle lähtö ja pysähtyminen nopeuden säätö suunnan säilyttäminen ja kääntyminen kääntyminen ahtaissa paikoissa pysäköintialueelta lähteminen sivuperäsimen vapaa liike (ohjaajan pystyttävä käyttämään peräsimen koko liikealuetta) mittarien tarkistukset HÄTÄTILANTEET jarruvika / ohjainvika TOIMENPITEET ENNEN LENTOONLÄHTÖÄ tarkistuslistan käyttö moottorien koekäyttö ja järjestelmien tarkistukset tarkistukset ennen lentoonlähtöä opettajan ohjeistus: - hätätilanteet lentoonlähdön aikana LENTOONLÄHTÖ JA ALKUNOUSU lennonjohdolliset näkökohdat suuntaohjaus ja tehon käyttö irrotusnopeus sivutuulen vaikutus ja käytettävä menetelmä lentoonlähtö lyhyeltä kiitotieltä ja käytettävä menetelmä toimenpiteet lentoonlähdön jälkeen - laskutelineen nostaminen - laskusiivekkeiden ottaminen sisään (tarpeen mukaan) - ahtopaineen ja kierrosluvun valinta - moottorien synkronointi - muut toimenpiteet (tarpeen mukaan) kurssin sopivassa vaiheessa H-47

425 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H NOUSU Tarkistukset ennen nousun aloittamista Tehoasetus normaalia ja maksiminousunopeutta varten Moottorin ja kierrosluvun rajoitukset Korkeuden vaikutus ahtopaineeseen, täysi kaasu Siirtyminen vaakalentoon - tehoasetus Nousu laskusiivekkeet alhaalla Siirtyminen normaaliin nousuun Matkanousu Paras nousukulma Korkeusmittarin asetusmenetelmät Pitkäaikainen nousu ja moottorin jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Mittarien tarkkailu BRIEFINGHARJOITUS 3 SUORA VAAKALENTO Hyvä ilmailutapa Tehon valinta - kaasu / nokan asento Moottorien synkronointi Polttoaineenkulutukseen liittyvät seikat Trimmien käyttö korkeusperäsin, sivuperäsin (siivekkeet, jos on) Laskusiivekkeiden käyttö vaikutus nokan asentoon vaikutus ilmanopeuteen Laskutelineen käyttö vaikutus nokan asentoon vaikutus ilmanopeuteen Seossäätimien käyttö Varailmanoton / imuilman etulämmityksen käyttö Moottorin jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Tuuletus- ja lämmitysjärjestelmien käyttö Muiden järjestelmien toiminta ja käyttö (lentokonetyypin mukaan) Yleisiä virheitä KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Hyvä ilmailutapa tarkistukset ennen korkeudenvähennyksen aloittamista Normaali korkeudenvähennys tehon säätö ja nokan asento moottorin jäähdytykseen liittyvät seikat Nopea korkeuden vähennys hätätilanteessa (emergency descent) Yleisiä virheitä KAARROT Hyvä ilmailutapa Keskikaarrot Nousu- ja liukukaarrot Jyrkät kaarrot (kallistus 45 tai enemmän) Yleisiä virheitä H-48

426 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 3 SUORA VAAKALENTO Normaalilla matkalentoteholla - matkalentotehon valinta - ahtopaine / RPM (moottorien kierrosluku) - moottorien synkronointi - trimmien käyttö - suoritusarvonäkökohdat - toimintamatka ja toiminta-aika Mittarien tarkkailu Laskusiivekkeiden käyttö (vaiheittain) - ilmanopeus alle V FE :n - vaikutus nokan asentoon - vaikutus ilmanopeuteen Laskutelineen käyttö - ilmanopeus alle V LO /V LE :n - vaikutus nokan asentoon - vaikutus ilmanopeuteen Seossäätimien käyttö Varailmanoton / kaasuttimen säädöt Moottorin jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Tuuletus- ja lämmitysjärjestelmien käyttö Muiden järjestelmien toiminta ja käyttö (lentokonetyypin mukaan) KORKEUDEN VÄHENTÄMINEN Tarkistukset ennen korkeudenvähennyksen aloittamista Tehon valinta - ahtopaine / RPM Korkeuden vähentäminen osateholla (matkalentoliuku) Moottorin jäähdytykseen liittyvät seikat - jäähdytysilman säätöluukkujen käyttö Siirtyminen vaakalentoon Korkeuden vähentäminen laskusiivekkeet alhaalla Korkeuden vähentäminen laskuteline alhaalla Korkeusmittarin asetusmenetelmä Mittarien tarkkailu Nopea korkeuden vähennys hätätilanteessa (emergency descent) - lentokonetyypin mukaan - turbulenssin aiheuttamat rajoitukset (V NO ) KAARROT Keskikaarrot Nousu- ja liukukaarrot Jyrkät kaarrot (kallistus 45 ) Mittarien tarkkailu H-49

427 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 4 HIDASLENTO Hyvä ilmailutapa lentäminen nopeudella V S1 ja V SO + 5 solmua lentokoneen käsittelyominaisuudet Simuloitu ylösveto hidaslennossa V SSE -nopeudella laskusiivekkeet alhaalla korkeusohjaintrimmin muutoksen huomiointi Yleisiä virheitä SAKKAUS Hyvä ilmailutapa Tehon valinta Lähestyvästä sakkauksesta varoittavat merkit Täyden sakkauksen ominaisuudet Oikaisu täydestä sakkauksesta Oikaisu alkavasta sakkauksesta Sakkaus ja oikaisu laskuasussa Oikaisu alkavasta sakkauksesta laskuasussa PERUSMITTARILENTO Suora vaakalento Nousu Kaartaminen Korkeuden vähentäminen HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET (lukuun ottamatta moottorihäiriötä) Lentokonetyypin mukaan LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdolliset näkökohdat Myötätuuliosa ilmanopeus alle V FE :n laskusiivekkeiden käyttö (tarpeen mukaan) tarkistukset ennen laskua asema perusosalle kääntymiseksi Perusosa tehoasetus (kaasu/nokan asento), laskusiivekkeet ja ohjainten trimmaus oikean ilmanopeuden säilyttäminen Loppulähestyminen tehon säätö (aikainen reagointi, jos lasku on jäämässä vajaaksi) laskusiivekkeiden lisäys (tarpeen mukaan) laskutelineen alhaalla olon varmistaminen kosketuskohdan valinta ilmanopeuden vähentäminen V AT -nopeuteen (kynnysnopeus) lähestymislinjan säilyttäminen H-50

428 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Lasku suurempi vajoamisnopeus pitempi laskumatka ja laskukiito lähestyminen ja lasku sivutuulessa sivutuulessa huomioon otettavat seikat lähestyminen ja lasku lyhyelle kiitotielle lyhyellä kiitotiellä käytettävät menetelmät ja huomioon otettavat seikat HARJOITUSLENTO 4 HIDASLENTO Turvallisuustarkistukset Hidaslentoon siirtyminen ja sen säilyttäminen (laskusiivekkeet ylhäällä) V S1 + 5 solmua lentokoneen käsittelyominaisuuksien huomioiminen Hidaslentoon siirtyminen ja sen säilyttäminen (laskusiivekkeet alhaalla) V SO + 5 solmua lentokoneen käsittelyominaisuuksien huomioiminen Simuloitu ylösveto hidaslennosta laskusiivekkeet alhaalla ja ilmanopeus vähintään V SSE, esim. ilmanopeus V SSE tai V MCA + 10 solmua tehon lisääminen täydelle teholle ja nousun aloittaminen nokan asennon muutoksen huomioiminen Siirtyminen takaisin normaaliin lentoon SAKKAUS - hyvä ilmailutapa - kierrosluvun valinta - sakkauksesta varoittavat merkit - täyden sakkauksen ominaisuudet - oikaisu täydestä sakkauksesta - varovainen tehon lisäys - oikaisu alkavasta sakkauksesta - sakkaus ja oikaisu laskuasussa - oikaisu alkavasta sakkauksesta laskuasussa PERUSMITTARILENTO - suora vaakalento - nousu - kaartaminen - korkeuden vähentäminen HÄTÄTILANNEHARJOITUKSET (lukuun ottamatta moottorihäiriötä) Lentokonetyypin mukaan H-51

429 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H LASKUKIERROS, LÄHESTYMINEN JA LASKU Hyvä ilmailutapa ja lennonjohdolliset näkökohdat Myötätuuliosa - nopeuden säätö (alle V FE :n) - laskusiivekkeiden käyttö tarpeen mukaan - tarkistukset ennen laskua - nopeuden ja korkeuden hallinta - kääntyminen perusosalle Perusosa - tehoasetus - laskusiivekkeiden käyttö ja ohjainten trimmaus - oikean ilmanopeuden säilyttäminen Loppulähestyminen - laskusiivekkeiden lisäys (tarpeen mukaan) - laskutelineen alhaalla olon varmistaminen - kosketuskohdan valinta - ilmanopeuden vähentäminen kynnysnopeuteen (V AT ) - oikean lähestymislinjan säilyttäminen - tehon käyttö Lasku - vajoamisnopeuden hallinta loppuloivennuksen aikana - sivutuulen huomioon ottaminen - pitempi laskukiito - lähestyminen ja lasku lyhyelle tai pehmeälle kiitotielle - huomioon otettavat seikat ja varotoimet LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA (MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEET) Harjoituksissa on korostettava erityisesti seuraavia asioita: a. olosuhteet, joissa potkurin lepuuttamista ja palauttamista lepuutuksesta harjoitellaan: turvallinen korkeus, lepuutusharjoitusten minimikorkeutta koskevien määräysten noudattaminen, sääolosuhteet, etäisyys lähimmältä käytettävissä olevalta lentopaikalta. b. opettajan ja oppilaan yhteistyömenetelmät: esim. toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) oikea käyttö ja väärinkäsitysten välttäminen, erityisesti lepuutus- ja palautusharjoitusten aikana ja silloin, kun käytetään nollatyöntövoimaa lennettäessä laskukierrosta epäsymmetrisellä teholla. Menetelmiin on kuuluttava tarkka sopiminen siitä, mikä moottori on tarkoitus pysäyttää ja käynnistää uudelleen tai asettaa nollatyöntövoimalle, sekä jokaisen säätimen tunnistaminen ja sen selvittäminen, mihin moottoriin se vaikuttaa. c. toimivan moottorin ylikuormituksen välttäminen ja suoritusarvojen heikkeneminen, kun lennetään epäsymmetrisellä teholla. d. lentokonetyypin mukaisen tarkistuslistan käytön tarpeellisuus H-52

430 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUKSET LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Johdatus lentämiseen epäsymmetrisellä teholla Potkurin lepuutus - toimintamenetelmä Vaikutus lentokoneen käsittelyyn matkalentonopeudella Vaikutukset lentokoneen suoritusarvoihin Huomioi ohjaussuunnan säilyttämiseen tarvittava poljinvoima (ei sivuperäsintrimmiä) Potkurin palauttaminen lepuutuksesta - siirtyminen takaisin normaaliin lentoon Nollatyöntövoima-asetuksen löytäminen - poljinvoiman vertailu lepuutettuna ja nollatyöntövoima-asetuksella Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen vaakalennossa Lentoon vaikuttavat voimat ja nokan kääntymisen (yaw) vaikutukset Moottorihäiriötyypit - äkillinen tai vähittäinen - täydellinen tai osittainen Nokan kääntyminen (yaw), suunnan säilytys ja nokan kääntymisen muut vaikutukset Lennonvalvontamittarien lukemat Vikaantuneen moottorin tunnistaminen Voimaparit ja jäljelle jäävät epätasapainoiset voimat - tuloksena oleva lentoasento Sivuperäsimen käyttö nokan kääntymisen (yaw) estämiseen Siivekkeiden käyttö - virheellisen käytön vaarat Korkeusperäsimen käyttö koneen pitämiseksi vaakalennossa Tehon käyttö turvallisen ilmanopeuden ja korkeuden säilyttämiseksi Siirtyminen takaisin suoraan vaakalentoon - samanaikainen nopeuden lisäys ja tehon vähennys Vikaantuneen moottorin tunnistaminen - "laiska jalka = laiska moottori" Moottorinvalvontamittarien käyttö tunnistamiseen - polttoaineen paine / virtaus - kierroslukumittarin vaste CSU:n (automaattisynkronoinnin) toiminnan vaikutuksesta pienellä ja suurella ilmanopeudella - moottorin lämpömittarit Tunnistuksen varmistaminen - suljetaan vikaantuneeksi tunnistetun moottorin kaasu Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen kaarrossa Tunnistaminen ja hallinta Sivuttaisvoimat ja nokan kääntymisen vaikutukset KAARROSSA: Kaarron sisäpuolisen moottorin vikaantumisen vaikutus - vaikutus äkillinen ja selvä Kaarron ulkopuolisen moottorin vikaantumisen vaikutus - vaikutus vähemmän äkillinen ja selvä Virhemahdollisuus vikaantuneen moottorin tunnistamisessa (varsinkin pienellä teholla) - sivuperäsimen oikea käyttö - mahdollinen tarve palata vaakalentoon oikean tunnistuksen varmistamiseksi H-53

431 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Näköhavainnot ja lennonvalvontamittarien lukemat Nopeuden ja tehon vaihtelujen vaikutus Nopeuden ja työntövoiman suhde Normaalilla matkalentonopeudella ja -teholla - moottorihäiriö selvästi tunnistettavissa Pienellä turvallisella nopeudella ja nousuteholla - moottorihäiriö varmimmin tunnistettavissa Liu ussa suurella nopeudella ja pienellä teholla - epäsymmetria (moottorihäiriö) voi jäädä huomaamatta PIENIMMÄT OHJATTAVUUSNOPEUDET Nopeusmittarin (ASI) värimerkinnät - punainen viiva HUOM: Harjoitus käsittelee ohjattavuuden äärirajoja eri olosuhteissa, joihin oppilas voi joutua vakaassa epäsymmetrisen tehon tilassa, jota lähestytään vähentämällä nopeutta asteittain. Äkillistä ja täydellistä moottorihäiriötä ei tulisi harjoitella lentokäsikirjan mukaisella V MCA -nopeudella. Harjoituksen tarkoituksena on jatkaa oppilaan vähittäistä perehdyttämistä lentokoneen ohjaamiseen epäsymmetrisellä teholla äärimmäisissä tai kriittisissä tilanteissa. Tarkoituksena ei ole V MCA :n esittely. Kriittisten nopeuksien arviointimenetelmät vaakalennossa ja siirtyminen takaisin normaaliin lentoon - vaarat silloin, kun pienin ohjattavuusnopeus ja sakkausnopeus ovat hyvin lähellä toisiaan - V SSE :n käyttö Pienimmän ohjattavuusnopeuden määrittäminen kullekin epäsymmetrisesti sijoitetulle moottorille - kriittisen moottorin määrittäminen (jos tulee kysymykseen) Seuraavien vaikutus pienimpään ohjattavuusnopeuteen: - kallistus - nollatyöntövoima-asetus - lentoonlähtöasu laskuteline alhaalla / laskusiivekkeet lentoonlähtöasennossa laskuteline ylhäällä / laskusiivekkeet lentoonlähtöasennossa On tärkeää ottaa huomioon, että 5 asteen kallistus toimivan moottorin puolelle johtaa pienempään V MCA -nopeuteen ja parempaan suorituskykyyn kuin mitä saavutettaisiin siivet vaakatasossa. Nykyisin valmistajat käyttävät yleisesti 5 asteen kallistusta määrittäessään tietyn lentokonetyypin V MCA -nopeutta. Lentokäsikirjassa mainittu V MCA voi siis olla määritetty tätä menetelmää käyttäen. POTKURIN LEPUUTUS JA PALAUTTAMINEN LEPUUTUKSESTA Lepuutus- ja palautustoimenpiteiden harjoittelun minimikorkeudet Moottorin käsittely - varotoimet (ylikuumeneminen, jäätävät olosuhteet, ryypytys, lämmityskäyttö, moottorihäiriön simulointimenetelmä - ks. moottorin käsikirja, huolto-ohjeet ja -tiedotteet). MOOTTORIHÄIRIÖTILANTEEN MENETELMÄT Kun lentokoneen hallinta on saatu säilymään, toimenpiteiden suoritusjärjestys riippuu lennon vaiheesta ja lentokonetyypistä. Lennon vaihe matkalennolla kriittisessä vaiheessa, kuten heti lentoonlähdön jälkeen tai lähestymisen tai ylösvedon aikana H-54

432 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H LENTOKONETYYPPIEN EROT Tiettyjen toimenpiteiden ja tarkistusten suoritusjärjestys vaihtelee lentokonetyyppien ja myös saman tyypin eri mallien välisten erojen vuoksi. Tarkka suoritusjärjestys on siksi tarkistettava lentokäsikirjasta tai lentokoneen käyttöohjekirjasta. Jonkin lentokoneen lentokäsikirja tai käyttöohjekirja voi esimerkiksi neuvoa ottamaan laskusiivekkeet ja laskutelineen sisään ennen potkurin lepuuttamista, kun taas toinen suosittaa lepuuttamista ensimmäiseksi toimenpiteeksi. Viimeksi mainittu menetelmä voi johtua siitä, että joissakin moottoreissa potkuria ei voi lepuuttaa, jos kierrosluku laskee tietyn arvon alapuolelle. Lisäksi joissakin lentokoneissa laskutelineen nostaminen voi aiheuttaa lisää vastusta noston aikana, koska laskutelineluukut ovat silloin väliasennossa. Sen vuoksi laskuteline on parasta nostaa vasta, kun lepuutus on suoritettu ja potkurin aiheuttama vastus vähentynyt. Edellä mainituista syistä tässä koulutusohjelmassa käytettyä toimenpiteiden ja tarkistusten jakoa VÄLITTÖMIIN ja SEURAAVAKSI suoritettaviin on pidettävä vain yleisenä ohjeena. Tarkka suoritusjärjestys selviää kurssilla käytettävän lentokonetyypin lentokäsikirjasta tai käyttöohjekirjasta. MOOTTORIHÄIRIÖ LENNON AIKANA Matkalennolla tai muussa lennon vaiheessa, ei kuitenkaan lentoonlähdössä eikä laskussa. Välittömät toimenpiteet: Moottorihäiriötilanteen tunnistaminen Vikaantuneen moottorin tunnistaminen ja varmistus - "laiska jalka = laiska moottori" - kaasun sulkeminen varmistusta varten Syyn selvittäminen ja palotarkistus - tyypilliset moottorihäiriön syyt - korjausmenetelmät Lepuutuspäätös ja toimenpiteet - muun vastuksen vähentäminen - toimittava ripeästi, mutta ei hätäillen - sivuperäsintrimmin käyttö Seuraavaksi suoritettavat toimenpiteet: Toimiva moottori - lämpötila, paineet ja teho - jäljellä olevat toiminnot - sähkökuormitus - arviointi ja vähentäminen tarpeen mukaan - vaikutus paineilmakäyttöisten mittarien käyttövoimaan - laskuteline - laskusiivekkeet ja muut laitteet Lennon uudelleen suunnittelu - lennonjohto ja sääolosuhteet - korkeusvara maastoon, matkalentonopeus yhdellä moottorilla - päätös lentää varalentopaikalle tai jatkaa lentoa H-55

433 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Polttoaineenkäytön hallinta - jäljellä olevan polttoaineen tehokas käyttö Vaurioituneen moottorin uudelleenkäynnistämisen vaarat Toimenpiteet, jos ei pysty säilyttämään lentokorkeutta - korkeuden vaikutus saatavissa olevaan tehoon Vaikutukset suoritusarvoihin Vaikutukset saatavissa olevaan ja tarvittavaan tehoon Vaikutukset eri lentoasuilla ja potkurin asetuksilla Lentokäsikirjan / käyttöohjekirjan käyttö - matkalento - nousu - nopeusmittarin (ASI) värimerkinnät (sininen viiva) - korkeuden vähentäminen - kaartaminen Toimivan moottorin rajoitukset ja käsittely Lentoonlähtö ja lähestyminen - ohjaaminen ja suoritusarvot HUOMIOON OTETTAVAT TEKIJÄT Pienimmän turvallisen lentoonlähtönopeuden merkitys - laskutelineen, laskusiivekkeiden, lepuutuksen, lentoonlähdön, trimmiasetuksen vaikutus; laskutelineen ja laskusiivekkeiden käyttöjärjestelmien vaikutus - massan, korkeuden ja lämpötilan vaikutus (suoritusarvot) Parhaan yhden moottorin nousunopeuden (V YSE ) merkitys - kiihdytys parhaaseen yhden moottorin nousunopeuteen ja positiivisen nousun saavuttaminen - yhden moottorin nousunopeuden suhde normaaliin nousunopeuteen - toimenpiteet, jos lentokone ei pysty nousemaan Pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden ja -nopeuden merkitys - toimenpiteet, jos lasku keskeytetään turvallisen ylösvetokorkeuden alapuolella Moottorihäiriö lentoonlähdön aikana: Ennen V MCA :n tai irrotusnopeuden saavuttamista kiihdytys- ja pysäytysmatkan huomioon ottaminen lentokäsikirjan tietojen käyttö etukäteen, jos saatavissa V MCA :n tai irrotusnopeuden saavuttamisen jälkeen, mutta ennen turvallista nousunopeutta Välitön lasku takaisin tai jäljellä olevan tehon käyttö pakkolaskuun pääsemiseen Huomioon otettavat seikat: - moottorivian vakavuus - nopeus häiriön sattuessa - massa, korkeus, lämpötila (suoritusarvot) - lentoasu - jäljellä oleva kiitotiepituus - mahdollisten edessä olevien esteiden sijainti Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen: Simuloidaan turvallisessa korkeudessa ja vähintään turvallisella lentoonlähtönopeudella H-56

434 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Huomioon otettavat seikat: - lentokoneen hallinnan säilyttäminen - kallistus toimivan moottorin puolelle - saatavissa olevan tehon käyttö parhaan yhden moottorin nousunopeuden saavuttamiseen - massa, korkeus, lämpötila (suoritusarvot) - vallitsevien olosuhteiden vaikutus VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET: Lentokoneen hallinnan säilyttäminen, mm. ilmanopeus ja tehon käyttö Moottorihäiriötilanteen tunnistaminen Vikaantuneen moottorin tunnistaminen ja varmistus Potkurin lepuutus ja vastuksen vähentäminen (tyyppikohtaiset menetelmät) Parhaan yhden moottorin nousunopeuden saavuttaminen SEURAAVAKSI SUORITETTAVAT TOIMENPITEET: Noustaessa epäsymmetrisellä teholla myötätuuliosalle nopeudella, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla: vian syyn selvittäminen ja palotarkistus toimivan moottorin käsittelyssä huomioon otettavat seikat jäljellä olevat toiminnot yhteydenpito lennonjohtoon polttoaineen käytön hallinta HUOM: Nämä menetelmät vaihtelevat lentokonetyypin ja tilanteen mukaan. PIENIN TURVALLINEN YLÖSVETOKORKEUS EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA (ASYMMETRIC COMMITTAL HEIGHT) Pienin turvallinen ylösvetokorkeus epäsymmetrisellä teholla tarkoittaa minimikorkeutta, joka tarvitaan lentokoneen saamiseen positiiviseen nousuun siten, että samalla säilytetään riittävä nopeus lentokoneen ohjaamiseen ja vastuksen vähentämiseen lähestymisen aikana. Monien JAR-23-vaatimusten mukaisten lentokoneiden suorituskyky heikkenee huomattavasti, kun vain yksi moottori on toiminnassa. Siksi on otettava huomioon se minimikorkeus, josta on turvallisesti mahdollista yrittää ylösvetomenetelmää lähestymisen aikana, kun lentorata on muutettava laskevasta nousevaksi lentokoneen ollessa suuren vastuksen aiheuttavassa lentoasussa. Koska lentokone menettää korkeutta sinä aikana, kun toimiva moottori kiihdytetään täydelle teholle, laskuteline ja laskusiivekkeet vedetään sisään ja lentokone saadaan nousuun V YSE -nopeudella, on määritettävä minimikorkeus (josta käytetään nimitystä pienin turvallinen ylösvetokorkeus epäsymmetrisellä teholla ), jonka alapuolella ohjaajan ei pidä yrittää ylösvetoa uutta laskukierrosta varten. Tämä korkeus riippuu lentokonetyypistä, kokonaispainosta, lentopaikan korkeustasosta, ilman lämpötilasta, tuulesta, nousualueella olevien esteiden korkeudesta ja ohjaajan taidoista. Laskukierros, lähestyminen ja lasku epäsymmetrisellä teholla - pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden määritelmä ja käyttö - vakiolaskukierroskuvion ja normaalien menetelmien käyttö - toimenpiteet, jos ei pysty säilyttämään laskukierroskorkeutta - tarvittava nopeus ja tehoasetukset - päätös laskusta tai ylösvedosta pienimmässä turvallisessa ylösvetokorkeudessa - huomioon otettavat tekijät H-57

435 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Laskun pyrkimys jäädä vajaaksi - oikean ilmanopeuden säilyttämisen tärkeys (ei alle V YSE :n) NOPEUDEN JA OHJAUSSUUNNAN HALLINTA Korkeuden, nopeuden ja tehon suhde - pienin mahdollinen vastus Lentokoneen saaminen vakaaseen (positiiviseen) nousuun nopeudella, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla - järjestelmien käytettävyyden vaikutus, laskusiivekkeiden ja laskutelineen käyttövoima - toiminta ja sileän lentoasun nopea palauttaminen HUOM. 1: Päätös laskusta tai ylösvedosta olisi yleensä tehtävä sellaisessa ilmanopeudessa, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla, eikä missään tapauksessa turvallisen nopeuden alapuolella. HUOM. 2: Mittarilähestymisen ratkaisukorkeutta ja siihen liittyviä menetelmiä ei missään tapauksessa saa sekoittaa minimikorkeuden valintaan ylösvedon aloittamista varten epäsymmetrisen tehon lentotilanteessa. MOOTTORIHÄIRIÖ KAIKILLA MOOTTOREILLA SUORITETUN LÄHESTYMISEN TAI KESKEYTE- TYN LÄHESTYMISEN AIKANA Pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden käyttö ja nopeuden huomioon ottaminen nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta - päätös yrittää laskua, vetää ylös tai tehdä pakkolasku olosuhteiden mukaan HUOM: Tällaisessa tilanteessa sattuvaa moottorihäiriötä olisi esiteltävä ja harjoiteltava vähintään kerran kurssin aikana. MITTARILENTO EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Lentokoneen suoritusarvoihin liittyvät näkökohdat: - suorassa vaakalennossa - nousussa ja liu ussa - mittarikaarroissa: - vaaka-, nousu- ja liukukaarrot, myös ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan Alipaineella toimivat mittarit - käytettävyys Sähkövirtalähde - käytettävyys LENNONOPETUSHARJOITUKSET LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Tässä osassa käsitellään monimoottorisen yhden ohjaajan lentokoneen ohjaamista silloin, kun yksi moottori on epäkunnossa. Se soveltuu kaikkiin tällaisiin kevyisiin mäntämoottorilentokoneisiin. Tarkistuslistoja olisi käytettävä lentokonetyypin mukaan. HARJOITUSLENNOT LENTÄMINEN EPÄSYMMETRISELLÄ TEHOLLA Johdatus lentämiseen epäsymmetrisellä teholla - suljetaan yhden moottorin kaasu - lepuutetaan sen potkuri - vaikutukset lentokoneen käsittelyyn matkalentonopeudella - vaikutukset lentokoneen suoritusarvoihin, esim. matkalentonopeuteen ja kohoamisnopeuteen H-58

436 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H - ohjaussuunnan säilyttämiseen tarvittava poljinvoima - palautetaan potkuri lepuutuksesta - siirtyminen takaisin normaaliin lentoon, nollatyöntövoima-asetuksen hakeminen - poljinvoiman vertailu potkuri lepuutettuna ja nollatyöntövoima-asetuksella Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen suorassa vaakalennossa matkalentonopeudella - suljetaan hitaasti yhden moottorin kaasu - huomaa lentokoneen nokan kääntyminen, kallistuminen ja spiraalimainen korkeuden menetys Siirtyminen takaisin normaaliin lentoon - suljetaan toisen moottorin kaasu - huomaa samat vaikutukset toiseen suuntaan Ohjausmenetelmät ja vikaantuneen moottorin tunnistaminen - suljetaan yhden moottorin kaasu ja säilytetään vaakalento ja ohjaussuunta käyttämällä: - sivuperäsintä nokan kääntymisen estämiseen - siivekettä siipien pitämiseen vaakatasossa - korkeusperäsimiä koneen pitämiseen vaakalennossa - tehoa (tarpeen mukaan) ilmanopeuden ja korkeuden säilyttämiseen Vaihtoehtoinen / täydentävä ohjausmenetelmä - samanaikaisesti: - lasketaan lentokoneen nokkaa ilmanopeuden lisäämiseksi - vähennetään tehoa - korkeuden menetys väistämätöntä Vikaantuneen moottorin tunnistaminen - "laiska jalka = laiska moottori" Mittarien käyttö tunnistamiseen - polttoaineen paine ja virtaus - kierroslukumittari; CSU:n (automaattisynkronoinnin) toiminta voi vaikeuttaa tunnistamista - moottorin lämpötilamittarit Tunnistuksen varmistaminen - suljetaan vikaantuneeksi todetun moottorin kaasu Moottorihäiriön vaikutukset ja tunnistaminen kaarroissa: sisäpuolinen moottori - selvempi nokan kääntyminen - selvempi kallistuminen - selvempi nokan painuminen Ulkopuolisen moottorin vikaantuminen - vähäisempi nokan kääntyminen - vähäisempi kallistuminen - vähäisempi nokan painuminen Virhemahdollisuus tunnistuksessa - sivuperäsimen oikea käyttö - tarvittaessa siirtyminen takaisin suoraan vaakalentoon Lennonvalvontamittarien lukemat H-59

437 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Nopeuden ja tehon muutosten vaikutus Yhden moottorin vikaantuminen matkalentonopeudella ja -teholla - moottorihäiriö selvästi tunnistettavissa Yhden moottorin vikaantuminen alhaisella nopeudella ja suurella teholla (ei alle V SSE :n) - moottorihäiriö varmimmin tunnistettavissa Yhden moottorin vikaantuminen suuremmalla nopeudella ja pienellä teholla - moottorihäiriö voi jäädä tunnistamatta Pienimmät ohjattavuusnopeudet Säädetään V YSE -nopeus - valitaan suurin sallittu ahtopaine ja kierrosluku - suljetaan yhden moottorin kaasu - nostetaan lentokoneen nokkaa ja vähennetään ilmanopeutta - pane merkille ilmanopeus, jossa sivuperäsimen maksimipoikkeutus ei enää riitä suuntaohjaukseen - lasketaan lentokoneen nokkaa ja vähennetään tehoa, kunnes suuntaohjattavuus on täysin palautunut - pienin ilmanopeus, joka saavutetaan ennen suuntaohjattavuuden menetystä, on pienin ohjattavuusnopeus (V MC ) kyseisessä lentotilassa - toistetaan menetelmä sulkemalla toisen moottorin kaasu - suurempi näistä kahdesta ilmanopeudesta osoittaa moottorihäiriön kannalta kriittisemmän moottorin Varoitus Edellä mainituissa tilanteissa korjaus on aloitettava välittömästi ennen kuin suuntaohjattavuus menetetään sivuperäsimen täydellä poikkeutuksellakin, tai kun sakkaukseen on vielä turvallinen marginaali, esim. kun sakkausvaroitin alkaa toimia, kyseisessä lentoasussa ja lentotilassa. Lentokoneen ei missään tapauksessa saa antaa hidastua pienempään ilmanopeuteen. Todetaan 5 asteen kallistuksen vaikutus V MC -nopeuteen - suljetaan yhden moottorin kaasu - säädetään toimiva moottori täydelle teholle - hidastetaan V MC -nopeuteen käyttäen 5 asteen kallistusta toimivan moottorin puolelle - huomaa pienempi V MC kun käytetään 5 asteen kallistusta Toimenpiteet moottorihäiriötilanteessa lennon aikana Matkalennolla tai muussa lennon vaiheessa, ei kuitenkaan lentoonlähdössä eikä laskussa. VÄLITTÖMÄT TOIMENPITEET: Lentokoneen hallinnan säilyttäminen ja tehon käyttö - vikaantuneen moottorin tunnistaminen - vikaantuneen moottorin tunnistuksen varmistus - vian syy ja palotarkistus - lepuutuspäätös ja sen toteuttaminen - muun vastuksen vähentäminen, esim. laskusiivekkeet, jäähdytysilman säätöluukut jne. - trimmaus ja korkeuden säilyttäminen SEURAAVAKSI SUORITETTAVAT TOIMENPITEET: Toimiva moottori: - öljyn lämpötila ja paine, polttoaineen virtaus ja teho - jäljellä olevat toiminnot - sähkökuormitus - arviointi ja vähentäminen tarpeen mukaan H-60

438 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H - vaikutus paineilmakäyttöisten mittarien käyttövoimaan - laskuteline - laskusiivekkeet ja muut toiminnot Lennon uudelleen suunnittelu - lennonjohdolliset seikat ja säätila - korkeusvara maastoon - matkalentonopeus yhdellä moottorilla - päätös varakentälle lentämisestä tai lennon jatkamisesta Polttoaineen käytön hallinta - polttoaineen tehokas käyttö Vaurioituneen moottorin uudelleen käynnistämisen vaarat Toimenpiteet, jos ei pysty säilyttämään lentokorkeutta - säädetään nopeus V YSE :een - korkeuden vaikutus saatavissa olevaan tehoon Vaikutukset suoritusarvoihin Vaikutukset saatavissa olevaan ja tarvittavaan tehoon Vaikutukset eri lentoasuilla ja potkurin asetuksilla Lentokäsikirjan / käyttöohjekirjan käyttö - matkalento - nousu - nopeusmittarin värimerkinnät (sininen viiva) - korkeuden vähentäminen - kaartaminen Toimivan moottorin rajoitukset ja käsittely Lentoonlähtö ja lähestyminen - lentokoneen hallinta ja käsittely HUOM: Suoritetaan turvallisessa korkeudessa muualla kuin laskukierroksessa. Lentoonlähtötilanne laskuteline alhaalla ja laskusiivekkeet lentoonlähtöasennossa (jos mahdollista) Turvallisen nopeuden merkitys lentoonlähdössä - turvallisella nopeudella ohjattavuus säilyy ja lentokone voidaan kiihdyttää yhden moottorin nousunopeuteen sileänä ja toinen moottori nollatyöntövoima-asetuksella. Sen jälkeen pyritään positiiviseen nousuun. Turvallisen nopeuden alapuolella lentämisen vaikutus - alle turvallisen nopeuden mutta yli V MCA :n. Ohjattavuuden säilyttäminen vaikeampaa, mahdollinen korkeudenmenetys, kun säilytetään nopeus, muutetaan kone sileään lentoasuun, kiihdytetään yhden moottorin nousunopeuteen ja saadaan lentokone vakaaseen (positiiviseen) nousuun. Parhaan yhden moottorin nousunopeuden merkitys - saavutetaan paras kohoamisnopeus yhdellä moottorilla mahdollisimman nopeasti. Pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden merkitys - pystytään säilyttämään parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla antava lentonopeus tai kiihdyttämään siihen ja säilyttämään ohjaussuunta, kun lentokone muutetaan sileään lentoasuun; mahdollisesti vähäinen korkeudenmenetys ennen nousuun pääsyä - tämän korkeuden alapuolella lähestymistä on pakko jatkaa laskuun asti. Moottorihäiriö lentoonlähdön aikana - lähtökiidon aikana ja ennen pienintä turvallista nopeutta; vain briefaus H-61

439 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Moottorihäiriö lentoonlähdön jälkeen HUOM: Aloitetaan turvallisesta korkeudesta vähintään pienimmällä turvallisella lentoonlähtönopeudella. Lisäksi on otettava huomioon ongelmat, joita pitkittyneestä noususta yhdellä moottorilla voi aiheutua vallitsevissa olosuhteissa. Välittömät toimenpiteet: suunnan säilyttäminen ja kallistuksen käyttö ilmanopeuden hallinta ja tehon käyttö moottorihäiriötilanteen tunnistaminen vikaantuneen moottorin tunnistus ja sen varmistaminen potkurin lepuutus ja vastuksen vähentäminen (tyyppikohtaiset menetelmät) uudelleentrimmaus Seuraavaksi suoritettavat toimenpiteet Noustaessa epäsymmetrisellä teholla myötätuuliosalle nopeudella, joka antaa parhaan kohoamisnopeuden yhdellä moottorilla: - vian syyn selvittäminen ja palotarkistus - toimivan moottorin käsittelyssä huomioon otettavat seikat - lentokonetyypin ja lentotilanteen mukaiset toimenpiteet ja menetelmät - yhteydenpito lennonjohtoon - polttoaineen käytön hallinta Laskukierros, lähestyminen ja lasku epäsymmetrisellä teholla Myötätuuli- ja perusosa - vakiolaskukierroskuvion käyttö - normaalit menetelmät - laskutelineen ja laskusiivekkeiden ulos ottamisessa huomioon otettavat seikat - sijainti perusosan aloittamiseen - toimivan moottorin käsittely - ilmanopeus ja tehoasetukset - korkeuden säilyttäminen Loppulähestyminen - pienimpään turvalliseen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuteen liittyvät toimenpiteet - ilmanopeuden ja vajoamisnopeuden hallinta - laskusiivekkeiden käytössä huomioitavat seikat Ylösveto epäsymmetrisellä teholla (keskeytetty lähestyminen) - ei pienimmän turvallisen epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeuden alapuolelta - nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta - vastuksen vähentäminen, laskutelineen vetäminen sisään - V YSE -nopeuden säilyttäminen - positiivisen kohoamisnopeuden saavuttaminen Moottorihäiriö KAIKILLA moottoreilla suoritetun lähestymisen tai keskeytetyn lähestymisen aikana HUOM: Aloitetaan viimeistään pienimmästä turvallisesta epäsymmetrisen tehon ylösvetokorkeudesta ja -nopeudesta osittaisella laippa-asetuksella. - nopeuden ja ohjaussuunnan hallinta - vastuksen vähentäminen, laskusiivekkeet - päätös laskun yrittämisestä tai ylösvedosta - vajoamisnopeuden hallinta, jos lähestymistä jatketaan H-62

440 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H - jos aloitetaan ylösveto, V YSE :n säilyttäminen, laskusiivekkeet ja laskuteline sisään vedettyinä, ja positiivisen nousun saavuttaminen HUOM: Tällaisessa tilanteessa sattuvaa moottorihäiriötä olisi esiteltävä ja harjoiteltava vähintään kerran kurssin aikana. Mittarilento epäsymmetrisellä teholla Lennonvalvontamittarien tarkistus ja käytettävissä olevat toiminnot - suora vaakalento - nousu ja korkeuden vähentäminen - mittarikaarrot - vaaka-, nousu- ja liukukaarrot, myös ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-63

441 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H AMC FCL Mittarilentokouluttajan kurssi (IRI(A)) Katso JAR-FCL [Katso JAR-FCL 1.395, liite 1] [ ] KURSSIN TAVOITE [ ] [1] Mittarilentokouluttajakurssilla olisi erityisesti korostettava yksilön roolia ja inhimillisten tekijöiden tärkeyttä toimintaympäristössä, joka perustuu ihmisen ja koneen väliseen vuorovaikutukseen. Huomiota olisi kiinnitettävä etenkin hakijan kypsyyteen ja arviointikykyyn sekä aikuisten ihmisten ja heidän käyttäytymisensä, asenteidensa ja koulutustason erojen ymmärtämiseen. [2] Opetusoppia lukuun ottamatta teoria- ja lentokoulutuskurssin sisältö täydentää mittarilentokelpuutuskurssin koulutusohjelmaa, jonka pitäisi olla jo tuttua hakijalle. Siksi kurssin tavoitteena on: a. kerrata ja ajanmukaistaa lennonopettajaoppilaan tekninen tietämys; b. kouluttaa ohjaajia ositetun mittarilentokurssin vaatimusten mukaan (JAR-FCL 1.210, liite 1); c. kehittää hakijan opetustekniikkaa niin, että hän pystyy opettamaan mittarilentämistä, radiosuunnistusta ja mittarilentomenetelmiä sille tasolle, joka vaaditaan mittarilentokelpuutuksen myöntämiseen; ja d. varmistaa, että mittarilentokouluttajaoppilaan omat lentotaidot ovat riittävät. [3] Kurssin aikana hakija olisi saatava tiedostamaan oma asenteensa lentoturvallisuuteen. Turvallisuustietoisuuden parantamisen olisi oltava koko kurssin keskeisenä tavoitteena. Koulutuksessa on tärkeää pyrkiä antamaan hakijoille opettajan tehtävän edellyttämät tiedot, taidot ja asenteet. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kurssin opetussuunnitelmaan olisi kuuluttava vähintään seuraavassa luetellut oppiaineet. [ ] H-64

442 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H OSA 1 OPETUSOPPI 1 OPPIMISPROSESSI Motivaatio Havaintokyky ja ymmärtäminen Muisti ja sen käyttö Tottumukset ja niiden siirtyminen Oppimisen esteet Oppimista edistävät tekijät Oppimismenetelmät Oppimisnopeus 2 OPETTAMISPROSESSI Tehokkaan opettamisen osatekijät Opetuksen suunnittelu Opetusmenetelmät Uusien asioiden opettaminen aiemmin opitun pohjalta Oppituntisuunnitelmien käyttö 3 KOULUTUKSEN PERIAATTEET Jäsennellyn (hyväksytyn) kurssin merkitys Suunnitellun koulutusohjelman tärkeys Teoria- ja lentokoulutuksen yhdistäminen 4 OPETUSMENETELMÄT a. Teoriakoulutus (luokkaopetus) Opetusvälineiden käyttö Ryhmäluennot Yksilöllinen ohjaus Oppilaiden osallistuminen ja keskustelu b. Lennonopetus Lento- ja ohjaamoympäristö Opetusmenetelmien soveltaminen Arviointi ja päätöksenteko lennon aikana ja sen jälkeen 5 OPPILAAN ARVOSTELU JA KOKEET a. Oppilaan suorituksen arviointi Tasokokeiden tarkoitus Tiedon palauttaminen mieleen Tiedon muuttuminen ymmärrykseksi Ymmärryksen kehittyminen toiminnaksi Edistymistahdin arviointi H-65

443 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H b. Oppilaan virheiden analysointi Virheiden syiden määrittäminen Suurten virheiden korjaaminen ensin, pienempien vasta sen jälkeen Liiallisen kritiikin välttäminen Lyhyt ja selkeä viestintä 6 KOULUTUSOHJELMAN KEHITTÄMINEN Oppituntien suunnittelu Valmistelu Selittäminen ja havainnollinen esittäminen Oppilaan osallistuminen ja harjoittelu Arviointi 7 IHMISEN SUORITUSKYKY JA RAJOITUKSET LENNONOPETUKSEN KANNALTA Fysiologiset tekijät Psykologiset tekijät Tiedon käsittely Käyttäytyminen ja asenteet Arviointi- ja päätöksentekokyvyn kehittäminen 8 LENTOKONEEN JÄRJESTELMÄVIKOJEN JA -HÄIRIÖIDEN SIMULOINTIIN LENNON AIKANA LIITTYVÄT VAARAT Turvallisen korkeuden valinta Toimenpiteiden jäljittelyn (touch drills) tärkeys Tilannetietoisuus Oikeiden menetelmien noudattaminen 9 KOULUTUKSEN HALLINTO Teoria- ja lentokoulutustietojen kirjaaminen Ohjaajan henkilökohtainen lentopäiväkirja Lento- ja teoriakoulutuksen opetussuunnitelma Opetusmateriaali Viralliset lomakkeet Lentokoneen lentokäsikirja / omistajan käsikirja / käyttöohjekirja Lentoa koskevat asiakirjat Ilma-aluksen asiakirjat Yksityislentäjän lupakirjamääräykset HUOM: Tämän osan oppiaineiden ohjeellinen tuntijako esitetään lennonopettajakurssia käsittelevässä kohdassa AMC FCL H-66

444 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H OSA 2 TEORIAKOULUTUSOHJELMA Alla lueteltuja oppiaineita olisi käytettävä opettajan opetustaidon kehittämiseen. Aiheet olisi valittava oppilaan taustan mukaan ja niitä olisi sovellettava mittarilentokelpuutusta (IR(A)) varten annettavaan koulutukseen. YLEISET OPPIAINEET FYSIOLOGISET JA PSYKOLOGISET TEKIJÄT Aistit Asentotajun menetys Harha-aistimukset Stressi LENNONVALVONTAMITTARIT Nopeusmittari Korkeusmittari Pystynopeusmittari Keinohorisontti Suuntahyrrä Kaarto- ja [luisu]mittari [ ] Magneettikompassi Yllä mainituista mittareista on käsiteltävä seuraavat asiat: Toimintaperiaatteet Virheet ja toimintakuntoisuuden tarkistus lennolla Järjestelmähäiriöt RADIOSUUNNISTUSLAITTEET Yleiset radioperiaatteet VHF RTF -kanavien käyttö Morseaakkoset Radiolaitteiden yleiset toimintaperiaatteet VHF-monisuuntamajakka (VOR) Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Suuntaamattomat radiomajakat (NDB/ADF) Maalaitteet ja lentokoneen laitteet VHF-suuntiminen (VHF/DF) Tutkat Maalaitteet Ensiötutka Toisiovalvontatutka Lentokoneen laitteet Transponderit (toisiotutkavastaimet) Tarkkuuslähestymisjärjestelmä Muut nykyisin käytössä olevat suunnistusjärjestelmät (tarpeen mukaan) H-67

445 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Etäisyydenmittauslaite (DME) Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Merkkimajakat Maalaitteet ja lentokoneen laitteet Toimintakuntoisuuden tarkistukset ennen lentoa Laitteiden toimintasäde, tarkkuus ja rajoitukset LENNON SUUNNITTELU ILMAILUTIEDOTUSJULKAISUT Kurssilla olisi käsiteltävä alla luetellut asiat, mutta tarvittavan opetusajan määrityksessä olisi otettava huomioon hakijan taidot ja aiempi ilmailukokemus. Vaikka jotkut tämän otsikon alla esitetyt asiat täydentävät PPL/CPL/IR-koulutusohjelmien aiheita, opettajan olisi varmistettava, että ne on käsitelty hakijan koulutuksen aikana. Koulutusohjelmaan olisi varattava riittävästi aikaa näiden asioiden kertaamiseen, mikäli se on tarpeen. Ilmailukäsikirja (AIP) NOTAM, luokat 1 ja 2 Ilmailutiedotukset Lentotoimintaa koskevat tiedot Lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelun toimintaohjeet (RAC) Näkölentosäännöt ja mittarilentosäännöt Lentosuunnitelmat ja ATS-sanomat Tutkan käyttö ilmaliikennepalvelussa Radioyhteyden katkeaminen Ilmatilaluokat Ilmatilan rajoitukset ja vaara-alueet Odotus- ja lähestymismenetelmät Tarkkuus- ja ei-tarkkuuslähestymiset Tutkalähestymismenetelmät Keskeytetyn lähestymisen menetelmät Näkölento mittarilähestymisen jälkeen Muusta liikenteestä aiheutuvat vaarat valvomattomassa ilmatilassa Yhteydenpito Palvelun tyypit Radiolaitteisiin liittyvien AIP:n tietojen hankinta Käytettävissä olevat kartat Reittikartat Lähtö- ja saapumisreittikartat Mittarilähestymiskartat Muutos- ja korjauspalvelu LENNONSUUNNITTELU, YLEISTÄ Lennonsuunnittelun tarkoitus Lentokoneen ja moottorin suorituskykyyn vaikuttavat tekijät Varalentopaikkojen valinta H-68

446 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Säätietojen hankkiminen Saatavilla olevat palvelut Lentosääpalvelu [ ] [Puhelimitse tai tietokoneella] Vallitseva sää (TAF, METAR ja SIGMET-sanomat) Reittisääennuste Hankittujen säätietojen merkitys lentotoiminnan kannalta (mm. jäätäminen, turbulenssi ja näkyvyys) Korkeusmittariin liittyvät käsitteet Määritelmät: Siirtokorkeus Siirtopinta Lentopinta QNH Alueellinen QNH Standardipaineasetus QFE Korkeusmittarin asetusmenetelmät Korkeusmittarin tarkistus ennen lentoa Lentoonlähtö ja nousu Matkalento Lähestyminen ja lasku Keskeytetty lähestyminen Korkeusvara maastoon Pienimmän turvallisen reittikorkeuden valinta Mittarilentosäännöt Karttojen valmistelu Reittien ja lentopintojen valinta Lentosuunnitelman laatiminen / suunnistuslaskelmalomake (OFP) OFP-lomakkeelle tehtävät merkinnät Käytettävät maassa olevat suunnistuslaitteet Taajuudet / [tunnistaminen] Radiaalit ja suuntimat Lentoreitit ja reittipisteet Turvalliset lentokorkeudet Polttoainelaskelmat Lennonjohtotaajuudet (VHF): Lähi- ja lähestymislennonjohto, reitti, tutka, FIS, ATIS, sääsanomat Minimisektorikorkeudet määrä- ja varalentopaikoilla Turvallisten minimilaskeutumiskorkeuksien (ratkaisukorkeuksien) määrittäminen määrä- ja varalentopaikoille MITTARILENTOKELPUUTUKSEN ANTAMAT OIKEUDET Valvomattomassa ilmatilassa Valvotussa ilmatilassa Voimassaoloaika ja uusiminen H-69

447 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFING- JA LENTOHARJOITUKSET OSA 3 LENTOKOULUTUSOHJELMA 1 Perusmittarilento (kertaus sen mukaan kuin kurssin opettaja katsoo tarpeelliseksi) 2 Mittarilento 3 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - VOR:n käyttö 4 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - NDB:n käyttö 5 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - VHF/DF:n käyttö 6 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - DME:n käyttö 7 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - transponderin käyttö 8 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - reittitutkapalvelun käyttö 9 Lentoa edeltävät tarkistukset ja lentopaikkojen lähtö- ja saapumismenetelmät 10 Mittarilähestyminen - ILS-lähestymiset julkaistuihin minimeihin - keskeytetyn lähestymisen menetelmät 11 Mittarilähestyminen - NDB-lähestymiset julkaistuihin minimeihin - keskeytetyn lähestymisen menetelmät 12 Radiosuunnistus (sovelletut menetelmät) - GPS:n käyttö (valmisteilla) BRIEFINGHARJOITUS 1 MITTARILENTO (perusmittarilento) Lennonvalvontamittarit Fysiologiset seikat Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistusnäytöt Sivuttaiskallistusnäytöt Erilaiset mittarien näyttötyypit Johdatus keinohorisontin käyttöön Pituuskallistus (nokan asento) Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Mittarien rajoitukset (mm. järjestelmähäiriöt) LENTOASENTO, TEHO JA SUORITUSKYKY Asentomittarilento Hallintamittarit Suorituskyvyn mittarit Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Mittarien tulkinta Suorat ja epäsuorat näytöt (suorituskyvyn mittarit) Mittarinäytön viive Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus H-70

448 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka-, nousu- ja liukukaarrot ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan HARJOITUSLENTO 1 MITTARILENTO (perusmittarilento) Fysiologiset aistimukset Mittareihin luottaminen ja mittarinäyttämien tulkinta Asentomittarilento Pituuskallistus (nokan asento) Sivuttaiskallistusasento Ohjaussuunnan säilyttäminen ja vakaa lento Asentomittarilento Tehon ja lentoasun muutosten vaikutus Mittarilukemien ristiintarkistus Valikoiva mittarinäyttämien tarkistus PERUSLENTOLIIKKEET (KAIKKI MITTARIT KÄYTETTÄVISSÄ) Suora vaakalento eri ilmanopeuksilla ja lentoasuilla Nousu Korkeuden vähentäminen Mittarikaarrot Vaaka-, nousu- ja liukukaarrot ennalta määrättyyn ohjaussuuntaan BRIEFINGHARJOITUS 2 MITTARILENTO (edistynyt) Kaikki mittarit käytettävissä 30 asteen vaakakaarrot Oikaisu epätavallisista asennoista Siirtyminen mittarilentoon lentoonlähdön jälkeen Vajaalla mittaristolla: Peruslentoliikkeet Oikaisu epätavallisista asennoista HARJOITUSLENTO 2 Kaikki mittarit käytettävissä 30 asteen vaakakaarrot Oikaisu epätavallisista asennoista [ ] H-71

449 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Vajaalla mittaristolla: Toistetaan edellä luetellut harjoitukset BRIEFINGHARJOITUS 3 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VOR:N (VHF-MONISUUNTAMAJAKAN) KÄYTTÖ VOR-asemien käytettävyys reitillä Asemien taajuudet ja tunnistaminen [ ] Signaalin vastaanottoetäisyys Korkeuden vaikutus VOR-radiaalit [ ] Suuntimanvalitsimen (OBS) käyttö TO/FROM-näyttö Oman sijainnin määritys Radiaalin valinta Hakeutuminen ennalta valitulle radiaalille Etäisyyden arviointi radiaalin leikkauspisteeseen Tuulen vaikutus Radiaalin seuraaminen Lentäminen VOR-asemaa kohti ja siitä poispäin Menetelmäkaarrot Aseman ylitys Paikanmääritys kahden aseman avulla Reittipisteiden valinta etukäteen Maanopeuden arviointi ja [aikalaskelmat] Odotusmenetelmät Erilaiset liittymistavat odotuskuvioon Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) HARJOITUSLENTO 3 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VOR:N (VHF-MONISUUNTAMAJAKAN) KÄYTTÖ Aseman valinta ja tunnistus Oman sijainnin määritys Hakeutuminen ennalta valitulle radiaalille Radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon Radiaalin seuraaminen majakalle päin Aseman ylityksen tunnistaminen Radiaalin seuraaminen majakalta poispäin Menetelmäkaarrot Paikanmääritys kahden aseman avulla Maanopeuden arviointi ja [aikalaskelmat] Odotusmenetelmät [/ liittyminen odotuskuvioon] [ ] Odotus ennalta valitulla rastilla Odotus VOR-asemalla H-72

450 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 4 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) ADF:N (RADIOKOMPASSIN) KÄYTTÖ NDB-majakoiden (suuntaamattomien radiomajakoiden) käytettävyys reitillä Majakoiden sijainti, taajuudet, viritys (tarvittaessa) ja tunnukset Signaalin vastaanottoetäisyys Staattisen sähkön aiheuttamat radiohäiriöt Yön vaikutus Asemien interferenssi Vuoriston vaikutus Rannikkotaittuminen Sijainnin määritys suhteessa NDB-majakkaan Kohtilento Hakeutuminen ennalta valitulle magneettiselle suuntimalle ja sen seuraaminen majakalle päin Aseman ylitys Suuntiman seuraaminen majakalta poispäin Ajan ja etäisyyden tarkistukset Paikanmääritys kahden NDB-majakan tai yhden NDB:n ja yhden muun suunnistuslaitteen avulla Odotusmenetelmät [/ erilaiset hyväksytyt liittymismenetelmät] [ ] Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) HARJOITUSLENTO 4 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) ADF:N (RADIOKOMPASSIN) KÄYTTÖ NDB-majakan valinta, viritys ja tunnistaminen Suunnistaminen ADF:n avulla Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Kohtilento Suuntiman seuraaminen majakalle päin Aseman ylitys Suuntiman seuraaminen majakalta poispäin Ajan ja etäisyyden tarkistukset Hakeutuminen ennalta valitulle magneettiselle suuntimalle Lentokoneen sijainnin määritys kahden NDB-majakan tai vaihtoehtoisesti yhden NDB:n ja yhden muun suunnistuslaitteen avulla ADF-odotusmenetelmät [/ erilaiset hyväksytyt liittymismenetelmät] [ ] BRIEFINGHARJOITUS 5 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VHF/DF:N (VHF-SUUNTIMON) KÄYTTÖ VHF/DF-laitteiden käytettävyys reitillä Sijainti, taajuudet, asemien kutsut ja toiminta-ajat H-73

451 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Signaalin vastaanottoetäisyys Korkeuden vaikutus Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Suuntimien pyytäminen ja käyttö, esim. QTE, QDM, QDR Kohtilento suuntimolle Tuulen vaikutus Paikanmääritys kahden VHF/DF-aseman (tai vaihtoehtoisesti yhden VHF/DF-aseman ja yhden muun suunnistuslaitteen) avulla Maanopeuden arviointi ja [aikalaskelmat] HARJOITUSLENTO 5 RADIOSUUNNISTUS (SOVELLETUT MENETELMÄT) VHF/DF:N (VHF-SUUNTIMON) KÄYTTÖ Yhteydenotto VHF/DF-asemaan Radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon QDR- ja QTE-suuntimien pyytäminen ja käyttö Kohtilento suuntimolle Tuulen vaikutus Paikanmääritys kahden VHF/DF-aseman (tai vaihtoehtoisesti yhden VHF/DF-aseman ja yhden muun suunnistuslaitteen) avulla Maanopeuden arviointi ja [aikalaskelmat] BRIEFINGHARJOITUS 6 DME:N (ETÄISYYDENMITTAUSLAITTEEN) KÄYTTÖ DME-majakoiden käytettävyys Sijainti, taajuudet ja tunnukset Signaalin vastaanottoetäisyys Viistoetäisyys DME:n käyttö etäisyyden, maanopeuden ja [ajan] määritykseen DME:n käyttö paikanmääritykseen HARJOITUSLENTO 6 DME:N (ETÄISYYDENMITTAUSLAITTEEN) KÄYTTÖ Aseman valinta ja tunnistaminen Laitteen toimintojen käyttö Etäisyys Maanopeus [Aika] DME-kaaren seuraaminen lähestymisessä (DME Arc Approach) DME-odotus H-74

452 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H BRIEFINGHARJOITUS 7 TRANSPONDERIN KÄYTTÖ (SSR) Transponderin toiminta Koodin valinta Hätäkoodit Varotoimet lentokoneen laitteita käytettäessä HARJOITUSLENTO 7 TRANSPONDERIN KÄYTTÖ (SSR) Transponderin toiminta Transponderityypit Koodin valinta Hätäkoodit Varotoimet vaadittua koodia valittaessa BRIEFINGHARJOITUS 8 REITTITUTKAN KÄYTTÖ Tutkapalvelujen saatavuus Sijainnit, asemien taajuudet, kutsut ja toiminta-ajat AIP ja NOTAMit Palvelun hankkiminen Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Ilmatilan tutkatiedotuspalvelu Hätäpalvelu Ilma-alusten porrastusnormit HARJOITUSLENTO 8 REITTITUTKAN KÄYTTÖ Viestintä (radiopuhelinliikenteen menetelmät ja yhteydenpito lennonjohtoon) Tarvittavan palvelun aloittaminen ja paikkailmoitukset Vaikuttavan liikenteen ilmoittamismenetelmät Korkeusvara maastoon BRIEFINGHARJOITUS 9 LENTOA EDELTÄVÄT TARKISTUKSET JA LENTOPAIKALTA LÄHTÖ Lentokoneen radion toimintakuntoisuuden varmistus Suunnistuslaitteet Lähtöselvityksen hankkiminen Radiosuunnistuslaitteiden asetus ennen lentoonlähtöä, esim. VOR:n taajuudet, tarvittavat radiaalit Lentopaikan lähtömenetelmät, taajuuden vaihdot Korkeuden ja sijainnin ilmoittaminen tarpeen mukaan Vakiolähtöreitit (SID) Estevaran huomioon ottaminen H-75

453 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 9 LENTOA EDELTÄVÄT TARKISTUKSET JA LENTOPAIKALTA LÄHTÖ Radiolaitteiden toimintakuntoisuuden tarkistukset Lähtöselvitys Suunnistuslaitteiden valinta Taajuudet, radiaalit jne. Lähtömenetelmän tarkistukset, taajuuden vaihdot, korkeus- ja paikkailmoitukset Vakiolähtöreitit (SID) BRIEFINGHARJOITUS 10 ALKU-/VÄLI-/LOPPULÄHESTYMISMENETELMÄT Tarkkuuslähestymiskartat Tulo alkulähestymisrastille ja minimisektorikorkeuteen Suunnistuslaitevaatimukset, esim. tutka, ADF jne. Viestintä (yhteydenpito lennonjohtoon ja radiopuhelinliikenteen sanonnat) Kertaus: Odotusmenetelmä Loppulähestymislinja Mielikuvan muodostaminen lähestymisestä Tarkistusten suorittaminen lentopaikkaa lähestyttäessä Alkulähestymismenetelmä ILS-taajuuden valinta ja tunnistaminen Estevarakorkeus (OCA/H) Toimintaminimit Lähestymiskuviossa lentäminen ja korkeuden vähennys Etäisyyden, maanopeuden, ajan ja vajoamisnopeuden arviointi loppulähestymisrastilta lentopaikalle DME:n käyttö (tarvittaessa) Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Julkaistujen ohjeiden tarkistus Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon (harha-aistimukset) NÄKÖLENTO MITTARILÄHESTYMISEN JÄLKEEN Kiertolähestyminen Näkölähestyminen ja lasku HARJOITUSLENTO 10 TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄ Alkulähestyminen ILS-linjalle Lähestymisen suunnittelu Odotusmenetelmä Taajuuden valinta ja ILS:n tunnistaminen Julkaistun menetelmän ja minimisektorikorkeuden tarkistus Viestintä (yhteydenpito lennonjohtoon ja radiopuhelinliikenteen sanonnat) Toimintaminimien määritys ja korkeusmittarin asetus Sääolosuhteiden huomioon ottaminen, esim. pilven alaraja ja näkyvyys Kiitotievalojen käytettävyys ILS-liittymismenetelmät H-76

454 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H Tutkavektorit Menetelmälentäminen Lähestymisajan arviointi loppulähestymisrastilta lentopaikalle Seuraavien määritys: Vajoamisnopeus loppulähestymisessä [ ] Tuulen nopeus maan pinnalla ja laskukiitotien pituus Estekorkeudet, jotka on muistettava mittarilähestymistä seuraavan näkölentovaiheen aikana Kiertolähestyminen Lähestyminen: Loppulähestymisrastilla DME:n käyttö (tarvittaessa) Yhteydenpito lennonjohtoon Ajan huomiointi, ilmanopeuden ja vajoamisnopeuden säätö Suuntasäteen ja liukupolun seuraaminen Tuulen nopeuden muutoksen ja siitä johtuvan sorron ennakointi Ratkaisukorkeus Kiitotien suunta Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon Kiertolähestyminen Näkölähestyminen ja lasku BRIEFINGHARJOITUS 11 EI-TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄ Ei-tarkkuuslähestymiskartat Tulo alkulähestymisrastille ja minimisektorikorkeuteen Yhteydenpito lennonjohtoon Viestintä (lennonjohdon menetelmät ja radiopuhelinliikenteen sanonnat) Lähestymisen suunnittelu: Odotusmenetelmä Lähestymislinja Mielikuvan muodostaminen lähestymisestä Alkulähestymismenetelmä Toimintaminimit Lähestymisen lopullinen suunnittelu Lähestymiskuviossa lentäminen ja korkeuden vähennys Etäisyyden, maanopeuden, ajan ja vajoamisnopeuden arviointi loppulähestymisrastilta (FAF) lentopaikalle DME:n käyttö (tarvittaessa) Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Julkaistujen ohjeiden tarkistus Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon (harha-aistimukset) Näkölentäminen mittarilähestymisen jälkeen Kiertolähestyminen Näkölähestyminen ja lasku H-77

455 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku H HARJOITUSLENTO 11 EI-TARKKUUSLÄHESTYMISMENETELMÄ Lähestymisen suunnittelu, mukaan lukien Seuraavien määritys: Vajoamisnopeus loppulähestymisrastilta [ ] Tuulen nopeus maan pinnalla ja laskukiitotien pituus Estekorkeudet, jotka on muistettava mittarilähestymistä seuraavan näkölentovaiheen aikana Kiertolähestyminen Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Alkulähestyminen [ ] Taajuuden valinta ja [ ] tunnistaminen Julkaistun menetelmän ja minimisektorikorkeuden tarkistus Yhteydenpito lennonjohtoon ja radiopuhelinliikenteen sanonnat Ratkaisukorkeuden määritys ja korkeusmittarin asetus Sääolosuhteiden huomioon ottaminen, esim. pilven alaraja ja näkyvyys Kiitotievalojen käytettävyys Sisäänlentolinjan määrittäminen Ajan arviointi loppulähestymisrastilta lähestymisen keskeytyspisteeseen (MAPt) [ ] Yhteydenpito lennonjohtoon Uloslentomenetelmä (mm. tarkistukset ennen laskua) Sisäänlentomenetelmä Tunnuksen tarkistaminen uudelleen Korkeusmittariasetuksen tarkistaminen uudelleen Loppulähestyminen Ajan huomiointi, ilmanopeuden ja vajoamisnopeuden säätö Loppulähestymislinjan säilyttäminen Tuulen nopeuden muutoksen ja siitä johtuvan sorron ennakointi Minimilaskeutumiskorkeus (MDA/H) Kiitotien suunta Ylösveto ja keskeytetyn lähestymisen menetelmä Siirtyminen mittarilennosta näkölentoon (harha-aistimukset) Näkölähestyminen [ ] BRIEFINGHARJOITUS 12 HARJOITUSLENNOT GPS:n käyttö (valmisteilla) [Muutos 1, ; muutos 2, ] H-78

456 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I AMC/IEM I - TARKASTUSLENTÄJÄT AMC FCL Tarkastuslentäjien toiminnan yhdenmukaistaminen Katso JAR-FCL & [Katso JAR-FCL 1.425, liite 1] YLEISTÄ 1 Ohjaajien pätevyystaso riippuu suurelta osin tarkastuslentäjien pätevyydestä. Viranomainen antaa tarkastuslentäjille ohjeet JAR-FCL-vaatimuksista, lentokokeiden ja tarkastuslentojen vastaanottamisesta sekä niihin liittyvistä asiakirjoista ja lausunnoista. Tarkastuslentäjille olisi annettava tietoa myös kyseisen JAA:n jäsenvaltion tietosuojamääräyksistä, vastuuvelvollisuudesta, vahinkovakuutuksista ja maksuista. [ ] TARKASTUSLENTÄJÄN VALTUUTTAMINEN [2] Kohtien JAR-FCL 1.425(a) - (c) pätevyysvaatimuksista on syytä poiketa vain sellaisissa tilanteissa, joissa täysin pätevää tarkastuslentäjää ei ole saatavilla. Näitä tilanteita voivat olla esimerkiksi uudella tai harvinaisella lentokonetyypillä tai -luokalla suoritettavat lentokokeet. Tällöinkin tarkastuslentäjällä olisi oltava vähintään opettajakelpuutus sellaista lentokonetta varten, jossa moottorien lukumäärä ja tyyppi ovat samat ja joka kuuluu samaan painoluokkaan. [3] Tarkastuslentäjiä valvovien viranomaisen tarkastajien olisi mieluiten täytettävä samat pätevyysvaatimukset, joita edellytetään valvottavilta tarkastuslentäjiltä. Koska ei kuitenkaan ole todennäköistä, että tarkastajilla voisi olla tällainen pätevyys kaikkia vastuullaan olevia tyyppejä ja tehtäviä varten, ja koska he normaalisti vain seuraavat koulutusta ja tarkastuslentoja, pätevyyttä tarkastajan tehtäviin voidaan pitää riittävänä. [4] Tarkastuslentäjien koulutukseen olisi kuuluttava heidän tehtäviensä mukaan vähintään seuraavat asiat: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) tarkastuslentäjän tehtäviä koskevat kansalliset vaatimukset tarkastuslentotehtävissä tarvittavat perustiedot ihmisen suorituskyvystä ja rajoituksista tarkastettavan suorituksen arviointiperusteet JAR-FCL, muut asiaa koskevat JAR-vaatimukset ja täytäntöönpanomenettelyt (Joint Implementation Procedures, JIP) JAR-FCL:n mukainen laatujärjestelmä; ja tarvittaessa miehistöyhteistyö (MCC), ihmisen suorituskyky ja rajoitukset. Viranomaisella on oltava palveluksessaan tai muutoin käytettävissään riittävä määrä tarkastajia tai kokeneita tarkastuslentäjiä, jotka ohjaavat, valvovat ja/tai tarkastavat kohdassa JAR-FCL 1.425(c) vaadittuja yhdenmukaistamisjärjestelyjä. [ ] I-1

457 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I RAJOITUKSET [5] Tarkastuslentäjän ei tulisi ottaa työpäivän aikana vastaan enempää kuin kolme PPL, CPL, IR tai luokkakelpuutuslentokoetta tai tarkastuslentoa; tai kaksi FI, CPL/IR tai ATPL-lentokoetta tai tarkastuslentoa; tai neljä lentokoetta tai tarkastuslentoa tyyppikelpuutuksia varten. [6] Tarkastuslentäjän olisi varattava PPL, CPL, IR ja luokkakelpuutuslentokokeisiin ja tarkastuslentoihin vähintään kolme tuntia ja FI, CPL/IR, ATPL ja tyyppikelpuutuslentokokeisiin ja tarkastuslentoihin vähintään neljä tuntia. Edellä mainittuihin aikoihin sisältyy tarkastettavan ohjeistus (briefaus) ennen lentoa, lennonvalmistelu, lentokokeen tai tarkastuslennon suoritus, lennon jälkeinen palaute, suorituksen arviointi sekä tarvittavien asiakirjojen täyttäminen. [7] Tarkastuslentäjän olisi annettava tarkastettavalle riittävästi aikaa valmistautua lentokokeeseen tai tarkastuslentoon, yleensä kuitenkin enintään yksi tunti. [8] Tarkastuslentäjän olisi suunniteltava lentokoe tai tarkastuslento niin, että lentoaika lentokoneella tai koulutusaika hyväksytyllä synteettisellä koulutuslaitteella on vähintään: (a) (b) (c) PPL- ja CPL-tarkastuslennoilla 90 minuuttia, johon sisältyy suunnistusosuus mittarilentokelpuutusta (IR), lennonopettajakelpuutusta (FI) ja yhden ohjaajan lentokoneiden tyyppi- tai luokkakelpuutuksia varten suoritettavilla tarkastuslennoilla 60 minuuttia CPL/IR- ja ATPL-tarkastuslennoilla 120 minuuttia. LENTOKOKEEN JA TARKASTUSLENNON TARKOITUS [9] Määrittää käytännön kokeella, onko tarkastettava saavuttanut tai ylläpitänyt vaaditun tieto-, taito- ja pätevyystason; [10] Kehittää rekisteröidyn kouluttajan, lentokoulutusorganisaation tai tyyppikoulutusorganisaation koulutusta ja lennonopetusta antamalla palautetta siitä, missä lentokokeen tai tarkastuslennon osassa tai kohdassa oppilaat useimmin epäonnistuvat; [11] Auttaa ylläpitämään ja mahdollisuuksien mukaan parantamaan lentoturvallisuutta siten, että tarkastuslentäjät osoittavat lentokokeiden ja tarkastuslentojen aikana hyvää ilmailutapaa ja kurinalaisuutta. [ ] LENTOKOKEEN JA TARKASTUSLENNON SUORITTAMINEN [12] Tarkastuslentäjä varmistaa, että tarkastettava suorittaa lentokokeen tai tarkastuslennon JAR- FCL-vaatimusten mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan vaadittujen normien mukaan. [13] Lentokokeen tai tarkastuslennon kunkin osan jokainen kohta olisi suoritettava ja arvioitava erikseen. Hylätty kohta merkitsee koko osan hylkäämistä. Tarkastuslentäjän ei normaalisti tulisi muuttaa ohjeistuksessa (briefauksessa) selitettyä lentokoe- tai tarkastuslentosuunnitelmaa. [14] Jonkin lentokokeen tai tarkastuslennon kohdan heikko tai kyseenalainen suoritus ei saisi vaikuttaa myöhempien kohtien arvosteluun. [15] Tarkastuslentäjän olisi käytävä läpi lentokokeen tai tarkastuslennon vaatimukset ja rajoitukset tarkastettavan kanssa lentoa edeltävän ohjeistuksen aikana I-2

458 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I [16] Kun tarkastuslento on suoritettu tai keskeytetty, tarkastuslentäjän olisi annettava tarkastettavalle palautetta ja selitettävä mahdollisten hylkäysten syyt. Hylätyn tai keskeytetyn lentokokeen tai tarkastuslennon jälkeen tarkastuslentäjän olisi annettava tarkastettavalle neuvoja suorituksen uusimista varten. [17] Jos tarkastettava haluaa palautteenannon aikana kommentoida tarkastuslentäjän arviointia tai ilmaisee olevansa eri mieltä tarkastuslentäjän kanssa, kommentti tai eriävä mielipide merkitään lentokokeen tai tarkastuslennon lausuntolomakkeeseen ja sekä tarkastuslentäjä että tarkastettava allekirjoittavat sen. TARKASTUSLENTÄJÄN VALMISTAUTUMINEN [18] Tarkastuslentäjän olisi valvottava kaikkia lentokokeen tai tarkastuslennon valmisteluun liittyviä toimenpiteitä, mukaan lukien slot -ajan hankkiminen tai varmistaminen lennonjohdolta, jos se on tarpeen. [19] Tarkastuslentäjä suunnittelee lentokokeen tai tarkastuslennon JAR-FCL:n vaatimusten mukaisesti. Kokeessa tai tarkastuslennolla suoritetaan vain sellaisia lentoliikkeitä ja menetelmiä, jotka sisältyvät kyseiseen lentokoe- tai tarkastuslentolomakkeeseen. Saman tarkastuslentäjän ei tulisi tarkastaa hylättyä hakijaa uudelleen, ellei hakija anna siihen suostumustaan. TARKASTUSLENTÄJÄN ASENNE [20] Tarkastuslentäjän olisi pyrittävä luomaan myönteinen ja rento ilmapiiri sekä ennen lentokoetta tai tarkastuslentoa että sen aikana. Negatiivista tai vihamielistä asennetta ei tulisi käyttää. Tarkastuslentäjän olisi vältettävä negatiivisia kommentteja ja kritisointia lentokokeen tai tarkastuslennon aikana ja säästettävä kaikki arvostelut lennon jälkeiseen palautteeseen. ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ [21] Vaikka lentokokeita ja tarkastuslentoja varten on määritelty hyväksymisrajat, tarkastettavan ei pidä vaatia saavuttavan niitä tasaisen ja vakaan lennon kustannuksella. Tarkastuslentäjän olisi sallittava väistämättömät poikkeamat, jotka johtuvat turbulenssista, lennonjohdon ohjeista tms. Tarkastuslentäjän tulisi päättää lentokoe tai tarkastuslento vain tarkastettavan arviointia varten tai turvallisuussyistä. Tarkastuslentäjä käyttää arviossaan yhtä seuraavista sanoista: (a) (b) Hyväksytty, jos tarkastettava on osoittanut vaaditun tieto-, taito- ja pätevyystason sekä noudattanut kyseistä lupakirjaa tai kelpuutusta koskevia lentokokeen hyväksymisrajoja; Hylätty, jos: (i) (ii) (iii) (iv) (v) (vi) lentokokeen hyväksymisrajat ylittyvät, vaikka tarkastuslentäjä on ottanut huomioon lennonjohdon ohjeet tai turbulenssin; lentokokeen tai tarkastuslennon tavoitetta ei saavutettu; tehtävän tavoite saavutettiin, mutta siihen liittyi vaarallista lentoa, säännön tai määräyksen vastaista toimintaa, hyvän ilmailutavan laiminlyöntiä tai lentokoneen karkeaa käsittelyä; tarkastettava ei osoittanut hyväksyttävää tietotasoa; tarkastettava ei osoittanut hyväksyttävää ilma-aluksen hallintaa; tai tarkastuslentäjän tai varmistusohjaajan oli puututtava lentoon turvallisuussyistä. (c) Osittain hyväksytty niiden kriteerien mukaisesti, jotka esitetään kyseistä lentokoetta koskevassa JAR-FCL:n liitteessä I-3

459 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I LENTOKOKEEN JA TARKASTUSLENNON SUORITUSMENETELMÄT JA SISÄLTÖ [22] Tarkastuslentäjä varmistaa ennen lentokokeen tai tarkastuslennon aloittamista, että käytettäväksi aiottu lentokone tai synteettinen koulutuslaite on tarkoitukseen soveltuva ja asianmukaisesti varustettu. Lentokokeissa ja tarkastuslennoilla saa käyttää vain sellaisia ilma-aluksia ja synteettisiä koulutuslaitteita, jotka viranomainen on hyväksynyt tähän tarkoitukseen. [23] Lentokoe tai tarkastuslento suoritetaan ilma-aluksen lentokäsikirjan (AFM) ja tarvittaessa käyttäjän käsikirjan (Aircraft Operators Manual, AOM) mukaisesti. [24] Lentokoe tai tarkastuslento suoritetaan lento- tai tyyppikoulutusorganisaation tai rekisteröidyn kouluttajan toimintakäsikirjan rajoitusten mukaisesti. [25] Sisältö (a) (b) (c) (d) (e) Lentokokeeseen tai tarkastuslentoon sisältyvät: - maassa suoritettava suullinen kuulustelu (jos vaaditaan) - tarkastettavan ohjeistus (briefaus) ennen lentoa - lentotehtävät - lennon jälkeinen palaute Maassa suoritettavaan suulliseen kuulusteluun olisi kuuluttava: - ilma-aluksen yleistuntemus ja suoritusarvot - lennon suunnittelu ja toimintamenetelmät - muut lentokokeeseen tai tarkastuslentoon liittyvät osat ja kohdat Tarkastettavan ohjeistukseen ennen lentoa olisi kuuluttava: - lentokokeen tai tarkastuslennon suoritusjärjestys - tehoasetus ja nopeudet - turvallisuusnäkökohdat Lentotehtäviin kuuluvat: - kaikki kyseistä lentokoetta tai tarkastuslentoa varten vaadittavat osat ja kohdat Lennon jälkeiseen palautteeseen olisi kuuluttava: - tarkastettavan suorituksen arviointi - lentokokeeseen tai tarkastuslentoon liittyvien asiakirjojen täyttö; jos mahdollista, tarkastettavaa opettaneen lennonopettajan läsnäollessa. [26] Lentokokeessa tai tarkastuslennolla on tarkoitus jäljitellä käytännön lentotoimintaa. Tarkastuslentäjä voi järjestää tarkastettavalle käytännön lentotoiminnassa kohdattavia tilanteita kuitenkin varmistaen, ettei tarkastettava hämmenny tai lentoturvallisuutta vaaranneta. [27] Tarkastuslentäjän olisi pidettävä lentokokeen tai tarkastuslennon aikana lentopäiväkirjaa ja tehtävä arvostelumuistiinpanoja niin, että niitä voidaan käyttää lennon jälkeisessä palautteenannossa. [28] Tarkastuslentäjän olisi suhtauduttava joustavasti lentoa edeltävän ohjeistuksen mahdollisiin muutoksiin, jotka johtuvat lennonjohdon ohjeista tai muista lentokokeeseen tai tarkastuslentoon vaikuttavista olosuhteista I-4

460 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I [29] Jos suunniteltuun lentokokeeseen tai tarkastuslentoon tulee muutoksia, tarkastuslentäjän olisi varmistuttava siitä, että tarkastettava ymmärtää ja hyväksyy muutokset. Muussa tapauksessa lentokoe tai tarkastuslento olisi keskeytettävä. [30] Jos tarkastettava päättää olla jatkamatta lentokoetta tai tarkastuslentoa sellaisesta syystä, jota tarkastuslentäjä ei pidä riittävänä, tarkastettavan suoritus katsotaan hylätyksi niissä osissa tai kohdissa, joita hän ei yrittänyt. Jos lentokoe tai tarkastuslento keskeytetään tarkastuslentäjän mielestä riittävästä syystä, vain ne osat tai kohdat, joita ei ole suoritettu kokonaan, suoritetaan myöhemmin uudessa lentokokeessa tai tarkastuslennolla. [31] Tarkastuslentäjän niin salliessa tarkastettava voi suorittaa minkä tahansa lentokokeeseen tai tarkastuslentoon kuuluvan liikkeen tai menetelmän kerran uudelleen. Tarkastuslentäjä voi keskeyttää lentokokeen tai tarkastuslennon missä tahansa vaiheessa, jos hän katsoo, että tarkastettavan taidot edellyttävät sen suorittamista kokonaan uudelleen. [Muutos 1, ; muutos 2, ] I-5

461 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I IEM FCL Tyyppitarkastuslentäjien (TRE) ohjeistus ja koulutus Katso JAR-FCL 1.425(c) 1 Seuraava ohjemateriaali on tarkoitettu tyyppitarkastuslentäjän valtuutuksen hakijoille. Sen lisäksi olisi tutustuttava tarvittaviin lentokoe- ja koulutusohjeisiin ottaen huomioon, onko kyseessä yhden vai usean ohjaajan lentotoiminta. 2 Viranomaisen tarkastaja tai kokenut tarkastuslentäjä valvoo tarkastuslentoa, jonka tyyppitarkastuslentäjän valtuutuksen hakija suorittaa tarkastettavan kanssa sillä lentokoneella, jota varten TRE-valtuutusta haetaan. Tarkastaja valitsee TRE-valtuutuksen hakijan vastaanottamaa tarkastuslentoa varten kohtia JAR-FCL 1.240:n liitteestä 2, joka sisältää luokka- ja tyyppikelpuutuksia koskevan koulutusohjelman sekä lentokoe- ja tarkastuslentotehtävät. Sen jälkeen kun tarkastajan kanssa on sovittu tarkastuslennon sisällöstä, TRE-valtuutuksen hakijan odotetaan suoriutuvan koko tarkastuslennosta itse. Siihen kuuluu tarkastettavan ohjeistus (briefaus), lennon suoritus, suorituksen arviointi ja palautteenanto. Tarkastaja keskustelee arvioinnista TRE-valtuutuksen hakijan kanssa ennen kuin tarkastettavalle annetaan palaute ja ilmoitetaan tarkastuslennon tulos. 3 Kaikkien tyyppitarkastuslentäjän valtuutuksen hakijoiden olisi oltava saanut koulutus tehtäväänsä ennen kuin he suorittavat tarkastuslennon tarkastajan kanssa. Koulutuksen olisi oltava sitä tarkastajaa tyydyttävä, joka valvoo hakijan tarkastuslentoa. TARKASTETTAVAN OHJEISTUS (BRIEFING) 4 Tarkastettavalle olisi annettava riittävästi aikaa ja välineitä tarkastuslennolle valmistautumiseen. Ohjeistukseen olisi kuuluttava: a. lennon tarkoitus b. tarvittaessa lupakirjojen tarkistukset c. tarkastettavan mahdollisuus esittää kysymyksiä d. noudatettavat lentotoimintamenetelmät (esim. lentokoneen käyttäjän käsikirja) e. sään arviointi f. tarkastettavan ja tarkastuslentäjän asema lennolla g. tavoitteet, jotka tarkastettavan tulee tietää h. simuloinnissa käytettävät sääoletukset (esim. jäätäminen, pilven alaraja) i. suoritettavan tehtävän sisältö j. sovitut nopeus- ja käsittelyparametrit (esim. V-nopeudet, kallistuskulma) k. radiopuhelinliikenteen hoitaminen l. tarkastettavan ja tarkastuslentäjän tehtävät (esim. hätätilanteessa) m. lennon aikana suoritettavat hallinnolliset toimet (esim. lentosuunnitelman esittäminen). 5 TRE-valtuutuksen hakijan olisi kommunikoitava tarkastettavan kanssa tarpeen mukaan ja kiinnitettävä huomiota seuraaviin yksityiskohtiin: a. tarkastuslentäjän osallistuminen usean ohjaajan toimintaympäristössä b. tarkkojen ohjeiden antaminen tarkastettavalle I-6

462 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku I c. vastuu lennon turvallisesta suorittamisesta d. tarkastuslentäjän puuttuminen lentoon tarvittaessa e. näyttöjen käyttö f. yhteydenpito lennonjohtoon ja aikeiden ilmaiseminen lyhyesti ja ymmärrettävästi g. tarkastettavan ohjeistus vaadittavista toimenpiteistä (esim. ylösvedon jälkeen) h. muistiinpanojen tekeminen lyhyesti, asiallisesti ja huomiota herättämättä. ARVIOINTI 6 TRE-valtuutuksen hakijan olisi käytettävä JAR-FCL 1.210:n liitteessä 1, Mittarilentokelpuutus (IR(A)) - Lentokoe määriteltyjä lentokokeen hyväksymisrajoja. Huomiota olisi kiinnitettävä seuraaviin seikkoihin: a. tarkastettavan kysymykset b. tarkastuslennon tulosten ja mahdollisesti hylättyjen osien ilmoittaminen c. hylkäämisen syiden ilmoittaminen. PALAUTTEEN ANTAMINEN 7 TRE-valtuutuksen hakijan olisi osoitettava tarkastajalle, että hän kykenee antamaan tarkastettavalle rehellisen ja puolueettoman palautteen, joka perustuu havaittavissa oleviin tosiseikkoihin. Palautteenannossa olisi säilytettävä tasapaino ystävällisyyden ja päättäväisyyden välillä. Tarkastettavan kanssa olisi keskusteltava hakijan oman harkinnan mukaan seuraavista asioista: a. tarkastettavan neuvominen siinä, miten virheet vältetään tai korjataan b. muun kritiikin antaminen muistiinpanojen perusteella c. hyödyllisten neuvojen antaminen I-7

463 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J AMC/IEM J - TEORIAKOULUTUSVAATIMUKSET AMC FCL 1.470(a), (b) ja (c) AMC FCL 2.470(a), (b) ja (c) Teoriakokeiden oppiaineet, osat ja suoritusajat - ATPL, CPL ja IR [Siirretty JAR-FCL 1.470:n liitteeseen 1.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] IEM FCL 1.475(a) Koekysymysten laadinta Katso JAR-FCL Kysymysten laadinnassa JAA:n kysymyspankkiin (CQB) olisi noudatettava seuraavia periaatteita. Yleistä 2 Kokeen on tarkoitus mitata tarkasti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi kullakin kysymyksellä mitattavan tiedon osa-alueen ja tason on oltava selvästi tunnistettavissa. 3 Mitä tärkeämpi oppiaine on, sitä useampia kysymyksiä siitä olisi oltava kokeessa tai sitä enemmän pisteitä siihen liittyvistä vastauksista olisi annettava. 4 Kysymysten olisi oltava pääosin monivalintatehtäviä, joissa on neljä vastausvaihtoehtoa. 5 Kysymysten olisi koskettava kunkin oppiaineen keskeisiä asioita eikä pieniä yksityiskohtia. Laskutehtävät, joissa käytetään vain eri numeroita mutta samaa laskutapaa, mittaavat samaa osaamista. Kysymyspankissa olisi kuitenkin oltava useita esimerkkejä samasta laskutavasta, jotta vilpin mahdollisuus kokeessa olisi mahdollisimman pieni. 6 Kokeessa olisi vältettävä yksinomaan teoreettisia kysymyksiä, joilla ei ole käytännön merkitystä, elleivät ne liity oppiaineen peruskäsitteisiin. Hyväksyttäviä teoreettisia kysymyksiä ovat esimerkiksi V-kulman ja käyryyden merkitys aerodynamiikassa ja kastepisteen määritelmä sääopissa. 7 Lupakirjakokeessa ei tulisi käyttää kysymyksiä, jotka edellyttävät erityistietoja tietystä ilmaalustyypistä. 8 Lyhenteitä ja merkkejä olisi käytettävä vain kansainvälisesti tunnetussa muodossa. Epävarmoissa tapauksissa olisi kirjoitettava lyhenteen sijasta koko sana, esim. kohtauskulma = 12 astetta eikä = 12. Suositeltavien lyhenteiden luettelo on kohdassa IEM FCL 1.475(b). 9 Kysymykset ja vastausvaihtoehdot olisi muotoiltava mahdollisimman yksinkertaisesti: lupakirjakokeessa ei mitata kielitaitoa. Monimutkaisia virkkeitä, epätavallisia kielioppimuotoja ja kaksinkertaisia kieltolauseita tulisi välttää. 10 Koekysymyksen olisi muodostettava yksi selkeä, kokonainen väite. Vastausvaihtoehdoissa olisi oltava enintään 8 eri väittämää, sillä muutoin hakija voi pystyä päättelemään oikean vastauksen karsimalla epätodennäköiset väitteiden yhdistelmät. 11 Jokaiseen kysymykseen olisi oltava vain yksi oikea vastaus J-1

464 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J 12 Oikean vastauksen olisi oltava ehdottoman oikea ja täydellinen tai selvästi muita vaihtoehtoja parempi. Kokeessa olisi vältettävä sellaisia vastausvaihtoehtoja, jotka ovat niin samanlaisia, että oikean vastauksen valinta perustuu enemmän mielipiteisiin kuin tosiasioihin. Monivalintatehtävien tärkein etu on, että ne voidaan suorittaa nopeasti. Tämä etu menetetään, jos on epäselvää, mikä vastauksista on oikea. 13 Väärien vastausvaihtoehtojen on vaikutettava uskottavilta sellaiselle henkilölle, joka ei tunne asiaa. Kaikkien vaihtoehtojen olisi selvästi liityttävä kysymykseen ja niiden olisi oltava sanastoltaan, kieliopilliselta rakenteeltaan ja pituudeltaan samankaltaisia. Laskutehtävissä väärien vastausten olisi oltava sellaisia, jotka saadaan laskuvirheiden seurauksena (esim. väärään suuntaan tehdyt korjaukset tai virheet yksikkömuunnoksissa). Ne eivät saa olla vain sattumanvaraisesti valittuja lukuja. 14 Kysymyksissä on viitattava koevaatimuksiin tai opetustavoitteisiin. Kysymyksen taso, esim. ATPL, CPL, olisi ilmoitettava. 15 Koetilaisuuden olisi yleensä kestettävä 2-3 tuntia. Jos koe kestää yli 3 tuntia, hakija voi tehdä väsymyksestä johtuvia virheitä, vaikka tietäisikin oikean vastauksen. 16 Kysymyksen laatijan on arvioitava vastaamiseen tarvittava kohtuullinen aika. Se on yleensä 1-2 minuuttia, mutta voi vaihdella yhdestä kymmeneen minuuttiin. Tästä syystä kysymysten määrä voi olla eri kokeissa erilainen. 17 Kaikki vastaamiseen tarvittava oheismateriaali (esim. taulukot, kaaviot) on annettava kysymyksen yhteydessä. Oheismateriaalin on oltava painoasultaan ja tarkkuudeltaan saman tasoista kuin ilmailussa normaalisti käytettävät julkaisut. Taulukoissa ja kaavioissa on myös annettava tyypillinen esimerkki niiden käytöstä. Muun oheismateriaalin käyttö on kielletty. 18 Kysymysten laatijat voivat olettaa, että hakijalla on käytettävissään yksinkertainen taskulaskin. [Muutos 1, ] J-2

465 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J IEM FCL 1.475(b) JAA:n kysymyspankissa käytettävät lyhenteet Katso JAR-FCL ICAO = Doc8400/4, SI = kansainvälinen standardi, JEP = Jeppesen, JAR = Joint Aviation Regulations Lyhenne A ABM ABN AC AC ACFT ACT AD ADC ADDN ADF ADI AEO AFIS AFM AGL AIP ALT ALTN APCH APT APU ARR AS ASDA AMSL ATA ATC ATIS ATO ATS AUX AVG AWY AZM BKN BRG Merkitys ampeeri tasalla (abeam) lentopaikan valomajakka (aerodrome beacon) vaihtovirta (alternating current) altocumulus ilma-alus (aircraft) toiminnassa (active) lentopaikka (aerodrome) lentoarvolaskin (air data computer) lisä (additional) radiokompassi (automatic direction finding) lennonohjausnäytöllä varustettu keinohorisontti (attitude director indicator) kaikki moottorit toiminnassa (all engines operating) lentopaikan lentotiedotuspalvelu (aerodrome flight information service) lentokäsikirja (aircraft flight manual) maanpinnan yläpuolella (above ground level) Ilmailukäsikirja (Aeronautical Information Publication) korkeus merenpinnasta (altitude) varalentopaikka (alternate) lähestyminen (approach) lentoasema (airport) apuvoimalaite (auxiliary power unit) saapuminen (arrival) altostratus käytettävissä oleva kiihdytys- ja pysäytysmatka (accelerate stop distance available) keskimääräisen merenpinnan yläpuolella (above mean sea level) todellinen saapumisaika (actual time of arrival) lennonjohto (air traffic control) lähestymisalueen automaattinen tiedotuspalvelu (automatic terminal information service) todellinen ylitysaika (actual time overhead) ilmaliikennepalvelu (air traffic services) apu- tai lisä- (auxiliary) keskimääräinen (average) lentoväylä (airway) atsimuutti (azimuth) melkein pilvistä (broken) suuntima (bearing) C celsiusastetta CAS kalibroitu ilmanopeus (calibrated air speed) CAT kirkkaan ilman turbulenssi (clear air turbulence) CB cumulonimbus CC cirrocumulus CD vastuskerroin (drag coefficient) CDI poikkeamanäyttö (course deviation indicator) J-3

466 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J Lyhenne CDU cg CI C L cm COM CP CRM CS CTR CU CWY DA DC DEG DEP DES DEST DEV D/F DG DH DIST DME DP DR DVOR E EAS EAT ECAM EFIS EGT EICAS EPR EST ETA ETO Merkitys käyttö- ja näyttölaite (control display unit) massakeskiö (centre of gravity) cirrus nostovoimakerroin (lift coefficient) senttimetri viestiyhteydet, -laitteet ja -palvelut (communications) kriittinen piste (critical point) miehistöyhteistyö (crew resource management) cirrostratus lähialue (control zone) cumulus nousualue (clearway) ratkaisukorkeus keskimääräisestä merenpinnasta (decision altitude) tasavirta (direct current) astetta (degrees) lähtö (departure) korkeudenvähennys (descent) määräpaikka (destination) eksymä; poikkeaminen (deviation) suuntiminen (direction finding) suuntahyrrä (directional gyroscope) ratkaisukorkeus kiitotien kynnyksen korkeustasosta (decision height) etäisyys; välimatka (distance) etäisyydenmittauslaite (distance measuring equipment) kastepiste (dewpoint) laskelmasuunnistus (dead reckoning) doppler-vor itä (east) ekvivalentti-ilmanopeus (equivalent airspeed) laskettu lähestymisaika (expected approach time) moottorin kunnon seurantajärjestelmä(engine condition aircraft monitoring) elektroninen lennonvalvontamittaristo (electronical flight instrument system) pakokaasun lämpötila (exhaust gas temperature) moottorin valvonta- ja varoitusjärjestelmä (engine indicator and crew alerting system) moottorin painesuhde (engine pressure ratio) arvioitu (estimated) arvioitu saapumisaika (estimated time of arrival) arvioitu ylitysaika (estimated time overhead) F Fahrenheit-astetta FAF loppulähestymisrasti (final approach fix) FCST ennuste (forecast) FD lennonohjausnäyttö (flight director) FIS lennonvalvontamittaristo (flight indicator system) FL lentopinta (flight level) FLT lento (flight) FMS lennonhallintajärjestelmä (flight management system) FT jalkaa (feet) FT/MIN jalkaa minuutissa (feet per minute) J-4

467 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J Lyhenne g GAL GND GP GPWS GS HDG HF hpa HR HSI HT Hz IAS ILS IMC IMP GAL INS INT ISA ISOL ITCZ IVSI J kg khz km kt kw LAT LB LDG LDP LEN LLZ LMC LMT LONG LT LTD LVL LYR Merkitys gramma gallonaa maa; maan pinta (ground) liukupolku (glide path) maan läheisyydestä varoittava järjestelmä (ground proximity warning system) maanopeus (ground speed) ohjaussuunta (heading) suuret taajuudet (high frequency) hehtopascal tuntia (hours) sivusuuntainen poikkeamanäyttö (horizontal situation indicator) korkeus vertailutasosta (height) hertsiä (sykäystä sekunnissa) mittarinopeus (indicated airspeed) mittarilaskeutumisjärjestelmä (instrument landing system) mittarisääolosuhteet (instrument meteorological conditions) Englannin gallonaa (imperial gallons) inertiasuunnistusjärjestelmä (inertial navigation system) risteys (intersection) kansainvälinen standardi-ilmakehä (international standard atmosphere) yksittäinen, eristetty, erillinen (isolated) pasaatien kohtaamisvyöhyke (inter tropical convergence zone) integroitu pystynopeusmittari (integrated vertical speed indicator) joule kilogramma kilohertsi kilometri solmu (knot) kilowatti leveyspiiri (latitude) naulaa (pounds) lasku (landing) laskun ratkaisupiste (landing decision point) pituus (length) suuntasäde (localizer) viime hetken muutos (last minute change) paikallinen keskiaika (local mean time) pituuspiiri (longitude) paikallinen aika (local time) rajoitettu (limited) lentokorkeus; taso; vaakasuora (level) kerros (layer) m M M MAC MAP MAPt metri massa Machin luku (machnumber) aerodynaaminen keskijänne (mean aerodynamic chord) ahtopaine (manifold pressure) lähestymisen keskeytyspiste (missed approach point) J-5

468 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J Lyhenne max MDH MDH/A MEA MET MIN MLS MM MNM MNPS MOCA MORA MPH MPS, m/sec MSA MSL MSU N NGT N NAT NAV NDB NM NOTAMS NS OAT OBS OCA(H) OCL OEI OM OM OPS O/R OVC Merkitys maksimi, enintään, suurin (maximum) minimilaskeutumiskorkeus (vertailutasosta) (minimum descent height) minimilaskeutumiskorkeus (minimum descent height/altitude) minimireittikorkeus (minimum enroute altitude) säätieteellinen (meteorological) minuuttia mikroaaltolaskeutumisjärjestelmä (microwave landing system) keskimerkki (middle marker) minimi, vähintään, pienin (minimum) minimisuunnistustarkkuusvaatimukset (minimum navigation performance specifications) minimiestevarakorkeus (minimum obstruction clearance altitude) minimilentokorkeus reitin ulkopuolella (minimum off route altitude) engl. mailia tunnissa (statute miles per hour) metriä sekunnissa minimisektorikorkeus (minimum sector altitude) keskimääräinen merenpinta (mean sea level) moodinvalintayksikkö (mode selector unit) newton yö (night) pohjoinen (north) Pohjois-Atlantin lentoreitti (north atlantic track) lentosuunnistus (navigation) suuntaamaton radiomajakka (non directional beacon) merimailia (nautical miles) tiedotteet ilmailijoille (notices to airmen) nimbostratus ulkoilman lämpötila (outside air temperature) VOR-suuntimanvalitsin (omni bearing selector) estevarakorkeus (obstacle clearance altitude (height)) esteetön korkeus (obstacle clearance limit) yksi moottori epäkunnossa (one engine inoperative) toimintapaino (operating mass) ulkomerkki (outer marker) lentotoiminta (operations) pyydettäessä (on request) pilvistä (overcast) P PAX PET PIC PLN PNR POS PSI PTS PWR paine (pressure) matkustaja (passenger) saman ajan piste (point of equal time) ilma-aluksen päällikkö (pilot in command) lentosuunnitelma (flight plan) paluurajakohta (point of no return) sijainti (position) naulaa neliötuumaa kohti (pounds per square inch) napa-alueen lentoreittiverkosto (polar track structure) teho (power) J-6

469 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J Lyhenne r RAC RAS REP RMI RMK RNAV ROC ROD RPM RVR RWY S SAR SC SCT SDBY SEC SEV SFC SID SIM SKC SR SS SSR ST STAR STD STN STNR STS SWY T TA TAS TAT TC TDP THR TL T/O TOC TORA TS TWY U/S US-GAL UTC V VAR Merkitys säde (radius) lentosäännöt ja ilmaliikennepalvelu (rules of the air and air traffic services) korjattu ilmanopeus (rectified airspeed) ilmoittautumispaikka (reporting point) RMI-näyttö (radio magnetic indicator) huomautus (remark) aluesuunnistus (area navigation) kohoamisnopeus (rate of climb) vajoamisnopeus (rate of descent) kierrosta minuutissa (revolutions per minute) kiitotienäkyvyys (runway visual range) kiitotie (runway) etelä (south) etsintä ja pelastus (search and rescue) stratocumulus osittain pilvistä (scattered) valmius, odota (stand by) sekuntia voimakas (esim. jäätäminen, turbulenssi) (severe) pinta (surface) vakiolähtöreitti (standard instrument departure) simulaattori (simulator) selkeää (sky clear) auringonnousu (sunrise) auringonlasku (sunset) toisiovalvontatutka (secondary surveillance radar) stratus vakiotuloreitti (standard arrival route) standardi, vakio (standard) asema (station) paikallaan pysyvä, muuttumaton (stationary) erityisasema; tila, tilanne (status) pysäytystie (stopway) lämpötila (temperature) siirtokorkeus (transition altitude) todellinen ilmanopeus (true airspeed) patoilman lämpötila (total air temperature) trooppinen sykloni (tropical cyclone) lentoonlähdön ratkaisupiste (take off decision point) kynnys (threshold) siirtopinta (transition level) lentoonlähtö (take off) matkalentokorkeuden saavuttaminen (top of climb) lähtökiitoon käytettävissä oleva matka (take off run available) ukkosta (thunderstorm) rullaustie (taxiway) epäkunnossa (unserviceable) Amerikan gallonaa (US gallons) koordinoitu maailmanaika (universal time coordinated) voltti magneettinen eranto (magnetic variation) J-7

470 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J Lyhenne VDF VG VHF VIS VLF VMC VOLMET VOR vrb VSI VV V V A V B V c /M c V D V F V FE V FO V LE V LO V LOF V Max Tyre V MBE V MC V MCA V MCG V MO /M MO V MU V NE V NO V R V REF V S V SO V S1 V X V Y V 1 V 2 Merkitys VHF-suuntimo (VHF direction finding station) pituuskallistushyrrä (vertical gyro) hyvin suuret taajuudet (very high frequency) näkyvyys (visibility) hyvin matalat taajuudet (very low frequency) näkösääolosuhteet (visual meteorological conditions) säätiedot lennolla olevalle ilma-alukselle (meteorological information for aircraft in flight) VHF-monisuuntamajakka (VHF omnidirectional range) vaihteleva (variable) pystynopeusmittari (vertical speed indicator) pystynäkyvyys (vertical visibility) nopeudet (speeds) suunnittelun liikehtimisnopeus (design manoeuvring speed) suunnittelussa käytetty erittäin puuskaisen sään nopeus (design speed for max gust intensity) suunnittelun matkanopeus / Machin luku (design cruise speed / machnumber) suunnittelun syöksynopeus (design dive speed) suunnittelun laskusiivekkeiden käyttönopeus (design flap speed) suurin nopeus laskusiivekkeet ulkona (flap extended speed) laskusiivekkeiden ulosottonopeus (flap operating speed) suurin nopeus laskuteline ulkona (landing gear extended speed) suurin laskutelineen käyttönopeus (maximum landing gear operating speed) irtoamisnopeus (lift off speed) renkaan maksiminopeus (max tyre speed) maksimijarruenergianopeus (max brake energy speed) pienin ohjattavuusnopeus (minimum control speed) pienin ohjattavuusnopeus ilmassa (air minimum control speed) pienin ohjattavuusnopeus maassa (ground minimum control speed) suurin toimintanopeus / Machin luku (max operating limit speed/ machnumber) pienin irrotusnopeus (minimum unstick speed) suurin sallittu nopeus (never exceed speed) suurin rakenteellinen matkanopeus (normal operating speed) rotaationopeus (rotating speed) laskun referenssinopeus (landing reference speed) sakkausnopeus tai pienin tasainen lentonopeus, jolla lentokone on ohjattavissa (stalling speed or minimum steady flight speed at which the aeroplane is controllable) sakkausnopeus tai pienin tasainen lentonopeus laskuasussa (stalling speed or minimum steady flight speed in landing configuration) sakkausnopeus tai pienin tasainen lentonopeus, joka saavutetaan erikseen määritellyssä lentoasussa (stalling speed or minimum steady flight speed obtained in a specific configuration) parhaan nousukulman antava lentonopeus (speed for best angle of climb) parhaan kohoamisnopeuden antava lentonopeus (speed for best rate of climb) lentoonlähdön ratkaisunopeus kriittisen moottorin vikaantuessa (critical engine failure speed) turvallinen lentoonlähtönopeus mäntämoottorilentokoneilla, lentoonlähdön nousunopeus tai nopeus 35 jalan korkeudessa suihkumoottorilentokoneilla (take-off safety speed for piston engine aircraft, take-off climb speed or speed at 35 ft for jet aircraft) J-8

471 OSA 2 JAR-FCL 1 Luku J Lyhenne W W WC WCA W/V WPT WS WX X XTK XX YD Merkitys watti länsi (west) tuulikomponentti (windcomponent) tuulikorjauskulma (wind correction angle) tuulen suunta ja nopeus (wind direction and speed) reittipiste (waypoint) windshear-ilmiö, tuulileikkaus (windshear) sää (weather) risti, risteävä, ylittää (cross) sivusuuntainen reittipoikkeama (cross track distance) rankka, kova (sääilmiöistä) (heavy) jaardi IEM FCL Koekysymysten jakautuminen [Siirretty hallinnolliseen ohjemateriaaliin: Administrative & Guidance Material, Section 5, Part 2, Chapter 10.] [Muutos 1, ; muutos 2, ] J-9