LIITE 1 HENKILÖSTÖN SIIRTOSOPIMUS 1. Sopimuksen osapuolet Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja Attendo Oy 2. Siirron perusteet Sulkavan kunnanvaltuusto on 15.6.2016 tehdyllä päätöksellä valinnut sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palveluntuottajaksi Attendo Oy:n 1.1.2017 alkaen. 3. Siirtyvä henkilöstö Henkilöstö siirtyy Attendon Oy:n (luovutuksensaaja) palvelukseen 1.1.2017 alkaen. Siirrossa noudatetaan liikkeen luovutuksen periaatteita (Työsopimuslaki 1 luku 10 ja Laki kunnallisesta viranhaltijasta 5 luku 25 ). Liikkeenluovutushetkellä voimassa olleesta työ- tai virkasuhteesta johtuvat työnantaja oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät Attendo Oy:lle. Työntekijät/viranhaltijat siirtyvät luovutuksensaajalle ns. vanhoina työntekijöitä 31.12.2016 voimassa ollein palvelussuhde-ehdoin työsuhteeseen. Liikkeen luovutuksen piirissä ovat Sulkavan toimipisteessä työskentelevä henkilöstö sekä se henkilöstö, jonka työn suorittamisesta yli 50 % kohdistuu Sulkavan kunnan alueella tuotettuihin tarjouspyynnön kohteena oleviin palveluihin. Luovutuksen piiriin kuuluvat kaikki luovutettavaan yksikköön sijoitetut sekä vakituiset että määräaikaiset työntekijät/viranhaltijat, joiden palvelussuhde on voimassa luovutuspäivänä. Määräaikainen henkilöstö siirtyy voimassa olevien työsopimusten ja virkamääräysten mukaisesti. Siirtyvän henkilöstön luettelo on tämän sopimuksen liitteenä (myöhemmin siirtyvä henkilöstö ). Selvyyden vuoksi todetaan, että Attendo Oy:n ja Sulkavan kunnan välisen palvelusopimuksen päättyessä Attendo Oy:n palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy työsopimuslain 1 luvun 10 :n mukaisella liikkeen luovutuksella sille taholle, jolle Attendo Oy:n ja Sulkavan kunnan välisen sopimuksen mukainen palvelutuotanto siirtyy. 4. Kustannusten korvaus Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä suorittaa Attendo Oy:lle siirtyvän henkilöstön ansaitseman, mutta pitämättömän vuosiloma-ajan palkan, kertyneet lomarahat sekä mahdolliset säästövapaan osalta pitämättömän ajan palkan sekä kaikki muutkin työntekijöiden ennen luovutushetkeä kertyneet mahdolliset saatavat sivukuluineen Attendo Oy:lle. Kustannus- ja muunkin siirtyvän henkilöstöön liittyvän vastuun jakautumisesta noudatetaan muutoinkin sitä, mitä Sulkavan kunnan julkaisemassa tarjouspyynnössä on määritelty.

5. Sopimuksen voimassaolo Tämä sopimus tulee voimaan, kun se on hyväksytty luovuttajan ja vastaanottajan taholta sekä allekirjoitettu. ALLEKIRJOITUKSET ja PÄIVÄYS

LIITE 2 SOPIMUS HENKILÖSTÖN SIIRTYMISESTÄ PALVELUNTUOTTAJAN PALVELUK- SEEN LIIKKEENLUOVUTUKSEN YHTEYDESSÄ 1. Sopijapuolet 2. Sopimuksen kohde Tilaaja: Sulkavan kunta (jäljempänä myös Tilaaja ) Y-tunnus: 0167265-0 Osoite: Kauppatie 1, 58700 Sulkava Tilaajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Rinna Ikola-Norrbacka, puh. 044 417 5201, rinna.ikola-norrbacka@sulkava.fi Palveluntuottaja: Attendo Oy (jäljempänä myös Palveluntuottaja ) Y-tunnus: 1755463-2 Osoite: Porkkalankatu 22 A, 00181 Helsinki Palveluntuottajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Kirsi Pitkälä, puh. 030 634 2401, kirsi.pitkala@attendo.fi Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet Tässä sopimuksessa Tilaaja ja Palveluntuottaja ovat sopineet 7.4.2016 päivätyn tarjouspyynnön, Palveluntuottajan 25.4.2016 päivätyn tarjouksen sekä mainittujen asiakirjojen perusteella tehdyn sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevan sopimuksen (jäljempänä Palvelusopimus) perusteella sosiaalipalveluita tuottavan henkilöstön siirtymisestä Palveluntuottajan palvelukseen. Tämä sopimus koskee Tilaajan palveluksessa olevan henkilöstön siirtymistä Palveluntuottajan palvelukseen liikkeenluovutussäännösten mukaisesti. Tällä sopimuksella ei luovuteta omaisuutta sopijapuolten välillä. Tähän sopimukseen liittyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kaupallisista ehdoista on sovittu sopijapuolten välillä tehdyssä Palvelussopimuksessa. Liikkeenluovutuksen ajankohta (liikkeenluovutushetki) on palveluiden tuottamisen aloittamisen ajankohta 1.1.2017. 1

3. Henkilöstön asema liikkeenluovutuksen yhteydessä Palveluntuottajan palvelukseen siirtyvät henkilöt on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä 1. Henkilöt siirtyvät Palveluntuottajan palvelukseen työsopimuslain 1 luvun 10 :ssä tarkoitetun liikkeenluovutuksen yhteydessä luovutuspäivänä 1.1.2017 luovutushetkellä voimassa olevin ehdoin ns. vanhoina työntekijöinä. Luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhdeetuudet siirtyvät Palveluntuottajalle. Tilaaja on luovuttajana vastuussa ennen luovutushetkeä syntyneistä työntekijöiden saatavista. Tilaaja suorittaa ennen luovutushetkeä syntyneet saatavat Palveluntuottajalle viimeistään 31.1.2017. Palveluntuottaja vastaa edellä mainittujen saatavien maksamisesta liikkeen luovutuksen kohteena olevalle henkilöstölle. Palveluntuottaja vastaa työntekijöiden saatavista, jotka syntyvät luovutushetken jälkeen. 4. Yhteistoimintamenettely Osapuolet noudattavat työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain (449/2007) sekä yhteistoiminnassa yrityksissä annetun lain (334/2007) säännöksiä, kuten säännöksiä tiedottamisesta sekä neuvotteluvelvollisuudesta. 5. Liikkeenluovutusta koskevat kustannukset Osapuolet ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta suoritettavista palvelumaksuista palvelusopimuksessa. Osapuolet toteavat, että henkilöstön siirtymisestä tämän sopimuksen perusteella Palveluntuottajan palvelukseen ei suoriteta muita maksuja tai kustannuksia, lukuun ottamatta kohdassa 3 sovittuja maksuja. 6. Muut velvoitteet Tilaaja vakuuttaa ja vastaa siitä, että - ettei tiedossa ole luovutettavaan liiketoimintaan liittyviä riitoja, ja ettei luovutettava liiketoiminta ole Tilaajan tieten loukannut kolmannen oikeutta - luovutettavaa liiketoimintaa on harjoitettu luovutuspäivään saakka normaalilla tavalla ja yleisesti hyväksyttyjä liiketaloudellisia periaatteita noudattaen - Tilaaja ei ole tietoisesti salannut Palveluntuottajalta mitään sellaista seikkaa, jolla olisi ollut merkitystä tämän sopimuksen tekemiselle. - mikäli Tilaajan ja siirtyvän henkilöstön välisestä työsopimussuhteesta tai muusta sopimuksen veroisesta käytännöstä seuraa Palveluntuottajalle sellaisia työsuhteen 2

ehtoja, joita ei ole huomioitu tarjouspyynnön ja -työskentelyn yhteydessä, vastaa Tilaaja Palveluntuottajalle niistä aiheutuvista kustannuksista liikkeenluovutuksesta lukien. Tilaajalla ei ole henkilöstön takaisinottovelvollisuutta palvelusopimuksen päätyttyä. 7. Allekirjoitukset ja sopimuskappaleet Tätä Sopimusta on tehty kaksi saman sisältöistä kappaletta, yksi kummallekin Osapuolelle. Sulkavan kunta Attendo Oy Sulkavalla 24.5.2016 Sulkavalla 24.5.2016 Rinna Ikola-Norrbacka Kunnanjohtaja Antti Ylikorkala Varatoimitusjohtaja LIITTEET Liite 1 Palveluntuottajan palvelukseen siirtyvät henkilöt Sulkavan kunta 3

Liite 3 Vastuunjakotaulukko päätöksenteko päätöksentekoon liittyvä valmistelu / asiantuntijatyö kustannukset / vuosi Hallinto (ml lautakunta, vanhus- ja vammaisneuvosto) kunta kunta kunta 10000 Viranhaltija 1 johtava lääkäri kunta kunta kunta 36000 Viranhaltija 2 sosiaalityöntekijä kunta palvelutuottaja kunta 75 000 Viranhaltija 3 sosiaalityöntekijä 50% kunta palvelutuottaja kunta 37 500 Sosiaalipäivystys kunta palvelutuottaja palvelutuottaja Kuntouttava työtoiminta kunta palvelutuottaja palvelutuottaja Työmarkkinatuki kokonaisuudessaan kunta kunta kunta 131456 Toimeentulotuki (perusosa Kelalle 2017) kunta palvelutuottaja palvelutuottaja Omaishoidontuki kunta palvelutuottaja palvelutuottaja Avustukset, yksilökohtaiset kunta palvelutuottaja palvelutuottaja Kehitysvammaisten työosuusrahat kunta palvelutuottaja palvelutuottaja Eläkemenoperustaiset ja varhemaksut kunta vuosi 2016 330000 Erikoissairaanhoitoon liittyvät vuoden 2016 kustannukset kunta vuosi 2016 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-kustannukset (ohjelmiston käyttömaksut, muut tarvikehankinnat) palvelutuottaja palvelutuottaja palvelutuottaja arvio 270000 Poikkeusoloista johtuvat kulut kunta palvelutuottaja palvelutuottaja

Liite 4 Kuvaus tiloista Sulkavan sotepalvelut kiinteistöt Kiinteistö osoite pinta-ala vuokra per vuosi käyttötarkoitus omistaja HUOM! Sulkavan terveysasema Terveydenhoitajan huone Sulkavan vanhusten palvelukeskus Kissankello Sulkavan päiväkeskus Ilona Sulkavan kunnanvirasto (Peruspalvelun toimistotilat) Terveystie 2, 58700 Sulkava 2644 158 100,88 Terveysasema, vuodeosasto Sulkava Lohirannantie 60, 58700 Sulkava 20 1 020,00 As. Oy Lohilahti Terveystie 4, 58700 Sulkava 2300 127 052,00 Laitoshoito Sulkava Terveystie 8, 58700 Sulkava 832 41 982,72 Vanhusneuvola, kehitysvammahuolto, kotipalvelu Sulkava Kauppatie 1, 58700 Sulkava 75 5 160,75 Kunnanvirasto Sulkava vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta vuokra sisältää sähkön, lämmön, veden ja siivouksen Terveydenhoitajan huone Koulutie, 58700 Sulkava 20 152,60 Yhtenäiskoulu Sulkava sisältää sähkön lämmön, veden ja siivouksen Yhteensä 333 468,95

Liite 5 Vuokrasopimus tiloista TILOJEN KÄYTTÖOIKEUTTA JA VUOKRAAMISTA KOSKEVAT EHDOT 1 Osapuolet ja yhteyshenkilöt 2 Tausta Vuokranantaja: Sulkavan kunta (jäljempänä myös Vuokranantaja ) Y-tunnus: 0167265-0 Osoite: Kauppatie 1, 58700 Sulkava Vuokranantajan yhteyshenkilö sopimusasioissa: Rinna Ikola-Norrbacka, puh. 044 417 5201, rinna.ikola-norrbacka@sulkava.fi Vuokralainen: Attendo Oy (jäljempänä myös Vuokralainen ) Y-tunnus: 1755463-2 Osoite: Porkkalankatu 22 A, 00181 Helsinki Vuokralaisen yhteyshenkilö sopimusasioissa: Kirsi Pitkälä, puh. 030 634 2401, kirsi.pitkala@attendo.fi Molemmat jäljempänä myös Osapuoli tai Osapuolet. Vuokranantaja ja Vuokralainen ovat 24.5.2016 päivätyllä sopimuksella sopineet Sulkavan kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta sekä palvelutuotannossa tarvittavien tilojen vuokraamisesta sopimuksen ja tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti. 24.5.2016 allekirjoitetun sopimuksen mukaan kyseinen sopimus on määräaikaisena voimassa 31.12.2022 saakka. Lisäksi Vuokranantaja ja Vuokralainen ovat 20.6.2016 allekirjoittaneet sopimuksen edellä mainittuun sopimukseen sisältyvän optiokauden käyttöönotosta. Optiokausi on voimassa ajalla 1.1.2023 31.12.2026. Optiokauden osalta noudatetaan samoja sopimusehtoja kuin 24.5.2016 tehdyssä sopimuksessa. Koko 31.12.2026 asti jatkuva sopimuskausi (sisältäen alustavan sopimuskauden ja optiokauden) jäljempänä myös Sopimuskausi. Tämä asiakirja tulee 24.5.2016 allekirjoitetun sopimuksen liitteeksi 5. Tässä liitteessä kuvataan 24.5.2016 päivätyn sopimuksen liitteessä 4 kuvattujen tilojen (laitteineen ja kalusteineen) (jäljempänä Tilat ) käyttöoikeuden ehdot ajalla 1.1.2017-31.12.2026. 3 Tilojen käyttöoikeutta koskevat ehdot Vuokranantaja ja Vuokralainen ovat sopineet Tilojen käyttöoikeuden luovuttamisen ehdoista Sopimuskauden ajaksi.. Mikäli Vuokranantajan ja Vuokralaisen välinen sopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta päättyy kesken Sopimuskauden, päättyy myös Tiloja koskeva käyttöoikeussopimus välittömästi palvelutuotannon päättymisen yhteydessä ilman erillistä ilmoitusta. Käyttöoikeussopimuksella Vuokranantaja antaa Tilat Vuokralaisen käyttöön vastikkeetta. 1

Tilojen käyttöoikeuden arvo on 333 468,95 euroa vuodessa. Käyttöoikeuden arvo on sidottu elinkustannusindeksiin. Käyttöoikeuden arvo tarkistetaan kerran vuodessa tammikuun alussa Vuokranantajan ilmoituksesta. Ensimmäisen kerran arvo tarkistetaan tammikuussa 2017. Tarkistus perustuu 24.5.2016 päivätyn sopimuksen allekirjoitushetken elinkustannusindeksiin. Käyttöoikeuden arvo vähennetään Vuokralaisen Vuokranantajalta perimästä sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosihinnasta, joka ajalla 1.1.2017-31.12.2018 on 11 570 000 euroa per vuosi. Vuoden 2017 osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden vuosihinnaksi muodostuu siten 11 236 531,05 euroa (eli 11 570 000-333 468,95 ), jossa huomioidaan edelleen mahdollisesti tammikuussa 2017 tehtävä käyttöoikeuden arvon tarkistus. Vuokranantaja vastaa Tilojen teknisestä huollosta. Vuokralainen vastaa Tilojen muista kustannuksista, kuten sähköstä, lämmityksestä, vedestä ja jätehuollosta. Vuokralaisen käyttöön annetaan Sopimuskauden ajaksi 24.5.2016 päivätyn sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta koskevan sopimuksen liitteessä 4 Tilaluettelo mainituissa tiloissa olevat koneet, välineet ja laitteet, jotka ovat Vuokranantajan omaisuutta. Vuokralainen vastaa koneiden, välineiden ja laitteiden ylläpidosta ja huollosta. Sopimuskauden aikana kiinteistön kunnossapitotöistä huolehtii Vuokranantaja. Vuokralaisen velvollisuutena on informoida mahdollisista vikaantumisista Vuokranantajan osoittamalle taholle. Tavanomaiset kunnossapitotoimet suoritetaan ilman eri veloitusta. Mikäli Vuokralaisen esityksestä tiloihin tehdään tavanomaista suurempia korjaus- tai muutostöitä, vastaa näiden töiden kustannuksista Vuokralainen, ellei Vuokranantajan kanssa erikseen sovita toisin. Vuokralaisen tulee huolehtia Vuokranantajan omaisuudesta huolellisesti sekä hankkia asianmukaiset vakuutukset. Vuokralainen vastaa Vuokranantajan omaisuuteen kohdistuvista vahingoista, jotka Vuokralainen on aiheuttanut laiminlyönnillään tai huolimattomuudellaan. 4 Tilojen käyttöoikeuden luovuttamista koskevat ehdot 1.1.2019 lähtien Selvyyden vuoksi todetaan, että mikäli 24.5.2016 päivätty sopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta siirtyy Vuokranantajalta kolmannelle, ei sopimuksen siirtymisellä ole vaikutusta Tilojen vuokraamista koskeviin ehtoihin eikä sosiaali- ja terveyspalveluiden sopimuksen siirtäminen johda Vuokranantajan vaihtumiseen. Selvyyden vuoksi todetaan lisäksi, että niiden tilojen osalta, jotka Vuokranantaja on vuokrannut edelleen (esim. yksityishenkilöiden käyttöön) pysyvät Vuokranantajan kolmansien kanssa tekemät sopimukset voimassa nykyisin ehdoin. Mikäli sopimus sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta siirtyy Vuokranantajalta kolmannelle, eikä käyttöoikeuden arvoa voi tästä johtuen enää vähentää sosiaali- ja terveyspalvelujen vuosihinnasta, suorittaa Vuokralainen käyttöoikeuden arvon vuokrana Vuokranantajalle 24.5.2016 tehdyn sopimuksen liitteen 4 mukaisesti: 2

Tila Osoite Vuokra per vuosi Sulkavan terveysasema Terveystie 2, ja vuode- 58700 Sulkava osasto Sulkavan vanhusten Terveystie 4, palvelukeskus Kissankello 58700 Sulkava Sulkavan päiväkeskus Ilona Sulkavan kunnanvirasto (Peruspalvelun toimistotilat) Terveydenhoitajan huone Terveydenhoitajan huone Terveystie 8, 58700 Sulkava Kauppatie 1, 58700 Sulkava Koulutie, 58700 Sulkava Lohirannantie 60, 58700 Sulkava Muuta 158 100,88 vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta 127 052,00 vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta 41 982,72 vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta 5 160,75 vuokra sisältää sähkön, lämmön, veden ja siivouksen 152,60 sisältää sähkön lämmön, veden ja siivouksen 1 020,00 vuokra sisältää sähkön, lämmön ja veden, mutta ei siivousta Tiloista suoritettavaa vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokran määrä tarkistetaan kerran vuodessa tammikuun alussa Vuokranantajan ilmoituksesta. Ensimmäisen kerran vuokraa tarkistetaan tammikuussa 2017. Tarkistus perustuu 24.5.2016 allekirjoitetun sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamista koskevan sopimuksen allekirjoitushetken elinkustannusindeksiin. Tilojen vuokraamiseen sovelletaan lisäksi Vuokranantajan ja Vuokralaisen 24.5.2016 päivätyssä sopimuksessa liitteineen kuvattuja ehtoja Tilojen vuokraamiseen liittyen. 5 Allekirjoitukset Osapuolet ovat allekirjoituksellaan hyväksyneet edellä kuvatut ehdot 24.5.2016 päivätyn sopimuksen liitteeksi. Sulkavan kunta Rinna Ikola-Norrbacka Kunnanjohtaja Attendo Oy Kirsi Pitkälä Liiketoimintajohtaja 3

VERSIO 1.0F 15.5.2009 TOIMINNAN JATKUVUUDEN HALLINTA Versio: 1.0F Julkaistu: 15.5.2009 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Soveltamisala... 3 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset... 3 3.1 Johtaminen... 3 3.2 Toiminnan ohjaus... 4 3.3 Henkilöstö ja henkilöresurssien hallinta... 5 3.4 Kumppanuudet... 6 3.5 Toiminnan jatkuvuuden hallinnan arviointi... 7 4 Toiminnan jatkuvuuden hallinnan kustannukset... 7 5 Sisäinen viestintä... 8 6 Termejä ja määritelmiä... 8 7 Voimaantulo... 10

2 (10) 1 Johdanto Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten tavoitteena on kannustaa ja helpottaa elinkeinoelämän yrityksiä sekä julkishallinnon organisaatioita kehittämään toimintaedellytystensä parantamista ja tuotannontekijöiden varmistamista. Suosituksia noudattamalla yritys tai julkishallinnon toimija voi yhtäältä kehittää kykyään ehkäistä mahdollisia toiminnan häiriöitä ja toisaalta pienentää häiriön vaikutuksia toimintaan sekä nopeuttaa häiriön vaikutuksista palautumista. Toiminnan palvelutaso Normaali Toipumisen nopeuttaminen Vaikutuksen pienentä minen aika Riskien hallinta Tapahtuman hallinta Jatkuvuussuunnitelman keinojen käytt öönotto Toipuminen Kriisin hallinta Kuva 1 Häiriöihin varautumisen ja toiminnan jatkuvuudenhallinnan konsepti Toiminnan jatkuvuuden hallintaan liittyvät suositukset soveltuvat sekä elinkeinoelämän yrityksissä että julkishallinnon organisaatioissa noudatettaviksi. Toiminnan jatkuvuus ja sen suunnittelu on pääosin yritysten ja viranomaisten normaalia laadukasta toimintaa. Suosituksissa esitetään toiminnan jatkuvuuden ja häiriötilanteiden hallinnan perustaso. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni toimija kehittää toimintaansa siten, että perustaso täyttyy. Tällöin myös näistä toimijoista koostuvan verkoston toimintavarmuus erilaisissa uhka- ja häiriötilanteissa paranee. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset koostuvat kaikille toimijoille soveltuvista yhteisistä määrityksistä. Mikäli yksittäiset palvelut asettavat toiminnan jatkuvuudelle sellaisia vaatimuksia, joita toimintaa ohjaavassa suosituksessa ei ole, nämä vaatimukset tulee sisällyttää kyseisen palvelun palvelusopimukseen.

3 (10) 2 Soveltamisala Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset on tarkoitettu Suomessa toimivien yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden noudatettaviksi. Suosituksia on noudatettava siten, kuin niihin on viitattu sopimuksessa. Toimintavarmuuden kehittämistä pyritään edistämään siten, että palveluhankintoja koskevissa tarjouspyynnöissä edellytetään perustasosuositusten noudattamista ainakin sekä ensisijaiselta toimittajalta että tämän alihankkijoilta ja verkostokumppaneilta. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskeviin suosituksiin voidaan viitata ja ne voidaan asettaa tarjouspyynnöissä ja sopimuksissa koko palvelun tuotantoverkostoa koskevaksi. Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevien suositusten noudattamista ja toiminnan kehittämistä yrityksissä tuetaan ja edistetään esimerkiksi huoltovarmuuden kypsyysanalyysillä (HUOVI). 3 Toiminnan jatkuvuuden hallintaa koskevat suositukset Toiminnan jatkuvuussuunnittelu on organisaation ylimmän johdon ohjauksessa tapahtuva kokonaisvaltainen prosessi, jonka tavoitteena on yhtäältä ehkäistä mahdollisia toiminnan häiriöitä ja toisaalta pienentää häiriön vaikutuksia toimintaan sekä turvata organisaation keskeisten toimintojen mahdollisimman nopea uudelleenkäynnistäminen häiriöiden jälkeen. Toiminnan jatkuvuussuunnittelu luo strategisen ja operatiivisen toimintamallin, jota toteuttamalla organisaatio kehittää omaa häiriönsietokykyään ja siten parantaa tuotantonsa toimitusvarmuutta. Jatkuvuussuunnittelu palvelee organisaation niin lyhyen kuin pitkänkin tähtäimen tulostavoitteiden saavuttamista. Tässä suosituksessa on käytetty toiminnan jatkuvuussuunnittelu -käsitettä liiketoiminnan jatkuvuussuunnittelu -käsitteen sijaan, koska kyseinen termi on laajempikäyttöinen ja siten luo perustan suosituksen käyttöön kaikenlaisten organisaatioiden toiminnan kehittämisessä. 3.1 Johtaminen Organisaation koko johdon toiminta luo toimintavarmuuden tueksi jatkuvuus- ja valmiussuunnitteluun selkeyttä ja yhtenäisyyttä sekä ympäristön, jossa organisaation johto ja muu henkilöstö tietävät vastuunsa vakavien häiriöiden estämisessä ja hallinnassa. Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelun organisoinnin ja painopisteet. Johto kehittää, toimeenpanee ja seuraa jatkuvuudenhallinnan johtamista ja kehittymistä. Se arvioi vakavien häiriöiden hallintakykyä.

4 (10) Johto määrittelee jatkuvuussuunnittelulle tavoitteet. Tavoitteet määritellään analysoimalla liiketoiminnan tarpeet sekä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien tarpeet. Tavoitteiden määrittelyssä on huomioitava myös lakisääteiset velvoitteet. Johdon tehtävänä on luoda parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta organisaatio pystyy palvelemaan jatkuvasti muuttuvaa yhteiskuntaa. Johto etsii itse uudistumisen ja kehittämisen mahdollisuuksia. Johtamista koskevat suositukset Strateginen ohjaus Suositus 1: Organisaatio on tunnistanut ydintoimintoihinsa liittyvät jatkuvuuden ja erityistilanteiden hallintaa ohjaavat keskeiset tekijät, velvoitteet ja riippuvuudet Suositus 2: Ydintoimintojen asettamat vaatimukset jatkuvuuden hallinnalle on määritetty Suositus 3: Johto edellyttää organisaatiolta ydintoimintojen ja kriittisten tukitoimintojen jatkuvuuden hallinnan suunnittelua Organisointi ja resursointi Suositus 4: Jatkuvuuden hallinta on organisoitu ja vastuutettu osana normaalia johtamista, toimintaa sekä kumppanuusverkoston hallintaa Suositus 5: Jatkuvuussuunnittelun koordinointi on vastuutettu Suositus 6: Jatkuvuuden hallinnalle on asetettu tavoitteisiin nähden resurssit Yhteistyön koordinointi Suositus 7: Jatkuvuuden hallinnan suunnittelu toteutetaan ydin- ja tukitoimintojen yhteistyönä Viestintä sidosryhmien kanssa ja raportointi johdolle Suositus 8: Viestinnän ja raportoinnin vastuut ja toimintamalli keskeisimpien sidosryhmien kanssa on määritetty ja organisoitu Suositus 9: Organisaation johto seuraa jatkuvuuden hallinnan kehittämistä, jatkuvuussuunnittelua sekä toimenpiteiden vaikutuksia ja kustannuksia Johtaminen erityistilanteissa Suositus 10: Erityistilanteiden hallinta on organisoitu, ohjeistettu ja huomioitu toimintamalleissa 3.2 Toiminnan ohjaus Organisaation strateginen suunnittelu kattaa vakavien häiriöiden ennakoimisen. Organisaation riskien analysointi kohdistuu sisäiseen ja ulkoiseen toimintaympäristöön. Kriittisen tuotannon osalta analysoidaan oman toiminnan ja sidosryhmien toiminnan riskit. Ydin- ja tukitoimintojen riskien priorisointi ohjaa jatkuvuudenhallinnan

5 (10) kehittämistä. Jatkuvuudenhallinnan ja poikkeusoloihin varautumisen kehittämisessä huomioidaan lakisääteiset velvoitteet. Johto huomioi jatkuvuudenhallinnan kehittämisen osana strategista suunnittelua. Jatkuvuudenhallinnan keinoina kehitetään toimintamenettelyjä ja tarvittavia teknisiä ratkaisuja vakavan häiriötilanteen hallitsemiseksi. Ne dokumentoidaan jatkuvuussuunnitelmaksi. Johto arvioi tapahtuneiden vakavien häiriötilanteiden seurauksia ja päättää toimintakyvyn parantamisesta. Toiminnan ohjausta koskevat suositukset Toimintaympäristön vaikutus Suositus 11: Organisaation ja toimintaympäristön vuorovaikutus otetaan toiminnassa huomioon Toiminnan kehittäminen riskien arvioinnin avulla Suositus 12: Säännöllinen riskienhallintamenettely on käytössä Suositus 13: Riskienhallinnan tulokset ohjaavat jatkuvuuden hallinnan kehittämistä Tavoitteiden määrittely Suositus 14: Toiminnan jatkuvuuden hallinnan toimenpiteet tukevat organisaation ydintoiminnan tavoitteita Toimintaverkoston hallinta Suositus 15: Palvelujen jatkuvuuden hallinta toimintaverkostossa on suunniteltu ja sovittu Erityistilanteiden hallinta Suositus 16: Erityistilanteiden hallinnan menettelyt on suunniteltu Suositus 17: Kriisiviestintämenettelyt on suunniteltu ja harjoiteltu Suositus 18: Kriittisten toimintojen häiriöiden hallintaohjeet on laadittu, koulutettu ja toiminta harjoiteltu 3.3 Henkilöstö ja henkilöresurssien hallinta Henkilöstö muodostaa organisaation ja on sen tärkein voimavara. Tapa, jolla työntekijät tekevät keskenään yhteistyötä ja käyttävät olemassa olevia resursseja, ratkaisee lopulta organisaation menestyksen. Organisaatio mahdollistaa ja tukee henkilöstön osaamisen kehittymistä. Organisaatio opastaa ja kouluttaa henkilöstöä toimimaan vakavissa häiriötilanteissa. Näin tuetaan strategioiden ja suunnitelmien toteutumista ja toiminnan tehokkuutta.

6 (10) Organisaation toiminnan jatkuvuudelle henkilöstön osaava toiminta häiriötilanteessa on merkittävää. Henkilöt ovat avainasemassa. Organisaatio luo henkilöille mahdollisuuden jatkuvasti kehittää osaamistaan, ottaa vastuuta ja olla aloitteellinen. Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen on yhteistoimintaa ydintoimintojen ja niiden tarvitsemien tukitoimintojen välillä. Henkilöstöjohtamisella on suuri vaikutus ihmisten toimintaan ja motivaatioon. Vastuu on johtajilla ja päälliköillä. Henkilöstöä ja henkilöresurssien hallintaa koskevat suositukset Osaamisen ja tietoisuuden kehittäminen Suositus 19: Jatkuvuuden hallinnan osaamiselle on asetettu rooli- tai tehtäväkohtaiset vaatimukset, osaamistaso tunnetaan ja osaamista kehitetään Suositus 20: Organisaatio kannustaa henkilöstöä noudattamaan ja kehittämään hyvää jatkuvuuden hallinnan ja tiedon turvaamisen toimintamallia Suositus 21: Organisaatiossa on sovittu tapa toimia valvonnassa, turvallisuuspoikkeamissa ja väärinkäytöstilanteissa Henkilöresurssien ja tehtävien hallinta Suositus 22: Avainroolit ja -henkilöt on tunnistettu ja varajärjestelyt on suunniteltu Suositus 23: Henkilöstö ja sen käyttö on suunniteltu ja mitoitettu vähintään ydintoimintojen jatkuvuuden hallinnan edellyttämällä tavalla 3.4 Kumppanuudet Organisaatioiden kriittinen tuotanto ja toiminta tarvitsevat sisäisiä ja ulkoisia kumppanuuksia ja resursseja. Kumppaneita käytetään tukemaan organisaation toimintaa. Resursseja, kuten tiloja, teknologiaa, tarvitaan varmistamaan tehokas toiminta. Organisaation toiminnan jatkuvuudelle kumppanien toiminta on merkittävää. Organisaatio tekee yhteistoiminnassa kumppanin kanssa menettelytavat vakavien häiriöiden varalle. Organisaatio vastaa aina vaihtoehtoisen kumppanin saatavuudesta. Jatkuvuudenhallinnan kehittäminen on yhteistoimintaa kumppanin ja organisaation ydintoimintojen ja tarvittaessa niiden tarvitsemien tukitoimintojen välillä.

7 (10) Kumppanitoiminnan johtamisella on suuri vaikutus häiriöttömyydestä vastuussa olevien ihmisten toimintaan ja motivaatioon. Vastuu on organisaation kumppanitoiminnasta vastaavilla johtajilla ja päälliköillä. Kumppanuuksia koskevat suositukset Sopimusten hallinta Suositus 24: Organisaation tuotannolle kriittiset kumppanit, alihankkijat ja resurssit on tunnistettu Suositus 25: Sopimuksissa on vaatimukset toiminnan jatkuvuuden hallinnan toteuttamiselle Suositus 26: Kriittisen toiminnan jatkuvuuden hallintavelvoite on ulotettu keskeiseen toimittajaverkostoon Toiminnan varmistaminen erityistilanteissa Suositus 27: Yhteistoiminta kumppanien kanssa häiriö- ja erityistilanteiden hallitsemiseksi on organisoitu ja vastuutettu 3.5 Toiminnan jatkuvuuden hallinnan arviointi Toiminnan jatkuvuussuunnittelua ja sen tuloksellisuutta on seurattava säännöllisesti erilaisten arviointien avulla. Arviointeja voidaan tehdä joko itse tai ne voidaan antaa ulkopuolisen tahon tehtäväksi. Huoltovarmuuskeskuksen HUOVI-järjestelmä tukee organisaation itsensä suorittamia jatkuvuussuunnittelun arviointeja ja järjestelmää tulisi käyttää aktiivisesti organisaation omaa toimintaa kehitettäessä. Arviointien vastuuttaminen ja seuranta sekä mahdolliset jatkotoimet kuuluvat myös organisaation ylimmälle johdolle. Toiminnan jatkuvuuden hallinnan arviointia koskeva suositus Suositus 28: Jatkuvuuden hallinnan toteutumista ja tarkoituksenmukaisuutta seurataan ja arvioidaan 4 Toiminnan jatkuvuuden hallinnan kustannukset Yritykset turvaavat toimintansa liiketoimintalähtöisesti. Ylin johto tekee kehittämispäätökset esimerkiksi riski-, vaikutus- ja kustannushyötyanalyysien perusteella. Yritysten varautuminen normaaliolojen häiriöihin ja poikkeusoloihin perustuu joko lakisääteisiin velvoitteisiin tai yrityksen omaehtoiseen toimintaan.

8 (10) Toiminnan jatkuvuuden hallinnan perustasosuositusten toteuttamisen kustannukset sisältyvät normaaliin toimintakyvyn kehittämiseen. 5 Sisäinen viestintä Organisaation toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen tähtäävistä suunnitelmista ja niihin perustuvista menettelyistä on kerrottava tavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävässä laajuudessa omalle henkilöstölle. Sisäisen viestinnän avulla pyritään edistämään sitä, että henkilöstö osaa omassa toiminnassaan ottaa huomioon jatkuvuuden tavoitteet. Viestintä tulee suunnitella siten, että organisaation henkilöstö ymmärtää jatkuvuussuunnittelun ja sen merkityksen organisaation toiminnalle. Toiminnan jatkuvuuteen liittyviin poikkeamiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Viestinnässä on otettava huomioon jatkuvuussuunnittelun mahdolliset luottamukselliset yksityiskohdat, joiden paljastaminen koko henkilöstölle ei ole tarkoituksenmukaista. 6 Termejä ja määritelmiä 6.1 elintärkeä toiminto yhteiskunnan toiminnalle välttämätön toimintokokonaisuus. Elintärkeiden toimintojen turvaamisella osaltaan ylläpidetään valtiollinen itsenäisyys, yhteiskunnan turvallisuus sekä väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja ovat: - valtion johtaminen - kansainvälinen toiminta - valtakunnan sotilaallinen puolustaminen - sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen - talouden ja infrastruktuurin toiminta - väestön toimeentuloturva ja toimintakyky sekä - henkinen kriisinkestävyys [YETT] 6.2 erityistilanne normaaliolojen, häiriötilan tai poikkeusolojen aikainen yllättävä tai äkillinen uhka tai tapahtuma, joka voi vaarantaa yhteiskunnan turvallisuuden tai väestön elinmahdollisuudet, ja jonka hallinta voi edellyttää normaalista poikkeavaa johtamismallia ja viestintää. [YETT] 6.3 huoltovarmuus yhteiskunnan kyky sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

9 (10) [HVK] 6.4 huoltovarmuuspäätös Valtioneuvoston päätös huoltovarmuuden tavoitteista 21.8.2008 6.5 häiriö toiminnan jonkin osatekijän haitallinen vaihtelu, josta huolimatta toiminta voi silti pääosin jatkua [HVK, VAHTI] 6.6 jatkuvuuden hallinta kaikki toimet, joiden päämääränä on toiminnan jatkuvuus. Jatkuvuuden hallinnan tärkein osa on jatkuvuussuunnittelu. Jatkuvuuden hallinta on organisaation ylimmän johdon hyväksymää strategista ja taktista toimintaa, jolla organisaatio varautuu hallitsemaan toimintaa häiritsevät tilanteet jatkaakseen toimintaa hyväksyttävällä ennalta määritellyllä tasolla. 6.7 jatkuvuus tila, jossa toimintaa kyetään jatkamaan erilaisista häiriöistä huolimatta. 6.8 jatkuvuussuunnitelma suunnitelmien kokonaisuus, jossa määritellään vastuut sekä toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi vakavan toimintahäiriön aikana ja sen jälkeen. 6.9 uhkamalli yleisellä tasolla oleva kuvaus turvallisuusympäristön häiriöistä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa turvallisuuden. [YETT] YETT:ssä esitetyt uhkamallit suomalaiselle yhteiskunnalle ovat: - sähköisen infrastruktuurin häiriintyminen - väestön terveyden ja toimeentuloturvan häiriintyminen - taloudellisen toimintakyvyn vakava häiriintyminen - suuronnettomuudet ja luonnon aiheuttamat onnettomuudet - ympäristöuhkat - terrorismi sekä järjestäytynyt ja muu vakava rikollisuus - väestöliikkeisiin liittyvät uhkat - poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus - sotilaallisen voiman käyttö 6.10 varautuminen toiminta, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa turvallisuustilanteissa [VVS] 6.11 varautumisvelvoite velvollisuus varmistaa oma toiminta erilaisissa häiriö- ja poikkeusoloissa [HVK]

10 (10) 6.12 Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia (YETTS, YETT-strategia) Valtioneuvoston periaatepäätös yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiasta, 23.11.2006 Valtioneuvoston periaatepäätöksessä määritetään yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä asetetaan niiden turvaamiselle tavoitetila ja kehittämislinjaukset. Linjaukset ohjaavat hallinnonaloja niiden vastuulla olevien strategisten tehtävien hoitamisessa kaikissa turvallisuustilanteissa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamista johtaa, valvoo ja sovittaa yhteen valtioneuvosto sekä toimivaltainen ministeriö hallinnonalallaan. [Puolustushallinnon keskeisiä käsitteitä] 7 Voimaantulo Nämä suositukset on hyväksytty Huoltovarmuusneuvostossa 15.5.2009. Neuvosto suosittelee niiden käyttöönottoa sekä elinkeinoelämän että julkishallinnon organisaatioissa. Suosituksia voi ryhtyä noudattamaan heti niiden julkaisemisen jälkeen.