Henkilöstökertomus vuodelta 2016

Henkilöstökertomus vuodelta 2016 Käsitelty kunnanhallituksessa 21.3.2017, 110

Sisältö Sisältö... 2 Johdanto... 3 Organisaatiorakenne... 3 Merkittäviä tapahtumia... 3 Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet... 4 Henkilöstömäärä... 4 Henkilötyövuodet... 5 Perustetut ja lakkautetut vakanssit... 5 Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne sekä vaihtuvuus... 6 Sukupuolirakenne... 6 Henkilöstön keski-ikä... 7 Palveluvuosien jakauma... 9 Henkilöstön vaihtuvuus... 10 Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella... 11 Henkilöstökulut... 12 Palkat ja palkkiot... 12 Henkilösivukulut... 12 Henkilöstökulut yhteensä... 13 Henkilöstöpalvelut ja vastaavat... 13 Vuokratyövoiman käyttö... 14 Työllisyyden hoito... 15 Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat... 15 Työtapaturmat... 17 Työterveyshuollon palvelujen käyttö... 17 Työolot ja työyhteisön kehittäminen... 18 Liite 1 Hausjärven kunnan henkilöstökysely 2016... 21 Kannen kuva: Suomen Kuntaliiton ansiomerkkien jakotilaisuus henkilöstöjuhlassa 2.12.2016. Kuvaaja Mika Huuskonen. 2

Johdanto Tämän henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa tietoa Hausjärven kunnan henkilöstövoimavaroista ja henkilöstökustannuksista arvioinnin, suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Kuntapalveluissa henkilöstö on aidosti tärkein voimavara. Menestyäksemme ja saavuttaaksemme valtuuston asettamat tavoitteet tarvitsemme motivoituneen ja osaavan henkilöstön. Käytetty tilastoaineisto on koottu pääasiassa henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä Populuksesta saatavien tietojen pohjalta. Lisäksi tietoja on saatu mm. tapaturmavakuutusyhtiön tilastoista ja työterveyshuollon raporteista oman kirjanpitoraportoinnin lisäksi. Organisaatiorakenne Kunnan organisaatiorakenteeseen kuuluu kolme toimialaa ja kaksi palvelukeskusta. Toimialat ovat perusturvatoimi, sivistystoimi ja tekninen toimi. Palvelukeskuksista Hallinto ja sisäiset palvelut -palvelukeskus (Palkeet) ja Elinkeinot ja kehittäminen -palvelukeskus (Elkeet) toimivat 1-3/2016 hallinto- ja talousjohtajan alaisuudessa ja tämän jälkeen loppuvuoden kunnanjohtajan alaisuudessa. Ruoka- ja siivouspalvelut on keskitetty omaan tulosyksikköön, joka kuuluu Palkeisiin. Maankäyttö-, rakennusvalvonta- ja ympäristöasiat puolestaan kuuluvat Elkeisiin. Jäljempänä esitettävät tiedot koskevat koko henkilöstöä (vakinaiset, määräaikaiset ja työllistetyt), paitsi jos erikseen toisin mainitaan. Jäljempänä käsitteellä keskushallinto viitataan kunnanjohtajaan, Palkeisiin ja Elkeisiin. Merkittäviä tapahtumia Hausjärven vammaissäätiön toiminnan siirtyminen kunnan toiminnaksi Kunta ja Hausjärven Vammaissäätiö ovat sopineet Vammaispalvelujen palvelutuotannon siirtymisestä kunnan toiminnaksi. Toimintakeskus Vaahtera ja sen 3 vakinaista työntekijää siirtyi kunnalle 1.6.2016 lukien ja Jelppilän asumisyksikkö siirtyy kunnalle 1.1.2017 lukien. Henkilöstövaihdoksia kunnan keskushallinnossa Kunnan keskushallinnossa tapahtui vuoden aikana henkilöstövaihdoksia. Kunnanjohtajana toimi 31.10.2016 saakka Aleksi Heikkilä ja 1.11.2016 lukien Pekka Määttänen (kunnanjohtajan vuosilomansijaisena 1.-31.10.). Hallinto- ja talouspäällikön vakanssi oli täyttämättä 1.4.2016-31.12.2016. Kuntaan perustettiin 1.6.2016 lukien määräaikainen henkilöstöpäällikön toimi vuoteen 2018 saakka. 3

Henkilöstömäärä ja henkilötyövuodet Henkilöstömäärä Kunnan palveluksessa 31.12.2016 olleen henkilöstön määrä henkilöstöryhmittäin ja sukupuolittain: Miehet Naiset Yhteensä Muutos ed. v:sta hlöä % hlöä % hlöä % hlöä % Vakinaiset 50 16,3 % 256 83,7 % 306 74,5 % 11 3,7 % Määräaikaiset 14 17,3 % 67 82,7 % 81 19,7 % 6 8,0 % työllistetyt 9 37,5 % 15 62,5 % 24 5,8 % 1 4,4 % Yhteensä 73 17,8 % 338 82,2 % 411 100,0 % 18 4,6 % Kunnan henkilöstö 31.12.2016 henkilöstöryhmittäin ja toimialoittain: 31.12.2015 31.12.2016 Muutos 2015-2016 vakin. määräaik. vakin. määräaik. vakin. määräaik. Keskushallinto 40 1 40 3 0,0 % 200,0 % Perusturvatoimi 94 27 102 29 7,8 % 7,4 % Sivistystoimi 103 41 105 42 1,9 % 2,4 % - varhaiskasvatus 36 3 37 6 2,7 % 100,0 % Tekninen toimi 22 3 22 1 0,0 % -66,7 % Yhteensä 295 75 306 81 3,6 % 8,0 % 370 387 Työllistetyt 23 24 4,4 % Yhteensä sis. työllistetyt 393 411 4,6 % Määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien määräaikaisuuden perusteena on pääsääntöisesti erilaisten lakisääteisten vapaiden (perhevapaa, opintovapaa, vuorotteluvapaa, sairausloma) sijaisuudet sekä avoimen viran hoito niissä tilanteissa, joissa virkaa ei ole saatu täytettyä vakinaisesti pätevällä viranhaltijalla. 4

Henkilötyövuodet Kunnan henkilöstön ajalla 1.1. 31.12.2016 tekemä työ henkilötyövuosina Alla oleva taulukko käsittää kaikki kalenterivuoden aikana tehdyt työrupeamat palvelussuhteen voimassaolon perusteella. Palkattomat poissaolot on vähennetty. Htv % Naiset 289 82 % Miehet 64 18 % Yhteensä 353 100 % Perustetut ja lakkautetut vakanssit Vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi seuraavat henkilöstöresurssilisäykset: Toimiala/Vastuualue Tehtävä Mistä lukien Mihin saakka Sivistystoimi/perusopetus 1 luokanopettajaa 1.8.2016 toistaiseksi Perusturvatoimi/Vanhustenhuolto 2 lähihoitajaa 1.1.2016 toistaiseksi (vakinaisia varahenkilöitä) Perusturvatoimi/ sosiaalityö 2 sosiaaliohjaaja 1.1.2016 toistaiseksi (perintövaroin rahoitettujen hankkeiden vakinaistaminen) Perusturvalautakunta/ asumispalveluvastaava 1.1.2016 toistaiseksi vanhus ja vammaispalvelut Suurin muutos vakinaisen henkilöstön määrässä vuoden 2016 osalta on perusturvatoimen tehtävissä, jossa vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyi kahdeksalla henkilöllä. Henkilöstön lisäyksiin perusturvatoimessa vaikutti edellä esitettyjen uusien vakanssien (5) lisäksi Hausjärven vammaissäätiöltä kunnalle siirtyneet toimintakeskus Vaahtera ja sen kolme vakinaista työntekijää. 5

Henkilöstön sukupuoli- ja ikärakenne sekä vaihtuvuus Sukupuolirakenne Kunnan vakinaisen henkilöstön sukupuolirakenne toimialoittain: Hlöä 31.12.2015 31.12.2016 Miehet Naiset Naisia % Miehet Naiset Naisia % Keskushallinto * 4 7 64 % 3 6 67 % - ruoka- ja siivouspalvelut 0 29 100 % 1 30 97 % Perusturvatoimi 5 89 95 % 5 97 95 % Sivistystoimi 20 83 81 % 20 85 81 % - varhaiskasvatus 1 35 97 % 1 36 97 % Tekninen toimi 20 2 9 % 20 2 9 % Koko kunta 50 245 83 % 50 256 84 % 6

Henkilöstön keski-ikä Kunnan vakinaisen henkilöstön keski-ikä toimialoittain: 31.12.2015 31.12.2016 Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Keskushallinto * 36 50,1 50 47,75 49,5 48,9 - ruoka- ja siivouspalvelut 49,7 49,7 49 49,5 49,5 Perusturvatoimi 47 45,6 46 46,8 46,7 46,8 Sivistystoimi 43,8 45,4 45,2 46,95 45,7 46,5 - varhaiskasvatus 45 45,1 45,1 46 46,8 46,8 Tekninen toimi 51,6 43,7 50,7 53,6 57 54 Koko kunta 47,5 45,8 46 49,6 47,1 47,5 7

Ikäryhmät Kunnan vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2015 31.12.2016 Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki alle 20-v. 0 0 0 0 0 0 20-24-v. 4 4 0 6 6 25-29-v. 2 8 10 1 11 12 30-34-v. 3 20 23 2 17 19 35-39-v. 8 26 34 7 34 41 40-44-v. 6 27 33 2 36 38 45-49-v. 11 29 40 13 33 46 50-54-v. 7 43 50 8 39 47 55-59-v. 7 53 60 7 53 60 60-64-v. 12 24 36 9 25 34 väh. 65-v. 0 2 2 1 2 3 Yhteensä 56 236 292 50 256 306 Kunnan vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2016 8

Palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika Vakinaisen henkilöstön palvelussuhteen keskimääräinen kestoaika 31.12. mennessä: 31.12.2015 31.12.2016 Miehet Naiset Kaikki Miehet Naiset Kaikki Vuotta 15,1 11,6 12,2 15,4 11,5 12,1 Palveluvuosien jakauma Kunnan vakinaisen henkilöstön palveluvuosien jakauma pituusluokan 31.12. mennessä: Palveluvuodet Miehet Naiset Kaikki -2 v. 4 50 54 2-4 v. 5 29 34 5-9 v. 10 60 70 10-14 v. 7 43 50 15-19 v. 6 19 25 20-24 v. 5 15 20 25-29 v. 7 26 33 30 v.- 6 14 20 Yhteensä 50 256 306 9

Henkilöstön vaihtuvuus 1.1.-31.12.2015 1.1.-31.12.2016 Alkaneet vakinaiset palvelussuhteet 27 41 Päättyneet vakinaiset palvelussuhteet 27 33 - joista kokoaikaiselle eläkkeelle siirtymisiä 11 9 Kuva: Kunnanjohtaja Aleksi Heikkilän läksiäiskahvit henkilöstölle kunnanvirastolla 29.9.2016. Kuvaaja Aki Ranta. 10

Henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella Kunnan koko henkilöstön poissaolot eri syiden perusteella: kalenteripäivää 2015 2016 Muutos 2015-2016 2014 kal.pv kal.pv kal.pv % Sairausloma * 6551 5 356 6 295 939 17,5 % Äitiys-/isyys- /vanhempainvapaa 1768 2 264 1 440-824 -36,4 % Hoitovapaa 1770 1 590 2 194 604 38,0 % Tilapäinen hoitovapaa 270 232 282 50 21,6 % Vuorottelu-/opintovapaa 1203 1 030 1 912 882 85,6 % Aslak- ym. kuntoutus 38 68 22-46 -67,6 % Muut perusteet ** 3531 2 595 2 635 40 1,5 % Yhteensä 15 131 13 135 14 780 1 645 12,5 % Poissaolopäiviä/hlö 39 33 36 3 7,7 % Kannustevapaa 328 383 344-39 -10,2 % Yhteensä sis. kannustevapaan 15459 13 518 15 124 1 606 11,9 % Poissaolopäiviä/hlö sis. kannustevapaan 40 34 37 3 8,8 % *) Sis. tavanomaisten sairauspoissaolojen lisäksi tapaturma-, ammattitauti- ja päihdeongelmaperusteet. **) Sis. mm. harkinnanvaraiset palkattomat virka- ja työvapaat, joita ei ole sijaisen tarpeen vuoksi voitu myöntää kannustevapaana, oppisopimuskoulutettavien tietopuolisen opetuksen päivät, reservin kertausharjoitusten päivät, työaikaan luetut koulutuspäivät ym. Sen sijaan vuosilomat eivät sisälly näihin poissaolotietoihin. Sairauspoissaoloja eritellään tarkemmin jäljempänä. Kuva: Lapsi mukaan töihin -päivä 18.11.2016. Kunnanvirastolla työhön oli tutustumassa IT-suunnittelija Timo Pirisen kanssa Lukas. Kuvaaja Aki Ranta. 11

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2015 2016 Muutos 2015-2016 Kulut: % Virka- ja työsuhteisten kuukausipalkat - 10 131 590-10 541 170-409 580 4,0 % Sijaisten palkat - 685 661-701 532-15 871 2,3 % Erilliskorvaukset - 865 513-889 605-24 092 2,8 % Työllisyyspalkat - 416 892-398 456 18 436-4,4 % Tunti- ja urakkapalkat - 172 187-146 146 26 041-15,1 % Opettajien ylituntipalkkiot - 153 142-125 588 27 554-18,0 % Henkilöstön kokouspalkkiot - 17 540-18 023-483 2,8 % Asiantuntijapalkkiot - 13 349-996 12 353-92,5 % Jaksotetut palkat ja palkkiot - 19 891 80 328 60 437 303,8 % Muut palkat ja palkkiot - 138 000-148 995-10 995 8,0 % Tuotot: Sairausvakuutuskorvaukset 124 299 127 254 2 955 2,4 % Tapaturmakorvaukset 16 330 7 754-8 576-52,5 % Yhteensä (nettokulut) -12 473 136-12 755 175-282 039 2,3 % Erilliskorvaukset -tilikohta sisältää erilaisia työehtosopimusten mukaisia työaikakorvauksia. Jaksotetut palkat ja palkkiot -tilikohta käsittää kirjanpidollisen lomapalkkavarauksen. Muut palkat ja palkkiot -tilikohta sisältää muun muassa luottamushenkilöiden kokouspalkkiot, opettajien kerho- ja tukiopetustyön palkkiot sekä luontaisedut ja ansionmenetyskorvaukset. Henkilösivukulut KuEL-eläkemaksut: 2015 2016 Muutos 2015-2016 % - Palkkaperusteiset -1 865 508-1 976 043-110 535 5,9 % - Varhaiseläkemenoperusteiset -72 637-89 297-16 660 22,9 % - Eläkemenoperusteiset -765 196-719 907 45 289-5,9 % KuEL-eläkemaksut yhteensä -2 703 341-2 785 247 81 906 3,0 % VaEL-eläkemaksut -408 489-310 062 98 427-24,1 % Työttömyysvakuutusmaksu -342 704-452 685-109 981 32,1 % Työnantajan sosiaaliturvamaksu -258 451-271 889 38-5,2 % Muut henkilösivukulut -88 915-23 247-65 668 73,9 % Yhteensä - 3 801 900-3 843 130 41 230 1,1 % 12

Henkilöstökulut yhteensä 2015 2016 Muutos 2015-2016 % Palkat ja palkkiot sekä henkilösivukulut yhteensä (nettokulut) -16 275 036-16 598 305 323 269 2,0 % Nettokulut/asukas -1 865-1 922 56 3,0 % Asukasluku 31.12. 8 726 8 638-88 -1,0 % Henkilöstöpalvelut ja vastaavat Nettokulut 2015 2016 Muutos 2014-2015 % Työterveyshuolto -74 520-90 089-15 569 20,9 % Henkilöstön koulutus -39 295-64 766-25 471 64,8 % Työsuojelu ja yhteistoiminta -30 501-32 324-1 823 6,0 % Liikunta- ja kulttuurietu 0-7 973-7 973 Työpaikkaruokailu -2 721-3 350-629 23,10 % Virkistystoiminta (henkilöstöhallinnon määräraha) 0-5 205-5 205 Yhteensä -147 037-203 707-56 670 38,5 % Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti Suomen Terveystalo Oy 1.1.-30.4. ja Työsyke Oy 1.5. lähtien. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi myös työnantajalle vapaaehtoisia sairaanhoidollisia palveluita. Työterveyshuollon menoihin saadaan Kelalta korvausta ennaltaehkäisevästä toiminnasta 60 % ja sairaanhoidosta 50 % Kelan asettamien enimmäismäärien / henkilökuntamäärä rajoissa. Vuoden 2016 menoista ennakoidaan saatavan korvausta noin 75 000. Summa vahvistuu ja maksetaan aina seuraavana vuonna. Edellä olevassa taulukossa oleva työterveyshuollon nettokulu tarkoittaa työnantajan vastuulle Kela-korvauksen jälkeen jäävää osuutta menosta. Työterveyshuoltokustannuksista 51 % koostui ennaltaehkäisevästä toiminnasta (2015: 39 %). Kunta tukee henkilöstönsä työpaikkaruokailua kunnan omissa ruokaloissa sekä sopimusruokailupaikoissa. Tuen suuruus vuonna 2016 oli päälounaasta 1,20 /ateria. Kevytlounasta tai muita vaihtoehtoja ei tuettu. Tuen suuruus vahvistetaan vuosittain ottaen huomioon verohallinnon ohjeet asiasta. Liikunta- ja kulttuuriedulla tarkoitetaan Smartum Oy:ltä hankittavaa liikunta- ja kulttuurietua, jota käytetään luottokorttia muistuttavalla muovikortilla. Tukea oli mahdollista hakea 50 /työntekijä ja tukeen käytettiin vuonna 2016 yhteensä vajaa 8 000. Edellisenä vuonna liikunta- ja kulttuurietuun sekä virkistystoimintaan ei oltu varattu määrärahoja säästösyistä. 13

Vuokratyövoiman käyttö Kunta on hankkinut vuodesta 2013 lukien vanhustenhuollon ja varhaiskasvatuksen sekä vuodesta 2015 lukien myös ruoka- ja siivouspalvelujen tehtäviin tarvittavan sijaistyövoiman alle 3 kk työsuhteisiin ensisijaisesti vuokratyövoimana Seuturekry Oy:ltä. Vuokratyön käyttö vaikuttaa henkilöstökertomuksen sisältämiin tietoihin, kuten sijaistyövoiman määrään sekä sijaisten palkka- ja sivukulukustannuksiin. Ulkoistetun sijaishankinnan käytöllä on pystytty varmistamaan lyhytaikaisten sijaisten saanti, joka kunnan omana toimintana on osoittautunut haasteelliseksi ja liian suuria riskejä palvelutoiminnan sujuvuudelle aiheuttavaksi. Vuokratyövoimaa käytettäessä yritys vastaa sijaisten hankinnasta ja sijaispoolin jatkuvasta ylläpidosta sekä kaikista sijaisuuksiin liittyvistä työnantajatehtävistä ja -kustannuksista. Seuturekryssä avoinna olleiden sijaisuuksien täyttöaste on ollut vuonna 2017 Hausjärvellä keskimäärin 96 % (2015: 95 %). Vuonna 2016 Seuturekryn kautta tehtiin työpaikoillemme 2 082 sijaistilausta (2015: 1 871). Seuturekryn kautta sijaiskustannuksia maksettiin vuonna 2016 yhteensä 723 024 (2015: 702 116 ). Seuturekryn kustannukset sisältävät palkkakulujen lisäksi kaikki työnantajakustannukset. Vuonna 2012 ennen Seuturekryn käyttöönottoa kunnan sijaisten palkat olivat (sivukuluineen) 1 185 262. Vuonna 2016 sijaisten palkkoihin sivukuluineen käytettiin noin 862 603 sekä lisäksi lyhytaikaisten sijaisten palkkaukseen Seuturekryn kautta noin 723 000. Sijaisten palkkauskustannukset ovat siten nousseet vv. 2012-2016 noin 34 %. Eniten sijaisia käyttävän perusturvatoimen henkilöstömäärä on samaan aikaan lisääntynyt 17 % liittyen toimialalle siirtyneisiin palveluihin. Terveyskeskuksen hoivaosasto siirtyi kunnalle v. 2014 (10 hlö), Paavolantien asuinryhmä v. 2015 (2,5 hlö) ja toimintakeskus Vaahtera v. 2016 (3,5 hlö). Taulukko: Seuturekryn käyttö kuukausittain vv. 2013-2016: 14

Työllisyyden hoito Työllistettyjen määrä ja työllisyyden hoitoon käytetyt määrärahat 2015 2016 Muutos 2015-2016 % Työllistettyjä 31.12., hlöä 23 24 1 4,3 % Kulut, -564 139-533 004 31 135-5,5 % Tuotot, 209 482 206 392-3 090-1,5 % Nettokulut, -354 657-533 004-28 045 7,9 % Työllisyyden hoidon kuluja ovat työllistämiseen varatulla määrärahalla palkattujen henkilöiden palkka- ja sivukulut, palveluiden ostot, avustukset ym. kustannukset. Nuorten ja aikuisten työpajatoiminnan kustannukset eivät sisälly näihin kuluihin, vaan perusturvatoimen kuluihin. Työpajatoimintaan osallistuvat henkilöt eivät sisälly työllistettyjen määrään, koska he eivät ole kunnan palveluksessa. Henkilöstön työkyky Eläkkeelle siirtyminen Eläkemuodot 2013 2014 2015 2016 Vanhuuseläke (työeläke) 7 5 11 8 Työkyvyttömyyseläke (ml. kuntoutustuki) 2 1 1 1 Osa-aikaeläke 1 4 1 Osatyökyvyttömyyseläke 1 2 YHTEENSÄ 11 10 15 9 15

Sairauspoissaolot toimialoittain 2015 2016 Muutos 2015-2016 kalenteripäivää kal pv kal pv kal pv % Keskushallinto * 604 642 38 6 % - ruoka- ja siivouspalvelut 888 606-282 -32 % Perusturvatoimi 2 115 2 538 423 20 % Sivistystoimi 1 135 1 162 27 2 % - varhaiskasvatus 572 989 417 73 % Tekninen toimi 42 358 316 752 % Yhteensä 5 356 6 295 939 17,5 % Kalenteripäivät/hlö 13,6 15,3 1,7 13 % Sairauspoissaolot pituusluokittain Kerrallaan myönnettyjen sairauspoissaolojaksojen pituuksien perusteella: pituusluokat, 2015 2015 2016 2016 kal pv kalenteripäivät % kalenteripäivät % 1-10 2 579 48,2 % 2 955 46,9 % 11-60 1 923 35,9 % 2 188 34,8 % 61-90 299 5,6 % 217 3,5 % 91-180 555 10,3 % 307 4,9 % 181-0 0 % 628 10,0 % Yhteensä 5 356 100 % 6 295 100 % Sairauspoissaolot lisääntyivät edelliseen vuoteen verrattuna 17,5 % (939 kalenteripäivää) ollen nyt 15,3 kalenteripäivää/ henkilö (2015: 13,6 kpv). Nousu selittyy pääosin pitkillä, yli puoli vuotta kestäneillä sairauspoissaoloilla. Henkilötyövuosiksi muutettuna Hausjärven vuoden 2016 sairauspoissaolojen määrä on 17,8 kalenteripäivää / henkilötyövuosi. Vuonna 2015 kunta-alalla sairauspoissaolojen keskimääräinen määrä oli 16,5 kalenteripäivää / henkilötyövuosi. 16

Työtapaturmat 2015 2016 Kpl % Kpl % Työssä 9 69 % 12 75 % Työmatkalla 4 31 % 3 19 % Liikennevahinko työmatkalla 0 0 % 1 6 % Ammattitaudin epäily 0 0 % 0 0 % Yhteensä 13 100 16 100 Työtapaturmia sattui vuonna 2016 yhteensä 16. Niistä aiheutuvien korvauspäivien lukumäärä oli 93 ja korvauksia maksettiin yhteensä 10 640 euroa. Tapaturmista 12 tapahtui työssä. Työtapaturmista yleisimmät vahingoittumistavat olivat putoaminen/kaatuminen (4) ja henkilön äkillinen fyysinen kuormittuminen kuten venähdys tai nyrjähdys (4). Työmatkalla tapahtui kolme tapaturmaa ja yksi liikennevahinko työmatkalla. Kunta on ottanut henkilöstön lakisääteisen tapaturmavakuutuksen 1.1.2014 lukien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennialta. Kunta on hankkinut virka- ja työehtosopimuksessa tarkoitettua henkilöstön ryhmähenkivakuutusta vastaavan edun Kevalta taloudellisena tukena Työterveyshuollon palvelujen käyttö Kunnan henkilöstön työterveyshuoltopalvelut tuotti Suomen Terveystalo Oy 1.1.-30.4. ja Työsyke Oy 1.5. lukien. Työterveyshuolto sisälsi lakisääteisen ennaltaehkäisevän työn lisäksi myös työnantajalle vapaaehtoisia sairaanhoidollisia palveluita. Ennaltaehkäisevän työn osuus oli 51 % (2015: 39 %). Työterveyshuollon toimintaa kunnan tasolla ohjaa työterveyshuollon toimintasuunnitelma, joka laaditaan työnantajan ja työterveyshuollon kesken 1 2 vuoden suunnitelmakausille. Henkilöstö on vaikuttanut asiakirjan valmisteluun kehittämistoimikunnan kautta. lääkäri ja terveyden- fysio- psykologi laboratorio- kuvanta- Käyntejä, kpl * erikoislääkäri hoitaja terapeutti tutkimukset minen yht. 2014 1 053 239 126 89 889 105 erittely 2014 100+953 69+170 39+87 89+0 94+795 2+103 yht. 2015 989 219 79 67 892 81 erittely 2015 63+926 116+103 54+25 67+0 107+785 3+78 yht. 2016 893,5 427 78,5 20 1149 59 erittely 2016 220+674 269+158 79+0 20+0 376+773 5+54 *) Erittely muotoa ennaltaehkäisevän työn käynnit + sairaanhoidon käynnit. 17

Työolot ja työyhteisön kehittäminen Keskeiset henkilöstön osaamisen kehittämistä, työhyvinvointia sekä henkilövoimavarojen laajuutta koskevat linjaukset on tehty valtuuston 11.12.2012 hyväksymässä henkilöstöstrategiassa. Strategiaa konkretisoidaan ja täsmennetään vuosittaisissa talousarviotavoitteissa. Henkilöstöön vaikuttavia strategisia linjauksia sisältyy myös kunnan strategiaan, joka päivitettiin viimeksi vuonna 2013. Sekä kuntastrategia että siihen sisältyvä henkilöstöohjelma tullaan päivittämään vuoden 2017 aikana. Vuoden 2016 tulostavoitteina talousarviossa henkilöstöhallinnon osalta olivat: - Työsuojelun toimintaohjelma ja yhdenvertaisuussuunnitelma vahvistetaan kunnan toimielimissä. - Sairauspoissaoloja ja erityisesti niiden pitkittymistä ehkäiseviä toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. - Vaikutetaan työterveyshuollon uuden palveluntuottajan hankintaa koskevaan tarjouskilpailuun ja sovitaan sen voittajan kanssa palveluista vuodelle 2016 siten, että palveluiden vaikuttavuus ja kustannukset vastaavat kunnan ajankohtaista taloustilannetta. Henkilöstökysely toteutettiin keväällä 2016. Tulosten pohjalta kaikki työyksiköt ovat laatineet kehittämissuunnitelmansa, jotka on käsitelty kehittämistoimikunnassa. Työsuojelun toimintaohjelma sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on laadittu ja hyväksytty kunnanhallituksessa. Työterveyshuoltopalvelut on hankittu 5/2016 lukien Työsyke Oy:sta, jonka omistajana kunta on. Työterveyshuollon kanssa on laadittu varhaisen tuen toimintamalli työkykyongelmissa. Esimiehiä on koulutettu mallin käyttöön sekä työterveyshuoltohenkilöstön että Kevan edustajan toimesta. Henkilöstökyselyn tulokset Henkilöstön hyvinvointia ja näkemyksiä selvitetään henkilöstökyselyillä. Kysely toteutettiin keväällä 2016. Sanallinen yhteenveto henkilöstökyselyn tuloksista on liitteenä 1. Henkilöstökyselyn mukaan parannusta keskeisillä henkilöstötyön osa-alueilla on kahden vuoden takaiseen tilanteeseen tapahtunut seuraavilla osa-alueilla: Kokonaisuutena kehitystä on tapahtunut henkilöstön ilmapiirin, työn arvostukseen, kannustukseen, tuen saamiseen sekä työnjakoon liittyen Esimiesrooli on parantunut. Esimiehet koetaan mahdollistajina. Työssä tapahtuvista onnistumisista saadaan tunnustusta entistä paremmin Kokonaiskuva positiivinen. Kehittämistä vaativiksi asioiksi kyselyn tulosten pohjalta koetaan erityisesti jatkuva osaamisen kehittäminen sekä resurssien riittävyys. Yhteistoiminta ja työsuojelu Osaamisen kehittäminen, työhyvinvointi ja muut henkilöstöön vaikuttavat asiat sisältyvät kunnassa harjoitettavan työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan piiriin. Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää tuloksellisuutta ja parantaa työelämän laatua antamalla 18

henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmistelussa. Yhteistoiminta on myös johtamisen väline, jonka avulla kunnan käytettävissä olevat voimavarat voidaan saada tehokkaaseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Yhteistoiminta jakaantuu edustukselliseen ja välittömään yhteistoimintaan. Edustuksellisen yhteistoiminnan keskeinen foorumi kunnassa on kehittämistoimikunta (kehto), joka on työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukainen yhteistoimintaelin. Kehittämistoimikunta toimii myös kunnan työsuojelutoimikuntana. Vuonna 2016 kehittämistoimikunta kokoontui 5 kertaa. Kehittämistoimikuntaan kuuluivat suoraan asemansa perusteella kunnan henkilöstöä edustavien ammattijärjestöjen valitsemat pääluottamusmiehet (5 henkilöä) ja henkilöstön valitsemat työsuojeluvaltuutetut (2 henkilöä). Työnantajan edustajina kehittämistoimikuntaan kuuluivat kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtaja ja hallinto- ja talousjohtaja (1-3/2016) ja henkilöstöpäällikkö 1.6. lukien. Keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja työsuojelupäällikön tehtävistä vastasi hallinto- ja talousjohtaja 1-3/2016 ja 1.6.2016 lukien henkilöstöpäällikkö. Työturvallisuusasioissa yhteistoiminta oli järjestetty siten, että työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen muodostama työsuojelujaosto valmisteli yhteistoiminnallista käsittelyä edellyttävät työsuojeluasiat kehittämistoimikunnalle. Syksyllä 2016 toteutettiin kaikilla kunnan työpaikoilla työturvallisuuslain edellyttämä henkilöriskeihin liittyvä vaarojen kartoitus ja riskien arviointi. Tulosten pohjalta kaikki työpaikat laativat aikataulutetut toimenpidesuunnitelmat havaittujen riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi. Toimialatasoiset tavoitteet nostettiin esille vuosille 2017-2019 laadittuun työsuojelun toimintaohjelmaan. Vuoden aikana kehitettiin lisäksi turvallisuushavaintokäytäntöä. Kuntaliiton ansiomerkit sekä vuoden työntekijän palkitseminen Henkilöstöjuhlassa 2.12.2016 työnantajan edustajat luovuttivat Suomen Kuntaliiton myöntämiä kunnia- ja ansiomerkkejä ja lisäksi palkittiin vuoden työyhteisö. Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin 30 vuoden palveluksesta sai 13 henkilöä ja hopeisen ansiomerkin 20 vuoden palveluksesta 6 henkilöä (kannen kuva). Hausjärven kunnan vuoden työntekijän tai työyhteisön palkitseminen on perinne, joka on jatkunut jo 15 vuoden ajan. Palkitsemisella halutaan nostaa vuosittain esille työntekijä tai työyhteisö, joka on pitkäjänteisesti panostanut työhönsä ja sen kehittämiseen sekä osoittanut esimerkillistä asennetta työtään kohtaan. Vuoden 2016 palkinto myönnettiin tekniikan toimialalle konemiesten työryhmälle eli Tauno Henttiselle, Timo Kanniselle ja Veikko Nummelalle. Työryhmään kuuluvat työntekijät ovat tehneet Hausjärven kunnalle työtä yhteensä kunnioitettavat 90 henkilötyövuotta. Konemiesten työhön kuuluu monipuolisesti maanrakennuksen, teiden kunnossapidon ja investointien tehtäviä. Työryhmä toimii itseohjautuvasti ja vastuullisesti sekä hoitaa työnsä tinkimättömällä ammattitaidolla. Vuonna 2016 myönnettiin poikkeuksellisesti lisäksi kunniamaininta, jonka saaja oli sivistystoimenjohtaja Markku Torttila. Kunniamaininta myönnettiin merkittävästä työpanoksesta ja hyvästä johtamisesta kunnan keskushallinnon muutosvaiheessa. 19

Koulutus ja osaamisen ylläpito Henkilöstön osaamista tuetaan erityyppisellä koulutuksella. Henkilöstön kouluttamiseen oli varattu määrärahoja kunnan talousarviossa toimialoittain. Kunnassa ei laadittu vuodelle 2016 yhteistä koulutussuunnitelmaa, vaan koulutustarpeiden kartoittaminen, koulutusten järjestäminen ja niihin osallistumisen rahoittaminen organisoitiin toimialoittain ja toiminnoittain. Henkilöstökoulutukseen käytettiin koko kunnan tasolla vuonna 2016 merkittävästi eli lähes 65 % enemmän määrärahoja kuin vuonna 2015. Aikaisempina vuosina koulutusmäärärahoja oli supistettu tiukkaan taloustilanteeseen liittyen. Vuonna 2016 koulutuksiin osallistui 210 henkilöä, ja koulutuspäiviä kertyi yhteensä 410. Keskimääräinen koulutukseen käytetty aika oli 14 tuntia/ työntekijä. Kaikkea kunnan ja toimialojen sisäistä koulutusta ei ole tilastoitu. Tämän päivän työelämässä henkilöstöjohtamisen merkitys korostuu. Esimiehiltä edellytetään erityisesti ikäjohtamisen ja työkykyjohtamisen taitoja. Henkilöstölähtöisen kehittämisen merkitys korostuu, kun talouden tasapainottamiseksi haetaan uusia tapoja ja malleja eri työprosessien hoitamiseen. Esimiestyön tueksi aloitettiin vuonna 2016 säännölliset esimieskokoukset, joissa ajankohtaisten henkilöstötyön teemojen lisäksi käsiteltiin mm. työterveyshuoltopalveluja, varhaista tukea työkykyongelmiin, haastavia esimiestyön tilanteita sekä työpaikan riskienarvioinnin toteuttamista. Lisäksi otettiin käyttöön tiedotuskanavana säännölliset esimieskirjeet, joihin on koottu ajankohtaisia henkilöstöhallinnon sekä yleisiä kaikkia työpaikkoja koskevia ohjeistuksia ja tiedotteita. Kuva: Kunnanviraston paloturvallisuuskoulutus yhteistyössä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen kanssa 15.10.2016. Sammutusvuorossa Suvi Linnanmäki-Koskela. Kuvaaja Aki Ranta. 20

Liite 1 Hausjärven kunnan henkilöstökysely 2016 YHTEENVETO KYSELYN TULOKSISTA KYSELYN TOTEUTUS Hausjärven kunta toteutti henkilöstölleen kyselyn, jonka avulla kerätään tietoa henkilöstön kokemuksia työstään, työhyvinvoinnistaan ja kokemastaan työyhteisönsä nykytilasta. Henkilöstökysely on työväline työyhteisön kehittämiseen ja kyselyn tuloksia käytetään kullakin toimialalla oman kehittämistyön tukena. Vuoden 2016 henkilöstökysely toteutettiin maaliskuussa 2016. Kysely toteutettiin lineaarisella asteikolla 1-5. Kyselyyn oli mahdollista vastata sähköisesti linkin kautta. Niille henkilöstön jäsenille, jotka eivät työssään aktiivisesti käytä sähköisiä työvälineitä, kysely lähetettiin paperisena lomakkeena. VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT Henkilöstökyselyyn saatiin yhteensä 172 vastausta eli 49,14 % kaupungin henkilöstöstä osallistui kyselyyn. Tämän vuotisessa henkilöstökyselyssämme vastaajista naisia on 87,79 % ja miehiä 12,21 %. Kyselyyn osallistuneista vakinaisessa työsuhteessa on 88,89 % ja määräaikaisia 11,11 %. Vastaajista esimiesasemassa on 12,28 %. Vastaajista 80,95 % voisi suositella muille Hausjärven kuntaa työpaikkana. Kyselyyn osallistuneista vastaajat jakautuvat iän mukaan seuraavasti: alle 25 vuotta 1,16 %, 26 35 vuotta 15,12 %, 36 45 vuotta 30,81 %, 46 55 vuotta 27,33 %, 56 65 vuotta 25 % ja yli 65 vuotta 0,58 %. Palveluaika kunnalla jakautui seuraavasti: 1 3 vuotta 18,6 %, 4 7 vuotta 15,7 %, 8 15 vuotta 22,09 %. Kaikista vastanneista 33,14 % on työskennellyt kaupungilla yli 15 vuotta. Alle vuoden työskennelleitä on 10,47 %. Vastaajien ammatillinen koulutustaso: Ei ammatillista tutkintoa 3,49 % Ammatillinen perustutkinto 40,7 % Ammattikorkeakoulututkinto 25 % Muu korkeakoulututkinto 30,8 % Kysely toteutettiin jokaisella Hausjärven kunnan toimialalla. Vastausprosentit laskettuna osana kokonaisvastaajamäärästä on kuvattu ohessa. Perusturvatoimi 27,4 % Sivistystoimi 52,4% Tekninen toimi 1,8 % Keskushallinto + ruoka ja siivouspalvelut 18,5 % 21

Toimialakohtaisesta henkilöstömäärästä lasketut vastaajamäärät ovat Perusturvatoimi 38,0 % Sivistystoimi 48,1 % Tekninen toimi 12 % Keskushallinto + ruoka ja siiv. palvelut 75,6 % Toimialoista kartoitettiin tarkemmin perusturvatoimen- ja sivistystoimen yksikköä. Seuraavassa on kerrottu miten vastaajat työskentelevät näissä yksiköissä. Perusturvatoimen yksikkö: Vanhusten asumispalvelut 44,9 % Vanhusten kotihoito 24,5 % Muut perusturvatoimen tehtävät/ tulosalueet 30,6 % Sivistystoimen yksikkö: Varhaiskasvatus (lasten päivähoito) 32,2 % Alakoulut 41,4% Yläkoulu ja lukio 17,2 % Muut sivistystoimen tehtävät/ tulosalueet 9,2 % HENKILÖSTÖKYSELYN KESKEISIÄ TULOKSIA Koko kuntaa koskeva yhteenveto koostuu kaikkien toimialojen vastauksista eli tämä yhteenveto kuvaa kunnan keskiarvotuloksia. Tämän vuotisen henkilöstökyselyn tulosten suora vertaaminen aikaisempien henkilöstökyselyiden tuloksiin ei ole kyselymenetelmän vaihtumisen vuoksi mahdollista. Vertailulukuja on mahdollista saada poissulkemalla nelikentässä ollut merkityssektori vastauksista. On kuitenkin huomioitava, että erilainen vastaustapa ja asteikko voivat vaikuttaa vastauksiin. Siten jatkossa esitettävät vertailuluvut edelliseen toteuttamiskertaan verrattuna ovat suuntaa antavia. Seuraavassa on koottuna aluksi keskeisimmät tulokset yhteenvetona, jonka jälkeen esitetään laajemmin vertailutietoja kaikista kyselyn osa-alueista. Vuoden 2013 henkilöstökysely oli toteutettu teknisesti eri tyylillä. Kyselyssä oli käänteinen asteikko verrattuna vuoden 2016 kyselyyn. Vertailtavat tulokset on käännetty vuoden 2013 kyselystä vastaamaan vuoden 2016 toteutusmallia. YHTEENVETO Henkilöstökyselyn mukaan parannusta keskeisillä henkilöstötyön osa-alueilla on kahden vuoden takaiseen tilanteeseen tapahtunut seuraavilla osa-alueilla: Kokonaisuutena kehitystä on tapahtunut henkilöstön ilmapiirin, työn arvostukseen, kannustukseen, tuen saamiseen sekä työnjakoon liittyen Esimiesrooli on parantunut. Esimiehet koetaan mahdollistajina. 22

Työssä tapahtuvista onnistumisista saadaan tunnustusta entistä paremmin Kokonaiskuva positiivinen. Kehittämistä vaativiksi asioiksi kyselyn tulosten pohjalta koetaan seuraavat: Osaamisen kehittäminen ajan tasalle 1. OMA TYÖ Suurin osa vastaajista, 97 % tietää työnsä tarkoituksen (2013: 99 %) ja 97 % vastaajalle oma työ on tärkeä (2013: 96 %). Kyselyyn vastanneista 86,5 % pitää työnkuvaansa selkeänä (2013: 77 %) ja 88 % tietää, mitä häneltä työssään odotetaan (2013: 78 %). 70 % vastaajista kokee voivansa vaikuttaa omaan työhönsä (2013: 53 %), ja 50 % vastaajista kokee, että heillä on riittävästi resursseja (2013: 53 %). 73 % vastaajista taas kehittävät aktiivisesti omaa työtään (2013: 66 %). 2. TYÖYHTEISÖ Vastaajista 77 % oli sitä mieltä, että työyhteisön työilmapiiri oli hyvä (2013: 64 %). Työn arvostukseen liittyen 72 % koki, että työyhteisössä arvostetaan kaikkien työntekijöiden työtä (2013: 59 %). 62 % vastaajista koki työyhteisön kannustavan uusien ideoiden esille tuomiseen (2013: 53 %). Vastaajista 87 % koki, että he saivat tarvittaessa apua ja tukea työyhteisöjensä muilta jäseniltä (2013: 82 %) ja 97 % vastasi tukevansa ja auttavansa työyhteisönsä muita jäseniä (2013: 96 %). 50 % vastaajista koki ongelmien ja riitojen rakentavan käsittelyn toteutuvan työyhteisössä (2013: 48 %). Vastaajista 77 % mielsi omaan työhön liittyvän tiedon etsimisen ja työn kannalta tärkeiden tietojen saamisen olevan vaivatonta (2013: 82 %). Palaverikäytäntöjä piti toimivina tai lähes toimivina 56 % vastaajista (2013: 47 %). Työyhteisön työnjakoa toimivana piti 62 % vastaajista (2013: 56 %) Kokonaisuudessa katsottaessa työyhteisöön liittyvät arvot saivat paremmat arviot kuin aiemmin toteutetussa kyselyssä. Ainoa väittämä, jossa tulokset olivat heikenneet, oli omaan työhön liittyvän tiedon löytäminen ja tietojen saaminen. 3. OMA OSAAMINEN Suurin osa vastaajista, 84 % oli sitä mieltä että heidän osaamisensa oli ajan tasalla ja vastaa työn vaatimuksia (2013: 92 %). Osaamistaan pystyi työssään hyödyntämään 91 % vastaajista (2013: 90 %). Omaa osaamistaan ylläpiti tai kehitti 80 % vastaajista (2013: 78 %) ja 64 % vastaajista koki että esimies tai työyhteisö mahdollistaa ja kannustaa osaamisen kehittämiseen (2013: 51 %). Omaan osaamiseen liittyen kaikki muut väittämät paitsi oman osaamisen ajantasaisuus olivat paremmalla tasolla verrattuna vuoteen 2013. 23

4. JOHTAMINEN JA ESIMIESTYÖ Vastaajista 56 % koki saavansa esimieheltään riittävästi palautetta ja kannustusta työsuorituksestaan (2013: 53 %), kun taas tukea ja apua esimieheltään koki saavansa 76 % vastaajista (2013: 64 %). 58 % vastaajista tunsi, että esimies käsittelee alaisten tekemiä virheitä rakentavasti (2013: 53 %). Esimiehensä arvostusta ja luottamusta koki saavansa 70 % vastaajista (2013: 64 %). Esimiehen toiminnan koki tasapuoliseksi ja oikeudenmukaiseksi 64 % vastaajista (2013: 49 %) ja 47 % käy esimiehensä kanssa säännöllisesti kehityskeskustelun (2013: 48 %). 63 % vastaajista koki, että heillä on mahdollisuus antaa palautetta ja tukea esimiehelleen (2013: 58 %). Kysyttäessä sitä, koittavatko muut kuin esimies johtaa vastaajien työtä, 30 % vastaajista koki myös muiden tahojen kuin esimiesten puuttuvan heidän työnsä johtamiseen (2013: 32 %) 5. TYÖOLOSUHTEET Vastaajista 69 % koki työvälineensä asianmukaisiksi (2013: 67 %) sekä 72 % koki työskentelytilansa asianmukaisiksi (2013: 66 %). 72 % vastaajista koki työskentelyolosuhteensa turvallisiksi (2013: 70 %). Työnsä palkitsevaksi koki 79 % vastaajista (2013: 72 %) ja kunnan henkilöstöedut palkitseviksi koki 28 % (2013: 20 %). Työssä tulleista onnistumisista tunsi saavansa tunnustusta 50 % vastaajista (2013: 41 %). 63 % vastaajista ymmärsi palkkansa määräytymisen perusteet (2013: 58 %) ja ammattinsa palkkauksen kilpailukykyyn Hausjärven kunnassa, verrattuna muihin työnantajiin, oli 39 % vastaajista (2013: 36 %). Työterveyshuollon toimintaan tyytyväisiä vastaajia oli 76 % vastaajista (2013: 83 %). Kysyttäessä sitä, kokivatko vastaajat tärkeäksi sairaanhoidollisten palveluiden sisällyttämisen työterveyshuoltoon, 93 % vastaajista koki palveluiden sisällyttämisen tärkeänä (2013: 96 %). 6. TYÖHYVINVOINTI JA TYÖSSÄ JAKSAMINEN Vastaajista 56 % koki työnsä kuormituksen ja määrän sopivaksi (2013: 59 %). Työkykyisiksi itsensä koki 84 % vastaajista (2013: 90 %). Muutoksia ja haasteita työssään oli valmis kohtaamaan 83 % vastaajista (2013: 83 %). Työtovereiden kanssa hyvin toimeen tuli vastaajista 95 % (2013:91 %) ja esimiehen kanssa 88 % (2013: 78 %). Vastaajista 84 % oli yleisesti tyytyväisiä työhönsä (2013: 81 %). Vastaajista 76 % koki, että asiakkaat antavat palautetta, joka tukee työssä jaksamista (2013: 67 %). Asiakkailta tulevan palautteen koki kuormittavaksi 17 % vastaajista (2013: 32 %). 24