Rousun alue - lähtötietokyselyn yhteenveto 16.3.2017 ROUSUN ALUE - LÄHTÖTIETOKYSELY 2017 YHTEENVETO
SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Alueen nykytila... 1 3 Nykytila, merkitse karttaan... 3 4 Kaavavalmistelu... 7 5 Yhteystiedot... 8
1 JOHDANTO Rousun alueen lähtötietokysely toteutettiin alkuvuodesta 2017, kysely oli avoinna nettipohjaisena karttakyselynä 25.1.-28.2.2017 välisen ajan. Kyselyn pohjana on toiminut 2008 ja 2009 vuodenvaihteessa teetetty Rousun alueen asukaskysely, johon vastasi tuolloin 25 vastaajaa. Vuoden 2017 kyselyyn vastasi internetissä 83 vastaajaa, paperikyselyyn vastaamismahdollisuutta ei ollut. Kyselyä mainostettiin kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman päivittämisen ja kuuluttamisen yhteydessä sekä kaavahankkeen internetsivuilla. Kysely pyrittiin pitämään lyhyenä ja ytimekkäänä: asukkailta ja muilta vastaajilta pyydettiin tietoja alueen nykykäytöstä, puutteista ja kehittämismahdollisuuksista. Ideoita pyydettiin vapaapalautteena sekä suoraan kartalle karttamerkeillä merkattuna. Kyselyn tulokset toimivat ennen varsinaisen kaavasuunnittelun aloittamista suunnittelualueen kartoittamiseen. Kysely suoritettiin Järvenpään kaupungin virkamiestyönä ja siitä vastasivat Rousun alueen kaavasuunnittelijat Juho Mattila ja Justiina Nieminen. 2 ALUEEN NYKYTILA Kyselyssä pyydettiin alussa vastamaan Rousun alueen nykykäyttöön, mihin vastaaja itse aluetta käyttää ja mitkä ominaisuuden alueella tulisi säilyttää. 2.1 MITEN SINÄ KÄYTÄT ALUETTA? 83/83 Ensimmäisen avovastauksen tuloksena oli, että alue toimii nykyisellään ulkoilukäytössä. Käyttöä on alueella sekä kuntoradalla, sen ympäristössä sekä muualla metsäalueella. Kuntoradalla urheiltiin ja metsässä nautittiin rauhasta sekä tutustuttiin mm. lasten kanssa metsän salaisuuksiin. Kaavio 1. Tekstin koko viittaa vastausmäärään. Eniten aluetta käytettiin ulkoiluun ja lenkkeilyyn, myös rauhoittuminen ja mielihyvän edistäminen mainittiin Rousun metsänkäytön osalta. 1
2.2 MITÄ ASIOITA TAI OMINAISUUKSIA ALUEELLA TULISI MIELESTÄSI SÄI- LYTTÄÄ? 80/83 Suunnittelualueen merkittävin säilytettävä kohde on kuntorata; kuntorata tulee säilyttää ja täysipitkänä. Vastaajat korostivat kuntoradan pituutta ja sen metsäistä ympäristöä hyvän kuntoradan ominaisuuksina. Laaja metsä ja koskematon luonto korostuivat. Moni vastaaja kommentoi, että koko alue pitäisi säilyttää nykyisellään. Kaavio 2. Tekstin koko viittaa vastausmäärään. Kuntorata sai eniten vastausääniä, mutta myös mm. metsä, kalliot, puro ja reitit mainittiin useasti. 2.3 KOETKO ALUEELTA PUUTTUVAN JOTAKIN? 56/83 Kyselyssä pyydettiin vastaajilta näkemystä alueen kehityskohteista, nykytilannetta ja käytettävyyttä parantavista elementeistä. Valtaosa vastaajista piti aluetta hyvänä sellaisenaan, eivätkä toivoneet mitään lisäyksiä alueelle. Muutamia haja-ääniä annettiin mm. erilaisten kalusteiden kunnostukselle ja lisäämiselle sekä polkujen rakentamiselle. Toivottiin sellaisia rakennettuja polkuja, jotka olisivat kaikkien käyttöön sopivia, myös koirien. Kaavio 3. Tekstin koko viittaa vastausmääriin. Vastauksista nousi selkeä yleistetty mielipide siitä, että Rousun alueelta ei puutu mitään. 2
3 NYKYTILA, MERKITSE KARTTAAN Seuraavassa osiossa vastaajia pyydettiin vastamaan suoraan kartalle suunnittelualueella sijaitsevat huomioitavat, säilytettävät, kehitettävät kohteet sekä merkitä alueet, jotka vastaajien mielestä sopisi parhaiten rakentamiselle. Vastaaja pystyi merkitsemään karttakohteita useamman per kysymys ja kohteita saattoi halutessa tarkentaa sanallisesti. 3.1 HUOMIOITAVAA 29/83 Moni pisteistä jätettiin ilman tarkennusta, joten kohteen huomioitavan arvo jäi epäselväksi. Pisteiden hajanaisuus kertoo, että alueella ei ole erityistä huomioitavaa kohdetta, vaan huomiot jakaantuvat melko tasaisesti koko alueelle. Tarkennuksista ilmeni, että piste saattoi käsittää laajankin, jopa koko suunnittelualueen kattavan huomioitavan arvon tai yhden yksittäisen kohteen kuten avokallion. Kangasmaasto Tärkeitä polkuja Puron varsi Hieno kallio Ei uutta ajoyhteyttä Hieno kallio Korkea kallio Kuva 1. Asukaskyselyn huomioitavaa karttakohteet ilmakuvan päällä. Turkoosi piste kuvastaa vastaajan merkitsemää karttakohdetta ja teksti viittaa ko. pisteeseen annettua tarkennusta. 3
3.2 SÄILYTETTÄVÄÄ 118/83 Säilytettäviä kohteita merkittiin paljon, kohteita merkittiin enemmän kuin mitä vastaajia oli, eli useampi vastaaja laittoi useamman kohteen kartalle kuin yhden. Pisteet ovat havainnollistettu lämpökarttana. Mitä vahvempi väri kartassa sitä useampi merkintä samaan kohtaan on laitettu. Lämpökartasta ilmenee säilytettävien kohteiden "hot spotit"; Lallankadun pää, suunnittelualueen eteläisin osa sekä kuntoradan varsi jatkettuna suunnittelualueen eteläosaan. Kohteiden tarkennuksissa oli mainittu mm. kuntorata, asutusta suojaava metsävyöhyke sekä kallioalueet. - Terholan kuntorata - Olemassaolevan asutuksen ja lenkkipolkujen ympäröivät metsävyöhykkeet. - Koko alue - Hienot kallioalueet Kuva 2. Asukaskyselyn säilytettävää-karttakohteet esitetty lämpökarttana ilmakuvan päällä. Huomioitavimmat kohteet rajattu keltaisella, oikealla kohdemerkintöihin annettuja yleisimpiä tarkennuksia. 4
3.3 KEHITETTÄVÄÄ 13/196 Vastaajat olivat yleisesti hyvin tyytyväisiä alueeseen ja kehitettäviä kohteita ei ilmennyt samassa suhteessa kuin mm. säilytettäviä kohteita. Ulkoilumahdollisuuksien parantaminen nousi kehittyväksi kohteeksi, kuten kuntoradan laajennuksen, ulkoilupolkujen rakentaminen kaikkien käyttöön sekä kalusteiden parantamisella. Kuntovälineiden kunnostus Kuntoradan laajennus Puron ranta ulkoilualueeksi Rakentamista Tulviva metsäalue Grillipaikka Rakennettu polku ulkoilureitille Kuva 3. Asukaskyselyn kehitettävä-karttapisteet ilmakuvan päällä esitettynä. Vihreä piste kuvastaa vastaajan merkitsemää karttamerkkiä ja teksti sen tarkennusta. 5
3.4 RAKENNETTAVA 36/196 Kyselyssä pyydettiin vastaajaa merkitsemään kartalle sellainen alue, joka hänestä soveltuisi täydennysrakentamiselle. Uusi rakentaminen osoitettiin selvästi kaava-alueen eteläosaan ja Terholan kuntorata jätettiin rauhaan rakentamiselta. Joitakin ehdotuksia oli kaava-alueen ulkopuolelta, Terholan kuntopolun pohjoispuolen peltoalueilta. Kuva 3. Asukaskyselyn rakennettavat aluekohteet ilmakuvan päällä esitettynä. Aniliinivärin vahvuus kuvastaa vastaajien merkitsemien alueiden määrää; mitä vahvempi väri sitä useampi vastaaja merkitso saman alueen rakentamiselle sopivaksi alueeksi. 6
4 KAAVAVALMISTELU Kyselyn lopuksi pyydettiin vastaajilta näkemyksiä siitä, miten osallistaminen ja tiedottaminen olisi hyvä järjestää. Kerrottiin, että kaavoituksen yhteydessä tullaan määrittelemään alueelle muun muassa nimistöä, osa-alueiden rajoja ja ulkoiluyhteyksiä. Kysyttiin myös, kuinka vastaaja haluaa osallistua näihin vaiheisiin sekä miten hän haluaa saada tiedon suunnittelutyön vaiheista. 4.1 MITEN SINÄ HALUAISIT OSALLISTUA JA VAIKUTTAA ALUEEN SUUNNITTE- LUUN? 34/83 Kyselyt ja erityisesti internetpohjaiset kyselyt koettiin hyvänä vuorovaikutusmenetelmänä. Vastaajat toivoivat kommentointi mahdollisuuksia ja erityisesti halusivat nähdä käytännössä kommenttiensa merkityksen suunnittelutyössä. Useat vastaajat kokivat tällä hetkellä, että heidän vaivannäkö suunnittelutyöhön osallistumiseen on ollut turhaa, eikä palaute ole konkreettisesti näkynyt työssä. Kaavio 4. Diagrammi kysymyksen vastauksista. Palkin pituus viitaa vastausten määrään. 7
4.2 MILLÄ TAVOIN SINÄ HALUAISIT SAADA TIETOA KAAVASUUNNITTELUN ETENEMISESTÄ JA VUOROVAIKUTUSVAIHEISTA? 35/83 Sähköposti nousi selkeästi vahvimmaksi tiedotuskanavaksi, seuraavaksi tuli kaupungin nettisivut. Yleisesti prosesseista toivottiin läpinäkyviä ja avoimia. Asukaskysely koettiin myös tiedotusvälineenä ja perinteinen kirje kotiinkin sai kannatusta. Kaavio 5. Diagrammi tiedotusvälineistä, palkin pituus kuvastaa vastausmäärää. 5 YHTEYSTIEDOT Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi KAAVOITUS Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12 PL 41, 04401 Järvenpää Kaavasuunnittelija Juho Mattila 040 315 2224 Kaavasuunnittelija Justiina Nieminen 040 315 2985 8