Erilaiset politiikat ja toimintaperiaatteet maahanmuuttajien kotouttamisohjelmissa AIKUISSOSIAALITYÖN PÄIVÄT 18-19.01.201119.01.2011 AIRA KURTTI 1
Tutkimusaineisto Vuoden 2008 aikana enemmän kuin yhdeksän pakolaista vastaanottaneen kunnan suomenkieliset kotouttamisohjelmat (n=30) ja niistä vuoden 2006 alussa voimaan tuleen lakiuudistuksen huomioivat ohjelmat => Lopullinen n=22 Hankin aineiston joulukuun 2009 tammikuun 2010 aikana Aineisto käsitti liitteineen yhteensä 971 sivua. Ohjelmat eri tyyppisiä toteutustavoiltaan ja rakenteeltaan. Kolmen tyyppisiä asiakirjoja: strategiaohjelmia 5 kpl., palveluohjelmia 12 kpl., yhdistelmäohjelmia 5 kpl. 2
Johtopäätökset Yleisiä huomioita Kotouttamisohjelmia ei päivitetä kaikissa kunnissa => menettävät merkityksen kotouttamispolitiikan ohjaus-, yhteistyö- ja suunnitteluasiakirjoina. Maahanmuuttajien ääni kuului ohjelmissa heikosti koska heitä ei aina kuulla eivätkä he ole useinkaan mukana ohjelmia laatimassa. Työhön integroitumisen kannalta keskeisiä työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä ei aina kuulla ohjelmien laadinnassa. Ohjelmien laatimiseen on yleensä sitouduttu laaja-alaisesti kunnassa, mutta ei välttämättä yhteiseen tai yhtenäiseen toimintapolitiikkaan tai periaatteisiin. Ohjelman laatimisesta vastannut työryhmä, jonka koordinaattori joko keskushallinnossa tai maahanmuutto- tai ulkomaalaistoimistossa, mitkä useimmiten sosiaalitoimen alaisuudessa. Niissä työryhmissä joissa jäsenten nimet näkyvillä (8 kpl.) suurin osa oli naisia (kolmessa kaikki naisia ja lopuissa viidessä naisia 55 % tai enemmän 3
Johtopäätökset Maahanmuuttajien tarpeita kuvataan pääsääntöisesti hyvinvointikehyksen y kuin kulttuurisen kehyksen kautta Erilainen kieli: vieras kieli, ei yhteistä keltä, kielitaidoton, myös oma kieli ja kulttuuri Kulttuurierot: erilaiset arvot, uskonto, erilaiset terveys- ja sairauskäsitykset, hoitokäytännöt sekä ruoka- ja asumiskulttuuri, maahanmuuttajaperheiden erilainen perhedynamiikka ja naisen asema ja rooli, erilaiset lastenkasvatusmenetelmät. Psykosomaattiset ja sosiaaliset vaikeudet: maahanmuuton aiheuttama kulttuurinen stressi ja sopeutumisvaikeudet, pakolaisuuteen liittyvät menetykset ja traumat, heikko sosioekonominen asema, työttömyys, maahanmuuttajaköyhyys ja yliedustus toimeentulotuen saajista, sosiaalisten verkostojen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien puute, yleensä lasten ja nuorten sekä perheiden ongelmat. ja joiden nähtiin aiheuttavan erilaisia i i palvelutarpeita l ja joilla perusteltiin maahanmuuttajien eriytyneitä kotouttamispalveluja tai erilaisia toimintaperiaatteita maahanmuuttajien kanssa toimittaessa 4
Hyvinvointikehys: Sosiaali- ja terveyspalveluissa huomioidaan maahanmuuttajien ja etenkin pakolaisten erityistarpeet. Henkilökohtaisia kotoutumissuunnitelmia laadittaessa tulee muistaa, että traumaattiset kokemukset vaikeuttavat ja jopa estävät maahanmuuttajan kotoutumista. Pakolaisina tai turvapaikanhakijoina maahan tulleilla on usein sota-, kidutus ja läheisten menettämiskokemuksia. Myös perheiden erilleen joutuminen saattaa olla este uuden oppimiselle. (Ohjelma 7) 5
Kulttuurinen kehys "Terveyden ja sairauksien alueella maahanmuuttajilla voi olla erityispiirteitä. Käsitykset sairauksien luonteesta ja hoitokäytännöt voivat poiketa huomattavasti suomalaisista näkemyksistä ja toimintamalleista. Erilaisella kulttuuritaustalla voi olla vaikutuksia myös ehkäisevän terveydenhuollon alueella, kuten esimerkiksi neuvolatyössä ja kouluterveydenhuollossa. Kulttuurisidonnaisia on myös perheiden sisäinen dynamiikka, kasvatusmenetelmät, lasten ja vanhempien sekä vanhempien väliset suhteet. Maahanmuuttajat tarvitsevat tietoa suomalaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä, suomalaisen yhteiskunnan ajattelumalleista ja toimintatavoista. Työntekijöiden tulee myös pystyä huomioimaan asiakkaan tilanteeseen liittyvät seikat, kuten esimerkiksi kulttuurin tai uskonnon vaikutus ajattelumalleihin, ymmärrys suomalaisesta järjestelmästä, asiakkaan lähtömaa ja siihen liittyvät huomioitavat asiat jne. Työntekijöille tarjottavan koulutuksen tulee vahvistaa valmiuksia kohdata toisesta maasta ja vieraasta kulttuurista tulevia ihmisiä ja monikulttuurista osaamista. Myös riittävistä tulkkauspalveluista on tärkeä huolehtia." (Ohjelma 9) 6
Johtopäätökset Ympäristön nähtiin vaikuttavan maahanmuuttajien kotoutumiseen: joissakin ohjelmissa kuvataan ympäristön ominaisuuksia kuten kielteistä suhtautumista maahanmuuttajiin, rasismia, maahanmuuttajille sopivien palvelujen, toimintojen tai tutkimusmenetelmien puutteita, jotka nähtiin vaikeuttavan maahanmuuttajien yhdenvertaisuutta ja kotoutumista. Kulttuurilla kuvattiin selitettävän joissa tilanteissa maahanmuuttajan muita ongelmia, mikä vaikeutta palveluun pääsyä ja ongelmaan puuttumista. Esim. "Kotoutumisajan ylittäneiden maahanmuuttaja-asiakkaiden siirtäminen normaalien mielenterveyspalveluiden käyttäjiksi ei myöskään aina toteudu sujuvasti. Ongelmallista on myös se, että toisinaan jopa vuosikymmenen Suomessa asuneen maahanmuuttajan mielenterveysongelmat saatetaan tulkita kulttuurisista syistä johtuvaksi ongelmatilanteeksi. Asiakkaita on saatettu torjua näistä lähtökohdista ja ohjata maahanmuuttajapalveluiden psykologille varsinaisen ongelman hoitoon erikoistuneistakin toimipisteistä." (Ohjelma 4) Maahanmuuttajan oma kulttuuri nähdään harvemmin voimavarana tai resurssina: maahanmuuttajat yrittäjinä, kansainväliset yritykset paikkakunnalla k tai maahanmuuttajien etninen osaaminen. Maahanmuuttajan omaa kulttuurin Aikuissosiaalityön säilymistä päivät tai harjoittamista tuetaan vähemmän: pääsääntöisesti 18.01.2011, Aira sitä Kurtti huomioidaan ja tuetaan lasten äi äh id j t k ki l j k t k 7
Johtopäätökset Maahanmuuttajat nähdään toisaalta homogeenisena ryhmänä, joilla on samanlaisia tarpeita, ja toisaalta heterogeenisena ryhmänä, joilla on erilaisia tarpeita nimenomaan julkisille palveluille. Ohjauksen ja neuvonnan tarve maahanmuuton alkuvaiheessa kaikilla Maahanmuuttajaryhmistä eniten erilaisia palvelutarpeita nähtiin olevan pakolaisilla. Kuntien palveluissa tunnistetaan ja pyritään huomioimaan erityisesti lasten ja nuorten, kotiäitien ja jossakin määrin vanhusten palvelutarpeita. Miesten palvelutarpeita p tai erityisesti miehille suunnattuja palveluja ei joko tunnisteta tai niitä ei ole. Kunnissa ei aina ole tarjolla palveluja tai toimenpiteitä kaikkiin tunnistettuihin palvelutarpeisiin: l ii trauman ja kulttuurisen stressin hoito ja mielenterveyspalvelut. Yleisten palvelujen kuvauksista puutuivat usein elinkeino- ja yrityspalvelujen kuvaukset. 8
Johtopäätökset t Kunnilla on erilaisia tavoitteita ja lähtökohtia kotouttamiselle (kotouttamisohjelmien tavoitteita): monikulttuurisuuden- tai maahanmuuton edistäminen sekä elinkeino- ja sosiaali/hyvinvointipoliittisia tavoitteita. Monikulttuurisuus toimintapolitiikkana tai toimintaperiaatteena ei aina ole kunnallisen kotouttamispolitiikan tai maahanmuuttajien palvelujen toimintaperiaatteiden lähtökohtana. Kunnilla on erilaisia strategisia linjauksissa maahanmuuttajien kotouttamisessa (strategia- ja yhdistelmäohjelmat 12 eri teemaa) Monikulttuurisen työskentelyn lähtökohtia ja maahanmuuttajatyötä ei aina vielä hallita Suomessa, erityisesti yleisissä palveluissa ja siihen kaivataan koulutusta ja perehdytystä. 9
10
Johtopäätökset t Kotouttamisen palvelujärjestelmä on osittain vakiintumaton, käytetään erilaisia käsitteitä: ohjelmissa kuvataan usein enemmänkin yleisiä palveluja ja kotouttamislain mukaisia palveluja ei ohjelmissa aina mainita. Pakolaisten vastaanotto ja kotouttamisen koordinaatio on kunnissa edelleenkin sosiaalipalveluihin, erityisesti sosiaalityöhön painottuvaa toimintaa. Eri palvelujen kuvauksissa ei aina joko tunnisteta tai huomioida maahanmuuttajien tarpeita: esiintyi monikulttuurisuuden huomioivia, assimiloivia, segregoivia ja marginalisoivia toimintaperiaatteita. => Kotouttamislain ja yhdenvertaisuuslain velvoitteita ei vielä aina joko tunneta tai toimintaa ohjaa maassa maantavalla ajattelutapa eikä monikulttuurisuus. 11
Kulttuurisuutta tukeva ja huomioiva toimintaperiaate: "Päivähoidon pedagogisissa ratkaisuissa, toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa otetaan huomioon lapsen yksilölliset tarpeet sekä kieli- ja kulttuuritausta -päivähoidon kunta- ja yksikkökohtaisten yleisten varhaiskasvatussuunnitelmien ja esiopetussuunnitelmien lisäksi. Vanhempien kanssa keskustellaan lapsesta, perheestä sekä päiväkodin hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta sovittaen yhteen eri kulttuurien välisiä eroja, jotka vaikuttavat arkeen. Yhteistyön onnistuminen edellyttää tulkin käyttöä varsinkin maahantulon ensivaiheessa. Perheen kanssa laaditaan lapsen yksilöllinen kasvatussuunnitelma. Lapsen kehitystä ja oppimista havainnoidaan ja tuetaan lapsen päivittäisessä toimintaympäristössä. Jos lapsen kokonaiskehityksessä havaitaan erityisvaikeuksia laaditaan varhaiskasvatuksen kuntoutussuunnitelma erityistä tukea tarvitsevan lapsen päivähoitoa varten / Hojks yhdessä vanhempien ja tarvittavan moniammatillisen yhteistyöverkoston kanssa.... Päivähoidon kasvattajilla tulee olla oman kulttuurin tuntemukseen ja kunnioitukseen pohjautuva myönteinen asenne muita kulttuureja kohtaan. Jotta lapsi voisi kokea taustaansa liittyvän kaksikulttuurisuuden vahvuutena, tulee aikuisten ja koko kasvuympäristön välittää tätä arvostusta. Monikulttuurisen päivähoidon tavoitteisiin kuuluu lasten oman kielen ja kulttuurin tukeminen yhteistyössä kyseisen kulttuurin edustajien kanssa.... Esiopetuksessa pääpaino on kokonaisvaltaisessa kasvun tukemisessa; opetuksen pitää antaa lapselle mahdollisuus muodostaa itsestään myönteinen minäkuva sekä vahvistaa lapsen omaa kieli- ja kulttuuri-identiteettiä. Opetuksella tuetaan suomen kielen ja mikäli mahdollista myös lapsen oman äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kht kahteen kulttuuriin." kltt "(Ohjelma 2) 12
Assimiloivia periaatteita "Sosiaalipalvelujen perhepalveluissa tavoitteena on ns. normaaliuden periaate. Pakolaisena kuntaan muuttaneet henkilöt siirtyvät perhepalvelujen asiakkuuteen noin kolmen vuoden maassa asumisen jälkeen. Ensimmäisen kolmen vuoden osalta kotoutumistoimenpiteistä vastaa --- maahanmuuttajapalvelut. Muiden maahanmuuttajien osalta toimitaan ns. normaalimenettelyn mukaisesti eli toimeentulotuen tarpeessa asiakas ohjautuu toimeentulotukiryhmän asiakkuuteen ja muiden sosiaalipalvelujen osalta aluetyöntekijöiden asiakkuuteen. Lastensuojelun lakisääteisen työn vastuu on --- niin pakolaisten kuin turvapaikanhakijoiden lastensuojelutyössä. Tarvittavat palvelut tarjotaan normaalimenettelyn mukaisesti kaikille asiakasperheille." (Ohjelma 5) "Sijaishuollon kautta kaupungin omien laitosten ulkopuolelle sijoitetaan huostaan otettuja lapsia muutamia vuosittain. Sijaishuollossa maahanmuuttajaperheillä ei ole muista poikkeavaa palvelua sijoituspaikkaa etsittäessä. Sijoituspaikalta edellytetään myönteistä suhtautumista eri kulttuureista tulleisiin lapsiin ja nuoriin sekä yhteistyövalmiuksia htitö iki vanhempien kanssa. Minkäänlaista i erityistukea i t lapsen oman kulttuurin säilyttämiselle ja tukemiselle sijoituspaikka ei saa. Lapsen oman kielen ja kulttuurin tukeminen sekä yhteydenpito omaan etniseen ryhmään jäävät täysin sijoituspaikan vastuulle." (Ohjelma 4) 13
Johtopäätökset Ohjelmissa mainittuja kehittämishaasteita ja tarpeita: työntekijöiden kouluttaminen maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyöhön. maahanmuuttajille soveltuvien uusien palvelujen ja toimintatapojen kehittäminen: palvelujen nivelvaiheet, lapsiperheiden ja kotiäitien palvelut. maahanmuuttajatyöhön soveltuvien materiaalinen kehittäminen ja laatiminen: erikieliset lomakkeet ja tiedotteet, opetusmateriaalit. yhteistyö eri viranomaisten välillä. maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaaminen erityisesti avustaviin työtehtäviin. 14
Kiitos! 15