Ketterä ja asiakaslähtöinen palvelukehitys tietoliikenneteollisuudessa Tommi Luhtala Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Tietoliikennetekniikan laitos Työn valvoja: Prof. Raimo Kantola Työn ohjaaja: KTM DI Jani Koskinen 12.4.2016
Sisällysluettelo Työn tausta ja ongelmanasettelu Käytetty metodiikka Tutkitut kehitysmallit Ketterien ja perinteisten mallien erot Tulokset Johtopäätökset Jatkotutkimuksen aiheet Yhteenveto
Työn tausta ja ongelmanasettelu Soneran palvelukehitys Lean Service Creation Nopeampaa innovointia Miten palvelukehitysprosessia voidaan tehostaa? Miten palvelukehitystä tulisi mitata? Miten palvelukehitystä tulisi johtaa? Tavoitteena löytää parhaat menetelmät ja mallit Soneran palvelukehitykseen
Käytetty metodiikka Tutkimaton aihe -> Haastattelututkimus
Perinteiset kehitysmallit Perinteisillä kehitysmalleilla tarkoitetaan lineaarisia malleja Mallin ongelma on muuttuvien tarpeiden huomioiminen Testaaminen tehdään vasta kun palvelu on luotu Sopii hyvin seuraavin projekteihin: Ongelma tunnetaan Yksiselitteisesti etukäteen määriteltävissä Pienehkö
Ketterät menetelmät Resurssien tehokkaampi käyttö ja ohjelmiston nopeampi tuottaminen Vaatii organisaatiolta jatkuvaa kokeilua ja oppimista Nopeampi reagoiminen ja alkuperäisten suunnitelmien muuttaminen Tiimillä on oikeus päättää itse miten ratkaisu toteutetaan
Lean-menetelmät Lean-menetelmät tähtäävät jatkuvaan parantamiseen ja hukkatoimintojen vähentämiseen Paljon hyviä työkaluja, joiden tarkoitus on tuottaa lisäarvoa asiakkaalle Lean Startup-menetelmä pyrkii parantamaan tuotetta tai palvelua sykleittäin. Mittaaminen ja oppiminen ohjaavat palvelun kehittämistä
Ketterien ja perinteisten menetelmien erot
Tulokset 1:3 Kompleksiset IT-järjestelmät Hidasta innovoida Johtaminen Kuilu teknologian ja liiketoiminnan välillä Teknologialla ei ole tulosvastuuta. Liiketoimintalaskelma vasta jälkikäteen Henkilöresurssit Yksi ihminen useammassa projektissa Vastuun jakautuminen Priorisointi Hankala tehdä ilman kehityskarttoja Liiketoimintalaskelmat ylioptimistisia
Tulokset 2:3 Perinteisiä projekteja mitataan usein rajoitteiden mukaan: Laajuus, kustannukset, aika. Mitataan jälkikäteen rahaa ja aikaa Ketterissä menetelmissä lisäarvon luominen asiakkaille on tärkeintä. Jos muutokset tuottavat enemmän arvoa, kuin mitä niihin kuluu rahaa ja aikaa -> Kannattaa tehdä
Tulokset 3:3 Soneran teknologiayksikön tuotekehitysmalli ja Cooper ovat yhteneväiset Soneran vaiheessa 2 voidaan valita: (Ketterä / Lean Startup / Vesiputous) -> Jäykkä vaihe-portti-malli ei tue kuitenkaan ketterää kehittämistä. Soneralla myös ketterää kehittämistä, mutta ei tällä mallilla
Johtopäätökset Soneralle sopivimmat menetelmät: Lean Startup-kehitysmalli MAXOS-skaalausmalli Kantilaiset johtajat tiimeille (ei ainakaan rationaalisia)
Jatkotutkimuksen aiheet Palvelukehityksen tehokkuuden mittaaminen Soneran toiminnan muuttaminen ketteräksi Palvelukehityksen tehokkuuden mittaaminen operaattoriliiketoiminta-alalla Palvelukehitysprosessin tehokkuuden vaikutusta yrityksen kannattavuuteen ja tulokseen pidemmällä aikavälillä Palvelukehityksen tehokkuus riippuen johtajasta ja johtamistyylistä
Yhteenveto Perinteiset menetelmät tähtäävät hallittavuuteen ja kontrolliin ja suunnitelmien toteuttamiseen Ketterät ja Lean-menetelmien tarkoitus on tuottaa mahdollisimman paljon lisäarvoa asiakkaalle tiettyjen rajoitusten puitteissa Soneran kehitysmalli mukailee Cooperin vaihe-portti-mallia, siitä huolimatta yritetty tehdä ketterää tämän mallin sisällä Suurin osa ongelmista johtuu jäykästä kehitysmallista, sekä vanhoista käytännöistä ja tavoista.
Kiitos Kysyttävää?